Helsin­gin Sanomis­sa speku­loidaan mah­dol­lisu­udel­la, että Lovi­isan mah­dol­lis­es­ta kol­mannes­ta ydin­voimalas­ta vedet­täisi­in kaukoläm­pöput­ki Helsinki­in, jol­loin Helsin­gin maakaa­su- ja hiilivoimalat voitaisi­in sulkea. Tämä on var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto, jos hiilivoimas­ta luovu­taan kaikissa pohjo­is­mais­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa han­ke on ilmas­ton kannal­ta hyödytön, ellei jopa haitalli­nen. Jat­ka lukemista “Ydin­läm­pöä Loviisasta”

Pistin Hesarin net­ti­sivuille oheisen kom­mentin siel­lä käytävään keskustelu­un. Panen saman tek­stin tännekin.

Olen pahoil­lani, jos kir­ja-arvostelus­tani jäi sel­l­ainen kuva, ettei Kleinin kir­jas­sa ole mitään hyvää. Hän on parhaim­mil­laan kuvaa­maan sitä, miten eri­ar­voisu­us maail­mas­sa kär­jistyy, siis maid­en sisäl­lä, maid­en välil­lähän tulo­erot pienenevät. Tältä kannal­ta kir­ja kan­nat­taa lukea. Sen kuvaa­jana, mitä tapah­tuu, Klein on jour­nailisti­na hyvä. Jat­ka lukemista “Vielä Kleinista”

Olen poli­ti­ikas­sa hyvin mon­es­ta asi­as­ta eri mieltä Ilk­ka Kan­er­van kanssa. Silti mielestäni Jyr­ki Katainen teki väärin erot­taes­saan ulkoministerinsä. 

Mietitään­pä rauhas­sa, mikä on Kan­er­van rikos Jat­ka lukemista “Katainen teki väärin”

Oheinen kir­joi­tus on julka­istu arvostelu­na Helsin­gin Sanomis­sa. Tämä tek­sti poikkeaa hie­man lehdessä julka­istus­ta hie­man lyhen­nety­w­stä ver­sios­ta. Kos­ka sanomat­ta jäi paljon, saatan täy­den­tää arvio­ta lisäosilla. 

 

Nao­mi Kleinin vuon­na 2000 julkaise­ma No Logo nousi glob­al­isaa­tion vas­taisen liik­keen kult­tikir­jak­si. Kir­joit­ta­jan uusi järkälemäi­nen teos Tuhokap­i­tal­is­min nousu on kulunee samo­jen piirien käsis­sä. Suo­ma­laisen kään­nök­sen nimestä on jostain syys­tä jätet­ty pois kir­jan sisältöä olen­nais­es­ti kuvaa­va pääot­sikko ”The Shock Doc­trine” Jat­ka lukemista “Tuhokap­i­tal­is­min nousu”

Helsingis­sä parikin liiket­tä myy Sonyn Blue-ray ‑soit­in­ta 475 euron hin­taan. Kävin huvikseni kat­so­mas­sa ran­skalaises­sa net­tikau­pas­sa, mitä sama laite siel­lä mak­saa. Hin­ta oli 332 euroa + 14,70 euroa koti­inkul­je­tuk­ses­ta, yhteenssä 346,70 euroa. Olen myös osta­mas­sa läp­päriä hajon­neen tilalle. Ei tulisi mieleenkään kul­jeskel­la kaupois­sa kat­se­le­mas­sa, kun voin etsiä sopi­vaa mallia vai­vat­tomasti netistä.

Onko kameroi­ta, tele­vi­sio­ta, tietokonei­ta ja muu­ta sel­l­aista myyvil­lä kaupoil­la enää tulevaisuutta?

Äskeisessä ketjus­sa ehdotet­ti­in, että asi­akas mak­saisi itse ne kulut, jot­ka hänen mak­su­tavas­taan aiheutu­vat, kun ne nyt tasa­taan kaikkien asi­akkaiden kesken.  Tämä pitäisi toteut­taa ainakin luot­toko­rt­ti­asi­akkaiden osalta.

Luot­toko­rt­tiy­htiöt ovat kiristäneet itselleen siivun asi­akkaiden laskus­ta aset­ta­mal­la ehdok­si, että kaup­pa tai rav­in­to­la ei saa siirtää kortin kulu­ja asi­akkaan mak­samaan hin­taan. Eräät amerikkalaiset luot­toko­rt­tiy­htiöt vetävät välistä 4 – 6 % laskun lop­pusum­mas­ta. Jos kaup­pias kieltäy­tyy mak­samas­ta, hän menet­tää nuo asi­akkaat. Silti mon­es­sa paikas­sa nuo kalleim­mat kor­tit eivät kel­paa. Jat­ka lukemista “Luot­toko­rt­tibis­nek­sessä mafiameininkiä”

Kun R‑kioski ja Harki­mo ovat tuo­mas­sa kil­paile­via pankki­au­tomaat­te­ja markki­noille, syn­tyy mie­lenki­in­toinen kil­pailu­lain­säädän­nön piiri­in kuu­lu­va tilanne näi­den mak­sullisu­ud­es­ta. otto-automaatitkin ovat mak­sullisia, mut­ta pank­ki mak­saa kulut. Nyt R‑kioski vaatii, että pank­ki ottaa vas­tu­ulleen myös näi­den automaat­tien vähän suurem­mat kulut.

Ennus­tan, että riita pää­tyy siihen, että kaik­ki pankki­au­tomaatit tule­vat mak­sullisik­si ja kil­pail­e­vat sen jäl­keen hin­nal­la asi­akkaan suosiosta.

Tämä johtii S‑pankista ja Tapi­o­la­pankista, jot­ka tar­joa­vat pankki­tileille ihan oikea­ta korkoa, S‑pankki esimerkik­si 2,25 pros­ent­tia. Muut pankit pitävät käyt­te­lytile­jä läh­es korot­tom­i­na ja anta­vat toisaal­ta pankki­au­tomaatit käyt­töön ilmaisik­si. Tämä ei toi­mi, jos nuo palveluil­taan riisu­tut pankit mak­sa­vat paljon korkeam­paa korkoa käyt­tötileistä. Muidenkin pankkien on koh­ta mak­set­ta­va, mut­ta sil­loin ne eivät voi mak­saa pankki­au­tomaat­tien kulu­ja asi­akkaiden­sa puoles­ta. Samal­la tämä merk­it­see, että käteinen raha tulee läh­es katoa­maan käytöstä.