Kun tulin tuossa aiemmin kirjoittaneeksi sokerin viljelyn järjettömyydestä, kannattaa tähän panna pieni uutinen eilisestä Hesarista, jossa EU:n maatalouskomissaari Marian Fischer Boel kirjoittaa asiasta komission kannalta. Jatka lukemista ”Komissaari sokerista”
Kummallinen maataloustuki
Meillä on Suomessa suuri kansallinen hanke päästä tukemaan omaa maatalouttamme Suomesta kerättyjen verotulojen muodossa. Ilman tätä tukea maatalous kuulemma loppuu Etelä-Suomesta. Päädyttäisiin järjenvastaiseen tilanteeseen,jossa Pohjois-Suomessa viljely kannattaisi, Etelä-Suomessa ei. Jatka lukemista ”Kummallinen maataloustuki”
Älykkyyskeskustelusta
Joitakin vastauksia edelliseen artikkeliin tulleista kommenteista.
Markus kysyi, mitä halusin tällä kirjoituksella viestittää. En mitään. Kirjoitin sen, kun HS kysyi asiaa raadiltaan. Olin sitä ennen päättänyt, että alan julkaista omat vastaukseni täällä, jos aihe tuntuu mielenkiintoiselta. Ajattelin tämän aiheen olevan, enkä ollut väärässä. Jatka lukemista ”Älykkyyskeskustelusta”
Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?
Vastausen HS-raadin viikon kysymykseen.
On aivan selvää, että älykkyystestit mittaavat jotain merkittävää, koska testitulos ennustaa menestystä myöhemmässä elämässä hyvin. Testissä on puutteita, mikä tilastollisesti tarkoittaa, että mittari on epätarkka, mutta tämä vain vahvistaa ”älykkyyden” merkitystä. Jos mittari olisi tarkempi, se tietysti ennustaisi vielä paremmin, sillä tuskin se tämä mittausvirhe on, joka tekee älykkyystestistä niin hyvän ennustajan. Jatka lukemista ”Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?”
Hankala köyhyys
Kolumni Suomen Kuvalehdessä 42/2007
Köyhyys ja tuloerot ovat kasvaneet, mutta niissä on kyse eri asioista.
Tuloerot tasoittuivat maassamme sodan jälkeen aina 1980-alkuun asti ja pysyivät kymmenen vuotta vakaina. Erot ansiotuloissa ovat kasvaneet jatkuvasti 1970-luvun alusta alkaen, mutta verotus ja tulonsiirrot kumosivat tämän vaikutuksen. Uudelleenjaon voimat loppuivat laman alkaessa ja tuloerot kääntyivät kasvuun. Tällä vuosikymmenellä erojen kasvu on jatkunut, joskin vähän hitaammin. Jatka lukemista ”Hankala köyhyys”
Onko väärin muuttaa Landbohon?
Nimimerkki Maria kertoi vastauksessaan Sipoon metroa koskevaan kirjoitukseeni, että heidän perheensä muutti Landbohon, koska omakotitonttien hinnat Helsingissä ovat niin mahdottomat. Koska asuminen Landbossa on varsin epäekologista – henkilökohtaisten päästöoikeuksien kanssa kävisi aika ohrasesti – tekikö perhe väärin muuttaessaan Landbohon sen sijaan, että olisivat ottaneet ison lainan ja pysyneet Helsingissä? Jatka lukemista ”Onko väärin muuttaa Landbohon?”
Dodossa turha myrsky vesilaissa
Dodossa näyttää syntyneen pientä suukopua puheenjohtaja Alex Neuvosen esittämistä henkilökohtaisista päästökiintiöistä. Turha tuollaisesta on vaatteitaan repiä. Vaikka esitys ei toimi, se on periaatteellisesti mielenkiintoinen vieden ilmastopoliittista ajattelua aivan oikein kohden yhteiskunnallisia kysymyksiä. Jatka lukemista ”Dodossa turha myrsky vesilaissa”
Mikä Tehyn työtaistelussa tökkii?
Kun kuulin, että Tehy aikoo käyttää joukkoirtisanoutumista välttääkseen suojelutyön velvoitteet, päässäni syttyi välittömästi punainen lamppu: noin ei voi tehdä. Tunne oli vähän ristiriitainen, koska olen koko ajan ollut palkkavaatimuksessa Tehyn kannalla. Jatka lukemista ”Mikä Tehyn työtaistelussa tökkii?”
Ode vastaan Penttilä
Tulkaapa kuuntelemaan tätä: Soininvaara vastaan Penttilä kaupunkisuunnittelusta Annantalossa (Annankatu 30) maanantaina 22.10. klo 18. Tilaisuuden juontaa Helsingin Uutisten päätoimittaja Risto Hietanen.
Oikea ja väärä energiankäyttö
Kun Venäjällä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen alettiin periä maksua sähköstä, joka siihen asti oli ollut ilmaista (Lenin: ”Sosialismi on sähköistämistä”) kysyttiin muun muassa, pitääkö sairaaloidenkin maksaa sähköstä?
Vähän samalta kuulostivat ajatukset, että autolla ajo on välttämätöntä, loman vietto ei ole. Jatka lukemista ”Oikea ja väärä energiankäyttö”