Turun seudun kaupunkirakenteesta asiallisesti

Koska erilaiset ulkomaalaiskvihassaan piehtoroivat valtasivat edellisen viestin, kirjoitan uudestaan Turun rajoista. Tähän en ota yhtään ulkomaalaiskommenttia, jotta ne ujotka haluavat keskustella kaupunkipolitiikasta asiallisesti, saisivat myös tilaa.

Turun kaupungin alue on ahdas ja varsin oudon muotoinen. Turkuun rakennettiin paljon betonirakentamisen pahimpina aikoina, Syntyi aika pahannäköisiä lähiöitä, joita on syntynyt kyllä muuallekin.  Muualla niitä on kuitenkin voitu tasapainottaa sosiaalisesti toisenlaisilla asuinalueilla, mutta Turussa nuo toisenlaiset asuinalueet syntyivät naapurikuntiin. Olisi toki Helsingissäkin voinut olla niin, että Itä-Helsinki olisi muodostanut oman kuntansa ja yrittäisi nyt tulla toimeen omillaan. Jatka lukemista ”Turun seudun kaupunkirakenteesta asiallisesti”

Pakkohoitoa Turuntautiin

Kovin paljon on puhuttu pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä. Minusta kunnat pitäisi yhdistää, mutta vielä keskeisempää olisi tehdä jotain Turussa. Turun ympäristökunnat ovat jättäneet Turun puristuksiin, haalivat hyvätuloiset veronmaksajat ja jättävät Turun yksin kantamaan koko seudun sosiaaliset ongelmat. Jatka lukemista ”Pakkohoitoa Turuntautiin”

Kuka hoitaa vanhukset ja missä?

 Kolumni Lääkärilehdessä

Ihanteellisessa maailmassa eläkeikäiset asuvat tutussa ympäristössä lähellä lapsiaan ja lastenlapsiaan. Virkeät isovanhemmat osallistuvat lastenlastensa hoitoon ja lapset ja lapsenlapset auttavat vanhusta toimintakyvyn alennuttua.

 

Todellisuudessa kaikki ei mene näin onnellisesti. Muuttoliike heittää lapset eri paikkakunnalle, lasten työkiireet särkevät sukupolvien välisen luonnollisen kanssakäymisen mallin, eikä kaikilla ole lapsia eikä lapsenlapsia. Kenen pitäisi epätäydellisessä maailmassamme hoitaa vanhukset? Ei pidä tarrautua yhteen ainoaan malliin. Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Jatka lukemista ”Kuka hoitaa vanhukset ja missä?”

Rakennetaan vain asemien ympärille

Kolumni Suomen Kuvalehdessä 7/2008

Helsingin seudulla olisi täysin mahdollista päättää, että rakentaminen on sallittua vain asemien ympäristössä. Rakennusmaa ei loppuisi, radat pystyttäisiin rahoittamaan. Ongelmaksi muodostuisi vain ne maanomistajat, joiden mailla rakentaminen kiellettäisiin.

Yhdyskuntarakenne hajoaa nopeammin kuin koskaan, vaikka jokseenkin kaikki puhuvat ehyen kaupunkirakenteen puolesta Ongelma on polttavin Helsingin seudulla, mutta koskee myös muita kasvavia kaupunkeja. Nyt käsittelen kuitenkin vain Helsingin seutua, jossa raideliikenteellä on merkittävä rooli. Jatka lukemista ”Rakennetaan vain asemien ympärille”

Näin Espoossa – golfkenttä asuntotonteiksi!

Väitin Talin golfia koskevassa jutussani, että jos Helsingin Golfklubi omistaisi alueen, he vaatisivat dollarin kuva silmissä sen kaavoittamista asunnoiksi. Espoossa on näin käymässä. Jossain Kehä III:n toisella puolella Sato on tarjonnut kentästä 20 000 euroa jäsentä kohden ja nämähän ilmeisesti ovat halukkaita myymään. Talissa tarjous olisi ilmeisesti 200 000 euroa pelaajaa kohden. Mahtaisivatko maltaa vastustaa. Jatka lukemista ”Näin Espoossa – golfkenttä asuntotonteiksi!”

Poistakaa laivojen taxfree-oikeudet!

Poikani oli 23 tunnin abiristeilyllä. Kukaan ei siis ollut matkalla minnekään, vaan tarkoituksena oli juhlia laivalla. Järkevintä olisi tietysti, ettei laiva olisi liikahtanut satamasta minnekään ja toiseksi järkevintä olisi ollut, että oli ankkuroitunut jonnekin aluevesirajan tuntumaan. Mutta ei. Sen piti käydä Ruotsin aluevesillä, jotta saataisiin myydä nuuskaa ja piipahtaa Ahvenanmaalla, jotta saataisiin myydä verovapaata alkoholia. Öljyä ainakin paloi ja paljon. Jatka lukemista ”Poistakaa laivojen taxfree-oikeudet!”

Tilastotieteilijä ihmettelee

Kävin puhumassa tilastotieteen opiskelijajärjestö Moodin synttäreillä. Juhlapuhe sisälsi tietysti menneiden muistelua ja nykyisyyden ihmettelyä. Säästän lukijat muisteluilta ja ihmettelen vain nykyisyyttä.

Tilastotieteilijä on siis henkilö, joka analysoi empiirisiä aineistoja tilastollisen mallin avulla. Siinä käytetään matemaattisia apuvälineitä, mutta ainakaan minulle tilastotiede ei ole matematiikkaa vaan päättelytaitoa.

Minun opiskeluaikojeni jälkeen tilastotieteilijöiden työsarka on periaatteessa laajentunut tietokoneiden ansiosta tavattomasti.  Toisaalta, kun yhä tehokkaampia tietokoneita on kaikkialla, on mahdollista estimoida yhä parempia malleja. Ennen kuin lineaarinen regressionalli oli parasta mitä oli tarjolla, jouduttiin maailma olettamaan sellaiseksi, että se sopi näihin malleihin. Jos todellisuus ja mallit olivat ristiriidassa keskenään, sen pahempi todellisuudelle. Nyt voidaan tehdä paljon realistisempia oletuksia. Jatka lukemista ”Tilastotieteilijä ihmettelee”

Vehnä loppumassa?

Tietääkö joku, mitä juuri nyt on akuutista tapahtumassa maailman viljamarkkinoilla?

Tutkiskelin aikani kuluksi New Yorkin raaka-ainepörssejä joita voi katsella osoitteessa http://quotes.ino.com/exchanges/. Vehnän hinta on ollut nousussa pitkään. Hinta on noussut 480 dollarista lähes 1600 dollariin, siis yli kolminkertaiseksi. (älkää kysykö mittayksiköstä, se ei missään tapauksessa ole mitään järkevää, juuttisäkillinen kenties.) Viime viikon aikana se nousi vielä 300 dollarilla 1900 dollariin. Se on viikkonousuksi aika paljon. Mitä on tapahtunut?

Maataloustuen tarpeeseen viljan hinnannousu ei tietenkään vaikuta mitään.

Kohta minultakin menee usko Espoon metroon

Olen innokas raideliikenteen kannattaja,mutta Espoon metron hinnan alati noustessa minunkin uskoni alkaa horjua. Ei siksi, etteikö 800 miljoonaa kannattaisi maksaa Etelä-Espoon raideliikenteestä (paitsi jos koko seutu peittyy veden alle 50 vuoden kuluttua) vaan koska vallitsevan budjetointikäytännön mukaan yksi investointi syrjäyttää toisen. Jos seudulle rakennetaan ratoja sadalla miljoonalla vuodessa, Espoon metro lykkää muita hankkeita kahdeksalla vuodella. Maailmssa, joka on kehittänyt myös pankkijärjestelmän, tällaisessa budjettinäkemyksessä ei kyllä ole päätä eikä häntää. Jatka lukemista ”Kohta minultakin menee usko Espoon metroon”