Tilastotieteilijä ihmettelee

Kävin puhu­mas­sa tilas­toti­eteen opiske­li­ja­jär­jestö Mood­in synt­täreil­lä. Juh­la­puhe sisäl­si tietysti men­nei­den muis­telua ja nyky­isyy­den ihmette­lyä. Säästän luk­i­jat muis­teluil­ta ja ihmette­len vain nykyisyyttä.

Tilas­toti­eteil­i­jä on siis henkilö, joka analysoi empi­irisiä aineis­to­ja tilas­tol­lisen mallin avul­la. Siinä käytetään matemaat­tisia apu­vä­lineitä, mut­ta ainakaan min­ulle tilas­totiede ei ole matem­ati­ikkaa vaan päättelytaitoa.

Min­un opiskelu­aiko­jeni jäl­keen tilas­toti­eteil­i­jöi­den työsar­ka on peri­aat­teessa laa­jen­tunut tietokonei­den ansios­ta tavat­tomasti.  Toisaal­ta, kun yhä tehokkaampia tietokonei­ta on kaikkial­la, on mah­dol­lista esti­moi­da yhä parem­pia malle­ja. Ennen kuin lin­eaari­nen regres­sion­al­li oli paras­ta mitä oli tar­jol­la, joudut­ti­in maail­ma olet­ta­maan sel­l­aisek­si, että se sopi näi­hin mallei­hin. Jos todel­lisu­us ja mallit oli­vat ris­tiri­idas­sa keskenään, sen pahempi todel­lisu­udelle. Nyt voidaan tehdä paljon real­is­tisem­pia ole­tuk­sia. Jat­ka lukemista “Tilas­toti­eteil­i­jä ihmettelee”

Vehnä loppumassa?

Tietääkö joku, mitä juuri nyt on akuutista tapah­tu­mas­sa maail­man viljamarkkinoilla?

Tutkiske­lin aikani kuluk­si New Yorkin raa­ka-ainepörsse­jä joi­ta voi kat­sel­la osoit­teessa http://quotes.ino.com/exchanges/. Vehnän hin­ta on ollut nousus­sa pitkään. Hin­ta on nous­sut 480 dol­lar­ista läh­es 1600 dol­lari­in, siis yli kolminker­taisek­si. (älkää kysykö mit­tayk­siköstä, se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole mitään järkevää, juut­tisäkilli­nen ken­ties.) Viime viikon aikana se nousi vielä 300 dol­lar­il­la 1900 dol­lari­in. Se on viikko­nousuk­si aika paljon. Mitä on tapahtunut?

Maat­aloustuen tarpeeseen vil­jan hin­nan­nousu ei tietenkään vaiku­ta mitään.

Kohta minultakin menee usko Espoon metroon

Olen innokas raideli­iken­teen kannattaja,mutta Espoon metron hin­nan alati noustes­sa min­unkin uskoni alkaa hor­jua. Ei sik­si, etteikö 800 miljoon­aa kan­nat­taisi mak­saa Etelä-Espoon raideli­iken­teestä (pait­si jos koko seu­tu peit­tyy veden alle 50 vuo­den kulut­tua) vaan kos­ka val­lit­se­van bud­je­toin­tikäytän­nön mukaan yksi investoin­ti syr­jäyt­tää toisen. Jos seudulle raken­netaan rato­ja sadal­la miljoon­al­la vuodessa, Espoon metro lykkää mui­ta han­kkei­ta kahdek­sal­la vuodel­la. Maailmssa, joka on kehit­tänyt myös pankki­jär­jestelmän, täl­laises­sa bud­jet­tinäke­myk­sessä ei kyl­lä ole päätä eikä hän­tää. Jat­ka lukemista “Koh­ta min­ul­takin menee usko Espoon metroon”

Mitä veronmaksajien tulee tukea?

Kolum­ni Helsin­gin Uuti­sis­sa ja muis­sa Lehtiy­htymän pääkaupunkiseudul­la ilmestyvis­sä lehdis­sä 15.2.2008

Välil­lä olisi hyvä pysähtyä miet­timään, mitä kaikkea veron­mak­sajien pitää tukea. Helsin­ki on kat­sonut oikeak­si tukea avokä­tis­es­ti Tal­in Golfia. Asi­aa kan­nat­taisi nyt tarkastel­la peri­aat­teel­liselta kannal­ta. His­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaan Tal­in kar­tanon alueen vuokra­sopimus on päättymässä.

Seu­ra mak­saa tuos­ta sato­jen miljoonien euro­jen arvois­es­ta alueesta vain muu­ta­man tuhan­nen euron vuo­sivuokraa. Muista syr­jäisem­min sijait­se­vista ken­tistä mak­se­taan yli satak­er­taista vuokraa kaupungille. Nekin mak­sa­vat kuitenkin vain euron neliöltä vuodessa. Jat­ka lukemista “Mitä veron­mak­sajien tulee tukea?”

Kenraali Santahaminasta

Jokin aikaa sit­ten, kun kysymys San­ta­ham­i­nan saat­tamis­es­ta asu­uinkäyt­töön oli viimek­si kun­nol­la esil­lä, sain kir­jeen korkeal­ta eläkkkeel­lä ole­val­ta upseer­il­ta. Hän ei halun­nut esi­in­tyä asi­as­sa julkises­ti oma­l­la nimel­lään, joten alla olev­as­ta viestistä on pois­tet­tu kohtia, joista hänet voisi tun­nistaa. Näin se hie­man lyhen­net­tynä kuu­lui. Jat­ka lukemista “Ken­raali Santahaminasta”

Hesarin mukaan Santahaminaa ei tarvita asumiseen

Hesarin pääkir­joi­tus­toim­i­tus näyt­tää käyneen San­ta­ham­i­nas­sa upseere­ja tapaa­mas­sa. San­ta­ham­i­naa ei kuulem­ma tarvi­ta asunto9tuotantoon, kun on tuo Sipoo.  Lounais-Sipoo näyt­tää ole­van kovin riit­toisa tont­tire­servi, kun sinne suun­nitel­lut 20 000 asukas­ta pystyvät kor­vaa­maan sekä San­ta­hami­nen 20 000 asukas­ta, että­Malmin lento­ken­tän 10 000 asukas­ta ja paljon muutakin.

Pääkaupunkisedulle on tarkoi­tus rak­en­taa 13 000 asun­toa vuodessa. Lounais-Sipoo vas­taa yhdek­sän kuukau­den tont­tire­serviä. Jat­ka lukemista “Hesarin mukaan San­ta­ham­i­naa ei tarvi­ta asumiseen”

Attac vaatii Nokiaa ulos Romaniasta!

Tele­vi­sios­sa haas­tatelti­in aamul­la kah­ta Attacin aktivis­tia, jot­ka ker­toi­vat, miten kulut­ta­jaboikot­ti voi vaikut­taa sel­l­aiseen puolirikol­liseen toim­intaan kuin oli Nokian Bochumin tehtaan siir­to Roma­ni­aan. Sak­sas­sa tämä siir­to on aiheut­tanut tun­netusti raivoa, Roma­ni­as­sa Nokian tehdas­ta odote­taan kuin kuu­ta nou­se­vaa osoituk­se­na parem­mas­ta tule­vaisu­ud­es­ta. Jat­ka lukemista “Attac vaatii Noki­aa ulos Romaniasta!”

Maatalous, globalisaatio ja ilmastonmuutos

Kolum­ni Vihreässä langassa

Ruuan tuotan­non osu­us maail­man ympäristökuor­mi­tuk­ses­ta on merkit­tävä: pel­lon­raivaus, lan­noite­tuotan­to, ravin­nepäästöt, tor­jun­ta-aineet, vil­jankuiv­aus, maat­alouskonei­den polt­toaineet, kul­je­tuk­set, pakkauk­set ja ruuan täh­teet rasit­ta­vat kaik­ki ympäristöä.

Ruuan hin­ta nousee. Väestönkasvu ja Aasian elin­ta­son mukana kas­va­va lihan kulu­tus lisäävät kysyn­tää. Ilmas­ton muu­tos tuhoaa monin paikoin sato­ja. Pel­toa jää kas­vavien kaupunkien ja liiken­neväylien alle. Bio­mas­san vil­je­ly kil­pailee pel­toalas­ta ruuan tuotan­non kanssa. Tankilli­nen maissi­etano­lia vie yhden ihmisen vuo­den ruuan. Jat­ka lukemista “Maat­alous, glob­al­isaa­tio ja ilmastonmuutos”

Geenirekisteri ja raiskaukset

Helsin­gin Sanomien rikos­ti­las­tot toi­vat mieleeni taas kysymyk­sen, joi­ta olen poht­in­ut pitkään. Raiskaus on inhot­ta­va rikos, jos­ta jää läh­es aina tek­i­jästä todis­teek­si solu­ja. Tieto­suo­javä­ki on tästä kauhuis­saan, mut­ta jos meil­lä olisi rek­ister­it geneet­ti­sistä sor­men­jäljistä, tek­i­jä selviäisi aina. Olen ymmärtänyt, että koko geenikart­taa ei sil­loin rek­isteröitäisi perin­nöl­li­sine sairauksi­neen, vaan pieni pätkä “hyödytön­tä” infor­maa­tio­ta. Toki sitä voitaisi­in käyt­tää muunkin rikol­lisu­u­den selvit­tämiseen, mut­ta en oikein ymmärrä,mitä vikaa siinä on, jos poli­isi saa rosvot kiinni.

Valmista tuli: Fillarilla Nizzaan!

Blogilla on ollut vähän hil­jaista. Se johtuu siitä, että min­ul­la oli pieni lkop­pukiri saa­da valmi­ik­si kir­ja viimekeväis­es­tä pyöräilystäni Tallinnas­ta Niz­za­an. Kir­ja on nyt pai­jnos­sa ja ilmestyy tämän kuun lopulla.

Esi­makua kir­jaan saa alla olev­as­ta linkistä.

Fil­lar­il­la Nizzaan