Kriisiajan rokotepolitiikka

Seu­raa­vaan pan­de­mi­aan kan­nat­taa val­mis­tau­tua jät­ti­mäi­sel­lä roko­te­tuo­tan­non yli­ka­pa­si­tee­til­la. Rokot­tei­den hyväk­sy­mis­me­net­te­lyä on voi­ta­va tar­vit­taes­sa nopeut­taa.

Covid19 ‑pan­de­mias­sa ei pitä­nyt olla mitään yllät­tä­vää. Pan­de­mian ris­ki oli muka­na tule­vai­suut­ta kos­ke­vis­sa ske­naa­riois­sa sii­nä, mis­sä tulos­sa ole­va Kali­for­nian suu­ri maan­jä­ris­tys­kin. Mah­dol­li­suu­te­na, joka tie­det­tiin, mut­ta ei otet­tu huomioon.

Covid19 on han­ka­lam­pi kuin Sars‑1, kos­ka sen vaka­vam­mat oireet alka­vat vas­ta vii­kon kulut­tua tar­tun­nas­ta, jol­loin on jo ehti­nyt levit­tää tau­tia eteen­päin. Sars‑1 oli tar­tun­nan saa­neel­le pal­jon koh­ta­lok­kaam­pi, mut­ta sen oireet oli­vat niin rajut, ettei se levin­nyt laajalle.

Covid19 on sil­ti huo­no leviä­mään, onnek­si. Jos se leviäi­si kuin tuh­ka­rok­ko, jok­seen­kin kaik­ki oli­si­vat sen jo sai­ras­ta­neet. Vuo­si sit­ten luul­tiin ylei­ses­ti, että näin tuli­si käy­mään kai­kis­ta rajoi­tus­yri­tyk­sis­tä huolimatta.

Onnek­si rokot­tei­den kehit­tä­mi­ses­sä on otet­tu jät­ti­harp­pauk­sia. Eri­tyi­sen lupaa­va on RNA-tek­no­lo­gia. Pfizer-Bion­tec­hin roko­te oli tiet­tä­väs­ti val­mis muu­ta­mas­sa päi­väs­sä sen jäl­keen, kun viruk­sen peri­mä oli sel­vil­lä. Rokot­teen tehon ja tur­val­li­suu­den tes­taa­mi­nen kui­ten­kin kes­ti lähes vuoden.

Kun osal­le väes­töä syn­tyy virus­ta vas­taan vas­tus­tus­ky­ky joko sai­ras­ta­mi­sen tai rokot­tei­den kaut­ta, viruk­sel­le syn­tyy voi­ma­kas pai­ne kehit­tää resis­tent­te­jä mutaa­tioi­ta. Näin on käy­nyt­kin. Mut­ta ei hätää. Uusi roko­te kehi­te­tään alle viikossa.

Peli­sään­tö­jen pitäi­si olla etu­kä­teen sel­viä. Influens­sa­ro­kot­tei­ta muun­nel­laan vuo­sit­tain viruk­sen muun­tues­sa, eikä uusia vähän muu­tet­tu­ja rokot­tei­ta tar­vit­se tut­kia yhtä huo­lel­li­ses­ti kuin koko­naan uusia.  Täs­sä on ris­kin­sä mut­ta niin on sairastamisessakin.

Entä jos syn­tyy uusi han­ka­la virus, joka tart­tuu kuin tuh­ka­rok­ko? RNA-roko­te sitä vas­taan syn­tyi­si nopeas­ti, mut­ta vuot­ta ei voi­tai­si odot­taa tur­val­li­suus­tut­ki­mus­ten kans­sa.  Pitäi­si olla val­miik­si mie­tit­ty­nä nopeu­tet­tu käy­tän­tö hätätilanteisiin.

Opti­moi­mal­la roko­te­tuo­tan­toa glo­baa­lis­ti saa­daan hal­vem­pia rokot­tei­ta, mut­ta glo­baa­li talous toi­mii kun­nol­la vain rau­han olois­sa. Krii­sio­lois­sa ei voi luot­taa glo­baa­liin talou­teen: Kun Wuha­nis­sa sul­jet­tiin teh­taat, monet län­si­mai­set yri­tyk­set menet­ti­vät ali­han­kin­ta­ket­jun­sa ja jou­tui­vat pysäyt­tä­mään tuotantonsa.

Vuo­si sit­ten maat kaap­pa­si­vat väli­las­kun teh­neis­tä rah­ti­ko­neis­ta suo­ja­mas­ke­ja. Kum­ma, että sekin pai­net­tiin vil­lai­sel­la. Vapaa­kau­pan sään­töi­hin ei voi luot­taa krii­sin olois­sa. Eivät armei­jat­kaan luota.

Nyt EU:ssa puu­ha­taan vien­ti­kiel­toa rokot­teil­le. Yhdys­val­lat on sel­lai­sen jo toteut­ta­nut. Kun sään­nöt ovat nämä, seu­raa­vaa krii­siä var­ten roko­te­tuo­tan­to ja sen raa­ka-aineet hajau­tet­ta­va, vaik­ka näin toteu­tet­tu roko­te­tuo­tan­to tulee­kin pal­jon kalliimmaksi.

Rokot­tei­den tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia ja tar­vit­ta­via raa­ka-ainei­ta on olta­va kaik­kial­la tar­peek­si. Se tar­koit­taa, että osa raa­ka-aineis­ta saat­taa pilaan­tua tar­peet­to­mi­na. Mak­saa, mut­ta entä sit­ten? Puo­lus­tus­voi­mat romut­taa koh­ta mil­jar­de­ja mak­sa­neet Hor­net-hävit­tä­jän­sä ilman että niil­lä on ammut­tu laukaustakaan.

Täs­sä krii­sis­sä hatun­nos­ton arvoi­nen asia on lää­keyh­tiöi­den väli­nen yhteis­työ ja tie­don vaih­to. Virus koet­tiin vihol­li­sek­si, ei kil­pai­le­va lää­key­ri­tys. Kun Sano­fin oma roko­te­ke­hi­tys epä­on­nis­tui, se alkoi val­mis­taa teh­tail­laan Pfize­rin rokotetta.

Tule­vai­suut­ta var­ten roko­teo­saa­mi­seen on panos­tet­ta­va mai­den väli­se­nä yhteis­työ­nä ja syn­ty­vä osaa­mi­sen on olta­va yhteis­tä omai­suut­ta. Niin ihmis­kun­ta val­mis­tau­tui­si myös ava­ruuso­lioi­den hyök­käyk­seen, jos sel­lai­nen oli­si näköpiirissä.

On hel­pom­pi luot­taa rei­luun peliin rokot­tei­den resep­teis­sä kuin val­miis­sa rokot­teis­sa. Jos annam­me muil­le omia rokot­tei­tam­me, meil­le jää nii­tä vähem­män, mut­ta asuk­kai­dem­me ter­veys ei vaa­ran­nu, vaik­ka ker­rom­me muil­le, miten rokot­tei­ta valmistetaan.

 

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Lääkärilehdessä

AstraZenecan rokotteen riskit suhteessa muihin riskeihin

Halusin haa­ru­koi­da AstraZe­necan rokot­teen tuot­ta­mia hait­to­ja ja ver­ra­ta sitä rokot­ta­mi­sen hyö­tyi­hin ja rin­nas­taa rokot­teen ris­ke­jä mui­hin ris­kei­hin, jota pidäm­me hyväksyttävinä.

AstraZe­necan roko­te näyt­tää tuot­ta­van har­vi­nai­sen veri­tu­kok­sen, johon liit­tyy veri­hiu­ta­lei­den vähyys kes­ki­mää­rin yhdel­le sataa­tu­hat­ta käyt­tä­jää koh­taan. Luku on peräi­sin EMA:n tie­do­tus­ti­lai­suu­des­ta 7.4. Se vaih­te­lee mait­tain. Se on ollut suu­rin Nor­jas­sa ja pie­nin Bri­tan­nias­sa. Yli­voi­mai­ses­ti eni­ten koke­mus­ta on Bri­tan­nias­ta. Brit­tien koke­muk­sen perus­teel­la vaka­vien sivu­vai­ku­tus­ten ris­ki on 0,16/100 000. Käy­tän tuo­ta mai­den kes­kiar­voa 1/100 000, sil­lä ris­ki voi olla eri mais­sa eri­suu­rui­nen syis­tä, joi­hin palaan lopussa.

Ris­ki­nä yksi sataa­tu­hat­ta koh­den on niin vähäi­nen, että se rin­nas­tuu lähin­nä ris­kiin jou­tua lii­ken­neon­net­to­muu­teen mat­kal­la roko­tet­ta­vak­si. Yri­tän rin­nas­taa tätä mui­hin ris­kei­hin, jot­ka me arki­ses­sa elä­mäs­säm­me hyväksymme.

Minul­la ei ole pää­syä asia­kir­joi­hin, mut­ta käsi­tyk­se­ni on, että taval­li­seen ibu­pro­feii­niin (esim. Bura­na) kuo­lee ihmi­siä sel­väs­ti enem­män. Wiki­pe­dia tie­tää ker­toa, että sen pit­kä­ai­kai­nen käyt­tö kol­min­ker­tais­taa sydä­nin­fark­tin ris­kin. Kun sydä­nin­fark­te­ja on Suo­mes­sa noin 400/100 000 asu­kas­ta, ”har­mit­to­man” ibu­pro­feii­nin pit­kä­ai­kai­nen käy­tön sydä­nin­fark­ti­ris­ki on usei­ta sato­ja sataa­tu­hat­ta käyt­tä­jää koh­den vuo­des­sa, siis joka vuo­si. Se on siis sato­ja ker­to­ja vaarallisempi.

E‑pillerit nos­ta­vat tuot­ta­vat las­ki­mo­tu­kos­ten ris­kiä noin 40 – 100 tapauk­sel­la sataa­tu­hat­ta käyt­tä­jää koh­den vuo­des­sa. Tosin nämä tukok­set ovat har­mit­to­mam­pia kuin nämä AstraZe­necaan yhdistetyt.

Pal­jon suu­rem­pia ris­ke­jä hyväk­sy­tään lii­ken­tees­sä. Sataa­tu­hat­ta moot­to­ria­jo­neu­voa koh­den Suo­mes­sa kuo­lee 5 ja louk­kaan­tuu sata hen­keä. Jokin aika sit­ten ajo­kort­ti-ikä alen­net­tiin Suo­mes­sa tosia­sial­li­ses­ti 17 vuo­teen. Vuo­den sisäl­lä 10 000 seit­se­män­tois­ta­vuo­tias­ta kus­kia tuot­ti kuusi kuo­lo­nuh­ria, eli kuo­le­man vaa­ra oli 60 /100 000. Louk­kaan­tu­nei­ta oli luon­nol­li­ses­ti pal­jon enem­män. Moot­to­ri­pyö­räi­li­jöi­tä kuo­lee vuo­sit­tain noin 13 ja louk­kaan­tuu noin 250 sataa­tu­hat­ta kohden.

Mut­ta takai­sin rokot­ta­mi­sen ris­kei­hin. Jos emme hyväk­sy rokot­teen ris­kiä, hyväk­sym­me sai­ras­ta­mi­sen ris­kit. Voi tie­tys­ti aja­tel­la, että haluam­me kai­kil­le RNA-roko­tet­ta, siis Pfize­rin tai Moder­nan rokot­tei­ta, jois­sa näi­tä paho­ja sivu­vai­ku­tuk­sia ei ole havait­tu, mut­ta sil­loin rokot­ta­mi­nen vii­väs­tyy kuu­kausil­la ja sinä aika­na moni sai­ras­tui­si. Teen las­kel­man opti­mis­ti­ses­ti kah­del­la kuu­kau­den vii­veel­lä, siis joko AstraZe­neca nyt tai Pfizer kak­si kuu­kaut­ta myöhemmin.

Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa Covid-19 ilmaan­tu­vuus on 114/100 000 asu­kas­ta kah­des­sa vii­kos­sa. Kah­den kuu­kau­den vii­väs­tys roko­te­suo­jas­sa tuot­tai­si nyky­tah­dil­la siis noin 500 tar­tun­taa sataa­tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den. Veri­suo­ni­tu­kos­ten ris­ki on koro­na­po­ti­lail­la erit­täin suu­ri, joten veri­suo­ni­tu­kos­ten mää­rä kas­vai­si pal­jon, vaik­ka tar­koi­tus oli vähen­tää nii­tä vält­tä­mäl­lä roko­tus­ta. On tie­tys­ti eri asia, tulee­ko tukos aivoi­hin vai munuaisiin.

Cam­brid­gen yli­opis­tos­sa on ver­rat­tu kes­ke­nään roko­tus­ten hyö­ty­jä ja hait­to­ja. Kun AstraZe­necaa on käy­tet­ty Bri­tan­nias­sa pal­jon, dataa on run­saas­ti. Sen mukaan vaka­vien sivu­vai­ku­tus­ten ris­ki on ikä­luo­kas­sa 20–29 vuot­ta vii­sin­ker­tai­nen ikä­luok­kaan 60–69 vuot­ta ver­rat­tu­na. Tau­din hai­tat taas ovat van­hem­mil­la ikä­luo­kil­la sel­väs­ti suu­rem­pia. Hai­tan mit­ta­ri­na käy­tet­tiin ris­kiä jou­tua teho­hoi­toon – makuais­tin mene­tys­tä siis esi­mer­kik­si ei pidet­ty täs­sä hait­ta­na.  Las­kin tämän mukaan rokot­ta­mi­sen hyöty/haittasuhteen ikä­luo­kit­tain. Olen indek­soi­nut hai­tan mer­kit­se­mäl­lä suh­de­lu­vuk­si 100 ikä­luo­kas­sa 60–69 vuotta.

Roko­tuk­sen suh­teel­li­nen hyöty/haittaindeksi

20–29 v. 1
30–39 v. 5
40–49 v. 16
50–59 v. 37
60–69 v. 100

 

Tätä tau­luk­koa ei voi lukea niin, että hyö­dyt ja hai­tat oli­si­vat nuo­ri­mas­sa ikä­luo­kas­sa yhtä suu­ret, kos­ka kiin­ni­tin indek­sin mie­li­val­tai­ses­ti sadak­si van­him­mas­sa ikä­luo­kas­sa. Sen voi lukea niin, että hyö­ty­hait­ta­suh­de on ikä­luo­kas­sa 60 – 69 sata ker­taa suu­rem­pi kuin ikä­luo­kas­sa 20–29 vuotta.

Brit­ti­da­taa ei voi kään­tää vai­vat­ta abso­luut­ti­sek­si hyö­ty­jen ja hait­to­jen ver­tai­luk­si Suo­mes­sa, kos­ka se riip­puu tar­tun­ta­ris­kis­tä. Brit­ti­da­tan mukaan rokot­teen hyö­dyt ovat yli 30-vuo­tail­la sel­väs­ti hait­to­ja suu­rem­pia ja 30 vuo­teen siel­lä ikä­ra­ja on pistettykin.

Jos mitään muu­ta roko­tet­ta ei oli­si, ikä­ra­ja kan­nat­tai­si var­maan­kin aset­taa noin 30 vuo­teen ja jät­tää sitä nuo­rem­mat rokot­ta­mat­ta, sil­lä epi­de­mia hii­pui­si jo sil­lä[1]. Kun muu­ta­kin roko­tet­ta on, kan­nat­taa minus­ta AstraZe­necan käyt­tö pai­not­taa van­hem­piin ikä­luok­kiin ja sääs­tää RNA-rokot­teet nuo­rem­mil­le. Mis­sään tapauk­ses­sa AstraZe­necan ja John­son & John­so­nin rokot­tei­ta ei kan­na­ta kaa­taa maahan.

Mut­ta entä ne mai­den väli­set erot? Bri­tan­nias­sa on havait­tu yksi vaka­va hait­ta 660 000 roko­tet­tua koh­den. Nor­jas­sa on roko­tet­tu AstraZe­necal­la noin 130 000 ter­vey­den alan työn­te­ki­jää. Vaka­via hait­to­ja on aiheu­tu­nut vii­del­le ja heis­tä on kol­me kuol­lut. Hait­to­ja on siis ollut 1/27 000, joka on aivan muu­ta kuin 1/660 000. Voi tie­tys­ti olla, että nor­ja­lai­sil­la on vain ollut huo­noa tuu­ria, mut­ta mai­den väli­set erot ovat muu­ten­kin aika isoja.

Jos veri­tu­kok­set aiheu­tu­vat autoim­muu­ni­reak­tiois­ta, voi­daan olet­taa, että ne ovat osin perin­nöl­li­siä. Nor­jas­sa tuo­ta roko­tet­ta ei sil­loin ehkä kan­na­ta käyt­tää. Mikä sopii bri­teil­le, ei sovi vii­kin­geil­le. Siis jos.

Suo­mes­sa vaka­via hait­to­ja on havait­tu kol­me ja rokot­tei­ta on annet­tu 8.4. men­nes­sä 216 000 annos­ta. Vii­mei­sim­mät on annet­tu niin vähän aikaa sit­ten, että hait­ta­vai­ku­tuk­sia voi yhä ilme­tä. Riit­tä­vän kau­an sit­ten annet­tu­ja annok­sia on 185 000. Ris­ki on pie­nem­pi kuin Nor­jas­sa, mut­ta suu­rem­pi kuin Bri­tan­nias­sa, aika lähel­lä glo­baa­lia kes­kiar­voa. Näin har­vi­nais­ta ris­kiä ei näin pie­nes­tä jou­kos­ta voi­da kui­ten­kaan kun­nol­la estimoida.

= = = =

Jos sai­sin päät­tää, las­ki­sin AstraZe­necan ikä­ra­jan täs­sä vai­hees­sa 55-vuo­teen ja seu­rai­sin kan­sain­vä­lis­tä dataa. Toi­vot­ta­vas­ti löy­tyy se jouk­ko, johon ris­ki koh­dis­tuu. Kun dataa on saa­tu lisää, voi­daan päät­tää ikä­ra­jan alen­ta­mi­ses­ta edelleen.

[1] Tämä ei ole aivan var­maa. Sel­lais­ta­kin on väi­tet­ty, että jos lap­sia ei roko­te­ta, epi­de­mia jää kier­tä­mään las­ten kes­kuu­des­sa har­mit­to­ma­na nuha­na, jol­loin rokot­ta­mat­to­mat aikui­set voi­vat saa­da tar­tun­nan heiltä.

 

 

 

Rokotepassi pelastaisi tapahtuma-alan kesän

Pää­mi­nis­te­ri San­na Marin mukaan ei kan­na­ta roko­te­pas­sia, kos­ka se oli­si epä­oi­keu­den­mu­kai­nen nii­tä koh­taan, joi­ta ei ole vie­lä roko­tet­tu. Tämä on aika raju kan­nan­ot­to sur­ke­aan tilaan ajet­tua tapah­tu­ma-alaa koh­taan. Soli­daa­ri­suu­des­ta nuo­ria rokot­ta­mat­to­mia koh­taan tapah­tu­ma-alan tulee olla työt­tö­mi­nä — moni ilman edes työt­tö­myys­kor­vaus­ta — turhaan.

Tapah­tu­ma-ala työl­lis­tää oman ilmoi­tuk­sen­sa mukaan 200 000 hen­keä. Vaik­ka luku oli­si vähän ylä­kant­tiin, pal­jon enem­män se työl­lis­tää kuin maa­ta­lous ja puun­ja­los­tus­teol­li­suus yhteen­sä. Sel­lu­teh­taat ovat lähel­lä hal­li­tuk­sen sydän­tä, mut­ta tapah­tu­ma-alan työ­paik­ko­ja tuho­taan kateu­teen vedoten.

San­na Mari­ni vai­kut­taa päi­vä päi­väl­tä enem­män dema­ril­ta. Tans­kas­sa ei ole roko­te­pas­sia vaan koro­na­pas­si. Sen saa jos on roko­tet­tu tai jos on alle 72 tun­tia van­ha neg­ta­tii­vi­nen koronatestitulos.

Kir­joi­tin asias­ta pää­kir­joi­tuk­sen Ver­de-leh­teen viik­ko sit­ten. Sen voi lukea täs­tä.

Ne, joil­la upo­tet­tu link­ki ei toi­mi, voi­vat käyt­tää tätä:

https://verdelehti.fi/2021/04/01/rokotepassi-pelastaisi-tapahtuma-alan-kesan/

Kammottava päätös hallitukselta

Olin eilen niin rai­vois­sa­ni hal­li­tuk­sen kyy­ni­ses­tä pää­tök­ses­tä olla pai­not­ta­mat­ta koro­na-roko­tuk­sia sin­ne, mis­sä tau­tia on eni­ten, että kat­soin vii­saam­mak­si olla kir­joit­ta­mat­ta asias­ta ennen kuin olen nuk­ku­nut yön yli. Rai­vo­ni ei kui­ten­kaan yhdes­sä yös­sä laantunut.

Hal­li­tus siis ei päät­tä­nyt, ettei roko­tus­jär­jes­tys­tä muu­tet­tai­si kos­kaan, mut­ta päät­ti, että se teh­dään niin myö­hään, ettei sil­lä ole enää mitään tehoa – jos siis teh­dään lainkaan.

Sota-aika­na val­tion­joh­to jou­tuu teke­mään pää­tök­siä, jot­ka mer­kit­se­vät omien kan­sa­lais­ten hen­gen uhraa­mis­ta, mut­ta rau­han olois­sa sel­lais­ta ei pitäi­si tehdä.

Demo­kra­tian kan­nal­ta oli­si oikein, että kan­sa­lai­set tie­täi­si­vät pää­tök­sen perus­tat ja kukin puo­lue ker­toi­si, mitä mikin puo­lue neu­vot­te­luis­sa ajoi. Jotain kyl­lä tie­däm­me. Suo­men kes­kus­tan viha­mie­li­nen asen­ne Hel­sin­gin seu­tua koh­taan on tun­net­tua, mut­ta yksin kes­kus­ta ei tätä pää­tös­tä oli­si voi­nut teh­dä. Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan RKP ja vih­reät esit­ti­vät roko­tus­ten ohjaa­mis­ta asian­tun­ti­ja­lausun­to­jen mukaan. Tele­vi­sioi­dus­sa haas­tat­te­lus­sa Kris­ta Kiu­ru (sd) ilmoit­ti sää­ty­ta­lon por­tail­la rehel­li­ses­ti, että hänen tavoit­teen­sa on estää koh­den­ta­mi­nen hal­lin­nol­li­sel­la jar­rut­ta­mi­sel­la, jos­sa hän on tun­ne­tus­ti tai­ta­va. Hal­li­tuk­sen pää­tös vas­ta­si Kiu­run ennal­ta sano­maa. Oikeas­taan siis vain Vasem­mis­to­lii­ton kan­taa on hämä­rän peitossa.

Hal­li­tuk­sen neu­vot­te­luis­sa pöy­däl­lä olleet pape­rit eivät ole jul­ki­sia, mut­ta on täy­sin mah­do­ton­ta, ettei­vät minis­te­rit oli­si olleet tie­toi­sia luvuis­ta. Pää­tök­sel­lään hal­li­tus lisä­si tie­toi­ses­ti tar­tun­to­ja, sai­raan­hoi­to­jak­so­ja, teho­hoi­to­jak­so­ja ja kuo­le­mia nel­jän­nek­sel­lä.[1]

Toden­nä­köi­syyk­sien kaut­ta tap­pa­mi­nen tuot­taa kuo­le­mia aivan yhtä pal­jon kuin teloit­ta­mi­nen, vaik­ka se ei sil­tä tun­nu. Teloit­ta­mi­ses­ta se ero­aa sii­nä, ettei ennal­ta tie­de­tä, ket­kä tule­vat kuo­le­maan. Se vas­taa siis taval­laan sitä, että ampuu sil­mät kiin­ni väkijoukkoon.

Pal­jon­ko suo­ma­lai­sia hal­li­tus päät­ti uhra­ta? HUS:n Juha Tuo­mi­nen arvioi Medi­uu­ti­sis­sa kuo­lo­nuh­re­ja tule­van kym­me­niä tai ehkä satoja.

HUS:n kehit­tä­mis­joh­ta­ja Visa Hon­ka­nen taas arvioi yli­mää­räis­ten kuo­le­mien mää­räk­si vain kuusi. Luku tun­tuu todel­la pie­nel­tä, mut­ta seli­tys on lausees­sa, ettei las­kel­mas­sa ole otet­tu huo­mioon lau­ma­suo­jan vai­ku­tus­ta. On siis otet­tu huo­mioon vain se, ettei­vät roko­tuk­sen saa­neet sai­ras­tu itse, mut­ta ei sitä, ettei­vät nämä tar­tu­ta mui­ta. Tämä jäl­kim­mäi­nen efek­ti on pal­jon mer­kit­tä­väm­pi, kos­ka se ker­taan­tuu. Kun ei saa tar­tun­taa roko­te­tul­ta, ei tar­tu­ta myös­kään itse ja niin edel­leen. Itse asias­sa roko­tuk­set pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja Turus­sa suo­jaa­vat tätä kaut­ta myös muu­ta maa­ta. Muu­al­la maas­sa tar­tut­ta­vuus­lu­ku on pal­jon alle yhden eli epi­de­mia hii­pui­si pois, ellei sai­si täy­den­nys­tä tautipesäkkeistä.

Pal­jon­ko hal­li­tuk­sen pää­tös tuot­taa kuo­le­mia riip­puu tie­tys­ti sii­tä, miten uskom­me epi­de­mian kehit­ty­vän. Jos epi­de­mia kehit­tyi­si räjäh­dyk­sen­omai­ses­ti niin, että huh­ti­kuun 18. päi­vän tie­noil­la tar­tun­to­ja oli­si jo 11 000, kuo­le­mia oli­si todel­la aiheu­tet­tu sato­ja.  Minä olen epi­de­mian suh­teen pal­jon opti­mis­ti­sem­pi. Sanoi­sin, että hal­li­tus aiheut­ti run­saat 20 kuolemaa.

Uhre­ja oli­si siis yhtä pal­jon kuin oli Kon­gin­kan­kaan bus­si­tur­mas­sa. Tuos­sa Suo­men maan­tie­lii­ken­teen pahim­mas­sa onnet­to­muu­des­sa kuo­li 23 hen­keä, kun bus­si tör­mä­si pape­ri­rul­la­las­tis­sa olleen rekan perä­vau­nuun ja pape­ri­rul­lat murs­ka­si­vat matkustajia.

Myön­nän, että ver­taus on epä­rei­lu. Kon­gin­kan­kaan bus­si­tur­ma oli puh­das onnet­to­muus. Ei sitä kukaan tahal­laan aiheuttanut.

 

[1] KRAR:n las­kel­mien mukaan tar­tun­ta­mää­rät oli­si­vat alen­tu­neet 21–23 pro­sent­tia eli pää­tök­sen sivuut­ta­mien lisää nii­tä yli 25 pro­sent­tia. Tämä joh­tuu sii­tä, että 80 on 20 % vähem­män kuin 100, mut­ta 100 on 25 % enem­män kuin 80.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.3.2021

Pöy­däl­tä

Tapa­ni­lan ase­man­seu­dun ete­lä­osan asemakaava.

Täs­tä oli vähän kysy­myk­siä, mut­ta kaa­va vai­kut­tai­si ole­van kun­nos­sa. Joil­la­kin lau­ta­kun­nan jäse­nil­lä oli­si halu suo­jel­la ton­til­le jää­vä teol­li­suus­ti­la. Minul­le riit­tää, että se jää sii­hen. Ei se sel­lai­nen ark­ki­teh­tuu­rin hel­mi ole, ettei sitä remon­toi­taes­sa sai­si esi­mer­kik­si vaih­taa ikkunanpokia.

Poh­jois-Espa 19:n myyminen

Kau­pun­ki ei tätä tar­vit­se, joten kiin­teis­tö­stra­te­gian mukaan sii­tä voi luo­pua. Mikä vähän mie­ti­tyt­tää on, ettei täs­tä ole teh­ty avoin­ta tar­jous­kil­pai­lua. Osta­ja omis­taa vie­rei­sen talon, joten sil­lä on tiet­ty suh­teel­li­nen etu tämän­kin omis­ta­mi­seen. Tar­jous­kil­pai­lus­sa se voi­si sik­si tar­jo­ta myös nyt sovit­tua hin­taa vähem­män, kos­ka tie­tää, ettei mui­den kan­nat­ta mak­saa yhtä pal­jon kuin sen. Peri­aat­tees­sa kui­ten­kin pitäi­si myy­dä avoi­mel­la kilpailulla.

Uudet asiat:

Maka­sii­ni­ran­nan ja Olym­pia­ran­nan ase­ma­kaa­va­muu­tok­sen suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet ja kil­pai­luoh­jel­man hyväksyminen

On aivan lois­ta­vaa, että tämä alue saa­daan parem­min kan­sa­lais­ten käyt­töön. Kaik­ki on muu­ten hyvin, mut­ta alu­ees­ta eris­te­tään aidan taak­se 150 met­riä pit­kä ja 15 met­riä leveä alue ris­tei­ly­aluk­sil­le. Minun on täy­sin mah­do­ton hyväk­syä tätä. Ris­tei­ly­mat­kus­ta­jia paa­po­taan aivan lii­kaa. Lai­voil­le on lai­tu­ri Her­ne­saa­res­sa. Jos yhtä aikaa yrit­tää tul­la niin mon­ta ris­tei­ly­alus­ta, ettei­vät ne Her­ne­saa­reen mah­du, sano­taan, että ei mahdu.

Hel­sin­gil­lä ei ole mitään vel­vol­li­suut­ta ris­tei­ly­mat­kus­ta­jia koh­taan. Turis­mi on elin­kei­no sii­nä mis­sä muut­kin elin­kei­not. Turis­mia suo­si­taan vain, kos­ka halu­taan saa­da turis­teil­ta rahaa ja työl­lis­tää hel­sin­ki­läi­siä. Ris­tei­ly­mat­kus­ta­jat jät­tä­vät Hel­sin­kiin kes­ki­mää­rin 60 euroa, eikä sekään ole siis net­to­lu­ku vaan brut­to. He pii­pah­ta­vat Hel­sin­gis­sä muu­ta­man tun­nin, jona aika suu­rin osa ei pois­tu lai­vas­ta lain­kaan. Loput aja­vat bus­seil­la kat­so­maan Sibe­lius-monu­ment­tia. Joku voi ostaa jää­te­lö­töt­te­rön Tätä kan­nat­taa ver­ra­ta vaik­ka kon­fe­rens­si­mat­kus­ta­jiin, jot­ka jät­tä­vät sel­väs­ti yli tuhat euroa. Näin arvo­kas­ta paik­kaa en ris­tei­ly­aluk­sil­le antaisi.

Ris­tei­ly­aluk­set ovat hii­li­ja­lan­jäl­jel­tään pal­jon len­to­mat­kus­ta­mis­ta pahem­pi mat­kai­lun muo­to. Aina­kin taka­vuo­si­na osa ris­tei­ly­aluk­sis­ta heit­ti mereen ruu­an­täh­teet, joi­ta tuol­lai­sen jou­kon syöt­tä­mi­ses­tä tulee pal­jon. En tie­dä, onko käy­tän­tö yhä tämä. Hel­sin­ki tar­jou­tuu otta­maan jät­teet vas­taan ilmai­sek­si (osa­na sata­ma­mak­sua) mut­ta tämä toi­mii vain, jos aluk­sel­la on tähän oma järjestelmänsä.

Kil­pai­lun sään­nöt näyt­tä­vät hyvil­tä. Suh­tau­dun lop­pu­tu­lok­seen toi­veik­kaas­ti. Ark­ki­teh­dit ovat käär­meis­sään, kun kil­pai­lueh­do­tuk­sen jät­tä­jän pitää sitou­tua myös toteut­ta­maan se. Se kar­sii toki luo­vim­mat ehdo­tuk­set pois, mut­ta mitä teem­me toteut­ta­mis­kel­vot­to­mil­la ehdo­tuk­sil­la. Tämä oli ongel­ma­na ennen kuin siir­ryt­tiin näi­hin toteuttamiskilpaluihin.

Töö­lön­to­rin väliai­kai­set liikennejärjestelyt

Tope­liuk­sen­ka­dun ja Rune­ber­gin­ka­dun ris­teyk­sen lähel­lä ole­va park­ki­kent­tä on tar­koi­tus muut­taa torik­si. Se on minus­ta hyvin perus­tel­tua. Kaa­voi­tim­me aika­naan mel­kein tuhan­nen auton park­ki­hal­lin hotel­lin alle Töö­lön­ka­dun var­teen. Park­ki­luo­lay­rit­tä­jäl­le oli ker­rot­tu,. että maan pääl­tä pois­te­taan park­ki­paik­ko­ja tämän torin aikaan­saa­mi­sek­si ja kos­ka Tope­liuk­sen­ka­dul­le on tulos­sa ratik­ka. Näin ei ole kui­ten­kaan teh­ty ja park­ki­luo­la on tyh­jä. Yrit­tä­jä kokee syys­tä­kin itsen­sä petetyksi.

Töö­lös­sä on huo­mat­ta­va mää­rä luvat­to­mia, kaa­van vas­tai­sia auto­paik­ko­ja pihoil­la. Jos lait­to­muuk­sia ei kat­sot­tai­si läpi sor­mien, park­ki­hal­li oli­si täynnä.

Hal­tia­lan ja Nis­ka­lan hoi­to- ja kehittämissuunnitelma

Teks­tis­tä pis­ti ensim­mäi­se­nä sil­mään, että alu­eel­la on 200 heh­taa­ria vil­jel­ty­jä peltoja.

Nopeal­la tutus­tu­mi­sel­la suun­ni­tel­ma näyt­ti hyväl­tä, mut­ta kat­son mie­lel­lä­ni esit­te­lyn ja kuun­te­len nii­den mie­li­pi­tei­tä, jot­ka tun­te­vat alu­een parem­min. Pyö­räi­ly­reit­ti­ni kul­ki­vat ennen tuo­ta kaut­ta, mut­ta siir­ryt­tyä­ni maan­tie­pyö­rään olen suo­si­nut asfalttiteitä.

Näi­den aluei­den mer­ki­tys koros­tuu hel­sin­ki­läis­ten hen­ki­rei­kä­nä, kun Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku nousee. Niin kuin tänä vuon­na huo­ma­sim­me, Hel­sin­kiin saat­taa vie­lä­kin jos­kus sataa tal­vi­sin lunta.

THL:n kummallinen lausunto rokotusjärjestyksestä

Kan­sal­li­nen roko­te­asian­tun­ti­ja­ryh­mä oli teh­nyt erin­omai­sen sel­vi­tyk­sen sii­tä, mitä vai­kut­tai­si koro­na­ro­kot­tei­den jake­lu tar­tun­ta­vaa­ran mukaan. Oli­vat teh­neet val­miik­si kom­pro­mis­sin, jon­ka mukaan (teo­reet­ti­nen) sai­raan­hoi­to­pii­ri, jos­sa ei oli­si ollut kos­kaan yhtään koro­na­tar­tun­taa sai­si kui­ten­kin kol­mas­osan sii­tä roko­te­mää­räs­tä, joka sil­le kuu­lui­si pel­kän asu­kas­lu­vun mukaan.

Tulos oli sel­keä. Esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­toa vaa­ti­vat tar­tun­nat vähe­ni­si­vät yli 20 pro­sent­tia ver­rat­tu­na sii­hen, että rokot­teet jae­taan niin kuin nii­tä nyt jae­taan, tar­tun­ta­ris­kiä kat­so­mat­ta. Tämän teho oli­si siis samaa luok­kaa kuin nyt suun­nit­teil­la ole­vien liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten. Tosin liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten vai­ku­tus tuli­si vähän nopeam­min. Voi­si joka tapauk­ses­sa olla niin, että liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­tai­si lain­kaan, jos roko­tus­jär­jes­tyk­sen muu­tok­ses­ta pää­tet­täi­siin nopeasti.

Ajat­te­lin, että tämä oli täs­sä. Vaik­ka asia on alue­po­liit­tis­ten into­hi­mo­jen aihe, noin vakuut­ta­vaa näyt­töä ei kukaan voi vas­tus­taa. Muu­han tar­koit­tai­si tur­hia kuo­le­mia ja ris­kiä sai­raa­loi­den tuk­keu­tu­mi­ses­ta. Tämä on tut­kit­tuun tie­toon perus­tu­vaa pää­tök­sen­te­koa parhaimmillaan.

Kan­sa­lai­sen toden­nä­köi­syys jou­tua koro­nan takia sai­raa­la­hoi­toon on kah­den toden­nä­köi­syy­den tulo

P(sairaanhoito) = P(tartunta) x P(sairaanhoito, jos tartunta).

Koro­na­tar­tun­ta on 70-vuo­tiail­le niin pal­jon vaa­ral­li­sem­pi kuin nuo­rem­mil­le, että oli perus­tel­tua rokot­taa hei­dät ensin ja ehkä myös ris­ki­ryh­mä 1. Ris­ki­ryh­mään 2 kuu­lu­vien vaka­van sai­rau­den ris­ki on suu­rem­pi kuin muun väes­tön, mut­ta nämä erot ovat pal­jon pie­nem­piä kuin alu­eel­li­set erot. Sik­si alu­eel­li­set erot ovat olen­nai­sem­pia sen jäl­keen, kun yli 70-vuo­ti­aat on roko­tet­tu. Tämän­kään jäl­keen ei pidä vaih­taa stra­te­gi­aa koko­naan, vaan perus­taa roko­tus­jär­jes­tys niin hyvin kuin osa­taan koko­nais­ris­kiin, eli noi­den kah­den teki­jän tuloon.

Tar­tun­ta­ris­kin vaih­te­le­vat sai­raan­hoi­to­pii­reit­täin yli kol­me­kym­men­ker­tai­ses­ti ja roko­tuk­sen hyö­ty siis yhtä pal­jon. Erot ovat olleet pysy­viä. Koh­dis­ta­mal­la rokot­teet ris­kin mukaan niis­tä saa pal­jon enem­män ter­veys­hyö­tyä. Alu­eel­li­set erot ovat suu­ria. Uus­maa­lai­nen on 30-ker­tai­ses­sa tar­tun­ta­ris­kis­sä Kes­ki-Poh­jan­maal­la asu­vaan näh­den, joten roko­tuk­sen hyö­ty on Uudel­la­maal­la 30-kertainen.

Käsit­tä­mä­tön lausunto

Olin kuin puul­la pää­hän lyö­ty, kun näin THL:n tämän poh­jal­ta teh­dyn lausun­non. Toi­men­pi­teen vai­ku­tuk­set jäi­si­vät vähäi­sik­si ja ne ovat ongel­mal­li­sia yhden­ver­tai­suu­den kan­nal­ta. En ollut ainoa yllät­ty­nyt. Kum­mek­sun­taa tämä on aiheut­ta­nut myös THL:n sisällä.

Aloi­te­taan tuos­ta yhden­ver­tai­suu­des­ta. Ei voi olla niin, ter­vey­den­huol­lon resurs­sien suun­taa­mi­nen vai­kut­ta­vuu­den mukaan soti­si yhden­ver­tai­suut­ta vas­taan. Jos tämä tul­kin­ta otet­tai­siin, pal­jon pitäi­si nykyi­sis­tä käy­tän­nöis­tä muut­taa, esi­mer­kik­si syö­pä­seu­lon­nat suun­na­ta pal­jon tehot­to­mam­min. Ei niin teh­dä myös­kään rokot­tei­den koh­dal­la. Kuka tahan­sa voi saa­da puu­tiai­sai­vo­kuu­meen Suo­mes­sa, mut­ta ris­ki vaih­te­lee maan eri osis­sa. Ilmai­sen rokot­teen saa vain suu­ren ris­kin alueilla.

Miten THL sai tulok­sek­si, että vai­ku­tuk­set sai­raan­hoi­toon tar­pee­seen oli­si­vat vähäi­set, vaik­ka KRAR oli juu­ri las­ke­nut, että ne oli­si­vat merkittävät?

Sil­lä, että lausun­nos­sa ole­tet­tiin, että koh­den­ta­mi­nen alu­eel­li­ses­ti aloi­tet­tai­siin vas­ta, kun mel­kein kaik­ki on jo rokotettu.

Kek­sit­tiin, että 69-vuo­tias kok­ko­la­lai­nen on kui­ten­kin suu­rem­mas­sa ris­kis­sä kuin 20-vuo­tias van­taa­lai­nen, kos­ka tar­tun­ta joh­taa 20-vuo­ti­aal­la har­voin sai­raan­hoi­toon. Niin­pä ensin pitäi­si rokot­taa yli 70-vuo­ti­aat ja sit­ten kaik­ki eri­lai­siin ris­ki­ryh­mään kuu­lu­vat ja sit­ten vue­lä kaik­ki 50–69 vuo­ti­aat ja vas­ta kun tämä on teh­ty, teh­täi­siin pää­tös rokot­tei­den alu­eel­li­ses­ta por­ras­ta­mi­ses­ta. Logis­ti­sis­ta syis­tä se tuli­si voi­maan vas­ta kol­men vii­kon kulut­tua ja niin­pä – hok­kus pok­kus – teho jäi­si vähäiseksi.

Tämä on sil­män­kään­tö­temp­pu. Vaik­ka 20-vuo­tias van­taa­lai­nen todel­la on pie­nem­mäs­sä ris­kis­sä jou­tua sai­raan­hoi­toon kuin 69-vuo­tias kok­ko­la­lai­nen, 69-vuo­ti­aan van­taa­lai­sen ris­ki on 30-ker­tai­nen sama­ni­käi­seen kok­ko­la­lai­seen näh­den. Aluei­den sisäl­lä kan­nat­taa käyt­tää hen­ki­lö­koh­tais­ta ris­kiä (ikä ja esi­mer­kik­si yli­pai­no), mut­ta myös ris­ki­ryh­mien sisäl­lä kan­nat­taa ottaa huo­mioon tar­tun­ta­ris­ki ja rokot­taa myös ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat nopeam­min siel­lä, mis­sä hei­dän ris­kin­sä saa­da tar­tun­ta on suu­rem­pi. Jos nou­da­tet­tai­siin KRAR:n hah­mot­ta­maa algo­rit­mia, van­taa­lai­nen 20-vuo­tias sai­si rokot­teen­sa vii­meis­ten jou­kos­sa, suun­nil­leen yhtä aikaa kok­ko­la­lai­sen 20-vuo­tia­sen kanssa.

Kos­ka pää­tök­sen teke­mi­ses­tä kuluu kol­me viik­koa sii­hen, kun se alkaa vai­kut­taa roko­tus­tah­tiin, pitää pää­tös teh­dä heti, mie­lel­lään jo huomenna.

Tämä vaa­tii kuu­lem­ma ase­tuk­sen. Olen anta­nut perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä ase­tuk­sia. Ei sel­lai­seen mene kuin päivä.

KRAR:n hah­mot­ta­ma roko­tus­jär­jes­tys sääs­täi­si siis noin vii­den­nek­si sai­raan­hoi­to­jak­sois­ta ja vähen­täi­si samas­sa suh­tees­sa myös kuo­le­mia. On häkel­lyt­tä­vää, että Suo­mes­sa jot­kut ovat val­mii­ta uhraa­maan ihmis­hen­kiä ja tuot­ta­maan sai­raut­ta alue­po­liit­tis­ten into­hi­mo­jen vuoksi.

= = = =

THL:n ase­ma koro­na­krii­sis­sä on ollut vai­kea, kun se on jou­tu­nut sei­laa­maan tie­teen ja poli­tii­kan ris­ti­aal­lo­kos­sa. Oli­si kui­ten­kin hyvä, että THL:n kan­nat oli­si­vat tie­det­tä ja poli­tiik­ka jäi­si poli­tii­kan teki­jöil­le, eikä kal­lis­taa kor­vaan­sa edes voi­ma­kas­sa­nai­sel­le omistajaohjeukselle.

Mitä ajattelen liikkumisrajoituksista

Kun hal­li­tus ilmoit­ti tule­vis­ta liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sis­ta, minul­le tuli ensim­mäi­sen ker­ran tun­ne, että nyt lyö­dään lii­an lujaa. Mon­ta ker­taa aiem­min on tun­tu­nut sil­tä, että toi­met ovat lii­an lep­su­ja. Jos oli­sin ollut dik­taat­to­ri, oli­sin kiel­tä­nyt karao­ke­baa­rit ja kai­ken alko­ho­lin naut­ti­mi­sen ravin­to­lois­sa sei­saal­laan tai baa­ri­jak­ka­ral­la ja mää­rän­nyt mas­ki­pa­kon pahim­mil­la alueil­la sisä­ti­lois­sa ja jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä aiko­ja sitten.

Olen tutus­tu­nut THL:n mal­lin­nuk­seen lähin­nä Uut­ta­maa­ta aja­tel­len. THL:n mal­lis­sa on lii­oi­tel­tu vähän kaik­kia para­met­re­jä. Poh­ja­na ole­va tar­tut­ta­vuus­lu­ku on Uudel­la­maal­la kor­keam­pi kuin se on täs­sä kuus­sa ollut, roko­tuk­set vai­kut­ta­vat tar­tut­ta­vuu­teen hitaam­min kuin vai­kut­ti­vat Israe­lis­sa, ja kesä vähen­tää tar­tut­ta­vuut­ta pal­jon vähem­män kuin se vähen­si vii­me kesä­nä tai kun se vähen­tää mui­den koro­na­vi­rus­ten tar­tut­ta­vuut­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na on pal­jon syn­keäm­pi arvio kuin minä tekisin.

Olen seu­ran­nut seit­se­män päi­vän ilmaan­tu­vuus­lu­ku­ja Uudel­la­maal­la ja muu­al­la maas­sa. Seit­se­män päi­vää on parem­pi kuin 14 päi­vää, kos­ka suun­nan muu­tok­sen näkee nopeam­min ja pal­jon parem­pi kuin päi­vit­täis­ten luku­jen seu­raa­mi­nen, kos­ka niis­sä on suur­ta vii­kon­päi­vä­vaih­te­lua. Kes­ki­viik­ko on nykyi­sin vii­kon pahin päivä.

Seu­raa­va kuva on loga­rit­mias­tei­kol­la, kos­ka THL:n argu­men­toin­ti­kin menee tar­tut­ta­vuus­lu­vun kaut­ta ja se joh­taa eks­po­nen­ti­aa­li­seen kas­vuun tai vähenemiseen.

Covi19 ‑tar­tun­to­jen ilmaan­tu­vuus 7 päi­vän aika­na sataa­tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den Uudel­la­mal­la (punai­nen) ja muu­al­la maas­sa (sini­nen). Huo­maa loga­rit­mias­teik­ko. Kuva päi­vi­tet­ty 27.3.2021

Uuden­maan tar­tun­nat kään­tyi­vät tasai­seen nousuun tam­mi­kuun 12. päi­vän tie­noil­la. Sen jäl­keen ne kas­voi­vat yllät­tä­vän suo­ra­vii­vai­ses­ti. Esti­moin tren­din aika­vä­lil­tä 12.1. – 24.2. ja jat­koin sitä suo­ra­vii­vai­ses­ti. Tren­din piir­tä­mi­nen kuvaan näyt­tää nopeas­ti, onko kehi­tyk­ses­sä tapah­tu­nut muu­tos­ta. Kas­vu­vauh­ti oli noin 2 % päi­väs­sä eli THL:n käyt­tä­mä liki­mää­ri­nen arvio R‑luvulla (vii­den päi­vän kas­vu) oli 1,1. Hel­mi­kuun lopul­la kehi­tys erkaan­tui tren­dis­tä ylös­päin, eli tar­tut­ta­vuus näyt­ti nous­seen sel­väs­ti. Sitä kes­ti kui­ten­kin vain vii­kon. Sit­ten kas­vu tait­tui ja 15.3. oltiin taas aika tark­kaan trendillä.

Myö­hem­pi kehi­tys osoit­ti, että noin 4.3. tapah­tui muu­tos – muu­ten sama­na päi­vä­nä kuin OM esit­ti kun­ta­vaa­lien siir­tä­mis­tä. Nyt ollaan sel­väs­ti tuon tam­mi-hel­mi­kuun tren­din alapuolella.

Kuvas­sa on myös uusi tren­di, joka on esti­moi­tu aika­vä­lil­tä 4.3. – 25.3. Sii­nä kas­vua on enää 0,2 % päi­väs­sä, eli R‑luku on 1,01. Oli­sin voi­nut esti­moi­da uuden tren­din myös alkaen 15.3. ja saa­nut las­ke­van tren­din, mut­ta se oli­si ollut älyl­li­ses­ti epärehellistä.

Tämän perus­teel­la uskon, että toden­nä­köi­sin ske­naa­rio on pal­jon opti­mis­ti­sem­pi kuin THL:n esit­tä­mä. Minun pääs­ke­naa­rios­sa­ni näil­lä­kin rajoi­tuk­sil­la Uuden­maan tar­tun­to­jen mää­rä kään­tyy las­kuun kevään edis­tyes­sä ja roko­tus­mää­rien kasvaessa.

Mitä täl­lä on teke­mis­tä liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten kans­sa? Ei pal­jon mitään. Jos suun­nit­te­lem­me hätä­pois­tu­mis­tei­tä raken­nuk­seen, emme nojau­du toden­nä­köi­sim­pään ske­naa­rioon. Toden­nä­köi­sin­tä­hän on, että talo ei pala.

THL:n maa­laa­ma uhkas­ke­naa­rio on pal­jon toden­nä­köi­sem­pi kuin se, että uusia hävit­tä­jiä tar­vit­tai­siin tositoimissa.

Liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sis­ta kan­nat­taa siis sää­tää, mut­ta nii­tä ei kan­na­ta ottaa käyt­töön, ellei tilan­ne kään­ny pahem­mak­si, sil­lä noi­den rajoi­tus­ten inhi­mil­li­nen hin­ta on suu­ri. Niis­sä näyt­tää unoh­tu­neen se, että todel­la moni asuu Suo­mes­sa ja eri­tyi­ses­ti Uudel­la­maal­la yksin. Täl­tä osin tie­dot­ta­mi­nen on ollut seka­vaa, mut­ta nyt näyt­tää sil­tä, että juu­ri näin tul­laan tekemään.

Olen toi­vei­kas. Uskon, ettei ase­tus­ta liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sis­ta tar­vit­se ottaa käyttöön.

Kan­nat­taa muu­ten huo­ma­ta, että nämä liik­ku­mis­ra­joi­tuk­set vähen­tä­vät tar­tun­to­ja, kuo­le­mia ja sai­raan­hoi­to­jak­so­ja suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin vähen­täi­si roko­tus­ten kes­kit­tä­mi­nen epi­de­mia­ti­lan­teen mukaan. Se tie­tys­ti vai­kut­taa viiveellä.

Köm­pe­löt keinot

Aivan höl­möl­tä tuo kei­no­na kui­ten­kin vai­kut­taa. Kun emme pys­ty kiel­tä­mään sitä, mitä ihmi­set teke­vät raken­nus­ten sisäl­lä, kiel­läm­me siir­ty­mi­sen raken­nuk­ses­ta toi­seen. Tämä ei peli­tä, jos kau­pas­sa saa kui­ten­kin käy­dä. Ale­pan kas­sin kans­sa voi liik­kua vapaas­ti, jos on päät­tä­nyt fuskata.

Ker­ros­ta­lois­sa voi jär­jes­tää mel­koi­set bai­lut ilman, että kenen­kään tar­vit­see käy­dä ulko­na. Turun yli­op­pi­la­sa­sun­to­lois­ta nyt puhumattakaan.

Pel­kään, että liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sia nou­dat­ta­vat vain ne, jot­ka nou­dat­tai­si­vat suo­si­tuk­sia­kin, mut­ta heil­le aiheu­tuu tur­haa hait­taa, kun taas ne, jot­ka eivät piit­taa suo­si­tuk­sis­ta, eivät piit­taa tästäkään.

Olen­nais­ta on, että oman koti­ta­lou­den tai muun kuplan ulko­puo­li­sia ei pitäi­si tava­ta. Ei naa­pu­rien kut­su­mi­ses­ta kylään ole hait­taa, jos tapai­lee vain hei­tä. Muu­al­la täs­tä on pys­tyt­ty sää­tää­mään, mut­ta meil­lä ollaan juri­di­ses­ti kädettömiä.

Suo­ma­lai­nen kei­no­va­li­koi­ma on todel­la köm­pe­lö, kun sitä ver­taa mui­hin Euroo­pan mai­hin. Tie­dän, että val­tio­tie­tei­li­jän ei pitäi­si puhua mitään perus­oi­keus­ju­ri­dii­kas­ta, mut­ta puran sil­ti sydäntäni.

Eko­no­mis­til­le ope­te­taan, että on eri­lai­sia hyviä asioi­ta, joi­den välil­lä on jokin jär­ke­vä vaih­to­suh­de. Vaih­to­suh­tees­ta eri ihmi­set ovat vähän eri miel­tä, mut­ta mitään asi­aa ei pide­tä ääret­tö­män arvok­kaa­na. Ääre­tön nimit­täin on tosi iso.

Perus­oi­keus­a­jat­te­lu läh­tee tie­tys­tä mini­mi­ta­sois­ta, jodien alit­ta­mi­nen vähää­kään ei tule kysee­seen, mut­ta joi­den ylit­tä­mi­nen rei­lus­ti­kin on hyö­dy­tön­tä. Eko­no­mis­tin sil­mis­sä aivan kum­mal­li­nen hyötyfunktio.

Kiih­ko­mie­li­sin perus­oi­keus­a­jat­te­li­ja jou­tuu kui­ten­kin myön­tä­mään, että jos­kus perus­oi­keu­den ovat tosil­leen vas­tak­kai­sia.  Jos­ta­kin perus­oi­keu­des­ta pitää tin­kiä, ettei tois­ta lou­kat­tai­si. Esi­mer­kik­si ihmi­sen oikeus elä­mään voi ylit­tää sen, ettei hen­ki­löä saa tes­ta­ta rajoilla.

Sil­loin, kun kak­si perus­oi­keut­ta on vas­tak­kain, minus­ta perus­oi­keus­ju­ris­til­le kuu­luu ris­ti­rii­dan havait­se­mi­nen, mut­ta ei eri asioi­den pun­nit­se­mi­nen kes­ke­nään. Se on enem­män mie­li­pi­de­tie­teel­li­nen asia ja kuu­luu poliit­ti­seen har­kin­taan. Eri asia on, jos hän esit­tää kei­non, jol­la yhtään perus­oi­keut­ta ei tar­vit­se vaarantaa.

Ottaes­saan kan­taa kah­den perus­oi­keu­den välil­lä, perus­oi­keus­ju­ris­ti jou­tuu jos­kus perus­te­luis­saan puut­tu­maan subs­tans­si­asioi­hin. Jos­kus har­voin on kyse subs­tans­sia­sias­ta, jon­ka tun­nen mie­les­tä­ni hyvin. Olen jou­tu­nut huo­maa­maan, että perus­oi­keus­ju­ris­ti saat­taa tun­tea subs­tans­si­puo­len jos­kus todel­la pin­ta­puo­li­ses­ti tai on ymmär­tä­nyt sen perä­ti vää­rin, mut­ta sei ei hait­taa var­man kan­nan esittämistä.

Jos olem­me sitä miel­tä, että muis­ta perus­oi­keuk­sis­ta voi­daan tin­kiä ihmis­ten hen­gen sääs­tä­mi­sek­si, sen jäl­keen näi­tä toi­mia tuli­si minus­ta poh­tia sil­tä kan­nal­ta, kuin­ka pal­jon niis­tä on hait­taa eikä enää mureh­tia mui­ta perus­oi­keuk­sia, joi­ta riko­taan joka tapauksessa.

Näin toi­mien pää­si­sim­me pal­jon tehok­kaam­piin ja samal­la vähem­män hai­tal­li­siin rajoituksiin.

Aina­kin pitäi­si olla oikeus luo­pua jos­tain perus­oi­keu­des­ta, jos sen sovel­ta­mi­ses­ta kokee ole­van itsel­leen vain haittaa.

Sel­ven­nän tätä esi­mer­kil­lä. Sak­sas­sa baa­rien kaut­ta levit­ty­viä tar­tun­to­ja tor­jut­tiin tehok­kaas­ti sil­lä, että baa­riin tule­vien piti antaa hen­ki­lö­tie­ton­sa, jot­ta jos kävi­si ilmi, että siel­lä on ollut joku tar­tun­nan saa­nut, kaik­ki altis­te­tut saa­tai­siin kiin­ni. Meil­lä tämä ei käy, kos­ka moi­sen rekis­te­rin pitä­mi­nen rik­koo perusoikeuksia.

Eihän nii­tä hen­ki­lö­tie­to­ja tar­vit­se kenen­kään antaa. Sil­tä vält­tyy, kun ei mene sii­hen baa­riin. Eihän se ole hänen kan­nal­taan sen pahem­pi vaih­toeh­to kuin se, että baa­riin meno kiel­le­tään kai­kil­ta. Nii­den mui­den kan­nal­ta se on huo­nom­pi vaihtoehto.

= = = =

Muu­ten olen sitä miel­tä, että rajoi­tuk­set pitää pois­taa roko­te­tuil­ta sen jäl­keen, kun ensim­mäi­sen pii­kin saa­mi­ses­ta on kulu­nut 20 päi­vää. Teo­rias­sa voi sil­loin­kin tar­tut­taa, mut­ta ris­ki on las­ke­nut kovin alas.

Eri­tyi­sen kum­mal­li­se­na pidän leh­des­tä luke­maa­ni kan­taa, että roko­te­tut eivät saa saa­da mitään sel­lai­sia oikeuk­sia, jot­ka kiel­le­tään roko­tuk­sis­ta kiel­täy­ty­vil­tä kul­ku­tau­ti­myön­tei­sil­tä, kos­ka ihmi­sil­lä on oikeus kiel­täy­tyä roko­tuk­sis­ta. Aaagh!

 

 

 

 

 

Helsingin vihertyminen

Suun­taan­sa etsi­väs­sä Viet­na­mis­sa on havait­tu, että maa­il­man Poh­jois­maat ovat maa­il­man par­haat maat ja nii­den pää­kau­pun­git maa­il­man par­haat kau­pun­git. Sel­lai­sek­si Viet­nam­kin halu­aa. Täs­sä tar­koi­tuk­ses­sa Ho Chi Min­hin Ful­bright ‑yli­opis­to jär­jes­ti tänään Poh­jois­mai­sen semi­naa­rin. Ker­roin siel­lä Hel­sin­gin viher­ty­mi­ses­tä. Olo­suh­tei­den pakos­ta esiin­nyin etä­nä, valitettavasti.

Näin sen selitin.

Poli­tiik­ka

Hel­sin­gin suu­rin puo­lue on ollut vii­mei­set sata vuot­ta kon­ser­va­tii­vi­nen puo­lue. toi­sek­si suu­rin oli pit­kään sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen puo­lue. Nämä kak­si joh­ti­vat Hel­sin­kiä pit­kään kak­sis­taan. Vuo­den 2000 jäl­keen vih­reät ovat kas­va­neet toi­sek­si suu­rim­mak­si puo­lu­eek­si ja kil­pai­le­vat nyt suu­rim­man puo­lu­een ase­mas­ta kon­ser­va­tii­vien kans­sa. Äänes­tä­jät ovat äänes­tä­neet vih­reäm­män kau­pun­gin puo­les­ta ja se on muut­ta­nut kau­pun­gin kehi­tys­tä merkittävästi.

Aina ei vain tie­de­tä, mitä tar­koi­te­taan, kun halu­taan vih­reäm­pää kaupunkia.

Hel­sin­ki on 650 000 asuk­kaan kau­pun­ki. Met­ro­po­lia­lu­een asu­kas­lu­ku on 1,2 mil­joo­naa asu­kas­ta. Ho Chi Minh Cityyn ver­rat­tu­na Hel­sin­ki on siis pie­ni.  Hel­sin­gin kau­pun­gin pin­ta-ala on 215 km² eli asu­kas­ti­heys on noin 3000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­riä koh­den eli pal­jon vähem­män kuin muis­sa poh­jois­mai­sis­sa pääkaupungeissa.

Kan­ta­kau­pun­ki (Helsinkikuvia.fi)

 

Kau­pun­gil­la on van­ha tii­vis ydin, joka on raken­net­tu ennen autois­tu­mis­ta, jol­loin lii­kut­tiin lähin­nä kävel­len. Niin­pä se on suun­ni­tel­tu tämän mukaisesti.

Vie­lä 60 vuot­ta sit­ten hen­gi­ty­sil­ma oli kan­ta­kau­pun­gis­sa epä­ter­veel­lis­tä talo­jen hii­li­läm­mi­tyk­sen, ros­kan­polt­to­uu­nien ja auto­jen pako­kaa­su­jen vuok­si. Lisäk­si lii­ken­ne häi­rit­si asu­mis­ta melun vuok­si ja muu­ten­kin. Asun­to­jen hin­nat oli­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa mata­lam­mat kuin monis­sa lähiöissä.

Lähiöi­tä pidet­tiin ter­veel­li­si­nä, kos­ka har­vaan raken­net­tu­na nii­hin pää­si aurin­gon­va­loa eikä ilma ollut yhtä saas­tu­nut­ta, tuo­hon aikaan kan­ta­kau­pun­gis­sa. Enem­mis­tö ihmi­sis­tä asuu mel­ko tehot­to­mas­ti raken­ne­tuis­sa lähiöissä.

Pih­la­ja­mä­ki (Helsinkikuvia.fi)

Ros­kan­polt­to­uu­nit on nyt kiel­let­ty, talo­koh­tai­nen läm­mi­tys on vaih­tu­nut kau­ko­läm­pöön, lyi­jy on kiel­let­ty auto­jen polt­toai­neis­sa ja kata­ly­saat­to­rit ovat pakol­li­sia. Auto­jen mää­rää kau­pun­gin kes­kus­tas­sa on rajoi­tet­tu monin kei­noin. Nyt asu­mi­nen kes­kus­tan tun­tu­mas­sa on erit­täin halut­tua ja nyt asun­not ovat siel­lä sel­väs­ti kal­liim­pia kuin muu­al­la kau­pun­gis­sa. Hyvä­tu­loi­nen kes­ki­luok­ka on syr­jäyt­tä­nyt työ­läis­taus­tai­set asuk­kaat, jot­ka ovat muut­ta­neet lähiöihin.

Hii­li­ja­lan­jäl­ki

Pääs­töt, joi­hin kau­pun­ki voi vai­kut­taa, tule­vat talo­jen läm­mi­tyk­ses­tä ja lii­ken­tees­tä.  Tämän lisäk­si yksi­tyi­nen kulu­tus tuot­taa pääs­tö­jä, mut­ta nii­hin kau­pun­gin on vai­kea vai­kut­taa. Sii­hen tar­vi­taan val­tion ja Euroo­pan Unio­nin toimia.

Hel­sin­ki alkoi panos­taa kau­ko­läm­pöön 1960-luvul­la. Nyt noin 90 pro­sent­tia kau­pun­gin asuk­kais­ta on kau­ko­läm­mön pii­ris­sä. Aluk­si kau­ko­läm­pö tuo­tet­tiin kivi­hii­li­voi­ma­loi­den huk­ka­läm­mös­tä. Vaik­ka polt­toai­nee­na oli kivi­hii­li, tämä oli sii­hen aikaan suu­ri ilmas­to­te­ko, vaik­ka sitä ei sel­lai­se­na aja­tel­tu­kaan. Kysy­mys ilmas­ton muu­tok­ses­ta ei ollut tuol­loin esil­lä. Kau­ko­läm­pöä perus­tel­tiin rahan sääs­töl­lä ja puh­taam­mal­la hengitysilmalla.

Tavan­omai­ses­sa lauh­de­voi­ma­las­sa kivi­hii­len ener­gias­ta saa­daan säh­kö­nä tal­teen vain 40 %. Lop­pu menee huk­ka­läm­pö­nä mereen. Kau­ko­läm­pöä tuot­ta­vas­sa CHP-lai­tok­ses­sa polt­toai­neen ener­gias­ta saa­daan hyö­dyk­si 90 %.

Täs­sä vai­hees­sa on var­maan­kin rehel­lis­tä sanoa, että toi­min Hel­sin­gin ener­giayh­tiön, Helen oy:n hal­li­tuk­sen puheenjohtajana.

Meil­lä on myös maa­kaa­su­voi­ma­loi­ta, mut­ta sivuu­tan tämän, kos­ka ongel­ma­na on hiili.

Vaik­ka kau­ko­läm­pö oli aika­naan suu­ri ilmas­to­toi­mi, kau­ko­läm­mön tuo­tan­to on nyt Hel­sin­gin suu­rin pääs­tö­läh­de. Sii­hen on siis tul­ta­va muu­tos. Hel­sin­gis­sä on kak­si kivi­hii­li­lai­tos­ta, jois­ta toi­nen sul­je­taan vuon­na 2024 ja toi­nen­kin vuon­na 2029.

Toi­sin kuin Köö­pen­ha­mi­na, me pyrim­me käyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man vähän bio­mas­saa, kos­ka emme usko sen kes­tä­vyy­teen pit­käl­lä aikavälillä.

Avai­na­se­mas­sa meil­lä ovat läm­pö­pum­put. Läm­pö­pump­pu on tut­tu jää­kaa­pis­ta, jos­sa se siir­tää läm­pöä kaa­pin sisäl­tä lauh­dut­ti­miin sen ulko­puo­lel­le. Mei­dän läm­pö­pump­pu­jem­me tavoi­te ei ole tuot­taa kyl­myyt­tä vaan läm­pöä, mut­ta jotain on kui­ten­kin jääh­dy­tet­tä­vä. Jääh­dy­tet­tä­väk­si kel­paa mikä vain: ulkoil­ma, maa­pe­rä, jäte­ve­det, meri­ve­si, teol­li­suu­den hukkalämpö.

Hel­sin­gis­sä tuo­te­taan 7 % kau­ko­läm­mös­tä jääh­dyt­tä­mäl­lä puh­dis­tet­tu jäte­ve­si ennen sen las­ke­mis­ta mereen.

Meil­lä on kau­ko­läm­mön lisäk­si myös kau­ko­kyl­mä­verk­ko, jota käy­te­tään jääh­dyt­tä­mään kiin­teis­tö­jä kaup­po­jen kyl­mä­ka­lus­tei­ta ja esi­mer­kik­si tie­to­ko­ne­sa­le­ja. Täs­tä syn­ty­vä läm­pö käy­te­tään myös kaukolämpönä.

Jos siis sinul­la on Hel­sin­gis­sä lii­an kuu­ma, ener­giayh­tiö myy sinul­le kyl­myyt­tä, ja kun otat suih­kun, yhtiö myy läm­mön sinul­le takai­sin. Kun suih­ku­ve­si menee vie­mä­riin, se jääh­dy­te­tään uudes­taan ja sitä­kin teh­dään kaukolämpöä.

Kau­ko­kyl­mä ei ole Hel­sin­gis­sä ole ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä mikään iso ener­gia­läh­de tal­vel­la, mut­ta on kesäl­lä mer­kit­tä­vä. Viet­na­mis­sa poten­ti­aa­li kau­ko­kyl­mäl­le voi­si var­maan­kin olla pal­jon suurempi.

Tämän tek­no­lo­gian imple­men­toin­nis­sa me voi­sim­me hyvin­kin teh­dä yhteistyötä.

Lii­ken­ne

Hel­sin­ki­läi­set vau­ras­tui­vat 1960-luvul­la nopeas­ti ja osti­vat jou­kol­la auto­ja. Seu­rauk­se­na oli val­ta­via lii­ken­ne­ruuh­kia ja pal­jon lii­ken­teen melua ja pako­kaa­su­ja.  Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti vuo­na 1970, että tätä me emme halua, ja muut­ti muut­taa lii­ken­ne­po­li­tii­kan suun­nan. Aloim­me sub­ven­toi­da jouk­ko­lii­ken­net­tä, teim­me bus­si­kais­to­ja ja rajoi­tim­me autoil­la teh­tä­vää työ­mat­ka­lii­ken­net­tä kes­kus­taan rajoit­ta­mal­la pysä­köin­ti­paik­ko­jen määrää.

Itä­väy­lä 1970. Mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan kesi aamu­ruuh­kas­sa 45 minuut­tia (Helsinkikuvia.fi)

Jouk­ko­lii­ken­net­tä tue­taan niin, että mat­ka­li­put peit­tä­vät vain 50 pro­sent­tia kuluis­ta. Lopun mak­sa­vat veron­mak­sa­jat kunnallisverona.

Jul­ki­nen lii­ken­ne kul­kee pää­asias­sa säh­köl­lä. Meil­lä on met­ro, rai­tio­vau­nu­verk­ko ja rau­ta­tei­den lähi­lii­ken­ne. Enem­mis­tö bus­seis­ta on die­sel­bus­se­ja, mut­ta ne ovat kor­vau­tu­mas­sa nopeas­ti säh­kö­bus­seil­la – nopeam­min kuin on suun­ni­tel­tu, sil­lä yksi­tyi­set bus­siyh­tiöt tar­joa­vat säh­kö­bus­se­ja myös rei­teil­le, jot­ka oli tar­koi­tus ajaa vie­lä die­sel­bus­seil­la., kos­ka säh­kö­bus­sit ovat taloudellisempia.

Hel­sin­ki ja sen naa­pu­ri­kun­nat ovat raken­ta­mas­sa pika­rai­tio­teil­le. Se on kuin rai­tio­vau­nu, mut­ta isom­pi ja pidem­pi ja pysäh­tyy har­vem­min, jol­loin mat­ka­no­peus on suurempi.

Poliit­tis­ten voi­ma­suh­tei­den muu­tos näkyy sii­nä, että Hel­sin­ki panos­taa voi­mak­kaas­ti pyö­räi­lyyn raken­ta­mal­la nope­aa pyö­rä­tie­verk­koa. Pyö­räi­ly on ter­veel­lis­tä, saas­tee­ton­ta, melu­ton­ta ja se vie vähän tilaa. Inves­toin­nit auto­lii­ken­teen hyväk­si ovat kui­ten­kin kym­men­ker­tai­set ver­rat­tu­na inves­toin­tei­hin pyö­räi­lyn hyväksi.

Kes­kus­ta jalankulkijoille

Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa lii­ken­teel­tä on otet­tu tilaa jalan­kul­ki­joil­le muut­ta­mal­la katuo­ja käve­ly­ka­duik­si. Tämä poli­tiik­ka ei ole ollut miten­kään ris­ti­rii­da­ton­ta. Autoi­li­jat eivät ole sii­tä pitä­neet eivät­kä naa­pu­ri­kun­tien asuk­kaat. Jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so ei ole naa­pu­ri­kun­nis­sa yhtä hyvä kuin Hel­sin­gis­sä ja sik­si autoa käy­te­tään enemmän.

Kes­kus­ka­tu 1969 (Helsinkikuvia.fi)
Kes­kus­ka­tu nyt

On myös pelät­ty, että kes­kus­tan kau­pat menet­tä­vät asiak­kai­taan kau­pun­gin ulko­puo­li­sil­le automarketeille.

Säh­köi­set kulkuneuvot

Sivuu­tan kysy­myk­sen säh­kö­au­tois­ta, kos­ka Oslon puheen­vuo­ros­sa aihet­ta käsi­tel­tiin runsaasti.

Kan­nat­taa huo­ma­ta, että eri­lai­set säh­kö­käyt­töi­set kak­si­pyö­räi­set ajo­neu­vot ovat yleis­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min kuin säh­kö­käyt­töi­set autot.

 

Kaik­ki eivät iloit­se säh­köis­ten pot­ku­lau­to­jen ilmaan­tu­mi­ses­ta kau­pun­kei­hin, mut­ta minä näen niis­sä kau­pun­ki­lii­ken­teen tule­vai­suu­den.  Ne ovat kevei­tä, vie­vät mität­tö­män vähän tilaa, kul­ke­vat säh­köl­lä, eikä nii­tä tar­vit­se omis­taa, kos­ka ne voi vuo­kra­ta helposti.

Uskon, että eri­lai­set säh­köl­lä kul­ke­vat kak­si­pyö­räi­set tule­vat mul­lis­ta­maan kau­pun­ki­lii­ken­teen. Hel­sin­gis­sä tätä rajoit­taa tal­vi ja lumi, mut­ta ete­läm­pä­nä ei ole tätä­kään rasitetta.

En ole ollut kos­kaan Ho Chi Min­his­sä, mut­ta olin run­sas 10 vuot­ta sit­ten Hanois­sa. Tuli vai­ku­tel­ma, että siir­ty­mi­nen säh­kö­moot­to­ri­pyö­riin ja säh­kö­pol­ku­pyö­riin voi­si paran­taa kau­pun­gin ilmaa huomattavasti.

 

Tii­vis vai väljä? 

Hel­sin­ki on ver­rat­tain väl­jäs­ti raken­net­tu kau­pun­ki. Tämän seu­rauk­se­na mat­kat ovat pit­kät ja asui­na­luei­den pal­ve­lu­ta­so on heikko.

Vii­me aikoi­na kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on suo­sit­tu pal­jon tii­viim­pää raken­net­ta: kor­keam­pia talo­ja lähem­pä­nä toi­si­aan. On alet­tu puhua 15 minuu­tin kau­pun­gis­ta, jos­sa val­tao­sa päi­vit­täi­sis­tä mat­kois­ta voi­daan teh­dä kävel­len, pol­ku­pyö­räl­lä tai jouk­ko­lii­ken­teel­lä 15 minuutissa.

Hel­sin­gin sata­man tava­ra­lii­ken­ne on siir­ty­nyt kes­kus­tan lähel­tä 15 kilo­met­rin pää­hän Vuo­saa­reen, mikä on teh­nyt mah­dol­li­sek­si kaa­voit­taa pal­jon asun­to­ja kes­kus­tan tuntumaan.

Eräs kei­no tii­vis­tää kau­pun­kia on ottaa moot­to­ri­tei­den nyt varaa­mat  val­ta­vat alu­eet rakentamiseen.

Moot­to­ri­te­diebn varaa­ma tila. Kuvas­ta puut­tuu Kehä I ja Kehä III, kos­ka nii­tä ei ole tark­joi­tus bulevardisoida.

Sil­loin moot­to­ri­tie muut­tuu kaduk­si, jos­sa on alhai­nen nopeus­ra­joi­tus, lii­ken­ne­va­lo­ja ris­teyk­sis­sä ja suo­ja­tei­tä. Kaik­ki eivät täs­tä pidä, eri­tyi­ses­ti eivät ympä­ris­tö­kun­tien autoi­li­jat. asia on yhä rii­da­na­lai­nen, mut­ta Laa­ja­sa­lon bule­var­dia jo rakennetaan.

Laa­ja­sa­lon­tie nyt
Laa­ja­sa­lon bulevardi

Tii­vis­tä­mis­tä suo­si­taan kui­ten­kin kaik­kial­la. Tämä on jaka­nut myös vih­rei­tä. Jot­kut vih­reis­tä valit­ta­vat vihe­ra­luei­den jää­mis­tä raken­ta­mi­sen alle.

On alet­tu puhua 15 minuu­tin kau­pun­gis­ta, jos­sa kaik­ki päi­vit­täin tar­vit­ta­va on 15 minuu­tin käve­ly­mat­kan, pyö­rä­mat­kan tai jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan pääs­sä. Se edel­lyt­tää aivan toi­sen­lais­ta kaupunkirakennetta.

Tii­vis­tä­mäl­lä asui­na­luei­ta ja saam­me parem­mat pal­ve­lut käve­lye­täi­syy­del­le, pal­jon parem­man pal­ve­lu­ta­son ja jouk­ko­lii­ken­teen. Asu­mi­sen alle jää vähem­män luontoa.

Toi­saal­ta se mer­kit­see monel­le, että ikku­nas­ta aukea­van kau­niin näkö­alan eteen tulee talo ja tut­tu koi­ra­nul­koi­lu­tus­puis­to menetetään.

Kal­lis asuminen

Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku kas­vaa nopeas­ti niin kuin kaik­kien euroop­pa­lais­ten pää­kau­pun­kien. Ennen muut­ta­jat oli­vat tyy­tyi­vät asun­toon mis­sä hyvän­sä met­ro­po­lia­lu­eel­la, mut­ta vii­me aikoi­na yhä useam­pi halu­aa nime­no­maan Helsinkiin.

Olem­me onnis­tu­neet teke­mään Hel­sin­gis­tä halu­tun pai­kan asua, mut­ta tämän ikä­vä­nä puo­le­na on, että asu­mi­nen Hel­sin­gis­sä on tul­lut koh­tuut­to­man kalliiksi.

Sii­hen ei mie­les­tä­ni ole muu­ta rat­kai­sua kuin raken­taa Hel­sin­kiin pal­jon lisää asuntoja.

Kaik­ki eivät ole täs­tä samaa miel­tä. Kun­nal­li­ses­sa demo­kra­tias­sa äänioi­keus on kau­pun­gin nykyi­sil­lä asuk­kail­la, ei tule­vil­la asukkailla.

Helsingin vuokrataso, valoa tunnelin päässä?

Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku las­ki taas hel­mi­kuus­sa, jo nel­jän­te­nä kuu­kau­te­na peräk­käin. Samal­la asun­to­tuo­tan­to on ollut kor­keim­mil­laan tämän vuo­si­tu­han­nen aika­na ja ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä suu­ri mää­rä airbnb-asun­to­ja on vapau­tu­nut vuokra-asunnoiksi.

Mikä selit­tää tämän ris­ti­rii­dan? Mah­dol­li­sia seli­tyk­siä on useita:

  • Ihmi­set asu­vat väl­jem­min. Kos­ka asun­not ovat sen kokoi­sia kuin ne ovat, väl­jem­min asu­mi­sen täy­tyy mer­ki­tä pie­nem­piä asun­to­kun­tia. Vähem­män lap­sia, sink­ku­ja ja les­kiä nyt esi­mer­kik­si. Peri­aat­tees­sa myös vähem­män ali­vuo­kra­lai­sia, mut­ta nii­den mer­ki­tys ei lie­ne suuri.
  • Asun­nos­sa asu­taan, mut­ta asu­kas ei ole kir­joil­la Herl­sin­gis­sä. Hel­sin­gis­sä on ollut lähes kol­me­kym­men­tä­tu­hat­ta täs­tä syys­tä ”tyh­jää” asun­toa. Oli­si­ko ilmiö voi­nut yleis­tyä näin nopeas­ti? Lähin­nä kak­si ryh­mää voi­si selit­tää tämän: Viro­lai­nen työ­voi­ma on hank­ki­nut kämp­piä tääl­tä osit­tain sik­si, että koro­na on hai­tan­nut mat­kus­ta­mis­ta. Toi­nen ryh­mä ovat Espan­jan aurin­ko­ran­noil­ta omiin omis­ta­miin­sa asun­toi­hin palan­neet. Kum­pi­kaan ryh­mä ei siir­rä kir­jo­jaan, kos­ka verotus.
  • Asun­to on oikeas­ti tyh­jä­nä. Mer­kit­tä­vin syy pitää asun­toa tyh­jä­nä on se, että asu­kas on muut­ta­nut ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen pal­ve­lua­sun­toon, eivät­kä peril­li­set pane asun­toa vuo­kral­le, kos­ka vuo­kras­ta kon­fis­koi­tai­siin 85% hoi­to­me­noi­hin. Ihmet­te­len, että näin jär­je­tön­tä sään­töä ei saa­da kor­ja­tuk­si. Joko tyh­jäs­tä asun­nos­ta pitää ottaa huo­mioon las­ken­nal­li­nen vuo­kra niin kuin opis­ke­li­joi­den toi­meen­tu­lo­tues­sa ote­taan huo­mioon opin­to­lai­na, vaik­ka sitä ei ole nos­tet­tu, tai vuo­kras­ta pitää ottaa esi­mer­kik­si vain puo­let huo­mioon hoi­to­mak­sua mää­rät­täes­sä tai jotain täl­tä väliltä.
  • Asun­to voi olla myös tyh­jä­nä sik­si, ettei sii­hen ole löyh­ty­nyt vuo­kra­lais­ta sel­lai­seen jär­jet­tö­mään hin­taan, jota niis­tä vaaditaan.

Pek­ka Vuo­ri  jul­kai­si twii­tis­sään mie­len­kiin­toi­sen kar­tan sii­tä, miten asut­tu­jen asun­to­jen mää­rä on muut­tu­nut kau­pun­gi­no­sit­tain, kun uusia asun­to­ja ei ote­ta huo­mioon. Kan­ta­kau­pun­gis­sa asut­tu­jen asun­to­jen mää­rä oli nous­sut mer­kit­tä­väs­ti, joh­tuen ilmei­ses­ti airbnb ‑asun­nois­ta, mut­ta muu­al­la Hel­sin­gis­sä nii­den mää­rä oli vähen­ty­nyt. Asun­to­ja oli siis tyh­jä­nä tai niis­sä asui joku, joka ei ollut kir­joil­la. Asu­mis­väl­jyy­des­tä ei ollut niin­kään kyse, vaan sii­tä, ettei asun­nois­sa ollut kir­joil­la ketään.

Kat­soin tilan­net­ta Oiko­tiel­lä. Vuo­ral­le tar­jot­tiin Hel­sin­gis­sä yli 3 800 asun­toa. Nii­den ei kaik­kien tar­vit­se olla tyh­jiä, mut­ta var­maan­kin suu­rin osa on. Kun raja­sin haun ker­ros­ta­loa­sun­toi­hin, yksiöi­tä oli tar­jol­la 1477, kak­sioi­ta 1639 ja kol­men huo­neen asun­to­ja 552. Näi­hin asut­tai­si hel­pos­ti 6 000 henkeä.

Tein epä­tie­teel­li­sen kokeen ja jär­jes­tit asun­not jär­jes­tyk­seen joko uusim­mat ensin tai van­him­mat ensin ‑peri­aat­teel­la. Jäl­kim­mäi­ses­sä tar­jot­tiin aivan olen­nai­ses­ti kal­liim­pia asun­to­ja kuin edel­li­ses­sä. Har­mi, ettei ollut tilas­to­ja asun­nois­ta, jot­ka oli­vat men­neet vuokralle.

Oli­si­ko niin onnel­li­ses­ti käy­mäs­sä, että Hel­sin­gin aina vain nouse­va vuo­kra­ta­so on saa­vut­ta­nut kat­ton­sa? Vuo­kra­lai­sen kyl­lä sai­si, jos osai­si sovit­taa vuo­kra­ta­son jär­ke­väs­ti, mut­ta kaik­ki vuo­kra­nan­ta­jat eivät ole vie­lä tun­nus­ta­neet tosiasioita?

Ehkä he odot­ta­vat, että koro­na väis­tyy ja opis­ke­li­jat palaa­vat. Jou­tuu kyl­lä pet­ty­mään, jos pitää opis­ke­li­joi­ta odo­tel­len tyh­jil­lään kak­sio­ta, jos­ta halu­aa vuo­kraa 1500 €/kk.

Mitä tämä mer­kit­see Hel­sin­gin asu­kas­lu­vul­le tule­vai­suu­des­sa? Uskot­ta­vin ske­naa­rio on, että vuo­kra­nan­ta­jat otta­vat lusi­kan kau­nii­seen käteen­sä ja las­ke­vat vuo­kria. Se on hyvä uuti­nen Hel­sin­kiin halua­vil­le, mut­ta huo­no uuti­nen niil­le, joil­la on sijoi­tusa­sun­to kehys­kun­nis­sa tai jos­sain Espoon tai Van­taan perukoilla.

Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun kas­vu voi kui­ten­kin hidas­tua myös pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, kos­ka hal­vem­mis­sa asu­nois­sa on varaa asua väljemmin.

Tyh­jät vuo­kra-asun­not ovat ilah­dut­ta­va asia!

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 23.3.2021

Tapa­ni­lan ase­man­seu­dun ete­lä­osan asemakaava

Enti­seen teol­li­suut­ta var­ten kaa­voi­tet­tuun kort­te­liin raken­ne­taan nyt asun­to­ja noin vii­del­le­sa­dal­le asuk­kaal­le. Ker­ros­kor­keus on kor­keim­mil­laan kuusi. Saat­taa herät­tää hie­man kes­kus­te­lua kadun toi­sel­la puo­lel­la ole­vien pien­ta­loa­suk­kai­den kes­kuu­des­sa. Rataa vas­ten on meluai­ta­na lamel­li­ta­lo, mut­ta muu­ten raken­ne­taan pistetaloja.

En pidä pis­te­ta­lois­ta, kos­ka nii­den väliin jää­vä alue on erään­lais­ta ei kenen­kään maa­ta, ei yksi­tyis­tä mut­ta ei jul­kis­ta­kaan. Lamel­li­ta­lot rajaa­vat pihat suo­jai­sik­si, vaik­ka suo­ra­nai­sia umpi­kort­te­lei­ta ei raken­net­tai­si­kaan. Tähän tuli­si isom­mat ja parem­mat pihat lamel­li­ta­loil­la. Ehkä näil­lä pis­te­ta­loil­la halut­tiin lie­ven­tää naa­pu­rien järkytystä.

Havain­ne­ku­vis­ta kui­ten­kin näkee, että huol­to­ra­ken­nuk­sil­la on onnis­tut­tu rajaa­maan piho­ja vähän parem­min, joten menköön.

Ton­tin poh­jois­pääs­sä on kek­si­ker­rok­si­nen pysä­köin­ti­ta­lo, mut­ta ete­lä­pääs­sä tilaa haas­kaa­via maan­ta­so­paik­ko­ja. Mik­si ihmees­sä? Lait­ta­mal­la auto­pai­kat kah­teen ker­rok­seen oli­si saa­tu lamel­li­ta­loon yksi rap­pu lisää.

Kort­te­liin sisäl­tyy myös lii­ke­ti­laa. Todet­ta­koon kurio­si­teet­ti­na, että sii­tä mää­rä­tään erik­seen, että sii­hen ei saa raken­taa hotel­lia. Olem­me siis perus­ta­mas­sa Hel­sin­kiin hotel­li­va­paa­ta korttelia.

Voi olla, että pal­jas­tan tyh­myy­te­ni, mut­ta kysyn sil­ti. On erik­seen AK-alue (asun­ker­ros­ta­lo­jen kort­te­lia­lue) ja A‑alue (asuin­ra­ken­nus­ten kort­te­lia­lue). Molem­mis­sa on kuusi­ker­rok­si­sia ker­ros­ta­lo­ja ja molem­pia kos­kee samat kaa­va­mää­räyk­set. Mik­si ihmees­sä? Hallintamuoto?

Mat­kai­lu­bus­si­lii­ken­teen kehittäminen

Töö­lös­sä Meri­kan­non­ties­tä teh­dään ehkä yksi­suun­tai­nen, jot­ta kym­me­nen turis­ti­bus­sit mah­tui­si­vat odot­ta­maan, kun turis­tit käy­vät ihmet­te­le­mäs­sä Sibe­lius-monu­ment­tia (Eikö Hel­sin­gis­tä todel­la­kaan löy­dy mitään muu­ta?). Bus­sien tär­ve­le­mäs­tä Senaa­tin­to­ris­ta sanon vain, että edes Pie­ta­rin­kir­kon eteen ei saa pysä­köi­dä bus­se­ja vaan ne on jätet­tä­vä naa­pu­ri­val­tion puolelle.

Poh­jois-Espa 19, raken­nuk­sen myyminen

Tämä sijait­see siis Unio­nin­ka­dun ja Espan kul­mas­sa ja ala­ker­ras­sa on muun muas­sa suo­sit­tu kah­vi­la Täs­sä raken­nuk­ses­sa on ollut ennen kau­pun­gin viras­to­ja. Nyt se tulee var­maan­kin käyt­töön, joka vas­taa parem­min pai­kan suh­teel­lis­ta etua. Kun­nos­tuk­sen tar­pees­sa ole­vat raken­nuk­set kan­nat­taa myy­dä mie­luum­min kuin jät­tää rapistumaan.

Ensol­le uusi pää­kont­to­ri Katajanokalle

Tätä kaa­vaa käsi­tel­tiin 24.11. Suun­ni­tel­ma on hyvä. Ran­ta avau­tuu ihmi­sil­le. Tosin vii­mek­si oikeal­ta lai­dal­ta esi­tet­tiin, että ran­ta pitäi­si aida­ta ris­tei­ly­aluk­sia var­ten, mut­ta ymmär­tääk­se­ni tämä uhka on nyt pois­tu­nut. En aina­kaan löy­tä­nyt kaa­vas­ta mitään sii­hen viittaavaa.

Oulun­ky­läs­sä pie­ni tiivistämiskaava

Pik­ku­ma­tin­tien ympä­ris­töön tulee asun­to­ja 75 hen­gel­le. Jon­kun koi­ran­pis­sa­tus­pen­sas täs­sä­kin var­maan menee, mut­ta tien toi­sel­la puo­lel­le nii­tä on.