joukkoliikenne, Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka

Helsinki tarvitsee kaupunkiliikenteen professuurin

Helsingin kaupunki lahjoitti aikanaan Helsingin yliopistolle kaupunkitaloustieteen professuurin. Sitä hoiti eläkkeelle siirtymiseensä saakka ansioituneesta Heikki A. Loikkanen, joka toi kaupungistumista koskevaan keskusteluun arvokkaan lisäpanoksen ja koulutti tietysti myös opiskelijoita ymmärtämään kaupunkitalouteen liittyviä seikkoja. Jostain syystä Helsingin yliopisto ei tätä professuuria jatkanut, mutta Aalto-yliopistossa on nyt Tuukka Saarimaan professuuri. Toinenkin voisi hyvin olla jo pelkästään näkökohtien monipuolisuutta turvaamaan. Onhan yliopistossa yli kaksikymmentä maatalousprofessuuria. Jos saisin päättää, minä perustaisin kaupunkiliikenteen professuurin.…

Jatka lukemista

_

Vastaus Juhana Vartiaiselle: minä ja kokoomus

Juhana Vartiainen vastasi minulle twitterissä: Elän Osmo toivossa, että kuulen sinulta elämäni aikana vielä yhden myönteisen kommentin Kokoomuksesta! Minua on syytetty myös siitä, että suhtaudun kokoomukseen liian suopeasti. Minäkin toivoisin, että kokoomus antaisi vaihteeksi aihetta myönteiseen kommenttiin. Kovin on puolue mennyt ikävään suuntaan alettuaan flirttailla yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. On aika luonnollista, että vihreät älähtävät sellaisesta. Sorry, Juhana! Sinulta on ehkä menemässä jo toiseen kertaan puolue alta. Tätä kuitenkaan en…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Punavihreä juoni: Stockmann kaadetaan estämällä munkkiniemeläisiltä pääsy Stockalle

Helsingin Sanomissa oli Mikael Pentikäisen, Hesarin entisen päätoimittajan, aivan kummallinen kirjoitus historiallisen nelosen  ratikan tuhoamisesta. https://www.hs.fi/paivanlehti/23122019/art-2000006352170.html. Pentikäisellä on aivan outo käsitys pikaratikasta. Hän ihmetteli kirjoituksessaan eikö Vihdintien liikennettä voisi hoitaa tavallisella ratikalla, jolloin Mannerheimintieltä ei tarvitse raivata pikaratikan edestä tavallisia ratikkareittejä. Tiedoksi, että pikaratikka on aivan tavallinen ratikka, jolla on vain pidempi pysäkkiväli ja jolle pyritään antamaan liikennevaloissa nopeampi kulku. Mannerheimintiellä Vihdintien pikaratikka kulkee aivan samaa tahtia sinne jäävän…

Jatka lukemista

_

Smith-Polvisen liikennesuunnitelma pelasti Helsingin

HS teki kulttuuriteon visualisoidessaan 1960-luvun autoideologian kauneimman kukkasen, Smith-Polvisen liikennesuunnitelman. Tuo suunnitelma oli hirveä, mutta se itse asiassa pelasti Helsingin. Se näytti. mitä on sen tien päässä, johon liikenteen kehitys kaupunkia vei.  Tämän nähtyään helsinkiläiset päättäjät ottiat liikennepolitiikassa aivan toisen suunnan. Ilman tätä ravistelua vanhaa tietä olisi jatkettu ja lopputulos olisi lopulta ollut jotain vision mukaista. Amsterdamissa kävi samaan aikaa samalla tavalla. Autokaupunkivisio pelästytti päättäjät ja sen jälkeen Amsterdam…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, _

Saako suomalaisetkin ampua rajalle?

Opimme siis, että ilmastopakolaiset pitää ampua rajalle. Varteenotettava skenaario ilmastonmuutoksessa on Golf-virran pysähtyminen. Suomelle luvattu lämpeneminen muuttuisikin kylmenemiseksi. Katsokaa kartasta, mitä Kanadassa on 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Jos ikijää alkaa peittää Suomea, tämä maa muuttuu mahdottomaksi paikaksi elää. Saako jäätä pakenevat suomalaiset ampua rajalle?

Ilmastopolitiikka

Provokaationi näyttää onnistuneen

Myönnän, että kirjoitukseni varustautumisesta hallitsemattomaan ilmaston lämpenemiseen oli tarkoituksellisesti provokatorinen. Halusin osoittaa, kuinka isoista ongelmista oli kyse. Tiesin, että ennusteeni siitä, että elinkelvottomiksi muuttuvilta alueita siirtyvän väestön asuttamisesta myös pieni Suomi joutuisi kantamaan oman suhteellisen osansa, herättäisi huomiota. Se oli tarkoituskin. Nyt voin tunnustaa, ettei esittämäni skenaario ole kovin todennäköinen. Todennäköinen skenaario on paljon huonompi. Sen sijaan, että maailmanyhteisö asuttaisi rauhanomaisesti 500 – 1 000 miljoonaa ihmistä solidaarisesti eri…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin

Tiedän, että ei pitäisi lietsoa tappiomielialaa, mutta viimeaikaisten uutisten valossa olen tullut aiempaakin vakuuttuneemmaksi siitä, ettei ole realistista pysäyttää ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen, puolestatoista asteesta nyt puhumattakaan. Kun näin on, on varauduttava sopeutumiseen, eikä se tule olemaan helppoa. Edessä on massiivisia väestönsiirtoja, kun esimerkiksi sadat miljoonat intialaiset jäävät ilman vettä Tiibetin jäätiköiden sulaessa. Myös suuri osa Afrikasta on käymässä elinkelvottomaksi. Euroopassakin tulee ongelmia veden saamisen kanssa Espanjassa ja Italiassa.…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?

Olin vähällä kirjoittaa poikkipuolisia ajatuksia Postin palkoista, kun asia oli kuumimmillaan, mutta maltoin mieleni ja päätin kirjoittaa, kun tilanne on rauhoittunut. Koko keskustelu ja sen saama suunta häiritsivät minua suuresti, koska vakavaa ongelmaa korjattiin mielestäni tavalla, joka ei toimi – tai ei skaalaudu, kuten nykyisin on muodikasta sanoa. Postissa oltiin kiistatta heikentämässä työehtosopimuksia. Se liittyy ongelmaan, jota kutsutaan nimellä työmarkkinoiden polarisoituminen. Sellaisten hyvien työpaikkojen määrä on vähenemässä, joihin ei…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Wahroosin ”Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea

Luin tai oikeastaan kuuntelin Björn Wahlroosin kirjan ”Kuinkas tässä näin kävi?”. Olin ensin ajatellut skipata koko kirjan, mutta Sixten Korkman kehui sen alkuosaa, joten päätin kuunnella. Sixten oli oikeassa. Kirjan ensimmäinen puolisko on todella hyvä ja analyyttinen taloushistoria sodanjälkeisestä Suomesta. Opin paljon. Se alkoi sotakorvauksilla ja neuvostokaupalla. Oli minulle uusi asia, että idänkaupan säännöt pakottivat suomalaisen teollisuuden tehottomaan omavaraisuuteen. Vaihtokauppaan kelpaisivat vain tuotteet, joiden kotimaisuusaste oli korkea. Siksi kaikki…

Jatka lukemista

joukkoliikenne, Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.12.2019

Käsittelyssä asuntokerrosalaa 12 000 asukkaalle. Pöydälle pannut asiat Nallenrinteen kaava Malmin lentokenttäalueella 2 800 onnellista uutta helsinkiläistä saa täältä asunnon. Kaupungille taloiudellisesti hyvin kannattava kaava, helppo rakentaa ja siksi esirakennustyöt halpoja. Hernesaaren kaava Historian suurin kaava, 7 800 asukasta ja paljon työpaikkoja, Kokoomus kipuilee keskustatunnelin kanssa. Eteläisen Helsingin liikenne tulee puuroutumaan joka tapauksessa, ellei ruuhkamaksuja oteta käyttöön. Tähän ei puolen miljardin euron tunneliyhteys Länsiväylälle oikein auta, koska ihmiset eivät enimmäkseen…

Jatka lukemista