_

Minä ja koronavirus

Sain kunnolla turpiini kirjoitettuani sunnuntaina koronaviruksen torjunnasta. En halunnut pelotella ja niinpä kirjoitukseni sitten tulkittiin ongelman vähättelyksi, kun viestin piti olla päinvastainen, että tulisi varautua paljon suurempaan katastrofiin kuin mihin tämänhetkiset toimet viittaavat. Tai tarkemmin: mihin sunnuntaihin mennessä käyttöön otetut toimet viittasivat. Ensin ajattelin, että paras vaieta tämän jälkeen koko asiasta, mutta silloin monelle jäisi käsityksestäni hyvin outo kuva, joten kirjoitan vähän perusteellisemmin uudestaan. Minusta on optimistista kuvitella, että…

Jatka lukemista

_

Miksi en usko karanteeneihin viruksen torjunnassa

VAROITAN, ETTEN OLE EPIDEMIOLOGIAN ASIANTUNTIJA JA SILTÄ OSIN KUIN MINULLA YLIPÄÄNSÄ ON ASIASTA TIETOA, SE ON VANHAA Minä näen viruksen elinkaaren suunnilleen näin. Viruksen leviämistä dominoi tartuttavuusluku, kuinka monta ihmistä yksi tartunnan saanut keskimäärin tartuttaa, Jos tuo luku on yli yhden, virus leviää eksponentiaalisesti ja jos se on alle yhden, epidemia sammuu. Koronaviruksen tartuttavuusluku on noin kaksi, eli se tarttuu huonommin kuin moni muu, mutta räjähtävästä prosessista kuitenkin on…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Mitä tehdä Vallilan toimitila-aluelle

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.3.2020 Edellisestä kokouksesta jäi pöydälle melkein kaiki isot asiat, osittain kokouksen ajanpuutteen vuoksi. Pöydälle jäivät muun muassa Kilpailullinen ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelybn järjestäminen Mosaiikkikorttelin kehittämiseksi Vuosaaressa. Laadullinen kilpailu puhtaan hintakilpailun sijaan. Laajasalon ratikkakorttelin asemakaava Malmin keskustavisio Uusina asioina ovat pari pientä täydennyskaavaa Malmilla ja katusuunnitelmat fillaritunnelin vuoksi Kaisaniemen puistossa ja Oodin vieressä. Näitä kuvia minun oli todella vaikea tulkita. Vallilan toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet Tämä on iso ja todella vaikea…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, _

Hyvästi hiihtämiselle?

Oululainen Kaleva-.lehti pyysi tämän vuoden lumettomaan talveen liittyen, saammeko sanoa hyvästit hiihtämiselle. Tilaa oli 600 merkkiä. Minä vastasin näin: Tämä talvi on poikkeuksellinen. Poikkeuksellisia talvia tulee, koska matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen voi lukita tuulen pääasiallisen suunnan viikoiksi. Tänä vuonna länsi-lounaiset tuulet ovat tuoneet lämmintä, ensi vuonna tuulen suunta voi lukittua itään ja pohjoiseen. Eteläisessä Suomessa hiihdetään vielä 10 – 20 vuotta, mutta sen jälkeen lumisia talvia alkaa olla harvakseltaan ja…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 25.2.2020

Eteläisen Postipuiston tarkistettu asemakaavaehdotus Tämä oli meillä 12.3.2019. Nyt se on tullut lausunnoilta ja siihen on tehty vähäisiä muutoksia. Tehokas, ratikkaan ja Ilmalan asemaan nojaava umpikorttelikaava, jossa tonttitehokkuus on kolmen luokkaa. Alue on mitoitettu 3 800 asukkaalle ja 2 000 työpaikalle. Laajasalon ratikkakorttelin asemakaava Kruunuratikka tarvitsee varikon. Varikon päälle rakennetaan fiksusta asuntoja noin tuhannelle hengelle. Tämä on herättänyt närää asukkaissa, koska rakentaminen on selvästi tehokkaampaa kuin mihin Laajasalossa on…

Jatka lukemista

_

Onko turvallisuushakuisuus niitattu ihmisen evoluutioon?

Nykymaailman ihmeellisyyksiin kuuluu, että vaikka suomalaiset ja teollisuusmaiden ihmiset ylipäänsä ovat taloudellisesti käsittämättömän hyvinvoivia verrattuna aiempiin sukupolviin, tyytymättömyys on yleistä. Miksi niin moni sanoo, että asiat olivat ennen paremmin, vaikka ne eivät olleet paremmin oikein millään mittarilla? Voisiko kyse olla siitä, että ihmisen evoluutio on sopeuttanut meitä aivan erilaiseen maailmaan kuin missä elämme? Tulevaisuus on runsaat sata vuotta vanha käsite, sanottiin radio-ohjelmassa, jonka nimen olen valitettavasti unohtanut. Ennen ei…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?

Miten kuluttajia ja yrityksiä pitäisi ohjata kohden vastuullisempaa käyttäytymistä? Pitääkö väärää käyttäytymistä rangaista haittaveroin vai hyvää toimintaa palkita subventoimalla? Talousteorian mukaan tämä on yksinkertaista: ulkoisista haitoista pitää maksaa haittaveroa ja ulkoisista hyödyistä palkita subventioin. Ulkoisena hyötynä ei voida pitää sitä, että korvataan ulkoista haittaa aiheuttavaa toimintaa. Otetaan tämä vähän konkreettisemmin. Pitääkö subventoida puhtaan energian tuotantoa vai rangaista ilmastonmuutosta pahentavaa energiaa? Ulkoisten kustannusten maksattaminen haittaveroina ei oikeastaan ole mikään rangaistus,…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka

Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

Valtion kehitysyhtiö Vake ryhtyy rahoittamaan ilmastoinvestointeja hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.  Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine perustelivat HS:n mielipidesivulla perjantaina, mihin tätä uutta välinettä tarvitaan. Se oli vastaus työelämänprofessori Pentti Pikkaraisen ihmettelyyn (HS 10.2)  mihin tätä tarvitaan, kun suoranainen subventio pitäisi antaa valtion budjetista ja lainamääräiseen rahoitukseen on tarjolla Finnveraa, Pohjoismaista Investointipankkia ja Euroopan investointipankkia ja kun esteenä tähänkään asti ei ole ollut rahoitus vaan järkevät hankkeet…

Jatka lukemista

_

Tehtaassa valmistettu ruoka tulee ja jyrää!

Tekniikka ja talous -lehden järjestämässä Tech Dayssa musiikkitalossa mieleenpainuvin puheenvuoro oli Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikan esitys firmansa toiminnasta. He tekevät sähkön ja bakteerien avulla ilmasta ja vedestä proteiinia. Heillä on jo Espoossa toimiva pilottilaitos. Tähtäimessä on teollisen mittaluokan laitos, joka maksaisi 100 M€ ja käyttäisi 35 MW sähköä ja tuottaisi proteiinia määrän, joka vastaa neljää prosenttia maataloutemme tuottamasta proteiinista. Kilohinnaksi proteiinille tulisi viisi euroa. Toistaiseksi tuotos on valkoista…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 11.2.2020

PÖYDÄLTÄ Jäätelö- ja grillikioskien vuokrausperiaatteet Nämä pitäisi periaatteessa vuokrata tarjouskilpailun perusteella eniten tarjoaville. Lautakunnassa on herännyt huolta siitä, että tämä johtaisi siihen, että yksi toimija saa ne kaikki ja Helsingistä saa sen jälkeen vain huonolaatuista bulkkijäätelöä. Makkarapuolella on samoja pelkoja. Meri-Rastilan itäosan täydennyskaava Kokonaisuudessaan virkistysalueiden ja asumisen yhteensovitus paranee, kun asumista tiivistetään. Silloin asumisen alle peittyy vähemmän, mutta tietysti paikallisesti lähivirkistysalueita menetetään. Tarkoituksena on myös monipuolistaa Meri-Rastilan asukaspohjaa. Tämä…

Jatka lukemista