Progressiivinen kunnallisvero kannattaa unohtaa

Pää­mi­nis­te­ri San­na Marin esit­ti dema­rien vaa­li­ten­tis­sä kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mis­ta progres­sii­vi­sek­si. Täl­lä hän var­maan halusi kuu­los­taa vasem­mis­to­lai­sel­ta, mut­ta aja­tus on ker­ta­kaik­ki­ses­ti tur­miol­li­nen. Se lisäi­si eriar­voi­suut­ta sekä kun­tien sisäl­lä että nii­den välillä.

Sivuu­tan kysy­myk­sen sii­tä, pitäi­si­kö vero­tuk­sen olla progres­sii­vi­sem­paa kuin se nyt on, sil­lä vaik­ka halut­tai­siin nykyis­tä progres­sii­vi­sem­paa vero­tus­ta, se pitäi­si toteut­taa val­tion tulo­ve­ron puolella.

Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si varak­kaim­pien val­taa kun­nis­sa. Hen­ki­lö, jon­ka vuo­si­tu­lot ovat vaik­ka 20 mil­joo­naa euroa, toi­si muka­van raha­po­tin muka­naan muut­taes­saan kun­taan. On aika help­po pyy­tää kun­taa kaa­voit­ta­maan mie­lui­nen tont­ti, jon­ne aset­tua asu­maan. Vaik­ka Hel­sin­kiin ei var­maan­kaan tuli­si sen­tään mil­jo­nää­rien öky­asun­to­ja Töö­lön­lah­den ran­nal­le, rik­kai­den asui­na­luei­den kaa­voit­ta­mi­nen sai­si vauhtia.

Jo nyt pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien kil­pai­lu yhtei­sö­ve­ro­tu­lois­ta on joh­ta­nut sii­hen, että yri­tyk­set voi­vat kiris­tää kun­nil­ta edul­li­sia kaa­vo­ja toimitiloilleen.

Minä ete­ni­sin täy­sin päin­vas­tai­seen suun­taan kuin San­na Marin. Lait­tai­sin yhden hen­ki­lön mak­sa­mil­le kun­nal­lis­ve­roil­le katon kan­nus­taak­se­ni kun­tia koh­te­le­maan kun­ta­lai­si­aan tas­a­puo­li­sem­min, sil­lä kyl­lä nii­tä hyviä veron mak­sa­jia tavoi­tel­laan nyt­kin arve­lut­ta­vin kei­noin. Varak­kaim­pien vero­ja en kui­ten­kaan alen­tai­si. Yli mene­vän osan vain ohjai­sin val­tiol­le. Tämä alen­tai­si varak­kaim­pien kun­tien vero­tu­lo­ja, mut­ta se tie­tys­ti otet­tai­siin huo­mioon kun­tien väli­ses­sä vero­tu­lo­jen tasauksessa.

Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si myös enti­ses­tään kun­tien väli­siä ero­ja vero­tu­lois­sa. Rik­kaat kun eivät ole tasai­ses­ti jakau­tu­neet ympä­ri maa­ta. San­na Mari­nin ehdo­tus on suo­ra­nais­ta man­naa Kauniaisille.

En tie­dä, kum­mas­ta olen enem­män huo­lis­sa­ni. Sii­tä, että pää­mi­nis­te­ri ehkä tie­si puhu­van­sa vaa­li­ten­tis­sä puu­ta hei­nää vai sii­tä, ettei ehkä tiennyt.

Oden vaaliohjelma (4) Keskustan elinvoimaisuus

Alek­san­te­rin­ka­dul­ta on lyhyen ajan sisäl­lä läh­te­nyt lukui­sia eri­kois­kaup­po­ja. Onko kes­kus­tan elin­voi­mai­suus uhattuna?

Eri­kois­kaup­pa vähe­nee kes­kus­tas­sa väis­tä­mät­tä, kos­ka eri­kois­kaup­pa siir­tyy net­tiin ja kos­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on raken­net­tu suu­ri mää­rä kaup­pa­kes­kuk­sia. Koro­na on tyh­jen­tä­nyt kes­kus­tan ihmi­sis­tä ja jou­dut­ta­nut muu­tok­sia, jot­ka oli­si­vat tul­leet myös ilman koro­naa, mut­ta hitaammin.

Alek­san­te­rin­ka­tu ei tyh­je­ne, kos­ka se on alue, jos­sa lii­ke­huo­neis­to­jen hin­nat ovat kor­keim­mat koko seu­dul­la. Kun lii­ke­huo­neis­to­jen kysyn­tä las­kee, vuo­krat ale­ne­vat, kun­nes mark­ki­na tasa­pai­not­tuu. Jon­ne­kin syn­tyy tyh­jiä tilo­ja, mut­ta ei Alek­sil­le. Joil­la­kin kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­la on tosin kum­mal­li­sia pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­miä, jot­ka kan­nus­ta­vat pitä­mään jon­kin aikaa lii­ke­ti­lo­ja tyh­jil­lään, jot­ta nii­den arvoa ei tar­vit­si­si kir­ja­ta alas, mut­ta kyl­lä nekin lopul­ta tun­nus­ta­vat tosiasiat.

Tilan raivaaminen jalankulkijoille lisää keskustan elinvoimaa

Joil­la­kin on sit­keä kuvi­tel­ma, että kes­kus­ta tuli­si elä­väm­pi, jos jalan­kul­ki­joil­ta otet­tai­siin aluei­ta autoil­le. Kaik­ki kan­sain­vä­li­set esi­mer­kit puhu­vat päin­vas­tais­ta. Kau­pal­li­nen kes­kus­ta vah­vis­tuu, kun autoil­ta ote­taan tilaa jalankulkijoille.

Tämä on todet­tu myös Hel­sin­gis­sä. Aika­naan Alek­san­te­rin­ka­tu ry. vas­tus­ti toi­min­nan­joh­ta­jan­sa Panu Toi­vo­sen joh­ta­ma­na voi­mak­kaas­ti käve­ly-Alek­sia, kos­ka tar­vit­si autoi­le­via asiak­kai­ta. Pit­käl­li­sen vii­vy­tys­tais­te­lun jäl­keen yhdis­tys hävi­si kamp­pai­lun­sa, autot hää­det­tiin Alek­sil­ta ja jal­ka­käy­tä­viä levi­tet­tiin. Kaup­po­jen lii­ke­vaih­to nousi rake­tin­omai­ses­ti. Panu Toi­vo­nen sai potkut.

Kokoo­mus on vas­tus­ta­nut Hel­sin­gis­sä jokais­ta käve­ly­ka­tua ja jal­ka­käy­tä­vien leven­nys­tä epä­on­nis­tu­nut­ta Iso Roo­ber­tin­ka­tua lukuun otta­mat­ta. Yhtään katua puo­lue ei ole vaa­ti­nut palau­tet­ta­vak­si autoil­le eikä kokoo­mus mie­lel­lään muis­te­le vas­tus­ta­neen­sa Kes­kus­ka­dun, Yli­opis­to­ka­dun, Kluu­vi­ka­dun ja Mikon­ka­dun käve­ly­ka­tu­ja tai auto­jen hää­tä­mis­tä Alek­sil­ta, nyt esi­mer­kik­si.[1]

Kes­kus­ka­tu 1969
Kes­kus­ka­tu nyt

Onko kauppiailla väärät tiedot asiakkaistaan?

Kes­kus­tan liik­kei­den lii­ke­vaih­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vai­vai­set 8–18 pro­sent­tia autoi­li­joil­ta. Jos siis jou­du­taan valit­se­maan autoi­li­jat ja ei-autoi­li­jat, jokai­sen niis­tä kan­nat­taa vali­ta ei-autoi­li­jat. Ei-autoi­li­joi­den kan­nal­ta jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö on olen­nai­nen kil­pai­lu­te­ki­jä. Kapeil­la pako­kaa­su­jen ja lii­ken­ne­me­lun vai­vaa­mil­la jal­ka­käy­tä­vil­lä pujot­te­lu ei hou­kut­te­le asiakkaita.

Tun­nus­tan ollee­ni huo­no vih­reä, kun suh­tau­duin avoi­men kiin­nos­tu­nees­ti Jan Vapaa­vuo­ren teet­tä­mään sel­vi­tyk­seen kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta. Ajat­te­lin, että se tar­joai­si his­to­rial­li­sen kom­pro­mis­sin paran­taa jalan­kul­kuo­lo­suh­tei­ta maan pääl­lä. Kokoo­mus oli vie­lä väläyt­tä­nyt, että tun­ne­li rahoi­tet­tai­siin käyttäjämaksuilla.

Kun sit­ten kävi ilmi, että han­ke tyr­mää­vän kal­lis eli mak­sai­si 1,4 mil­jar­dia euroa, yli kak­sin­ker­tai­ses­ti sen, mitä mak­soi moot­to­ri­tie Espoos­ta Tur­kuun, tote­sin, ettei tuos­sa ole mitään jär­keä. Kokoo­mus­lai­set­kin unoh­ti­vat puheet käyt­tä­jä­mak­suil­la rahoit­ta­mi­ses­ta, kos­ka ei sitä saa­tai­si rahoi­te­tuk­si. Jos mak­su ei vai­kut­tai­si käyt­tä­jä­mää­riin, sen pitäi­si olla kuusi euroa suun­taan­sa. Kun tuol­lai­nen mak­su vähin­tään puo­lit­tai­si käy­tön, mak­su pitäi­si­kin olla 12 euroa suun­taan­sa, mikä vähen­täi­si käyt­töä yhä lisää jne. Autoi­li­joil­ta ei saa tun­ne­lin kus­tan­nuk­sia peri­tyk­si, kos­ka tun­ne­lis­ta ei autoi­li­joil­le koi­du niin suur­ta hyö­tyä, että hei­dän kan­nat­tai­si mak­saa. Noin kal­liis­sa tun­ne­lis­sa ei ole pää­tä eikä hän­tää. Kun­na­lis­ve­ron kaut­ta mak­set­tu­na se nois­tai­si vero­pro­sent­tia pro­sent­tiyk­si­köl­lä kym­me­nen vuo­den ajaksi.

Hin­ta oli­si siis 14 Oodia ja nel­jä Kruu­nu­ra­tik­kaa. Kruu­nu­ra­ti­kan päi­vit­täi­nen käyt­tä­jä­mää­rä oli­si samaa luok­kaa ja aika­sääs­tö yli kaksinkertainen.

Kokoo­muk­sen por­mes­ta­rieh­do­kas Juha­na Var­tiai­nen ker­toi kuu­liai­se­na kokoo­mus­lai­se­na, että hän on ihail­lut kuin­ka Tuk­hol­mas­sa tun­ne­lit suju­voit­ta­vat lii­ken­net­tä. Tuk­hol­man lii­ken­ne on aivan olen­nai­ses­ti ruuh­kau­tu­neem­paa kuin Hel­sin­gin ja pää­sy kes­kus­taan autol­la siten vai­keam­paa. Kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä ei saa ruuh­kia pois­te­tuk­si väy­liä rakennetamalla.

Keskustan rooli muuttuu

Kukaan ei ole valit­ta­nut, ettei kes­kus­tas­sa ole lau­ta­tar­ho­ja. Suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen mukaan jot­kut toi­min­not sopi­vat kes­kus­taan ja jot­kut taas aivan muu­al­le. Kes­kus­tan suh­teel­li­nen ase­ma on muut­tu­nut sen jäl­keen, kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on raken­net­tu suu­ri mää­rä kaup­pa­kes­kuk­sia. Sel­lai­set toi­min­nat, jot­ka edel­lyt­tä­vät auton käyt­töä, sovel­tu­vat aiem­paa­kin huo­nom­min ydin­kes­kus­taan, kos­ka on ole­mas­sa auto­li­jan kan­nal­ta parem­min toi­mi­via vaihtoehtoja.

En osaa olla mur­heis­sa­ni sii­tä, ettei Van­taan peru­koil­ta tul­la autol­la ruo­kaos­tok­sil­le Hel­sin­gin kes­kus­taan, vaan mai­to­pur­kit ja olut­ko­rit oste­taan Jum­bos­ta. Mik­si kenen­kään Hel­sin­gis­sä pitäi­si olla täs­tä mur­heis­saan? Ei ole mitään kun­nal­lis­ta arvon­li­sä­ve­roa, jon­ka takia täl­lai­ses­ta lii­ke­toi­min­nas­ta pitäi­si pitää kyn­sin ja ham­pain kiinni.

Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kaup­pias ker­toi, ettei monen tuhan­nen euron käsi­lauk­kua tul­la osta­maan met­rol­la. Kaup­pi­aan kan­nat­taa kokeil­la liik­keen­sä siir­tä­mis­tä Jum­boon. Ties vaik­ka palai­si takai­sin Espal­le. Minun taas on vai­kea ymmär­tää, että tuhan­sien euro­jen käsi­lauk­ku jäi­si osta­mal­la sik­si, että pysä­köin­nis­tä jou­tuu mak­sa­maan muu­ta­man euron.

Alek­san­te­rin­ka­dun tyh­jiin lii­ke­ti­loi­hin tulee kyl­lä vuo­kra­lai­sia, mut­ta ne saat­ta­vat olla aika eri­lai­sia kuin ne, jot­ka sii­tä lähtivät.

Ydin­kes­kus­tan vah­vuu­det liit­ty­vät ihmis­ten koh­taa­mi­seen ja ajan­viet­toon. Täl­lais­ten toi­min­to­jen osuus tulee kas­va­maan. Mer­kit­tä­vää osto­voi­maa edus­ta­vat myös turis­tit, jot­ka eivät lii­ku autol­la ja joi­ta hyvät jalan­kul­kuo­lo­suh­teet houkuttavat.

Erikoiskaupan tilantarve vähenee

Vaik­ka Alek­si ei kau­pois­ta tyh­je­ne, eri­kois­kau­pan vaa­ti­ma tila muu­al­la kan­ta­kau­pun­gis­sa vähe­nee net­ti­kau­pan ja kaup­pa­kes­kus­ten vuok­si. Sik­si nyt lii­ke­ti­loik­si osoi­tet­tu­ja tilo­ja tulee osoit­taa muu­hun käyttöön.

Toi­mis­toil­le aivan ydin­kes­kus­ta on maan par­hai­ten saa­vu­tet­ta­vaa aluet­ta jul­ki­sel­le lii­ken­teel­lä, mut­ta kau­em­pa­na Rau­ta­tie­a­se­mas­ta saa­vu­tet­ta­vuus on sel­väs­ti heikompi.

Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että kan­ta­kau­pun­ki on maan halu­tuin­ta aluet­ta asu­mi­sel­le. Asu­mis­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa tulee lisä­tä sal­li­mal­la toi­mis­tok­si muu­tet­tu­jen asuin­ta­lo­jen palaut­ta­mi­nen asun­noik­si ja kon­ver­toi­mal­la myös toi­mis­toik­si raken­net­tu­ja kiin­teis­tö­jä asun­noik­si. Espan ja Bule­var­din ete­lä­puo­lel­la tätä ei pitäi­si estää.

Oikeas­taan pitäi­si olla vapaa­ta muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si. Jos jos­tain tilas­ta mak­se­taan asun­to­na enem­män kuin toi­mis­to­na, se on asun­to­na parem­pi. Vir­ka­mie­het eivät tätä hyväk­sy, kos­ka ”sil­loin­han kaik­ki muu­tet­tai­siin asunnoiksi”.

Se, että asun­nois­ta mak­se­taan enem­män kuin toi­mis­to­ker­ro­sa­las­ta, joh­tuu var­maan­kin sii­tä, että asun­nois­ta on pulaa ja toi­mis­to­ker­ro­sa­laa on tyh­jil­lään yli mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä. Kun kon­ver­sioi­ta on teh­ty tar­peek­si, hin­nat tasoit­tu­vat. Kaik­kea ei siis muu­tet­tai­si asunnoiksi.

Tämä asia ei kui­ten­kaan ole aivan yksin­ker­tai­nen ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si, mut­ta en mene täs­sä asias­sa syvemmälle.

 

 

 

[1] Kokoo­mus­lai­set ovat huo­maut­ta­neet minul­le, että hävit­ty­ään asian he eivät vii­me vai­hees­sa he eivät enää vas­tus­ta­neet Kes­kus­ka­dun käve­ly­ka­tua. Eivät, mut­ta vii­väs­ti­vät sen toteut­ta­mis­ta yli 20 vuotta.

Oden vaaliohjelma (3) Luontoarvojen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen yhteentörmäys

Asu­mi­sen alle jää aina luon­toa. Mitä har­vem­pi on yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, sitä enem­män luon­toa uhra­taan. Isos­sa kuvas­sa tii­vis yhdys­kun­ta­re­ken­ne siis sääs­tää luon­toa. Tavoit­te­len tii­vis­tä raken­net­ta, mut­ta miin, että kun­nol­li­sia vihe­ra­luei­ta on lähel­lä kaikkia.

Oli­si help­poa raken­taa tyh­jäl­le alu­eel­le kau­pun­ki, joka oli­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­taan tii­vis ja jos­sa kun­nol­li­set vihe­ra­lu­eet ovat lähel­lä. Ole­mas­sa ole­vaa kau­pun­kia on pal­jon vai­keam­pi kor­ja­ta täl­lai­sek­si. Käsit­te­len täs­sä kol­mea tapaus­ta, jos­sa ratio­naa­li­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ja asuk­kai­den arvos­ta­mat luon­toar­vot ovat tör­mäys­kurs­sil­la. Käsit­te­len Meri-Ras­ti­laa, Kivi­nok­kaa ja Haa­gan Riistavuorta.

Meri-Ras­ti­la

Vuo­saa­re­lai­set ovat eri­tyi­sen tykäs­ty­nei­tä Ras­ti­lan met­sään. Pahak­si onnek­si se sijait­see lähel­lä met­roa­se­maa, joten asun­to­jen raken­ta­mi­nen sin­ne oli eri­tyi­sen kan­nat­ta­vaa. Me vih­reät kui­ten­kin vas­tus­tim­me sin­ne raken­ta­mis­ta, vaik­ka vas­ta­puo­len argu­men­teis­sa oli oma jär­ken­sä. Sinän­sä se ehdo­tus, jon­ka kau­pun­gin­val­tuus­to aika­naan hyväk­syi, oli eri­tyi­sen höl­mö. Alue oli­si tuhot­tu, mut­ta asun­to­ja oli­si raken­net­tu vain vähän. En ymmär­rä, mitä jär­keä luon­toa­lu­een rau­nioi­den säi­lyt­tä­mi­ses­sä muis­tut­ta­mas­sa mene­te­tys­tä oli­si ollut. Poli­tii­kas­sa tar­vi­taan kom­pro­mis­se­ja, mut­ta kaa­voi­tuk­ses­sa ne tar­koit­ta­vat hel­pos­ti vain huo­no­ja rat­kai­su­ja, jois­sa on mene­tet­ty molem­mat tavoi­tel­lut näkö­koh­dat.[1]

Asuk­kaat esit­ti­vät jos­sain vai­hees­sa, että oli­si jär­ke­väm­pää tii­vis­tää kovin väl­jäs­ti raken­net­tua Meri-Ras­ti­laa kuin uhra­ta ran­ta­met­sä. En tie­dä, mis­sä olo­suh­teis­sa Meri-Ras­ti­la on kaa­voi­tet­tu niin kuin on kaa­voi­tet­tu, mut­ta on suo­ra­nai­nen ympä­ris­tö­ri­kos kaa­voit­taa met­roa­se­man vie­reen ker­ros­ta­loa­lue oma­ko­tia­lu­een tehokkuudella.

Meri-Ras­ti­lan tii­vis­tä­mis­kaa­van kans­sa edet­tiin hyvin ja vuo­den vaih­tees­sa lau­ta­kun­ta päät­ti yksi­mie­li­ses­ti, että kos­ka raken­ta­mis­ta saa­daan Meri-Ras­ti­laa tii­vis­tä­mäl­lä niin pal­jon, Ras­ti­lan met­sän raken­ta­mi­ses­ta voi­daan luo­pua. Suu­ri voit­to sil­le peri­aat­teel­le, että mitä raken­ne­taan, raken­ne­taan kun­nol­la ja sääs­te­tään hyvät vihe­ra­lu­eet lähelle.

Meri-Ras­ti­lan itä­osan kaa­va. Har­maat raken­nuk­set van­ho­ja, val­koi­set uusia.

Sen jäl­keen on ääni vähän muut­tu­nut kel­los­sa. Nyt onkin alet­tu vas­tus­taa Meri-Ras­ti­lan tii­vis­tä­mis­tä. Minä olen ollut teke­mäs­sä sopi­mus­ta, jol­la Ras­ti­lan met­sä pelas­tet­tiin. En voi hypä­tä toi­seen kelk­kaan ja pet­tää lupaus­ta. Vasem­mis­to­lii­tol­le se on näkö­jään helpompaa.

Kiis­ta kos­kee eri­tyi­ses­ti Poh­ja­ve­den­puis­ton poh­jois­puo­len kal­liois­ta maas­toa. On myön­net­tä­vä, että se on hie­no. Jos suun­nit­te­li­sim­me Meri-Ras­ti­lan puh­taal­ta pöy­däl­tä, sääs­täi­sim­me sen, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti Meri-Ras­ti­las­sa on jo raken­nuk­sia, vää­rän kokoi­sia ja vää­ril­lä paikoilla.

Meri-Ras­ti­las­sa ei ole kyse vain asu­kas­lu­vus­ta, on kyse myös segre­gaa­tios­ta. Kun 1990-luvun lama koit­ti, raken­ta­mi­nen Hel­sin­gis­sä pysäh­tyi ja kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja Erk­ki Heik­ko­nen halusi pelas­taa raken­nus­liik­keet ja muut­ti jok­seen­kin kaik­ki ton­tit Meri-Ras­ti­las­sa ARA-ton­teik­si. Meri-Ras­ti­lan asun­nois­ta yli 90 pro­sent­tia on hin­ta­sään­nel­tyä asu­mis­ta. Sin­ne tar­vi­taan nyt kovan rahan asun­to­ja. Nii­tä on tulos­sa juu­ri tuon­ne Poh­ja­ve­den­puis­ton kal­lioil­le. Jos tuos­ta kort­te­lis­ta nap­sas­taan puo­let pois, se toi­nen­kaan puo­li ei toteu­du kuin Heik­ko­sen ARA-asun­toi­na, kos­ka lop­pu­tu­los ei ole toi­mi­va. Meri-Ras­ti­laan ei ole kovin help­po hou­ku­tel­la kovan rahan tuo­tan­toa. Vasem­mis­to­lii­ton edus­ta­jat tie­tä­vät tämän kai­ken kyl­lä oikein hyvin.

Kivi­nok­ka

Kivi­nok­ka on noin kilo­met­rin pääs­sä Kulos­aa­ren met­roa­se­mal­ta ole­va van­ha ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen hal­lit­se­ma kesä­ma­ja-alue, jon­ka his­to­ri­aan voi tutus­tua esi­mer­kik­si Kjell Wes­tön kir­jas­ta Mis­sä kul­jim­me ker­ran. Aiem­min kokoo­mus halusi val­loit­taa tämän vasem­mis­tol­le pyhi­te­tyn alu­een kokoo­mus­lais­ten oma­ko­tia­su­jien alu­eek­si, mikä oli­si ollut maan­käyt­tö­nä aivan type­rää. Sitä oli help­po vastustaa.

Sit­ten kaa­voi­tuk­sen suun­ta muut­tui. Sin­ne kaa­vail­tiin­kin kun­non asun­to­ra­ken­ta­mis­ta met­roa­se­man lähel­le. Tämä muut­ti tilan­teen moni­mut­kai­sem­mak­si. Alu­een puo­lus­ta­mis­ta vai­keut­ti vie­lä sekin, että kesä­ma­jayh­tei­sö yrit­ti kai­kin voi­min pitää ulko­puo­li­set pois­sa. Sit­tem­min kesä­ma­jayh­tei­sö on tul­lut järkiinsä.

Minul­le tämä oli ensin vähän vai­kea tilan­ne, mut­ta omaa­tun­toa­ni loh­dut­ti se, ettei tämä ole met­roa­se­man lähel­lä. Kilo­met­rin mat­ka met­ro­py­sä­kil­le on lii­kaa, mut­ta se on myös lii­an vähän toi­mi­van lii­tyn­tä­lii­ken­teen järjestämiseksi.

Olin kah­dek­san vuot­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja. Olim­me lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­jan, Ris­to Rau­ta­van kans­sa monis­ta asiois­ta eri miel­tä, mut­ta molem­mat oli­vat prag­maa­tik­ko­ja ja saim­me sovit­tua kes­ke­näm­me pal­jon asioi­ta. Sovim­me esi­mer­kik­si, että jyrääm­me viras­ton, joka puo­lus­ti hen­keen ja vereen Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­een säi­lyt­tä­mis­tä yksi­no­maan työ­paik­ka-alu­ee­na. Lop­pu­tu­lok­se­na alu­eel­le kaa­voi­tet­tiin aivan met­roa­se­man vie­reen asun­not 34 00 ihmi­sel­le – pal­jon enem­män kuin Kivi­nok­kaan kos­kaan kaa­vail­tiin asuk­kai­ta. Lop­pu­tu­los ei täy­sin vas­tan­nut omia aja­tuk­sia­ni – en oli­si kaa­voit­ta­nut asu­mi­seen vain yksi­tyis­ten omis­ta­mia tont­te­ja vaan myös kau­pun­gin maa­ta, mut­ta poli­tiik­ka on mah­dol­li­suuk­sien tai­ta­mis­ta. Lop­pu­tu­los on myös vähän kol­ho. Kaa­vas­sa ei mää­rä­tä raken­nus­suun­nit­te­lus­ta, vaik­ka jos­kus tun­tuu, että pitäisi.

Muu­ten olen tyy­ty­väi­nen. Pal­jon asuk­kai­ta met­roa­se­man tun­tu­mas­sa ja vas­taa­vas­ti lyhyen mat­kan pääs­sä kun­non vihe­ra­lu­eet. Juu­ri tätä tarkoitan.

Riis­ta­vuo­ri

Kau­pun­ki­bu­le­var­dit pika­ra­ti­koi­neen on vih­reän kau­pun­ki­suun­nit­te­lun suu­ria saa­vu­tuk­sia. Yksi niis­tä on Vih­din­tien pika­ra­tik­ka, jon­ka var­rel­le suun­ni­tel­laan asun­to­ja 14 000 asukkaalle.

Riis­ta­vuo­ten puis­to on kuvan ylä­osas­sa punai­sel­la soi­kiol­la merkittynä.

Ratik­ka­lin­ja kul­kee Haa­gan lii­ken­neym­py­rän jäl­keen pit­kin Vih­din­tie­tä Riis­ta­vuo­ren vihe­ra­lu­een vier­tä. Tuo alue on aika­naan jätet­ty raken­ta­mat­ta, kos­ka sii­hen aikaan oli epä­ter­veel­lis­tä asua vilk­kai­den auto­tei­den var­rel­la. Pako­kaa­suis­sa oli lyi­jyä ja se esi­mer­kik­si alen­si lii­ken­teen vai­vaa­mil­la aleil­la asu­vien las­ten älykkyyttä.

Tuon ratik­ka­lin­jan logii­kan mukaan Vih­din­tien bule­var­din var­si pitää raken­taa tii­viis­ti, mut­ta haa­ga­lai­set eivät halua luo­pua suo­si­tus­ta viheralueestaan.

Kan­sa­lai­sil­ta tul­leen palaut­teen mukaan kau­pun­ki ei ole pys­ty­nyt täy­sin ker­to­maan, mitä on tekeil­lä. Riis­ta­vuo­ren pelas­ta­mi­sek­si esi­te­tään, ettei koko ratik­ka­lin­jaa teh­dä: nykyi­set jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det kuu­lem­ma riit­tä­vät ja sitä pait­si junal­la pää­see kes­kus­taan nopeam­min kun ratikalla.

Kau­pun­ki ei ole saa­nut ker­ro­tuk­si, että rati­kas­sa ei ole kyse vain rati­kas­ta vaan myös 14 000 asuk­kaas­ta. Junal­la pää­see juna-ase­mal­ta nopeam­min Rau­ta­tie­a­se­mal­le, mut­ta pika­ra­ti­kal­la pää­see Munk­ki­nie­meen, Mei­lah­den sai­raa­la-alu­eel­le, Man­ner­hei­min­tiel­le, Kisa­hal­liin ja oop­pe­raan ja tie­tys­ti myös Vali­mon ja Poh­jois-Haa­gan asemille.

Täs­tä asu­kaat ovat teh­neet hyvän vas­taeh­do­tuk­sen, jos­sa asu­mis­ta sijoi­te­taan enem­män Vih­din­tien välit­tö­mään lähei­syy­teen ja sääs­te­tään puis­toa. Täs­sä on ainek­set hyvään kom­pro­mis­siin. Vih­din­tien melua­lue ei ole eri­tyi­sen hyvää aluet­ta virkistyskäytölle.

Jos vihe­ra­lu­eet kes­ki­te­tään kun­nol­li­sik­si alueik­si niin, että nii­tä on kai­kil­le kor­kein­taan 500 met­rin pääs­sä, miten lap­set, joil­le 500 met­riä on pit­kä mat­ka kul­kea yksin. Vas­taus on kort­te­li­pi­ha. Jos­sain seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa ker­ron, mik­si olen tykäs­ty­nyt umpikortteleihin.

[1] Olin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa vara­jä­se­ne­nä myös 1980-luvun alus­sa, kun kaa­voi­tet­tiin Aurin­ko­lah­tea. Poh­jae­si­tys oli kom­pro­mis­si raken­ta­mi­sen ja luon­toar­vo­jen välil­lä. Ran­ta oli jätet­ty ruo­vik­koi­sek­si luon­non­ran­nak­si. Puheen­joh­ta­ja Yler­mi Run­ko esit­ti, että teh­dään sii­hen kun­non ran­ta­bu­le­var­di. Viras­to puo­lus­ti esi­tys­tään. Viras­ton puo­lus­tus romah­ti, kun minä kan­na­tin Run­gon esi­tys­tä. Siel­lä se ran­ta­bu­le­var­di nyt on, eikä kukaan ole valittanut.

Oden vaaliohjelma (2) Ihannekaupunkini on tiivis mutta harva

Ne alu­eet, jot­ka ote­taan raken­net­ta­vak­si, kan­nat­taa raken­taa tii­viis­ti ja pai­kas­ta riip­puen myös aika kor­keas­ti. Toi­saal­ta aluei­den väliin kan­nat­taa jät­tää kun­non viheralueet.

Suo­mes­sa pää­si 1960-luvul­le val­loil­le ame­rik­ka­lai­nen har­vaan raken­net­tu auto­kau­pun­ki-ideo­lo­gia. Syn­tyi­vät met­sä­lä­hiöt. Tii­viis­ti raken­ne­tus­ta kan­ta­kau­pun­gis­ta halut­tiin valoi­siin ja väl­jiin lähiöi­hin, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­nen oli epä­ter­veel­lis­tä. Aurin­gon valon puu­te tuot­ti rii­si­tau­tia, talo­koh­tai­nen kok­si­läm­mi­tys, ros­kan­polt­to­uu­nit ja auto­jen pako­kaa­sut pila­si­vat hen­gi­ty­sil­man. Tapio­las­sa asun­nois­ta mak­set­tiin enem­män kuin Kruununhaassa.

Pih­la­ja­mä­ki

Tämän seu­rauk­se­na Hel­sin­ki on aivan olen­nai­ses­ti har­vem­min raken­net­tu kuin Tuk­hol­ma, Köö­pen­ha­mi­na tai Oslo. Se vas­taa ympä­ris­tö­ri­kos­ta. Har­vaan raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa raken­ta­mi­sen ja tie­ver­kon alle jää pal­jon enem­män maa­ta ja luon­toa, Sipoos­sa asu­kas­ta koh­den kym­me­nen ker­taa niin pal­jon kuin Hel­sin­gin kantakaupungissa.

Rii­si­tau­din uhka on vaih­tu­nut iho­syö­vän uhak­si, ros­kan­polt­to­uu­nit on kiel­let­ty, talo­koh­tai­nen läm­mi­tys on vaih­tu­nut kau­ko­läm­pöön, lyi­jy on kiel­let­ty polt­toai­neis­sa ja kata­ly­saat­to­rit tul­leet pakol­li­sik­si. Tii­vis on taas ter­veel­lis­tä ­– ja haluttua.

Eko­no­mis­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nee­na kat­son, että asu­mi­sen hin­ta eri alueil­la pal­jas­taa aluei­den suh­teel­lis­ta halut­ta­vuut­ta. Mik­si joku mak­sai­si asu­mi­ses­ta enem­män pai­kas­sa A kuin pai­kas­sa B, jos itse asias­sa asui­si mie­luum­min pai­kas­sa B. Tark­kaan ottaen hin­nat ker­to­vat, min­kä­lais­ta kau­pun­kia tar­vi­taan lisää, sil­lä onnek­si ihmis­ten toi­veet vaihtelevat.

Tii­vis kau­pun­ki on taas suosiossa.

Hin­nat puo­lus­ta­vat asui­na­luei­den tii­vis­tä­mis­tä. Tii­viit asui­na­lu­eet näin mitat­tu­na halutumpia.

Tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne toi­mii parem­min. Pal­ve­lut ovat parem­pia ja enem­män asioi­ta on käve­ly­mat­kan säteel­lä. Lisää asuk­kai­ta tar­koit­taa parem­paa jouk­ko­lii­ken­net­tä, parem­pia pal­ve­lu­ja, enem­män elä­mää. Kun jotain asui­na­luet­ta tii­vis­te­tään, sii­tä tulee alu­ee­na halu­tum­pi ja asun­to­jen arvo nousee.

Olen ollut yhteen­sä 12 vuot­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa ja kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nas­sa. Siel­lä olen toi­mi­nut niin kuin olen puhu­nut. Kun aloi­tin, Her­ne­saa­reen kaa­vail­tiin 4 300 asu­kas­ta. ja val­tuus­ton hyväk­sy­mäs­sä kaa­vas­sa asuk­kai­ta on 7 800. Tein aika­naan palau­tus­esi­tyk­sen Kes­ki-Pasi­lan kaa­vas­ta esit­täen kor­keam­paa raken­ta­mis­ta. Kaa­va tuli­si takai­sin yli 1 500 asu­kas­ta suu­rem­mal­la asukasmäärällä.

Emme hyväk­sy­neet Kivi­no­kan raken­ta­mis­ta, mut­ta näin mene­te­tyn asu­kas­mää­rän kor­va­sim­me enem­män kuin koko­naan sijoit­ta­mal­la noin 3 400 asu­kas­ta met­roa­se­man lähel­le Hert­to­nie­men teollisuusalueelle.

Tii­vis­tä­mi­nen suo­je­lee luon­toa, kos­ka vähem­män luon­toa jää raken­ta­mi­sen alle. Jos­kus kui­ten­kin syn­tyy vai­kei­ta rajan­ve­to­ja, kuten Riis­ta­vuo­res­sa Haa­gas­sa tai Vuo­saa­res­sa. Näis­tä myö­hem­mis­sä kirjoituksissa.

 

 

Oden vaaliohjelma (1) Yleistä

Olen taas ehdok­kaa­na Hel­sin­gin kun­nal­lis­vaa­leis­sa, 12. kerran.

Äänes­tä­jäl­lä on kun­ta­vaa­leis­sa pal­jon val­taa. Kan­nat­taa vali­ta oikea puo­lue ja puo­lu­een sisäl­tä oikea ehdo­kas. Ehdok­kai­den välil­lä on suu­ria ero­ja puo­luei­den sisäl­lä. Se, ket­kä val­tuus­ton tule­vat ja kuin­ka suu­rel­la ääni­mää­räl­lä, vai­kut­taa puo­luei­den linjaan.

Eroa on myös puo­luei­den välil­lä. Näis­sä vaa­leis­sa rat­kais­taan, joh­de­taan­ko Hel­sin­kiä kokoo­mus­lai­ses­ta vai vih­reäs­tä arvo­maa­il­mas­ta läh­tien. Näi­tä puo­luei­ta yhdis­tää halu raken­taa Hel­sin­kiin pal­jon asun­to­ja, mut­ta erot­taa ennen kaik­kea suh­tau­tu­mi­nen lii­ken­tee­seen. Sil­lä on väliä. Poli­tiik­ka on jouk­kue­pe­liä, joten puo­lu­een valit­se­mi­nen on keskeistä.

Olen lopen kyl­läs­ty­nyt poli­tii­kan kuk­kais­kie­leen, jos­sa kan­na­te­taan kaik­kia hyviä asioi­ta, ovat ne kuin­ka ris­ti­rii­tai­sia kes­ke­nään hyvän­sä. Poli­tiik­ka on ennen kaik­kea valit­se­mis­ta hyvien asioi­den välillä.

Paran­taak­se­ni äänes­tä­jän kulut­ta­ja­suo­jaa kir­joi­tan jut­tusar­jan omis­ta tavoit­teis­ta­ni Hel­sin­gis­sä. Tar­koi­tuk­se­ni on ker­toa avoi­mes­ti, mitä tavoit­te­len ja mis­tä hyvis­tä asiois­ta olen val­mis tin­ki­mään, ja käsit­te­le­mään myös ris­ti­rii­tai­sia asiois­ta, kos­ka asiat ovat kes­ke­nään ristiriitaisia.

Pää­osin aja­tuk­se­ni olvat lin­jas­sa vih­rei­den kans­sa – enhän oli­si muu­ten vih­rei­den ehdok­kaa­na – mut­ta eivät aina. Pyrin pitä­mään huo­len sii­tä, että ker­ron, mil­loin aja­tuk­se­ni eroa­vat vih­rei­den vaaliohjelmasta.

 

Hel­sin­gin kun­nal­lis­vaa­lei­siin osal­lis­tu­mi­nen on vali­tet­ta­vas­ti kal­lis­ta. Vih­reän lii­ton sivuil­la voi lah­joit­taa rahaa halua­man­sa ehdok­kaan vaa­li­kam­pan­jaan. Hel­sin­ki­läi­siä ehdok­kai­ta voi tukea tämän lin­kin kautta.

Kun Helsingin asukasluku laskee, pitääkö rakentamista hidastaa?

Hel­sin­kiin on raken­net­tu asun­to­ja enem­män kuin kos­kaan, mut­ta asu­kas­lu­ku on las­ke­nut jo vii­si kuu­kaut­ta peräk­käin. Pitäi­si­kö siis asun­to­tuo­tan­toa hidas­taa? Näin ovat sano­neet asu­mis­kaa­vo­ja vas­tus­ta­vat kau­pun­ki­lai­set ja mikä jär­kyt­tä­vin­tä, myös Hel­sin­gin talous­pää­tök­siä val­mis­te­le­vat joh­ta­vat virkamiehet

Ensin pie­ni sivu­huo­mau­tus. Kan­nat­tai­si oikeas­taan odot­taa vuo­si, ennen kuin sanoo mitään sii­tä, mitä on tapah­tu­mas­sa. Vas­ta kun koro­na on ohi ja esi­mer­kik­si opis­ke­li­jat palan­neet kau­pun­kiin, näem­me mitä oikeas­ti on tapahtumassa.

Sen kui­ten­kin tie­däm­me, että asun­to­ky­syn­tä ei ole las­ke­nut. Asun­to­jen hin­nat vuo­den aika­na ovat nous­seet kai­kis­sa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ja eni­ten Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­gis­sä on nous­sut nime­no­maan ker­ros­ta­lo­jen hin­nat, rivi­ta­lo­jen­kin hin­nat ovat nous­seet, mut­ta vähem­män. Muu­al­la rivi­ta­lo­jen hin­nat ovat nous­seet enem­män kuin ker­ros­ta­lo­jen, mikä ker­too halus­ta asua väl­jem­min. Mark­ki­noi­den mukaan siis joko ker­ros­ta­los­sa Hel­sin­gis­sä tai pien­ta­los­sa muualla.

Hel­sin­gis­sä val­mis­tui yli 7 200 asun­toa vii­me vuon­na. Ne meni­vät hyvin kau­pak­si. Kysyn­tää siis on.

Pää­sään­töi­ses­ti on siis kyse sii­tä, että hel­sin­ki­läi­set halua­vat asua väl­jem­min ja heil­lä näyt­tää ole­van sii­hen varaa.

Pala­taan­pa siis otsi­kon kysy­myk­seen. Jos hel­sin­ki­läi­set pyr­ki­vät asu­maan väl­jem­min, pitäi­si­kö raken­ta­mis­ta tämän takia hidastaa?

No ei tietenkään.

Asun­nois­ta mak­set­ta­va hin­ta on paras mit­ta­ri sil­le, mil­lai­nen nii­den  tar­ve on.

Vaik­ka varoi­tin, että vas­ta vuo­den kulut­tua kan­nat­taa tar­kas­tel­la, mitä Hel­sin­gin asun­to­mark­koi­nal­la on oikein tapah­tu­nut, spe­ku­loin silti.

Asu­mis­väl­jyy­den on syy­tä­kin nous­ta, kos­ka Hel­sin­gis­sä asu­taan ahtaas­ti. Asu­mis­väl­jyys ei ole Hel­sin­gis­sä nous­sut 15 vuo­teen, joten on jo aikakin.

Vuo­den kulut­tua tie­däm­me, onko ”tyh­jiä” asun­to­ja tul­lut enem­män. ”Tyh­jä” asun­to ei ole tyh­jä, vaan sii­nä asuu joku, joka ei ole kir­joil­la Hel­sin­gis­sä, vaan esi­mer­kik­si Viros­sa tai Espan­jan aurin­ko­ran­ni­kol­la. Monel­le maa­kun­tien napa­mie­hel­lä on kak­ko­sa­sun­to Hel­sin­gis­sä, kos­ka sen pitä­mi­nen tulee hal­vem­mak­si kuin hotel­leis­sa yöpyminen.

Kun opis­ke­li­jat siir­ret­tiin ylei­sen asu­mis­tuen pii­riin, moni on muut­ta­nut opis­ke­li­ja­so­lus­ta omaan yksi­öön. Tämä näkyy asu­mis­väl­jyy­den kas­vu­na ja väki­lu­vun pienenemisenä.

Tal­vel­la uuti­soi­tiin, että vie­ras­kie­li­nen väes­tö on alka­nut hakeu­tua hal­vem­piin ja tila­vam­piin asun­toi­hin kehys­kun­tiin. He asui­vat hyvin ahtaas­ti, joten se voi näkyä Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun las­ku­na. Hel­sin­gin seu­dun asun­to­mark­ki­nat alka­vat siis kes­kieu­roop­pa­lais­tua. Hin­tae­ro Hel­sin­gin ja kes­kus­kun­tien välil­lä on suu­ri ja on kas­va­nut taas vuo­den aika­na yli kym­me­nel­lä pro­sen­til­la. Vää­rin­kä­si­tys­ten vält­tä­mi­sek­si todet­ta­koon, että vie­ras­kie­li­sen väes­tön ylei­sin kie­li on täs­sä tapauk­ses­sa viro.

Etä­työ on voi­nut joh­taa sii­hen, että yksiös­sä yksin tai kak­sin asu­va on muut­ta­nut kak­sioon. Tämän kehi­tyk­sen seu­rauk­se­na kak­siois­sa asu­vien mää­rä kes­ki­mää­rin vähe­nee. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa nopeim­min ovat nous­seet iso­jen asun­to­jen hin­nat ja hitaim­min yksiöi­den hin­nat – lopultakin.

Vuo­kra-asun­to­jen vuo­kraa­mi­nen on hidas­tu­nut, joten nii­tä on enem­män tyh­jil­lään uut­ta asu­kas­ta odot­ta­mas­sa. Tämä ilmiö var­maan­kin on ohi syyskuussa.

 

Kummallinen kehysriihi

Kom­men­toin Ver­de-leh­des­sä kehysriihtä.

Ei ole eri­tyi­sen edis­tyk­sel­lis­tä lykä­tä aina vain toi­men­pi­tei­tä työl­li­syy­den nos­ta­mi­sek­si. Jos rakas­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta, pitäi­si huo­leh­tia myös työl­li­syy­des­tä. Pitää teh­dä kan­nat­ta­vak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palk­kais­ta työ­tä. Kepin sijaan voi käyt­tää myös porkkanaa.

En kuu­lu nii­hin, jot­ka pitäi­si­vät inflaa­tio­ta paha­na pei­ko­ja, mut­ta nyt suh­dan­teet voi­vat yli­kuu­men­tua. Näin kävi vuon­na 2007 ja sii­tä kär­sit­tin kym­me­nen vuot­ta, kos­ka kus­tan­nus­ta­so nousi eikä sit­ten las­ke­nut. Hin­nat ja pal­kat ovat jäyk­kiä alas­päin, eikä enää voi deval­voi­da. En oli­si jat­ka­nut elvy­tys­tä tätä vuot­ta kau­em­mak­si. Ennen kaik­kea pitäi­si varau­tua nope­aan­jar­ru­tuk­seen, jos kei­tos uhkaa kie­hua yli.

Käy luke­mas­sa, sii­hen pää­see täs­tä.

Pienipalkaisten heikko asema on työttömyysongelman ydinkysymys

Kan­sa­lai­nen Jou­ni Siren kir­joit­ti sun­nun­tain Hesa­ris­sa, ettei työt­tö­mien talou­del­li­nen ahdin­ko luo työ­paik­ko­ja. Hän sanoi, että kos­ka työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tois­sa on 327 000 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa ja vain 160 600 avoin­ta työ­paik­kaa, kai­kil­le työt­tö­mil­le ei voi löy­tyä työpaikkaa.

Jos nois­ta työt­tö­mis­tä vaik­ka­pa vain sata­tu­hat­ta onnis­tui­si työl­lis­ty­mään johon­kin nois­ta 160 000 avoi­mes­ta työ­paik­kas­ta, hal­li­tuk­sen työl­li­syys­ta­voi­te oli­si täy­si ja kehys­rii­hi voi­tai­siin päät­tää skumppatarjoiluun.

Ole­tin, että Sirén oli­si seu­raa­vak­si kir­joit­ta­nut seu­raa­vak­si koh­taan­to-ongel­mas­ta, eli sii­tä, että noi­hin avoi­miin työ­paik­koi­hin vaa­di­taan kak­si lop­pu­tut­kin­toa, seit­se­män kie­len suju­va osaa­mis­ta, alle 30-vuo­den ikää ja pit­kää työ­ko­ke­mus­ta, mut­ta hän kir­joit­ti­kin, että moni niis­tä tuot­taa niin huo­non ansio­ta­son, ettei sil­lä tule toimeen.

Kir­joit­ta­ja puhui itsen­sä pus­siin, kos­ka työt­tö­myys­tur­van por­ras­tus­ta vaa­ti­vat esit­tä­vät juu­ri sitä, ettei­vät työt­tö­mät hakeu­du mata­la­palk­kai­siin töi­hin, kos­ka työt­tö­myys­tur­va takaa saman ansio­ta­son helpommin.

Sil­ti Sirén on oikeas­sa. On jok­seen­kin koh­tuu­ton­ta vaa­tia ihmi­siä teke­mään töi­tä, jos pal­kan pääl­le jou­tuu hake­maan rahaa toi­meen­tu­lo­tues­ta, jot­ta rahat riit­täi­si­vät ruokaan.

Tähän aikaan ei sovi aja­tus hei­ken­tää työt­tö­mien etuuk­sia niin pal­jon, että näi­den on hen­ken­sä piti­mik­si otet­ta­va vas­taan aivan mitä työ­tä hyvänsä.

Karu tosia­sia on, että nois­sa yli 300 000 työt­tö­mäs­sä on pal­jon nii­tä, joi­den ammat­ti­tai­to tai ter­vey­den­ti­la eivät tee rea­lis­ti­ses­ti tavoi­tel­la vaa­ti­via ja hyvä­palk­kai­sia töi­tä. Suo­mi on eri­tyi­sen huo­no työl­lis­tä­mään vajaa­kun­toi­sia, ulko­maa­lai­sia tai huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­ja. Oikea rat­kai­su asi­aan ei ole työt­tö­mien kas­va­va mää­rä, vaan pie­ni­palk­kais­ten ase­man kohentaminen.

On vähän höh­lää aset­taa työt­tö­myys yhteis­kun­nan mak­sa­man tulon­siir­ron ehdok­si. On tuet­ta­va myös pie­ni­palk­kai­sia ja niin pal­jon, että työn vas­taa­not­ta­mi­nen on aina sel­keäs­ti kan­nat­ta­vam­paa kuin työt­tö­mä­nä ole­mi­nen. Tämä mak­saa, mut­ta on hal­vem­paa mak­saa pie­ni­palk­kai­sen elin­kus­tan­nuk­sis­ta osa kuin työt­tö­män elin­kus­tan­nuk­set kokonaan.

Tämä kysy­mys on raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den ydinkysymys.

= = =

Sirén kir­joit­ti, että työ­pai­kat tuot­ta­vat huo­non ansio­ta­son, kos­ka ne ovat osa-aikai­sia. Osa-aikai­nen työ kan­nat­taa kyl­lä ottaa vas­taan, sil­lä sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha tukee osa-aika­työ­tä jopa vähän lii­an­kin avo­kä­ti­ses­ti tar­joa­mal­la monel­le 20-tun­ti­ses­ta työ­vii­kos­ta samat koko­nai­san­siot kuin kokopäivätyöstä.

Ongel­ma on pie­ni­palk­kai­ses­sa koko­päi­vä­työs­sä ja eten­kin sel­lai­ses­sa työs­sä, jos­sa ei ole työ­ai­kaa lain­kaan, kos­ka sii­hen ei saa sovi­tel­tua päivärahaa.

 

 

Asuntotuotanto ennätysluvuissa, mutta Helsingin asukasluku laskee

Hel­sin­gis­sä on lisät­ty raken­ta­mis­ta, jot­ta asu­mi­sen hin­ta ale­ni­si. Hin­nat eivät ole kuten­kaan las­ke­neet. Onko teo­ria siis väärä?

Asu­mi­sen hin­taa Hel­sin­gis­sä nos­taa ihmis­ten halu muut­taa Hel­sin­kiin ja sitä las­kee asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­nen. Hin­nat nouse­vat, vaik­ka raken­net­tai­siin lisää, jos Hel­sin­kiin halua­vien mää­rä nousee asun­to­kan­taa nopeammin.

Asun­to­tuo­tan­to voi nos­taa hin­to­ja siel­lä, min­ne raken­ne­taan lisää. Uudet asuk­kaat tuo­vat elä­mää, parem­mat pal­ve­lut ja jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Hin­nat las­ke­vat seu­dun muis­sa osis­sa. Sijoi­tusa­sun­to kan­nat­taa ostaa siel­tä, min­ne raken­ne­taan lisää.

Kau­pun­gin koon kas­vu voi teh­dä sen asun­nois­ta kal­liim­pia myös koko kau­pun­gin alu­eel­la, kos­ka kau­pun­gis­ta tulee parem­pi. Jos New York oli­si pik­ku­kau­pun­ki, asun­not tus­kin oli­si­vat Man­hat­ta­nil­la niin kal­lii­ta kuin ovat.

Mitä suu­rem­pi on kau­pun­ki, sitä arvok­kaam­pia ovat asun­not sen kes­kus­tas­sa. Näin on vain jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­geis­sa, ker­too ame­rik­ka­lai­nen kau­pun­ki­tut­ki­mus­gu­ru Edward Glae­ser. Suu­ris­sa hen­ki­lö­au­toi­hin perus­tu­vis­sa kau­pun­geis­sa kes­kus­ta slum­miu­tuu hei­kon saa­vu­tet­ta­vuu­den vuoksi.

Kun Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa ovat nos­ta­neet asun­to­tuo­tan­toa, asun­to­jen hin­nat ovat las­ke­neet kehys­kun­nis­sa ja osis­sa Espoo­ta ja Van­taa­ta. Tämä on kuin oppi­kir­jois­ta. Asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­nen kes­kel­lä kau­pun­kia alen­taa hin­to­ja kau­pun­gin laidoilla.

Jos on muut­ta­mas­sa Hel­sin­gin seu­dul­le, mut­ta ei ole niin krant­tu kau­pun­gin­osan suh­teen, pää­see asun­toon kiin­ni siis aiem­paa halvemmalla.

Mitä tapah­tui lop­pu­vuo­des­ta 2020?

Vii­me kuu­kausi­na on kui­ten­kin tapah­tu­nut jotain outoa. Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku on las­ke­nut, vaik­ka asun­to­ja val­mis­tuu ennä­tys­tah­tiin. Uudet asun­not ovat men­neet hyvin kau­pak­si. Van­has­sa asun­to­kan­nas­sa asuu siis sel­väs­ti vähem­män ihmi­siä, vaik­ka mer­kit­tä­vä mää­rä Airbnb-asun­to­ja on palau­tu­nut asuntokäyttöön.

Seli­tys voi olla asu­mis­väl­jyy­des­sä. Sen kas­vu pysäh­tyi Hel­sin­gis­sä vuon­na 2007. Muun maan kiin­ni otta­mi­seen meni­si kuu­den vuo­den asuntotuotanto.

Kos­ka asun­nois­ta ei ole tul­lut isom­pia, asu­mis­väl­jyyt­tä voi kas­vat­taa vain se, että ruo­ka­kun­nis­ta on tul­lut pie­nem­piä. Se selit­tyi­si syn­ty­vyy­den las­kul­la, yksin asu­mi­sen yleis­ty­mi­sel­lä ja väes­tön ikään­ty­mi­sel­lä, mut­ta nämä ovat hitai­ta tren­de­jä. Miten se oli­si voi­nut yhtäk­kiä tapahtua?

Van­has­sa asun­to­kan­nas­sa näyt­tää ole­van aiem­paa enem­män ”tyh­jiä” asun­to­ja. ”Tyh­jäs­sä” asun­nos­sa asuu yleen­sä joku, joka ei ole sii­nä kir­joil­la – esi­mer­kik­si koro­na-aika­na kimp­pa­ma­joi­tus­ta kaih­ta­va viro­lai­nen raken­nus­mies tai paluu­muut­ta­ja Espan­jan aurin­ko­ran­ni­kol­ta. Kum­man­kaan ei kan­na­ta vero­tuk­sen vuok­si siir­tää kir­jo­jaan Suomeen.

Asun­to voi olla tyh­jä myös, kos­ka sitä ei ole saa­tu vuo­kra­tuk­si. Vuo­krausai­ko­jen ker­ro­taan veny­neen. Oli­si­ko niin, että mark­ki­na­vuo­krat oli­si­vat lopul­ta kään­ty­neet las­kuun, mut­ta nouse­viin vuo­kriin tot­tu­neet vuo­kra­nan­ta­jat eivät sitä vie­lä ymmärrä?

Vuo­kra­nan­ta­jat saat­ta­vat pan­na toi­von­sa sii­hen, että opis­ke­li­jat palaa­vat koro­nan jäl­keen. Se voi aut­taa vähän, mut­ta vain vähän, sil­lä 20–29 vuo­tiai­den mää­rä Hel­sin­gis­sä on las­ke­nut alle 3 000 asuk­kaal­la korona-aikana.

Oli­si­ko asu­mi­sen kor­kea hin­ta alka­nut kar­kot­taa ihmi­siä hal­vem­piin paik­koi­hin? Vuo­des­sa sekä 50–54 ‑vuo­tiai­den että 65–74 ‑vuo­tiai­den mää­rä on las­ke­nut Hel­sin­gis­sä noin 1 100 asuk­kaal­la. Kun työ tai las­ten kou­lu eivät enää sido Hel­sin­kiin, voi asun­to­va­ral­li­suu­den pan­na lihoik­si ja elää huo­mat­ta­van äve­riäs­tä elä­mää jos­sain muualla.

Pit­kä­ai­kai­ses­ti tämä ei Hel­sin­gin asu­kas­lu­kua las­ke, sil­lä asu­mi­sen hin­nal­la on varaa sopeu­tua ilman, että uus­tuo­tan­to käy kannattamattomaksi.

Raken­nus­yh­tiöt voi­si­vat siir­tyä raken­ta­maan Hel­sin­kiä, jos asun­to­tuo­tan­to ei enää kan­na­ta muis­sa seu­dun kun­nis­sa, mut­ta tämä vaa­ti­si tont­te­ja. Hel­sin­gin on estet­tä­vä tont­ti­po­li­tii­kal­la asun­to­tuo­tan­non notkahtaminen.

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Talouselämässä

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.4.2021

Luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­sen toimintaohjelma

Ohjel­ma on hyvä ja kun­nian­hi­moi­nen. Olen­nais­ta kui­ten­kin on, kuin­ka kun­nian­hi­moi­ses­ti sitä toteu­te­taan. En löy­tä­nyt ohjel­mas­ta mitään lii­to-ora­vis­ta. Minus­ta pitäi­si tur­va­ta lii­to-ora­vil­le suo­tuis­ten ympä­ris­tö­jen säi­ly­mi­nen. Sen pitäi­si vas­taa­vas­ti riit­tää lii­to-ora­vien suojeluksi.

Opas­tin­sil­ta 8:n asemakaava

Enti­nen YTV:n toi­mi­ta­lo pure­taan ja tilal­le raken­ne­taan hybri­di­ra­ken­nus, jos­sa on asu­mis­ta ja toi­mis­to­ja.  Närää on herät­tä­nyt pur­ka­mi­nen, ei hybri­di­rat­kai­su. Säi­lyt­tä­mäl­lä run­ko oli­si sääs­tet­ty ilmas­toa – aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Tämä­kin vaih­toeh­to on sel­vi­tet­ty.  Tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­man tun­tui­nen tämä uusi rat­kai­su kyl­lä on.

Pitä­jän­mäen asemanseutu

Aluet­ta vähän tii­vis­te­tään. Näin saa­daan koti 570 asuk­kaal­le aivan ase­man tun­tu­maan. Van­ha Pitä­jän­mä­ki tien toi­sel­la puo­lel­la tun­tuu tämän rat­kai­sun jäl­keen vähän nuk­ka­vie­rul­ta ja tii­vis­tä­mis­tä kai­paa­val­ta.  Vii­me vuon­na lau­ta­kun­ta teki har­vi­nai­sen kat­sel­muk­sen alueella.

Koi­vusaa­ren asemakaava

Tämä pit­kän val­mis­te­lu han­ke on nyt saa­mas­sa lopul­li­sen muo­ton­sa. Hyvää täs­sä on auto­mar­ket­tei­hin aika­naan panos­ta­neen Ikean tulo autot­to­man enem­mis­tön ulot­tu­vil­le. Se tekee kau­pun­gis­ta taas vähän toi­mi­vam­man. Hyvää on myös 5 000 asuk­kaan ja 3 300 – 4 000 työ­pai­kan tulo käve­lye­täi­syy­del­le metroasemasta.

Huo­noa on val­tai­sa moot­to­ri­tie­liit­ty­mä kau­pun­gin­osan kes­kuk­se­na. Minä oli­sin halun­nut tähän T‑risteyksen – siis niin, että Län­si­väy­läs­tä erka­ne­va kais­ta oli­si men­nyt suo­raan ja sii­hen, oli­si teh­ty tilaa sääs­tä­vä T‑risteys. Sil­loin tie­tys­ti kais­toil­la oli­si pitä­nyt olla eri nopeusrajoitukset.

Fil­la­roi­ja­na har­mit­taa, että Län­si­väy­län poh­jois­puo­lel­la kul­ke­va kes­kei­nen pyö­räyh­teys pan­naan kier­tä­mään yli­mää­räi­nen lenk­ki ja nouse­maan yli­mää­räi­nen mäki. Yri­tet­tiin toi­sen­lais­ta rat­kai­sua, mut­ta emme saa­neet vir­ka­mie­hiä usko­maan siihen.

Pal­jon täy­te­tään mer­ta. Näin saa­daan lail­li­nen oikeus kipa­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun eri työ­mail­ta syn­ty­vä lou­he mereen.

Pär­nun­tien tii­vis­tys­kaa­va Vuosaaressa

Pie­ni yleis­kaa­van mukai­nen tii­vis­tys­kaa­va yksi­tyi­sel­le maal­le, joka tuo alu­eel­le noin 60 uut­ta asukasta.

Vuo­saa­ren yleis­ten aluei­den suun­ni­tel­man hyväksyminen

Vai­kut­taa hyväl­tä, mut­ta minun pai­kal­lis­tun­te­muk­se­ni ei oikein rii­tä tähän. Täl­lai­sia käsi­tel­les­sä herää aina kysy­mys, voi­si­ko meil­lä olla kau­pun­gin­osa­val­tuus­to­ja.  Toi­saal­ta saa­daan kau­pun­gin­osayh­dis­tyk­sel­tä lausun­to. ne yhdis­tyk­set vain ovat kovin eri tasoi­sia osaa­mi­sel­taan ja edustavuudeltaan.