_

Kansliapäälliköt valittakoon vaalikaudeksi kerrallaan

On päästävä eroon ministeriöiden kaksoishallinnosta. Poliittiset valtiosihteerit korvattakoon vaalikauden ajaksi valitulla kansliapäälliköllä. Jotkut kokoomuslaiset ovat polttaneet päreensä siitä, että valtioneuvosto valitsi sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän, vaikka heidän mielestään olisi pitänyt valita Antti Pelttari. Pimiän valinta oli heidän mukaansa poliittinen, kun taas kokoomuslaisen Antti Pelttarin valita ei olisi ollut. Pimiää pidetään poliittisena, koska hän on ollut oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana. Pelttari taas on ollut Anne Holmlundin (kok) valtiosihteerinä. Poliittisuus on…

Jatka lukemista

_

Helsingin seudun kasvu kiihtyi

Väestön ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun väkiluku kasvoi yli kahdellakymmenellä tuhannella asukkaalla. Siinä oli lisäystä yli kolme tuhatta asukasta. Nämä ovat kuitenkin ennakkotietoja. Vuosi sitten lopulliset tiedot poikkesivat ennakkotiedoista melkoisesti. Näitä väkilukutietoja heiluttaa ilmeisesti melkoisesti ulkomaalaisväestö, jonka muutto pois maasta rekisteröityy usein vähän jälkijunassa. Aiempia vuosia enemmän kasvu on parina viime vuonna keskittynyt Vantaalle (Kehärata) ja Espooseen (Länsimetro). Runsas vuosi sitten kovasti notkahtanut Helsingin kasvu on taas kiihtynyt lähelle normaaleje…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö

Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.

Maanviljelijät eivät vastusta maataloustukia. Miksi palkansaajajärjestöt kuitenkin vastustavat palkan pällle maksettavia tulonsiirtoja? Yle uutisoi alkuviikosta, että yhä useampi palkansaaja ei tule toimeen palkallaan. Tilanne on seurausta vastentahtoisesta lähinnä osa-aikatyöstä. Niin sanotun perustyön määrä vähenee koko ajan – siis työn, johon ei vaadita mitään erityisosaamista, vaan peruskoulu riittää. Siksi meillä on todella korkea työttömyys pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa – noin 25 %. Uusia perustason työpaikkoja syntyy lähinnä palveluammatteihin. Ne ovat…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.1.2020

PÖYDÄLTÄ Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman liikenteelliset periaatteet Munkkiniemestä on tullut paljon postia siitä, ettei nelosta saa siirtää Mannerheimintieltä Fredalle. Minuakin vanhana munkkalaisena tämä vähän kouraisee, mutta munkkiniemeläisten argumentit ovat vähän itsekkäitä. 1)      Eikö se Vihdin ratikka voisi mennä Fredalle. Jos on sitä mieltä, että Mannerheimintien linja on parempi, millä perustelee sitä, että linja jolla on enemmän matkustajia siirrettäisiin huonommalle reitille ja vähäliikentesempi saisi tämän paremman reitin 2)      Eikö kymppiä voisi…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Liian halpa asukaspysäköintitunnus estää Töölön pysäköintiongelman ratkaisemisen

Topeliuksenkadun ratikan alta lähtevät pysäköintipaikat on tarkoitus korvata Töölössä kaventamalla jalkakäytäviä vinoparkkeerauksen tieltä. Se tuo todella huonoa katumiljöötä. Näin ei pitänyt käydä. Vähän aikaa sitten kaavoitimme 800 autopaikkaa Töölönkadulle hotellin alle, koska tiedettiin, että Topeliuksenkadulta poistuu pysäköintipaikkoja. Miksi ne pitää toiseen kertaan korvata? Kaikilla uusilla tiheästi rakennetuilla asuinalueilla autopaikat ovat maan alla ja niin niiden tietysti pitäisi olla myös Töölössä. Uusilla rakennuksilla myös Töölössä ja esimerkiksi Katajanokalla pysäköinti on…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020

VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja liikenteelliset periaatteet Tämä pantiin pöydälle 10.12.2019. Suunnitelma on selostettu silloin tarkemmin Tarkoitus on tehdä ratikkalinja Munkkiniemen aukiolta Huopalahdentietä ja Vihdintietä Pohjois-Haagan asemalle ja sieltä edelleen Kantelettarentielle. Tämä väli mitoitetaan 45 metriä pitkille kaksisuuntaisille ratikoille. Niillä ei kuitenkaan voi ajaa ainakaan toistaiseksi Munkkiniemestä Mannerheimintietä Kolmikulmaan ilman, että pysäkkejä pidennetään. Mannerheimintien ratikkalinja ei kestä enempää ratikoita ruuhkautumatta. Siksi Töölön läpi avataan toinen ratikkalinja…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Berliinin vuokrasäännöstely

Berliini on lehtitietojen mukaan päättänyt asettaa kaupunkiin vuokrasäännöstelyn ennen vuotta 2014 rakennettuihin asuntoihin. (Helsingin Sanomat (7.1.2020), Vuokralaisten vallankumous.) Toivottavasti tämän päätöksen kaikkinaiset vaikutukset tutkitaan kunnolla, koska kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen koe. Tyytymättömyyden vuokrien nopeaan nousuun ymmärtää. Saksojen yhdistymisen jälkeen Berliinistä tuli muuttotappiokaupunki, jonne tuli toistasataatuhatta tyhjää asuntoa. Sen ansiosta se oli hyvin halpa sekä asukkaille että uusille startup-yrityksille. Nyt Berliini vetää puoleensa asukkaita ja yrityksiä. Tilan ylitarjonta on kadonnut.…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kenelle kuuluu hyöty innovaatioista?

Jos Edison ei olisi keksinyt sähkölamppua, katselisimmeko televisiota kynttilän valossa? Helsingin Sanomien erinomainen amerikkalaisen taloustieteilijän Philippe Aghion haastattelu kirvoitti ajatuksia innovaatioiden omistamisesta. Merkittävänä syynä tuloerojen kasvuun ja jättiomaisuuksien keskittymiseen liittyy siihen, että innovaatioiden osuus kansantulon kakusta kasvaa. Toinen syy on niin sanottu verkostovaikutus, joka tuottaa monopolistisia voittoja. Teollisuusmaiden talouskasvu syntyy lähinnä innovaatioista, mutta kuuluvatko innovaatiot sellaisinaan niiden kehittäjille? Kyse on vähän samasta asiasta kuin kuuluuko suuri malmiesiintymä sen ensimmäiselle…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Mikä on olennaista 2020-luvulla

Ilmasto Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että 2010-luku on viimeinen vuosikymmen pelastaa maapallo ilmastokatastrofilta. Vuosikymmen meni, eikä oikeastaan mitään tehty paitsi, että kysymys ilmastosta on julkisuudessa aivan eri tavalla kuin ennen. Vain teot puuttuvat. Ilmastonmuutosta ei voi enää torjua, mutta sitä voi lieventää. On erilaista vapaaehtoista toimintaa päästöjen vähentämiseksi. Ne ovat ihan sympaattisia, mutta minä uskon valitettavasti vain ankaraan talousohjaukseen. Vastuuttomasta käyttäytymisestä pitää tehdä kannattamatonta ja vastuullisesta kannattavaa. On siis…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Pitäisikö euromaiden nostaa palkkoja yhdessä?

EKP on asettanut inflaatiotavoitteekseen kaksi prosenttia vuodessa, mutta on jäänyt siitä jatkuvasti. Pieni inflaatio olisi kansantaloudelle hyväksi, koska se rankaisisi niitä, jotka kaivavat leiviskänsä maahan sen sijaan, että ylläpitäisivät kansantaloutta ja se vaikeuttaa laskemasta reaalikorkoja reippaasti nollan alapuolelle, koska negatiivisen nimelliskorot toimivat kummallisesti. Ylilöysä rahapolitiikka ei ole aktivoinut taloutta toivotulla tavalla, mutta on kyllä tuottanut vaarallisia kuplia asunto- ja osakemarkkinoille. Ongelmana ovat euroalueen liian pienet palkankorotukset. Ne taas johtuvat…

Jatka lukemista