Sote nouskoon tuhkasta

En osaa sur­ra Soten kaa­tu­mis­ta. Se läh­ti hyvin liik­keel­le, mut­ta sit­ten poliit­ti­nen sopi­mus nopeu­te­tus­sa aika­tau­lus­sa toteu­tet­ta­vas­ta pak­ko­yk­si­tyis­tä­mi­ses­tä ja 18 maa­kun­nas­ta pila­si kai­ken. Kaik­kia Soten tavoit­tei­ta ei voi­da saa­vut­taa, kos­ka ne ovat ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Ras­kain sydä­min luo­pui­sin sosi­aa­li­toi­men ja ter­vey­den­huol­lon yhdis­tä­mi­ses­tä saman komen­non alai­suu­teen ja kor­vai­sin sen ”sil­lal­la”, jos­sa molem­mat toi­mi­si­vat itse­näi­ses­ti, mut­ta nii­den välil­lä oli­si … Jat­ka luke­mis­ta “Sote nous­koon tuhkasta”

Mitä soten raunioille?

Alkaa näyt­tää sil­tä, että hal­li­tuk­sen sote-esi­­tys kaa­tuu edus­kun­nas­sa. Maa­kun­nis­sa teh­ty työ soten eteen ei meni­si huk­kaan, vaik­ka nyt ei tuli­si val­mis­ta, sil­lä jok­seen­kin kai­kil­le on sel­vää, että maa­kun­ta on oikea yksik­kö hoi­ta­maan jul­kis­ta ter­vey­den­huol­toa – pal­jon oikeam­pi kuin kun­nat, joi­den medi­aa­ni­ko­ko on 6 000 asu­kas­ta. Lähes yhtä ylei­nen on käsi­tys, että 18 maa­kun­taa on lii­kaa, … Jat­ka luke­mis­ta “Mitä soten raunioille?”

Sotessa valta siirtyy Valtiovaranministeriölle

Olem­me kopioi­neet sote-uudis­­tuk­­sem­­me pal­jol­ti Ruot­sis­ta. Siel­lä se kas­vat­ti meno­ja 25 %. Ter­veys­ta­lous­tie­teen ylei­nen vii­saus on, että yksi­tyi­siin pal­ve­lui­hin nojaa­va ter­vey­den­huol­to tulee kal­liim­mak­si kuin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin nojaa­va. Valin­nan­va­paus on hyvä asia, mut­ta kai­kes­ta hyväs­tä jou­tuu mak­sa­maan. Miten se, mikä joh­ti Ruot­sis­sa kus­tan­nus­ten rajuun nousuun, tuot­taa Suo­mes­sa kol­men mil­jar­din euron sääs­töt? Vas­taus on kovin yksin­ker­tai­nen. VM ei … Jat­ka luke­mis­ta “Sotes­sa val­ta siir­tyy Valtiovaranministeriölle”

Soten korjaaminen (6) Kannattaako tähdätä duopoliin?

Kos­ka epäil­tiin, että yksi­tyi­set sote­kes­kuk­set ryh­ty­vät kuo­ri­maan ker­maa ja otta­vat poti­laik­seen vain help­po­ja tapauk­sia, pää­tet­tiin, että nii­den on tar­jot­ta­va täy­det pal­ve­lut. Näin tul­tiin samal­la rajan­neek­si kaik­ki pie­net toi­mi­jat pois niin, että meil­lä tulee alus­sa ole­maan toden­nä­köi­ses­ti vain nel­jä val­ta­kun­nal­lis­ta toi­mi­jaa ja aika pian vain kak­si, kos­ka nel­jän toi­mi­jan oli­go­po­li ei voi olla pysy­vä tilan­ne. Kak­si … Jat­ka luke­mis­ta “Soten kor­jaa­mi­nen (6) Kan­nat­taa­ko täh­dä­tä duopoliin?”

Soten korjaaminen (5) Elektiivinen erikoissairaanhoito

Ruot­sis­sa on par­haat tulok­set yksi­tyis­tä­mi­ses­tä saa­tu elek­tii­vis­ten hoi­to­jen, esi­mer­kik­si lonk­ka­leik­kaus­ten kil­pai­lu­tuk­ses­ta. Nii­hin ei lii­ty sanot­ta­via kan­nus­tin­vir­hei­den ongel­maa, kos­ka poti­lai­den hoi­don tar­ve on ensin mää­ri­tel­ty jul­ki­ses­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa, joka kil­pai­lut­taa hoi­dot. Sai­raa­lat eivät voi siis hank­kia poti­lai­ta alen­ta­mal­la hoi­don kri­tee­rei­tä. Yksi­tyi­set sai­raa­lat ovat osan­neet jär­jes­tää toi­min­tan­sa tehok­kaam­min ja ovat sik­si pääs­seet alem­piin kus­tan­nuk­siin. Hoi­don laa­tu on tur­vat­tu … Jat­ka luke­mis­ta “Soten kor­jaa­mi­nen (5) Elek­tii­vi­nen erikoissairaanhoito”

Soten korjaaminen (4) Maakunnalle verotusoikeus

On epäil­ty, että siir­ryt­täes­sä perin­tei­ses­tä vero­ra­hoit­tei­ses­ta ter­vey­den­huol­los­ta toi­min­ta­lo­gii­kal­taan vakuu­tus­muo­toi­seen ter­vey­den­huol­toon menot kas­va­vat. Ruot­sis­sa vas­taa­va uudis­tus mer­kit­si ter­vey­den­hoi­don meno­jen nousua nousua liki 25 %:lla. Tähän suun­ni­tel­man edis­tä­jät sano­vat, että vaik­ka ne kas­voi­vat Ruot­sis­sa, Suo­mes­sa ne eivät voi kas­vaa, kos­ka VM ei anna maa­kun­nil­le enem­pää rahaa eikä maa­kun­nil­la ole vero­tusoi­keut­ta. Peh­meä bud­jet­ti­ra­joi­tus lisää meno­ja Monen muun muka­na … Jat­ka luke­mis­ta “Soten kor­jaa­mi­nen (4) Maa­kun­nal­le verotusoikeus”

Soten korjaaminen (3) Erikoissairaanhoidon maksaminen

Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä kun­ta on vas­tuus­sa asuk­kai­den­sa eri­kois­sai­raan­hoi­don pal­ve­luis­ta. Kal­lii­den kus­tan­nus­ten tapauk­ses­sa menot tasa­taan sai­raan­hoi­to­pii­rin kun­tien välil­lä, jot­ta yksi mak­san­siir­to­po­ti­las ei kaa­tai­si pie­nen kun­nan bud­jet­tia. Tasaus­ra­ja vaih­te­lee sai­raan­hoi­to­pii­rien välil­lä. Esi­mer­kik­si HUS:ssa se on 60 000 euroa poti­las­ta koh­den vuo­des­sa. Yksi kal­lis poti­las voi mak­saa kui­ten­kin yhtä pal­jon kuin opet­ta­jan palk­kaa­mi­nen vuo­dek­si. Nor­jan iso moka: eri­kois­sai­raan­hoi­to val­tion vas­tuul­le Enna­koi­mat­to­mat … Jat­ka luke­mis­ta “Soten kor­jaa­mi­nen (3) Eri­kois­sai­raan­hoi­don maksaminen”

Soten korjaaminen (2) Terveydenhuollon kannustimien lyhyt historia

Suo­men ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä on perin­tei­ses­ti ollut vero­ra­hoit­tei­nen, kun taas Kes­­ki-Euroo­­pas­­sa se perus­tuu pakol­li­siin ja siten soli­daa­ri­siin vakuu­tuk­siin ja niil­lä rahoi­tet­tui­hin yksi­tyi­siin pal­ve­lui­hin. Vero­ra­hoit­tei­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä ter­veys­kes­kuk­set ja sai­raa­lat sai­vat kukin oman kiin­teän bud­jet­tin­sa ja hoi­ti­vat sen varas­sa poti­lai­ta niin kuin par­haak­si näki­vät. Kun jär­jes­tel­mäs­sä ei ollut kil­pai­lul­li­sia kan­nus­tei­ta, sii­hen pesiy­tyi kaik­kea sisäis­tä pai­no­las­tia. Täs­tä huo­li­mat­ta se oli … Jat­ka luke­mis­ta “Soten kor­jaa­mi­nen (2) Ter­vey­den­huol­lon kan­nus­ti­mien lyhyt historia”

Soten korjaaminen (1): Kapitaatio ja asiakkaiden valinta

Lakieh­do­tuk­sen mukaan sote-kes­­kuk­­sil­­le mak­se­taan kir­jau­tu­nei­den poti­lai­den mää­rän mukaan ns. kapi­taa­tio­mak­sua. Puh­taas­sa kapi­taa­tio­pe­ri­aat­tees­sa sote-kes­­kuk­­set ei sai­si tulo­ja sii­tä, että poti­las saa hoi­toa ja hänel­le teh­dään nor­maa­le­ja labo­ra­to­rio­ko­kei­ta. Tähän on sinän­sä perus­teen­sa, kos­ka jos tulo­ja sai­si sen mukaan, pal­jon­ko poti­lai­ta käy ja pal­jon­ko nii­tä tut­ki­taan, menoil­le ei oli­si ylä­ra­jaa. Tämä tie­de­tään hyvin vakuu­tus­muo­toi­ses­ta ter­vey­den­huol­los­ta. Täy­sin ter­vet­tä poti­las­ta … Jat­ka luke­mis­ta “Soten kor­jaa­mi­nen (1): Kapi­taa­tio ja asiak­kai­den valinta”

Sotea on korjattava tai se on kaadettava

Sote-uudis­­tuk­­sen ongel­ma ei ole sii­nä, ettei­kö voi­ton tavoit­te­lun ohjaa­vat yri­tyk­set sopi­si alal­le tai että ne siir­tä­vät voit­ton­sa vero­pa­ra­tii­sei­hin. Minä näen ongel­ma­na sen, ettei­vät suun­ni­tel­lut talou­del­li­set peli­sään­nöt toi­mi. Olen täs­tä asias­ta saa miel­tä Eli­na Lepo­mäen kans­sa. Kes­kus­te­lin Lepo­mäen kans­sa sotes­ta vii­me vii­kol­la ja voin vakuut­taa, että hän on luke­nut läk­syn­sä huo­lel­li­ses­ti. Lyhyt ker­taus pahim­mis­ta ongel­mis­ta: Kun … Jat­ka luke­mis­ta “Sotea on kor­jat­ta­va tai se on kaadettava”