Sote-päättäjät pakotetaan rikkomaan lakia

Viime kokouksessaan HUS:in hallitus antoi vastauksen Ulla-Maija Urhon valitukseen HUS:n yhtymäkokouksen budjettipäätöksestä. Valittajan mielestä päätös on laiton, koska myönnetyn rahoituksen turvin HUS ei pystyisi suoriutuman lakimääräisistä tehtävistään. HUS:in rahatarpeet viimeisenä HUS:in asema rahanjaossa on vähän hankala. Valtio antaa harkintansa mukaan rahaa hyvinvointialueille. Uudenmaan erikoisratkaisun vuoksi HUS ei saa rahaa lainkaan, vaan Uudenmaan viisi hyvinvointialuetta antavat … Jatka lukemista ”Sote-päättäjät pakotetaan rikkomaan lakia”

Miksi Soten rahat eivät riitä

Hyvinvointialueilta puuttuu noin puolitoista miljardia euroa. Miten tämä voi mennä noin huonosti? Keskityn tässä terveydenhuoltoon, koska tunnen sen paremmin. Sosiaalipuoli on aivan oma tarinansa. Suomi yrittää taloudellista ihmettä Suomen terveydenhuoltomenot ovat suhteessa BKT:hen selvästi alemmat kuin vertailukelpoisissa maissa. Meitä halvemmalla selviävät ovat meitä köyhempiä. Yleensä on niin, että maan vaurastuessa terveydenhuoltoa arvostetaan enemmän ja siihen … Jatka lukemista ”Miksi Soten rahat eivät riitä”

Sote nouskoon tuhkasta

En osaa surra Soten kaatumista. Se lähti hyvin liikkeelle, mutta sitten poliittinen sopimus nopeutetussa aikataulussa toteutettavasta pakkoyksityistämisestä ja 18 maakunnasta pilasi kaiken. Kaikkia Soten tavoitteita ei voida saavuttaa, koska ne ovat ristiriidassa keskenään. Raskain sydämin luopuisin sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhdistämisestä saman komennon alaisuuteen ja korvaisin sen ”sillalla”, jossa molemmat toimisivat itsenäisesti, mutta niiden välillä olisi … Jatka lukemista ”Sote nouskoon tuhkasta”

Mitä soten raunioille?

Alkaa näyttää siltä, että hallituksen sote-esitys kaatuu eduskunnassa. Maakunnissa tehty työ soten eteen ei menisi hukkaan, vaikka nyt ei tulisi valmista, sillä jokseenkin kaikille on selvää, että maakunta on oikea yksikkö hoitamaan julkista terveydenhuoltoa – paljon oikeampi kuin kunnat, joiden mediaanikoko on 6 000 asukasta. Lähes yhtä yleinen on käsitys, että 18 maakuntaa on liikaa, … Jatka lukemista ”Mitä soten raunioille?”

Sotessa valta siirtyy Valtiovaranministeriölle

Olemme kopioineet sote-uudistuksemme paljolti Ruotsista. Siellä se kasvatti menoja 25 %. Terveystaloustieteen yleinen viisaus on, että yksityisiin palveluihin nojaava terveydenhuolto tulee kalliimmaksi kuin julkisiin palveluihin nojaava. Valinnanvapaus on hyvä asia, mutta kaikesta hyvästä joutuu maksamaan. Miten se, mikä johti Ruotsissa kustannusten rajuun nousuun, tuottaa Suomessa kolmen miljardin euron säästöt? Vastaus on kovin yksinkertainen. VM ei … Jatka lukemista ”Sotessa valta siirtyy Valtiovaranministeriölle”

Soten korjaaminen (6) Kannattaako tähdätä duopoliin?

Koska epäiltiin, että yksityiset sotekeskukset ryhtyvät kuorimaan kermaa ja ottavat potilaikseen vain helppoja tapauksia, päätettiin, että niiden on tarjottava täydet palvelut. Näin tultiin samalla rajanneeksi kaikki pienet toimijat pois niin, että meillä tulee alussa olemaan todennäköisesti vain neljä valtakunnallista toimijaa ja aika pian vain kaksi, koska neljän toimijan oligopoli ei voi olla pysyvä tilanne. Kaksi … Jatka lukemista ”Soten korjaaminen (6) Kannattaako tähdätä duopoliin?”

Soten korjaaminen (5) Elektiivinen erikoissairaanhoito

Ruotsissa on parhaat tulokset yksityistämisestä saatu elektiivisten hoitojen, esimerkiksi lonkkaleikkausten kilpailutuksesta. Niihin ei liity sanottavia kannustinvirheiden ongelmaa, koska potilaiden hoidon tarve on ensin määritelty julkisessa terveydenhoidossa, joka kilpailuttaa hoidot. Sairaalat eivät voi siis hankkia potilaita alentamalla hoidon kriteereitä. Yksityiset sairaalat ovat osanneet järjestää toimintansa tehokkaammin ja ovat siksi päässeet alempiin kustannuksiin. Hoidon laatu on turvattu … Jatka lukemista ”Soten korjaaminen (5) Elektiivinen erikoissairaanhoito”

Soten korjaaminen (4) Maakunnalle verotusoikeus

On epäilty, että siirryttäessä perinteisestä verorahoitteisesta terveydenhuollosta toimintalogiikaltaan vakuutusmuotoiseen terveydenhuoltoon menot kasvavat. Ruotsissa vastaava uudistus merkitsi terveydenhoidon menojen nousua nousua liki 25 %:lla. Tähän suunnitelman edistäjät sanovat, että vaikka ne kasvoivat Ruotsissa, Suomessa ne eivät voi kasvaa, koska VM ei anna maakunnille enempää rahaa eikä maakunnilla ole verotusoikeutta. Pehmeä budjettirajoitus lisää menoja Monen muun mukana … Jatka lukemista ”Soten korjaaminen (4) Maakunnalle verotusoikeus”

Soten korjaaminen (3) Erikoissairaanhoidon maksaminen

Nykyjärjestelmässä kunta on vastuussa asukkaidensa erikoissairaanhoidon palveluista. Kalliiden kustannusten tapauksessa menot tasataan sairaanhoitopiirin kuntien välillä, jotta yksi maksansiirtopotilas ei kaataisi pienen kunnan budjettia. Tasausraja vaihtelee sairaanhoitopiirien välillä. Esimerkiksi HUS:ssa se on 60 000 euroa potilasta kohden vuodessa. Yksi kallis potilas voi maksaa kuitenkin yhtä paljon kuin opettajan palkkaaminen vuodeksi. Norjan iso moka: erikoissairaanhoito valtion vastuulle Ennakoimattomat … Jatka lukemista ”Soten korjaaminen (3) Erikoissairaanhoidon maksaminen”

Soten korjaaminen (2) Terveydenhuollon kannustimien lyhyt historia

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on perinteisesti ollut verorahoitteinen, kun taas Keski-Euroopassa se perustuu pakollisiin ja siten solidaarisiin vakuutuksiin ja niillä rahoitettuihin yksityisiin palveluihin. Verorahoitteisessa järjestelmässä terveyskeskukset ja sairaalat saivat kukin oman kiinteän budjettinsa ja hoitivat sen varassa potilaita niin kuin parhaaksi näkivät. Kun järjestelmässä ei ollut kilpailullisia kannusteita, siihen pesiytyi kaikkea sisäistä painolastia. Tästä huolimatta se oli … Jatka lukemista ”Soten korjaaminen (2) Terveydenhuollon kannustimien lyhyt historia”