Lisää matalapalkkatyötä Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Raportti valtioneuvoston kanslialle Helmikuu 2013 Valtioneuvoston kanslia tilasi tammikuussa 2013 kirjoittajilta, kansanedustaja Osmo Soininvaaralta ja ylijohtaja Juhana Vartiaiselta, raportin siitä, miten Suomessa voitaisiin edistää matalapalkkaisten ja vähän koulutettujen työllisyyttä ja nostaa näiden ryhmien työllisyysastetta. Raportin valmistumismääräaika oli 20.2.2013 ja sen on tarkoitus toimia Talousneuvoston keskustelujen tausta-aineistona. Luovutamme … Jatka lukemista “Lisää matalapalkkatyötä”
Rykäisin Juhana Vartiaisen kanssa lyhyessä ajassa muistion Talousneuvostolle työllisyyden esteistä. Sen kanssa oli aikamoinen työ, minkä vuoksi tällä blogilla on ollut vähän hiljaisempaa. Nyt otan vahingon takaisin ja palastelen raportin tänne useina postauksina. Raportti on tänään julkistettu valtioneuvoston kanslian sivuilla. Siihen pääsee tästä. Meidän osuutemme on julkaisun osa II. Kehotan syventymään oheiseen kuvaan. Siinä on plotattu … Jatka lukemista “Miksi lisää matalapalkkatyötä?”
Asumistuki matalapalkkatukena Britannian liberaalien 1800-luvulla lanseeraama progressiivinen tulovero on varhaisin matalapalkkatuen muoto. On helpompi elää pienelläkin palkalla, kun pienistä siitä menee vain vähän veroa tai ei lainkaan. Aina silloin tällöin halutaan ehdotetaan, että alennetaan veroja pienimmistä tuloista. Niitä ei voi enää alentaa, koska pienistä tuloista ei peritä veroa lainkaan. Nolla ei kuitenkaan ole pienin olemassa … Jatka lukemista “Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (8) Asumistuki matalapalkkatukena”
Suomesta on viime vuosikymmeninä kadonnut huomattavan paljon sellaista suorittavaa työtä, johon ei paljon koulutusta tarvita. Tämä johtuu pääasiassa teknologian kehityksestä. Yksinkertaista työtä on helpoin automatisoida. Toki myös globalisaatio on vaikuttanut asiaan. Yksinkertaista teollista työtä on ulkoistettu halvan työvoiman maihin. Tämän vaikutus rajoittuu kuitenkin teollisuuteen. Samanaikaisesti kun teollisuutta on siirtynyt paljon Euroopan ulkopuolelle, teollisen tuotannon volyymi … Jatka lukemista “MM14:Suorittavan työn väheneminen”
Ongelmiemme juurisyyhyn eli työikäisten suhteellisen osuuden vähenemiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi työperäisen maahanmuuton lisäämisellä, nopeuttamalla opintoja niin että työelämään valmistustaan aikaisemmin, nostamalla eläkeikää sekä nostamalla työikäisten työllisyyttä. Tässä kirjoituksessa keskityn työllisyyden nostoon. Jussi Pyykkösen EVA:lle tekemän selvityksen mukaan työttömistä puolet on vaikeasti työllistettäviä, joiden todennäköisyys työllistyä on heikko, vaikka suhdanteet paranisivat. Suomessa niiden, jotka ovat saaneet … Jatka lukemista “Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (2/x): pitäisikö työttömyysturvassa siirtyä Pohjoismaiseen malliin?”
Roope Uusitalo kommentoi kirjoitustani, jossa sanoin korkeiden palkankorotusten edistävän työn tuottavuuden nousua, koska ne edistävät luovaa tuhoa. Hän huomautti, että enkö ole kirjassani Täystyöllisyyteen ilman köyhyyttä esittänyt pienten palkkojen subventointia ja eikö tämä ole ristiriidassa nyt esittämäni kanssa. Uusitalon kommentti tuli kuin tilauksesta, koska olin harkinnut tuon ristiriidan käsittelemistä itsekin, mutta laiskuuttani lykännyt sitä aina vain. … Jatka lukemista “Matalapalkkatuki ja työn tuottavuus”
Käytin pari viikkoa sitten 3.5. puheenvuoron ministeri Satosen järjestämässä seminaarissa, joka oli lähtölaukaus entisen työministerin Jari Lindströmin selvitykselle siitä, miten nostaa työllisyyttä yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Aiheenani oli Singaporen malli, josta olin kirjoittanut Suomen Kuvalehdessä vuonna 2013. Singaporen malli mainitaan hallitusohjelmassa. Vastaan tässä myös niihin vastaväitteisiin, joita minulle esitettiin kymmenen vuotta sitten, kun selostin Singaporen mallia … Jatka lukemista “Singaporen malli ikääntyneille työntekijöille”
Maan hallitus on päättänyt vähentää olennaisesti tukea pienituloisten asumiseen kasvukeskuksissa ja erityisesti Helsingissä. Tarkoitus on sekä leikata asumistukea että käytännössä lakkauttaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen. Tällä on todella kauaskantoiset vaikutukset maahamme. Yritän hahmottaa asiaa seuraavassa, mutta joudun turvautumaan aika paljon mutuiluun, koska ainakaan minun tiedossani ei kunnollisia tutkimuksia asiasta. Asia ei ole kuitenkaan täysin mustavalkoinen … Jatka lukemista “Hallituksen asuntopolitiikka muuttaa Suomea syvällisesti”
(Sivut 303 — 342) Miten auttaa niitä, joiden asema työmarkkinoilla on heikko, koska heillä ei ole sellaisia erityisominaisuuksia, joista työnantajat ovat valmiita maksamaan? Heidän kannaltaan pienten palkkojen nostaminen saattaa kääntyä heitä vastaan, koska se hinnoittelee heidät ulos työmarkkinoilta. Tätä ilmiötä on kutsuttu myös kohtaanto-onelmaksi, jolla yritetään selittää asia pois, mutta joka on mielestäni vain toinen nimi … Jatka lukemista “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (14) Pienten ansiotulojen täydentäminen”
Asumistuen rakenne on peräisin ajalta, jolloin maassa vallitsi vuokrasäännöstely. Silloin asuntoa ei valittu vaan se osoitettiin. Yksityisiä vuokra-asuntoja oli vähän ja niitä sai lähinnä suhteilla. Tarpeeksi pienituloiselta asumistuki korvaa vuokrasta 80 % perheen koosta ja asumiskunnasta riippuvaan maksimivuokraan saakka. Täyden asumistuen saa, jos bruttotulot tulot ovat korkeintaan työmarkkinatuen suuruiset. Sitä suuremmat tulot pienentävät asumistukea 33,6 … Jatka lukemista “Oden vaaliohjelma (8) Miten uudistaa asumistukea?”