Kokoomuksen hallitusohjelma (4) Kilpailukyky

Tue­taan kaikkia ratkaisu­ja, jot­ka lisäävät suo­ma­laisen työn kil­pailukykyä suh­teessa keskeisi­in kilpailijamaihimme. 

Jos sanoo kan­nat­ta­vansa kaikkia ratkaisu­ja, ei ole yhtään ratkaisua esit­tää tai sit­ten ei uskalla sanoa.

Työuria piden­netään. Työu­ran katkok­sia ja työikäis­ten pois­saolo­ja työ­markki­noil­ta vähen­netään. Työt­tömyys­tur­vaa uud­is­te­taan sen keston ja por­ras­tuk­sen osalta työn vas­taan­ot­toa kannustavammaksi. 

Täl­lä var­maankin tarkoite­taan koti­hoidontuen lyhen­tämistä ja mui­ta per­he­vap­ai­ta. Työt­tömyys­tur­va sel­l­aisek­si kuin se on Ruot­sis­sa? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (4) Kilpailukyky”

Kokoomuksen hallitusohjelma (3) Työllistämisen esteet

Tule­vaisu­u­den työelämässä tarvi­taan nyky­istä enem­män jous­to­ja. Kan­nuste­taan työn­tek­i­jöitä ja työ­nan­ta­jia lisäämään paikallista sopimista ja siihen liit­tyvien neu­vot­telu­rak­en­tei­den syntymistä. 

Ei varsi­nainen hal­li­tu­so­hjel­ma koh­ta, jos ker­ran lähde­tään siitä, ettei asia kuu­lu hal­li­tuk­selle ja eduskun­nalle. Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (3) Työl­listämisen esteet”

Kokoomuksen hallitusohjelma (2) Työelämätavoitteita

Uud­is­te­taan työaikalain­säädän­tö vas­taa­maan työelämän muu­tok­sia. Lisätään työa­jan jous­to­ja. Laa­jen­netaan työaika­pankkien käyt­töä. Lisätään osa-aikatyön mah­dol­lisuuk­sia, jot­ta eri­tyis­es­ti pien­ten las­ten van­hem­mat, osatyökykyiset, van­huseläk­keel­lä ole­vat ja työeläk­keel­lä ole­vat voivat osal­lis­tua nyky­istä jous­tavam­min työelämään.

Tästä puut­tuu konkre­tia, joten vähän han­kala ottaa kan­taa. Työa­jan jous­tot ovat hyvä asia, jos työn­tek­i­jän mielipi­det­tä kuul­laan myös, mut­ta erit­täin huono, jos työ­nan­ta­ja voi yksipuolis­es­ti määrätä. Osa-aikatyön mah­dol­lisuuk­sia yritet­ti­in paran­taa SATA-komite­as­sa suun­nilleen noista syistä, joi­ta tässä esitetään, mut­ta kokoomus kaa­toi. Osatyökyky­is­ten osal­lis­tu­mis­mah­dol­lisu­us edel­lyt­tää muu­tok­sia työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in. Ei pitäisi myön­tää eläkkeitä vaan vam­mais­tukia, jot­ka eivät pienene, vaik­ka vam­mas­taan huoli­mat­ta tek­isi työtä. Sokeil­la täl­lainen mah­dol­lisu­us van­has­taan on. Muille ryh­mille sitä ei ole halut­tu laa­jen­taa, kos­ka hui kauhea, joku voi olla niin sin­nikäs, että saa täyt­tä palkkaa ja kuitenkin sen päälle tulee tuo eläke. Kestäisikö kansan­taloutemme täl­laisen uut­teru­u­den? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (2) Työelämätavoitteita”

Kokoomuksen hallitusohjelma (1) Työnteon kannattavuus

Kokoomuk­sen ohjel­ma on niin paljon pidem­pi kuin Keskus­tan, että en pysty käsit­telemän sitä yhtä kat­tavasti, vaan poimin siitä kiin­nos­tavimpia kohtia.

Sosi­aal­i­tur­vaa ja vero­tus­ta uud­is­te­taan siten, että työl­lä ansai­tus­ta eurosta jää pie­nil­lä tuloil­la aina vähin­tään 50 sent­tiä käteen.

Hienon tun­tu­inen tavoite, jota kan­nat­taa ihan mielel­lään. Kat­so­taan­pa mitä tämä tarkoit­taa. Toimeen­tu­lo­tu­ki takaa yksin vuokral­la asu­valle Helsingis­sä noin 1135 €/kk puh­taana käteen. Tästä noin 650 on asumiskulku­jen kor­vaamista ja 485 € toimeen­tu­lotuen peru­sosaa. Jos tästä lähde­tään, pitäisi 1500 euron kuukausi­palka­s­ta jäädä siis käteen 1885 euroa. Aika antelias malli siis. Radikaali perus­tu­lo­ma­lli? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (1) Työn­teon kannattavuus”

Keskustan “hallitusohjelma” (5/5) Talous

Koko Suomeen 200 000 työ­paikkaa lisää, talous kah­den pros­entin kasvu-uralle yrit­täjyyt­tä vahvis­ta­mal­la, velak­si elämi­nen loppuu

Tavoite: Vuon­na 2019 talous kas­vaa kah­den pros­entin vauhdil­la, työ­paikko­jen määrä lisään­tyy kohti 200.000 työ­paikan tavoitet­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Val­tion­talouden todel­li­nen ali­jäämä paine­taan alle kah­den mil­jardin euron ja kun­tat­alouden ali­jäämä noin miljardiin.

Tämä sinän­sä rehelli­nen laskel­ma pal­jas­taa tilanteen hirvit­tävyy­den. Kova nousukausi, epäre­al­is­tisen hyvä työl­lisyy­den parane­m­i­nen, kah­den mil­jardin val­tion talouden säästöt ja sen jäl­keen val­tio ja kun­nat enää kolme mil­jar­dia ali­jäämäiset. Olemme sitoutuneet siihen, että keskimääräisessä suh­dan­neti­lanteessa julki­nen talous on korkein­taan 0,5 % ali­jäämäi­nen, mut­ta tämä menee kolminker­tais­es­ti yli. Suo­mi selviää kreikkalaistyylisel­lä tilas­tokikalla laske­mal­la eläke­jär­jestelmän muodol­lisen yli­jäämän mukaan julkiseen talouteen, mitä ei sal­li­ta muille. Pitäisi tietysti laskea myös eläke­jär­jestelmän vas­tu­u­ve­lan kasvu, jos eläk­keet sotke­taan tähän. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (5/5) Talous”

Keskustan “hallitusohjelma” (4/5) Biotalous ja kestävä kehitys

Suo­mi bio­talouden, kier­to­talouden ja kestävän kehi­tyk­sen edelläkävijäksi

(Jotenkin pitäisi saa­da muut maat hidas­ta­maan, että pää­sisi niiden edelle)

Hiiletön Helsin­ki 2025 –han­ke käyntiin

Olen vähän esteelli­nen kom­men­toimaan tätä asi­aa, mut­ta mik­si vain Helsin­ki? Mik­sei hiiletön Espoo, Turku, Naan­tali, Pori tai vaik­ka For­tum? Helsin­ki saa nyt kovin ris­tiri­itaista palautet­ta, kun toisaal­ta vaa­di­taan pysymään pois­sa puumarkki­noil­ta, jot­tei­vat sel­l­ute­htaat vaaran­nu ja puun ener­gian­polton tuki muute­taan sel­l­aisek­si, että se sovel­tuu vain pienimit­takaavaiseen polt­toon. Kun kyse on hal­li­tu­so­hjel­mas­ta, on kai siis tarkoi­tus, että hal­li­tus jotenkin vaikut­taisi Helsin­gin ener­gia­ratkaisui­hin. Mitähän keino­ja on tarkoi­tus käyt­tää? Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (4/5) Bio­talous ja kestävä kehitys”

Keskustan “hallitusohjelma” (3/5) Hallinto

Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi

Taas malli­maa! Tarkoite­taanko täl­lä, että Suomen käytän­nöistä ote­taan oppia vai että niistä ote­taan opiksi?

Lupakäytän­töjä helpote­taan ja norme­ja pure­taan (eri­tyis­es­ti yrit­täjyy­den ja investoin­tien lupaby­rokra­tia, kol­mas sek­tori, maat­alous, asum­i­nen ja maankäyttö)

Normien purkami­nen yleisel­lä tasol­la oikein hyvä tavoite, mut­ta sit­ten tule­vat vas­taan yksi­tyisko­h­dat. Jokaisel­la normil­la on ainakin joskus ollut jokin peruste. Lupaby­rokra­ti­aa kan­nat­taa yksinker­tais­taa niin, että vira­nomaisil­ta haetaan han­kkeeseen yksi lupa ja vira­nomais­toim­inta organ­isoidaan niin, että eri näköko­h­dat pun­ni­taan siel­lä vira­nomais­päässä, eikä niin, ettei ter­veel­lisyy­destä ja tur­val­lisu­ud­es­ta tarvitse enää välit­tää.  Asumisen ja maankäytön nor­mit? Tarkoite­taanko täl­lä väestön­suo­jia ja autopaikko­ja tai ken­ties esteet­tömyyt­tä? Toiv­ot­tavasti ei energiamääräyksiä.

Jos sil­lä tarkoite­taan raja­ton­ta hajaraken­nu­soikeut­ta, pitäisi säätää laki, etteivät taa­jamien asukkaat joudu tämän mak­sum­iehek­si, vaan haja-asu­jat mak­sa­vat aiheutu­vat kulut itse. Ei voi olla niin, että min­ul­la on oikeus rak­en­taa pysyvä asun­toni ulkolu­odolle ja kun­nan on jär­jestet­tävä koulukul­je­tuk­set helikopter­il­la, tuo­ta­va sähkö ja viemäri ja van­hu­u­den päiv­inäni kolme kotikäyn­tiä päivässä. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (3/5) Hallinto”

Keskustan “hallitusohjelma” (2/5) Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi

(Suo­mi kärki­maak­si siinä tai tässä on niin kulunut fraasi, että pitäisi antaa sakot sen käytöstä, ellei todel­la tarkoi­ta, että olisi mitään edel­ly­tyk­siä maail­man parhaaksi.)

Peru­sopetuk­sen koulupäivän ja oppimistapo­jen uud­is­tus: liiku­taan tun­ti päivässä, ote­taan käyt­töön mobi­ilit oppimisym­päristöt ja peli­no­mainen oppiminen 

Liikku­mi­nen tun­ti päivässä, mut­ta vain kohtu­ullis­es­ti hengästyen taitaa olla nykyti­etämyk­sen mukaan pait­si ter­veel­listä, myös edis­tävän oppimista, kun­han se sijoit­tuu koulupäivän sisäl­lä oikein eikä ole jump­pa­maikan luku­järjestyk­sen määräämä.

Mobi­ilit oppimisym­päristöt voivat tarkoit­taa mitä tahansa, mut­ta olisi hyvä, jos koh­ta jokaisel­la oppi­laal­la ole­via äly­puhe­lim­ia ja tablet­te­ja opit­taisi­in käyt­tämään hyödyl­lis­es­ti. Jonkin ohjel­moin­tikie­len perustei­den opet­telu olisi myös hyvä, jot­ta ymmärtäisi, miten tietokone toimii ja osaisi käyt­tää vaik­ka exceliä järkevästi olemat­ta sidot­tu sen valmi­isi­in komentoihin.

Peli­no­mainen oppimi­nen. Se voi olla kym­meniä ker­to­ja tehokkaam­paa, mut­ta ei sovel­lu tietenkään kaik­keen opiskelu­un. Kielet ja matik­ka nyt esimerkik­si. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (2/5) Suo­mi luovu­u­den, osaamisen ja uusien oppimisym­päristö­jen kärkimaaksi”

Keskustan “hallitusohjelma” (1/5) Kodeissa voidaan hyvin

Tarkoituk­seni on analysoi­da puoluei­den vaalio­hjelmia ja yrit­tää ava­ta, mitä niis­sä san­o­taan ja jätetään sanomat­ta. Lyhen­nys ”triv” tarkoit­taa lauset­ta, jos­ta ei voi olla eri mieltä. Sel­l­ainen ohjel­mako­h­ta on ohjel­mas­sa täysin turha ja niitä puoluei­den ohjel­mat ovat täyn­nä. Aloi­tan keskus­tas­ta, joka julka­isi jokin aika sit­ten ehdo­tuk­sen­sa ”strate­gisek­si hallitusohjelmaksi”. 

Keskustal­la on strate­giseen hal­li­tu­so­hjel­maan viisi tavoitet­ta ja niihin järkevän­tun­tu­inen määrä keino­ja. Tek­sti on kovin main­os­toimistono­maista, minkä vuok­si on vähän vaikea tietää, mitä sil­lä tarkoite­taan. Ensim­mäi­nen tavoitekokon­aisu­us kuu­luu näin.

Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat

 Omaishoito­la­ki uud­is­te­taan ja tuen mak­sa­t­us siir­retään Kelalle

”Uud­is­te­taan” ei ker­ro lainkaan, miten uud­is­te­taan. Mak­sa­t­us Kelalle on moniselit­teinen. Kenen rahaa Kela jakaa, omaansa vai kun­nan. Onhan koti­hoidon tuenkin mak­sa­t­us Kelal­la, mut­ta raha on kun­nan rahaa. Aiem­min Keskus­ta on sanonut, että Kela myös vas­taa omaishoidon menoista. Se on pait­si erit­täin iso tulon­si­ir­to kaupungeista maalle (kaupungeis­sa työl­lisyysaste on korkeampi, jol­loin omaishoita­jia on suh­teessa vähem­män ja maatiloil­la tehdään työtä kotona.). Jos omaishoidon tuki on val­tion rahaa, mut­ta laitoshoidon mak­saa kun­ta, voivat omaiset (yleen­sä naisia) joutua rajun pain­os­tuk­sen kohteek­si: jos te ette ala omaishoita­jik­si, joudumme lakkaut­ta­maan kyläk­oulun. Monikanavara­hoituk­ses­ta halu­taan eroon, mut­ta tähän tulisi taas yksi täl­lainen kah­den rahoit­ta­jan väli­nen osaop­ti­moin­tion­gel­ma. Mut­ta keskus­ta ei sano ohjel­mas­sa suo­raan, mitä ehdo­tus tarkoit­taa. Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (1/5) Kodeis­sa voidaan hyvin”

Vihreä kaupunginhallitusryhmä saneli hyvän ratkaisun Palmiaan

Yksi­tyiset palvelun­tuot­ta­jat haas­toi­vat Helsin­gin kaupun­gin omis­ta­man liike­laitok­sen Palmi­an oikeu­teen siitä, että se osal­lis­tuu markki­noille epäreiluin perustein. Oikeus aset­tui valit­ta­jien kan­nalle. Helsin­gin on tehtävä jotain, joko muutet­ta­va Palmia osakey­htiök­si tai vetäy­dyt­tävä kil­pail­luil­ta markki­noil­ta, mikä olisi merkin­nyt merkit­tävää työn vähen­e­mistä Palmi­alle. Jat­ka lukemista “Vihreä kaupung­in­hal­li­tus­ryh­mä saneli hyvän ratkaisun Palmiaan”