Kategoria: Oden vaaliohjelma

Oden vaaliohjelma (1) Yleistä

Olen taas ehdokkaana Helsin­gin kun­nal­lis­vaaleis­sa, 12. kerran.

Äänestäjäl­lä on kun­tavaaleis­sa paljon val­taa. Kan­nat­taa vali­ta oikea puolue ja puolueen sisältä oikea ehdokas. Ehdokkaiden välil­lä on suuria ero­ja puoluei­den sisäl­lä. Se, ketkä val­tu­us­ton tule­vat ja kuin­ka suurel­la ään­imääräl­lä, vaikut­taa puoluei­den linjaan.

Eroa on myös puoluei­den välil­lä. Näis­sä vaaleis­sa ratkaistaan, johde­taanko Helsinkiä kokoomus­lais­es­ta vai vihreästä arvo­maail­mas­ta läh­tien. Näitä puoluei­ta yhdis­tää halu rak­en­taa Helsinki­in paljon asun­to­ja, mut­ta erot­taa ennen kaikkea suh­tau­tu­mi­nen liiken­teeseen. Sil­lä on väliä. Poli­ti­ik­ka on joukkue­peliä, joten puolueen val­it­sem­i­nen on keskeistä.

Olen lopen kyl­lästynyt poli­ti­ikan kukkaiskieleen, jos­sa kan­nate­taan kaikkia hyviä asioi­ta, ovat ne kuin­ka ris­tiri­itaisia keskenään hyvän­sä. Poli­ti­ik­ka on ennen kaikkea val­it­semista hyvien asioiden välillä.

Paran­taak­seni äänestäjän kulut­ta­ja­suo­jaa kir­joi­tan jut­tusar­jan omista tavoit­teis­tani Helsingis­sä. Tarkoituk­seni on ker­toa avoimesti, mitä tavoit­te­len ja mis­tä hyvistä asioista olen valmis tin­kimään, ja käsit­telemään myös ris­tiri­itaisia asioista, kos­ka asi­at ovat keskenään ristiriitaisia.

Pääosin ajatuk­seni olvat lin­jas­sa vihrei­den kanssa – enhän olisi muuten vihrei­den ehdokkaana – mut­ta eivät aina. Pyrin pitämään huolen siitä, että ker­ron, mil­loin ajatuk­seni eroa­vat vihrei­den vaaliohjelmasta.

 

Helsin­gin kun­nal­lis­vaaleisi­in osal­lis­tu­mi­nen on valitet­tavasti kallista. Vihreän liiton sivuil­la voi lahjoit­taa rahaa halu­a­mansa ehdokkaan vaa­likam­pan­jaan. Helsinkiläisiä ehdokkai­ta voi tukea tämän linkin kautta.

Oden vaaliohjelma (4) Lihan tuotannon tuen vähentäminen

Lihan liialli­nen kulu­tus on sekä epäter­veel­listä että ilmas­ton kannal­ta tuhoisaa. Eri­tyisen ikävää ilmas­ton kannal­ta ovat märe­hti­jät. Julk­isu­udessa on vaa­dit­tu lihan kulu­tuk­sen verot­tamista. Ensim­mäisenä askeleena riit­täisi, että sen tuki las­ket­taisi­in muun maat­aloustuen tasolle.

Pel­tovil­je­lyä tue­taan EU:ssa lähin­nä hehtaar­ituke­na. Jos pel­tokasvi syötetään ihmisen sijas­ta eläimelle, sitä tue­taan lisää. Lopet­takaamme tämä ja tode­tkaamme, että lihan tuotan­totuek­si riit­tää nykyi­nen rehuntuotan­non hehtaarituki.

Jot­ta tämä ei innos­taisi raivaa­maan sademet­siä pihvikar­jan kas­vat­tamisek­si esimerkik­si Brasil­ias­sa, nos­tet­takoon lihan tulle­ja EU:ssa määräl­lä, joka vas­taa eläin­ten­pidon tukien vähen­e­mistä. Jos on oikein syr­jiä lihan tuotan­toa omaa tuotan­toa sub­ven­toimal­la, ei voi olla vähem­män väärin syr­jiä sitä vas­taa­vankokoisil­la tulleilla.

Seu­raa­vana askeleena voisi olla lihan tuotan­non verot­ta­mi­nen, kos­ka tämänkin jäl­keen lihana syö­tyä ruokaa tue­taan kilo­kalo­ria kohden enem­män kuin muu­ta ruokaa, tarvi­taan­han lihak­ilon tuot­tamiseen mon­ta kiloa rahua.  Se on sit­ten seu­raa­van vaalio­hjel­man aihe.

Oden vaaliohjelma (3) Ylhäältä aloitettu perustulo

Poli­it­tiset edel­ly­tyk­set täy­den ja ehdot­toman perus­tu­lon toteut­tamiselle ovat aika heikot. En edelleenkään pidä työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­ut­ta toimi­vana asiana, mut­ta olen alka­nut taipua sille kan­nalle, että taloudel­lisil­la sank­tioil­la voidaan pain­os­taa täy­den­tämään koulu­tus­ta. Jos alle 25 vuo­tias nuori ei ole han­kkin­ut toisen asteen koulu­tus­ta, hän ei olisi oikeutet­tu täysi­in tulon­si­ir­toi­hin. Tiedän, että tämä iskee pahim­min huono-osaisimpi­in. Sik­si täl­laisen nuoren tur­vak­si on annet­ta­va työvoima­hallinnon palveluita.

Perus­tu­lol­la on kak­si tavoitetta:

  1. Yksinker­tais­taa sosi­aal­i­tur­vaa ja lisätä sen saa­jien vapaut­ta ja vas­tu­u­ta itsestään
  2. Toimia automaat­tise­na tulo­tuke­na pienipalkkaisille.

Aloit­takaamme seu­raaval­la vaa­likaudel­la tästä jälkim­mäis­es­tä. Tehtäköön pieni osit­tainen perus­tu­lo siten, että se vas­taa tuloveroast­eikon laskemista 300 eurol­la nol­lan ala­puolelle. Olen selostanut tämän blogikir­joituk­ses­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo vuon­na 2016, joten selosta tekni­ikkaa tässä enää. (Lue tästä) . Tämä ei tulisi kovin kalli­ik­si, kos­ka vas­taavasti tulon­si­ir­to­ja leikat­taisi­in samal­la summalla.

Tämän esi­tyk­sen tarkoituk­se­na on paran­taa pieni­palkkaisten ase­maa. Olemme keskit­tyneet liikaa vain työt­tömien ja tulot­tomien tilanteeseen. On suo­ranainen vääryys, että pienel­lä pal­ka­lla työtä tekevät ei ansaitse juuri sen enem­pää kuin työtön, eri­tyis­es­ti, jos se pieni palk­ka on estänyt edullisen ARA-asun­non saamisen. Tämä myös pitää yllä työt­tömyyt­tä, kos­ka kuka hak­isi innokkaasti työtä, jos työtä saadessaan menet­täisi vain vapaa-aikansa, mut­ta taloudelli­nen tilanne ei juuri paranisi. Ja kuitenkin alaspäin jäykät palkat ylläpitävät rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä, kos­ka on vaikea löytää joillekin työtä työe­htosopimusten mukaisel­la palkalla.

Pieni­palkkaisten ase­man kohen­t­a­mi­nen ei ole ilmaista. Tästä on olta­va valmis maksamaan.

Jot­ta ehdo­tus kohen­taisi työl­lisyyt­tä, pitäisi työ­markki­noiden vas­ta­ta tähän sal­li­mal­la nyky­istä alem­pia palkko­ja vaikeasti työl­listyville ja koke­mat­tomille työn­tek­i­jöille. Tässä kokon­aisu­udessa hei­dän tilanteen­sa ei heikkenisi, mut­ta työn saan­ti helpottuisi.

Samal­la pitäisi kuitenkin säästää siitä, ettei työt­tömyys­tur­van karenssia tulisi, jos kieltäy­tyy kovin mata­la­palkkaises­ta työstä.

Todet­takoon, että sosialidemokraat­tien ohjel­mas­sa on jokin vaikeasti tulkit­ta­va koh­ta, jon­ka voi tulki­ta myös niin, että se veisi ansio­tulovähen­nyk­sen avul­la pieni­palkkaisten verot eräis­sä tapauk­sis­sa negatiivisiksi.

= = =

Pieni kuriosi­teet­ti. Jos esitet­ty malli toteutet­taisi­in negati­ivise­na tuloverona, mut­ta vero­tus olisi edelleen vuosipo­h­jal­la, henkilö, joka on ollut 11 kuukaut­ta hyvä­palkkaises­sa työssä, mut­ta jou­tu­isi jouluku­us­sa tulot­tomak­si, saisi jouluku­ul­ta täy­den perus­tu­lon, siis sum­man, joka vas­taisi pis­tet­tä, jos­sa lin­eaari­nen vero kohtaisi y‑akselin. Näin on nytkin. Se vain mak­se­taan vas­ta seu­raa­van vuo­den lop­ul­la ja sitä kut­su­taan veronpalautukseksi.

Oden vaaliohjelma 1: Ilmastopolitiikassa tositoimiin

Ei pidä pelästyä. En ole ehdokkaana. Irrot­te­len muuten vain huvikseni. Kos­ka olen yhtä vähän ehdokkaana sekä eduskun­ta- että eurovaaleis­sa, en ole niin tark­ka siitä, mis­tä päätetään eduskun­nas­sa ja mis­tä EU-par­la­men­tis­sa. Tässä jut­tusar­jas­sa ole­vat ajatuk­set ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. 

Suomen on vähen­net­tävä kasvi­huonepäästöjä radikaal­isti tavoit­teena alen­taa vuo­teen 2030 men­nessä päästöjä 60 pros­en­til­la vuo­den 1990 tasos­ta. Keinok­si tähän val­i­taan hin­tao­h­jaus, kos­ka se toimii kus­tan­nuste­hokkaam­min kuin ylhäältä annetut nor­mit. Suo­mi toimii EU-tasol­la niin, että päästöoikeuk­sien määrää vähen­netään niin, että päästökaup­pasek­torin päästöt vähenevät 60 pros­en­til­la vuo­den 1990 päästötasosta.

Päästökaup­paa laa­jen­netaan käsit­tämään liiken­teen polt­toaineet. Tämä ote­taan huomioon päästöoikeuk­sien määrässä. Suihkukonei­den on ostet­ta­va päästöoikeuk­sia kaksinker­tainen määrä polt­toaineen hiilip­i­toisu­u­teen näh­den, kos­ka yläil­make­hässä lentävien konei­den ilmas­to­vaiku­tus on varsi­naisia päästöjä suurem­pi. Velvol­lisu­us kos­kee kaikkia lento­ja, jot­ka laskeu­tu­vat tai nou­se­vat EU:n alueelta.

Kos­ka hin­tao­h­jaus ja päästökaup­pa sen osana johta­vat tehokkaim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la annet­tuun päämäärään, ohjaus­ta ei ryhdytä sotke­maan eril­lisil­lä määräyk­sil­lä joidenkin moot­tor­ei­den tai polt­toainei­den kiel­loil­la vaan annetaan markki­noiden hoitaa tämäkin. Ehdot­tomat kiel­lot ovat tarpeen vain tek­nol­o­gisen mur­roksen tukemisek­si (hehku­lamp­pukiel­to).

Eril­lis­es­tä sähköveros­ta luovu­taan, kos­ka ener­giasek­torin verot nou­se­vat riit­tävän korkeik­si. Kun päästöjä jo verote­taan voimakkaasti, ei ole mitään perustei­ta verot­taa ener­giaa ylimääräis­es­ti vain sik­si, että se on sähkön muo­dos­sa. Päästöt­tömän sähkön verot­ta­mi­nen on jopa haitallista. Sähköveron pois­t­a­mi­nen helpot­taa koti­talouk­sien aurinkosähkön myymistä ajoit­tain verkkoon.

Hin­tao­h­jaus tarkoit­taa hiiliv­ero­ja muo­dos­sa tai toises­sa. Ne ovat veroina regres­si­ivisiä. Tämän negati­iviset tulon­jako­vaiku­tuk­set kom­pen­soidaan palaut­ta­mal­la osa vero­jen tuo­to­s­ta kaikille mak­set­ta­vana euromääräis­es­ti yhtä suure­na kor­vauk­se­na osana sosi­aal­i­tur­van kokonaisuudistusta.

Kaupunkirakentamisen aika (3) Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin

Oikeus hyvään asuinympäristöön on tärkeää ihmis­ten hyv­in­voin­nille ja yhteiskun­nalle niin sosi­aalis­es­ti kuin taloudellisestikin.

Oikea asuin­paik­ka pienistä ärsy­tyk­sistään huoli­mat­ta tuo lev­ol­lisen olon työstä tai reis­sus­ta koti­in palates­sa. Sopi­va asuinympäristö lievit­tää stres­siä ja antaa elämälle sen pienen potkun lisää sisältöä. Yksi kaipaa kodin lähelle mer­ta, toinen met­sää ja kol­mas urbaa­nia kaupunkia – vain pieni osa ei väl­itä paljoakaan siitä, minkälaises­sa ympäristössä asuu.

Ihmiset kaipaa­vat oma­l­ta kotiym­päristöltään eri­laisia asioi­ta ja per­heis­sä koti­paikan val­in­ta on tietenkin usein kom­pro­mis­si. Onhan yhtälössä mukana mon­en ihmisen tarpeet, työ­paikko­jen ja päiväko­tien, koulu­jen ja har­ras­tusten sijain­nit. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (3) Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin”

Kaupunkirakentamisen aika (2) Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kir­jas­samme on neljä osaa.

  1. Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä
  2. Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
  3. Virk­istys ja viheralueet
  4. Markki­namekanis­min hyödyntäminen

Julkaisemme päivit­täin jokaises­ta osas­ta yhden luvun niin kauan kuin luku­ja riit­tää. Aloita­mme osas­ta Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä.

Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä

Eduskun­nan tra­di­tioi­hin kuu­luu Sibelius-lukion kuoron joul­u­laulukon­sert­ti Val­tios­alis­sa viimeisenä istun­topäivänä ennen joulua. Se oli viimek­sikin todel­la hieno tilaisu­us niin kuin aina.

Kysyin eräältä maakun­tien kansane­dus­ta­jal­ta, että eikö olekin meil­lä hieno­ja koulukuoro­ja tääl­lä Helsingis­sä. Hän vas­tasi, että onhan se teille help­poa, kun on niin laa­ja väestöpo­h­ja mis­tä valita.

Siitä se tietysti johtuu. Sama saat­taa koskea koulukuoro­jen ohel­la melkein mitä hyvän­sä korkean osaamisen työpaikkoja.

Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kaupun­git kas­va­vat kaikkial­la maail­mas­sa – nimeno­maan suuret kaupun­git. Maail­man kokon­ais­tuotan­non kasvu tapah­tuu läh­es kokon­aan suuris­sa kaupungeissa.

Kaik­ki elinkeinot eivät tarvitse men­estyäk­seen suur­ta kaupunkia ympärilleen, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti sel­l­aisia, että ne men­estyvät vain kaupungeis­sa. Sik­si talous kas­vaa joko kaupungeis­sa tai se ei kas­va lainkaan. Näistä elinkeinoista me olemme Helsingis­sä vas­tu­us­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (2) Kaupungis­tu­mi­nen on väistämätöntä”

Kaupunkirakentamisen aika. Johdanto

Odotusten vas­tais­es­ti Mikko Särelän ja min­un vaa­likir­ja Kaupunki­rak­en­tamisen aika tuli valmi­ik­si ennen vaale­ja. Se tulee pain­os­ta ensi viikon lop­ul­la. Kir­ja on ostet­tavis­sa aikanaan myös pdf-tiedos­tona, mut­ta tästä tarkem­pia tieto­ja myöhem­min. Julkaisemme sen myös palasi­na blo­geil­lamme suun­nilleen samanaikaisesti. 

Tässä johdan­toluku:

***

Olemme ylpeitä päät­tyneestä valtuustokaudesta 

Olemme olleet molem­mat kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, Osmo Soin­in­vaara vara­puheen­jo­hta­jana kahdek­san vuot­ta ja Mikko Särelä vara­jäse­nenä viisi vuot­ta. Yhdessä olemme muo­dosta­neet tiimin, jos­sa osaamisemme ja kiin­nos­tuk­se­nalamme täy­den­tävät sopi­vasti toisi­aan. Olemme molem­mat rapor­toi­neet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tekemi­sistä ja omista näköko­hdis­tamme mah­dol­lisim­man avoimesti blo­geil­lamme (soininvaara.fi ja sarela.fi).

Olemme pohti­neet kaupungis­tu­miseen liit­tyviä kysymyk­siä myös EVA:n meiltä tilaa­mas­sa pam­fletis­sa Kaupunkien voit­to.

Olemme vil­pit­tömästi ylpeitä siitä, mitä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on saatu aikaan. Helsin­gin uusi yleiskaa­va merk­it­see val­lanku­mouk­sel­lista suun­nan­muu­tos­ta kaavoituk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tävästä ja yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta kohti kom­pak­tia, ekol­o­gista kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääasi­as­sa ratikoil­la, fil­lareil­la ja kävellen. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika. Johdanto”

Oden vaaliohjelma. Kaupungistumista on nopeutettava

Tule­val­la vaa­likaudel­la on rai­vat­ta­va esteitä kaupunkien kasvun tieltä – on toisin sanoen raken­net­ta­va asun­to­ja muut­tovoit­toalueille. Tämä on tehokkaimpia tapo­ja pienen­tää kestävyys­va­jet­ta. Kaupungeis­sa työl­lisyysaste on olen­nais­es­ti korkeampi kuin maaseudul­la, työ on selvästi tuot­tavam­paa. Julkisen talouden kannal­ta kaupun­git ovat net­tomak­sajia ja maaseu­tu net­tosaa­jia, vaik­ka mukaan las­ke­taan val­tion mak­samat palkat. Mak­sajia on olta­va enemmän.

Kos­ka tiedän, mitä tähän vas­tataan, halu­an huo­maut­taa, ettei ketään ole tarkoi­tus pakot­taa muut­ta­maan kaupunkei­hin. Se on vain tehtävä mah­dol­lisek­si. Kos­ka kas­vavien kaupunkien kasvua rajoit­taa asun­top­u­la, jokainen, joka vapaae­htois­es­ti halu­aa asua muual­la tekee palveluk­sen niille, jot­ka halu­a­vat muut­taa kaupunki­in. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma. Kaupungis­tu­mista on nopeutettava”

Oden vaaliohjelma: kunnan omistusoikeus jätteisiin on lakkautettava, koska se estää jätteiden hyötykäyttöä.

Kun­nan omis­tu­soikeus jät­teisi­in on kumot­ta­va. Kenel­lä vain tulee olla oikeus poimia jäte­vir­ras­ta hyö­tykäyt­töön ohjat­tavia jakeita.

Hal­li­tus esit­tää jäteveroa korotet­tavak­si kaatopaikalle vietäviltä jät­teiltä, ei kaik­il­ta, vaan sel­l­aisil­ta, joi­ta ei pitäisi viedä kaatopaikalle vaan mielu­um­min käyt­tää hyödyk­si tai edes polt­taa. Kos­ka kaatopaikoista ollaan siir­tymässä jät­teen polt­toon, ajatuk­se­na on, että tule­vaisu­udessa ehkä jäteveroa kerätään myös sel­l­ai­sista poltet­tavista jakeista, jot­ka voisi myös kier­rät­tää tai käyt­tää muuten hyväksi.

Kaikil­la veroil­la on tarkoi­tus kerätä rahaa val­ti­olle, mut­ta jäteverol­la on toinenkin tarkoi­tus: kan­nus­taa jät­tei­den hyötykäyttöön.

Muuten hyvä, mut­ta voiko tämä kan­nustin toimia edes teo­ri­as­sa? Kun­taa ei kiin­nos­ta, paljonko asi­akas joutuu jäteveroa mak­samaan ja kun­ta omis­taa jät­teen ja voi kieltää sen hyö­tykäytön. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: kun­nan omis­tu­soikeus jät­teisi­in on lakkautet­ta­va, kos­ka se estää jät­tei­den hyötykäyttöä.”

Oden vaaliohjelma: ydinvoimaluvat megawateille

Jos Suomes­sa vielä raken­netaan ydin­voimaa, ydinen­er­gialakia tulisi muut­taa niin, että eduskun­ta ei myön­täisi lupaa tietylle reak­to­rille, vaan tietylle määrälle megawat­te­ja, jol­loin hak­i­ja voisi vali­ta, rak­en­taako se yhden ison vai mon­ta pien­tä voimalaa. Nykyi­nen käytän­tö on johtanut Suomen olois­sa aivan liian suuri­in yksiköi­hin, kun luvan saat­u­aan kan­nat­taa ostaa isoin, mitä kau­pas­ta saa. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: ydin­voimalu­vat megawateille”