Kaupunkiympäristölautakunnan lista 15.9.2020

Mik­ko Säre­lä menee lau­ta­kun­taan, minä kes­ki­tyn Ver­den lan­see­raa­mi­seen, joten kom­men­toin lis­taa kursorisesti.

Vii­me tiis­tain kokouk­ses­sa asiat pan­tiin pöy­däl­le tai hyväk­syt­tiin sel­lai­se­naan. Ete­lä-Sata­man alu­een varaa­mi­ses­ta laa­tu- ja kon­sep­ti­kil­pai­lua var­ten. Vasem­mis­to­liit­to oli­si halun­nut, että ennen koko­nai­suu­den kil­pai­lu­tus­ta pitäi­si jär­jes­tää ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu design-museos­ta eikä toi­sin päin. En voi­nut kan­nat­taa esi­tys­tä. Miten jär­jes­tää ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu raken­nuk­ses­ta, jos­ta ei tie­de­tä, mihin se tulee?

Län­si-Hel­sin­gin rai­tio­tei­den yleissuunnitelma

Kokoo­mus pyy­si pöy­däl­le, kos­ka on tul­lut uusia yhtey­den­ot­to­ja asias­ta. En tie­dä, mis­tä on kyse, mut­ta olen huolestunut.

Kon­tu­lan, Mel­lun­mäen ja Vesa­lan ker­ros­ta­loa­luei­den täy­den­nys­ra­ken­ta­mien yleisperiaatteet

On hyvä että näi­tä tii­vis­te­tään ja samal­la yri­te­tään vähän nos­taa alu­een sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta, tuot­taa siis sopi­vas­sa mää­rin gent­ri­fi­kaa­tio­ta. Minua täs­sä häi­rit­si se, että tär­keim­mät toi­men­pi­teet ovat muu­al­la kuin maan­käy­tös­sä, vaik­ka maan­käyt­tö­kin on tär­keäs­sä roo­lis­sa. Täs­sä tar­vit­tai­siin kau­pun­ki­so­sio­lo­gian osaa­mis­ta, ei sel­lais­ta höt­töä, että simp­sa­la­bim! Kon­tu­las­ta tulee uusi Kallio.

Kau­pun­gin­kans­lias­sa onkin kau­pun­ki­uu­dis­tus­pro­jek­ti. Asial­la ei siis ole tar­koi­tus vai­va­ta luot­ta­mus­mie­hiä, vaik­ka teh­tä­vät valin­nat ovat mitä poliittisimpia.

Jos tän­ne halu­taan saa­da kes­ki­luok­kaa, on käy­tet­tä­vä lah­jon­taa: edul­li­sia tont­te­ja omis­tusa­sun­to­tuo­tan­toon. Maan­myyn­ti­tu­lois­ta on vähän tin­git­tä­vä. Mie­luum­min ilman Hitas-ehto­ja, kos­ka Hitas-ehto on riip­pa, joka alen­taa sitä hin­taa, joka asun­nos­ta kan­nat­taa mak­saa. (Ole­te­taan, että hin­nann­nousun odo­tusar­vo on nol­la. Jos asun­to­jen hin­nat las­ke­vat, jou­tuu kär­si­mään sen nahois­saan, ja jos ne nouse­vat, nousu lei­ka­taan pois. Niin­pä Hitas-asu­non koh­dal­la odo­tusar­vo on negatiivinen.)

Jus­si Chy­de­niuk­sen val­tuus­toa­lue Pirk­ko­lan urhei­lu­puis­ton parkkikentistä

Tämä on rai­vos­tut­ta­va asia. Kes­kus­puis­to on tuol­la kapeim­mal­la koh­dal­laan niin haa­voit­tu­va, että park­ki­ken­tän alle jää­vä maa on tosia­sias­sa niin arvo­kas­ta, että park­ki­pai­kat pitäi­si lait­taa maan alle. Näin ei kui­ten­kaan voi­da teh­dä, kos­ka tuo han­ke ei sen jäl­keen oli­si talou­del­li­ses­ti toteut­ta­mis­kel­poi­nen. Sii­tä tulee kan­nat­ta­va vas­ta, kun se saa ilmai­sek­si käyt­töön­sä heh­taa­rin maa­ta pysä­köin­tiin. Arrgh!

Savon­ka­dun alu­een varaa­mi­nen NCC:lle

Aika­naan kau­pun­ki päät­tyi Alp­pi­las­sa ja välis­sä oli tyh­jää ja sit­ten alkoi Pasi­lan puu­ta­loa­lue. Puu­ta­loa­lue on nyt kor­vat­tu vähän tehok­kaam­mal­la raken­ta­mi­sel­la, mut­ta tuo välia­lue on pysy­nyt välia­lu­ee­na. Nyt yli­le­veä Savon­ka­tu kaven­ne­taan ja sääs­ty­vä maa ote­taan hyö­ty­käyt­töön. Alu­eel­le raken­ne­taan run­saas­ti lisää, 160 000 k‑m2 tai laa­jem­min tar­kas­tel­tu­na perä­ti 300 000 k‑m2. Sitä, mitä aluet­ta jäl­kim­mäi­nen luku tar­koit­taa, en oikein hahmota.

Todet­ta­koon, että 160 00k‑m2 tar­koit­taa 4 000 asu­kas­ta tai 10 000 työ­paik­kaa tai jotain näi­den lineaarikombinaatiota.

Täs­sä pai­no­te­taan työ­paik­ko­ja, joka on ymmär­ret­tä­vää alu­een hyvän saa­vu­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta. Nii­tä, jot­ka pää­se­vät tän­ne alle 30 minuu­tin jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kal­la on todel­la pal­jon. Tätä perus­teel­laan myön näin: Elin­kei­no­po­li­tii­kan tavoit­tee­na on, että yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­paik­ka­mää­rä kas­vaa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vähin­tään yhtä nopeas­ti kuin asu­kas­lu­ku. Tuon tavoit­teen saa­vut­ta­mi­nen ei edel­ly­tä yhden­kään toi­mis­to­ne­liön raken­ta­mis­ta pit­kään aikaan, kos­ka toi­mis­tois­sa tulee ole­maan puo­let vähem­män tilaa kuin vie­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Nii­hin siis mah­tuu tuplas­ti enti­nen työ­paik­ka­mää­rä. Tämä on kui­ten­kin hyvä paik­ka toimistoille.

Esi­tys­lis­tal­la ker­rot­tiin, että alu­ees­ta oli kiin­nos­tu­nut myös toi­nen raken­nus­lii­ke. Näi­tä kil­pai­lu­tet­tiin ja NCC:n suun­ni­tel­mat oli­vat parem­pia. Lis­tal­la ei näy kum­paa­kaan, ei NCC:n alus­ta­vaa suun­ni­tel­maa eikä sitä tois­ta. Lau­ta­kun­nan kokouk­ses­sa toi­vot­ta­vas­ti esitellään.

AM-ohjel­ma 2020

Teen täs­tä eril­li­sen pos­tauk­sen, jos vain ehdin. Todet­ta­koon, että ohjel­mas­sa asun­to­tuo­tan­to oli­si edel­leen ”vähin­tään” 7 000 asun­toa vuo­des­sa. Lukui­siin vaa­ti­muk­siin raken­taa enem­män ei siis ole vastattu.

Kun olem­me kes­kus­tel­leet asun­to­po­liit­ti­sen väli­neis­tön (ARA-asun­not, Hitas) van­hen­tu­nei­suu­des­ta, on vas­tat­tu, että asi­aan pala­taan AM-ohjel­mas­sa. Nyt nii­hin ei ole mitään muutosta.

Lau­ta­kun­nan talous­ar­vio­eh­do­tus ja talous­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2021–23.

Täs­tä teen eril­li­sen pos­tauk­sen, jos Ver­de-kii­reil­tä ehdin.

Ton­tin myy­mi­nen Kalasatamassa

Vuo­krat­tuun tont­tiin liit­tyy osto-optio, jota ton­tin hal­ti­ja tie­tys­ti käyt­tää.   Käyt­tää tie­tys­ti, kos­ka kau­pun­ki käyt­tää aivan lii­an kor­ke­aa kor­ko­kan­taa ton­tin­vuo­kris­sa (4 %, ja huom! reaa­li­kor­ko). Tämän seu­rauk­se­na myyn­ti­hin­nat ovat lii­an matalia.

Tont­tin koko on 720 m² ja raken­nusoi­keus 1200 k‑m2. Raken­nusoi­keu­den hin­nak­si tulee siten 1 284 euroa ja muun Suo­men parem­min ymmär­tä­mäk­si heh­taa­ri­hin­nak­si 21,4 mil­joo­naa euroa. Myyn­ti­hin­ta on kovin mata­la, min­kä voi näh­dä sii­tä, mil­lä hin­nal­la asun­to­ja alu­eel­la myydään.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnalta merkittävä joukkoliikennekanta

Aika vähäl­le huo­miol­la jul­ki­suu­des­sa on jää­nyt kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan mer­kit­tä­vä kan­nan­ot­to sii­tä, että HSL:n koro­na­vi­ruk­ses­ta joh­tu­vaa lip­pu­tu­lo­jen mene­tys­tä ei pidä pai­ka­ta lipun­hin­to­ja korot­ta­mal­la. Täs­sä kan­na­no­tos­sa ei ollut mer­kit­tä­vää vain sen sisäl­tö vaan ennen kaik­kea, että se oli yksimielinen.

Hel­sin­gis­sä on ilmeis­tä jän­nit­tei­syyt­tä lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa, joka kos­kee lähin­nä auto­lii­ken­teen ase­maa. Nyt nuo rii­dat pan­tiin sivuun. Yksi­mie­li­siä ollaan joka tapauk­ses­sa sii­tä, että jouk­ko­lii­ken­ne on Hel­sin­gin elin­voi­man kan­nal­ta kes­kei­nen asia. Kir­joi­tin täs­tä jo aiem­min.

Covid-19 on iske­nyt pahas­ti Hel­sin­gin kes­kus­tan elin­voi­mai­suu­teen. Kun toi­mis­tois­sa on siir­ryt­ty etä­töi­hin ja kun turis­tit ovat pois­sa katu­ku­vas­ta, kes­kus­tan liik­kei­den ja ravin­to­loi­den tilan­ne on tuka­la. Se voi vau­rioit­taa kes­kus­tan elin­voi­maa pysy­väs­ti. Sitä tilan­net­ta ei miten­kään paran­tai­si, jos saa­pu­mis­ta kes­kus­taan vai­keu­tet­tai­siin enti­ses­tään kor­keam­mil­la lipun­hin­noil­la ja har­vem­mal­la vuorovälillä.

Lau­ta­kun­nan lausun­nos­sa väläy­tet­tiin myös mah­dol­li­suut­ta eriyt­tää näyt­tö­lip­pu­jen hin­nat kun­ta­koh­tai­ses­ti. Tähän on kak­si perus­tet­ta. Naa­pu­ri­kau­pun­git eivät ole Hel­sin­gin tavoin kerän­neet pus­ku­ria kun­ta­ta­lou­teen­sa. Sik­si ne ovat pahas­sa raha­pu­las­sa. Toi­sek­si niil­lä ei ole samaa moti­vaa­tio­ta huo­leh­tia Hel­sin­gin kes­kus­tan elinvoimaisuudesta.

 

Valtion pitäisi vetäytyä Helsingin seudun liikenneinvestoinneista

Val­tio on vit­kas­tel­lut pää­kau­pun­ki­seu­dun MAL-neu­vot­te­lu­jen kans­sa niin, että mitään sopi­mus­ta ei nyt ole ja raken­ta­mi­nen alkaa takuta.

Hel­sin­gin seu­dun maan­käy­tön suun­nit­te­lus­sa on aivan lii­an mon­ta kok­kia. Sik­si val­tio voi­si vetää lusik­kan­sa sopas­ta ja jät­tää lii­ken­nein­fran suun­nit­te­lun ja rahoit­ta­mi­sen kun­nil­le. Val­tion nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käyt­tä­mät rahat annet­tai­siin kun­nil­le toteu­tu­neen asun­to­tuo­tan­non suh­tees­sa tai vie­lä parem­min asu­kas­lu­vun kas­vus­ta, jot­ta ei tar­vit­si­si vii­sas­tel­la, mikä on uus­tuo­tan­toa ja mikä remontointia

Rahaa voi­si tul­la noin 10 000 € jokai­ses­ta uudes­ta asuk­kaas­ta. Tähän val­tiol­ta kului­si rahaa noin 200 M€ vuo­des­sa min­kä ver­ran val­tio nyt­kin rahoit­taa lii­ken­nein­fraa Hel­sin­gin seudulla.

Van­taan kehä­ra­taa val­tion on tuke­nut 374 mil­joo­nal­la eurol­la. Täl­lä rahoi­tus­mal­lil­la Van­taa oli­si tie­nan­nut nuo rahat 37 000 uudel­la asuk­kaal­la. Tosin täl­lä rahoi­tus­mal­lil­la Kehä­ra­dan inves­toin­tiin oli­si var­maan käy­tet­ty myös Fina­vian raho­ja, kos­ka onhan len­toa­se­ma suu­ri hyö­ty­jä. Van­taan 37 000 asu­kas­ta ylit­tyy hel­pos­ti, kos­ka pel­käs­tään Kivis­töön suun­ni­tel­laan 20 000 asu­kas­ta. Kehä­ra­ta on kus­tan­nus­te­ho­kas han­ke, joka hyö­tyi­si täl­lai­ses­ta rahoitusmallista.

Län­si­met­roa val­tio on tuke­nut 240 mil­joo­nal­la eurol­la. Tähän rahoi­tuk­seen oli­si siis riit­tä­nyt 24 000 uut­ta asu­kas­ta, mikä ylit­tyy helposti.

Kun vas­tuu lii­ken­nein­ves­toin­tien jär­ke­vyy­des­tä oli­si kun­nil­la, pää­si­sim­me eroon täs­tä man­ku­mis­kult­tuu­ris­ta, jos­sa rahaa kinu­taan kaik­keen, mihin sitä kuvi­tel­laan saa­ta­van. Kun­nil­la ei ole täs­sä mal­lis­sa mitään kan­nus­tin­ta kaa­voit­taa jär­ke­väs­ti niin, että tar­vit­ta­vien lii­ken­nein­ves­toin­tien mää­rä minimoidaan.

Hel­sin­ki on esi­mer­kik­si kaa­voit­ta­nut tur­haa oma­ko­tia­su­tus­ta Öster­sun­do­min poh­jois­osaan moot­to­ri­tie­hen tukeu­tuen. Se pakot­taa kal­lii­siin tiein­ves­toin­tei­hin, mut­ta ”val­tio­han sen mak­saa.” Jos Hel­sin­gin pitäi­si mak­saa itse, ei kaavoittaisi.

Tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä myös kehys­kun­nat ovat olleet muka­na MAL-sopi­muk­sis­sa. Ne ovat luvan­neet kaa­voit­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta hajot­ta­vas­ti pit­kin pel­to­ja, mis­tä nii­tä sit­ten on pal­kit­tu lii­ken­net­tä lisää­vil­la auto­lii­ken­nein­ves­toin­neil­la. En ymmär­rä, mik­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajot­ta­mi­ses­ta yli­pään­sä pitää pal­ki­ta.  Nämä kehys­kun­tien raken­nus­hank­keet ovat todel­la kus­tan­nus­te­hot­to­mia. Muu­ta­maa sataa asu­kas­ta var­ten on teh­ty kym­me­nien mil­joo­nien tiein­ves­toin­te­ja. Jos rahoi­tus­mal­li oli­si 10 000 €/uusi asu­kas eikä enem­pää, kehys­kun­nat alkai­si­vat kaa­voit­taa kylä­mäis­tä asu­tus­ta, ”puu­tar­ha­kau­pun­ke­ja”, niin kuin nii­den pitäisikin.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020

VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT

Län­si-Hel­sin­gin rai­tio­tei­den yleis­suun­ni­tel­ma ja lii­ken­teel­li­set periaatteet

Tämä pan­tiin pöy­däl­le 10.12.2019. Suun­ni­tel­ma on selos­tet­tu sil­loin tarkemmin

Tar­koi­tus on teh­dä ratik­ka­lin­ja Munk­ki­nie­men aukiol­ta Huo­pa­lah­den­tie­tä ja Vih­din­tie­tä Poh­jois-Haa­gan ase­mal­le ja siel­tä edel­leen Kan­te­let­ta­ren­tiel­le. Tämä väli mitoi­te­taan 45 met­riä pit­kil­le kak­si­suun­tai­sil­le rati­koil­le. Niil­lä ei kui­ten­kaan voi ajaa aina­kaan tois­tai­sek­si Munk­ki­nie­mes­tä Man­ner­hei­min­tie­tä Kol­mi­kul­maan ilman, että pysäk­ke­jä pidennetään.

Man­ner­hei­min­tien ratik­ka­lin­ja ei kes­tä enem­pää rati­koi­ta ruuh­kau­tu­mat­ta. Sik­si Töö­lön läpi ava­taan toi­nen ratik­ka­lin­ja Tope­liuk­sen­ka­tua ja Fredri­kin­ka­tua pit­kin Eiraan. Tämän­het­ki­nen suun­ni­tel­ma on lait­taa tuol­le lin­jal­le nelo­sen ratik­ka ja kak­ko­nen Nor­densk­jöl­din­ka­dun koh­dal­ta niin, ettei se kul­ki­si Oop­pe­ran kaut­ta. Kymp­pi taas kul­ki­si Kata­ja­no­kal­le. Nämä ovat kui­ten­kin vas­ta luon­nos­vai­hees­sa ole­via suunnitelmia.

Rati­kan tiel­tä rai­va­taan pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Töö­lös­sä ne on tar­koi­tus kor­va­ta vino­pai­koi­tuk­sel­la tont­ti­ka­duil­la, jol­loin jal­ka­käy­tä­viä kaven­net­tai­siin. Aja­tus on ker­ta­kaik­ki­sen keh­no. Jos ehdin, teen täs­tä aihees­ta oman postauksen.

Huo­les­tut­ta­vaa on myös se, että Fredri­kin­ka­dul­la ratik­ka jou­tui­si sei­so­maan samois­sa ruuh­kis­sa auto­jen kans­sa. Fre­das­ta pitäi­si teh­dä jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu ja Alber­tin­ka­dus­ta kak­si­suun­tai­nen autoi­lul­le pyhi­tet­ty katu.

Län­si­lin­kin ympä­ris­tön yleissuunnitelma

Oli aika­naan iso moka lait­taa Tal­lin­nan lai­vat Jät­kä­saa­reen. Nii­den oikea paik­ka oli­si ollut jos­sain Espoos­sa, lähem­pä­nä Tal­lin­naan. Sata­man toi­mit­ta­mat lii­ken­ne-ennus­teet meni­vät ihan mön­kään. Lii­ken­net­tä on pal­jon enem­män ja ennus­tet­tua isom­pia alus­ten takia se tulee suu­rem­pi­na ker­ta-annok­si­na. Mut­ta siel­lä se nyt on.

On väläy­tet­ty tun­ne­lia Län­si­väy­läl­le. Se oli­si taval­laan yksi osa hylä­tys­tä kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta, mut­ta sen­kin toi­mi­vuus oli­si heikko.

Nyt esi­te­tään rumaa ramp­pia Ruo­ho­lah­den sil­lal­le. Ram­pin tar­ve ei joh­du pel­käs­tään Jät­kä­saa­ren lii­ken­tees­tä vaan Ete­lä-Hel­sin­gis­tä tule­vas­ta autoliikenteestä.

Kau­pun­ki pahen­taa asi­aa omil­la toi­mil­laan pakot­ta­mal­la Jät­kä­saa­ren asuk­kaat osta­maan asun­non yhtey­des­sä auto­pai­kan, joka mak­saa pal­jon enem­män kuin auto, yli 50 000 euroa. Kun suu­rin autoon liit­ty­vä inves­toin­ti on jo mak­set­tu, sen hal­van auton ostaa aika her­käs­ti. Olen aika var­ma, että Her­ne­saa­reen auto­ja tulee pal­jon vähem­män, kos­ka auto­pai­kas­ta mak­sa­mi­nen on vapaaehtoista.

Atte Har­jan­teen val­tuus­toa­loi­te Van­han­kau­pun­gin­kos­ken padon purkamisesta

Tämä ikui­suus­aloi­te siir­ret­tiin suo­siol­la täl­le vuo­si­kym­me­nel­le, kos­ka fak­tois­ta oli erimielisyyttä.

Helen oy on ilmoit­ta­nut, ettei se tar­vit­se voi­ma­laa mihin­kään, mut­ta pato ja his­to­rial­li­nen voi­ma­lai­tos­mil­jöö on suo­jel­tu moneen ker­taan ase­ma­kaa­vas­ta maa­kun­ta­kaa­vaan. (Ei ollut suu­ri talou­del­li­nen uhraus. Oli yhtiön kal­lein­ta sähköä.)

Vet­tä voi ohja­ta vir­taa­maan itä­haa­ran kos­ken kaut­ta, jol­loin kalat eivät tör­mäi­li­si pato­sei­nään. Itäis­tä haa­raa voi­si vähän loi­ven­taa, jot­ta hei­kom­mat­kin kalat pää­si­si­vät ylös, mut­ta koko Van­taan­joen pin­nan alen­ta­mi­nen useil­la met­reil­lä oli­si aika han­ka­la jut­tu joki­mai­se­maa ajatellen.

UUDET ASIAT

Hämeen­tien 157 asemakaava.

Teol­li­suus­ra­ken­nuk­sen tilal­le tulee hybri­di­ra­ken­nus, jos­sa on lähin­nä asun­to­ja. Mai­se­mal­li­ses­ti mer­kit­tä­vä on 15-ker­rok­si­nen tor­nio­sa. Uusia ara­bian­ran­ta­lai­sia noin 200.

Kaa­va oli vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä lau­ta­kun­nas­sa ja on sen jäl­keen ollut näh­tä­vil­lä. Ilman mer­kit­tä­viä muu­tok­sia lai­te­taan eteenpäin.

Kam­pin hil­jen­ty­mis­kap­pe­lin kaava

Kap­pe­lia laa­jen­ne­taan 70 neliön lisärakennuksella

Uuden­maan­ka­dul­le Ota­van toi­mi­ta­lon laajennus

Talo laa­je­nee sisä­pi­hal­le. Kun kyse ei ole asuin­ta­los­ta, ei las­ten leik­ki­pai­kois­ta tar­vit­se mureh­tia. Raken­nusoi­keus kas­vaa 2 200 k‑m2:llä, mut­ta uut­ta toi­mis­to­ker­ro­sa­laa tulee 2 351 k‑m2. Esi­tys­lis­tan mukaan sisä­pi­han avo­toi­mis­to­ti­loi­hin tulee työ­pis­teet n. 500 hen­ki­löl­le. Kuu­los­taa aika pal­jol­ta (4,7 m²/henki!).

Las­ten päi­vä­ko­ti poik­kea­mis­lu­val­la Kone­pa­jan­ku­ja 5:een

Raken­nuk­sen käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos on ongel­ma­ton, mut­ta 750 neliön pihan aitaa­mi­nen torik­si suun­ni­tel­lul­ta aukeal­ta on tie­tys­ti vähän ikä­vä jut­tu. Mut­ta päi­vä­ko­ti on kui­ten­kin tois­tai­sek­si vält­tä­mä­tön. Tosin suo­ma­lai­set­han ovat päät­tä­neet lopet­taa las­ten syn­nyt­tä­mi­sen, joten tämä jää­nee väliaikaiseksi.

 

Helsinki tarvitsee kaupunkiliikenteen professuurin

Hel­sin­gin kau­pun­ki lah­joit­ti aika­naan Hel­sin­gin yli­opis­tol­le kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen pro­fes­suu­rin. Sitä hoi­ti eläk­keel­le siir­ty­mi­seen­sä saak­ka ansioi­tu­nees­ta Heik­ki A. Loik­ka­nen, joka toi kau­pun­gis­tu­mis­ta kos­ke­vaan kes­kus­te­luun arvok­kaan lisä­pa­nok­sen ja kou­lut­ti tie­tys­ti myös opis­ke­li­joi­ta ymmär­tä­mään kau­pun­ki­ta­lou­teen liit­ty­viä seik­ko­ja. Jos­tain syys­tä Hel­sin­gin yli­opis­to ei tätä pro­fes­suu­ria jat­ka­nut, mut­ta Aal­to-yli­opis­tos­sa on nyt Tuuk­ka Saa­ri­maan pro­fes­suu­ri. Toi­nen­kin voi­si hyvin olla jo pel­käs­tään näkö­koh­tien moni­puo­li­suut­ta tur­vaa­maan. Onhan yli­opis­tos­sa yli kak­si­kym­men­tä maatalousprofessuuria.

Jos sai­sin päät­tää, minä perus­tai­sin kau­pun­ki­lii­ken­teen professuurin.

Lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­ta on pit­kään kou­lu­tet­tu laa­ti­maan moot­to­ri­tei­tä avoi­mel­le pree­rial­le. Se on aivan eri asia kuin sovit­taa lii­ken­ne ahtaa­seen kau­pun­kiin niin, että kau­pun­ki pysyy asuk­kail­leen hyvä­nä paik­ka­na elää, niin, ettei lii­ken­ne rajoi­ta jopa päi­väis­tä elä­mää. Mut­ta tämä vaa­tii vain ammat­tio­saa­mis­ta ja sitä kor­kea­kou­luis­sa opetetaan.

Tär­kein­tä kui­ten­kin ennus­taa eri toi­men­pi­tei­den vai­ku­tus­ta lii­ken­teen kysyntään.

Kun Hel­sin­gin päät­tä­jil­lä on kes­ke­nään aivan eri­lai­sia lii­ken­ne­po­liit­ti­sia tavoit­tei­ta, joh­tuu se osit­tain sii­tä, että halu­taan eri­lais­ta kau­pun­kia, mut­ta myös sii­tä, että on aivan eri käsi­tyk­set sii­tä, mitä mikin toi­men­pi­de vaikuttaa.

Arvos­tuk­sis­ta joh­tu­vat eri­mie­li­syy­det kuu­lu­vat poli­tiik­kaan, mut­ta tie­don puut­tees­ta joh­tu­vat eri­mie­li­syy­det ovat tur­hia, kos­ka ne voi­daan pois­taa lisää­mäl­lä tietoa.

Kysy­mys kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta jakoi mie­li­pi­tei­tä rajus­ti, kos­ka oltiin eri meil­tä sii­tä, mil­lais­ta kau­pun­kia halu­taan, mut­ta myös sii­tä, mitä tuo kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si merkinnyt.

Miten minä asiat näen

Tun­ne­lin kan­nat­ta­jat tun­tui­vat ajat­te­le­van suo­ra­vii­vai­ses­ti, että kun 40 000 auto­mat­kaa vuo­ro­kau­des­sa menee tun­ne­lin kaut­ta, maan pääl­lä on 40 000 auto­mat­kaa vuo­ro­kau­des­sa vähem­män. Minä taas kuu­lun nii­hin, joi­den mukaan tun­ne­li ei oli­si vähen­tä­nyt auto­ja maan pääl­lä käy­tän­nös­sä lain­kaan. Oli­sim­me vain tuke­neet lii­ken­teen kas­vua noin vii­del­lä eurol­la auto­mat­kaa kohden.

Mik­si ei oli­si vähentänyt?

Hel­sin­gin Sano­mien lois­ta­vas­sa jutus­sa Smith-Pol­vi­sen suun­ni­tel­mas­ta sanot­tiin, että kon­sul­tit ennus­ti­vat tule­van auto­mää­rän aivan pie­leen. Toteu­tu­nut lii­ken­teen mää­rä oli puo­let ennustetusta.

Emme tie­dä, pal­jon­ko auto­ja oli­si ollut, jos nuo moot­to­ri­tiet oli­si toteu­tet­tu. Toden­nä­köi­ses­ti suun­nil­leen niin pal­jon kuin kon­sul­tit ennus­ti­vat. Oli­vat­han he alan ammat­ti­lai­sia. Kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä autot täyt­tä­vät kai­ken sen tilan, joka niil­le annetaan.

Kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si tar­koit­ta­nut, että Smith-Pol­vi­sen esit­tä­mis­tä moot­to­ri­teis­tä kes­kei­sin oli­si toteu­tet­tu, mut­ta siis maan alla. Se oli­si lisän­nyt auto­lii­ken­net­tä yhtä pal­jon kuin sama moot­to­ri­tie maan pääl­lä. Jos ei muu­ta oli­si teh­ty. auto­jen mää­rä oli­si lisään­ty­nyt jok­seen­kin tark­kaan tuon 40 000 auton ver­ran, eli maan pääl­lä oli­si ollut lii­ken­net­tä yhtä pal­jon kuin ennenkin.

1970-luvul­la Itä­väy­lä oli todel­la ruuh­kau­tu­nut. Mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan kes­ti 45 minuut­tia. Bus­sit oli­vat samois­sa ruuh­kis­sa joten sama mat­ka bus­sil­la kes­ti vie­lä pidem­pään. Kan­nat­ti siis men­nä autol­la. Autoi­li­jat vaa­ti­vat tie­tys­ti lisää kais­to­ja kuten aina, mut­ta teh­tiin­kin päin­vas­toin – yksi kais­ta varat­tiin bus­si­kais­tak­si. Tämän seu­rauk­se­na auto­lii­ken­ne nopeu­tui olen­nai­ses­ti. Mik­si? Kos­ka nyt bus­sil­la pää­si pal­jon nopeam­min, riit­tä­vän moni siir­tyi bus­siin ja kas, auto­lii­ken­ne­kin alkoi sujua. Ilme­ni, että Itä­väy­läl­lä oli aivan riit­tä­väs­ti kais­to­ja. Ongel­ma­na oli katu­ver­kon ruuh­kau­tu­mi­nen kes­kus­tan pääs­sä. Vaik­ka Itä­väy­läl­le oli­si teh­ty kym­me­nen lisä­kais­taa, lii­ken­ne ei oli­si nopeu­tu­nut, kos­ka pul­lon­kau­la ei ollut kais­to­jen määrässä.

Kävin jos­kus 1990-luvul­la kat­so­mas­sa Lau­ri Tör­hö­sen kans­sa aamu­ruuh­kaa heli­kop­te­ris­ta. Hän halusi näyt­tää minul­le, kuin­ka type­rä aja­tus on teh­dä lisä­kais­to­ja Kehä I:lle. Tyh­mäl­tä se ilmas­ta käsin kat­sot­tu­na vai­kut­ti­kin. Taas ker­ran kapa­si­teet­ti ei ollut kiin­ni kais­to­jen mää­räs­tä vaan sii­tä, ettei lii­ken­ne pääs­syt pur­kau­tu­maan kehäl­tä pois katuverkkoon.

Nykyi­sin on käy­tös­sä jo koh­ta­lai­sen kehit­ty­nei­tä simu­loin­ti­mal­le­ja, joi­den tulok­set lyö­vät kor­vil­le joka­mie­hen intui­tio­ta. Näi­den simu­loin­ti­mal­lien mukaan esi­mer­kik­si Laut­ta­saa­ren sil­lan auto­lii­ken­ne ei ruuh­kau­du sen vuok­si, että kau­pun­kiin päin on jat­kos­sa vain yksi kais­ta. Monen intui­tio sanoo toi­sin eikä tätä uskoa hor­ju­ta edes se, että nyt sil­ta­re­mon­tin aikaan­kaan ei ole ollut mai­nit­ta­via ruuh­kia.  Tämä joh­tuu sii­tä, että pul­lon­kau­la on man­te­reen puo­lel­la lii­ken­ne­va­lois­sa. Yksi kais­ta riit­tää hyvin syöt­tä­mään lii­ken­net­tä niin pal­jon kuin lii­ken­ne­va­lois­ta pää­see läpi.

Simu­loin­ti­mal­lien ansios­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on nyt pal­jon parem­paa, mut­ta lii­ken­teen kysyn­nän kehit­ty­mis­tä kos­ke­vat kysyn­tä­mal­lit eivät ole ajan tasas­sa. Niil­le on Suo­mes­sa käyt­töä oikeas­taan vain Hel­sin­gis­sä eikä nii­tä sik­si oikein tun­ne­ta Suo­mes­sa, mut­ta muu­al­la maa­il­mas­sa nii­tä on kehi­tet­ty pit­käl­le. Lii­ken­teen kysyn­nän ennus­ta­mi­nen vaa­tii olen­nai­ses­ti enem­män tutkimustietoa.

Auto­jen vaa­ti­man tie­ka­pa­si­tee­tin kysyn­tä ylit­tää suu­res­sa kau­pun­gis­sa aina tar­jol­la ole­van kapa­si­tee­tin. Kysyn­tä ja tar­jon­ta tasa­pai­not­tu­vat täs­sä­kin hin­nan avul­la. Hin­nal­la tar­koi­te­taan täs­sä rahal­li­sen kus­tan­nuk­sen ja aika­kus­tan­nuk­sen sum­maa. Kun ben­san hin­ta ei rii­tä tasa­pai­not­ta­maan kysyn­tää, tie ruuh­kau­tuu ja aika­kus­tan­nus kas­vaa kun­nes tasa­pai­no saa­vu­te­taan. Lopul­ta tasa­pai­not­ta­ja­na on sil­loin aika­kus­tan­nus. Kun teh­dään uusi väy­lä, lii­ken­ne suju­voi­tuu, aika kus­tan­nus pie­ne­nee ja se hou­kut­te­lee lisää lii­ken­net­tä, kun­nes lii­ken­ne on lähes yhtä ruuh­kau­tu­nut kuin alussa.

Tämän käsi­tyk­sen val­las­sa olin sitä miel­tä, että kes­kus­ta­tun­ne­li ei oli vähen­tä­nyt lii­ken­teen mää­rää maan pääl­lä käy­tän­nös­sä lain­kaan. Idäs­tä ja län­nes­tä tule­va­na lii­ken­ne oli­si men­nyt osit­tain tun­ne­liin ja jät­tä­nyt tilaa poh­joi­ses­ta tule­val­le liikenteelle.

Jos oli­si halut­tu todel­la vapaut­taa tilaa maan pääl­tä, tun­ne­li­suun­ni­tel­maan oli­si pitä­nyt liit­tää kor­keah­kot tie­tul­lit maan pääl­le, mut­ta ei haluttu.

Hin­ta on ainoa tapa teh­dä kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä suju­vaa. Raha on jär­ke­väm­pi kysyn­nän sää­te­li­jä kuin ruuh­kat. Tasa­pai­no­ti­lan­tees­sa ne mak­sa­vat yhtä pal­jon, mut­ta raha jää kau­pun­gin kas­saan ja aika­kus­tan­nus menee haas­kiol­le Lisäk­si rahal­la sää­te­le­mäl­lä voi­daan mita­ta ihmis­ten pre­fe­rens­se­jä, siis sitä, kuin­ka arvo­kas­ta aika­sääs­tö tai muu auton käyt­töön liit­ty­vä on ja vara­ta kadut niil­le, jot­ka nii­tä eni­ten tar­vit­se­vat.  Jokai­sen pro mar­ket ‑puo­lu­een luu­li­si ymmär­tä­vän tämän.

Yksi­kään ruuh­ka­mak­sut käyt­töön otta­nut kau­pun­ki ei ole niis­tä luo­pu­nut. Aluk­si vas­tus­tus on ollut suur­ta, mut­ta kun on näh­ty, pal­jon­ko lii­ken­ne suju­voi­tuu, ruuh­ka­mak­sut ovat saa­neet enem­mis­tön tuen.

Tie­toa tar­vi­taan lisää

Yllä ole­va vas­taa minun käsi­tys­tä­ni kau­pun­ki­lii­ken­teen lai­na­lai­suuk­sis­ta. Tie­dän, että auto­puo­lu­een käsi­tyk­set ovat toi­set. Vaik­ka minus­ta auto­puo­lu­een käsi­tyk­set ovat vää­riä, on minun myön­net­tä­vä, että myös omat käsi­tyk­set ovat epä­var­mo­ja. Sik­si tar­vi­taan lisää tie­toa ja sik­si pitäi­si perus­taa professuuri.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.12.2019

Käsit­te­lys­sä asun­to­ker­ro­sa­laa 12 000 asukkaalle.

Pöy­däl­le pan­nut asiat

Nal­len­rin­teen kaa­va Mal­min lentokenttäalueella

2 800 onnel­lis­ta uut­ta hel­sin­ki­läis­tä saa tääl­tä asun­non. Kau­pun­gil­le taloi­u­del­li­ses­ti hyvin kan­nat­ta­va kaa­va, help­po raken­taa ja sik­si esi­ra­ken­nus­työt halpoja.

Her­ne­saa­ren kaava

His­to­rian suu­rin kaa­va, 7 800 asu­kas­ta ja pal­jon työ­paik­ko­ja, Kokoo­mus kipui­lee kes­kus­ta­tun­ne­lin kans­sa. Ete­läi­sen Hel­sin­gin lii­ken­ne tulee puu­rou­tu­maan joka tapauk­ses­sa, ellei ruuh­ka­mak­su­ja ote­ta käyt­töön. Tähän ei puo­len mil­jar­din euron tun­ne­liyh­teys Län­si­väy­läl­le oikein auta, kos­ka ihmi­set eivät enim­mäk­seen ole menos­sa Länsiväylälle.

Haka­nie­men­ran­taan 1 250 asukasta

Täs­sä on ongel­ma­na taas ker­ran pysä­köin­ti.  Minä ja moni muu­kin on ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että koko alu­eel­le piti tul­la mark­ki­naeh­toi­nen pysä­köin­ti eli kaa­va­mää­räyk­ses­tä pois­tet­tai­siin vel­vol­li­suus raken­taa nor­min mukai­nen mää­rä auto­paik­ko­ja. Sinän­sä nii­tä saa raken­taa kuin­ka pal­jon halu­aa. Vir­ke­mies­ten tul­kin­nan mukaan tämä kos­ki­kin vain kol­mea ran­nan taloa. Nykyi­sen kadun pääl­le raken­net­tet­ta­van lähes tuhan­nen asuk­kaan kort­te­liin on raken­net­ta­va noin 200 hyvin kal­lis­ta auto­paik­kaa. Ymmär­rän kaa­va­mää­räyk­sen vie­lä niin, että auto­pai­kat on osoi­tet­ta­va ton­til­ta, joka noin tii­viis­sä raken­tees­sa on eri­tyi­sen kal­lis­ta. Oli­si­han sii­hen vie­reen tulos­sa 700 euron tori­park­ki. Eikö nii­tä voi­si vuo­kra­ta sieltä?

Haka­nie­men ran­nan alue tulee muut­tu­maan tämän kaa­van ja jo hyväk­sy­tyn hotel­li­kaa­van myö­tä dramaattisesti.

Jalan­kul­ki­joi­den kadun­yli­tys­jär­jes­te­ly­jen suunnitteluperiaatteet

Nyt var­maan­kin jo pää­te­tään. Lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö on onnis­tu­nut häl­ven­tä­mään pahim­mat epäluulot.

Toi­mia­lan tulos­bud­jet­ti vuo­del­le 2020

Hel­sin­gin kiin­teis­tö­toi­mi on suu­ren luo­kan rahankäyttöä.

Meno­puo­lel­la menee inves­toin­tei­na katui­hin ja lii­ken­ne­väy­liin 149 M€, raken­nuk­siin ja nii­den kor­jauk­seen 260 M€, jos­ta kou­lu­ra­ken­nus­ten kor­jauk­siin 92 M€. Puis­toi­hin ja lii­kun­ta-aluei­siin­kin 33 M€.

Rahaa myös tulee, yhteen­sä mil­jar­di euroa, jos­ta val­tao­sa, 780 M€ on vuo­kra­tu­lo­ja. Toi­min­ta­ka­te on 513 M€, jos­ta kuluu pois­toi­hin 265 M€, joten tulok­sek­si tulee 247 M€.

Kiin­teis­tö­jä myy­dään 133 mil­joo­nal­la eurolla.

Sinän­sä olen sitä miel­tä, ettei vir­ka­mie­sor­ga­ni­saa­tio ole raken­teel­taan paras pyö­rit­tä­mään täl­lais­ta omai­suus­mas­saa. En siis arvos­te­le hen­ki­löi­tä vaan toi­min­ta­ta­paa ja ‑val­tuuk­sia.

Puo­ti­lan osta­ri nurin ja tilal­le hybridirakentamista

Tämä oli meil­lä 27.8.2019 eikä kaa­vaan ole teh­ty mer­kit­tä­viä muu­tok­sia lausun­to­jen johdosta.

Län­si-Hel­sin­gin rai­tio­tei­den yleissuunnitelma

Ilah­dut­ta­va suun­ni­tel­ma. Pika­ra­tik­ka Kol­mi­kul­mas­ta Man­ner­hei­min­tie­tä Munk­ki­nie­meä viis­täen Huo­pa­lah­den ja Vih­din­tien kaut­ta Poh­jois­haa­gan ase­mal­la  ja edel­leen Kantelettarentielle.
Uudet kis­kot myös Tope­liuk­sen­ka­dul­la ja Fre­dal­la välil­lä Kamp­pi-Bule­var­di. Nelo­nen siir­tyy kul­ke­maan Tope­liuk­sen­ka­tua pit­kin Töö­lön­to­rin kaut­ta ja siel­tä edel­leen joko Eiraan tai Kata­ja­no­kal­le — las­kel­mat on teh­ty sen perus­teel­la, että nelo­nen meni­si Eiraan, Kymp­pi Kata­ja­no­kal­le ja ykkö­nen kym­pin nykyi­sel­le päät­tä­ril­le, mut­ta täs­tä ei vie­lä päätetä.

Ratik­ka­kis­ko­jen tiel­tä pois­tuu pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Ne kor­va­taan lisää­mäl­lä vino­py­sä­köin­tiä sivu­ka­duil­la (edel­lyt­tää nii­den muut­ta­mis­ta yksi­suun­tai­sik­si) ja kaven­ta­mal­la jal­ka­käy­tä­viä. Joten­kin tun­tui­si parem­mal­ta siir­tää nämä pai­kat kau­pal­li­siin pysäköintilaitoksiin.

Län­si­lin­kin yleissuunnitelma

Ihan hir­veä ajo­ramp­pi Ruo­ho­lan­den sil­lal­le. Minä oli­sin val­mis käyt­tä­mään aika pal­jon inves­toin­ti­ra­haa tämän estä­mi­sek­si. Kos­ka nämä inves­toin­ti­tar­peet joh­tu­vat sata­mas­ta, sata­man pitäi­si osal­lis­tua kustannuksiin.

Gunil­lan­tie 3:n asemakaava

Tämä kaa­va oli meil­lä 28.8. Nyt se on palan­nut lausun­nol­ta eikä sii­hen juu­ri ole teh­ty muu­tok­sia. Aiem­min jotain huol­to­va­rik­koa var­ten oli varat­tu koko­nai­nen kort­te­li. Nyt se pure­taan ja sijoi­te­taan asuin­ta­lo­jen ala­ker­taan. Miten ihmees­sä ennen haas­kat­tiin kaa­voi­tuk­ses­sa maa­ta täl­lä tavalla?

120 uut­ta asukasta.

 

 

 

 

200 pakollista pysäköintipaikkaa Hakaniemeen

Haka­nie­men ran­ta osal­lis­tuu kokei­luun mark­ki­naeh­toi­ses­ti pysä­köin­nis­tä. Se ei tar­koi­ta, ettei alu­eel­le raken­ne­ta auto­paik­ko­ja vaan, että nii­tä raken­ne­taan niin pal­jon kuin tule­vat asuk­kaat halua­vat, mut­ta ei enem­pää. Käy­tän­nös­sä nii­tä ehkä ei raken­ne­ta, vaan asuk­kaat vuo­kraa­vat paik­kan­sa torin ale raken­net­ta­vas­ta pysä­köin­ti­luo­las­ta, kos­ka tämä on todennäköisest5i hal­vem­pi vaihtoehto.

Kaa­vas­sa on naa­pu­ri­kort­te­lis­sa kui­ten­kin noin 200 pakol­lis­ta auto­paik­kaa. Tämä oli pie­ni yllä­tys, kos­ka minä ja moni muu­kin oli sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että tämä kort­te­li kuu­luu mark­ki­naeh­toi­sen pysä­köin­nin kokei­luun. Kysei­nen kort­te­li raken­ne­taan nykyi­sen Haka­nie­men sil­lal­le joh­ta­van tien pääl­le. Tie siir­tyy lähem­mäs Meri­ha­kaa samal­la, kun Haka­nie­men sil­ta kor­va­taan uudella.

Lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­li­kön seli­tys oli, ettei täs­sä voi har­joit­taa mark­ki­naeh­tois­ta pysä­köin­tiä, kos­ka alue kuu­luu asu­kas­py­sä­köin­nin pii­riin. Myön­nän lähes ilmai­siin asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­koi­hin liit­ty­vän yhteismaaongelman.

Ongel­ma on kui­ten­kin rat­kais­ta­vis­sa yksin­ker­tai­ses­ti. Pää­te­tään, että osoi­te täs­sä kort­te­lis­sa ei oikeu­ta asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­seen. Syr­ji­vää? Ei sen syr­ji­väm­pää kuin on mää­räys raken­taa jär­kyt­tä­vän kal­lii­ta auto­paik­ko­ja, jot­ta ei käyt­täi­si noi­ta kadun­var­si­paik­ko­ja. Pahim­mil­laan tämä syr­ji­mi­nen siis pakot­taa raken­ta­maan auto­paik­ko­ja, kos­ka ei voi käyt­tää kadun­var­si­paik­ko­ja. Kaa­va­mää­räys pakot­taa sii­hen, vaik­ka asuk­kais­ta yhdel­lä­kään ei oli­si autoa.

Kyse ei ole aivan vähäi­ses­tä asias­ta. Nuo 200 auto­paik­kaa mak­sa­vat arviol­ta 10 M€. Tätä lukua en pape­reis­ta löy­tä­nyt, mikä ei tar­koi­ta, ettei­kö sitä jos­sain oli­si. Käy­tin varo­vai­ses­ti lukua 50 000 €/paikka, mut­ta noin tii­viis­ti raken­ne­tul­la ton­til­la luku voi olla huo­mat­ta­vas­ti suurempi.

Auto­paik­ka­nor­mi on 1/150k‑m2. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että kym­men­tä asun­toa koh­den on raken­net­ta­va 4–5 auto­paik­kaa. Ei auto­ja omis­te­ta tuol­la alu­eel­la lähes­kään noin pal­jon, kes­ki­mää­rin vain noin 2/10 asun­toa, vaik­ka asu­kas­py­sä­köin­ti on käy­tän­nös­sä ilmais­ta. Alu­eel­la ei myös­kään ole pulaa asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kois­ta, kos­ka auton omis­ta­mi­nen tuol­la alu­eel­la ei nyt vain ole tapa­na eikä tarpeellista.

Kuka nuo auto­pai­kat jou­tuu mak­sa­maan? Maa­no­mis­ta­ja eli kau­pun­ki, kos­ka ton­tin arvo las­kee jok­seen­kin tark­kaan auto­paik­ko­jen aiheut­ta­man lisä­kus­tan­nuk­sen verran.

Haas­kaa­vaa rahan käyttöä.

Onko joukkoliikenteen suosio Helsingissä vähentynyt?

Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑ryh­mäs­sä etsit­tiin syy­tä sii­hen, mik­si jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio on Hel­sin­gin Sano­mien mukaan pie­nen­ty­nyt Hel­sin­gis­sä vuo­des­ta 2012 vuo­teen 2018. Kir­joi­tin sii­hen pit­kän vas­tauk­sen. Kos­ka näin sen kans­sa pal­jon vai­vaa, jul­kai­sen vas­tauk­sen myös täällä.

Onko joku vai­vau­tu­nut luke­maan tuo­ta tutkimusta?

Sii­nä käy­te­tyn otan­ta­me­ne­tel­män vuok­si tulok­set eivät ole kovin tark­ko­ja, joten pie­nil­lä muu­tok­sil­la ei oli­si mitään tilas­tol­lis­ta mer­ki­tys­tä. Mut­ta tuo tut­ki­mus ei myös­kään ker­ro, että jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kat oli­si­vat vähen­ty­neet. Tut­ki­muk­sen mukaan ne ovat hen­keä koh­den pysy­neen ennal­laan ja siis kas­va­neet väki­lu­vun muka­na. Väes­tön­kas­vu oli 7,3%.

Eri­lais­ten mat­ko­jen mää­rä lisään­tyi Hel­sin­gis­sä seuraavasti:
Autot 3,6 %
Jouk­ko­lii­ken­ne 7,2 %
Fil­la­rit 84 %
Käve­ly 35 %.
Minus­ta tämä ei näy­tä miten­kään toivottomalta.Kun käve­ly ja pyö­räi­ly ovat lisään­ty­neet, on mat­ko­jen koko­nais­mää­rä kas­va­nut ja sik­si jouk­ko­lii­ken­teen osuus on pie­nen­ty­nyt vaan ei käyt­tö. Kun kat­som­me vain auto- ja jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­ja, jouk­ko­lii­ken­teen osuus on kasvanut.

Mut­ta sit­ten otan­nas­ta. Haas­tat­te­luun kut­sut­tiin pal­jon yli 38 000 hen­keä ja heis­tä run­saat kym­me­nen­tu­hat­ta (28%) suos­tui. Näin mata­la vas­taus­pro­sent­ti tuot­taa mel­kein var­mas­ti otos­har­haa, kos­ka vas­taa­mi­nen ei ole satun­nais­ta. Otos­har­has­ta ker­too jotain se, että autot­to­miin koti­ta­louk­siin kuu­lui vas­taa­jis­ta 26 %, vaik­ka hei­tä tilas­to­kes­kuk­sen rekis­te­ri­tie­to­jen mukaan pitäi­si olla 32 %. Auto­no­mis­ta­jat ovat siis vuo­den 2018 näyt­tees­sä yliedustettuja.
Vie­ras­kie­li­nen väes­tö vas­ta­si todel­la lais­kas­ti ja on sik­si voi­mak­kaas­ti aliedustettuna.

Jos halu­aa seu­ra­ta jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­mää­riä, aika pal­jon luo­tet­ta­vam­paa dataa saa HSL:n lipun­myyn­nis­tä. HSL:n lip­pu­tu­lot ovat met­ron ja Kehä­ra­dan käyt­töön oton jäl­keen kas­va­neet tun­tu­vas­ti ja lii­ken­ne­mä­rät Län­si­väy­läl­lä vähen­ty­neet. HSL:n lip­pu-uudis­tus toteu­tet­tiin kevääl­lä 2019, joten se ei voi­nut tähän tut­ki­muk­seen vaikuttaa.

Rai­dein­ves­toin­nit lisää­vät jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suut­ta lähin­nä sitä kaut­ta, että raken­ta­mi­nen kes­kit­tyy ase­mien ympä­ril­le. Se ei tapah­du ihan heti.

Yli­pään­sä Hel­sin­gin Sano­mia ei kan­na­ta pitää läh­tee­nä, jos uuti­seen lii­ty numeroita.

Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.

Kol­le­gat tääl­lä Aal­to-yli­opis­tol­la ovat näkö­jään teh­neet ehdo­tuk­sen sii­tä, miten lii­ken­teen pääs­tö­jen puo­li­tus vuo­teen 2030 men­nes­sä toteu­te­taan kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti halvimmalla.

Tus­kin kenel­le­kään talous­tie­tei­tä opis­kel­leel­le tulee yllä­tyk­se­nä, että hal­vin tapa on kan­sal­li­nen lii­ken­ne­sek­to­rin sisäi­nen päästökauppa.

Olen jok­seen­kin var­ma, että ehdo­tus tuot­taa rai­voi­saa vas­tus­tus­ta. Kun tämä on kui­ten­kin hal­vin tapa, vas­tus­ta­jien täy­tyy tie­tys­ti aja­tel­la, että

a)       Pääs­tö­jä ei pidä alentaa.

b)      Pääs­tö­jen alen­ta­mi­seen on löy­det­tä­vä jokin kal­liim­pi tapa.

Ongel­ma­na täs­sä tie­tys­ti ovat pääs­tö­kau­pas­ta aiheu­tu­vat tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set. Kos­ka polt­toai­neen hin­ta­jous­to lie­nee pie­ni, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan on olta­va suuri.

Tosin rapor­tin teh­neet tut­ki­jat oli­vat tuos­sa äsken sitä miel­tä, että hin­ta­jous­toa ei oikein tun­ne­ta. Se on lyhyel­lä aika­vä­lil­lä pie­ni, mut­ta voi olla pit­käl­lä aika­vä­lil­lä suu­ri. Hyvin pit­kän aika­vä­lin hin­ta­jous­ton näkee sii­tä, kuin­ka pal­jon enem­män hal­van ben­san Yhdys­val­lois­sa polt­toai­net­ta kuluu kal­liin ben­san Euroop­paan näh­den. Se ero on iso.

Jos pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee kor­keak­si, se tulee tie­tys­ti autoi­li­joil­le kal­liik­si, mut­ta tuot­taa vas­taa­vas­ti suu­ria tulo­ja val­tiol­le. Niin­pä mak­sut pitää joten­kin palaut­taa kan­sa­lai­sil­le. Raha­han ei täs­sä katoa mihin­kään – tai siis kato­aa tie­tys­ti sil­tä osin kuin käy­te­tään rahaa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen ja lisään­tyy sil­tä osin, kun öljys­tä mak­se­taan ulko­mail­le vähemmän.

Vel­jet oikeal­la var­maan­kin esit­tä­vät, että palau­te­taan tulot alen­ta­mal­la tulo­ve­roa. Tämä oli­si kui­ten­kin epä­so­si­aa­lis­ta, kos­ka se mer­kit­si­si tulon­siir­toa köy­hil­tä rikkaille.

Toi­nen ääri­vaih­toeh­to oli­si jakaa rahat tasan kaik­kien suo­ma­lais­ten kes­ken. Se taas oli­si tulon­siir­to rik­kail­ta köy­hil­le, kos­ka rik­kaat käyt­tä­vät polt­toai­net­ta kes­ki­mää­rin enem­män kuin köyhät.

Joku kui­ten­kin kysyi­si, mik­si auto­ton enti­sen kan­san­edus­ta­ja, joka asuu Kruu­nun­haas­sa ja käy met­rol­la tai fil­la­ril­la töis­sä Aal­to-yli­opis­tos­sa, sai­si saman kom­pen­saa­tion kuin joku autoriippuvainen.

Kom­pen­saa­tio­mal­li ei saa olla sel­lai­nen, että se pal­kit­see pääs­tös­tä. Sil­loin­han se menet­täi­si kai­ken tehonsa.

Erään­lai­nen koh­tuul­li­nen second best-rat­kai­su oli­si vetää aika­ra­ja tähän het­keen ja mak­saa palau­tus­ta kai­kil­le, jot­ka omis­ta­vat nyt auton. (Työ­suh­deau­tot on rat­kais­ta­va erik­seen.)  Jos auto­ja on noin kol­me mil­joo­naa, mil­jar­din euron pääs­tö­oi­keus­tu­lois­ta jaet­tai­siin 333 euroa vuo­des­sa jokai­sel­le, joka omis­taa auton täl­lä het­kel­lä. Tuo­hon mil­jar­diin las­ket­tai­siin tie­tys­ti vain se osa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta, joka kuluu hen­ki­lö­au­to­jen polt­toai­nee­seen, kos­ka myös bus­sit ja tava­ra­lii­ken­ne­kin käyt­tä­vät polttoainetta.

Olen­nais­ta on, että tämän jäl­keen oste­tuis­ta autois­ta niil­le, joil­la ei autoa ollut H‑hetkellä, ei mak­set­tai­si mitään eikä tukea menet­täi­si, jos luo­puu autos­ta. Jos teh­täi­siin toi­sin, ohjaus­vai­ku­tus heik­ke­ni­si merkittävästi.

Nuo­ria täs­sä tie­tys­ti vähän sor­ret­tai­siin, kos­ka nämä eivät ole vie­lä ehti­neet hank­kia autoa.

Tätä mal­lia voi vie­lä hioa mak­sa­mal­la eri­lai­sen kom­pen­saa­tion eri aluil­la asu­vil­le. Kari­gas­nie­mes­sä ajo­mat­kat ovat ehkä pidem­piä kuin Töölössä.

Täs­sä jäi nyt kom­pen­soi­mat­ta jouk­ko­lii­ken­teen ja tava­ra­lii­ken­teen pääs­töt. Nii­hin tar­vi­taan vähän moni­mut­kai­sem­pi mal­li tai sit­ten se raha vain jäi­si val­tiol­le rahoit­ta­maan joko vap­pusa­ta­sia tai veronalennuksia.

 

Mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle?

Kun kes­kus­ta­tun­ne­li on täl­tä erää kuo­pat­tu, rat­kais­ta­vak­si jää, mitä teh­dä Jät­kä­saa­ren sata­ma­lii­ken­teel­le. Nämä aja­tuk­set ovat yksi­no­maa omia­ni ja voi­vat muut­tua, jos joku pys­tyy argu­men­toi­maan uskot­ta­vas­ti toi­sen­lai­sel­le lähes­ty­mis­ta­van puolesta.

Minä en oli­si siir­tä­mäs­sä mat­kus­ta­ja­sa­ta­maa Vuo­saa­reen. Sekin oli­si hyvin kal­lis ope­raa­tio, ja rahaan­han kes­kus­ta­tun­ne­li­kin kaa­tui. Sen sijaan voi­si aja­tel­la, että rek­ko­ja ja osit­tain hen­ki­lö­au­to­ja­kin kul­je­tet­tai­siin nykyis­tä enem­män roro-aluk­sil­la Muu­gas­ta Vuo­saa­reen. Tämä reit­ti sopii hyvin hen­ki­lö­au­toil­le, joi­den mää­rän­pää on muu­al­la kuin Helsingissä.

Roro-aluk­set eivät tar­vit­se suur­ta sata­maa vaan lähin­nä lai­tu­rin. Sel­lai­nen voi olla myös Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la, esi­mer­kik­si Inkoon enti­ses­sä hii­li­sa­ta­mas­sa, jon­ne voi­si län­si­suo­ma­lai­sia var­ten ajaa ehkä vuo­ron päi­väs­sä noin aluk­si. Tämä mer­kit­si­si pie­nem­piä tulo­ja Hel­sin­gin sata­mal­le, mut­ta kau­pun­ki­kon­ser­ni voi­si sii­nä voit­taa, kun ote­taan huo­mioon, kuin­ka kal­liik­si kau­pun­gil­le tule­vat rek­ka- ja olut­kul­je­tus­ten vaa­ti­mat lii­ken­ne­rat­kai­sut Jät­kä­saa­res­sa. Toki Hel­sin­gin sata­ma voi myös ostaa Inkoon hiilisataman.

Lai­vayh­tiöt valit­ta­vat, että niil­le oli­si epä­ta­lou­del­lis­ta eriyt­tää rah­ti- ja hen­ki­lö­lii­ken­ne toi­sis­taan. Näin var­maan on, jos kat­soo vain lai­vayh­tiöi­den talout­ta, mut­ta jos ottaa huo­mioon lii­ken­teen ulkoi­set kus­tan­nuk­set, opti­mi voi­kin olla toisenlainen.

Kun ottaa huo­mioon, miten val­ta­via inves­toin­te­ja on perus­tel­tu sata­man aiheut­ta­man lii­ken­teen hai­toil­la, voi­daan impli­siit­ti­ses­ti las­kea, että ulkoi­set kus­tan­nuk­set sata­ma­lii­ken­tees­tä ovat suu­ria. Oppi­kir­ja­ta­lous­tie­teen mukaan opti­miin pääs­tään, kun tuo ulkoi­nen kus­tan­nus säly­te­tään lii­ken­teel­le – täs­sä tapauk­ses­sa käte­väs­ti sata­ma­mak­sui­na. Jät­kä­saa­reen tule­val­ta rekal­ta on otet­ta­va sel­väs­ti suu­rem­pi sata­ma­mak­su kuin Vuo­saa­res­ta. Mah­dol­li­nen Inkoon sata­ma tie­tys­ti hin­noit­te­lee lii­ken­teen niin kuin par­haak­si näkee. Sit­ten kat­so­taan, miten mark­ki­na reagoivat.

On ker­ras­saan outoa, ettei sata­ma las­ku­ta autois­ta euroa­kaan. (Tämä tie­to on tul­lut blo­gi­ni kom­men­toi­jal­ta, enkä ole sitä tarkastanut.)

Jo pie­ni koro­tus Jät­kä­saa­reen tule­vil­le rekoil­le siir­si osan lii­ken­tees­tä Vuo­saa­reen. Vähän isom­pi var­maan­kin siir­täi­si enemmän.

Lai­vayh­tiöt tie­tys­ti valit­ta­vat, että ovat teh­neet kalus­to­han­kin­tan­sa nykyi­sen poli­tii­kan mukai­sik­si. Tähän on todet­ta­va, että kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si val­mis­tu­nut aikai­sin­taan 15 vuo­den kulut­tua, jota ennen kalus­to oli­si joka tapauk­ses­sa vaih­tu­nut. Maa­il­mal­la kul­je­te­taan rah­tia ja mat­kus­ta­jia lau­toil­la niin pal­jon, että kalus­toa voi vaih­taa aika pie­nin kustannuksin.

On myös sanot­tu, että laut­ta­lii­ken­teen yllä­pi­tä­mi­nen muut­tuu kan­nat­ta­mat­to­mak­si kesä­lo­ma­se­son­gin ulko­puo­lel­la, kun mat­kus­ta­jia on Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan välil­lä lii­an vähän yllä­pi­tä­mään nykyis­tä vuo­ro­ti­heyt­tä. Oikea rat­kai­su on ajaa vähem­män vuo­ro­ja hil­jai­si­na aikoi­na. Ilmas­to kiittää.

= = = =

Vaik­ka kes­kus­ta­tun­ne­li on kuo­pat­tu, ei se tar­koi­ta, ettei kau­pun­gis­sa sai­si olla mitään tun­ne­lei­ta. Yhte­nä vaih­toeh­to­na tut­ki­taan ymmär­tääk­se­ni myös tun­ne­lia Jät­kä­saa­res­ta Län­si­väy­läl­le. Sitä on tut­kit­tu ennen­kin. Kal­lis, eikä toi­mi kovin hyvin, mut­ta var­maan­kin sekin nyt selvitetään.