Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

San­ta­ham­i­na on saata­va asuinkäyt­töön. Siitä tulisi eri­no­mainen asunalue noin 20 000 ihmiselle kymme­nen min­uutin metro­matkan päässä keskus­tas­ta. Saar­ta ei tietenkään raken­net­taisi kokon­aan, kos­ka siel­lä on myös eri­no­maisia luonnonsuojelualueita.

Soti­laal­lista merk­i­tys­tä alueel­la ei tosi­asi­as­sa ole. “Ei kai kukaan ole niin hul­lu, että kokoaisi
kri­isi­na­jan joukko­ja kah­den sil­lan päässä San­ta­ham­i­nas­sa, mis­sä ne ovat valmi­ik­si motis­sa.” Näin vahvisti uskoani eräs eläk­keel­lä ole­va ken­raali, joka myös piti San­ta­ham­i­naa tarpeet­tomana puo­lus­tusvoimille. Armei­ja ei halua saares­ta luop­ua, kos­ka se on hei­dän kannal­taan niin mukava.

En voi sanoa, kuin että mitäs minä sanoin. Kat­so artikke­liani viime eloku­ul­ta tästä.

Hämeen­lin­na kuu­luu kaupunkei­hin, jos­sa syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nenkin suos­tu­isi asumaan. Mut­ta jos minä muut­taisin Hämeen­lin­naan, ei tulisi mieleenkään muut­taa tun­nin käve­ly­matkan päähän keskus­tas­ta. Hämeen­lin­nan asukasluku mah­tu­isi hyvin asumaan käve­lyetäisyy­delle keskus­tas­ta. Jos näin tehtäisi­in, kaik­ki oli­si­vat myös käve­lyetäisyy­del­lä rak­en­ta­mat­tomas­ta maaseudus­ta. Mik­si rak­en­tamista hajaute­taan epäkaupunki­maisik­si, vail­la palvelu­ja ole­viksi muu­ta­man sadan asukkaan alueik­si ja työn­netään viher­alueet vas­taavasti kauem­mak­si asukkaista.

Yksi vas­taus tietysti on, että Suomes­ta puut­tuu järkevä maapoli­it­ti­nen lain­säädän­tö, joka tek­isi mah­dol­lisek­si osoit­taa rak­en­tamiseen aluei­ta, jot­ka rak­en­tamiseen parhait­en sopi­vat. Se tulee kalli­ik­si meille kaikille, sil­lä jhotenkin tuokin Hämeen­lin­nan epäon­nis­tu­mi­nen veron­mak­sajien syli­in kaatuu.

Palaan edelleen kaupunkisu­un­nit­telu­un päämin­is­teri Van­hasen Espoo-puheen innoittamana.
Van­hanen halusi sen mukaan jonkin­laista kehyskun­tien verkot­tumista pahan Helsin­gin vastapain­ok­si; Helsin­gin, jos­sa ihmis­poloiset pakote­taan asumaan tyl­sis­sä kerrostaloissa.

Jo artikke­lis­sa tiivis mut­ta har­va sanoin,että min­un ihanteeni on kaupun­ki, joka koos­t­uu tiivi­istä kaupunkikylistä, joiden välis­sä on kun­non viher­aluei­ta. Kylän on olta­va asukaslu­vul­taan riit­tävän iso, jot­ta se ylläpitäisi esimerkik­si koulua ja kun­nol­lista kaup­paa. Ne ovat vält­tämät­tömiä kylän omavaraisu­u­den kannal­ta. Kylän on olta­va pin­ta-alal­taan riit­tävän pieni,jotta se toimisi myös jalanku­lun varas­sa. Noin 200 hehtaaria on ehkä mak­simikoko. Jat­ka lukemista “Kylä­nauha parem­pi kuin Van­hasen himmeli”

Viime aikoina olen saanut autoil­i­joitakin ehdo­tuk­sia siitä, eikö asukaspysäköin­nin mak­sua voisi vähän korot­taa, jot­ta pysäköin­tipaikan myös saisi. Mak­su on nyt siis 36 euroa vuodessa eli 10 senttiä/päivä. Tämän seu­rauk­se­na esimerkik­si Kata­janokalla säi­lytetään talvisin kaduil­la vaku­u­tuk­ses­ta pois otet­tu­ja auto­ja kesää odot­ta­mas­sa. Auton käyt­täjän tulee tak­tikoi­da töistä palaamisen kanssa, jot­ta ehtisi pysäköidä ennen kuin naa­puri vie sen viimeisen paikan. Kaikissa risteyk­sis­sä on aina väärin suo­jatiehen kiin­ni pysäköi­tyjä auto­ja. Jokuhan ehdot­ti jo Hesaris­sa, että näin saisi tehdä. Voihan jalankulk­i­ja tul­la auton takaa kurkki­maan, onko reit­ti vapaa. Jat­ka lukemista “Asukaspysäköin­nin maksut”

Kos­ka kaik­ki eivät asu Helsingis­sä, lai­tan oheen Google earth­ista ote­tun kuvan Malmin ken­tästä. Kuvan näkee klikkaa­mal­la isom­pana. Jat­ka lukemista “Malmin lentokenttä”