Heitä olisi tarvittu eduskunnassa

Eduskun­tavaalien jäl­keen katse kohdis­tuu val­i­tuk­si tulleisi­in. Ker­ron tässä, keitä olisin jäänyt kaipaa­maan. En luet­tele tässä kaikkia niitä, joiden ran­nalle jäämistä surin – en esimerkik­si kaikkia pudon­nei­ta vihre­itä – vaan niitä, joil­la olisi ollut eri­tyi­nen pain­oar­vo eduskun­nas­sa ja joi­ta on vaikea korvata.

Sil­via Modig. Sil­vian putoami­nen oli suuri tap­pio Vasem­mis­toli­itolle. Fik­su huumor­in­ta­juinen ja ennen kaikkea tavoit­teis­saan rehelli­nen. Jotenkin on tul­lut joskus tunne, että juuri tämän rehellisyy­den vuok­si ei ole aina viihtynyt puolueessaan.

Jyr­ki Kasvi taval­laan joutikin jo vai­h­toon, kos­ka on ollut niin pitkään, mut­ta hänen mukanaan vihreä ryh­mä menet­ti paljon asiantun­te­mus­ta tietoy­hteiskun­nan alal­la. Sil­lä alal­la tehdään jatku­vasti tärkeitä ratkaisu­ja, eikä eduskun­nas­sa oikein ole alan osaamista.

Oras Tynkky­nen. Olisi tarvit­tu se kol­mas paik­ka Pirkan­maal­ta. Merkit­tävä ilmastopoli­ti­ikan osaa­ja. Onnek­si Atte Har­janne sen­tään valittiin.

Touko Aal­to. Äänestäjät ovat jul­mia. Toukon asiaosaamista ja paneu­tu­mista olisi tarvit­tu todel­la. Toukon putoami­nen har­mit­taa ylivoimais­es­ti eniten.

Juha Rehu­la Miten keskustal­la on varaa menet­tää hänet?

Samp­sa Kata­ja. Olin hänen kanssaan aikanaan eduskun­nan vero­jaos­tossa, jota hän johti suvereenisti. Fik­su mies, joka olisi järkevöit­tänyt kokoomuk­sen ryh­mää suuresti. Satakun­nan vaalipiri pitäisi yhdis­tää Varsi­nais-Suomen vaalipi­irin kanssa.

Jari Lind­ström Olen Lind­strömin kanssa pääasi­as­sa eri mieltä, mut­ta olen ihail­lut sitä, kuin­ka suo­raselkäis­es­ti hän puo­lusti hal­li­tuk­sen lin­jaa, Paljon suo­raselkäisem­min kuin kokoomuk­sen ja keskus­tan poliitikot.

Sam­po Ter­ho Vaa­likeskustelu­jen ehdo­ton älykkö. Oli varaa siihen, kun mitään ei ollut menetet­tävänä. (Sitä en ymmär­rä, miten muut ajat­te­liv­at, että heitä suosit­taisi­in enem­män, jos näyt­telisivät tyh­mem­pää kuin ovat.) Hyvin ter­ve­järkises­ti ajat­tel­e­va. Voisi toises­sa seuras­sa kas­vaa suurek­si poliitikoksi.

Fatim Diar­ra Min­ul­la oli vaali-iltana ris­tiri­itainen olo, kun Atte Har­janne syr­jäyt­ti lop­pume­treil­lä Fatun. Atte oli min­un ehdokkaani, mut­ta kumpa hän olisi pudot­tanut jonkun toisen tai kumpa vihreät oli­si­vat saa­neet sen seit­semän­nen kansane­dus­ta­jan Helsingistä.

Mikko Kiesiläi­nen Lib­er­an toimin­nan­jo­hta­ja ei vas­taa vihrei­den pro­to­tyyp­piä, mut­ta juuri sik­si monipuolisu­u­den nimis­sä Mikkoa olisi tarvit­tu vihrei­den ryhmässä.

 

= = =

Tämä lista ei ole täy­delli­nen. Se johtuu siitä, ettei Ylen vaal­i­sivu­jen lista pudon­neista kansane­dus­ta­jista ole kunnossa.

Touko Aallon soisin jatkavan eduskunnassa

Kes­ki-Suomes­sa äänestäisin Touko Aaltoa.

 

 

Keskisuo­ma­laisil­la äänestäjil­lä on sinän­sä varaa vali­ta vihrei­den listal­ta, sil­lä kelpo ehdokkai­ta on runsaasti.

Touko on kuitenkin suuri lah­jakku­us, jon­ka soisin jatka­van eduskun­nas­sa. Mies on tosi tun­nolli­nen ja paneu­tuu asioi­hin tar­mol­la. Eduskun­nas­sa kol­le­gat arvos­ti­vat hän­tä suuresti. Kun poli­ti­ik­ka muuten pin­nal­lis­tuu ja parhaan argu­mentin peri­aate tekee tilaa parhaan mieliku­van peri­aat­teelle, asi­apoli­itikkoista on yhä suurem­pi tarve.

Har­mi, että hän sairas­tui kesken puheen­jo­hta­japestin­sä, mut­ta nyt hän on taas oma enti­nen itsensä.

Pirkanmaalla valintani kohdistuisi Jaakko Mustakallioon

Ennakkoäänestys on jo lop­punut. Ajat­telin kuitenkin vielä käy­dä läpi Pirkan­maan vihrei­den ehdokasasettelun.

Vihreät tavoit­tel­e­vat Pirkan­maal­la kolmea paikkaa. Ehdokaslista on niin kova äänestävät pirkan­maalaiset miten tahansa, Pirkan­maal­ta tule hyviä vihre­itä kansane­dus­ta­jia. Har­mi, että niin moni hyvä tulee jäämään rannalle.

Molem­mat istu­vat kansane­dus­ta­jat, Satu Has­si ja Olli-Poi­ka Parvi­ainen ovat hoi­ta­neet tehtävän­sä hyvin. Olen hyvin iloinen, että Oras Tynkky­nen tekee palu­u­ta eduskun­taan. Nuorista nai­sista Iris Suomela, val­tu­us­ton vara­puheen­jo­hta­ja ja Tam­pereen yliopis­ton hal­li­tuk­sen jäsen on kovas­sa nosteessa.

Min­un suosikki­ni on kuitenkin Jaakko Mus­takallio, kaup­pati­eteen mais­teri ja vihreä älykkö, jolle toivoisin tule­vaisu­ut­ta politiikassa.

Omatkin luot­ta­vat häneen. Kaveri on kaupung­in­hal­li­tuk­sen vara­puheen­jo­hta­ja. Lisää talousosaamista vihreään eduskuntaryhmään!

Uudellamaalla äänestäisin Mikko Kiesiläistä

Uudel­la­maal­la äänestäisin Mikko Kiesiläistä.

Vihreä pro mar­ket ‑ekon­o­misti haas­taa kokoomuk­sen pro busi­ness ‑lin­jan.

 

Lib­er­an toimin­nan­jo­hta­ja on vihrei­den joukos­sa vähän eri­lainen nuori. Yri­tys­maail­mas­sa on oival­let­tu, että yri­tyk­sen hal­li­tuk­seen on saata­va eri­laista osaamista. Mikko tuo vihreään eduskun­taryh­mään osaamista, jota siel­lä ei muuten ole, kos­ka Antero Var­tia ja minä emme enää…

Joku voi sanoa, että Mikol­ta puut­tuu näke­mys­tä mon­elta vihrei­den ydi­nalueelta, mut­ta sitä on niil­lä muil­la kansane­dus­ta­jil­la. Ja on sitä Mikol­lakin. Ei kai hän muuten  olisi valin­nut puolueek­seen vihreitä.

Elämme markki­na­t­aloudessa. Jos halu­aa muut­taa maail­maa, on ymmär­ret­tävä, miten markki­nat toimi­vat. Eri­tyis­es­ti ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa markki­noiden toimin­nan ymmärtämi­nen on aivan olennaista.

 

Mies Antero Vart­ian apteekki­mo­nop­o­lin purkamista aja­van kam­pan­jan takana.

Min­ul­ta on kysel­ty ydin­voimaa kan­nat­tavia vihre­itä. Hesarin vaa­likoneen mukaan Mikko kuu­luu myös niihin, mut­ta tämä ei ole syy, mik­si suosi­tan häntä.

Hyviä ehdokkaita Helsingissä

Käyn läpi — toiv­ot­tavasti jo ennen vaalipäivää — läpi joitakin vaalipi­ire­ja suositel­lak­seni ehdokkai­ta äänestäjille, jot­ka ajat­tel­e­vat poli­ti­ikas­ta samal­la taval­la kuin minä. Helsin­gin osalta val­in­ta oli vaikea, kos­ka tun­nen niin mon­et ehdokkaat niin hyvin. Selvästi use­ampia voisin suositel­la aivan vil­pit­tömästi. Jätän tästä lis­tas­ta pois istu­vat kansane­dus­ta­jat, kos­ka he pää­sevät julk­isu­u­teen muutenkin.

 

 

Atte Har­janne

Minä äänestän Attea. Toivon hänestä vah­vaa vihrei­den poli­itikkoa vuosik­si eteenpäin.

Atte Har­janne kuu­luu vihrei­den tutk­i­jasi­ipeen. Hänel­lä on taito yhdis­tää tutk­i­jan ja poli­itikon ajat­telu, ja hän osaa sanoa san­ot­ta­vansa tehokkaasti ja ymmär­ret­tävästi. Hän on val­tu­us­tossa tehokas toimissaan.

Atte on sikäli eri­lainen vihreä, että hän kan­nat­taa julkises­ti ydin­voimaa ­– eri­tyis­es­ti mod­u­laarisia pieny­d­in­voimaloi­ta ratkaisuna Helsin­gin läm­mit­tämiseen. Jos olet sitä mieltä, että vihrei­den pitäisi tark­istaa ydin­voimakan­taansa, lähetä viesti vihrei­den johdolle ja äänestä Attea.

Min­ul­ta on kysyt­ty, mik­si en tue mielu­um­min jotain taloud­es­ta ymmärtävää ehdokas­ta. Sille, joka hal­lit­see ilmas­tom­a­llit, talous­mall­it ovat aika yksinker­taisia. Keskusteluis­sa Aten kanssa olen havain­nut, että hän ymmärtää talousasioi­ta todel­la hyvin.

Loogiseen ajat­telu­un pystyvä ja kiihkot­tomasti ajat­tel­e­va, mut­ta asi­aansa sitoutunut.

 


Fatim Diar­ra

Kun Fatu valit­ti­in vihreän val­tu­us­to­ryh­män vara­puheen­jo­hta­jak­si, en tun­tenut hän­tä lainkaan ja ajat­telin, että kyse oli halus­ta pitää etnistä vähem­mistöä esil­lä, siis posi­ti­ivis­es­ta diskrim­i­naa­tios­ta. Häpeän ennakkolu­u­loani. Fatu kuu­luu ryh­män ehdot­tomi­in älykköi­hin ja lisäk­si vielä reaaloihin.

Hänestä saisi hyvän kansanedustajan.

 


Kati Juva

Kati Juva on ollut pitkään Lääkärin sosi­aa­li­nen vas­tuu ry:n puheen­jo­hta­ja ja edelleen hal­li­tuk­sen jäsen. Lisäk­si hän on kan­sain­välisen Inter­na­tion­al Physi­cians for the Pre­ven­tion of Nuclear War neu­vos­ton puheen­jo­hta­ja ja Inter­na­tion­al Cam­paign to Abol­ish Nuclear Weapons (ICAN) Fin­landin toinen koor­di­naat­tori. IPPNW sai Nobelin rauhan­palkin­non 1985 ja ICAN 2017. (Kati on siis har­vo­ja suo­ma­laisia Nobel-palkin­non voit­ta­jia 😊). Lisäk­si hän on toimin­ut Duodec­imin luot­ta­muste­htävis­sä. Vihrei­den sote-asiantuntijoita.

Koi­jär­ven veteraani.

Arkkipi­is­pan tytär. Ome­na ei ole pudon­nut kauaskaan puusta.


Kaisa Hern­berg.

Vihrei­den yrit­täjäsi­ipeä. Mon­en star­tupin hal­li­tuk­ses­sa. Olen tutus­tunut hänen toim­intaansa Helen Oy:n hal­li­tuk­ses­sa ja toden­nut Kaisan todel­la päteväksi.

Vihre­itä energia-asiantuntijoita.

 

 

 


Maria Ohisa­lo

Köy­hyys­tutk­i­ja, joka tutk­i­jak­oulu­tuk­sen­sa vuok­si ymmärtää yhteiskun­taa monipuolis­es­ti ja osaa eritel­lä tilanteita.

Hänen äänestämisen­sä on myös kan­nan­ot­to vihrei­den puheen­jo­hta­jak­isaan. Hyvä ehdokas eduskun­nan ohel­la siihenkin.

Hoiti eri­no­mais­es­ti puheen­jo­hta­jan tehtävät Touko Aal­lon sairaus­lo­man aikana.

 

 

 

Vihreiden tulisi esittää Pekka Haavistoa pääministeriksi

Vihrei­den tulisi vaa­likam­pan­jan tässä vai­heessa esit­tää, että puolueen ehdokas päämin­is­terik­si on Pekka Haav­is­to.  Haav­is­to on voit­tanut kaik­ki kyse­lyt äänestäjien kesku­ud­es­ta parhaana pääministeriehdokkaana.

Mis­sään ei ole kir­joitet­tu, että päämin­is­terin tulisi tul­la suurim­mas­ta puolueesta – suurim­mal­la puolueel­la on tosin oikeus yrit­tää ensim­mäisenä, mut­ta jos eduskun­nan enem­mistö niin sopii, päämin­is­terik­si voi tul­la kuka hyvänsä.

Ei pitäisi olla toiv­o­ton tehtävä neu­votel­la Haav­is­tos­ta päämin­is­ter­iä, vaik­ka vihreät jäi­sivät kah­den suurim­man puolueen taakse. Olen aika var­ma, että kokoomus pitäisi Haav­is­toa parem­pana kuin Rin­net­tä ja demar­it parem­pana kuin Orpoa.

Haav­is­to myös olisi hyvä johta­maan monipuolue­hal­li­tus­ta. Muil­la hal­li­tus­puolueil­la ei olisi saman­laista tarvet­ta kampit­taa hän­tä kuin olisi kokoomuk­sel­la kampit­taa Rin­net­tä ja demareil­la kampit­taa Orpoa.

Entä kuka olisi hyvä toim­i­maan päämin­is­ter­inä, kun EU:n puheen­jo­hta­ju­us siir­tyy Suomelle heinäku­us­sa? Haav­is­to olisi selvästi paras sekä Suomen, EU:n että ilmas­ton kannal­ta. Tuo kausi on hyvin tärkeä EU:n tule­via ilmas­tolin­jauk­sia ajatellen. Roman­ian kau­den jäl­keen tarvit­taisi­in hyvää puheen­jo­hta­ju­ut­ta. Haav­is­ton rauhan­väl­i­tystyössä han­kki­ma neu­vot­te­lu­taito tulisi käyttöön.

Mut­ta Haav­is­ton­han pitäisi vai­h­tua vihrei­den puoluekok­ouk­ses­sa kesäku­us­sa? Mis­sään ei lue, että päämin­is­terin olisi olta­va puolueen­sa puheen­jo­hta­ja. Ei Har­ri Holk­erikaan ollut.

Ja sitä pait­si. Jos Haav­is­to nousisi päämin­is­terik­si, tilanne olisi täysin muut­tunut viime syksys­tä. Vihrei­den puoluekok­ous val­it­sisi hänet yksimielis­es­ti puheen­jo­hta­jak­si, jos Haav­is­to kat­soisi sen tarpeelliseksi.

Esimerkiksi näitä voisi äänestää Helsingissä

Alla on neljä sel­l­aista vihrei­den ehdokas­ta, jot­ka eivät ole nyt val­tu­us­tossa, mut­ta joi­ta suuresti toivoisin näkeväni tulevas­sa vihreässä val­tu­us­to­ryh­mässä. Ylipään­sä kehot­taisin kaikkia miet­timään tarkoin ei ain­oas­taan puoluet­ta vaan myös ehdokas­ta. Olen myös pyytänyt heiltä main­ok­sen tuo­hon oikeaan palkkiin.

 

Mikko Särelä, tekniikan tohtori, 721 Helsinki

Mikko Särelä on vaikut­tanut val­tavasti Helsin­gin kehi­tyk­seen. Hän perusti Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑sivus­ton, jos­sa käytäväl­lä korkeata­soisel­la kaupun­gin kehit­tämistä koske­val­la keskustelul­la on ollut paljon suurem­pi vaiku­tus Helsin­gin päätök­si­in kuin vaikka­pa Suomen keskus­tan val­tu­us­to­ryh­mäl­lä. Ansiois­taan Mikko on valit­tu myös vuo­den kaupunkilaiseksi.

Särelä on ollut vara­jäse­neni kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Tänä aikana hän on oppin­ut myös poli­it­tisen vaikut­tamisen, vaik­ka alus­sa siinä olikin vähän opet­tamista.  Me olemme olleet todel­la hyvä pari, kos­ka osaamme niin eri asioita.

Tästä työsken­telystä tulok­se­na on blog­itek­steistämme muokat­tu kir­ja Kaupunki­rak­en­tamisen aika.

Mikko on tekni­ikan tohtori ja työsken­telee pro­jek­tipääl­likkönä Aal­to-yliopis­ton taitei­den ja suun­nit­telun korkeakoulussa.

Mikko Särelä on jok­seenkin pakko saa­da valtuustoon.

Lilja Tamminen, yrittäjä, Helsinki 722

Lil­ja Tam­mi­nen  on eri­lainen nuori vihreä nainen.- Hän kuu­luu lib­er­aalivihreisi­in, toimii yrit­täjänä ja on paneu­tunut syväl­lis­es­ti työn muu­tok­seen dig­i­tal­isoitu­vas­sa ja robo­t­i­soitu­vas­sa maailmassa.

Hänen vahvuuk­sis­taan ker­to­vat myös luot­ta­mus­toimet: HKL:n johtokun­nan jäsen ja kaupung­in­hal­li­tuk­sen IT-jaos­ton varajäsen.

Hän on kir­joit­tanut kir­jan Oli­pa ker­ran työ  yhdessä Juu­so Pesälän kanssa. Vaik­ka min­ul­la on kir­jas­ta myös vähän huo­mautet­tavaa, se ker­too vaku­ut­tavasti siitä, että asioi­ta on pohdit­tu syväl­lis­es­ti ja oival­tavasti. Eri­tyisen ihas­tunut olin siihen, miten määritel­lään kansan kesku­udessa paljon käytet­ty ter­mi ”Oikea työ”. Se on työ, joka on help­po automatisoida.

Kir­jan voi halutes­saan ostaa tästä.

Kir­jas­sa on monia omaperäisiä asioi­ta. Siinä kan­nate­taan muun muas­sa ydin­voimaa vas­tauk­se­na ilmas­ton­muu­tok­seen, Joten jos etsii ydin­voimamyön­teistä vihreää ehdokas­ta niin…

Lil­jas­sa min­ua miel­lyt­tää pait­si asi­akeskeisyys ja mod­ernisu­us, myös taloudelli­nen ajat­telu ja lib­er­al­is­min per­in­teen kun­nioi­tus. Eri­tyis­es­ti min­ua kuitenkin tyy­dyt­tää pyrkimys pois aat­teel­li­sista kuplista ja ymmärtää eri­lais­ten ihmis­ten ajat­telua. Myös maahanmuuttokysymyksissä.

Pankaa nimi muis­ti­in. Lil­jas­ta kuul­laan vielä!

Kati Juva, neurologian erikoislääkäri, 643 Helsinki

Kati Juva on vihrei­den kan­tavia voimia ter­vey­den­huol­lon kysymyk­sis­sä. Hän on ollut paljon lääkärei­den aat­teel­lises­sa työssä mm. Duodec­im-seu­ran kaut­ta. Erit­täin syvälli­nen ja tas­apain­oinen alan osaa­ja. Hyvästä työnäyt­teestä käynee tämä nose­bo-ilmiötä koske­va tek­sti Viit­teen sivuilla. 

Kati juva on voimakkaasti mukana myös rauhan­li­ik­keessä, eri­tyis­es­ti lääkärin ydin­so­taa vas­taan ‑jär­jestössä.

Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon, että tutus­tu­in Kati Juvaan ensim­mäi­nen ker­ran Koijärvi-liikkeessä.

Pekka Salmi, tekniikan lisensiaatti, 708 Helsinki

Pekka Sal­mi olisi oiva vahvis­tus vihrei­den talousosaa­jien joukkoon. Näitä meil­lä tarvi­taan, kos­ka vihrei­den vas­tuu Helsin­gin johtamises­sa tullee joka tapauk­ses­sa kas­va­maan. Hän toi­mi aiem­min Sitrassa kestävän talouden ja liike­toimin­nan kehit­täjänä. Hän on ollut yli 30 yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa ja toimii nyky­isin yri­tys­ten neuvonantajana.

Pekan yri­tysak­ti­ivi­su­udessa yhdis­tyy aat­teelli­nen pyrkimys – sik­si hän onkin vihrei­den eikä kokoomuk­sen ehdokkaana. Hän on esimerkik­si toimin­ut aiem­min Helsin­ki Allas oy:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana pitämässä Kata­janokalle tule­van allashankkeen talout­ta pystyssä.

Juoru­osas­tolle tiedok­si, että Pekka on naimi­sis­sa Veera Mus­tosen kanssa, joka oli vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mässä vuosi­na 1996 – 2000.

= = = =

Niin, tietysti min­u­akin saa äänestää.

Ode, 716 Helsinki

Tampereella äänestäisin Jaakko Stenhälliä (257)

Jaakko Stenhäll, Tampere (257)

Diplo­mi-insinööri yllät­tää ja ymmärtää varsin hyvin talout­ta. Hän on yksi vihrei­den talous­poli­ti­ikan arkkite­hdeistä, jota toivoisin puolue­jo­hdon kuun­tel­e­van enemmänkin.

Jaakko on ollut Tam­pereen yhdyskun­ta­lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­ja (helsingik­si kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta) ja ajanut siel­lä mod­er­nia kaupunkipoli­it­tista ajattelua.

Jos Sten­hällin kaltaisia olisi maakun­tapääkaupungeis­sa enem­mänkin, meil­lä Helsingis­sä asun­to­jen hin­nat eivät olisi niin kalli­ita. Urbaa­nia elämää arvostavien ei tarvit­sisi kaikkien muut­taa Helsinkiin.

Espoossa äänestäisin Tiina Eloa

Tiina Elo, Espoo 194

Tiina Elo on tolkullis­es­ti ajat­tel­e­va ja aikaansaa­va. Sik­si hänelle onkin uskot­tu tärkeitä luot­ta­muste­htäviä. Edel­lisel­lä kaudel­la hän oli Espoon kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vpj (ne ovat yleen­sä kovaa porukkaa 😊) ja nyt peräti kaupung­in­hal­li­tuk­sen 1. vara­puheen­jo­hta­ja. Kiin­nos­tus kaupunkisu­un­nit­telu­un näyt­tää jatku­van, kos­ka hän on kaupung­in­hal­li­tuk­sen valvo­jana lau­takun­nas­sa. Hän on myös kaupung­in­hal­li­tuk­sen tila- ja asun­to­jaos­ton puheen­jo­hta­ja. Siinä hän on joutunut rankasti paneu­tu­maan sisäilmaongelmiin.

Jos Tiina Elon kaltaisia poli­itikko­ja olisi pääkaupunkiseudul­la enem­män, seudun kaupunkien yhteistyö sujuisi paljon parem­min – ja sen mukana kaik­ki muukin sujuisi paremmin.

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Helsinkiä on jo vuosikym­meniä raken­net­tu ikään kuin kaupun­ki olisi pien­tä hiomista vaille valmis. Tämän seu­rauk­se­na kasvu on laa­jen­tunut kauas keskus­tas­ta ja asumisen hin­ta on käynyt kohtu­ut­toman kalliiksi.

Olemme vil­pit­tömästi ylpeitä siitä, mitä olemme saa­neet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa aikaan. Helsin­gin uusi yleiskaa­va merk­it­see val­lanku­mouk­sel­lista suun­nan muu­tos­ta kaavoituk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tävästä ja yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta kohti kom­pak­tia, ekol­o­gista kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääasi­as­sa ratikoil­la, fil­lareil­la ja kävellen.

Tämä kir­ja on mei­dän vaalilupauksemme.

Tähän pro­jek­ti­in toivomme tukeasi. Tilaa Mese­naatin kaut­ta kir­ja jo ennakkoon paper­il­la tai sähköisenä, ja samal­la vaik­ka luen­to tai työ­pa­ja. Kir­ja ilmestyy osana vaa­likam­pan­jaamme ja kaik­ki kir­jan rahoi­tus on samal­la osa vaa­likam­pan­jamme rahoi­tus­ta. Aiomme julka­ista kir­jamme tek­ste­jä blogeillamme.

Helsingis­sä 13.3.2017

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron minim­i­tavoite mah­dol­lis­taa kam­pan­jan toteu­tu­misen. Jos 6 000 euron tavoite­hin­ta täyt­tyy, kir­jan pain­os­ta voidaan nos­taa 1 000 kappaleeseen.

Mikko Särelä ja minä haemme rahoi­tus­ta vaa­likir­jallemme “Kaupunki­rak­en­tamisen aika” Mese­naatis­sa. Toivomme tukeasi kam­pan­jalle, jot­ta voimme painaa kir­jamme ja pääsemme jatka­maan työtä parem­man kaupun­gin eteen. 

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

Esit­tely­sivulle pääset tästä

 = = = =

Tuhan­nen euron raja meni jo rik­ki. Pro­jek­ti siis joka tapauk­ses­sa toteutuu. 🙂