Kategoria: eduskuntavaalit

Näitä esimerkiksi voisin äänestää Pirkanmaalla

Julka­isin lis­tan kolmes­ta helsinkiläis­es­tä mielestäni hyvästä ehdokkaas­ta, sel­l­aista, jota yri­ty­selämässä tai tieteen paris­sa ole­vakin mielel­lään äänestäisi.  Use­ampikin on toivonut min­ul­ta saman­laista lis­taa Pirkan­maal­ta. Kak­si oli help­po vali­ta, Oras Tynkky­nen ja Jaakko Mus­takallio. Sit­ten piti kilaut­taa kaver­ille, kos­ka en tunne pirkan­maalaisia ehdokkai­ta kun­nol­la. Kävi ilmi, että kri­teer­it täyt­täviä ehdokkai­ta on lis­toil­la usei­ta. Pidät­täy­dyn kuitenkin kolmes­sa kuten Helsingissäkin.

Oras Tynkkynen

Olin harmis­sani, kun Oras jät­täy­tyi pois eduskun­nas­ta vuon­na 2015, mut­ta jät­täy­dy­in­hän tuol­loin pois itsekin. Sen jäl­keen hän on toimin­ut Sitrassa van­hempana neu­vo­nan­ta­jana ilmas­toa­siois­sa. Hän on toimin­ut myös kahdek­san vuot­ta yrit­täjänä. Oras kuu­luu vihrei­den Asia-Pet­terei­hin, joka pere­htyy huolel­la kaik­keen, mitä tekee. Edel­ly­tyk­siä todel­la vas­tu­ullisi­in tehtäviin.

Jaakko Mustakallio

Jat­ka lukemista “Näitä esimerkik­si voisin äänestää Pirkanmaalla”

Kolme hyvää ehdokasta vihreiden linjasta huolestuneille

Moni on valit­tanut min­ulle pet­tymys­tä vihrei­den nyky­su­un­tauk­seen, tai san­o­taan nyt suo­raan, liial­liseen punav­ihrey­teen. Tätä val­i­tus­ta on tul­lut lähin­nä jakkupukupuolelta sekä tutk­i­joina ja yri­ty­selämässä toimivilta.

Tänään taas Helsin­gin Sanomat julisti vihrei­den siir­tyneen hei­dän vaa­likonev­as­tausten­sa perus­teel­la vasem­malle. Vikaa voi olla myös kysymyk­sis­sä. Niis­sä ei juuri ole kysymyk­siä, jot­ka erot­telisi­vat tehokkaasti vihreät esimerkik­si Vasem­mis­toli­itos­ta. Kysy­i­sivät joskus esimerkik­si työ­markki­na­jär­jestö­jen val­las­ta. Hyviä oli­si­vat myös kysymyk­set, jot­ka erot­tel­e­vat pro mar­ket ‑ihmiset pro business-ihmisistä.

Tosin Hesarin arvokart­ta aset­ti vihreät suun­nilleen oikealle paikalleen vähän demarien oikealle puolelle.

Tarkem­min sanoa vihreil­lä ei ole oikea­ta paikkaa oikeis­to-vasem­mis­to akselil­la, sil­lä puolueessa on tässä asi­as­sa olta­va tilaa eri­laisille mielip­iteille. Yksimielisyyt­tä tarvi­taan aivan toisen­lai­sis­sa asioissa.

Vihrei­den puoluekent­tä ei ole lainkaan niin punav­ihreää väkeä kuin julk­isu­ud­es­ta voisi päätel­lä. Kun äänestet­ti­in vara­puheen­jo­hta­jista — puheen­jo­hta­ja valit­ti­in yksimielis­es­ti – eniten ääniä sai Atte Har­janne, jota ei voi mitenkään pitää punav­ihreänä.  Puoluekok­ous halusi kor­jaus­ta puolueen julkiku­vaan. Jat­ka lukemista “Kolme hyvää ehdokas­ta vihrei­den lin­jas­ta huolestuneille”

Veroja voidaan tuskin alentaa

Suomen talouden haas­teet ovat niin vihe­liäisiä, ettei kukaan vaaleis­sa ehdol­la ole­va uskalla puhua niistä taval­la, johon uskoisi edes itse.

Akuutisti val­tion velan korko ei ole ongel­ma, kos­ka val­tion kannal­ta vain reaa­liko­rol­la on merk­i­tys­tä, eikä se ole ollut koskaan näin paljon miinuk­sel­la. Joskus ne kuitenkin nou­se­vat positiivisiksi.

Jotkut ovat valmi­ita leikkaa­maan julk­isia meno­ja par­il­la mil­jardil­la, toiset kuudel­la. Tilalle pus­kee kuitenkin mil­jardi­tolkul­la uusia vält­tämät­tömiä meno­ja. Sik­si en oikein usko, että julk­isia meno­ja voidaan leika­ta juuri lainkaan, mut­ta samal­la pidän vält­tämät­tömänä leika­ta nyky­isiä meno­ja isol­la kädel­lä, jot­ta tilaa tulisi uusille.

Mil­jar­di tai pari solah­taa puo­lus­tuk­seen syistä, jot­ka kaik­ki tuntevat.

Nykyisel­lä syn­tyvyy­del­lä jokainen sukupolvi tulee ole­maan kol­man­nek­sen edeltäjään­sä pienem­pi. Pieneville ikälu­okille kaatuu sekä eläke­pom­mi että hoivapommi.

Van­henevia ikälu­okkia on enem­män, he elävät kauem­min ja vaa­ti­vat pidem­pään kallista hoitoa, kos­ka nopeasti tap­pa­vat tau­dit väistyvät ja hitaasti tap­pa­va demen­tia jää.

Jat­ka lukemista “Vero­ja voidaan tuskin alentaa”

Perussuomalaisten uusi tuleminen

Twit­teris­sä on ilkut­tu siitä, kuin­ka väärin veikkasin kak­si vuot­ta sit­ten perus­suo­ma­lais­ten tule­vaisu­u­den Hal­la-ahon johta­mana. Ana­lyysi­ni perus­tui siihen, että Soinin perus­ta­ma puolue jou­tui omaa tyh­myyt­tään vihamielisen val­tauk­sen kohteek­si. Eri­laisil­la ulko­maalais­vas­taisil­la ja ääri­oikeis­to­laisil­la sivus­toil­la oli aika avoimesti keskustel­tu siitä, että on taloudel­lis­es­ti edullisem­paa val­la­ta van­ha puolue kuin perus­taa uusi.

Ole­tuk­seni oli, että Hal­la-ahon johta­mana puolue kerää taak­seen eri­lai­sista kiihkokansal­lis­mieli­sistä piireistä koos­t­u­van piskuisen joukkion, mut­ta pet­tynyt duu­nar­i­poruk­ka palaa demarei­hin, joiden kan­na­tus nousee selvästi yli 20 prosentin.

Näin ei kuitenkaan käynyt, osit­tain demareista johtu­vista syistä. Hal­la-ahon puolue onnis­tui ole­tuk­seni vas­tais­es­ti aja­maan kak­sil­la vankkureil­la. Tosin eduskun­taryh­mä näyt­tää pain­ot­tuvan kovasti noi­hin toisi­in vankkurei­hin niin, että Hal­la-ahokin alkaa tun­tua siinä joukos­sa maltilliselta.

Vaa­likeskusteluis­sa muut puolueet tekivät las­ten­tarhamaisel­la kinastelul­laan Hal­la-aholle helpok­si argu­men­toi­da omaa agen­daansa. Hän puhui loogis­es­ti ja voit­ti väit­te­lyt sil­loinkin, kun oli väärässä. Tässä hän on Pet­teri Orpon pei­liku­va. Orpo onnis­tui esimerkik­si hoita­jami­toituk­ses­sa häviämään väit­te­lyn, vaik­ka oli oike­as­sa vain kos­ka ei osan­nut asiaansa.

En jak­sanut kaikkia vaa­likeskustelu­ja kuun­nel­la, kos­ka niistä tuli niin huono olo, mut­ta tämä keskustelu on kuvaava:

Juon­ta­ja: Eikö pidä lisätä työperäistä maa­han­muut­toa, kos­ka työperäis­ten maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa työl­lisyysaste on korkeampi kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten keskuudessa? 

Hal­la-aho: Tämä johtuu asiantun­ti­joista. Tarve­harkin­nan piiris­sä ole­vien kesku­udessa työl­lisyys on vain aluk­si korkeampi, mut­ta las­kee muu­ta­man vuo­den kulut­tua kan­taväestön alapuolelle.

Tähän ei vas­tat­tu mitään, joten Hal­la-aho voit­ti argu­men­toin­nin, vaik­ka oli väärässä. Olisi pitänyt sanoa, että kan­ta­suo­ma­lais­es­ta on mak­set­tu 17 vuot­ta lap­sil­isää ja hänet on koulutet­tu ilmaisek­si, kun taas työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja muut­taa Suomeen työikäisenä. Sik­si hän on elämänkaar­ta ajatellen selkeä net­tomak­sa­ja vähän mata­lam­mal­lakin työllisyysasteella.

Täl­laisia keskustelu­ja oli luke­mat­to­mia. Hal­la-ahon kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va, että hän argu­men­toi huo­mat­tavasti loogisem­min kuin muut puolue­jo­hta­jat. Haav­is­to myös yrit­ti, mut­ta ei saanut puheen­vuoro­ja. En ymmär­rä, mik­si puolue­jo­hta­jat kuvit­tel­e­vat, että men­estyvät vaaleis­sa parem­min, jos näyt­televät tyh­mem­pää kuin ovat.

Hal­la-ahoakin parem­min vaa­likeskusteluis­sa men­estyi Sam­po Ter­ho, mut­ta vaal­imen­estys jäi vaatimattomaksi.

Mut­ta ei perus­suo­ma­lais­ten uusi nousu vaa­likeskusteluista johtunut.

Teknolo­gian muu­tos on kohdel­lut työväen­lu­okkaista miestä huonos­ti. Duu­nar­i­työ­paikko­jen katoami­nen pan­naan herkästi glob­al­isaa­tion piikki­in, mut­ta pääsään­töis­es­ti työ­paikkaka­to johtuu teknolo­gias­ta ja automaa­tios­ta. Teol­lisu­us­tuotan­to on kyl­lä Suomes­sa kas­vanut, vaik­ka työ­paikat ovat tehdas­saleista kadonneet.

Kun työmieheltä viedään työmiehen kun­nia, hän on vihainen. Aikanaan pienvil­jeli­jätkin oli­vat vihaisia pel­to­jen pake­toin­nista, vaik­ka kukaan ei käskenyt pake­toimaan pel­to­ja. Mut­ta itse­tun­to vieti­in, kos­ka tar­jous osoit­ti, ettei oma­l­la työl­lä ollut arvoa.

Työläis­taus­taisen keskilu­okan ahdinko on syynä eli­itin vas­taiseen katkeru­u­teen ja suureen osan epä-älyl­lisen oikeis­ton nousus­ta, joka näkyy Trumpin val­in­tana ja Brex­it-äänestyk­sessä. Se on asia, jolle ei oikein osa­ta tehdä mitään. Kun Bri­tan­nia toiv­ot­tavasti pian eroaa EU:sta, ne kansanosat, jot­ka Brex­itin puoles­ta äänes­tivät, saa­vat huo­ma­ta ase­mansa heiken­tyneen entis­es­tään. Mitähän sit­ten tapahtuu?

Tämä on iso ongel­ma, mut­ta ei siihen kukaan, eivät pop­ulis­titkaan, ole mitään lääket­tä löytäneet.

On kyl­lä vaa­dit­tu teol­lisu­usautomaa­tion kieltämistä työ­paiko­jen säi­lyt­tämisek­si. Ihanko oikeasti? Jos esimerkik­si päät­täisimme, että teol­lisu­usautomaa­tio kiel­let­täisi­in autote­htail­la, auto­jen hin­nat moninkertaistuisivat.

Kes­ki-luokan ase­ma las­ki muuten myös 1930-luvulla.

Mut­ta sit­ten ovat myös luon­nekysymyk­set. Kuulimme juuri väitöskir­jas­ta, jon­ka mukaan perus­suo­ma­lais­ten äänestäji­in kuu­luu paljon ihmisiä, jot­ka luot­ta­vat huonos­ti kans­saih­misi­in­sä. Hei­dän tärkein motivoi­va tun­teen­sa on viha. Maail­mas­sa tulee aina ole­maan para­noi­disia ihmisiä, eikä sitä mil­lään poli­it­tisel­la ohjel­mal­la muuk­si muu­ta­ta. Van­han hyvän luokkav­i­han aikana näi­den viha kanavoi­tui per­in­teis­ten puoluei­den kaut­ta. Hert­ta Kuusi­nen olisi vetänyt hei­dät Vasemmistoliittoon.

(Saman tutkimuk­sen mukaan kokoomus­laiset ovat pin­nal­lisia kulu­tuskeskeisiä shop­pail­i­joi­ta. Min­un silmis­säni ei kovin mairit­tel­e­va omi­naisu­us tämäkään. )

Hal­la-aho ryhtyi heti sopuile­maan. Hän ilmoit­ti, että kiin­tiö­pako­lais­ten määrää voisi nos­taa, jos tur­va­paikkashop­pailu­un puu­tut­taisi­in. Minus­ta tässä on järkeä. Suomen on kan­net­ta­va osuuten­sa pako­laisongel­mas­ta, mut­ta osa tästä rahas­ta menee vääri­in kohteisi­in. Spon­taa­ni­pako­laisik­si ei valikoidu suurim­mas­sa hädässä ole­via vaan niitä, joil­la on resursse­ja matkus­taa tuhan­sia kilo­me­tre­jä ja mak­saa ihmissalakul­jet­ta­jille ja joskus myös viranomaisille.

Paine tur­va­paikkashop­pailu­un pienenisi, jos ovia työperäiselle maa­han­muu­tolle avat­taisi­in. Työperäi­nen maa­han­muut­to antaa oikeu­den tul­la maa­han ansait­se­maan elan­ton­sa työl­lä, mut­ta ei oikeu­ta muut­ta­maan maa­han elämään sosi­aal­i­tur­van varas­sa. Se ei ole kus­tan­nus vaan tukee talout­ta. Esimerkik­si van­hus­ten hoi­dos­ta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Heitä olisi tarvittu eduskunnassa

Eduskun­tavaalien jäl­keen katse kohdis­tuu val­i­tuk­si tulleisi­in. Ker­ron tässä, keitä olisin jäänyt kaipaa­maan. En luet­tele tässä kaikkia niitä, joiden ran­nalle jäämistä surin – en esimerkik­si kaikkia pudon­nei­ta vihre­itä – vaan niitä, joil­la olisi ollut eri­tyi­nen pain­oar­vo eduskun­nas­sa ja joi­ta on vaikea korvata.

Sil­via Modig. Sil­vian putoami­nen oli suuri tap­pio Vasem­mis­toli­itolle. Fik­su huumor­in­ta­juinen ja ennen kaikkea tavoit­teis­saan rehelli­nen. Jotenkin on tul­lut joskus tunne, että juuri tämän rehellisyy­den vuok­si ei ole aina viihtynyt puolueessaan.

Jyr­ki Kasvi taval­laan joutikin jo vai­h­toon, kos­ka on ollut niin pitkään, mut­ta hänen mukanaan vihreä ryh­mä menet­ti paljon asiantun­te­mus­ta tietoy­hteiskun­nan alal­la. Sil­lä alal­la tehdään jatku­vasti tärkeitä ratkaisu­ja, eikä eduskun­nas­sa oikein ole alan osaamista.

Oras Tynkky­nen. Olisi tarvit­tu se kol­mas paik­ka Pirkan­maal­ta. Merkit­tävä ilmastopoli­ti­ikan osaa­ja. Onnek­si Atte Har­janne sen­tään valittiin.

Touko Aal­to. Äänestäjät ovat jul­mia. Toukon asiaosaamista ja paneu­tu­mista olisi tarvit­tu todel­la. Toukon putoami­nen har­mit­taa ylivoimais­es­ti eniten.

Juha Rehu­la Miten keskustal­la on varaa menet­tää hänet?

Samp­sa Kata­ja. Olin hänen kanssaan aikanaan eduskun­nan vero­jaos­tossa, jota hän johti suvereenisti. Fik­su mies, joka olisi järkevöit­tänyt kokoomuk­sen ryh­mää suuresti. Satakun­nan vaalipiri pitäisi yhdis­tää Varsi­nais-Suomen vaalipi­irin kanssa.

Jari Lind­ström Olen Lind­strömin kanssa pääasi­as­sa eri mieltä, mut­ta olen ihail­lut sitä, kuin­ka suo­raselkäis­es­ti hän puo­lusti hal­li­tuk­sen lin­jaa, Paljon suo­raselkäisem­min kuin kokoomuk­sen ja keskus­tan poliitikot.

Sam­po Ter­ho Vaa­likeskustelu­jen ehdo­ton älykkö. Oli varaa siihen, kun mitään ei ollut menetet­tävänä. (Sitä en ymmär­rä, miten muut ajat­te­liv­at, että heitä suosit­taisi­in enem­män, jos näyt­telisivät tyh­mem­pää kuin ovat.) Hyvin ter­ve­järkises­ti ajat­tel­e­va. Voisi toises­sa seuras­sa kas­vaa suurek­si poliitikoksi.

Fatim Diar­ra Min­ul­la oli vaali-iltana ris­tiri­itainen olo, kun Atte Har­janne syr­jäyt­ti lop­pume­treil­lä Fatun. Atte oli min­un ehdokkaani, mut­ta kumpa hän olisi pudot­tanut jonkun toisen tai kumpa vihreät oli­si­vat saa­neet sen seit­semän­nen kansane­dus­ta­jan Helsingistä.

Mikko Kiesiläi­nen Lib­er­an toimin­nan­jo­hta­ja ei vas­taa vihrei­den pro­to­tyyp­piä, mut­ta juuri sik­si monipuolisu­u­den nimis­sä Mikkoa olisi tarvit­tu vihrei­den ryhmässä.

 

= = =

Tämä lista ei ole täy­delli­nen. Se johtuu siitä, ettei Ylen vaal­i­sivu­jen lista pudon­neista kansane­dus­ta­jista ole kunnossa.

Touko Aallon soisin jatkavan eduskunnassa

Kes­ki-Suomes­sa äänestäisin Touko Aaltoa.

 

 

Keskisuo­ma­laisil­la äänestäjil­lä on sinän­sä varaa vali­ta vihrei­den listal­ta, sil­lä kelpo ehdokkai­ta on runsaasti.

Touko on kuitenkin suuri lah­jakku­us, jon­ka soisin jatka­van eduskun­nas­sa. Mies on tosi tun­nolli­nen ja paneu­tuu asioi­hin tar­mol­la. Eduskun­nas­sa kol­le­gat arvos­ti­vat hän­tä suuresti. Kun poli­ti­ik­ka muuten pin­nal­lis­tuu ja parhaan argu­mentin peri­aate tekee tilaa parhaan mieliku­van peri­aat­teelle, asi­apoli­itikkoista on yhä suurem­pi tarve.

Har­mi, että hän sairas­tui kesken puheen­jo­hta­japestin­sä, mut­ta nyt hän on taas oma enti­nen itsensä.

Pirkanmaalla valintani kohdistuisi Jaakko Mustakallioon

Ennakkoäänestys on jo lop­punut. Ajat­telin kuitenkin vielä käy­dä läpi Pirkan­maan vihrei­den ehdokasasettelun.

Vihreät tavoit­tel­e­vat Pirkan­maal­la kolmea paikkaa. Ehdokaslista on niin kova äänestävät pirkan­maalaiset miten tahansa, Pirkan­maal­ta tule hyviä vihre­itä kansane­dus­ta­jia. Har­mi, että niin moni hyvä tulee jäämään rannalle.

Molem­mat istu­vat kansane­dus­ta­jat, Satu Has­si ja Olli-Poi­ka Parvi­ainen ovat hoi­ta­neet tehtävän­sä hyvin. Olen hyvin iloinen, että Oras Tynkky­nen tekee palu­u­ta eduskun­taan. Nuorista nai­sista Iris Suomela, val­tu­us­ton vara­puheen­jo­hta­ja ja Tam­pereen yliopis­ton hal­li­tuk­sen jäsen on kovas­sa nosteessa.

Min­un suosikki­ni on kuitenkin Jaakko Mus­takallio, kaup­pati­eteen mais­teri ja vihreä älykkö, jolle toivoisin tule­vaisu­ut­ta politiikassa.

Omatkin luot­ta­vat häneen. Kaveri on kaupung­in­hal­li­tuk­sen vara­puheen­jo­hta­ja. Lisää talousosaamista vihreään eduskuntaryhmään!

Uudellamaalla äänestäisin Mikko Kiesiläistä

Uudel­la­maal­la äänestäisin Mikko Kiesiläistä.

Vihreä pro mar­ket ‑ekon­o­misti haas­taa kokoomuk­sen pro busi­ness ‑lin­jan.

 

Lib­er­an toimin­nan­jo­hta­ja on vihrei­den joukos­sa vähän eri­lainen nuori. Yri­tys­maail­mas­sa on oival­let­tu, että yri­tyk­sen hal­li­tuk­seen on saata­va eri­laista osaamista. Mikko tuo vihreään eduskun­taryh­mään osaamista, jota siel­lä ei muuten ole, kos­ka Antero Var­tia ja minä emme enää…

Joku voi sanoa, että Mikol­ta puut­tuu näke­mys­tä mon­elta vihrei­den ydi­nalueelta, mut­ta sitä on niil­lä muil­la kansane­dus­ta­jil­la. Ja on sitä Mikol­lakin. Ei kai hän muuten  olisi valin­nut puolueek­seen vihreitä.

Elämme markki­na­t­aloudessa. Jos halu­aa muut­taa maail­maa, on ymmär­ret­tävä, miten markki­nat toimi­vat. Eri­tyis­es­ti ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa markki­noiden toimin­nan ymmärtämi­nen on aivan olennaista.

 

Mies Antero Vart­ian apteekki­mo­nop­o­lin purkamista aja­van kam­pan­jan takana.

Min­ul­ta on kysel­ty ydin­voimaa kan­nat­tavia vihre­itä. Hesarin vaa­likoneen mukaan Mikko kuu­luu myös niihin, mut­ta tämä ei ole syy, mik­si suosi­tan häntä.

Hyviä ehdokkaita Helsingissä

Käyn läpi — toiv­ot­tavasti jo ennen vaalipäivää — läpi joitakin vaalipi­ire­ja suositel­lak­seni ehdokkai­ta äänestäjille, jot­ka ajat­tel­e­vat poli­ti­ikas­ta samal­la taval­la kuin minä. Helsin­gin osalta val­in­ta oli vaikea, kos­ka tun­nen niin mon­et ehdokkaat niin hyvin. Selvästi use­ampia voisin suositel­la aivan vil­pit­tömästi. Jätän tästä lis­tas­ta pois istu­vat kansane­dus­ta­jat, kos­ka he pää­sevät julk­isu­u­teen muutenkin.

 

 

Atte Har­janne

Minä äänestän Attea. Toivon hänestä vah­vaa vihrei­den poli­itikkoa vuosik­si eteenpäin.

Atte Har­janne kuu­luu vihrei­den tutk­i­jasi­ipeen. Hänel­lä on taito yhdis­tää tutk­i­jan ja poli­itikon ajat­telu, ja hän osaa sanoa san­ot­ta­vansa tehokkaasti ja ymmär­ret­tävästi. Hän on val­tu­us­tossa tehokas toimissaan.

Atte on sikäli eri­lainen vihreä, että hän kan­nat­taa julkises­ti ydin­voimaa ­– eri­tyis­es­ti mod­u­laarisia pieny­d­in­voimaloi­ta ratkaisuna Helsin­gin läm­mit­tämiseen. Jos olet sitä mieltä, että vihrei­den pitäisi tark­istaa ydin­voimakan­taansa, lähetä viesti vihrei­den johdolle ja äänestä Attea.

Min­ul­ta on kysyt­ty, mik­si en tue mielu­um­min jotain taloud­es­ta ymmärtävää ehdokas­ta. Sille, joka hal­lit­see ilmas­tom­a­llit, talous­mall­it ovat aika yksinker­taisia. Keskusteluis­sa Aten kanssa olen havain­nut, että hän ymmärtää talousasioi­ta todel­la hyvin.

Loogiseen ajat­telu­un pystyvä ja kiihkot­tomasti ajat­tel­e­va, mut­ta asi­aansa sitoutunut.

 

Fatim Diar­ra

Kun Fatu valit­ti­in vihreän val­tu­us­to­ryh­män vara­puheen­jo­hta­jak­si, en tun­tenut hän­tä lainkaan ja ajat­telin, että kyse oli halus­ta pitää etnistä vähem­mistöä esil­lä, siis posi­ti­ivis­es­ta diskrim­i­naa­tios­ta. Häpeän ennakkolu­u­loani. Fatu kuu­luu ryh­män ehdot­tomi­in älykköi­hin ja lisäk­si vielä reaaloihin.

Hänestä saisi hyvän kansanedustajan.

 

Kati Juva

Kati Juva on ollut pitkään Lääkärin sosi­aa­li­nen vas­tuu ry:n puheen­jo­hta­ja ja edelleen hal­li­tuk­sen jäsen. Lisäk­si hän on kan­sain­välisen Inter­na­tion­al Physi­cians for the Pre­ven­tion of Nuclear War neu­vos­ton puheen­jo­hta­ja ja Inter­na­tion­al Cam­paign to Abol­ish Nuclear Weapons (ICAN) Fin­landin toinen koor­di­naat­tori. IPPNW sai Nobelin rauhan­palkin­non 1985 ja ICAN 2017. (Kati on siis har­vo­ja suo­ma­laisia Nobel-palkin­non voit­ta­jia 😊). Lisäk­si hän on toimin­ut Duodec­imin luot­ta­muste­htävis­sä. Vihrei­den sote-asiantuntijoita.

Koi­jär­ven veteraani.

Arkkipi­is­pan tytär. Ome­na ei ole pudon­nut kauaskaan puusta.

Kaisa Hern­berg.

Vihrei­den yrit­täjäsi­ipeä. Mon­en star­tupin hal­li­tuk­ses­sa. Olen tutus­tunut hänen toim­intaansa Helen Oy:n hal­li­tuk­ses­sa ja toden­nut Kaisan todel­la päteväksi.

Vihre­itä energia-asiantuntijoita.

 

 

 

Maria Ohisa­lo

Köy­hyys­tutk­i­ja, joka tutk­i­jak­oulu­tuk­sen­sa vuok­si ymmärtää yhteiskun­taa monipuolis­es­ti ja osaa eritel­lä tilanteita.

Hänen äänestämisen­sä on myös kan­nan­ot­to vihrei­den puheen­jo­hta­jak­isaan. Hyvä ehdokas eduskun­nan ohel­la siihenkin.

Hoiti eri­no­mais­es­ti puheen­jo­hta­jan tehtävät Touko Aal­lon sairaus­lo­man aikana.

 

 

 

Vihreiden tulisi esittää Pekka Haavistoa pääministeriksi

Vihrei­den tulisi vaa­likam­pan­jan tässä vai­heessa esit­tää, että puolueen ehdokas päämin­is­terik­si on Pekka Haav­is­to.  Haav­is­to on voit­tanut kaik­ki kyse­lyt äänestäjien kesku­ud­es­ta parhaana pääministeriehdokkaana.

Mis­sään ei ole kir­joitet­tu, että päämin­is­terin tulisi tul­la suurim­mas­ta puolueesta – suurim­mal­la puolueel­la on tosin oikeus yrit­tää ensim­mäisenä, mut­ta jos eduskun­nan enem­mistö niin sopii, päämin­is­terik­si voi tul­la kuka hyvänsä.

Ei pitäisi olla toiv­o­ton tehtävä neu­votel­la Haav­is­tos­ta päämin­is­ter­iä, vaik­ka vihreät jäi­sivät kah­den suurim­man puolueen taakse. Olen aika var­ma, että kokoomus pitäisi Haav­is­toa parem­pana kuin Rin­net­tä ja demar­it parem­pana kuin Orpoa.

Haav­is­to myös olisi hyvä johta­maan monipuolue­hal­li­tus­ta. Muil­la hal­li­tus­puolueil­la ei olisi saman­laista tarvet­ta kampit­taa hän­tä kuin olisi kokoomuk­sel­la kampit­taa Rin­net­tä ja demareil­la kampit­taa Orpoa.

Entä kuka olisi hyvä toim­i­maan päämin­is­ter­inä, kun EU:n puheen­jo­hta­ju­us siir­tyy Suomelle heinäku­us­sa? Haav­is­to olisi selvästi paras sekä Suomen, EU:n että ilmas­ton kannal­ta. Tuo kausi on hyvin tärkeä EU:n tule­via ilmas­tolin­jauk­sia ajatellen. Roman­ian kau­den jäl­keen tarvit­taisi­in hyvää puheen­jo­hta­ju­ut­ta. Haav­is­ton rauhan­väl­i­tystyössä han­kki­ma neu­vot­te­lu­taito tulisi käyttöön.

Mut­ta Haav­is­ton­han pitäisi vai­h­tua vihrei­den puoluekok­ouk­ses­sa kesäku­us­sa? Mis­sään ei lue, että päämin­is­terin olisi olta­va puolueen­sa puheen­jo­hta­ja. Ei Har­ri Holk­erikaan ollut.

Ja sitä pait­si. Jos Haav­is­to nousisi päämin­is­terik­si, tilanne olisi täysin muut­tunut viime syksys­tä. Vihrei­den puoluekok­ous val­it­sisi hänet yksimielis­es­ti puheen­jo­hta­jak­si, jos Haav­is­to kat­soisi sen tarpeelliseksi.