Stora Enson vaikeudet esimerkiksi Kemijärvellä juontavat juurensa strategisiin päätöksiin, jotka ainakaan jälkikäteen eivät ole osoittautuneet miksikään menestykseksi. Jatka lukemista “Ei mene hyvin Stora-Ensolla”
Kategoria: _
Kemijärven hyvittäminen
Meillä kaikilla on varmaankin kollektiivinen huono omatunto Kemijärven puolesta sellutehtaan lopettamisen jälkeen. Siksi tuntuu oikeudenmukaiselta, että hallitus on kehysriihessään päättänyt sähköistää Rovaniemi-Kemijärvi ‑radan. Silti päätöksessä ei ole järkeä. Jatka lukemista “Kemijärven hyvittäminen”
Hajaannusta kokoomuksessa
Lehtitietojen mukaan käräjäoikeus antoi vapauttavan tuomion Ruususelle ja kustantajalle äänin 2–2. Vapauttavalla kannalla oli demarien edustaja ja toinen kokoomuslaisista lautamiehistä. Toinen kokoomuslainen äänesti ammattituomarin kanssa tuomitsemisen puolesta.
Pitäisikö tällaista ryhmäkurista lipsumista käsitellä kokoomuksen virallisissa elimissä. Mikä oikein oli puolueen virallinen kanta?
Ulkomaalaispolitiikka 3. Missä ulkomaalaisten tulisi asua?
Moni ihailee Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa. Pelkästään Torontoon haalitaan ulkomaalaisia 150 000 vuodessa, pääasiassa kehitysmaista. Tavoitteena on menestyvä monikulttuurinen miljoonakaupunki, josta tulisi yksi maailman mahtavimmista. Tuon politiikan onnistumisen taustalla on muuttajien itsekäs valikointi. Mutta poikkeaa se Suomen ulkomaalaispolitiikasta muutenkin. Jatka lukemista “Ulkomaalaispolitiikka 3. Missä ulkomaalaisten tulisi asua?”
Ulkomaalaispolitiikka 2. Työperäinen maahanmuutto
Koko Euroopalla on demografinen ongelma. Sodanjälkeiset ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja huoltosuhde heikkenee olennaisesti. Rahaa ansaitsevia ja veroja maksavia on vähän ja tulonsiirroilla eläviä on paljon. Veroasteet pyrkivät nousemaan. Ikäjakaumaa on ajateltu pidettäväksi tasapainossa tuomalla Suomeen noin 10 000 ulkomaalaista vuodessa. Tilast5okeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan työikäinen väestö vähenisi Suomessa ilman maahanmuuttoa 500 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Tuo 10 000 hengen vuosittainen maahanmuutto leikkaisi tästä laskusta puolet.
Ymmärtääkseni valtiontaloutta työperäinen maahanmuutto ei pelasta. Kun halutaan työvoimaa, saadaan ihmisiä. Ihmisten mukana tulee myös menoja. Muissa EU-maissa lasketaan, että maahanmuuttajat alkavat tukea valtiota nettomaksajina vasta kolmannessa sukupolvessa. Jos ajattelisimme vain julkisen talouden tasapainoa, emme suosisi maahanmuuttoa – ellei se sitten olisi kovin valikoivaa. Jatka lukemista “Ulkomaalaispolitiikka 2. Työperäinen maahanmuutto”
Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset
Aloitan lupaamani keskustelun ulkomaalaispolitiikasta. Tähän keskusteluun saa osallistua ainoastaan omalla nimellä. Nimimerkki sallitaan vain poikkeuksellisesti samankaltaisin perustein kuin HS:n mielipidesivuilla: kun henkilö haluaa kertoa nimimerkin suojissa jostain omasta kokemuksestaan, vaikkapa juoposta äidistään. Jos en henkilöä tunne, tulen selvittämään henkilöllisyyden todenperäisyyden. Tulen myös karsimaan asiattomat krijoitukset.
Tarkoituksenani on kirjoittaa ainakin seuraavista aiheista:
1. Pakolaiset
2. Työperäinen maahanmuutto ja sen kriteerit
3. Ulkomaalaisten asuinalueet.
Nyt siis pakolaisista
Jokaisen maan eettinen velvollisuus on tarjota suojaa vainon kohteille. Vaimoni suvussa on Mannerheimristin ritari, joka joutui sodan jälkeen pakenemaan Suomesta välttääkseen karkotuksen Neuvostoliittoon. Oli jotenkin luonnollista, että muu maailma otti hänet vastaan. Hitlerin Saksasta pakenevia juutalaisia ei muu maailma päästänyt turvaan, mitä vieläkin hävetään. Tämä takia kansainväliset pakolaissopimukset ovat osittain järjettömän tiukkoja. Jatka lukemista “Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset”
Haluaako Korhonen lakkauttaa perintöveron kokonaan?
Radiossa Keskustan Korhonen vaati, että perintövero on poistettava kokonaan kaikelta yritysomaisuudelta. Kertokaa nyt minulle, miksi tämä ei johtaisi siihen, että perintövero poistuu kokonaan.
Minulla on aivan rehellinen osakeyhtiö, jonka varallisuus siis siirtyisi aikanaan lapsilleni Korhosen mukaan verottomana. Omistan vaimoni kanssa myös asunto-osakkeen, josta lapseni joutuyisivat maksamaan perintöveron. Jos nostan yhtiöni osakepääomaa asunto-osakkeeni markkina-arvon verran ja myyn asuntoni yritykselleni, lapseni perivät aikanaan yhtiön ja sen mukana asunto-osakkeen verottomana ja voivat sen jälkeen purkaa yhtiön. Korhonen on viemässä veronkierrosta keksimisen ilon!
Turun seudun kaupunkirakenteesta asiallisesti
Koska erilaiset ulkomaalaiskvihassaan piehtoroivat valtasivat edellisen viestin, kirjoitan uudestaan Turun rajoista. Tähän en ota yhtään ulkomaalaiskommenttia, jotta ne ujotka haluavat keskustella kaupunkipolitiikasta asiallisesti, saisivat myös tilaa.
Turun kaupungin alue on ahdas ja varsin oudon muotoinen. Turkuun rakennettiin paljon betonirakentamisen pahimpina aikoina, Syntyi aika pahannäköisiä lähiöitä, joita on syntynyt kyllä muuallekin. Muualla niitä on kuitenkin voitu tasapainottaa sosiaalisesti toisenlaisilla asuinalueilla, mutta Turussa nuo toisenlaiset asuinalueet syntyivät naapurikuntiin. Olisi toki Helsingissäkin voinut olla niin, että Itä-Helsinki olisi muodostanut oman kuntansa ja yrittäisi nyt tulla toimeen omillaan. Jatka lukemista “Turun seudun kaupunkirakenteesta asiallisesti”
Pakkohoitoa Turuntautiin
Kovin paljon on puhuttu pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä. Minusta kunnat pitäisi yhdistää, mutta vielä keskeisempää olisi tehdä jotain Turussa. Turun ympäristökunnat ovat jättäneet Turun puristuksiin, haalivat hyvätuloiset veronmaksajat ja jättävät Turun yksin kantamaan koko seudun sosiaaliset ongelmat. Jatka lukemista “Pakkohoitoa Turuntautiin”
Rakennetaan vain asemien ympärille
Kolumni Suomen Kuvalehdessä 7/2008
Helsingin seudulla olisi täysin mahdollista päättää, että rakentaminen on sallittua vain asemien ympäristössä. Rakennusmaa ei loppuisi, radat pystyttäisiin rahoittamaan. Ongelmaksi muodostuisi vain ne maanomistajat, joiden mailla rakentaminen kiellettäisiin.
Yhdyskuntarakenne hajoaa nopeammin kuin koskaan, vaikka jokseenkin kaikki puhuvat ehyen kaupunkirakenteen puolesta Ongelma on polttavin Helsingin seudulla, mutta koskee myös muita kasvavia kaupunkeja. Nyt käsittelen kuitenkin vain Helsingin seutua, jossa raideliikenteellä on merkittävä rooli. Jatka lukemista “Rakennetaan vain asemien ympärille”