Kemijärven hyvittäminen

Meil­lä kaikil­la on var­maankin kollek­ti­ivi­nen huono omatun­to Kemi­jär­ven puoles­ta sel­l­ute­htaan lopet­tamisen jäl­keen. Sik­si tun­tuu oikeu­den­mukaiselta, että hal­li­tus on kehys­ri­ihessään päät­tänyt sähköistää Rovanie­mi-Kemi­järvi ‑radan. Silti päätök­sessä ei ole järkeä. Jat­ka lukemista “Kemi­jär­ven hyvittäminen”

Hajaannusta kokoomuksessa

Lehti­ti­eto­jen mukaan käräjäoikeus antoi vapaut­ta­van tuomion Ruususelle ja kus­tan­ta­jalle äänin 2–2. Vapaut­taval­la kan­nal­la oli demarien edus­ta­ja ja toinen kokoomus­lai­sista lau­tamiehistä. Toinen kokoomus­lainen äänesti ammat­ti­tuo­marin kanssa tuomit­semisen puolesta.

Pitäisikö täl­laista ryh­mäkurista lip­sum­ista käsitel­lä kokoomuk­sen viral­li­sis­sa elimis­sä. Mikä oikein oli puolueen viralli­nen kanta?

Ulkomaalaispolitiikka 3. Missä ulkomaalaisten tulisi asua?

Moni ihailee Kanadan maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa. Pelkästään Toron­toon haal­i­taan ulko­maalaisia 150 000 vuodessa, pääasi­as­sa kehi­tys­maista. Tavoit­teena on men­estyvä monikult­tuuri­nen miljoon­akaupun­ki, jos­ta tulisi yksi maail­man mah­tavim­mista. Tuon poli­ti­ikan onnis­tu­misen taustal­la on muut­ta­jien itsekäs valikoin­ti. Mut­ta poikkeaa se Suomen ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta muutenkin. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka 3. Mis­sä ulko­maalais­ten tulisi asua?”

Ulkomaalaispolitiikka 2. Työperäinen maahanmuutto

Koko Euroopal­la on demografinen ongel­ma. Sodan­jälkeiset ikälu­okat siir­tyvät eläk­keelle ja huolto­suhde heikke­nee olen­nais­es­ti. Rahaa ansait­se­via ja vero­ja mak­savia on vähän ja tulon­si­ir­roil­la eläviä on paljon. Veroas­t­eet pyrkivät nouse­maan. Ikä­jakau­maa on ajatel­tu pidet­täväk­si tas­apain­os­sa tuo­ma­l­la Suomeen noin 10 000 ulko­maalaista vuodessa. Tilast5okeskuksen tuoreen väestöen­nus­teen mukaan työikäi­nen väestö vähenisi Suomes­sa ilman maa­han­muut­toa 500 000 hen­gel­lä vuo­teen 2040 men­nessä. Tuo 10 000 hen­gen vuosit­tainen maa­han­muut­to leikkaisi tästä laskus­ta puolet. 

Ymmärtääk­seni val­tion­talout­ta työperäi­nen maa­han­muut­to ei pelas­ta. Kun halu­taan työvoimaa, saadaan ihmisiä. Ihmis­ten mukana tulee myös meno­ja. Muis­sa EU-mais­sa las­ke­taan, että maa­han­muut­ta­jat alka­vat tukea val­tio­ta net­tomak­saji­na vas­ta kol­man­nes­sa sukupolves­sa. Jos ajat­telisimme vain julkisen talouden tas­apain­oa, emme suo­sisi maa­han­muut­toa – ellei se sit­ten olisi kovin valikoivaa. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka 2. Työperäi­nen maahanmuutto”

Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset

Aloi­tan lupaa­mani keskustelun ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta. Tähän keskustelu­un saa osal­lis­tua ain­oas­taan oma­l­la nimel­lä. Nim­imerk­ki sal­li­taan vain poikkeuk­sel­lis­es­ti samankaltaisin perustein kuin HS:n mielipi­desivuil­la: kun henkilö halu­aa ker­toa nim­imerkin suo­jis­sa jostain omas­ta koke­muk­ses­taan, vaikka­pa juo­pos­ta äidis­tään. Jos en henkilöä tunne, tulen selvit­tämään henkilöl­lisyy­den toden­peräisyy­den. Tulen myös kar­si­maan asi­at­tomat krijoitukset.

Tarkoituk­se­nani on kir­joit­taa  ainakin seu­raav­ista aiheista:

1.       Pako­laiset

2.       Työperäi­nen maa­han­muut­to ja sen kriteerit

3.       Ulko­maalais­ten asuinalueet.

Nyt siis pakolaisista

Jokaisen maan eet­ti­nen velvol­lisu­us on tar­jo­ta suo­jaa vain­on kohteille. Vai­moni suvus­sa on Man­ner­heim­ristin ritari, joka jou­tui sodan jäl­keen pak­en­e­maan Suomes­ta vält­tääk­seen karko­tuk­sen Neu­vos­toli­it­toon.  Oli jotenkin luon­nol­lista, että muu maail­ma otti hänet vas­taan. Hit­lerin Sak­sas­ta pak­enevia juu­ta­laisia ei muu maail­ma päästänyt tur­vaan, mitä vieläkin hävetään. Tämä takia kan­sain­väliset pako­lais­sopimuk­set  ovat osit­tain jär­jet­tömän tiukko­ja. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: 1. Pakolaiset”

Haluaako Korhonen lakkauttaa perintöveron kokonaan?

Radios­sa Keskus­tan Korho­nen vaati, että per­in­tövero on pois­tet­ta­va kokon­aan kaikelta yri­tyso­maisu­udelta. Ker­tokaa nyt min­ulle, mik­si tämä ei johtaisi siihen, että per­in­tövero pois­tuu kokonaan.

Min­ul­la on aivan rehelli­nen osakey­htiö, jon­ka var­al­lisu­us siis siir­ty­isi aikanaan lap­sil­leni Korho­sen mukaan verot­tomana. Omis­tan vai­moni kanssa myös asun­to-osak­keen, jos­ta lapseni joutuy­i­si­vat mak­samaan per­in­töveron. Jos nos­tan yhtiöni osakepääo­maa asun­to-osak­keeni markki­na-arvon ver­ran ja myyn asun­toni yri­tyk­sel­leni, lapseni perivät aikanaan yhtiön ja sen mukana asun­to-osak­keen verot­tomana ja voivat sen jäl­keen purkaa yhtiön.  Korho­nen on viemässä veronkier­rosta kek­simisen ilon!

Turun seudun kaupunkirakenteesta asiallisesti

Kos­ka eri­laiset ulko­maalaiskvi­has­saan piehtoroi­vat val­ta­si­vat edel­lisen viestin, kir­joi­tan uud­estaan Turun rajoista. Tähän en ota yhtään ulko­maalaiskom­ment­tia, jot­ta ne ujot­ka halu­a­vat keskustel­la kaupunkipoli­ti­ikas­ta asial­lis­es­ti, saisi­vat myös tilaa.

Turun kaupun­gin alue on ahdas ja varsin oudon muo­toinen. Turku­un raken­net­ti­in paljon betoni­rak­en­tamisen pahimp­ina aikoina, Syn­tyi aika pahan­näköisiä lähiöitä, joi­ta on syn­tynyt kyl­lä muuallekin.  Muual­la niitä on kuitenkin voitu tas­apain­ot­taa sosi­aalis­es­ti toisen­laisil­la asuinalueil­la, mut­ta Turus­sa nuo toisen­laiset asuinalueet syn­tyivät naa­purikun­ti­in. Olisi toki Helsingis­säkin voin­ut olla niin, että Itä-Helsin­ki olisi muo­dostanut oman kun­tansa ja yrit­täisi nyt tul­la toimeen omil­laan. Jat­ka lukemista “Turun seudun kaupunki­rak­en­teesta asiallisesti”

Pakkohoitoa Turuntautiin

Kovin paljon on puhut­tu pääkaupunkiseudun kun­tien yhdis­tämis­es­tä. Minus­ta kun­nat pitäisi yhdis­tää, mut­ta vielä keskeisem­pää olisi tehdä jotain Turus­sa. Turun ympäristökun­nat ovat jät­täneet Turun puris­tuk­si­in, haali­vat hyvä­tu­loiset veron­mak­sa­jat ja jät­tävät Turun yksin kan­ta­maan koko seudun sosi­aaliset ongel­mat. Jat­ka lukemista “Pakko­hoitoa Turuntautiin”

Rakennetaan vain asemien ympärille

Kolum­ni Suomen Kuvale­hdessä 7/2008

Helsin­gin seudul­la olisi täysin mah­dol­lista päät­tää, että rak­en­t­a­mi­nen on sal­lit­tua vain asemien ympäristössä. Raken­nus­maa ei lop­puisi, radat pystyt­täisi­in rahoit­ta­maan. Ongel­mak­si muo­dos­tu­isi vain ne maan­omis­ta­jat, joiden mail­la rak­en­t­a­mi­nen kiellettäisiin.

Yhdyskun­tarakenne hajoaa nopeam­min kuin koskaan, vaik­ka jok­seenkin kaik­ki puhu­vat ehyen kaupunki­rak­en­teen puoles­ta Ongel­ma on polt­tavin Helsin­gin seudul­la, mut­ta kos­kee myös mui­ta kas­vavia kaupunke­ja. Nyt käsit­te­len kuitenkin vain Helsin­gin seu­tua, jos­sa raideli­iken­teel­lä on merkit­tävä rooli. Jat­ka lukemista “Raken­netaan vain asemien ympärille”