Vihreiden ryhmäpuhe kuntauudistuksesta 6.6.2012

Osmo Soin­in­vaaran vihreä ryh­mäpuhe kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta 6.6.2012 eduskunnassa:

_____________________

 

Arvoisa puhemies!

Kiireisin asia kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa on saat­taa pelisään­nöt kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la toimiviksi ja reiluik­si. Niil­lä ongel­mana ei ole palvelu­jen jär­jestämi­nen eikä väestön ikään­tymi­nen, vaan yhdyskun­tarak­en­teen eheyt­tämi­nen ja sosi­aalisen eriy­tymisen pysäyttäminen.

Kaikil­la kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la on menos­sa voimakas sisäi­nen muut­toli­ike, jos­sa jotkut kun­nat keräävät varakas­ta väestöä ja tois­t­en osak­si tulee asut­taa vähä­varaisia. Vaik­ka eriy­tymiske­hi­tys ei ole eden­nyt niin pitkälle kuin vaikka­pa Ran­skan kaupungeis­sa, sen nopeus on hälyt­tävä. Tämä on pysäytet­tävä nopeasti.

Kun­tien väli­nen kil­pailu veron­mak­sajista on johtanut yhdyskun­tarak­en­teen hajoamiseen. Tästä seu­raa paljon asfalt­tia, pitk­iä matko­ja ja palveluelinkeino­jen heikkoa men­estys­tä sekä rahan menoa. Jat­ka lukemista “Vihrei­den ryh­mäpuhe kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta 6.6.2012”

Kettil Bruun ‑palkinto Soininvaaralle

ALKOHOLITUTKIMUSSÄÄTIÖ

LEHDISTÖTIEDOTE

KETTIL BRUUN ‑PALKINTO OSMO SOININVAARALLE

Kol­mas­toista Ket­til Bru­un ‑palk­in­to on myön­net­ty kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaar­alle. Val­ti­oti­eteen lisen­si­aat­ti Osmo Soin­in­vaara on monipuolisel­la yhteiskun­nal­lisel­la ja poli­it­tisel­la toimin­nal­laan tuonut uusia merkit­täviä tiedol­lisia virikkeitä yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un. Soin­in­vaara on jo vuosikym­menten ajan ollut tuot­telias tietokir­jail­i­ja ja hänen viimeisin kir­jansa käsit­telee syväl­lis­es­ti sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tus­ta valmis­telleen SATA-komitean työskentelyä.

Soin­in­vaara oli uransa alku­vai­heessa käyn­nistämässä vihreän liik­keen syn­tymiseen johtanut­ta ympäristökeskustelua. Myöhem­min hän on pain­ot­tanut hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kehit­tämistä sekä käyt­tänyt poikkeuk­sel­lisen asiantun­te­via yhteiskun­tapoli­it­tisia puheen­vuoro­ja perus­tu­losta, työa­jas­ta, ener­giakysymyk­sistä, hyv­in­voin­ti­val­tion taloud­es­ta ja veroista, liiken­teestä ja kaupunkisuunnittelusta.

Ket­til Bru­un ‑palkin­non perus­tamiskir­jan mukaan palk­in­to jae­taan joka toinen vuosi. Palk­in­to myön­netään henkilölle tai ryh­mälle, joka toimin­nal­laan on tuonut uusia merkit­täviä tiedol­lisia virikkeitä suo­ma­laiseen ja pohjo­is­maiseen yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un. Palk­in­toa jaet­taes­sa kiin­nitetään eri­ty­istä huomio­ta niihin kysymyk­si­in, joi­ta Ket­til Bru­un on ottanut esille tutkimuk­sis­saan ja toimin­nas­saan. Palk­in­to­sum­ma on 5.000 euroa.

Ensim­mäi­nen Ket­til Bru­un ‑palk­in­to myön­net­ti­in Arvid von Marten­sille vuon­na 1987, toinen Ilk­ka Taipaleelle vuon­na 1989, kol­mas Johan­na Suur­päälle vuon­na 1991, neljäs Nils Christielle vuon­na 1993, viides Heik­ki Hiil­am­olle vuon­na 1995, kuudes Rai­ja Julkuselle vuon­na 1997, seit­semäs Jor­ma Sip­ilälle 1999, kahdek­sas Thomas Wall­gre­nille 2001, yhdek­säs Kevät Nou­si­aiselle 2003, kymmenes Markku T. Hyypälle 2005, yhdestoista Jari Hau­tamäelle 2007 ja kahdestoista Klaus Mäkelälle 2009.

Palkin­non saa­jas­ta teki esi­tyk­sen toimikun­ta, jon­ka aset­ti Alko­holi­tutkimussäätiön hal­li­tus. Toimikun­nan koollekut­su­jana toi­mi Alko­holi­tutkimussäätiön tutkimusjo­hta­ja. Suomen Akatemi­an kult­tuurin ja yhteiskun­nan tutkimuk­sen toimikun­ta, Helsin­gin yliopis­ton val­ti­oti­eteelli­nen tiedekun­ta ja West­er­mar­ck-seu­ra nime­sivät toimikun­taan kukin yhden edus­ta­jan. Toimikun­nan jäseniksi kult­tuurin ja yhteiskun­nan tutkimuk­sen toimikun­ta nime­si pro­fes­sori Pauli Niemelän, val­ti­oti­eteelli­nen tiedekun­ta pro­fes­sori Ris­to Eräsaaren ja West­er­mar­ck-seu­ra tutk­i­ja Katari­ina Warpe­niuk­sen. Päätök­sen palkin­non saa­jas­ta teki Alko­holi­tutkimussäätiön hal­li­tus toimikun­nan esityksestä.

www.alkoholitutkimussaatio.fi

Ode radiossa 4.11.2011 hyvinvointiyhteiskunnasta

Yle Radio Suo­mi, Ajan­tasa 4.11.2011

Hyvinvointiyhteiskunta. nyt.

“Mil­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta olisi, jos se raken­net­taisi­in nyt — keskustele­mas­sa kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaara ja sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sori Anneli Anttonen.”

Kuuntele tallenne tästä. (minuutit 07:40 — 26:42)

Kuntauudistuksen merkittävimmät päätökset koskevat kaupunkeja

(Vihreän eduskun­taryh­män ryh­mäpuheesta 28.9.2011, puhu­jana Soininvaara)

Mitä ongel­maa ratkaisemme, kun uud­is­tamme reip­paal­la kädel­lä kuntarakennetta? 

Ongelmia on kak­si. Niistä merkit­tävämpi kos­kee kas­vavia kaupunke­ja, jot­ka ovat pirstoutuneet keskenään kil­paile­viksi kun­tayk­siköik­si. Yleen­sä kil­pailu kirit­tää osal­lis­tu­jia parem­pi­in suorituk­si­in, mut­ta kaupunkiseu­tu­jen sisäi­nen kil­pailu on mii­nus­sum­mak­il­pailua, jos­sa ei toteudu reilu peli ja joka ei edis­tä vas­tu­ullista toimintaa. 

Kil­pailu kan­nus­taa valikoimaan kaavoituk­sen ja asun­topoli­ti­ikan keinoin asukkaik­si varakkai­ta ja ter­veitä ja sysimään sairaat ja köy­hät muualle.
Kil­pailu johtaa huonoon yhdyskun­tarak­en­teeseen. Kehyskun­nat rak­en­ta­vat lähiöitä mitä kum­mallisimpi­in paikkoi­hin, jot­ta ne oli­si­vat oikeal­la puolel­la kun­nan rajaa ja keskuskaupun­git kaavoit­ta­vat pien­talo­ja alueille, joille olisi luon­tev­in­ta rak­en­taa ker­rostalo­ja – tai kaavoit­ta­vat asumiseen arvokkai­ta ranto­ja, jot­ka pitäisi jät­tää kaikkien vapaasti käytet­täviksi. Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tuk­sen merkit­tävim­mät päätök­set koske­vat kaupunkeja”

Kuntauudistus hyvissä käsissä

Olin vähän huolis­sani kesäl­lä, kun kun­t­a­min­is­terik­si ei valit­tukaan ketään hal­li­tus­neu­vot­telu­jen kun­tatyöryh­mästä; molem­mista kan­di­daateista tuli tosin ryh­män­jo­hta­jia. Val­uuko työryh­män hyvä hen­ki hukkaan, kun min­is­teri ei kuu­lunut joukkoon.

Huoli osoit­tau­tui aiheet­tomak­si. Min­is­teri Hen­na Virkkunen oli kut­sunut täk­si aamuk­si kun­tatyöryh­män tapaamiseen. Hän piti eri­no­maisen alus­tus­puheen­vuoron, joka osoit­ti, että sanoma oli men­nyt täy­del­lis­es­ti per­ille. Min­is­teri oli hah­mot­tanut eri­no­mais­es­ti, mitä ollaan tekemässä ja mik­si – ja vaikut­ti hyvin päät­täväiseltä. Hen­na Virkkusel­la on hal­li­tuk­sen haas­tavin salkku, mut­ta hän ei näytä haastei­ta pelkäävän.

Kehuimme ensin kil­van hal­li­tu­so­hjel­man kun­takir­jauk­sia. Ne ovatkin koko hal­li­tu­so­hjel­man paras­ta ja jämäk­in­tä tekstiä. 

Virkkunen tote­si, että ohjel­mas­sa lukee, että hal­li­tus toteut­taa kun­tau­ud­is­tuk­sen koko maas­sa. Siinä ei lue, että hal­li­tus käyn­nistää. Tämä on otet­ta­va huomioon han­kkeen aikataulussa. 

Nyt alkaa tapahtua.