Talin Golf-kenttä

Yksi demokratian hankaluuksia on, että perusteetonta etua on vaikea ottaa pois pieneltä ryhmältä. Jos vaikka 5 000 suomalaista saisi vuodessa täysin ansiotonta etuutta tuhat euroa vuodessa, ketään ei kiinnostaisi tuon etuuden lakkauttaminen. Nuo 5 000 liittoutuisivat tiukasti saavutertun edun taaksi eikä muita asia kiinnostaisi, sillä maksaahan se suomalaiste kohden vain kymmene3n senttiä kuussa. Aina sitäpaitsi löytyy poliitikkoja kalastamaan noita 5 000 ääntä.

Helsinki on vuokrannut suljetulle klubille Talin golfkentän, puoli neliökilometriä, siis 500 000 neliömetriä, mikä tonttipulasta kärsivässä pääkaupungissa on ehkä parempi mittari. Jatka lukemista ”Talin Golf-kenttä”

Ilmainen neuvo Risto Pelkoselle

En mitenkään kadehdi arkkiatri Pelkosen tehtävää laukaista Tehyn työtaistelu. Vaikka valtiovarainministeri Katainen kehottikin kaikkia antamaan sovittelulautakunnalle työrauha, tarjoan kuitenkin neuvoa: osana sopimusta pitäisi sopia kuntalisästä, joka koskisi kalliden asuinkustannusten ja työvoimapulan vaivaama kuintia, erityisesti pääkaupunkiseutua. Se olisi oikeudenmukaista ja se helpottaisi työvoimapulaa.

Älykkäät muodostavat valtioita vai kehittävätkö valtiot älykkyyttä

Minun olisi tietysti poliittisesti viisasta lopettaa keskustelu älykkyystutkimuksesta pikaisesti ja vielä viisaampaa olisi ollut olla aloittamatta sitä lainkaan, mutta minäpä en olekaan enää poliitikko. Kuten joku täällä sanoi, vaikeneminen näistä tutkimuksista tai niiden epä-älyllinen pois selittäminen vain ruokkii niitä äärimmäisyysihmisiä, joiden temmellyskenttänä nämä rasismia ruokkivat tutkimukset nyt ovat. Jatka lukemista ”Älykkäät muodostavat valtioita vai kehittävätkö valtiot älykkyyttä”

Autot pois musiikkitalon kohdalta!

Hesari kirjoitti tänään asiasta, joka minuakin on raivostuttanut. Musiikkitalon näköjään ikuiseksi jäävän työmaan kohdalla on pysyvä ruuhka, joka myöhästyttää bussien ja ratikoiden kulkua kohtuuttomasti. Miksi väliä ei suljeta henkilöautoilta töiden siksi ajaksi? Suurin osa autoilijoistahan kiettää paian jo nyt, miksi loppujakin ei panna niin tekemään? Olen aika varma, että ihmisten yhteen laskettu matkustusaika näin menetellen lyhenisi, minkä autoilijat menettäisivät (jos menettäisivät mitään), sen bussi- ja ratikkamatkustajat moninkertaisesti voittaisivat.

Kuuleko Pekka Sauri?

Luulin ymmärtäväni digitelevisiota, mutta erehdyin

Meiltä hajosi televisio puolitoista vuotta sitten. Ostin uuden, litteän ja siis energiaa säästävän. Siinä oli sisäänrakennettu digiboksi, mutta valitettavasti antenniverkkoon. Asumme kaapelitaloudessa, joten emme tehneet tuolla digiboxilla mitään. Television olisi saanut myös ilman sitä, mutta samaan hintaan. Niinpä meillä on ollut kaksi digiboxia, toinen käyttämättömänä televisiossa ja toinen irrallinen kaapeliverkkoa varten. Jatka lukemista ”Luulin ymmärtäväni digitelevisiota, mutta erehdyin”

Kummallinen maataloustuki

Meillä on Suomessa suuri kansallinen hanke päästä tukemaan omaa maatalouttamme Suomesta kerättyjen verotulojen muodossa. Ilman tätä tukea maatalous kuulemma loppuu Etelä-Suomesta. Päädyttäisiin järjenvastaiseen tilanteeseen,jossa Pohjois-Suomessa viljely kannattaisi, Etelä-Suomessa ei. Jatka lukemista ”Kummallinen maataloustuki”

Älykkyyskeskustelusta

Joitakin vastauksia edelliseen artikkeliin tulleista kommenteista.

Markus kysyi, mitä halusin tällä kirjoituksella viestittää. En mitään. Kirjoitin sen, kun HS kysyi asiaa raadiltaan. Olin sitä ennen päättänyt, että alan julkaista omat vastaukseni täällä, jos aihe tuntuu mielenkiintoiselta. Ajattelin tämän aiheen olevan, enkä ollut väärässä. Jatka lukemista ”Älykkyyskeskustelusta”

Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?

Vastausen HS-raadin viikon kysymykseen.

On aivan selvää, että älykkyystestit mittaavat jotain merkittävää, koska testitulos ennustaa menestystä myöhemmässä elämässä hyvin. Testissä on puutteita, mikä tilastollisesti tarkoittaa, että mittari on epätarkka, mutta tämä vain vahvistaa ”älykkyyden” merkitystä. Jos mittari olisi tarkempi, se tietysti ennustaisi vielä paremmin, sillä tuskin se tämä mittausvirhe on, joka tekee älykkyystestistä niin hyvän ennustajan. Jatka lukemista ”Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?”

Hankala köyhyys

Kolumni Suomen Kuvalehdessä 42/2007

Köyhyys ja tuloerot ovat kasvaneet, mutta niissä on kyse eri asioista.

Tuloerot tasoittuivat maassamme sodan jälkeen aina 1980-alkuun asti ja pysyivät kymmenen vuotta vakaina. Erot ansiotuloissa ovat kasvaneet jatkuvasti 1970-luvun alusta alkaen, mutta verotus ja tulonsiirrot kumosivat tämän vaikutuksen. Uudelleenjaon voimat loppuivat laman alkaessa ja tuloerot kääntyivät kasvuun. Tällä vuosikymmenellä erojen kasvu on jatkunut, joskin vähän hitaammin. Jatka lukemista ”Hankala köyhyys”