Mitä tehdä tyhjille toimistoille

Pääkaupunkiseudul­la on tyhjil­lään 1,2 neliök­ilo­metriä toimis­toti­laa. Se vas­taa noin 50 000 työ­paikkaa. Asun­noik­si muutet­tuna samaan tilaan mah­tu­isi noin 30 000 asukasta.

Tyhjän toimis­toalan voi ennus­taa lisään­tyvän etä­työn vuok­si. Vielä ei tiede­tä, kuin­ka paljon koro­nan aiheut­ta­ma etä­työ on tul­lut jäädäk­seen, mut­ta ei se ainakaan lisää toimi­s­toneliöi­den tarvetta.

Helsin­gin keskus­tas­sa toimis­tot ovat täyskäytössä. Tyhjää tilaa on vain sen ver­ran kuin on vält­tämätön­tä tur­vaa­maan markki­noiden toimivu­us. Toimis­to­ja on tyhjil­lään ennen kaikkea siel­lä, minne on vaikea päästä julk­isil­la kulkuneu­voil­la, eri­tyis­es­ti kehätei­den var­sil­la. Keskus­taan taas on vaikea päästä autol­la, mut­ta se ei näytä toimis­toti­lan kysyn­tää hait­taa­van. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä tyhjille toimistoille”

Mitä ajattelen koronasta huhtikuussa 2022

Epi­demi­olog­it ennus­ti­vat pari vuot­ta sit­ten, ettei Covid-19 pan­demi­aa pystytä pysäyt­tämään, vaan se läpäisee koko väestön niin, että enem­mistö ihmi­sistä sairas­tuu. Näin ei käynyt sil­loin, mut­ta omikron vari­ant­ti on läpäis­syt väestön jo mon­es­sa maas­sa ja läpäisee lopuis­sakin. Mon­et maat ovat luop­uneet yri­tyk­sistä rajoit­taa tautia.

Niin on luop­unut Suomikin, vaik­ka sitä ei ääneen san­o­takaan. Tar­tun­to­ja on enem­män kuin koskaan, ja jok­seenkin kaik­ki rajoituk­set puret­tu. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len koronas­ta huhtiku­us­sa 2022”

Helen oy ja venäläinen kivihiili

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainan, Helen oy:n hal­li­tus, jon­ka puheen­jo­hta­ja olen,  päät­ti että lopetamme kivi­hi­ilen oston Venäjältä välit­tömästi, vaik­ka kivi­hi­ili ei ollutkaan EU:n pakotelistalla.

Tänään kuitenkin venäläistä kivi­hi­iltä on tuo­tu Salmisaaren voimalaitok­selle. Mik­si ihmeessä? Jat­ka lukemista “Helen oy ja venäläi­nen kivihiili”

On aika varustautua seuraavaan pandemiaan

Kir­joitin Verde-lehteen varus­tau­tu­mis­es­ta seu­raavaan pandemiaan.

Covid-19 epi­demia ei tai­da tästä muuk­si muut­tua. Se on saatu roko­tuk­sil­la paine­tuk­si kohta­laisen vaarat­tomak­si — tapauskuiolleisu­us rokotet­tu­jen kesku­udessa on pieni mur­to-osa siitä mitä se oli kak­si vuot­ta sitten.

Rokot­ta­mat­tomille tau­ti on yhä vaar­alli­nen, mut­tas se on oma valinta.

Kuole­mak­si koron­avirus voi muo­dos­tua yhä niille iäkkäille, joil­ta läh­estyvä kuole­ma on tuhon­nut immuunipuolustusjärjestelmän.Tosin mikä muu infek­tio hyvän­sä voisi olla tap­pa­va. Korona on vienyt tilaa keuhkoku­umeelta van­huk­sen viimeisenä sairaut­e­na. Jat­ka lukemista “On aika varus­tau­tua seu­raavaan pandemiaan”

Maaseudulla pimeä työ vie leivän rehellisen suusta

Kansalainen Järvi-Suomes­ta soit­ti ja ker­toi tilanteestaan. Hänel­lä on pieni alle 20 hehtaarin maati­la. Hän halu­aisi vuokra­ta pel­ton­sa naa­purille ja keskit­tyä itse kesäa­sukkai­ta palvel­e­vaan yri­tys­toim­intaan. Tehdä näille pikkure­mont­tia, klape­ja, met­sän­hoitoa ja kaikkea muu­ta, jota har­jaan­tunut moni­toimiosaa­ja maaseudul­la osaa.

Kaik­ki voit­taisi­vat. Naa­purin tilas­ta tulisi elinkelpoisem­pi, hän voisi tehdä mielekästä työtä, mökkiläiset saisi­vat parem­pia palvelu­ja ja hän mielekästä työtä.

Tässä on kuitenkin yksi este, maan tapa. Nämä markki­nat ovat täysin pimeän, kuitit­toman työ val­taam­i­na. Mon­et pimeää keikkaa heit­tävät saa­vat osan tulois­taan työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, joten he eivät hui­jaa vain verois­sa vaan myös tulon­si­ir­rois­sa. Jat­ka lukemista “Maaseudul­la pimeä työ vie leivän rehellisen suusta”

Mitä sanoin maataloustuesta ja susijahdista

Kos­ka Twit­teris­sä on nous­sut kohu Maaseudun tule­vaisu­u­den artikke­lista, jos­sa oli haas­tatel­tu muun muas­sa min­ua maat­alous­tu­ista, julkaisen lehdelle sähkö­postis­sa anta­mani kir­jal­liset vas­tauk­set sel­l­aise­naan, kor­jat­en vain yhden lyön­tivirheen.

Kysymys: Olet aiem­min suh­tau­tunut kri­it­tis­es­ti maat­alous­tuki­in. Oletko edelleen samaa mieltä, kun koti­maista maat­alout­ta kohtaa nyt raju kan­nat­tavu­uskri­isi tilanteessa, jos­sa Euroopas­sa on samanaikaises­ti käyn­nis­sä sota? Jat­ka lukemista “Mitä sanoin maat­aloustues­ta ja susijahdista”

Varautuminen sähköpulaan

Helsin­gin Sanomis­sa oli uuti­nen, jon­ka mukaan Aal­to-yliopis­tot tutk­i­jat esit­tivät varautu­mista sähköpu­laan Suomes­sa, jos sähkön tuon­ti Venäjältä katkeaa. Tämä tilanne johtaisi jo yksinään ajoit­tain sähköpu­laan, mut­ta jos muut Pohjo­is­maat katkai­se­vat sähkön vien­nin Suomeen omia markki­noi­ta tur­vatak­seen, meil­lä voi olla pulaa viikkokau­pal­la. Näin­hän taan­noin myös tapah­tui. Tähän pitäisi varautua jo nyt. Jot­ta jär­jet­tömän korkeak­si nou­se­va sähkön hin­ta ei kaataisi koti­talouk­sia ja sähköä kiin­teään hin­taa myyviä väl­i­tysy­htiöitä, sähkön hin­ta painet­taisi­in hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä vas­taa­maan keskimääräisiä tuotantokustannuksia.

Aja­tus tun­tui niin pöhköltä, että ajat­telin kir­joit­taa siitä siltä istu­mal­ta tälle blogille, mut­ta kos­ka olin muutenkin menos­sa kir­joit­ta­maan Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle, päätin kuul­la asi­as­ta suo­raan hevosen suus­ta ennen kuin kir­joi­tan, että aja­tus on aivan pöhkö.

Kävi ilmi, ettei tutk­i­joil­la ollut valmista mallia sähkö­markki­noille pula-ajan oloi­hin vaan johtopäätös, että sel­l­ainen on laa­dit­ta­va. Ei min­ul­lakaan ole, mut­ta yritän hah­mot­taa, mis­tä lähtisin ongel­maa purkamaan.

Aal­to-yliopis­ton tiedote asi­as­ta on tässä

Jat­ka lukemista “Varautu­mi­nen sähköpulaan”

Venäjän karmiva tulevaisuus

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen siitä, miten Ukrainan sodan var­ma häviäjä pitkässä juok­sus­sa on Venäjä — on vaik­ka se saisi varaste­tuk­si osan Ukrainan maaperästä.

Putin on ajanut Venäjän hylk­iö­val­tion ase­maan. Kir­joituk­ses­tani käy­dyssä Twit­ter-keskustelus­sa joku sanoi, että Venäjästä voi tul­la Kiinan vasal­li­val­tio, sil­lä mui­ta ystäviä sil­lä ei enää ole. Kiinakin on aika laskel­moi­va “ystävä”, joka on jo aloit­tanut neu­vot­te­lut Venäjän luon­non­va­roen saamis­es­ta kontrolliinsa.

Lue koko kir­joi­tus tästä

Lisää asuntoja Helsingin keskustaan

Toimis­toti­las­ta on tulos­sa pääkaupunkiseudul­la merkit­tävää yli­tar­jon­taa. Toisaal­ta osa etä­työstä on tul­lut jäädäk­seen ja toisaal­ta suun­taus vie kohden tiivi­impiä toimis­to­ja, jois­sa on vähem­män neliöitä henkeä kohden. Omaa työhuonet­ta ei enää tarvi­ta omia mappe­ja varten. Tietokoneenkaan ei tarvitse olla oma, kos­ka tiedot ovat pilvessä.

Mon­et yri­tyk­set tähtäävät jopa 50 pros­ent­tia pienem­pi­in toim­i­tiloi­hin, mut­ta arvioikaamme, että vähen­nys on lähivu­osi­na keskimäärin vaa­ti­mat­tomasti 20 %. Se on silti pari miljoon­aa toimi­s­toneliötä. Jos näi­den tilalle tulisi asun­to­ja, syn­ty­isi koti noin 50 000 asukkaalle.

Kaavoit­ta­ja hyväksyy toimis­to­jen muut­tamisen asun­noik­si kaupun­gin laidoil­la, mut­ta ei keskus­tas­sa. Työ­paikkamäärän pitäisi siis keskus­tas­sa kas­vaa samas­sa tahdis­sa toimis­to­jen tiivistymisen kanssa. Tätä perustel­laan sil­lä, että Helsin­gin keskus­ta tar­joaa maan parhaan sijain­nin toimis­toille. Siel­lä on toim­i­tilo­ja tyhjil­lään paljon vähem­män kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la. Jat­ka lukemista “Lisää asun­to­ja Helsin­gin keskustaan”

Nollatoleranssi murtui

Masen­tavien Ukraina-uutis­ten lomaan kat­saus koron­aan, kos­ka sil­läkin rin­ta­mal­la tapah­tuu iso­ja asioita.

Koron­akeskustelus­sa mon­et otti­vat ihan­nemaik­seen taudin tukah­dut­tamiseen tähdän­neet maat, joina mainit­ti­in aluk­si Islanti, Etelä-Korea, Kiina, Sin­ga­pore ja eri­tyis­es­ti Uusi-Seelanti.

Islanti ja Sin­ga­pore siir­tyivät taval­lis­ten maid­en joukkoon jo aiem­min, mut­ta viime viikkoina tar­tun­to­jen määrä on suo­ras­taan roi­hah­tanut Etelä-Kore­as­sa, Hongkongis­sa ja eri­ty­ses­ti Uudessa-Seelannissa.

Uudessa-See­lan­nis­sa, jos­sa tar­tun­nat oli­vat aiem­min käytän­nössä nol­las­sa, oli viimeisen seit­semän päivän aikana yli satatuhat­ta rek­isteröi­tyä tar­tun­taa. Edel­lisen seit­semän päivän jak­sol­la niitä oli vajaat vähän alle 16’000 eli tar­tun­to­jen määrä on yli kuusinker­tais­tunut viikos­sa. Uuden-See­lan­nin tar­tun­tamäärät ovat nyt korkeampia kuin ovat olleet Suomes­sa koskaan. Jat­ka lukemista “Nol­la­tol­er­anssi murtui”