Tekijä: Osmo Soininvaara

Sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmat (2) Ensisijaista turvaa tulee nostaa.

Suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va eroaa muista Euroopan maista siinä, että meil­lä työt­tömyys­tur­van taso on mata­la ja vas­taavasti toimeen­tu­lotuen, taatun vähim­mäis­tu­lon, taso on korkea. Muut maat eivät ole väärässä emmekä me oike­as­sa. Mei­dän pitäisi kehit­tää omaa jär­jestelmäämme muiden tapaisek­si, kos­ka toimeen­tu­lotuen sään­nöt ovat niin mahdottomat.

Nos­taa pitäisi eri­tyis­es­ti työt­tömyys­tur­van minim­i­ta­soa. Hyvä­palkkaises­ta työstä tilapäis­es­ti työt­tömän tilanne on siedettävä.

Tämä kaatuu kuitenkin suo­ma­laisen jär­jestelmän toiseen erikoisu­u­teen, joka on pyhä. Meil­lä ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on työ­markki­naos­a­puolten hal­lit­se­maa alaa. He taas ovat päät­täneet, että jos työt­tömyys­tur­van min­imipäivära­haa nos­te­taan, pitää myös suurem­pia työt­tömyyspäivära­ho­ja nos­taa yhtä paljon, tai oikeas­t­aan vähän enem­män. Se taas tulisi niin kalli­ik­si, että kan­nat­taa jät­tää min­imipäivära­ha niin pienek­si, että sitä pitää aina täy­den­tää toimeen­tu­lotuel­la. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme ongel­mat (2) Ensisi­jaista tur­vaa tulee nostaa.”

Sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat (1) Toimeentulotuki

Olin maanan­taina tilaisu­udessa kuul­la Pasi Moi­sion  esi­tys­tä suo­ma­lais­es­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta ja sen uud­is­tamis­tarpeesta. Tämän kir­joituk­sen ajatuk­sista vas­taan kuitenkin kokon­aan itse.

Lyhyesti: Suomes­sa on aivan liian help­poa jät­täy­tyä yhteiskun­nan tukien varaan ja aivan liian vaikea pyris­tel­lä niistä sen jäl­keen eroon. Suo­ma­lainen ensisi­jainen sosi­aal­i­tur­va (siis syype­r­usteinen) on ver­rat­tain vaa­ti­ma­ton­ta ja viime­si­jainen (toimeen­tu­lo­tu­ki) selvästi anteliaampi kuin ver­rokki­mais­sa. Sen takia toimeen­tu­lo­tukin on meil­lä keskeinen osa sosi­aal­i­tur­vaa, kun se muual­la on aika vaa­ti­mat­tomas­sa roolissa.

Toimeentulotuki on täydellinen kannustinloukku

Toimeen­tu­lo­tu­ki on tukimuo­tona  vihovi­imeinen. Se on sat­apros­ent­tis­es­ti tulovähen­teinen niin, ettei toimeen­tu­lo­tukea saa­va hyödy työn­teosta sent­tiäkään. Sik­si se kasaa kär­päs­pa­perin tavoin ihmisiä piiriinsä.

Peri­aat­teessa toimeen­tu­lotuel­la ole­va ei myöskään saa säästää mitään. Jos kuun vai­h­teessa tilil­lä on euroakaan, se vähen­netään sel­l­aise­naan seu­raa­van kuun toimeen­tu­lotues­ta. Pesukoneen hajoamiseen ei siis saa varautua. Tämä on peri­aat­teena niin jär­jetön, ettei sitä ymmärtääk­seni sovel­leta käytän­nössä, vaik­ka laki niin vaati­ikin. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän ongel­mat (1) Toimeentulotuki”

Hallitus alentaa syntyvyyttä, koska ei hahmota kokonaisuuksia

Hal­li­tus on alen­ta­mas­sa Suomen syn­tyvyyt­tä. En usko, että täl­lä tähdätään tietois­es­ti päivähoidon ja opetuk­sen meno­jen alen­tamiseen enkä edes usko, että hal­li­tus on tehnyt tätä harkin­nan tulok­se­na vaan yksinker­tais­es­ti osaa­mat­to­muut­taan. On halut­tu alen­taa työl­listämiskyn­nys­tä helpot­ta­mal­la määräaikaisia työ­suhtei­ta. Kun määräaikaisu­u­teen ei tarvi­ta hyväksyt­tävää syytä, syyk­si käy, että palkat­ta­va on hedelmäl­lisessä iässä ole­va nainen. Pitää olla paljon yli 30 vuot­ta jot­ta voi syn­nyt­tää lapsen vaaran­ta­mal­la per­heen toimeentuloa.

Hyv­in­voin­ti­val­tio on mon­imutkainen kokon­aisu­us, jos­sa kaik­ki vaikut­taa kaik­keen, esimerkik­si nuorten nais­ten heikko ase­ma työ­markki­noil­la  vaikut­taa syn­tyvyy­teen merkittävästi.

Demareilla oli kunnon valmistelukoneisto

Ihailin kauan sit­ten demare­i­ta siitä, että heil­lä oli osaa­va valmis­telukoneis­to. Sen jäsenistä tosin merkit­tävä osa sai palkkaa val­ti­ol­ta, eli jäsenet oli­vat siis alan virkamiehiä.

Kokoomuk­sel­la ei ole koskaan ollut kun­non valmis­telukoneis­toa. Se joh­tui Kekkos­es­ta, joka pani kokoomuk­sen vuosikym­meniksi oppo­si­tioon. Oppo­si­tios­sa valmis­telukoneis­to menisi hukkaan. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus alen­taa syn­tyvyyt­tä, kos­ka ei hah­mo­ta kokonaisuuksia”

Mitä Euroopan pitäisi nyt tehdä

Sään­töpo­h­jaisen maail­man rom­ah­t­a­mi­nen vie poh­jan myös markki­na­t­alouteen perus­tu­val­ta kan­sain­väliseltä taloudelta. Tämä on paha asia Suomelle, sil­lä pieni syr­jäi­nen avoin talous ei oikein pär­jää, jos talous alka­akin perus­tua maid­en itsekkyy­teen. Siinä men­estyvät vain isoim­mat. Euroopan unioni on jauhau­tu­mas­sa tässä isom­pi­en ja parem­min organ­isoitu­jen maail­man­mah­tien väliin.

Euroopan pitäisi pyris­tel­lä eroon USA-riip­pu­vu­ud­estaan, vahvis­taa itseään ja omaa päätök­sen­tekoaan ja paran­taa suhteitaan Kiinaan, Inti­aan ja ylipäätän­sä globaali­in etelään. Kiina ei ole mikään ideaa­li­nen yhteistyökaup­pani, mut­ta ei ole Yhdys­val­latkaan, enää.

Bri­tan­ni­alle pitäisi tar­jo­ta kun­ni­alli­nen tie takaisin EU:n yhteyteen.

Kiina

Jat­ka lukemista “Mitä Euroopan pitäisi nyt tehdä”

Metsänomistajat esittävät: metsätuloja ei pitäisi ottaa huomioon asiakasmaksuissa.

Suomes­sa pitkäaikaisen laitoshoidon mak­sut ovat tulosi­don­naisia. Niin on kaikkial­la. Suomen jär­jestelmä poikkeaa vain siinä ettei omaisu­us vaiku­ta hoit­o­mak­sui­hin. Tulot nos­ta­vat asi­akas­mak­sua 85 pros­entin mar­gin­aaliv­erol­la – siis  jokaises­ta ansai­tus­ta satases­ta asi­akas­mak­su nousee 85 euroa.

Useim­mil­la van­hainko­tien asukkail­la tulot koos­t­u­vat eläk­keestä, mut­ta myös omaisu­us­tu­lot las­ke­taan mukaan tuloihin.

Met­sän­o­mis­ta­jat ovat alka­neet vaa­tia, etteivät met­sä­tu­lot kuitenkaan saisi vaikut­taa asi­akas­mak­sui­hin. Tämä on jatku­moa sille, että tulot met­sistä ovat muutenkin paljon kevyem­min verotet­tu­ja kuin palkkatulot.

Niin härske­jä he eivät tietenkään  ole, että esit­täi­sivät suo­raan, että met­sä­tu­lot jätet­täisi­in tyystin huomiotta, mut­ta siihen tässä tähdätään. Jat­ka lukemista “Met­sän­o­mis­ta­jat esit­tävät: met­sä­tu­lo­ja ei pitäisi ottaa huomioon asiakasmaksuissa.”

Markkinatalous ei voi hyvin

Syn­nyin vuon­na 1951 nyky­istä Inti­aa köy­hempään maa­han. Viidessäkymme­nessä vuodessa Suo­mi nousi maail­man vau­raimpi­en maid­en joukkoon – kiitos markki­na­t­alouden, joka on tuonut val­tavasti lisää vau­raut­ta ympäri maailmaa.

Kiihkeim­män kasvun vuosi­na Suo­mi kut­sui talout­taan sekat­alousjär­jestelmäk­si. Val­tio pysyi isän­nän roolis­sa. Oli­han markki­na­t­alous oli hyvä ren­ki, mut­ta huono isän­tä. Sekat­alous toi­mi eri­no­mais­es­ti, vaik­ka val­tion ohjaus epäon­nis­tuikin välil­lä pahasti. Ohjaa­mat­tomana kehi­tys olisi men­nyt huonom­min, on ainakin men­nyt monis­sa puh­taan kap­i­tal­is­min maissa.

Opiske­lin kansan­taloustiedet­tä 1970-luvul­la. Sil­loin opetet­ti­in, että teo­ria markki­na­t­alouden hyvyy­destä nojasi joukkoon ole­tuk­sia, joi­hin kuu­lui tiedon ilmaisu­us ja vapaa kil­pailu ilman monopole­ja. Ne eivät päte­neet sil­loinkaan, mut­ta pätevät nyt vielä huonom­min. Jat­ka lukemista “Markki­na­t­alous ei voi hyvin”

MM16 Suomen tuloerot

 

Mitat­tuna käytet­tävää ole­vien tulo­jen Gini-ker­toimel­la, Suomen tulo­erot eivät ole kas­va­neet san­ot­tavasti 2000-luvul­la. Oheises­sa kuvas­sa on käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen Gini-ker­roin asun­to­tu­lo mukaan luet­tuna. Mukana ovat siis tuotan­non­tek­i­jä­tu­lot ja tulon­si­ir­rot vähen­net­tynä veroil­la. Asun­to­tu­lo on mukana, kos­ka min­un mielestäni asun­to­var­al­lisu­us vaikut­taa käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloihin.

Gini-ker­roin on las­ket­tu myös brut­tomääräi­sistä tuotan­non­tek­i­jä­tu­loista, eli siinä ovat brut­to­tu­lot ilman tulon­si­ir­to­ja. Se on selvästi korkeampi (52,3) vuon­na 2024 ja sil­lä on kas­va­va tren­di. Jos tätä ver­taa käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen Gini-ker­toimeen, saadaan vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­to­jen tasaa­va vaiku­tus, joka on Suomes­sa ver­rat­tain suuri ja trendiltään kas­va­va. Tästä ei kan­na­ta ryn­nätä tekemään raflaavia johtopäätök­siä yhä vain väki­val­taisem­mas­ta tulo­jen tasaamis­es­ta. Seli­tyk­senä ovat eläk­keet, jot­ka domi­noi­vat tulon­si­ir­to­ja. Kun eläkeläis­ten määrä on nous­sut, taso paran­tunut huo­mat­tavasti, tulon­si­ir­to­jen tasaa­va vaiku­tus on kas­vanut. Jat­ka lukemista “MM16 Suomen tuloerot”

MM15 Osaamisesta maksetaan yhä enemmän

Bill Gates sanoi joskus, että hänen fir­mas­saan hyvä koodari tuot­taa 10 000 ker­taa enem­män kuin huono koodari, eikä hän tarkoit­tanut koodausnopeut­ta. Jos palkat määräy­ty­i­sivät markki­nae­htois­es­ti, hänen kan­nat­taisi mak­saa hyvälle koodar­ille 10 000 ker­taa enem­män eli siis kym­meniä miljoo­nia dol­lare­i­ta vuodessa.

Ihmis­ten välil­lä on aina ollut ero­ja tuot­tavu­udessa ja luovu­udessa, mut­ta ennen niiden taloudelli­nen vipu­var­si ei ollut niin suuri kuin nyt eikä ennen ollut hyvien tapo­jen mukaista rahas­taa osaamis­es­ta täysimääräis­es­ti. Jat­ka lukemista “MM15 Osaamis­es­ta mak­se­taan yhä enemmän”

MM14:Suorittavan työn väheneminen

Suomes­ta on viime vuosikym­meninä kadon­nut huo­mat­ta­van paljon sel­l­aista suorit­tavaa työtä, johon ei paljon koulu­tus­ta tarvi­ta. Tämä  johtuu pääasi­as­sa teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä. Yksinker­taista työtä on helpoin automatisoida.

Toki myös glob­al­isaa­tio on vaikut­tanut asi­aan. Yksinker­taista teol­lista työtä on ulkois­tet­tu hal­van työvoiman mai­hin. Tämän vaiku­tus rajoit­tuu kuitenkin teol­lisu­u­teen. Samanaikaises­ti kun teol­lisu­ut­ta on siir­tynyt paljon Euroopan ulkop­uolelle, teol­lisen tuotan­non volyy­mi on kuitenkin kas­vanut Suomes­sa reippaasti.

Automaa­tio ja dig­i­tal­isaa­tio vaikut­taa kaik­keen. Hyvä esimerk­ki ovat eloku­vateat­ter­it. Ennen lip­pukas­sal­la piti jonkun myy­dä liput, pro­jek­toris­sa pyöri val­ta­va filmir­ul­la, joka vaati koneen käyt­täjän jokaiseen sali­in. Nyt liput oste­taan netis­sä ja koko eloku­va mah­tuu muis­ti­tikuille eikä sen näyt­tämi­nen vaa­di jatku­vasti paikalla ole­vaa koneen käyt­täjää. Kaiken kaikki­aan kymme­nen eloko­vateat­terin kokon­aisu­us työl­listää nyt yhtä paljon väkeä kuin yksi teat­teri ennen, lähin­nä myymässä syötävää ja tark­ista­mas­sa liput ovella.

Sen ase­ma työelämässä on heiken­tynyt pahasti, jol­la on tar­jo­ta työ­nan­ta­jalle vain kak­si kät­tä, mut­ta ei mitään eri­ty­isosaamista. Heitä on paljon vähem­män kuin ennen, mut­ta vielä vähem­män on heille sovel­tuvia työ­paikko­ja. Jat­ka lukemista “MM14:Suorittavan työn väheneminen”

MM13 Tuloerojen kasvu

Tulo­ero­jen kasvu heiken­tää markki­na­t­alouden hyväksyt­tävyyt­tä. Ei markki­namekanis­mi ole ennenkään kohdel­lut kaikkia hempeästi, mut­ta enem­mistö on hyö­tynyt ja jopa paljon. Demokra­ti­as­sa enem­mistö ratkaisee.

Yhdys­val­lois­sa taloudelli­nen kasvu on men­nyt viimeisen 50 vuo­den aikana (liki) kokon­aan medi­aa­nia parem­pit­u­loisille. Enem­mistö kokee itsen­sä syr­jään jääneik­si. Tämä on näkynyt myös vaaleis­sa. Trump, Brex­it, ADF, Le Pen perus­suo­ma­laiset ja niin edelleen. Mitä Yhdys­val­lat edel­lä, sitä muu maail­ma perässä?

Vah­vasti yksinker­tais­taen voi sanoa, että kun maail­man muu­tos toimii omaa ja oman joukon ase­maa vas­taan, ale­taan haikail­la men­neisyy­teen ja kan­nat­taa kon­ser­vati­ivisia arvoja.

Tulo­ero­jen kasvun voi jakaa niin, että

  • Teol­lisu­usautomaa­tio ja dig­i­tal­isaa­tio heiken­tävät vähän koulute­tun (low skilled) työvoiman tarvet­ta. Ase­ma työ­markki­noil­la on heikko, jos on tar­jo­ta työ­nan­ta­jalle vain kak­si kättä.
  • Eri­tyisen kyvykkäi­den henkilöi­den markki­na-arvo para­nee ja tähän liit­tyen tai muuten vain, yri­tys­ten toimi­van johdon palkkata­so para­nee huomattavasti.
  • Pääo­mat­u­lo­jen osu­us kansan­tu­losta kasvaa
  • Omaisu­usero­jen kas­vami­nen keskit­tää pääo­mat­u­lo­ja vaurastuville.

Näistä saakin use­am­man jutun.