Pitkästä aikaa osallistun muilta kiireiltä lautakunnan kokoukseen. Pyöräliikenteen kehittämisohjelma Ihan hyvä paperi, jossa niukkuuden oloissa tehdään pyöräilyn hyväksi mitä voidaan. Perin hitaasti rakennetaan pyöräilyn pääverkkoa. Tähänastisella vauhdilla se ei valmistuisi tämän vuosisadan aikana, mutta nyt pannaan vähän vauhtia. Atte Harjanteen aloite viherkertoimen käytöstä viihtyvyyden, sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Atte puuttuu valtuutettuna olennaisiin ja pitkävaikutteisiin asioihin. Vastaus on ympäripyöreän myönteinen. Idea on, että missä viherkerroin ei johda järkevään lopputulokseen,…
Kirjoittajalta Osmo Soininvaara
Hallitushan teki ihan fiksuja päätöksiä
Hallituksen politiikka koronassa on ihan hyvä. Tällä blogilla ja twittertililläni olen esittänyt Ulkonaliikkumiskieltoa ei pidä tehdä, koska liikkumattomuus tappaa varmasti. Toteutui toisin kuin useimmissa muissa rajoitusten tielle lähteneissä maissa. Vierailut vanhainkoteihin pitää kieltää, niin epäinhimillistä kuin tämä onkin. Toteutunut[1] Peruskoulut pitää avata Vapun jälkeen. Toteutuu, mutta vasta 14.5. Korkeakoulujen tulisi voida järjestää pääsykokeet. Ilmeisesti ei toteudu. Ruokaravintolat voisivat avata ovensa, jos ravintolassa on pöytiin tarjoilu, ehkä vähän harvennetuilla pöytäjärjestelyillä.…
Covid–19:n outo käyttäytyminen
Kun jokin asia kehittyy eri tavalla kuin sen mallin mukaan pitäisi kehittyä, on se osoitus siitä, että on jotain, jota me emme tiedä. Cov-19 epidemiassa on kaksi asiaa, jotka minusta vaatisivat selitystä. Leviäminen ryppäinä Epidemiaa alettiin torjua mielessä samanlainen leviämismalli kuin on influenssalla. Siksi sitä torjutaan niin kuin torjuttaisiin influenssaa. Tämä onkin ollut tehokasta. Kausi-influenssa on nujerrettu täydellisesti niin, että influenssakuolemat ovat ilmeisesti vähentyneet Suomessa enemmän kuin korona-kuolemia on…
Miten Jacques Monod opetti minut ymmärtämään immuunipuolustusta
Moni on kysynyt, miksi kahdelle samanikäiselle ja yhtä terveelle cov-19 on toiselle lievä ja toiselle vaikea. Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä. Kyse on sattumasta. Luin aikanaan lääketieteen Nobel-palkinnon saaneet ranskalaisen mikrobiologi Jacques Monod’n todella vaikuttavan teoksen Sattuma ja välttämättömyys. Kirja on ilmestynyt ranskaksi vuonna 1970 ja suomeksi Anto Leikolan kääntämänä vuonna 1973. Vasta-aineiden tuotannosta siinä sanotaan näin: Pitkään oletettiin, että vasta-aineen spesifiseen liintyntärakenteeseen tarvittavan informaation lähde on antigeeni…
Maanantaimietteitä koronasta
Tunnustan kuuluvani niiden inhorealistien joukkoon, jotka uskovat koronaepidemian päättyvän vasta laumasuojaan, joka voidaan saavuttaa joko tartunnan tai rokotteen kautta. Se, että virus voitaisiin tukahduttaa hengiltä, ei mahdu minun käsitykseeni viruksista. Yhdessä viruksessa on miljoonan viruksen alku. Kun tukahduttamistoimet poistetaan, epidemia ryöpsähtää uudestaan, jos vastustuskyvyttömiä ihmisiä on ympärillä. Tiedän, että jotkut paheksuvat tällaista mielipidettä, koska haluavat toivoa muuta. Ei kuitenkaan pidä valita käsitystään epidemian etenemismallista sen perusteella, mikä tuottaa mukavimman…
Koronapolitiikan kustannustehokkuus
Suomessa terveydenhuollon tarpeisiin ohjattuja rahoja pyritään käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta niistä saataisiin suurin mahdollinen hyöty. Rahaa ei haaskata hyvin kalliisiin hoitoihin, rahojen loppuessa ei jouduttaisi tinkimään halvoista ja kustannustehokkaammista. Rajaksi on vakiintunut jotain noin 60 000 – 100 000 euroa säästettyä laatupainotettua elinvuotta kohden. Tämä terveen elinvuoden hinta on havaittu tarjolla olevista laskentatavoista parhaaksi. Ikärasismia? Silloinhan lapsen elämän pelastamisesta kannattaa maksaa enemmän kuin vanhuksen elämän pelastamisesta? Ikärasismia? Tehdäänpä ajatuskoe. Jumala ilmoittaa…
Koronaviruksen kanssa on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.
Suomessa ei käydä edessä olevista koronaviruksen pakottamista valinnoista avointa keskustelua, vaikka edessä on todella merkittäviä valintoja. Politiikassa on tapana ampua ikävän viestin tuojaa. Ehkä siksi kukaan ei oikein uskalla sanoa ikäviä asioita julki. On vain huonoja vaihtoehtoja, mutta juuri siksi on tärkeätä osata erottaa huonot vielä huonommista. Vaihtoehto voi olla järkyttävän huono, mutta silti paras mahdollinen. Uskallan puhua epidemiologiasta ilman lääketieteen koulutusta, koska epidemiologia on itseasiassa paljon enemmän tilastotiedettä…
Testausharha ja koronaviruksen tappavuus
Jos vertaamme koronavirukseen kuolleiden määrää tartunnan saaneiden määriin, eri maista saadaan aivan eri tuloksia. Italiassa todennetuista tartunnan saaneista on jo tähän mennessä kuollut 12 % ja moni tästäkin joukosta tulee vielä kuolemaan. Islannissa luku on kolme promillea. Erot voivat johtua geneettisistä eroista ja elämäntavoista ja vaikka mistä, mutta suurin selittäjä lienee kuitenkin se, että Italiassa pitää olla aika huonossa kunnossa päästäkseen testiin ja Islanti testaa voimaperäisesti pienestäkin epäilystä. On…
Koronakuolleisuus Italiassa ikäluokittain
Italiassa on kuollut noin 14 000 henkeä koronavirukseen, mikä tarkoittaa, että miljooona asukasta kohden kuolleita on 230, siis 0,23 promillea. Löysin italialaiselta sivustolta tietoja kuolleiden ikäjakaumasta. Se näytti tuolta: Tämän tilaston mukaan tauti näyttää järkyttävän vaaralliselta. Sairastuneista 11,8 prosenttia on jo kuollut, eivätkä lopuistakaan kaikki tule selviämään. Ongelmana on on, ettei sairastuneiden määrä ole oikein. Joidenkin arvioiden ukaan Italia on tilastoinut vain 10 prosenttia tartunnan saaneista, toisten mukaan vain…
Suomi, Ruotsi ja korona
Mikä koronatilanteessa ja politiikassa on erilaista Suomessa ja Ruotsissa? Oheinen logaritmiasteikolla oleva kuvaus tartuntojen määristä asukasta kohden kertoo olennaisimman. Ruotsi aloitti nopeammalla kasvulla. Syynä ilmeisesti se, että Ruotsi on vauraampi maa. Jonkin uutisen mukaan 14 000 ruotsalaista oli hiihtolomalla Pohjois-Italiassa. Rivakan alun jälkeen tapausmäärän kasvu hidastui Ruotsissa hitaammaksi kuin Suomessa. Suomi otti kiinni Ruotsin etumatkaa niin, että maaliskuun 26 päivä olimme enää viisi päivää jäljessä. Sitten hidastamistoimet Suomessa alkoivat…