Mihin asuntopolitiikkaa tarvitaan (2) Sosiaalinen asuntotuotanto

Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa on har­joitet­tu kaikissa euroop­palai­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa, eri­tyis­es­ti Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Asun­tomarkki­noi­hin on muut­tovoit­toalueil­la pakko puut­tua, sil­lä vaik­ka vapaat markki­nat pää­si­sivät siedet­tävään tas­apain­oon jo 50 vuodessa, siinä välis­säkin on elettävä.

Ara­va-vuokrat­alo­jen idea perus­tui siihen, että niiden rahoit­tamisek­si rai­vat­ti­in tilaa korko- ja luot­tosään­nöste­ly­jen aikana. Tuol­loin­han oikeas­t­aan Suomen Pankissa päätet­ti­in, mitä Suomes­sa voiti­in investoi­da ja mitä ei. Yksi­tyisetkin sai­vat asun­to­lainaa, kun oli­vat ensin säästäneet puo­let. Tavalli­nen asun­to­lainan pitu­us oli viisi vuot­ta. Aravavuokrat­alot sai­vat lainaa 40 vuodek­si kohtu­ullisel­la korol­la. Se oli merkit­tävä etu.

Nyt kuka vain saa vaik­ka 50 vuo­den bulkki­lainan asun­toon­sa. Korkokin on suun­nilleen sama kuin aravavuokra-talo­jen mak­sama.  Ara­vat­alo­ja ei siis sub­ven­toi­da mitenkään, luku­un otta­mat­ta sitä, että niille on tapana antaa tont­ti ale­hin­nal­la. Val­tio ei tue mitenkään.

Vuokrat­alo­jen fuu­sio on toinen tapa sub­ven­toi­da uusia vuokrat­alo­ja. Van­hois­sa talois­sa inflaa­tio on syönyt lainat ja vuokrata­so olisi hyvin mata­la. Pääo­ma­fu­u­si­ol­la pääo­maku­lut tasataan.

Tosi­asialli­nen asukkaiden sub­ven­tio perus­tuu vuokrasään­nöste­lyyn. Vuokra koos­t­uu talon hoitoku­luista, koroista ja lyhen­nyk­sistä, mut­ta varsi­naista voit­toa ei saa periä.

Omis­tus-HITAS saa kaik­ki nämä samat sub­ven­tiot: tont­ti aseveli­hin­taan. mak­set­tavak­si jää asun­to­laina, joka on yleen­sä 40 vuot­ta lyhyem­pi, tyyp­il­lis­es­ti 25 vuot­ta. Kosko on suun­nilleen sama, mut­ta val­tio mak­saa siitä 28 % omis­tusasumisen tuke­na. Tätä tukea ei mak­se­ta vuokra-asun­toi­hin. Kos­ka lyhen­ny­saikataulu on nopeampi, kuukausit­taiset lainan­hoitoku­lut ovat samaa luokkaa. Ero näkyy 25 vuo­den kulut­tua. Kun laina on mak­set­tu, asun­to on oma ja vela­ton. Kun vuokrat­alon laina on mak­set­tu, asun­to ei ole oma. Sik­si on kan­nat­tavam­paa asua omis­tusasun­nos­sa kuin aravavuokra-asun­nos­sa.   Toisaal­ta vuokrat­alon asukas saa asum­is­tukea myös siihen lainan lyhen­nysosaan (sehän ei koidu hänen hyödyk­seen), omis­tusasu­ja ei saa. Sik­si sosi­aal­is­ten asuin­talo­jen omis­ta­jik­si on kovasti tunkua. Omaa rahaa ei tarvi­ta juuri lainkaan, mut­ta 40 vuo­den kulut­tua omis­taa velat­toman talon.

Mihin tarvi­taan enää eril­lisiä vuokrakasarme­ja? Jos ain­oa todel­li­nen tuki on vuokrasään­nöste­ly, eikä sitä Eikö vuokrasään­nöste­lyä voisi toteut­taa ilman eril­lisiä talo­ja? Eikö yhteiskun­ta voisi ostaa vuokra-asun­to­ja sieltä täältä asunto-osakeyhtiöistä?

Helsin­gin asun­to­hank­in­ta on tätä pienessä mit­takaavas­sa tehnytkin. Sil­lä on nyt noin 3500 vuokra-asun­toa, pääasi­as­sa yksiöitä ja kak­sioi­ta.   En ole tähän jär­jeste­lyyn täysin syytön.

Asukkaat eivät tarvitse eril­lisiä vuokra-talo­ja, mut­ta naa­pu­rit kaipaa­vat niitä. Vuokra-asukkai­ta ei halu­ta naa­pureik­si. Helsin­gin asun­to­hank­in­nan vilkas osto­toim­inta toi lunas­tus­pykälät takaisin asun­to-osakey­htiöi­den yhtiöjärjestyk­si­in. Pelätään niin san­ot­tu­ja vaikei­ta asukkaita.

Luulen, että jos asun­topoli­ti­ik­ka luo­taisi­in puh­taal­ta pöy­dältä, aravavuokra-talo­ja ei siihen sisällytettäisi.

57 vastausta artikkeliin “Mihin asuntopolitiikkaa tarvitaan (2) Sosiaalinen asuntotuotanto”

  1. Osmo:

    Ara­va-vuokrat­alo­jen idea perus­tui siihen, että niiden rahoit­tamisek­si rai­vat­ti­in tilaa korko- ja luot­tosään­nöste­ly­jen aikana. Tuol­loin­han oikeas­t­aan Suomen Pankissa päätet­ti­in, mitä Suomes­sa voiti­in investoi­da ja mitä ei. Yksi­tyisetkin sai­vat asun­to­lainaa, kun oli­vat ensin säästäneet puo­let. Tavalli­nen asun­to­lainan pitu­us oli viisi vuotta.

    Aravalain­oi­tus­ta käytet­ti­in myös sosi­aaliseen omis­tusasun­to­tuotan­toon. Jos sai val­tion aravalainaa, omara­hoi­tu­so­su­us oli merkit­tävästi mainit­se­maasi 50% pienem­pi. Muis­te­len, että 1970-luvul­la se saat­toi olla n. 10%. Ker­rostaloyk­siön sai 1970-luvun puo­livälis­sä n. 3000 markan omara­hoi­tu­so­su­udel­la. Aravalainas­sa oli tarve­hark­in­ta (tulo­ra­jat) ja val­tio myös sään­teli asun­to­jen laat­ua (pin­ta-alanor­mi ja laatunor­mit, esimerkik­si par­ket­ti­lat­tia kaltainen ylel­lisyys ei ollut sallittua 🙂 )

  2. mikä on bulkkilaina?

    “Nyt kuka vain saa vaik­ka 50 vuo­den bulkki­lainan asuntoonsa”

    Onko se joku tusi­natavaraa ole­va lainamuoto?

  3. “Eikö yhteiskun­ta voisi ostaa vuokra-asun­to­ja sieltä täältä asunto-osakeyhtiöistä?”

    Hyvä tyyli. Tämä jakaa vuokra-asun­not tasaisem­min kaupunki­in. Vuokrakasarmeil­la on sen ver­ran huono maine, että niitä ei ehkä ole hyvä rak­en­taa senkään vuoksi.

    Yhteiskun­nan pitää taa­ta jonkin­lainen asun­to kaikille. Seu­raa­va askel hajal­laan ole­vista vuokra-asun­noista eteen­päin voisi olla vuokra-asun­to­jen vuokraami­nen niitä tarvit­seville ihmisille vapail­ta markki­noil­ta. Tässä mallis­sa on se etu, että näitä asun­to­ja voisi kier­rät­tää, ja näin vuokra-asun­to ei jäisi pysyväk­si rasit­teek­si naapuriasunnoille.

    (Hyvät vuokra-asuk­it voisi­vat pysyä paikallaan. Han­kalia asukkai­ta pitä­sis ehkä sil­loin täl­löin kier­rät­tää uusi­in paikkoi­hin tas­a­puolisu­u­den takaamiseksi.)

  4. Uno­h­dat, Osmo, var­maan tarkoituk­sel­la Ara­va-omis­tusasun­not. Peri­aat­teessa tämäkin jär­jestelmä on ole­mas­sa, mut­ta se on ilmeis­es­ti tarkoituk­sel­la jätet­ty uinu­maan. Kun hin­toi­hin ja tulo­rajoi­hin ei ole tehty inflaa­tio­tark­istuk­sia, on jär­jestelmästä tul­lut läh­es mah­do­ton hyödyntää.

    Neli­henk­i­nen ruokakun­ta saa tien­ata yhteen­sä kuukaudessa brut­tona 3060 euroa (Helsin­gin ulkop­uolel­la), jot­ta kel­paisi korko­tuk­i­lainan piiri­in. Täl­löin korko­tuk­i­lainal­la saa rak­en­taa enin­tään sadan neliömetrin omakotitalon.

    Rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat kuitenkin nykyään sel­l­aiset, ettei korko­tuk­i­lainan saa­jak­si kelvol­lisel­la per­heel­lä ole oikein mitään mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa itse uut­ta omakoti­taloa. Lisäk­si korko­tukea ei nykypäivänä edes mak­se­ta, sil­lä ns. “kovan rahan” lainan korko jää yli pros­ent­tiyk­sikön alle korko­tuk­i­lainan omavastuukoron.

    Sen sijaan asun­to­lainan val­tion­takaus on hieno, tasa-arvoa lisäävä jär­jestelmä. Asun­to­lainaa hake­van ei tarvitse pankissa esitel­lä koko sukun­sa luot­tokelpoisu­ut­ta, kun val­tio tulee taku­umiehek­si. Täl­lä on selkeä sää­tykier­toa tehosta­va vaikutus.

  5. “Sen sijaan asun­to­lainan val­tion­takaus on hieno, tasa-arvoa lisäävä jär­jestelmä. Asun­to­lainaa hake­van ei tarvitse pankissa esitel­lä koko sukun­sa luot­tokelpoisu­ut­ta, kun val­tio tulee taku­umiehek­si. Täl­lä on selkeä sää­tykier­toa tehosta­va vaikutus”

    Eriävä mielipi­de tähän. Tuo pelkästään ruokkii ylivelkaantumista.

    Nyky­isin saa lainaa 100 % ilman mitään säästöjä jos vaan saa tuon val­tion täytetakauksen.

    Näitä ote­taan huikeisi­in han­kkeisi­in, joista iso osa, ehkä 30 prossaa, tulee jo raken­nu­saikana myyn­ti­in. Lainat on sel­l­aisia, joista mak­se­taan korko­ja ekat vuodet ja sit­ten kun alkaa lyhen­nyk­set tulee viimeistään avio­ero. Unel­ma­lin­naan ei ollutkaan varaa.

  6. Yhteiskun­nan varoil­la tehtävä asun­to­tuotan­to pitäisi nähdä selkeästi sijoitustoimintana.

    Asun­to­ja ostel­laan kaupun­gin eri puo­lil­ta, yksi sieltä toinen täältä. Markki­nat hoita­vat lisärak­en­tamisen. Täl­lä tavoin kaupun­gin vuokralaiset sijoit­tuvat sinne mihin “taval­liset” ihmisetkin. Kun­ta toimii siten, että se myy asun­non halukkaalle vuokralaiselle ja ostaa vapau­tu­val­la rahal­la uuden sijoi­tusasun­non vuokrattavaksi.

    Mik­si kun­nan kan­nat­taa rak­en­taa sel­l­aisia huono­laa­tu­isia asumiskolosse­ja, jot­ka oma­l­la rahal­laan ostavalle asun­non­tarvit­si­jalle eivät kelpaa?

  7. #
    ja val­tio myös sään­teli asun­to­jen laat­ua (pin­ta-alanor­mi ja laatunor­mit, esimerkik­si par­ket­ti­lat­tia kaltainen ylel­lisyys ei ollut sallittua
    #

    Eikä saanut puhkaista seinästä ovea “ole­huoneen” puolelle ihan mis­tä vaan. Raken­nus­tarkas­ta­ja kun kävi käyn­nil­lään hyväksymässä aravaraken­nuk­sen, niin vas­ta tarkas­tuk­sen jäl­keen puhkot­ti­in seini­in oven paikat kuten asu­jilleen oli­vat parhaat.

    Mut­ta kävipä joillekin aravarak­en­ta­jille niin, että ara­vatarkas­tus suoritet­ti­in toiseen ker­taan- ensim­mäisen kat­ta­vankin tarkas­tuk­sen jälkeen.

    Että taas ovia aravasään­nösten mukaan umpeen muu­rat­ti­in ja myöhem­min taas seiniä oville avattiin.

  8. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to oli jotenkin perusteltavis­sa sodan jäl­keen vielä 50-luvul­la. Lop­ul­ta kuitenkin asi­akas mak­saa markki­nahäir­iön kohon­neina asumiskus­tan­nuksi­na. 🙁 Kan­nat­taa tutus­tua parem­min esimerkik­si ruot­salaiseen jär­jestelmään ja sen aiheut­tami­in lieveilmiöi­hin, vai oliko Osmon tarkoi­tus käyt­tää sitä varoit­ta­vana esimerkkinä?

  9. Osmo:

    Asun­tomarkki­noi­hin on muut­tovoit­toalueil­la pakko puut­tua, sil­lä vaik­ka vapaat markki­nat pää­si­sivät siedet­tävään tas­apain­oon jo 50 vuodessa, siinä välis­säkin on elettävä.

    Sä oot kyl­lä aina välil­lä Vihrei­den Timo Soini.

  10. Eras­totenes:
    >Neli­henk­i­nen ruokakun­ta saa tien­ata yhteensä
    >kuukaudessa brut­tona 3060 euroa (Helsin­gin
    >ulkop­uolel­la), jot­ta kel­paisi korkotukilainan
    >piiri­in. Täl­löin korko­tuk­i­lainal­la saa rakentaa
    >enin­tään sadan neliömetrin omakotitalon.
    >
    >Rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat kuitenkin nykyään
    >sel­l­aiset, ettei korko­tuk­i­lainan saajaksi
    >kelvol­lisel­la per­heel­lä ole oikein mitään
    >mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa itse uut­ta omakotitaloa

    Pahin­ta ei ole raken­nuskus­tan­nuk­set, vaan tont­tikus­tan­nuk­set, jot­ka pääkaupunkiseudul­la ovat hel­posti yli puo­let perus­ta­soisen talon raken­nuskus­tan­nuk­sista. (Siis esim. tun­te­mani esimerk­ki ihan läheltä: tont­ti 83 000 euroa, talon raken­nut­ta­mi­nen 136 000 euroa kum­mallis­tekni­ikan liittymineen).

    Mut­ta paradok­saal­ista tuos­sa on oikeas­t­aan se, että korko­tuki­ra­jat ovat suun­nilleen toimeen­tu­lotuen nor­mi­ta­sol­la (neli­henk­i­nen per­he 1200–1300 € plus asumisku­lut). Korko­tukea riit­tää vain niille, jot­ka ovat yhtä köy­hiä kuin kaikkein vähäo­saisim­mik­si nimite­tyt. Tosin, eihän sil­lä ole enää merk­i­tys­tä, kos­ka inflaa­tio ja korot ovat niin alhaiset.

    Mainit­takoon, että päivän Hesaris­sa on kiin­toisa näkökul­ma siihen, mitä asun­topoli­ti­ik­ka voisi hyv­in­voin­ti­val­tios­sa pahim­mil­laan olla. Ruotsin vuokrasään­te­ly tuot­taa täysin pöljiä tulok­sia. Onnek­si sään­telystä älyt­ti­in luop­ua meil­lä yli 20 vuot­ta sit­ten, vaik­ka kiin­teistöku­plan kanssa sit­ten vähän aikaa kärvisteltiinkin.

  11. Nyky­isin saa lainaa 100 % ilman mitään säästöjä jos vaan saa tuon val­tion täytetakauksen.

    Ei tuo­ta lainaa val­tion takaa­mana saa sataan pros­ent­ti­in. Val­tio takaa enin­tään 80 pros­ent­ti­in saak­ka. Siitä eteen­päin pitää olla omaa rahaa tai jokin muu pankin hyväksymä vaku­us. Lisäk­si val­tio takaa enin­tään 250 000 euron lain­o­ja. Paljon­han tuokin on, mut­ta jos joku hul­lu menee han­kki­maan talon kokon­aan velka­ra­hal­la, ei syy ole val­tion vaan pankin ja pöljän yksilön. Val­tio ei sitä mahdollista.

    Itse en kyl­lä ymmär­rä, miten joku uskaltaa ostaa asun­non tai rak­en­taa talon ilman kun­nol­lista omaa rahoi­tu­so­su­ut­ta. Ris­ki siitä, että joutuu huonona aikana myymään asun­non eikä pääse edes nollille, on val­taisa, jos asun­to on ostet­tu pelkäl­lä velalla.

    Pankin tehtävä on sit­ten kat­soa, riit­tävätkö lainan hak­i­jan tulot lainan lyhen­tämiseen. Siinä on suuri vas­tuu, joka nykyään hoide­taan todel­la huonosti.

  12. Helsin­gin asun­to­hank­in­ta on tätä pienessä mit­takaavas­sa tehnytkin. Sil­lä on nyt noin 3500 vuokra-asun­toa, pääasi­as­sa yksiöitä ja kak­sioi­ta. En ole tähän jär­jeste­lyyn täysin syytön.

    Asukkaat eivät tarvitse eril­lisiä vuokra-talo­ja, mut­ta naa­pu­rit kaipaa­vat niitä. Vuokra-asukkai­ta ei halu­ta naa­pureik­si. Helsin­gin asun­to­hank­in­nan vilkas osto­toim­inta toi lunas­tus­pykälät takaisin asun­to-osakey­htiöi­den yhtiöjärjestyk­si­in. Pelätään niin san­ot­tu­ja vaikei­ta asukkaita.

    Olisiko­han tämä vähiten kivu­lias­ta hoitaa näin:
    1. Kaupun­ki vuokraa ton­tin asun­to-osakey­htiölle. Olete­taan että ton­tin­vuokra vas­taa noin 20% kokonaisasumiskustannuksista.
    2. Vuokra­sopimuk­sen ehtona on että 20% asun­noista on taloy­htiön hal­lit­semia vuokra-asun­to­ja. Niiden tuot­to on siten suur­in­pi­irtein sama kuin kaupun­gin ton­tin­vuokra, eli pääo­makus­tan­nuk­set suh­teessa osto­ton­tille raken­net­tuun eivät nouse.
    3. Jos vuokralainen osoit­tau­tuu ongel­mat­a­pauk­sek­si niin taloy­htiö voi häätää ko. vuokralaisen kos­ka se on vuokranantaja.

  13. “Vuokrat­alo­jen fuu­sio on toinen tapa sub­ven­toi­da uusia vuokrat­alo­ja. Van­hois­sa talois­sa inflaa­tio on syönyt lainat ja vuokrata­so olisi hyvin mata­la. Pääo­ma­fu­u­si­ol­la pääo­maku­lut tasataan.”

    Eli mak­se­taan raken­nusy­htiöi­den voitot vuokral­laa­su­jien pus­sista. Ohjataan vuokrat­u­lot raken­nusy­htiöille asun­noista, joi­ta he eivät ole itse edes rak­en­ta­neet. Tai sit­ten rahas­ta­vat jo ajat sit­ten rak­en­ta­mansa toiseen kertaan.

    1. Aravavuokrat­alo­ja eivät omista “raken­nusy­htiöt” vaan yleen­sä kun­nat tai “yleishyödyl­liset raken­nut­ta­jat”, jot­ka tosin ovat muut­tuneet vähem­män yleishyödyl­lisik­si. Ne eivät ole saa­neet jakaa voit­toa omis­ta­jilleen, mut­ta ovat tätä oikeut­ta jatku­vasti tavoitelleet. En ole pystynyt seu­raa­maan, ovatko tässä pyrkimyk­sessä onnistuneet.

  14. Tämä on usko­ma­ton­ta. Raken­nusy­htiöt nos­ta­vat vuokrat­u­lo­ja asun­noista, mitä eivät edes omista.

  15. Suo­mi on luop­unut omas­ta val­u­u­tas­ta (ja Ruot­si­maisen ripeästä talouskasvus­ta) mut­ta saanut tilalle kohtu­ullisen luot­tokelpoisu­u­den. Ehkä jopa vähän parem­man kuin Ruot­si. Maal­likolle tulee mieleen kysyä, eikö val­tion asun­to­tuotan­non voisi arvopa­peri­s­taa ja myy­dä sijoittajille?

  16. Eikö yhteiskun­ta voisi ostaa vuokra-asun­to­ja sieltä täältä asunto-osakeyhtiöistä?

    Hiipii pelko, ettei asia toi­mi yhtä kau­ni­isti toteut­taval­la tasol­la. Kun hienot peri­aatepäätök­set sosi­aalisen asumisen puoles­ta on tehty alkaa kaupun­gin asun­to­toi­mi tms. säätiö miet­timään käytetäänkö annetut rahat pie­neen määrään asun­to­ja hyviltä seuduil­ta vai suureen määrään halvoil­ta seuduil­ta. Kun sosi­aalisen asumisen peri­aate vaatii pitämään vuokrat kohtu­ullisi­na, eikä kaupun­ki myön­nä hyvältä paikalta tont­tia aseveli­hin­taan koko kiin­teistölle, on päätös help­po. Lop­putu­lok­se­na on tilkkutäk­ki asun­to­ja kaupun­gin halvim­mil­ta alueil­ta asun­toko­htais­ten hallintoku­lu­jen ollessa jotain muu­ta kuin koko kiin­teistöjä omis­tet­taes­sa. Jos tehdään jotain peri­aatepäätök­siä (esim. tukia) joil­la tämän kaltainen kehi­tys halu­taan estää, olisi toiv­ot­tavaa että sys­tee­mi raken­net­taisi­in siten, ettei seu­raa­van ker­ran leikkaus­lis­to­ja tehdessä olisi aivan ilmeistä vai­h­toe­htoa tarjolla. 

    Toisek­seen, kun nyt lama alkaa hel­lit­tää, niin toiv­ot­tavasti ei pääse uno­h­tu­maan, että tämäkin lama sai alkun­sa asun­to­lain­o­jen tyrkyt­tämis­es­tä ihmisille, joil­la ei niiden mak­samiseen ollut varaa.

  17. Aha. Se olisikin aika ihmeel­listä, jos raken­nusy­htiö nos­taisi maanko­rkoa maas­ta mitä se ei omista.

    Tai ehkä he luule­vat tuot­ta­vansa maanko­ron? Kuin taikuri tekevät arvot­tomas­ta “raaka­maas­ta” kultasäkkejä…

  18. Osmo: “Aravavuokrat­alo­ja eivät omista “raken­nusy­htiöt” vaan yleen­sä kun­nat tai “yleishyödyl­liset rakennuttajat”…”

    Jep, ja kun kus­tan­nuk­set keskiver­to ihmiselle halu­taan alas, on nuo markki­nahäiriköt saata­va pois. 😉

  19. Kun­nan har­joit­ta­ma sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to voidaan kun­nan näkökul­mas­ta nähdä myös sijoittamisena.

    Jos vuokrat­alo­jen asukkaat mak­sa­vat kiin­teistö­jen hoitoku­lut sekä aravalain­o­jen lyhen­nyk­set, kun­nan kiin­teistöo­maisu­us kart­tuu vuosien saatossa melkoisi­in mit­ta­suhteisi­in. Toki nykyisen lain mukaan omaisu­us on siinä mielessä arvo­ton­ta, ettei siitä saa osinkoa tai muu­ta juok­se­vaa tuot­toa kun­tien rahoitustarpeisiin. 

    Kyse on kuitenkin optios­ta. Yksinker­taisel­la lakimuu­tok­sel­la vuokrat­alot joko kokon­aan tai osit­tain muut­tuvat joko vapaasti myytäviksi tai vuokrat­taviksi markki­nahin­taan. Kun­ta net­toaa tässä tilanteessa sievoisen summan. 

    Osa kun­nan mak­samista sosi­aali­avus­tuk­sista ei tästä näkökul­mas­ta ole tuen­saa­jien tukemista, vaan kun­ta sijoit­taa tätä tuki­ra­haa oman kiin­teistöo­maisuuten­sa kar­tut­tamiseen vuokralais­ten mak­samien vuokrien muodossa.

  20. Asuimme per­heeni kanssa tovin ker­rostalos­sa, jos­sa asui “sekalaista sakkia”. Mil­tei joka viikon­lop­pu rapus­sa lasit pihal­la ja hissi töhritty.

    Muut­toau­to kävi ahk­er­aan. Mekin kat­soimme parhaak­si kerätä kamppeemme ja muut­taa pois. Talosta läh­tivät kun­nol­liset asukkaat ja remua­vat jäivät. Nor­maal­isti tilanne on päin vastoin.

  21. Tuos­sa yllä “tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 6.2.2011 kel­lo 13:05” viisaan ehdo­tuk­sen : as-oy velvoitet­taisi­in ITSE pitämään 20% asun­noista vuokra-asun­toina ja annoinkin jo peukun siitä — mut­ta saa­toin tul­la katumapäälle.

    Eli kävisikö siinä sit­tenkin niin, että asun­to-osakey­htiöi­den sisäpi­iri kohtu­ullisen nopeasti junail­isi vuokra-asun­not lähipi­ir­illeen? Mikä voisi tarkoit­taa sitä, että nykyiset vuokra-asun­not slum­mi­u­tu­isi­vat entis­es­tään ja uudet vuokra-asun­not muut­tuisi­vat osak­keen­o­mis­ta­jien tyt­tärien opiskelija-asunnoiksi.

    JOs asukas­val­in­ta jätet­täisi­in kun­nalle, var­maan kävisi niin, että hyvä­maineiseen taloon muut­taisi myös han­kalaa porukkaa. Kun kuitenkin naa­purikon­trol­li olisi tiukkaa ja nor­maalit irti­sanomis­pe­rus­teet voimas­sa, voisi kuvitel­la, että yksikään kovan­ra­han asu­ja ei jou­tu­isi vuosia jatku­vaan häir­iöön. Toki ymmär­rän, että viikkokin voi olla paljon, jos alak­er­ran parve­keel­la on nuo­tio. Täl­lä tavoin kuitenkin kun­nol­liset vuokralaiset saisi­vat hyvän mah­dol­lisu­u­den — eri­tyis­es­ti hei­dän lapset.

    Näille hep­uille, joille asum­i­nen täyspäis­ten joukos­sa on mah­do­ton­ta, pitäisi myöskin löytää asun­to. Sil­loin olisi mielestäni täl­lainen kun­nalli­nen tuet­tu asum­i­nen paikallaan, eli talos­sa olisi sit­ten palo­tur­val­liset tek­sti­ilit, sosi­aal­i­työn­tek­i­jä joka talos­sa. Näitä talo­ja olisi sit­ten hyvä olla myös Töölössä.

    Näin opet­ta­jana välil­lä myös ihme­tyt­tää se, että eikö todel­lakaan voi velvoit­taa ihmistä, esimerkik­si alaikäisen huolta­jaa, pysyt­telemään selvin päin. Läh­es poikkeuk­set­ta esim. huostaan­ot­to johtuu van­hem­man holtit­tomas­ta päi­htei­den käytöstä. Onko päi­htei­den jatku­va käyt­tö todel­lakin oikeus?

    Touko Met­ti­nen
    vuokrat­alos­sa lap­su­us ja nuoruus

  22. #
    Näille hep­uille, joille asum­i­nen täyspäis­ten joukos­sa on mah­do­ton­ta, pitäisi myöskin löytää asunto.
    #

    Sikäli huvit­ta­va tuo Toukon lausah­dus kun minä sat­un asumaan Van­taal­la sel­l­aises­sa vuokrak­er­rostalos­sa, mihin 1990-luvun alkupuolel­la sijoitet­ti­in pelkästää sosi­aal­isin perustein asumaan pääseviä.

    Sit­ten kun kaupungilta vieti­in oikeus sijoit­taa asukke­jaan VAVin asun­toi­hin, alkoi asum­isti­lanne useimpi­en vuokralais­ten mielestä paran­tu­maan tässäkin yksikössä.

    Harvem­min oli enää ulko-ovien lasit sär­jet­ty­inä eikä mak­soit­tunei­ta ver­i­jälk­iäkkään sein­istä tavat­tu. Ja kun tarpeek­si mon­ta ker­taa poli­isi kävi tutki­mas­sa talos­sa tapah­tunei­ta murhia, niin alkoipa kaiketi päät­täjienkin päis­sä rak­sut­ta­maan, että jotakin tilanteelle on tehtävä.

    Ja nyt ollaan tässä tilanteessa tässä Van­taan vuokrak­er­rostalos­sa, että ain­oas­taan pihamum­mot ovat huolis­saan siitä, että van­ha ei palaisi vuokrakasarmi­imme. Tosin kor­vat­ul­pat ovat edelleenkin työpöy­däl­läni, kun sil­loin täl­löin nuoriso jympyt­tim­iään kaakkoon raottavat.

  23. hitas-tont­tien alen­nus on kyl­lä lähin­nä lasken­nalli­nen ( ja lisäk­si muis­taak­seni pienem­pi kuin ara­va-kohtei­den ale) Hitas-ton­teista san­o­taan perit­tävän 20% alem­paa vuokraa kuin käypä taso. Kuitenkin hitas-talot mak­sa­vat käytän­nössä Helsin­gin korkeimpia ton­tin­vuokria. Osin tämä johtuu siitä että näis­sä on uudem­mat, ja siten ajan­ta­saisem­mat, sopimuk­set. Mut­ta kun pari vuot­ta sit­ten kovas­ta vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta van­ho­jen talo­jen ton­tin­vuokria nos­tet­ti­in, on taso alhaisem­pi kuin lähel­lä ole­vien hitas-kohtei­den vuokra. Näin on esim Hert­toniemessä vrs Hert­toniemen­ran­nas­sa. Lisäk­si van­hat taloy­htiöt sai­vat 10v siir­tymäa­jan koro­tuk­si­in, vaik­ka vuokrata­so on vuosia ollut täysin muu­ta kuin käypä vuokra. Ja näis­sä van­hois­sa talois­sa ei ole mitään myyntirajoituksia.

    1. Min­er­va,
      Jos HITAS-tont­tien vuokra kil­pailutet­taisi­in — tai jos vuokra olisi tuol­la tasol­la mut­ta vuokra-oikieuys myytäisi­in — ilman hin­tara­joituk­sia, tont­tien arvo osoit­tau­tu­isi olen­nais­es­ti tätä säädel­tyä hin­taa korkeam­mak­si. Tähän voidaan tutus­tua Jätkäsaa­res­sa, kun osa ton­teista kilpailutetaan.

  24. JOs asukas­val­in­ta jätet­täisi­in kun­nalle, var­maan kävisi niin, että hyvä­maineiseen taloon muut­taisi myös han­kalaa porukkaa. Kun kuitenkin naa­purikon­trol­li olisi tiukkaa ja nor­maalit irti­sanomis­pe­rus­teet voimas­sa, voisi kuvitel­la, että yksikään kovan­ra­han asu­ja ei jou­tu­isi vuosia jatku­vaan häir­iöön. Toki ymmär­rän, että viikkokin voi olla paljon, jos alak­er­ran parve­keel­la on nuo­tio. Täl­lä tavoin kuitenkin kun­nol­liset vuokralaiset saisi­vat hyvän mah­dol­lisu­u­den – eri­tyis­es­ti hei­dän lapset.
    Näille hep­uille, joille asum­i­nen täyspäis­ten joukos­sa on mah­do­ton­ta, pitäisi myöskin löytää asun­to. Sil­loin olisi mielestäni täl­lainen kun­nalli­nen tuet­tu asum­i­nen paikallaan, eli talos­sa olisi sit­ten palo­tur­val­liset tek­sti­ilit, sosi­aal­i­työn­tek­i­jä joka talos­sa. Näitä talo­ja olisi sit­ten hyvä olla myös Töölössä.

    Tähän var­man sopisi jonkin­lainen pistey­tysjär­jestelmä, niin että kaik­ki lähti­sivät alku­un samal­ta viival­ta, mut­ta jos hölmöi­lyl­lään han­kkii häädön yhdestä kohteesta, seu­raavas­sa olisi tarkem­min suuren­nus­lasin alla ja jos tört­töi­ly jatkuu riit­tävän pitkään, siir­ret­täisi­in tuol­laiseen ongel­ma-asu­jille suun­nat­tuun kohteeseen. Joku tie sieltäkin pitäisi olla takaisin nor­maalei­hin taloi­hin jos paran­taa tapansa. Sosi­aal­i­työn­tek­i­jän suosi­tus tms.?

    Yleis­es­ti ottaen tämä idea että han­kit­taisi­in kaupun­gin vuokra-asun­not yleis­es­tä asun­tokan­nas­ta sieltä täältä eril­lis­ten vuokrat­alo­rykelmien sijaan vaikut­taisi eri­no­maiselta ide­al­ta estää seg­re­gaa­tio­ta ja tar­jo­ta asiansa hyvin hoitaville vähä­varaisille parem­paa asumisen laat­ua kuin nykyti­lanne, jos­sa vuokrat­alois­sa kun­nol­lis­es­ti käyt­täy­tyvä enem­mistö on pienehkön asum­isvi­ihtyvyyt­tä ter­ror­isoivan porukan pant­ti­vank­i­na. Kun kaupun­gin vuokra-asun­to­jen osu­us per talo olisi suh­teel­lisen pieni, vaikka­pa juuri tuo 20 % ja häir­iökäyt­täy­tymiseen puu­tut­taisi­in suh­teel­lisen nopeasti, eivät tästä jär­jestelystä ”taval­lisetkaan” asukkaat jou­tu­isi juuri kärsimään.

  25. Touko Miet­ti­nen

    Eli kävisikö siinä sit­tenkin niin, että asun­to-osakey­htiöi­den sisäpi­iri kohtu­ullisen nopeasti junail­isi vuokra-asun­not lähipiirilleen? 

    Ainakin ris­ki tun­tuu ilmeiseltä.

    Toisaal­ta:

    JOs asukas­val­in­ta jätet­täisi­in kun­nalle, var­maan kävisi niin, että hyvä­maineiseen taloon muut­taisi myös han­kalaa porukkaa. Kun kuitenkin naa­purikon­trol­li olisi tiukkaa ja nor­maalit irti­sanomis­pe­rus­teet voimassa

    Miten nor­maalit irti­sanomis­pe­rus­teet ovat voimas­sa, jos asukas­val­in­ta on kun­nal­la? Kenenkä tässä olisi tarkoi­tus olla de fac­to vuokranan­ta­ja, asun­to-osakey­htiön vai kunnan? 

    Sha­keem:

    Osa kun­nan mak­samista sosi­aali­avus­tuk­sista ei tästä näkökul­mas­ta ole tuen­saa­jien tukemista, vaan kun­ta sijoit­taa tätä tuki­ra­haa oman kiin­teistöo­maisuuten­sa kar­tut­tamiseen vuokralais­ten mak­samien vuokrien muodossa.

    Tosin kaik­ki kai niis­säkään eivät asu tukien varas­sa(?) Sää­lik­si käy niitä, jot­ka tukia eivät saa, mut­ta joutu­vat mak­samaan niiden pöhöt­tämän vuokran.

  26. Helsin­gin Asun­to­hank­in­nan osta­mat nor­maalit asun­not eivät ole ihan sitä mitä itse ymmär­rän sosi­aalisel­la asuntotuotannolla;
    “Yhtiö vuokraa itse omis­ta­mansa vapaasti vuokrat­ta­vat asun­not. Vapaasti vuokrat­tavi­in asun­toi­hin ei ole tulo- eikä omaisu­us­ra­jo­ja, mut­ta asun­non hak­i­jal­ta edel­lytetään sään­nöl­lisiä tulo­ja ja kun­nos­sa ole­via luottotietoja.”

    Ovien paikat ara­vat­alois­sa kuu­lostaa mie­lenki­in­toiselta; mikä hieno sään­tö näitä ohjeisti?

  27. Juu­so Koponen:

    “Tähän var­man sopisi jonkin­lainen pistey­tysjär­jestelmä, niin että kaik­ki lähti­sivät alku­un samal­ta viival­ta, mut­ta jos hölmöi­lyl­lään han­kkii häädön yhdestä kohteesta, seu­raavas­sa olisi tarkem­min suuren­nus­lasin alla ja jos tört­töi­ly jatkuu riit­tävän pitkään, siir­ret­täisi­in tuol­laiseen ongel­ma-asu­jille suun­nat­tuun kohteeseen”

    Jos tol­lasen sys­teemin sais toim­i­maan, se jee­sais paljon niitä kun­nol­lisia vuokra-asu­jia. Täl­lä het­kel­lä tilanne taitaa vaan olla se, että häädön saamisek­si joutuu ihan tosis­saan tekemään töitä. 

    Olin muu­ta­ma vuosi sit­ten oman vuokralähiöni kiin­teistöy­htiöl­lä kesä­du­u­nis­sa. Sil­loin ilmeni, että niistäkin har­voista, joille vuosien ter­ror­isoin­nin jäl­keen oli saatu häätömääräys aikaisek­si, mon­et siir­ret­ti­in vain toiseen rap­pu­un saman alueen sisäl­lä. Ongel­ma siis yksinker­tais­es­ti siir­ret­ti­in yksiltä naa­pureil­ta toisille. Toki sinän­sä ihan ok jakaa hait­ta, jos muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta ei ole.

    Mut pääon­gel­ma on tiet­ty se, että sitä häätöä on ylipäätään todel­la vaikea saa­da aikaisek­si. Kak­si ker­taa ter­ror­isti pääsee varoituk­sel­la, jon­ka senkin saamiseen vaa­di­taan vähin­tään muu­ta­man naa­purin todis­tus vakavas­ta ter­ror­isoin­nista. Käytän­nössä perushäiriköin­tiä voi har­ras­taa läh­es miten paljon tahansa ja lisäk­si pari ker­taa saa vetää totaalisen överik­si, esim. käy­dä fyy­sis­es­ti naa­purien­sa kimp­pu­un tms. Vas­ta sen jäl­keen joutuu edes hark­it­se­maan tapo­jen­sa muuttamista.

    On myös paljon sel­l­aisia tapo­ja tuot­taa naa­pureilleen hait­taa, joista on todel­la vaikea antaa viral­lis­es­ti varoituk­sia. Esim. omas­sa naa­puris­sani asu­va alko­holisti aiheut­ti aikoinaan jatku­vasti voimakas­ta tupakansavun ja virt­san hajua rap­pu­un suo­raan oveni eteen ja välil­lä sitä aro­mia tul­vahti eteiseenkin asti. Voi kuu­lostaa pikku­ju­tul­ta, mut pidem­män päälle rasit­taa aika reippaasti…

  28. Ad Rogue,

    kyl­lä tuo­hon haju­unkin jokin roti saadaan, jos tah­toa löy­tyy. Eräässä aiem­mas­sa asuin­talos­sani akti­ivi­nen taloy­htiön hal­li­tuk­sen pj. jär­jesti huoneis­ton hal­tu­uno­ton, kun huoneis­ton omis­ta­jan haju kävi häir­it­seväk­si. Siihen tarvit­ti­in kyl­lä ter­veystarkas­ta­jan lausunto.

    Ko. puheen­jo­hta­ja hoiti noin vuosikymme­nessä omaan rap­pu­u­ni kak­si vuokralaisen häätöä ja lisäk­si tuon yhden hal­tu­uno­ton. Ei voin­ut kuin ihail­la hänen tah­toaan uuras­taa yhteisen elinympäristön hyväksi.

    Oli­han tuo neiti-ihmi­nen joskus vähän rasit­ta­va: “Hyvää päivää ja ter­ve­tu­loa taloon. Paina­van näköi­nen soh­va. Olet­teko huo­man­neet, että järjestyssään­nöt kieltävät hissin käytön muuttoon?”

  29. “kyl­lä tuo­hon haju­unkin jokin roti saadaan, jos tah­toa löy­tyy. Eräässä aiem­mas­sa asuin­talos­sani akti­ivi­nen taloy­htiön hal­li­tuk­sen pj. jär­jesti huoneis­ton hal­tu­uno­ton, kun huoneis­ton omis­ta­jan haju kävi häiritseväksi”

    Ilmeis­es­ti kyse oli siis omis­tusasun­nos­ta. Vähän eri tilanne kuin kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa, joista ei oikeas­t­aan ole enää paikkaa, mihin näitä ongel­mat­a­pauk­sia heit­tää. Tai siis on var­maan jotain asun­toloi­ta, mut­tei niihin kaikkia saa­da mah­tu­maan. Siks kaupun­gin kämp­istä on var­maan aika kor­kee kyn­nys heit­tää häiriköitä ulos, kun peri­aat­teessa kodit­to­mia ei sais hirveesti olla.

  30. Helsin­gin kaupun­ki on merkit­tävä vuokra-asun­to­jen rak­en­ta­ja ja omis­ta­ja. Joka kuudes helsinkiläi­nen asuu kaupun­gin omis­ta­mas­sa vuokra-asun­nos­sa. Asun­to­ja on 57.000, joista suurin osa on ara­va-vuokrat­alo­ja ja lop­ut vapaara­hoit­teisia asuntoja.

    Kaupun­gin kan­nat­taa jatkos­sakin ylläpitää näitä kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja, kos­ka kukaan muu ei sitä näytä tekevän. Niitä kan­nat­taa rak­en­taa myös lisää. 

    Ara­va-vuokra-asun­to­jen vuokrat ovat omakus­tan­teisia ja ne tas­apain­ot­ta­vat vapaiden markki­noiden vuokria. Kaupun­gin vuokra-asun­not ovat tärkeitä myös tänne työn perässä muut­taville ja asum­isuraansa aloit­taville nuo­rille ja nuo­rille per­heille. Yli 60% kaupun­gin asun­toa hake­vista on alle 35-vuotiaita.

    Kaupun­gin vuokra-asun­noil­la ja tarkem­min ottaen myös niiden sijain­nil­la on merk­i­tys­tä. Mon­et arvosta­vat sitä että meil­lä ei ole slum­me­ja eivätkä autot ole lähiöis­sä pala­neet, kuten vaikka­pa naa­puri­maas­sa Ruotsissa.

  31. Rogue
    Vähän eri tilanne kuin kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa, joista ei oikeas­t­aan ole enää paikkaa, mihin näitä ongel­mat­a­pauk­sia heittää.

    Niin, ongel­ma-asu­jan oikeudet asun­toon menevät nor­maalien ihmis­ten koti­rauhan edelle. 

    En ymmär­rä mik­sei noille ongel­ma-asu­jille voi yksinker­tais­es­ti rak­en­taa teol­lisu­usalueelle muu­ta­man neliömetrin kokoisia hap­poteräsyk­siöitä. Saisi­vat sit­ten vali­ta, asu­vatko tuol­laises­sa vai ovatko rehellis­es­ti kodittomia.

    Tiedän kyl­lä että jois­sakin paikois­sa pahim­mille ongel­mat­a­pauk­sille raken­net­tu asun­to­ja, jot­ka voidaan pestä puu­tarhaletkul­la. Mik­sei tämä voisi olla ihan standardiratkaisu?

    Aivan kuten Suomes­sa yleen­säkin, venku­loiden oikeudet menevät kaikkien muiden edelle, juopoil­lakin on suurem­pi oikeus lap­si­in ja ryyp­päämiseen, kuin lap­sil­la nor­maali­in lap­su­u­teen tai edes elinikäistä vam­maa tuot­ta­mat­tomaan sikiökauteen. 

    Joskus kyl­lä melkein toivon, että tääl­lä kohdeltaisi­in juop­po­ja kuten sen kiro­tun viik­si­val­lun val­takun­nas­sa, tois­es­ta tai kol­mannes­ta per­heen heit­teille jätöstä pas­sitet­ti­in keskitysleirille.

  32. Vesa Peip­inen:

    Mon­et arvosta­vat sitä että meil­lä ei ole slum­me­ja eivätkä autot ole lähiöis­sä pala­neet, kuten vaikka­pa naa­puri­maas­sa Ruotsissa.

    ?! Siis väitätkö, että näis­sä lähiöis­sä jois­sa autot palaa olis merkit­tävästi yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­via asuntoja?

    Mä oon ollu siinä käsi­tyk­sessä, että nämä ongel­mat keskit­tyy enim­mäk­seen sosi­aalisen asun­to­tuotan­non alueille. Tämä ei tietenkään tarkoi­ta että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to olis syylli­nen näi­hin ongelmi­in, mut­ta aika älytön­tä tämän perus­teel­la olis väit­tää, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on ratkaisukaan.

    Jos se raken­nut­ta­mi­nen ker­ta on niin hyvä bisnes, niin mul­la ei oo mitään sitä vas­taan, että kaupun­ki raken­nut­taa, mut­ta miks sen pitäs vielä vuokratakin?

  33. Art­turi B, ymmär­sit väärin. Tarkoitin sitä että Helsingis­sä nou­datet­tu eri hallinta­muo­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kaikille asuinalueille (ns. sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen) on ollut hyvä malli.
    Sosi­aaliset ongel­mat esim. Ruot­sis­sa ovat keskit­tyneet juuri alueille joi­hin on yksipuolis­es­ti raken­net­tu pelkästään sosi­aal­ista asuntotuotantoa.

    Tässäkin on ero­ja. Esim. Tukhol­mas­sa ei ole ollut Göte­bor­gin tai Malmön kaltaisia sosioekonomis­es­ti eri­tyneitä asuinaluei­ta. Tämä selit­tyy sil­lä että Tukhol­man asuinalueet ovat kaupunki­rak­en­teessa kiin­ni eivätkä eriy­tyneitä saarekkeita.

  34. Vesa Peip­inen:

    Esim. Tukhol­mas­sa ei ole ollut Göte­bor­gin tai Malmön kaltaisia sosioekonomis­es­ti eri­tyneitä asuinalueita. 

    Uno­htanet Rinke­byn? Täl­lä het­kel­lä n. 90 pros­ent­tia asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. 

    Käsit­tääk­seni Ruot­sis­sa on aivan samal­la tavoin yritet­ty “sekoit­taa” eri sosi­aaliryh­miä keskenään. Tulos kuitenkin on ollut, että kovan rahan (eiväthän ne sitä enää tietenkään ole) talo­ja seisoo tyhjil­lään juuri Rinke­byssä, koulu­jen oppimis­tu­lok­set ovat ala-arvoisia ja ambu­lanssikaan ei voi paikalle men­nä ilman poliisisaattuetta. 

    Näin, jos ruot­salaiseen medi­aan on uskomista. 

    Mut­ta ehkä ei ole… rasistien pro­pa­gan­daa tietysti.

  35. Hyvä Ode!
    On ihan tot­ta, mihin eril­lisiä vuokrat­alo­ja enää tarvi­taan? Ain­oas­taan siihen että rahal­la voisi vali­ta naa­purin­sa. Käytän­nössä kuitenkin omis­tustalotkin muut­tuvat vähitellen sekat­aloik­si, kun asukkaat vauras­tu­vat ja jät­tävät asun­toon­sa sijoit­ta­mansa roposet uloslu­nas­ta­mat­ta ehkä vain sen­ti­men­taal­i­sista syistä. Kun ei ole maal­ta kotoisin eikä ole muu­ta koti­paikkaa kuin enti­nen koti, tun­neside voi olla raho­ja tärkeämpi.

    Mut­ta tot­ta tosi­aan! Jatkos­sa vuokra-asun­not tullee lait­taa Ruo­ho­lah­den tavoin sekat­aloi­hin. Siinä on sekin hyvä jut­tu, että se las­kee viereis­ten asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä. Ihan oikeasti hyö­ty­isimme kaik­ki siitä, jos asun­tomme oli­si­vat ker­talu­okkaa halvem­pia. Säästy­isi rahaa palveluy­hteiskun­nan rak­en­tamiseen seinien sijaan. Nyt raken­nusala kiit­tää ja kumar­taa, matkus­taa ympäri mai­ta ja man­tu­ja ihmettelemässä muiden maid­en rak­en­tamista, ja kaik­ki tämä yhteisil­lä rahoillamme.

    O tem­po­ra, o mores!

  36. Vesa Peip­inen:

    Tämä selit­tyy sil­lä että Tukhol­man asuinalueet ovat kaupunki­rak­en­teessa kiin­ni eivätkä eriy­tyneitä saarekkeita.

    Ok. Pahoit­telu­ni väärinymmärtämis­es­tä. Tuos­ta lainaa­mas­tani lauseesta ja sosioekonomisen sekoit­tumisen kom­men­tis­tasi olen samaa mieltä.

    Olen toki myös siinä luu­los­sa, että ilman asun­to- ja maankäyt­töpoli­ti­ikkaa nämä ongel­mat eivät pahenisi ver­rat­tuna nykymenoon.

    Ole­tan myös, että etni­nen eriy­tymi­nen asuinalueisi­in ei ole mis­sään nimessä pahas­ta, vaan enem­minkin hyvästä. Usein tiivi­it yhteisöt pystyvät aut­ta­maan jäseniään parem­min kuin niiden maa­han­muut­ta­jien muo­dosta­mat yhteisöt, jot­ka eivät pysty löytämään työtä tai asun­toa avoim­il­ta. markkinoilta.

    Osmon aja­ma yhteinäiskult­tuuri ei pitäisi olla tavoit­teena vaan hyväksyä se, että Suomes­sa voi ihan hyvin asua, vaik­ka ei ole kansalainen, ei osaa kieltä, eikä ole tekemi­sis­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten kanssa ja silti olla hyvä suo­ma­laisen yhteiskun­nan jäsen.

  37. Rinke­bystä on myös hiukan vähem­män mairit­tele­via näke­myk­siä: http://www.youtube.com/watch?v=-AXKQW8Lhqg

    Totu­us lie­nee sit­ten jos­sain tuol­la välillä. 

    Mut­ta Rinke­by ei myöskään ole ain­oa Tukhol­man seudun “sosioekonomis­es­ti eriy­tynyt asuinalue”, vaik­ka Peip­pinen ehkä niin ajat­telee. Esimerkik­si Ten­stas­sa asukkaista 85 % ulko­maalais­taus­taisia, koulu­jen oppi­laista ulko­maalais­taus­taisia >95 %, työt­tömyys > 40 %.

  38. Eikös Rinke­byn hur­ja maine ole vähän jo van­hen­tunut­ta tietoa, samoin kuin vaik­ka Jakomäen vas­taa­va? Onhan Ruot­sis­sa toki oikeitakin ongel­malähiöitä, mut­ta ainakin min­ulle on jäänyt käsi­tys, että Rinke­byssä on men­ty viime vuosin parem­paan suuntaan.

  39. Onhan näitä — Tukhol­man (Botkyrkan) Alby on muut­tunut lyhyessä ajas­sa ulkomaalaislähiöksi.

    1970 luvun lopus­sa joku Helsin­gin kaupung­in­jo­h­ta halusi siiv­ota kaupun­gin ja sijoit­taa asun­not­tomat, pult­sar­it yms. katuku­vaa rumis­ta­vat Suomen­lah­den saarelle.

    Syn­tyi melkoinen medi­ako­hu ja ko. henkilöä syytet­ti­in fasis­tik­si ja ties miksi.

    Samal­la taval­la kuin Tukhol­ma, PK-seu­tu on siivonnut/keskittänyt sosi­aalia­su­jat lähiöi­hin, eikä kukaan ole nos­tanut medi­ako­hua tästä keskittämisestä.

  40. Rinke­by-Kistan työt­tömyyspros­ent­ti on kaksinker­tainen Tukhol­man keskiar­voon nähden. 

    Työt­tömyys on myös aikavälil­lä 2006–2009 nous­sut ko. alueel­la 16,6 pros­ent­tia, kun koko kaupun­gin keskimääräi­nen nousu on ollut 2,1 prosenttia.(Lähde on) 

    Neljä­sosa perusk­oulun päät­täneistä jää ilman jatkok­oulu­tu­s­paikkaa. Tämän lisäk­si on todet­tu maa­han­muut­ta­javal­tais­ten koulu­jen anta­van liian hyviä numeroi­ta todel­liseen osaamiseen näh­den ja näin ollen jatko-opin­to­jen keskeyt­tämi­nen on yleistä. 

    Työt­tömyys­lu­vut ja koulu­tus­ta­so ovat ne fak­tat, joi­ta tässä monikult­tuurisu­us­diskurssis­sa tulee kat­soa. Ei kaiken maail­man imagonko­ho­tuskam­pan­jat, joi­ta ilmeisen men­estyk­sekkäästi Rinke­byssä on viety läpi.

    Toki viihtyvyy­den ja tur­val­lisu­u­den lisäämi­nen on myös olen­naista. Jos näitä on pystyt­ty Rinke­byssä paran­ta­maan, niin hyvä toki niin. Rikos­ti­las­toi­ta en kaivanut esiin. 

    Sinän­sä on minus­ta aivan hyödytön­tä men­nä ihmettelemään, kun ihmiset paikan pääl­lä kehu­vat omien pro­jek­tien­sa tuo­tok­sia ja vetele­htimään keskel­lä arkipäivää etnisille kauppakaduille. 

    Jos jotain halu­amme Ruot­sista monikult­tuurisu­u­den sar­al­la oppia, niin jotain ihan mui­ta metode­ja olisi syytä ottaa käyttöön.

  41. Tässä rikos­ti­las­to:

    Väki­val­tarikok­set vuon­na 2009 100 000 asukas­ta kohden

    -Tukhol­ma 1995 kpl
    ‑Rinke­by-Kista 2751 kpl
    ‑Rosen­gård 2172

    sek­suaalirikok­set vuon­na 2009 100 000 asukas­ta kohden

    -Tukhol­ma 244
    ‑Rinke­by-Kista 661
    ‑Rosen­gård 94 (!!!)

    Tässä sivus­to, jos­ta löy­tyy myös aikavertailut: 

    http://www.brottsportalen.se/index.php?curPage=29&kommun=110&stadsdel=8

  42. “ei ole kansalainen, ei osaa kieltä, eikä ole tekemi­sis­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten kanssa ja silti olla hyvä suo­ma­laisen yhteiskun­nan jäsen.”

    Tuol­lainen yksilö saat­taa olla hyvä Suomen val­takun­nan ala­mainen. Sen sijaan hän ei ole yhteiskun­nan jäsen. Yhteiskun­nan jäsenyys tarkoit­taa nimeno­maan osal­lisu­ut­ta kansalais­ten keskinäiseen vuorovaikutukseen.

  43. “Toki viihtyvyy­den ja tur­val­lisu­u­den lisäämi­nen on myös olen­naista. Jos näitä on pystyt­ty Rinke­byssä paran­ta­maan, niin hyvä toki niin. Rikos­ti­las­toi­ta en kaivanut esiin. ”

    Eivät nämä län­si­mait­ten ongel­malähiöt ole mikään suuri erikoisu­us ja poikkeus maailmanmenosta.

    Aivan samal­la taval­la ihmis­ten nokki­ma­järjestys näkyy ns lähtö­mais­sakin esim Rion favelois­sa, Jakar­tan slum­meis­sa, Johan­nes­bur­gin Sowe­tossa , Nairobin Kib­era etc.

    Näis­sä ongel­malähiöis­sä näkyy se, mitä ryh­mää syr­jitään, mikä yhteiskun­nan ryh­mistä on nokki­ma­järjestyk­sen pohjalla .
    Syn­tymekanis­mi on kum­mas­sakin sama vaik­ka tääl­lä län­si­mais­sa kat­to onki parempi.
    Taustal­la on ihmisen lau­maeläi­men per­imä, joka vaatii nokki­ma­järjestyk­sen ylläpitämiseen yhteisössä .

    Itä-Helsin­gin väestökin on vai­h­tu­mas­sa maal­ta muut­taneista maahanmuutajiin.Eli suo­ma­laiset ovat saa­neet nokki­ma­järjestyk­sen­sä poh­jalle uuden ryh­män: köy­hät ja koulut­ta­mat­tomat väril­liset maahanmuuttajat

  44. Eli­na
    sek­suaalirikok­set vuon­na 2009 100 000 asukas­ta kohden
    ‑Tukhol­ma 244
    ‑Rinke­by-Kista 661
    ‑Rosen­gård 94 (!!!)

    Tuo ei mitenkään voi tarkoit­taa että Rosen­gårdis­sa tapah­tu­isi vähem­män raiskauk­sia, niistä vaan ei luon­nol­lis­es­ti ilmoite­ta kenellekään.

    (vrt. muu­ta­ma sit­ten Pres­sik­lu­bis­sakin esitet­ty näke­mys, jon­ka mukaan ulko­maalaiset eivät raiskaa yhtään sen enem­pää kuin suo­ma­laisetkaan, suo­ma­lais­ten tekemisiä ei vaan ilmoite­ta, kai tämä perustelu toimii myös toisinpäin?)

  45. Taas tuli tuo kum­ma ilmiö eli kun etsin tuo­ta kom­ment­tiani niin sitä ei näkynyt, mut­ta kun kir­joitin uud­estaan ja pain­oin kom­men­toi niin alku­peräi­nenkin ilmaantui ???
    Tark­istin mon­een ker­taan ava­maal­la blo­gin use­aan ker­taan ja kat­so­ma­l­la että tuo Eli­nan kom­ment­ti oli viimeinen kun näkyi eikä sen perässä ollut min­un hyväksymättömiä ??

  46. (vrt. muu­ta­ma sit­ten Pres­sik­lu­bis­sakin esitet­ty näke­mys, jon­ka mukaan ulko­maalaiset eivät raiskaa yhtään sen enem­pää kuin suo­ma­laisetkaan, suo­ma­lais­ten tekemisiä ei vaan ilmoite­ta, kai tämä perustelu toimii myös toisinpäin?)

    Sek­suaalirikos­ti­las­tot ovat tun­netusti hyvin epälu­otet­tavia, kos­ka tapah­tuneista rikok­sista ilmoite­taan niin pieni pros­ent­ti. Ruot­sis­sa käsit­tääk­seni isom­pi kuin mis­sään muual­la maail­mas­sa, mut­ta se on edelleenkin aika pieni. Kun ilmoi­tush­erkkyy­teen vaikut­taa vielä uhritutkimusten mukaan uhrin ja tek­i­jän ns. sosi­aa­li­nen etäisyys, maa­han­muut­ta­jaryh­mien sisäl­lä tut­tu­jen kesken tapah­tu­vat sek­suaalirikok­set jäävät hyvin toden­näköis­es­ti enim­mäk­seen ilmoit­ta­mat­ta kun taas entu­ud­estan tun­tem­at­toman maa­han­muut­ta­jan kan­taväestöön kohdis­ta­ma rikos toden­näköis­es­ti ilmoitetaan.

    Jän­niä tilas­to­ja silti. Rosen­gård ei noiden val­os­sa näyt­täisi ollenkaan niin pahal­ta paikalta kuin uuti­sista kuvit­telisi, Rinke­byn renes­sanssi taas taitaa olla vielä pahasti kesken.

  47. Itse asi­as­sa, kun noi­ta luku­ja tarkem­min kat­soo, niin tuo ero Rinke­byn ja Rosen­gårdin välil­lä voisi kyl­lä kokon­aan selit­tyä sek­suaalirikosten ilmoi­tush­erkkyy­del­läkin. Jos vähen­netään kokon­ais­rikos­määrästä sek­suaalirikok­set, näyt­tää aika tasaiselta:

    Tukhol­ma 1751
    Rinke­by-Kista 2091
    Rosen­gård 2078

  48. Art­turi B:
    “Ole­tan myös, että etni­nen eriy­tymi­nen asuinalueisi­in ei ole mis­sään nimessä pahas­ta, vaan enem­minkin hyvästä. Usein tiivi­it yhteisöt pystyvät aut­ta­maan jäseniään paremmin…”

    Hyvä kysymys on se että tulisiko Helsingis­säkin sal­lia joidenkin kaupungi­nosien jonk­i­nasteinen etnistymi­nen ja mis­sä menee mah­dolli­nen raja? Asum­is­pref­er­enssit ohjaa­vat asuin­paikko­jen val­in­taa myös maa­han­muut­ta­jataus­taisil­la asukkailla.

    Helsingis­säkin voitaisi­in sal­lia etnistymi­nen, tai joidenkin asuinaluei­den eri­lais­tu­mi­nen, mil­lä en tarkoi­ta sosi­aal­is­ten ongelmien kasautumista.

  49. “Sek­suaalirikos­ti­las­tot ovat tun­netusti hyvin epälu­otet­tavia, kos­ka tapah­tuneista rikok­sista ilmoite­taan niin pieni prosentti.”

    Myös väärien ilmoi­tusten määrä on suuri. 

    Ruot­sis­sa on vielä luo­tu oikeudel­lisia mekanis­me­ja, jot­ka lisäävät väärien ja kohtu­ut­tomien ilmoi­tusten määrää. 

    Assan­gen kohdal­la esimerkik­si kävi joidenkin selostusten perus­teel­la niin, että väite­tyt uhrit eivät vält­tämät­tä men­neet poli­isin pakeille rikosil­moi­tus mielessään vaan pikem­min kysymään neu­voa, tukea tms. Ruot­salaisen sys­teemin mukaan poli­isin oli kuitenkin pakko viedä asia syyt­täjälle, kos­ka syyt­tämiskyn­nys on säädet­ty niin alas. (Suomes­sa­han on liikut­tu samaan suun­taan nyt naisjär­jestö­jen edus­ta­jan toimies­sa oikeusministerinä.)

    Poli­isi­ti­las­tois­sa ilmoi­tush­erkkyys siis vääristää kah­teen suun­taan ja var­masti vielä niin, että voimakku­us vai­htelee esimerkik­si juuri kaupungi­nosas­ta toiseen.

  50. “Ole­tan myös, että etni­nen eriy­tymi­nen asuinalueisi­in ei ole mis­sään nimessä pahas­ta, vaan enem­minkin hyvästä. Usein tiivi­it yhteisöt pystyvät aut­ta­maan jäseniään paremmin…”

    Kuten vaik­ka Pikku-Italia New Yorkissa (ks. Kum­misetä II). 

    Etnis­es­ti rak­en­tunet yhteisöt selit­tävät tosi­aan aika hyvin uusien maa­han­muut­ta­jien pär­jäämistä. Suo­ma­laiset ovat pär­jän­net Amerikas­sa selvästi huonom­min kuin ruot­salaiset. Ilmiötä on selitet­ty juuri jo maas­sa asunei­den yhteisö­jen eri­laisu­udel­la: suo­ma­laisia oli suh­teel­lisen vähän ja heistäkin suurin osa jos­sain takametsissä. 

    Ital­ialaisia taas oli paljon ja he jäivät mielel­lään kaupunkei­hin. Vah­va yhteisö aut­toi tietysti uusia tulokkai­ta elämän syr­jään kiinni. 

    Mut­ta kolikol­la oli toinen puoli. Esimerkik­si Nykin Pikku-Ital­ias­sa he pystyivät jopa haas­ta­maan val­tion väki­val­ta­mo­nop­o­lin. Tilalle tuli­vat eteläi­tal­ialaisille tutut “kunn­ian miehet” — jot­ka oli­vat kaikkea muu­ta kuin kunn­ian miehiä vaik­ka Niro ja Bran­do ovatkin suht sym­pa­at­tisia hah­mo­ja Vito Corleonena. 

    New York on tänään jois­sakin tilas­tois­sa tur­val­lisem­pi kuin Lon­too. Kunn­ian miehet eli niin kut­sut­tu Mafia on joutunut anta­maan perik­si val­ti­olle ja toimii mar­gin­aalis­sa muiden rikol­lis­ten tapaan.

    Rosen­gård on kaukana jenkkislum­meista, mut­ta selvästi siel­läkin on väki­val­ta­mo­nop­o­lia ryhdyt­ty katu­väki­val­lal­la haastamaan. 

    Voisi­vatko ruot­salaiset — tai helsinkiläiset — ottaa oppia New Yorkista?

    Itse tiedän kak­si mekanis­mia, joi­ta Nykissä käytet­ti­in men­estyk­sekkäästi: Poli­isi puhdis­tet­ti­in kor­rup­tios­ta ja luoti­in liit­to­val­tion poli­isin, FBI:n, sisälle osas­to tais­tele­maan “jär­jestäy­tyneitä rikol­lisia” vas­taan. Toisek­si, etnisille ryh­mille annet­ti­in tilaisu­us jär­jestäy­tyä ja vaikut­taa kaupun­gin hallintoon ja päätök­sen­tekoon (ja lob­baa­mal­la korkeampi­inkin tahoihin).

  51. Vesa Peip­inen:

    Helsingis­säkin voitaisi­in sal­lia etnistymi­nen, tai joidenkin asuinaluei­den eri­lais­tu­mi­nen, mil­lä en tarkoi­ta sosi­aal­is­ten ongelmien kasautumista.

    Tasan samaa mieltä.

  52. “Jos HITAS-tont­tien vuokra kil­pailutet­taisi­in – tai jos vuokra olisi tuol­la tasol­la mut­ta vuokra-oikieuys myytäisi­in – ilman hin­tara­joituk­sia, tont­tien arvo osoit­tau­tu­isi olen­nais­es­ti tätä säädel­tyä hin­taa korkeam­mak­si. Tähän voidaan tutus­tua Jätkäsaa­res­sa, kun osa ton­teista kilpailutetaan.”

    Voikin hyväl­lä syyl­lä kysyä, keneltä rahat tähän korkeaan tont­tivuokraan ote­taan? Kohon­nut­ta tont­tivuokraa ei mak­sa raken­nus­li­ike, vaan asukkaat. 

    Meil­lä on var­maan täysin eri läh­estymistapa maan­vuokraan. Itse en voi ymmärtää, mik­si kaupun­gin pitäisi tehdä suuret rahat tont­ti­maal­laan ja ottaa raha asukkail­taan. Eikö asum­i­nen olekaan perus­tarve, jon­ka pitäisi olla kohtu­uhin­tainen ja kaikkien saatavilla? 

    Helsin­gin ongel­ma on tun­netusti raken­nus­li­ikkei­den suuri val­ta kaupunkisu­un­nitelus­sa. Keskikokoiset raken­nus­li­ik­keet on pääkaupunkiseudul­ta syö­ty jo ajat sit­ten, ja muu­ta­ma suuri rak­en­taa lähin­nä mitä halu­aa. Sik­sipä kaupun­gin uusien asun­to­jen rak­en­tamis­tavoite ei ota toteutuakseen.

    Tässä tilanteessa tarvi­taan ehdot­tomasti kaupun­gin omaa rak­en­tamisyk­sikköä. Min­un on vaikea ymmärtää myös tont­tivuokrien raju koro­tus­tahti, mut­ta jos Soin­in­vaara ajat­telee ja ajaa kaupunkia voiton mak­si­moin­ti­in pyrkivänä yhtiönä, pystyn ymmärtämään kom­mentin sisäisen logi­ikan, vaik­ka en tavoitet­ta pysty suin sur­minkaan hyväksymään.

    1. Kalle,
      Nythän Helsin­ki antaa ton­tit asukkaille ale­hin­taan. Tuo huo­mau­tuk­seni siitä’, että jos nei­ille määrät­täisin markki­nahin­ta huu­tokau­pal­la, hin­naksi tulisi paljon suurem­pi. Mut­ta Helsin­ki ei näin tee, vaan antaa edun asukkaille. Tätä käytän­töä on tääl­lä moni kritisoinut.
      Helsingillä on oma taken­nut­ta­jay­htiöä, ATT, joka kil­pailut­taa urakat maan­laa­juis­es­ti, ellei jopa euroopanlaajuisesti.

  53. Hei,

    Kiitos vas­tauk­ses­ta!

    Var­mas­tikin menee niin, että jos yksit­täisiä tont­te­ja kau­pataan huu­tokau­pal­la, niiden hin­nat voivat koho­ta pil­viäkin ylemmäksi.

    Tont­ti­maan “markki­nahin­nal­la” on kuitenkin sel­l­ainen pieni “ongel­ma”, että Helsin­gin kaupungilla on kaavoitus­mo­nop­o­li Helsingis­sä. Helsin­gin kaupun­ki voi tar­jon­nal­la säädel­lä tont­ti­maan “markki­nahin­taa” läh­es mie­len­sä mukaan.Jos kaupun­ki halu­aisi mah­dol­lisim­man korkean markki­nahin­nan maas­ta, kan­nat­taisi sen tar­jo­ta mah­dol­lisim­man vähän raken­nus­maa­ta. Tämä taas on ris­tiri­idas­sa asum­is­tarpeen kanssa. 

    Toinen asia on se, että kaupun­ki on kyl­lä valmis tin­kimään tont­tivuokrista pörssiy­htiöi­den hyväk­si, tästä esimerkkinä val­tu­us­ton siu­naa­ma alen­nus Tech­nop­o­lis-kiin­teistösi­joi­tusy­htiön tont­tivuokri­in joulukuussa.

    Olen kyl­lä tietoinen ATT:n ole­mas­sa olosta. Sille ei ole liukuhi­hnal­ta tar­jouk­sia sadel­lut, kun kyse on ollut sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta. Kovan rahan asun­toi­hin urakoit­si­joi­ta kyl­lä on saatu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.