Kirja tuli painosta


Uusin kir­jani ”Satakomitea – mik­si asioista päät­tämi­nen on niin vaikea­ta”, tuli tänään painosta.

Sitä saa var­maankin muu­ta­man päivän päästä kir­jakaupoista. Kir­jaa saa myös min­ul­ta 25 euron hin­taan omis­tuskir­joituk­sel­la. En takaa, etteikö kir­jaa saisi jostain verkkokau­pas­ta halvem­mal­la. Näyteluku­un voi tutus­tua tästä

Tilaami­nen tapah­tuu lähet­tämäl­lä sähkö­pos­til­la viesti osoit­teeseen osmo@soininvaara.fi ja lait­ta­mal­la viestin otsikok­si ”Kir­jati­laus”. Viesti­in nimi ja osoite sekä tieto siitä, kenelle kir­ja omis­te­taan, ellei osoit­teessa maini­t­ulle. Lähetän vas­taus­posti­na mak­suo­hjeen, joka sisältää viitenu­meron. Kun lasku on mak­set­tu, panen kir­jan postiin.

Lisäys 17.11.2010: Kir­jaa saa nyt myös kus­tan­ta­jan net­ti kau­pas­ta hin­taan 23,20. Sinne pääsee tästä.

Kir­jaa esitel­lään myös Helsin­gin kir­james­suil­la per­jan­taina klo 13.30 Aino-laval­la haas­tat­teli­jana Tuo­mas Enbuske

Kus­tan­ta­jal­la oli muuten samas­sa laatikos­sa Tom­mi Uschanovin kir­jaa Suuri kaal­i­hui­jaus. Onnit­te­lut Tom­mille, näyt­tää hyvältä!

====

Linkke­jä kir­jan arvosteluihin:

Verkkouutiset

Vihreä lan­ka

Ajanatasan lauan­taivieras

50 vastausta artikkeliin “Kirja tuli painosta”

  1. Off-top­ic.

    Sanoit A‑studiossa talouskasvun voivan jatkua, kos­ka olemme siir­tymässä palve­lu­talouteen. Palve­lut eivät kuitenkaan kor­vaa aineel­lista kulu­tus­ta, vaan kasautu­vat sen päälle tai jopa lisäävät sitä elin­ta­son kas­vaes­sa. Palvelu­jen tuot­ta­mi­nen ei onnis­tu ilman niiden poh­jana ole­vaa aineel­lista kulu­tus­ta, läm­mi­tys­tä yms. Lisäk­si teol­lisu­ut­ta on siir­ret­ty län­si­maid­en ulkop­uolelle, joten aineet­tomaan kulu­tuk­seen siir­tymi­nen on osit­tain pelkkää harhaa. Ilmiötä on tarkastelta­va globaalil­la tasolla.

    A‑studiossa haas­tatel­lun Serge Latouchen kaltaiset talouskasvukri­itikot halu­a­vat luop­ua koko talouskasvus­ta ja siir­tyä tahal­liseen mut­ta hal­lit­tuun talous­lasku­un (degrowth, décrois­sance). He eivät usko, että ns. kestävä kehi­tys tai vihreä kasvu eli BKT:n ja ener­gianku­lu­tuk­sen ja luon­non­va­ro­jen tuh­laamisen väli­nen irtikytken­tä olisi mah­dol­lista käytän­nössä. Suh­teel­lista irtikytken­tää toki tapah­tuu, mut­tei absolu­ut­tista. Nimeno­maan absolu­ut­ti­nen irtikytken­tä olisi vält­tämätön­tä, jot­ta talouskasvu lakkaisi ole­mas­ta haitallista ympäristölle eivätkä kasvun rajat tulisi vastaan.

  2. Uschanovin kir­jan esit­te­lytek­stis­sä haus­ka alku: “Vuo­den 2008 Suomes­sa vain 17 pros­ent­tia kansalai­sista tiesi kotikun­tansa veroäyrin.”

    Veroäyri ei ole ollut käytössä enää yli kymme­neen vuoteen.

  3. “Palve­lut eivät kuitenkaan kor­vaa aineel­lista kulu­tus­ta, vaan kasautu­vat sen päälle tai jopa lisäävät sitä elin­ta­son kas­vaes­sa. Palvelu­jen tuot­ta­mi­nen ei onnis­tu ilman niiden poh­jana ole­vaa aineel­lista kulu­tus­ta, läm­mi­tys­tä yms. Lisäk­si teol­lisu­ut­ta on siir­ret­ty län­si­maid­en ulkop­uolelle, joten aineet­tomaan kulu­tuk­seen siir­tymi­nen on osit­tain pelkkää harhaa.”

    Taisi osua naulan kantaan.

  4. Voisin ostaa kir­jan, jos Sata-komitean tavoit­teet oli­si­vat men­neet parem­min läpi. 😉

    Onnek­si saan köy­hänäkin kir­jan kir­jas­tos­ta han­k­in­tapros­essin ja varausjonon jäl­keen eli odotet­tuani use­am­man kuukau­den. Men­nee ensi vuo­den puolelle. 

    Toiv­ot­tavasti kir­jas­ton käyt­tö pysyy jatkos­sakin ilmaise­na, kos­ka muu­toin köy­hä syr­jäy­tyy myös sivistyksestä.

    Net­tiy­htey­teen menee kol­men päivän ruokara­ha, mut­ta mene­tyk­sen saa onnek­si kor­vat­tua leipäjonos­sa. Ter­vey­den rom­ah­duk­sen tuo­maa down­shif­taus­ta, aikaa roikkua Osmonkin blogilla ja lukea kir­ja mie­lenki­in­nol­la kaikessa rauhassa.

    Diag­noosi ei riitä pysyvälle eläk­keelle, ikä ja huono ter­veys estävät työ­markki­noille palu­un, kuu­lun siis syr­jäy­tyneeseen työvoimare­servi­in, joten ain­oa toi­vo minkään­lais­es­ta elin­ta­son kohomais­es­ta oli Sata-komitean varassa.

  5. Olen samaa mieltä An kanssa. Palvelu­iden kas­vami­nen lisää aut­ta­mat­ta myös ener­gian ja monien mate­ri­aalien kulu­tus­ta. Palveluista suurin on matkailu ja se vas­ta törsäämistä onkin.

  6. Joo, ei voi kun nau­raa. Veroäyri muut­ti nimen­sä muo­toon kun­nalli­nen tulovero­pros­ent­ti jo vuon­na 1997. Tuo on vielä kir­jan markki­noin­titek­stis­sä. Taitaa Uschanov puhua asiantun­ti­jan äänel­lä tästä poli­it­tis­ese­ta tietämättömyydestä. 😀

    1. Veroäyri on niin paljon parem­pi nimi, että minäkin käytän sitä aivan tietois­es­ti. Siinä on kahdek­san kir­jain­ta, kun­nal­lises­sa tulovero­pros­en­tis­sa melkein kolmekymmentä.

  7. Saatan veroäyriä itsekin käyt­tää epä­muodol­lis­es­ti puhekielessä, mut­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta tietämät­tömyy­destä kir­joite­tun kir­jan esit­te­lytek­stin ensim­mäiselle riv­ille se ei sovi ja aiheut­taa sil­lä paikallaan lähin­nä huvi­tus­ta. Viralli­nen käsit­teistö on kuitenkin viralli­nen käsit­teistö, oli täl­lai­sista käsit­tei­den muut­tamis­ten järkevyy­destä ja osu­vu­ud­es­ta mitä mieltä tahansa.

    Tuskin­pa Uschanov protestoi viral­lisen käsit­teen vai­h­toa vas­taan, vaan kyse on yhteiskun­nal­lis­es­ta tietämät­tömyy­destä. Aika nolo köm­mähdys yhtey­dessään, sanois­in. Eikä omi­aan herät­tämään luot­ta­mus­ta teosta kohtaan.

    1. az uskotko nyt ihan oikeasti, ettei Tom­mi TIEDÄ ter­min muut­tumista. On voin­ut siltik hak­sah­taa, kos­ka puhekielessä käytetään van­haa ter­miä enem­män kuin uut­ta ja epäon­nis­tunut­ta. Käytetäähän yhä myös superkart­tumaa, vaik­ka nyt pitäik­si puhua kannustinkartumasta.

  8. hihi­hi­h­hi… mah­tavaa, että joskus on ollut viralli­nen ter­mi “superkart­tuma”! Kaik­kee ne keksii.

  9. Osmo: “Veroäyri on niin paljon parem­pi nimi, että minäkin käytän sitä aivan tietoisesti.”

    Ikä- ja sukupolvikysymys.
    Äyri — sepä vas­ta nase­va nim­i­tys asialle, jol­la ei ole mitään tekemistä äyrien kanssa. Toki pros­ent­ti­lasku on joillekin vaikeaa…
    Tom­mi U var­maan tietää, mut­ta onko itse kir­joit­tanut esittelytekstin?
    Hupaisa virhe joka tapauksessa.

  10. Juho,

    Minä voin pis­tou­va­ta tuon kir­jan, Osmo voinee hoitaa käytän­nön järjestelyt 🙂

    Kari

  11. Kat­selin itsekin A‑studion.

    Jos Soin­in­vaara ei ole vielä tutus­tunut tämän kasvukri­it­tisen keskustelun viime aikaisi­in puheen­vuoroi­hin, niin suosit­te­len Tim Jack­sonin kir­jaa “Pros­per­i­ty Wihtout Growth” ja siitä etenkin lukua “The Myth of Decoupling”. 

    Tässä luvus­sa esitetään tämä mate­ri­aalisen kasvun ja muun talouskasvun irtikytkemisen prob­lemati­ik­ka globaalil­la tasol­la ja tule­vi­in vuosikym­meni­in kat­soen. Vaikut­taa tuon perus­teel­la han­kalal­ta sanoa, mis­sä määrin mate­ri­aalisen kasvun ja muun talouskasvun irtikytken­tä on lop­ul­ta mah­dol­lista. His­to­ri­alli­nen evi­denssi ei ole kovin vaku­ut­tavaa (vaik­ka paljon nyky­istä enem­män olisi var­masti tehtävis­sä), sen takia pitäisi pohtia tarkkaan, miten alas esim. talouden ener­gia-inten­si­teet­ti ja mate­ria-inten­si­teet­ti voidaan lop­ul­ta saada.

    Intu­iti­ivis­es­ti poh­tien: jos ihmiset saa­vat lisää rahaa, eivätköhän he pistä siitä suuren osan mate­ri­aan ilman todel­la rankkaa vero­tus­ta tms. Esimerkik­si köy­hät saadessaan lisää rahaa, siir­tyvät keskilu­okkaisem­paan elämän­ta­paan ja keskilu­okkaiset lähem­mäs ylem­pää keskilu­okkaa jne. Kuten super­rikkaat osoit­ta­vat, ei kat­toa ole.

    A‑studiossa Soin­in­vaara mainit­si Japanin esimerkkinä nol­lakasvus­ta. Japanin esimerkissä on kuitenkin ongel­ma, että maa on ottanut käsit­tämät­tömät määrät velkaa.

    Tuos­sa Jack­sonin kir­jas­sa on esitel­ty makro­talouden malle­ja, jois­sa näytetään, että talous voisi peri­aat­teessa ede­tä nol­lakasvus­sa ilman velka­an­tu­mista. Näis­sä malleis­sa ei kuitenkaan ole otet­tu huomioon laman iskemistä, jol­loin velkaa joudu­taan yleen­sä otta­maan sosi­aal­is­ten indikaat­to­rien ylläpitämisek­si. Tämä lie­nee keskeisimpiä kysymyk­siä kasvut­toman markki­na­t­alouden suh­teen, että miten hom­ma saadaan hal­lit­tua niin, että velkaa ei ote­ta liikaa. Onko se ylipään­sä mahdollista?

    Jack­sonin kir­jan saa lail­lis­es­ti ja ilmasek­si tästä:

    http://www.sd-commission.org.uk/publications/downloads/prosperity_without_growth_report.pdf

    Toinen ilmainen net­tikir­ja aiheesta on Schu­mach­er Col­le­gen “Growth Isn’t Pos­si­ble”. Siinä on esim. mietit­ty näitä talouden materia-intensiteetti-lukuja:

    http://www.neweconomics.org/sites/neweconomics.org/files/Growth_Isnt_Possible.pdf

    Tuon Soin­in­vaaran kir­jan han­kin var­maan, kun­han saan Uschanovin luettua.

  12. Veroäyri on niin paljon parem­pi nimi, että minäkin käytän sitä aivan tietoisesti.

    Esimerkik­si Hesarin sähköis­es­tä ark­istos­ta ilme­nee, että sanaa veroäyri on käytet­ty paperises­sa lehdessä 29 eri tek­stis­sä vuon­na 2009, 21 tek­stis­sä vuon­na 2008 ja 25 tek­stis­sä vuon­na 2007. Sana, joka esi­in­tyy jo pelkästään yhdessä ain­oas­sa sanomale­hdessä jatku­vasti vuo­den ympäri keskimäärin 2–3 viikon välein, ei oikein voi olla kui­tat­tavis­sa käytöstä jääneeksi.

    Jopa itse siinä samas­sa Talous­tutkimuk­sen tekemässä haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa, jon­ka tulok­seen tuo virk­keeni viit­taa, käytet­ti­in molem­pia ter­me­jä rin­nakkain: vas­taa­jia pyy­det­ti­in ker­tomaan, mikä on hei­dän kotikun­tansa kun­nal­lisvero­pros­ent­ti eli veroäyri. Epäilemät­tä näin menetelti­in sik­si, että juuri veroäyri on se sana, jol­la mon­et yhä vieläkin kyseisen asian tuntevat.

    Kyseessä on saman­lainen ilmiö kuin esimerkik­si ver­bi nauhoit­taa — se on levin­nyt jopa niin nuorten ikälu­okkien käyt­töön, etteivät he ole mag­neet­tin­auhaa käyt­täviä tal­len­nus­lait­tei­ta eläessään itse käyt­täneet — tai mon­et yleis­nimik­si muut­tuneet tavaramerk­it, kuten gallup, het­e­ka tai mono. Tässäkin blo­gis­sa on puhut­tu esimerkik­si makro­jen nauhoit­tamis­es­ta Pho­to­shopis­sa, vaik­ka tietokoneen kiin­tolevy ei ole mitään nauhaa näh­nytkään, ja Talous­tutkimuk­sen tai Research Inter­na­tion­alin gallu­peista, vaik­ka sana gallup on näi­den yhtiöi­den verisen kil­pail­i­jan TNS:n rek­isteröi­ty tavaramerkki.

    Kir­jani luki­vat läpi ammat­ti­mainen kus­tan­nus­toimit­ta­ja ja ammat­ti­mainen oikoluk­i­ja, joista jo yksin pelkästään jälkim­mäi­nen teki vähän yli 200-sivuiseen kir­jaan arvi­ol­ta noin 500–700 eri muu­tose­hdo­tus­ta (en pitänyt tarkkaa lukua). Veroäyri-sanan käyt­töön kumpikaan ei puut­tunut — ei myöskään kukaan niistä viidestä tai kuud­es­ta kus­tan­ta­mon ulkop­uolis­es­ta, jot­ka luki­vat pyyn­nöstäni kir­jan käsikir­joi­tus­ta ja antoi­vat siitä yhteen­sä sato­ja kom­ment­te­ja ja muu­tose­hdo­tuk­sia. Itse olen toimin­ut sivu­toimis­es­ti ammatik­seni kie­len­tark­ista­jana melkein kymme­nen vuot­ta, mm. useil­la suo­ma­laisil­la suurkus­tan­ta­moil­la, eikä mielessäni edes het­kel­lis­es­ti käynyt, että joku voisi tart­tua veroäyriin.

    No, katas­trofi ei ole suuren suuri: lähin­nä ne, jot­ka eivät kuitenkaan olisi luke­neet kir­jaani — ja joista aivan taku­ul­la ei kysyt­täessä olisi tien­nyt omaa kun­nal­lisvero­pros­ent­ti­aan ainakaan sen suurem­pi osu­us kuin tuo tutkimuk­ses­sa ilmen­nyt 17 % kansas­ta — saa­vat nyt psykol­o­gisen pönkän päätök­selleen olla lukematta.

    Siinä on kahdek­san kir­jain­ta, kun­nal­lises­sa tulovero­pros­en­tis­sa melkein kolmekymmentä.

    Mainit­takoon kiehto­vana detalji­na, että tässä samaises­sa puheena olevas­sa kir­jas­sani käsit­te­len itse lyhyesti täs­mälleen samaa ilmiötä, mut­ta toiseen suun­taan: sana sosi­aal­i­tur­vatun­nus, jon­ka käytön lakkaamis­es­ta julk­ishallinnos­sa tulee ensi vuo­den­vai­h­teessa kuluneek­si peräti 40 vuot­ta, on jatku­vasti arkikielessä käytössä, vaik­ka se on pitkä kapu­lakieli­nen sana (19 kir­jain­ta) ja sen jo kauan, kauan sit­ten kor­van­nut “oikea” sana, henkilö­tun­nus, on kol­man­nek­sen lyhyem­pi. En kir­jas­sani sano, että on väärin puhua sosi­aal­i­tur­vatun­nuk­ses­ta — ihmette­len vain, mik­si siitä yhä puhu­vat jopa ihmiset, jot­ka ovat syn­tyneet vuosikym­meniä sen jäl­keen, kun sana katosi lop­ullis­es­ti vira­nomais­ten papereista. Esitän myös harkit­tavak­si oman seli­ty­se­hdo­tuk­seni asialle, mut­ta en ker­ro sitä tässä. Lukekaa kirjasta.

    Tom­mi U var­maan tietää, mut­ta onko itse kir­joit­tanut esittelytekstin?

    Olen, sanas­ta sanaan. Ja vahvis­te­taan nyt siis: täysin tietoise­na siitä, että sana ei ole enää het­keen ollut verovira­nomais­ten käytössä. Sinän­sä asial­la ei edes ole mitään väliä, kos­ka tuo sama sana esi­in­tyy kyl­lä kir­jan leipätekstissäkin.

  13. Heh,

    Käy­ty veroäyrikeskustelu on mallies­imerk­ki, mihin aika ja ener­gia tulisi suun­na­ta (degrowth).

  14. Tom­mi Uschanov:

    Ja vahvis­te­taan nyt siis: täysin tietoise­na siitä, että sana ei ole enää het­keen ollut verovi­ra­nomais­ten käytössä.

    Uskokoon ken tah­too. Itse en usko selitystäsi.

    Sinän­sä asial­la ei edes ole mitään väliä, kos­ka tuo sama sana esi­in­tyy kyl­lä kir­jan leipätekstissäkin.

    Kyl­lä sil­lä on väliä. Esimerkik­si koulu­tuk­ses­sa. Yläk­oul­u­laiselle tai luki­o­laiselle voi olla harhaan­jo­htavaa käyt­tää päällekkäisiä, syn­onyymisia ter­me­jä. Ter­mi­nolo­gian selkeys ja tois­tu­vu­us ei ole merk­i­tyk­setön kysymys. Sikäli kun uusi ter­mi on viral­lis­es­ti otet­tu käyt­töön vuon­na 1997 ja van­ha viral­lis­es­ti jäänyt pois käytöstä, niin on suo­tavaa, että kaikissa viral­li­sis­sa ja aka­teemi­sis­sa yhteyk­sis­sä pyritään käyt­tämään val­las­sa ole­vaa ter­mi­nolo­giaa. Ei olisi esimerkik­si var­mas­tikaan hauskaa yliopis­toon hakev­as­ta lukea usei­ta tent­tikir­jo­ja, jois­sa ter­mi­nolo­gia vai­htelisi kir­joit­ta­jien miel­tymys­ten, eikä viral­lis­ten käytän­tö­jen mukaan. Enkä tarkoi­ta vain tätä yhtä käsitet­tä vaan käsit­teitä yleisemmin.

    Vaik­ka asi­a­sisältö ei muu­tu, on sekaan­nusten tapah­tu­mi­nen suurem­mas­sa otan­nas­sa hyvin todennäköistä.

    En tiedä voisiko joku arvosteli­ja jopa rokot­taa pis­teitä väärien ter­mien käytöstä?

    Tämä voi tun­tua härkäsen tekemiseltä kär­päs­es­tä, mut­ta ter­mi­nologi­nen selkeys on aka­teemises­sa kie­lenkäytössä korkea arvo. Siihen ei puhekieli kuu­lu. Veroäyri on sikäli nyky­isin puhekieltä, ettei sil­lä enää ole viral­lisen ter­min ase­maa. Tuskin­pa Osmokaan sitä saisi lävitse viral­liseen asi­akir­jaan, vaan virkamies sen korjaisi.

    Se mitä sinä, tai Osmo tai Hesarin kolum­nisti käytätte epä­muodol­lises­sa yhtey­dessä on toinen kysymys.

    Väität tehneesi vieläpä hark­i­tusti tuon epäon­nis­tuneen ter­mi­valin­nan esit­te­lytek­sti­in. Ei herätä luot­ta­mus­ta sen suh­teen, mitä kaikkea muu­ta olet saat­tanut hark­i­tusti tai hark­it­se­mat­ta kir­jaan sisältää.

    Tämän epälu­ot­ta­muk­sen taustal­la ovat myös taan­noiset kom­ment­tisi tältä blogilta, jois­sa kek­sit täysin fik­ti­ivisen tapah­tu­man Kasvin blogille. Se oli vain niin tun­tu­va esimerk­ki ns. vahvis­tusharhas­ta, eli todel­lisu­u­den muo­vau­tu­mis­es­ta näyt­täy­tymään omia ennakkokäsi­tyk­siä ja lähtöko­htia mukailevaksi.

    Tämä voi olla hiusten halkomista, mut­ta en luo­ta kykyysi toimia yhteiskun­nal­lisen tietämyk­sen tai tietämät­tömyy­den arvioi­jana. Se edel­lyt­täisi kykyä objek­ti­iviseen, puolueet­to­muu­teen pyrkivään tarkkailu­un. Vaik­ka itse toteat tätä edus­tavasi, jopa totea­mas­ta päästyäsi, niin sen mitä kir­joituk­si­asi on tul­lut vas­taan, pidän sin­ua selkeästi vasem­mis­to­laise­na ide­ologi­na, jol­la on selkeä agen­da, vaik­ka ei sitä myöntäisikään. 

    Joten en ainakaan kir­jas­ta mak­sa, saa nähdä lainaanko. Tuskin.

  15. Mik­si tieto kotikun­nan kun­nal­lisvero­pros­en­tista on rel­e­vant­ti tieto?
    Jos Kokoomus ja Vasem­mis­toli­it­to ovat mah­tuneet vuosia samaan hal­li­tuk­seen, niin mitä ihmettä teen tiedol­la hallituspuoleista? 

    Kaa­likir­jan esit­te­ly on tyhjää täyn­nä. Esit­te­ly ei ker­ro yhtään mitään kir­jan sisällöstä.

    Tar­joan vai­h­toe­htoisia ostoksia.
    bookdepository.co.uk
    Pre­dictably Irra­tional: The Hid­den Forces That Shape Our Deci­sions (Paper­back) By (author) Dan Ariely €7.63

    The Upside of Irra­tional­i­ty: The Unex­pect­ed Ben­e­fits of Defy­ing Log­ic at Work and at Home (Paper­back) By Dan Ariely €11.50

    Inevitable Illu­sions: How Mis­takes of Rea­son Rule Our Mind (Paper­back) By Mas­si­mo Piat­tel­li-Pal­mari­ni €9.85

    Innu­mer­a­cy: Math­e­mat­i­cal Illit­er­a­cy and Its Con­se­quences (Paper­back) By Pau­los, John Allen €8.50 Numero­taidot­to­muus (suom)

    A Math­e­mati­cian Reads the News­pa­per: Mak­ing Sense of the Num­bers in the Head­lines (Pen­guin sci­ence) (Paper­back)
    By (author) John Allen Pau­los €8.64

    Poli­it­tisille päätök­sen­te­olle sekä kansan­väliselle huip­pu­osaa­jalle voisi olla rel­e­vant­ti seu­raa­va tieto.
    Vuon­na 2009 kun­tien keskimääräi­nen tulovero­pros­ent­ti on 18,59.

    Viron tulovero­pros­ent­ti on 21.
    Virossa ei ole kunnallisveroa. 

    Tämä kali­broin­ti puut­tuu Het­emäen verotyöryh­män raportista.
    jokainen voi miet­tiä, onko kysymyk­sessä merkit­tävä rajoite Suomen verotuspäätöksille. 

    Vas­tauk­set ovat yhtä hyviä, vaik­ka et tiedä oman kun­tasi tulovero­pros­ent­tia liitän­näi­sine sivumaksuineen.

  16. Kari ja Osmo, minä voin myös lahjoit­taa yhden kir­jan lahjoi­tus­ta tarvitsevalle

  17. Kävin nyt sit­ten kat­so­mas­sa mitä Osmo oli telkus­sa sanonut. Johon A kommentoi:

    Sanoit A‑studiossa talouskasvun voivan jatkua, kos­ka olemme siir­tymässä palve­lu­talouteen. Palve­lut eivät kuitenkaan kor­vaa aineel­lista kulu­tus­ta, vaan kasautu­vat sen päälle tai jopa lisäävät sitä elin­ta­son kas­vaes­sa. Palvelu­jen tuot­ta­mi­nen ei onnis­tu ilman niiden poh­jana ole­vaa aineel­lista kulu­tus­ta, läm­mi­tys­tä yms. Lisäk­si teol­lisu­ut­ta on siir­ret­ty län­si­maid­en ulkop­uolelle, joten aineet­tomaan kulu­tuk­seen siir­tymi­nen on osit­tain pelkkää harhaa. Ilmiötä on tarkastelta­va globaalil­la tasolla.

    No kyl­lä ja ei. Palve­lut eivät poista aineel­lista kulu­tus­ta, mut­ta niiden idea on se että niiden raa­ka-ainei­den käyt­töastet­ta nos­te­taan samal­la kun jalostusaste kas­vaa. Esimerkkejä:

    Kotiteat­te­ria käytetään ehkä tun­nin päivässä, tuo on 5% käyt­töaste. Eloku­vateat­te­ria käytetään 10 tun­tia päivässä, eli käyt­töaste on noin 40%. Lisäk­si eloku­vateat­te­ria käyt­tää jopa use­ampi sata ihmistä yhtä aikaa. (Täysin OT, mut­ta jos syksy ahdis­taa ja alkaa muutenkin men­nä usko ihmiseen niin käykää kat­so­mas­sa eloku­va Kiertueella.)

    Henkilöau­to on tuote, juna taas on palvelu.

    Kod­in­hoito­huone jol­lain kak­si­lap­sista pienem­mäl­lä per­heel­lä mak­saa Helsin­gin neliöhin­noin käytän­nössä ihan sama kuin se että peset­täisi pyykkin­sä pesu­las­sa. Pesu­lat vaan käyt­tävät konei­ta ja ener­giaa tehokkaammin.

    Kun yri­tys ulkois­taa vaikka­pa kul­je­tuk­set kul­je­tus­palveluk­sei niin rekko­jen täyt­töaste on suurem­pi, ja voidaan käyt­tää isom­pia yksiköitä kuten junua. Sama kos­kee tietotekni­ik­ka, jos itsel­lä ei ole tarpeek­si volyymiä niin kan­nat­taa ulkois­taa lait­teet kos­ka näin saadaan suurem­pi käyttöaste.

    Rav­in­tolan kok­ki ei ain­oas­taan tee keskimäärin parem­min ruokaa kuin kotikok­ki, hän myös käyt­tää raa­ka-aineet tehokkaam­min ja toki myös ener­gianku­lu­tus on suurem­mas­sa keit­tiössä pienem­pää per annos.

    Otta­mat­ta nyt kan­taa alan moraali­in tai lasku­tuk­sen tasoon niin sem­moinenkin palvelu kuin kiin­teistöväl­i­tys kyl­lä johtaa tehokkaam­paan resurssien käyt­töön, se lyhen­tää sitä aikaa minkä asun­not ovat tyhjillään.

    Jopa se paljon par­jat­tu ulko­maan­matkailu ei ole niin yksiselit­teisen huono jut­tu. En ole laskenut enkä siihen nyt tässä ryhdy, mut­ta en ole ollenkaan vaku­ut­tunut että on vähem­män ekol­o­gista lentää kahdesti vuodessa kah­den viikon loma­l­la kuin pitää yllä kesämökkiä jota käytetään kuukau­den ver­ran vuodessa.

    Suurin osa kon­sul­teista eli liike-elämän palveluista, sikäli kun niistä mak­se­taan perustel­lusti, tehostaa yri­tyk­sen toim­intaa mikä ceteris paribus vähen­tää resurssien kulu­tus­ta. Liekö syy työmin­is­terin, mut­ta joka tapauk­ses­sa sel­l­ainen viher­hip­pi­or­gan­isaa­tio kuin Uuden­maan TEM rapor­toi taan­noin että alueen yri­tyk­set hake­vat kasvua nimeno­maan tehosta­mal­la resurssien­sa käyttöä.

  18. Tom­mi Uschanov:

    lähin­nä ne, jot­ka eivät kuitenkaan olisi luke­neet kir­jaani – ja joista aivan taku­ul­la ei kysyt­täessä olisi tien­nyt omaa kun­nal­lisvero­pros­ent­ti­aan ainakaan sen suurem­pi osu­us kuin tuo tutkimuk­ses­sa ilmen­nyt 17 % kansas­ta – saa­vat nyt psykol­o­gisen pönkän päätök­selleen olla lukematta.

    hihi­hi­hih… Mun mielestä ainakin veroäyri on oikein kelpo sana, vaik­ka itse kuu­lun niiden poli­ti­ikas­ta tietämät­tömien pölvästien joukkoon, jot­ka tuskin lukee kirjaasi.

    ps. Varaan oikeu­den pyörtää päätök­seni, jos kir­ja osoit­tau­tuu lukemisen arvoiseksi.

  19. az:” Ei olisi esimerkik­si var­mas­tikaan hauskaa yliopis­toon hakev­as­ta lukea usei­ta tent­tikir­jo­ja, jois­sa ter­mi­nolo­gia vai­htelisi kir­joit­ta­jien miel­tymys­ten, eikä viral­lis­ten käytän­tö­jen mukaan.”

    Hän saa luvan totutel­la. Sel­l­aista on yo-elämä.

    Esim. fysi­ikas­sa L=r x mv = “pyörimismäärä”,“kiertoliikemäärä”, “liikemäärämomentti”,“impulssimomentti”, “dral­li”, “angu­lar mon­men­tum” aina riip­puen läh­teestä. Wikipedi­as­sakin on 4 kpl synonyymejä.
    (Itse suosin omas­sa mielessäni ekana dral­lia, vaik­ka se on kaikkein harvinaisin).

    Ja Savon Sanomat, v. 2010 haulla löysin
    Veroäyri: 144 kpl (edelleen ahk­erasti käytössä)
    Kun­nalli­nen tulovero­pros­ent­ti: 480 kpl

  20. Veroäyri kuitenkin tarkoit­ti (kunnallis)verotuksessa veron perustet­ta, ei vero­pros­ent­tia. Eli jos tien­asi 300 000 markkaa ja rapi­at, niin veroäyrimäärä oli 300 000 ja sen mukaan sit­ten kun­ta, kela ja kirkko perivät vero­ja kukin oman äyrin hin­tansa mukaan. Maal­la verope­ruste on aikanaan ollut tulo­jen sijaan vil­je­lyk­sessä ole­va maa, yhdestä äyrin­maas­ta mak­set­ti­in äyrin ver­ran veroa kru­unulle ja seu­rakun­nalle sit­ten vähän vähemmän.

  21. Tom­mi U: “sana sosi­aal­i­tur­vatun­nus, jon­ka käytön lakkaamis­es­ta julk­ishallinnos­sa tulee ensi vuo­den­vai­h­teessa kuluneek­si peräti 40 vuot­ta, on jatku­vasti arkikielessä käytössä.”

    Arkikielessä kyl­lä puhutaan vain sotus­ta ja sotun loppuosasta.

  22. Pekka Pes­si: “Veroäyri kuitenkin tarkoit­ti (kunnallis)verotuksessa veron perustet­ta, ei vero­pros­ent­tia. Eli jos tien­asi 300 000 markkaa ja rapi­at, niin veroäyrimäärä oli 300 000 ja sen mukaan sit­ten kun­ta, kela ja kirkko perivät vero­ja kukin oman äyrin hin­tansa mukaan.”

    Kyl­lä se käytän­nössä oli vero­pros­ent­ti — siis ei ehkä esi­his­to­ri­al­lisel­la ajal­la — ja sik­si vero­pros­ent­ti on oikea, kuvaavampi termi.
    Kuten san­ot­tu, pros­ent­ti­lasku ei onnis­tu kaik­il­ta, mut­ta äyri­lasku on jotakin muuta.

  23. Suurin osa kon­sul­teista eli liike-elämän palveluista, sikäli kun niistä mak­se­taan perustellusti,

    Hyödylli­nen kon­sult­ti? Poikkeaa muista taruolen­noista kuten lumimiehistä ja yksis­arvi­sista lähin­nä siten, että niitä väit­tää näh­neen­sä vielä harvem­mat ihmiset.

  24. Veroäyri oli tosi­aan veron peruste. Yksi mark­ka verotet­tavaa tuloa anton yhden veroäyrin. Veroäyrin hin­ta oli taasen veron määrä veroäyriä kohti. Se ilmais­ti­in pen­neinä veroäyriä kohti eli oli samaa kuin prosentti.

  25. Onnek­si olkoon Soin­in­vaar­alle, kir­ja menee hankintaan.

    Az: Tämä voi tun­tua härkäsen tekemiseltä kärpäsestä

    No älä. Isot miehet, älkää nyt viit­sikö. Veroäyrigate! 

    Olen sil­loin täl­löin ere­htynyt pitämään azia ihan suht skarp­pina tyyp­pinä, mut­ta nyt tämä muka-tuo­htunut ja muka-huolestunut mum­moilu epäolen­naisuuk­sista vähän naurattaa.

  26. Jep, oliko tämä az:in kom­ment­ti ken­ties jotain absur­dia tilannetaidetta?

  27. Päivi Pasi,

    Kysymyk­sel­lä ei muuten olisi merk­i­tys­tä, ellei kon­tek­sti­na olisi kyse kir­jas­ta, jos­sa esit­te­lytek­stin­sä perus­teel­la yhteiskun­nalisen tietämät­tömyyten­sä joh­dos­ta joutu­vat yhtä noloon val­oon kaik­ki: vasem­mis­to ja oikeis­to, nuoret ja van­hat, rikkaat ja köy­hät, poli­itikot ja hei­dän vihaa­jansa.

    Toisaal­la tiedän Uschanovin “osoit­ta­neen” tätä tietämät­tömyyt­tä kysymyk­sil­lä, jot­ka ovat psykolo­gian lukemisen parista itsel­leni tut­tu­ja esimerkke­jä, eivätkä kuvaa niinkään tietämät­tömyyt­tä, vaan ihmis­mie­len epätäy­del­listä toim­intaa, tun­neas­sosi­aa­tioi­ta, huomion kiin­nit­tymistä jne.

    Kään­telemäl­lä kysymys­ten ilmi­a­sua, voidaan herät­tää eri­laisia assosi­aa­tioi­ta, vaik­ka kysymys ratio­naalis­es­ti pysy­isi täysin samana. On esimerkik­si vaiku­tus­ta ovatko jonkin poli­ti­ikan uhrit kysymyk­se­naset­telus­sa näkyväl­lä paikalla vai ei. Tämä korostaa hei­dän ase­maansa ja voi johtaa eri­laiseen vas­tauk­seen kuin jos he oli­si­vat piilote­tump­ina kysymyk­sessä. Ihmi­nen ei lue täl­laisia ratio­naalise­na koneena, eikä kysymyk­sil­lä kom­pailuil­la esi­in saatu “tietämät­tömyys” ker­ro niinkään tietämät­tömyy­destä vaan ihmis­mie­len toiminnasta.

    Jos aset­taa itsen­sä ase­maan ihmis­ten tietämät­tömyy­den noloudelle nau­ra­jak­si, kuten Uschanov on tehnyt, mikä lähtöko­htana käy jo vas­takar­vaan (mikä tieto on tähdel­listä?), niin kan­nat­taa olla pedant­tisen tark­ka, että itsel­lä ovat tiedot kohdal­laan pilkun paikkaa myöten. Eivätkä väärin heti esit­te­lytek­stin ensim­mäisel­lä rivillä.

    1. az:
      Minus­ta voisi kyl­lä yrit­tää esit­tää kir­jas­to jotain olen­naista ana­lyysiä eikä kiis­tel­lä siitä, pitääkö käyt­tää viral­lisia vai puhekielisiä ter­me­jä. Kir­jan on olta­va todel­la lois­ta­va, jos siinä ei muu­ta kri­ti­soitavaa ole.

  28. Kyl­lä min­ul­la ainakin on sym­pa­tiseer­aus­ta tässä kohden az:lle.

    Mik­si käyt­tää täysin väärää ter­miä, jos voi käyt­tää oikeatakin? 

    Se antaa vain turhan­päiten mah­dol­lis­es­ti väärän vaikutel­man asiantuntemuksesta/sen puut­teesta. Mikä on Uschanovin asiantun­te­muk­sen todel­li­nen taso, niin sitä en tiedä enkä siihen ota nyt kantaa. 

    Ainakin min­ua epäi­lyt­tää jo lukea tek­stiä, jos­sa puhutaan Suo­ma­lai­sista, Sak­salai­sista ja Amerikkalai­sista. Vaik­ka kuin­ka tietäisi, mitä tarkoite­taan, niin kyl­lä tulee outo olo. 

    Ihmi­nen, joka ei ole oppin­ut edes perusk­oulun ala-asteen oppimäärää äidinkielessä on lähtöko­htais­es­ti min­ulle epäi­lyt­tävä… ja jos sit­ten vielä eri­ty­isas­iantun­ti­jana yrit­tää esi­in­tyä, niin kyl­lä kaik­ki pitää olla kohdallaan. 

    Jos on vaki­in­tunei­ta syn­onyyme­ja eri asioille kuten MrrKATT fysi­ikan esimerkissään esit­ti, niin se on sit­ten ihan eri asia. 

    Eli Päivi Pasille: 

    Veroäyrin käyt­tö nyt sitä mum­moilua on, ei siihen puut­tumi­nen. Vähän sama kuin sekoil­isi markko­jen ja euro­jen kanssa. 

    Tuli jotenkin mum­moilus­ta mieleen.

  29. Azille sen ver­ran, että joskus kan­nat­taa välil­lä vilka­ista keskustelun insert­tiä eli alus­tus­ta. Aihe oli Soin­in­vaara kir­ja eikä Tom­mi Uschanovin kir­ja. Tarkkuuta.

  30. jouni lundqvist: “Aihe oli Soin­in­vaara kir­ja eikä Tom­mi Uschanovin kir­ja. Tarkkuuta.”

    Aihe ON Soin­in­vaaran kir­ja, mut­ta hän itse otti esi­in Uschanovin kirjan.
    Soin­in­vaaran kir­jas­ta en sano mitään ennen kuin olen sen/sitä lukenut.
    Tarkku­u­ta vaan kaikille.

  31. Oikei­den tai edes oikean­su­un­tais­ten ter­mien käyt­tö kyl­lä kuvaa asiantun­te­mus­ta. “Äyrin hin­ta” on käsite jota tässä haetaan, se on sama kuin kun­tavero­pros­ent­ti (18 kirjainta).

    Ennen vuo­den 1963 rahanu­ud­is­tus­ta veroäyri oli yksi huge eli 100 markkaa, jos­ta sit­ten mak­set­ti­in kun­taveroa esimerkik­si 8 markkaa 40 pen­niä. Veroäyrien määrän määräsi kun­nalli­nen tak­soi­tus­lau­takun­ta, jon­ka päätök­sen­teko oli julk­ista siinä kuin muukin kun­nalli­nen päätöksenteko. 

    Toinen vaikea käsite on “puh­taana käteen” ja “net­to­tu­lo”, eli tuloista vero­jen ja sotu­jen jäl­keen jäävä sum­ma. Odel­la ja vihreil­lä on ollut joskus vaikeuk­sia näi­den kanssa perus­tu­lo­ma­llia selostaes­sa. Käsit­teet ovat tietysti vaikei­ta, kun on mon­ta eri veroa ja mak­sua, jot­ka vähen­netään verotet­tavas­ta tulosta. Nyky­isin vähen­netään ensin sotut ja verot määrätään jäl­jelle­jäävän tulon perus­teel­la, joskus risukarhien ja tak­soi­tus­lau­takun­tien aikoina brut­to­tu­losta on voitu vähen­tää val­tion­vero ja kun­nal­lisvero on määrät­ty jäl­jelle jääneestä net­to­tu­losta. (Tarkoituk­se­na oli ilmeis­es­ti lisätä val­tion tulois­taan mak­samaa kunnallisveroa.)

    Kol­mas vaikea jut­tu on tulo ja tuloerot.
    Joskus julk­isu­udessa näkee ihmeel­lisiä aivopieru­ja, jois­sa valite­taan että tulo­erot ovat kas­va­neet 1990-luvun alus­ta ja ovat nyky­isin 1970-luvun alun tasol­la. Täl­lai­sis­sa puheis­sa on sel­l­ainen ongel­ma, että kyseessä ovat verotet­ta­vat tulot ennen ja jäl­keen ver­ou­ud­is­tuk­sien. Ne eivät ole vertailukelpoisia.

    1. Pekka Pes­si:
      Kyl­lä tilas­tokeskuk­sen julk­istamis­sa Gini-ker­toimis­sa käsitel­lään net­to­tu­lo­ja aivan samal­la taval­la 2000-luvul­la ja 1960-luvul­la, eli ne ovat vertailukelpoisia.
      Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa, joka las­ket­ti­in Kelan tutkimus­laitok­ses­sa, ver­tailut nykyjär­jestelmään tehti­in net­to­tu­lo­jen pohjalta .

  32. Ei nyt pitäisi lähteä mukaan tähän metakeskustelu­un, mut­ta az: ei kai kukaan voi pitää nil­li­tys­täsi muu­na kuin Uschanovin henkilöön kohdis­tu­vana kuit­tailu­na? Jos sinä et usko, että Uschanov tai hänen tek­stin­sä tarkas­ta­neet oikoluk­i­jat ja kus­tan­nus­toimit­ta­jat ovat tien­neet viral­lisen ter­min muut­tuneen, niin sit­ten et usko. Hienoa, voim­meko seu­raavak­si siir­tyä substanssiin?

    Näin kie­len­tarkas­ta­jankin duu­nia paisk­i­neena on kyl­lä pakko sanoa, että jos kir­jan nimi on “Suuri kaal­i­hui­jaus” ja tyylila­ji käsit­tääk­seni on suju­vasanainen polemi­ik­ki, niin on suo­ras­taan nau­ret­tavaa nil­lit­tää siitä, että kir­jail­i­ja käyt­tää kansan­ta­juisia ja puhekielisiä ter­me­jä. Olisin itsekin oikoluk­i­jana jät­tänyt ‘veroäyrin’ tekstiin.

    Eli­na: Mik­si käyt­tää täysin väärää ter­miä, jos voi käyt­tää oikeatakin?

    Pikaisel­la googlauk­sel­la selviää, että ter­miä ‘veroäyri’ käytetään edelleen niin val­tale­htien otsikois­sa kuin kansalaiskeskustelus­sakin. Samoin puhutaan edelleen työvoima­toimis­tos­ta (mm. Eli­na on tehnyt niin tässäkin blo­gis­sa — mik­si?) eikä työ- ja elinkeino­toimis­tos­ta, kos­ka kyseessä on lyhyem­pi, vaki­in­tunut ilmaisu, jos­ta tajuaa välit­tömästi, mitä tarkoitetaan.

    Kuten san­ot­tua, näen tässä pelkkää ad homi­nen ‑tyylistä kuit­tailun­halua, mikä ei ker­ro eri­tyisen hyvää ken­estäkään, vielä vähem­män nim­imerkkikir­joit­ta­jas­ta — etenkin kun puheena nyt ikävästi sat­tui ole­maan Soin­in­vaaran eikä Uschanovin kirja.

  33. En ole kir­jaa lukenut, mut­ta ainakin sitä koske­va äsken Radio Suomes­sa tul­lut haas­tat­telu oli hyvä. 

    Omas­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa, että osaa­vat ne työt­tömyyskas­satkin sim­put­taa. Liki pari vuosikym­men­tä sit­ten Lakimies­li­iton työt­tömyyskas­sa pani kor­vaushanat kiin­ni ja rahaa alkoi tul­la vas­ta val­i­tuk­sen tul­tua hyväksy­tyk­si. Eläpä siinä sit­ten pyhäl­lä hen­gel­lä se väliaika.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  34. Kysyin tänään Suo­ma­lais­es­ta “uut­ta soin­in­vaaraa” ja myyjä tar­josi min­ulle kir­jaa nimeltä Pakonopeus

  35. Päivi Pasi,

    En ole kom­men­toin­ut Uschanovin henkilöä, vaan hänen aset­tumis­taan asiantun­ti­jan ase­maan, joka tekee pilkkaa tois­t­en tietämät­tömyy­destä. Kuun­telin kyl­lä Uschanovin haas­tat­telun kir­jas­taan http://areena.yle.fi/audio/1237557 Jokainen voi sen itse lait­taa taustalle, ja tehdä omat johtopäätök­sen­sä. Ei ole var­maankaan epä­selvää, että olen useista hänen näke­myk­sistään ja varsinkin pain­o­tuk­sis­taan eri mieltä, ja kat­son hänen osu­van pahasti harhaan ana­ly­y­sis­saan sen perus­teel­la, mitä hän haas­tat­telus­sa kir­jansa ydin­sanomas­ta ker­too ja mitä hänen mui­ta kir­joituk­si­aan ja kom­ment­te­jaan olen aiheen tiimoil­ta lukenut. Minus­ta ne mon­et tietämät­tömyy­den todis­teet, joi­ta Uschanov näkee, ovat aivan yhtä vähäpätöisiä ja vähämerk­i­tyk­sel­lisiä kuin tietämät­tömyys (tai välin­pitämät­tömyys) siitä, että veroäyri ei ole ollut viral­lis­es­ti käytet­ty ter­mi sit­ten vuo­den 1997.
    Tämä on tuon huo­mau­tuk­sen kon­tek­sti, joka sinän­sä on mitätön, jokainen­han sen tajuaa, mut­ta se on sitä diskurssia, jota Uschanov itse on valin­nut julkise­na keskusteli­jana käydä.

    Minä vas­tus­tan hyvin vah­vasti sitä, mitä kat­son, oikein tai väärin, Uschanovin edus­ta­van yhteiskun­ta­te­o­reet­tis­es­ti, poli­it­tis­es­ti ja filosofis­es­ti. Hänen henkilön­sä ei liity siihen mil­lään tapaa.

    Asia oma­l­ta osaltani lop­pu­un puitu. Jatkakaa Osmon kirjasta.

  36. Päivi,

    Mikäli olen käyt­tänyt työ- ja elinkeino­toimis­toista nim­i­tys­tä työvoima­toimis­to- nimen vai­h­tu­misen jäl­keen, niin sehän on selvä VIRHE. 

    En yritäkään selit­tää kuten Uschanov, että käytin puhekieltä tai olin kän­nis­sä tms. Se on vain yksinker­tais­es­ti VIRHE. 

    Pienenä puo­lus­tuk­se­na kuitenkin sanois­in, että kir­jan kir­joit­ta­mi­nen on hie­man eri asia kuin sat­un­naiset blogikom­men­tit. Toki pyrin tarkku­u­teen ja uskaltaisin väit­tää, että mah­dol­lises­sa kir­jas­sani ei vas­taavia lap­suk­sia näkyisi. 

    Toinen pieni puo­lus­tus on, että työvoima­toimis­to­jen nimen­muu­tos on ver­rat­en tuore uud­is­tus toisin kuin veroäyrin. Ja käsitekin on kuitenkin täysin sama toisin kuin veroäyrin. 

    Jos uno­hde­taan sinän­sä veroäyri ja keski­tytään esit­te­lyn ns. sisältöön, niin min­ua ainakin ihme­tyt­tää “poli­it­tisen tietoisu­u­den” mit­ta­ri­na oman kun­nan mit­ta­ri­na veroäyrin (sic!) tietäminen. 

    En minä ainakaan tiedä. 

    Voisin nyt äkkipäätä veika­ta, että 18. (Helsin­ki). Eli mitä tästä. Voi olla vähän pienem­pi tai vähän suurem­pi. Mitä välii…

    Paljon tärkeäm­pää on tietää, onko Helsin­gin veroäyri suuri, pieni vai keskiväliltä mui­hin kun­ti­in ver­rat­tuna ja mitä tämä merk­it­see kun­nan talouden kannalta. 

    Voin ker­toa 11-vuo­ti­aalle lapsel­leni, mikä on Helsin­gin veroäyri, kun­han ensik­si sen tark­istan. Sit­ten hän tietää sen. Hän on poli­it­tis­es­ti erit­täin valeveu­tunut kansalainen tämän jäl­keen Uschanovin oppi­en mukaan vai mis­sä nyt mennään ???

  37. Vahvis­tan Osmon sanoman. Kyseiset Gini-ker­toimet löy­tyvät tuol­ta. Kan­nat­taa tutustua.

    Kan­nat­taa Osmonkin tutus­tua. “Tulokäsit­teen muu­tosten vuok­si vuosien 1966–1981, 1987–1992 ja 1993–2008 luvut eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia.”

  38. Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa, joka las­ket­ti­in Kelan tutkimus­laitok­ses­sa, ver­tailut nykyjär­jestelmään tehti­in net­to­tu­lo­jen pohjalta.

    Aivan, siinä net­to­tu­loil­la tarkoitet­ti­in tuloa tulovero­jen jäl­keen ja niihin viitat­ti­in sanoil­la “puh­taana käteen”. Yhdessä kohtaa muis­tet­ti­in, että tulovero­jen lisäk­si mak­se­taan myös eläke‑, työt­tömyys- ja sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­ja rapi­at 5 % bruttotuloista.

  39. Kiin­nos­tu­in nyt Uschanovin kir­jas­ta veroäyristä :)huoli­mat­ta sen ver­ran, että tilasin sen. 

    Mitä tarkoit­taa muuten kaal­i­hui­jaus? Onko sil­lä jokin his­to­ri­alli­nen taus­ta.. siis jos­sain on hui­jat­tu kaaleil­la vai mikä jut­tu se on?

    az, voin lähet­tää kir­jan sin­ulle, kun olen lukenut sen, mikäli nyt halu­at sen lukea. Saat mun meilin Osmolta.

  40. Tämän epälu­ot­ta­muk­sen taustal­la ovat myös taan­noiset kom­ment­tisi tältä blogilta, jois­sa kek­sit täysin fik­ti­ivisen tapah­tu­man Kasvin blogille.

    http://www.kasvi.org/index.php?id=6264&cs=120#comment6399

    Tässäpä tämä “täysin fik­ti­ivi­nen tapahtuma”.

    Mitä tarkoit­taa muuten kaal­i­hui­jaus? Onko sil­lä jokin his­to­ri­alli­nen taus­ta.. siis jos­sain on hui­jat­tu kaaleil­la vai mikä jut­tu se on?

    http://www.snopes.com/language/document/cabbage.asp

    (Kaal­i­hui­jauk­sen alkupiste on sit­tem­min paikan­net­tu vuo­teen 1943; ker­ron koko pitkähkön tari­nan kirjassani.)

  41. Ok, kiitos vas­tauk­ses­ta Tommi!

    Jäin oikein miet­timään, että onko min­ul­la pahakin aukko yleis­sivistyk­sessä, kos­ka “suuri kaal­i­hui­jaus” ei sanonut min­ulle yhtään mitään.

  42. Osmon kir­ja luettu!
    Hyvin opet­tavainen ja silti melko help­polukuinen. Kaik­ki hänen ehdo­tuk­sen­sa tun­tu­vat varsin järkeviltä.
    Ja täy­tyy sanoa, että jos olisin SAKn jäsen, eroaisin heti — mut­ta olen eron­nut jo aikaisemmin.
    (Tosin Osmon viit­tauk­set asun­to­tu­loon ja sen verot­tamiseen ovat vielä pahempi moka kuin tämä tapaus “veroäyri” — veroäyri sen­tään oli olemassa)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.