Kaupunkiympäristölautakunnalle esiteltiin viime viikolla vuotuinen raportti helsinkiläisten liikkumistottumuksista. Kolme edellistä raporttia ovat kertoneet lähinnä siitä, miten korona on muuttanut käyttäytymistä. liikkumista. Nyt tuli ensimmäinen koronan jälkeinen normaali vuosi. Sitä kannattaa verrata vuoteen 2019, joka taas oli viimeinen normaali vuosi ennen koronaa.
Silmään pisti, miten paljon kävelyn osuus tehdyistä matkoista on noussut neljässä vuodessa. Kävelyosuus on kasvanut suhteessa enemmän kantakaupungissa kuin esikaupunkialueilla, mutta on se noussut esikaupungissakin.
Kävelyn osuus matkoista
2019 | 2023 | |
Työmatkat | 13 % | 16 % |
Opiskelumatkat | 34 % | 49 % |
Ostosmatkat | 52 % | 57 % |
En usko, että matkat ovat ennallaan ja niitä on vain alettu kävellä enemmän. Oletan, että kyse on matkojen lyhentymisestä. Yhä useampia asuu kävelymatkan päässä työpaikastaan ja yhä useampi käyttää lähellä olevaa kauppaa.
Opiskelumatkoissa muutos on niin raju, että epäilen vahvasti virheellistä tai vertailukelvotonta tietoa. Siitä ei ole kyse, että vanhemmat eivät enää kuskaa lapsiaan autolla kouluun. Siirtymä on joukkoliikennematkoissa. Pyöräilyssä ei ole opiskelumatkoissa lisäystä. Siirtymä joukkoliikenteestä kävelyyn kertoo matkan lyhentymisestä, mutta voi kyse olla myös virheestä.
Matkojen lyheneminen on hyvin ilahduttavaa. On otettu iso askel kohti 15 minuutin kaupunkia?
Pessimistisempi selitys on. Kantakaupungissa ratikkamatkojen määrä on vähentynyt. Syynä on todennäköisesti Mannerheimintien remontti, mutta voi selitys olla myös siinä, että ratikkalipun hinta on kertamaksulla maksettaessa lähes kaksinkertaistunut. Päivässä ratikan käyttö on kantakaupunkilaisilta kuitenkin vähentynyt “vain” 10 000 matkalla (12,3%), kun kävellen tehtyjen matkojen määrä kantakaupungissa on lisääntynyt 65 000 matkalla. Esikaupunkialueilla asuvat ovat jopa puolittaneet ratikan käytön, mutta tämä luku ei kerro oikein mitään, koska yleensä esikaupunkialueelta alkanut matka kirjautuu bussi‑, juna- tai metromatkaksi, vaikka loppumatka mentäisiinkin ratikalla.
En ole enää lautakunnassa, mutta jos olisin, minulla olisi ollut tuosta tutkimuksesta paljon kysymyksiä.
Minun työmatkani Helsingissä käytössä olevilla julkisilla on noin 10 tuntia viikossa (ma-pe, meno-paluu). Tämä kertaa noin 40 työviikkoa on yhteensä noin 400 tuntia.
Autolla vastaava: reilusti alle 200 tuntia.
Siinä voittaa aika monta vuorokautta joita ei vietä julkisessa liikennevälineessä.
Hienoa että moni voi kävellä töihin. Tiivistetyssä kaupungissa tämä mahdollistuu entistä useammille.
Olisi otettava huomioon myös vuokratalotuotannossa ja vuokrauudisrakentamista sijoitettava reilusti kantakaupunkiin, ettei 15 minuutin kaupungista tulisi vain ylemmälle keskiluokalle mahdollisuus muun väen viettäessä sitten 400 tuntia vuodessa täysissä busseissa ja moottoritien liityntäpysäkeillä busseja odottaessa jne.
Muuten, nämä motarien varrella, esim. Kehä ykkösellä, sijaitsevat HSL-pysäkit ovat helvetin esikartanoita. Kun niiltä tekee työmatkaansa vuodesta toiseen, tietää miten joukkoliikenteessäkin toteutuu vain täysin satunnainen tasa-arvo. En tiedä mistä vuodesta toiseen revitään se tulos, että tässä kaupungissa on “erinomainen” joukkoliikenne. Ehkä siitä että sen ajatellaan olevan juuri se vastaus joka tulee kokea, että kokee oikein.
400 tuntia kehäykkösbussissa kulkevana antaisin arvosanan 6- .
Pakko mennä autolla että säilyy terveys.
Uskon että matkoja tehdään kokonaisuudessaan vähemmän, joka sitten näkyy isommin kulkutapaosuuksissa.
Jos käy toimistolla/koululla vain pari kertaa viikossa, niin yli puolen tunnin kävely per sivu voi vielä tuntua ihan kohtuulliselta. Viitenä päivänä viikossa se on monelle liian rajua.
Puoli tuntia on kävelyä on kantakaupunkilaisittain Punavuoresta Linjoille. Jos löntystelee, niin vähän kestää vähän kauemmin.
Tietenkään tällainen muutos ei jakaudu tasaisesti kaupunkilaisten kesken, vaan oletan, että osa ihmisistä liikkuu aivan samoin kuin ennen koronaa ja osa taas on siirtynyt kävelyyn miltei kokonaan. Ja opiskelijoiden liikkumismuutoksista päätellen voisi arvailla, että pienituloiset ovat luopuneet joukkoliikenteestä ja alkaneet kävellä.
Nyt on hiha tyhjä.
Matkojen lukumäärässä ei ole tapahtunut mainittavaa muutosta. Sekä vuonna 2019 että vuonna 2023 3,0 matkaa henkeä kohden päivässä. Hyvin pieni muutos on tapahtunut kantakaupungissa 3,2 matkasta 3,1 matkaan päivässä.
No 0,1 matkaa päivässä on kantakaupungissa asuvien määrällä kerrottuna noin 20 000. Että ei se nyt ihan mitatön määrä ole. Se on tosin oma kysymyksensä onko tuo tutkimusdata tuolla tarkkkuustasolla luotettavaa.
“Ja opiskelijoiden liikkumismuutoksista päätellen voisi arvailla, että pienituloiset ovat luopuneet joukkoliikenteestä ja alkaneet kävellä.”
Pienituloiset, ja nyt en puhu opiskelijoista joilla on usein pitkä päivä aikaa sovitella kulkemisiaan, eivät juurikaan ole alkaneet kävellä, vaan tekevät kahden tunnin työmatkoja päivässä busseilla aamukuudesta eteenpäin pitkin Helsingin laitoja ja laidoilta toiselle täysissä busseissa aina pieni pelko perseessä tuleeko se bussi vai ei, vai onko se jäänyt taas välistä.
Näitä kymmenienkin kilometrien työmatkoja ei kävellä, sen tajuaa jokainen.
Pakko todeta että Soininvaaran sivustolla käydään parhaimmillaan ansiokkaista aiheista hyvää keskustelua mutta keskustelun näkökulma on lähes aina keskiluokkaisen hyvätuloisen vihreä. Myös kommentoinnin osalta. Tässäkin nyt aiheena lähinnä miten ok on kävellä toimistolle piipahtamaan kantakaupungin kaupunginosasta toiseen kantakaupungin kaupunginosaan.
Sama korreloi koko kaupungin päätöksenteossa mm. poikittaisraideliikenne- ja baana-fetissejä rakennettaessa ja visioidessa muistamatta että parin sadantuhannen ihmisen todellisuutta ovat ankeat työmatkat motarihelvettejä pitkin kuten tuolla aiemmin jo kuvasin.
Helsingin liikennesuunnittelu on miehitetty erityisesti kantakaupungissa asuvilla vihertävillä. Samoin Vihreiden päättäjistä suuri osa asuu kantakaupungissa ja jopa keskusta-alueella. Siksi näitä molempia ryhmiä kiinnostaa lähinnä kantakaupungin asumisviihtyvyys, julkinen liikenne ja pyöräily Kaisantunneleineen, eli oma ja perheensä elinpiiri. Veroeuroja ei ollenkaan käytetä tasaisesti eri puolille kaupunkia. Ja yhtenä keskeisenä ideologiana on estää muualla Helsingissä ja pk-seudulla asuvien yksityisautoilu keskustaan häiritsemään siellä asuvia.
Samoin talvipyöräily, jos pyöräilymatka on yli 5 km suuntaansa, on pikemminkin harrastus eikä mikään oikea vaihtoehto, sen verran huonosti noita pyöräteitä hoidetaan.
Autoilu on silti vain monessa tapauksessa ja monelle ihmiselle ihan oikeasti paras vaihtoehto siinä mielessä, että pääsee paikasta A paikkaan B riittävän luotettavasti ja nopeasti sekä pystyy hoitamaan asioitaan. Tämä ei tule muuttumaan vuosikymmeniin Helsingissäkään, koska yhdyskuntarakenne on niin hajanainen eikä sen korjaamiseksi tehdä erityisesti töitä. Uusi ratikkakin on melkein huvittava siihen nähden kuinka monen omakotitalo- ja rivarialueen vierestä se menee. Rakennetaan nyt joukkoliikennettä ihmisille jotka lähes määritelmällisesti ovat autoilijoita henkeen ja vereen.
Tiedättekös muuten kuinka kurja, vaikea ja sekava on pyöräillä triplan pohjoispuolella itä-länsisuuntaisesti? Koko alue on rakennettu autoilun ehdoilla.
Helsingissä on otettu askel kohti Moskovaa.
Suomi torppasi Ranskan esityksen Ukrainan tukemiseksi ja ostaa enemmän ja enemmän kaasua Venäjältä. Samoin junalla tuleva kemikaalimäärä vaan kasvaa. Ydinpolttoaine virtaa myös Suomeen. Venäjä oli myös valvomassa puolustusvoimien sotaharjoitusta Lappeenrannassa viime viikonloppuna ja sai tehdä sen jälleen häiriöttä.
Suomi rahoittaa Venäjän tykistöammukset eikä enää tue Ukrainaa. Hallituksen budjetissa oleva tuki ukrainalle- rivi on nyt noin 50 miljoonaa. Sama summa, mikä jettiin noin seitsemällekymmelle minkkitarhurille ylimääräisenä avustuksena, kun oli lintuinfluenssa.
Helsingin ei pitäisi puskea itä-suomea venäjän suuntaan ihan niin voimakkaasti
Kommenttina nimimerkki Kommentille että missä ja koska Suomi olisi torpannut Ranskan esityksen Ukrainan tukemiseksi?Suomen kapasiteetti toimittaa materaalia Ukrainalle on rajallista. Saksan johto ei suostu toimittamaan Taurus-ohjuksia Ukrainalle. Hollannin vaalituloksen jälkeen maassa ei ole hallitusta. Ydinpolttoaineen kohdalla on tehty erilliset ratkaisut sen takia koska Loviisan voimala tarvitsee venäläistä uraania.Voiko nimimerkki Kommentti täsmentää kuinka ja miten Venäjä olisi ollut valvomassa puolustusvoimien sotaharjoitusta Lappeenrannassa?
Suomi meni välittömästi ilmaisemaan kantansa Ranskaa vastaan, kun Ranska esitti, että Ukrainaan pitäisi saada ammattilaisia.
- Tosiasiahan on se, että Suomalaisia sotii enemmän Venäjän puolella Ukrainaa vastaan kuin toisinpäin. Vaikka tätä ei paljon huudella. Kannattaa myös googlata ne pari yksikköä, joissa on Suomalaisia ja miettiä millaisita sotarikoksista toista niistä syytetään. Ja sitten tätä voi verrata siihen, että Syyriasta lasten kanssa tullut äiti on suomessa turvallisuusriski, mutta sotarikoksia tehnyt sotilas ei muodosta mitään uhkaa. Kaikki tuo on valunut mediaan ja löytyy lähteineen esim. hs.fi
-Suomen materiaaliapu Ukrainaan on todellakin ollut todella vähäistä hallituksen vaihtumisen jälken. https://um.fi/suomen-tuki-ukrainalle Summa ei ole juurikaan muuttunut OrpoPurran aloittamisen jälkeen. Tuki Ukrainalle on kuihtunut kasaan tämän hallituksen aikana.
Suomen tuki Venäjälle sen sijaan taitaa olla huipussaan. Vaikka tilasto ei enää päivity, niin trendi on selvä: https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/venajan-kauppaa-kayvat-yritykset/index.html
Kaasu virtaa putkessa Venäjältä Suomeen, Lappeenrannan Vainikkalassa junat kulkee…
Rosatomin suhteen voi siteerata Oras Tynkkystä: “Rosatom ei ole mikään tavallinen yritys. Rosatom on Neuvostoliiton entinen atomienergiaministeriö, joka vastaa edelleen Venäjän ydinasehuollosta. Rosatom on suoraan (presidentti Vladimir) Putinin hallinnassa oleva valtion liikelaitos, jonka tehtäviin kuuluvat, sanatarkasti, Venäjän geopoliittiset intressit.” Tuo siis kommenttina Stubidolle, joka puolusti lujasti Venäjän valtiollisia intressejä Suomessa vielä Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan ja syytti Vihreitä ja Vasemmistoa russofobiasta. Ydinpolttoaineen kuljetuksen aikana tehtiin Lappeenrannan kentällä ja maanpuolustuskorkeakoulun alueella dronevalvontaa. https://www.lentoposti.fi/uutiset/dronehavainto_lappeenrannan_lentokent_ll_seurasi_ydinpolttoaineen_lastausoperaatiota Poliisi pyytää asiasta tietäviä soittamaan heille ja kukaan ei käynyt jututtamassa sitä dronen lennättäjää. Nyt kun Lappeenrannassa oli pv:n ns. loppusota, niin pv tuli sitten tällaiseen johtopäätökseen: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/043a43cb-d7cc-491c-b3f2-2d92c6688ff8 Loppusodasta on toivottavasti pv:llä muistiinpanoja, jotka johtaa johonkin. Tuo rekry antaa ainakin olettaa, että ihan silmät kiinni ei ole oltu.
Tuo tilanne voisi kuulua jollekin, mutta se ei kuulu. Meillä ei ole suomessa tahoa, joka tekisi mitään. Kohtuulisen mukava kommentti asiasta toimittajalta: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010245155.html
Keskustan spåraliikenteessä on nykyään niin surkea hinta-laatusuhde että kävelen aina jos matkaa on neljä-viisi pysäkkiä tai vähemmän. Kertalippu maksaa 2,95 ja spårat kulkee koska kulkee ja liian pitkin vuorovälein. Satunnaiskäyttäjälle kk. lippu on vieläkin kalliimpi.
Tuubi sen sijaan toimii paremmin kun pitää liikkua pidempiä matkoja.
Ratikan käyttö edellyttää sporat.fi ‑appia, josta näkee ratikoiden oikean kulun.
Ongelma ratkeaa lisäämällä vuoroväliä tai alentamalla lipun hintaa, ei 10 uuden apin käytöllä
Uusi appi näyttää reaaliaikaisesti, missä ratikat ovat, jotta osaat valita oikean, siis parhaan reitin kullnkin.
HSL on näyttäny liikkeet realiajassa jo jonninaikaa.
Joskin pitää valita se seurattava linja…
Ratikka on silti kallis lyhyelle matkalle
Moni kävelee mielellään 1–2 km ja harvoin menee paljon enemmän aikaakaan. Kävely virkistää mieltäkin ero tavalla ja siis säöstön lisäksi tuplahyöty
Empä yhtään ihmettelis, että opiskelijat tottuivat kävelemään korona-aikana.
Kun lippua tartti harvemmin, mutta ainoa, jossa opiskelija-alennus, on kuukausilippu.
Harvemmin muistettava asia on, että ennen 2019 “tariffinromutusta” arvolipuista SAI opiskelija-alennuksen. (ODE, siinä syy isoon muutokseen.)
Lisäksi opiskelijan talous on tietty heikentyny, lähinnä asumisen kallistumisen kautta.
Vaakakupissa voi siis olla, että käveleekö vai ottaako opintolainan.
Ehdottaisin HSL:n päättäjille, että nykyistä kassavajetta paikattaisiin niin, että opiskelija-alennuksen saa vain vuosilippuun, joka pitää sitten ostaa vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Oon aika varma, että aika harva edes huomasi alennusten poistoa arvolipuista. Sen verran hyvin HSL hanskaa tuota viestintäänsä.
Kertoivatko koska tavikset pääsevät silmäilemään tutkimusta?
https://ahjojulkaisu.hel.fi/CCEC7203-45FC-C5D0-96C3-8D5A1C700000.pdf
Opiskelumatkoissa pitäisi siis verrata 2018 ja 2020, niin näkisi miten tariffinromutus vaikutti.