Helsingissä otettu askel kohti 15 minuutin kaupunkia?

20 vastausta artikkeliin “Helsingissä otettu askel kohti 15 minuutin kaupunkia?”

1. Min­un työ­matkani Helsingis­sä käytössä olevil­la julk­isil­la on noin 10 tun­tia viikos­sa (ma-pe, meno-paluu). Tämä ker­taa noin 40 työvi­ikkoa on yhteen­sä noin 400 tuntia.
   Autol­la vas­taa­va: reilusti alle 200 tuntia.
   Siinä voit­taa aika mon­ta vuorokaut­ta joi­ta ei vietä julkises­sa liikennevälineessä. 

   Hienoa että moni voi kävel­lä töi­hin. Tiivis­te­tyssä kaupungis­sa tämä mah­dol­lis­tuu entistä useammille.
   Olisi otet­ta­va huomioon myös vuokrat­alo­tuotan­nos­sa ja vuokrau­ud­is­rak­en­tamista sijoitet­ta­va reilusti kan­takaupunki­in, ettei 15 min­uutin kaupungista tulisi vain ylem­mälle keskilu­okalle mah­dol­lisu­us muun väen viet­täessä sit­ten 400 tun­tia vuodessa täy­sis­sä bus­seis­sa ja moot­tori­tien liityn­täpysäkeil­lä busse­ja odot­taes­sa jne. 

   Muuten, nämä motarien var­rel­la, esim. Kehä ykkösel­lä, sijait­se­vat HSL-pysäk­it ovat hel­vetin esikar­tanoi­ta. Kun niiltä tekee työ­matkaansa vuodes­ta toiseen, tietää miten joukkoli­iken­teessäkin toteu­tuu vain täysin sat­un­nainen tasa-arvo. En tiedä mis­tä vuodes­ta toiseen revitään se tulos, että tässä kaupungis­sa on “eri­no­mainen” joukkoli­ikenne. Ehkä siitä että sen ajatel­laan ole­van juuri se vas­taus joka tulee kokea, että kokee oikein.
   400 tun­tia kehäykkös­bus­sis­sa kulke­vana antaisin arvosanan 6- .
   Pakko men­nä autol­la että säi­lyy terveys.

   Vastaa

2. Uskon että matko­ja tehdään kokon­aisu­udessaan vähem­män, joka sit­ten näkyy isom­min kulkutapaosuuksissa. 

   Jos käy toimistolla/koululla vain pari ker­taa viikos­sa, niin yli puolen tun­nin käve­ly per sivu voi vielä tun­tua ihan kohtu­ulliselta. Viitenä päivänä viikos­sa se on mon­elle liian rajua. 

   Puoli tun­tia on käve­lyä on kan­takaupunki­laisit­tain Punavuores­ta Lin­joille. Jos lön­tys­telee, niin vähän kestää vähän kauemmin.

   Tietenkään täl­lainen muu­tos ei jakaudu tasais­es­ti kaupunki­lais­ten kesken, vaan ole­tan, että osa ihmi­sistä liikkuu aivan samoin kuin ennen koron­aa ja osa taas on siir­tynyt käve­lyyn mil­tei kokon­aan. Ja opiske­li­joiden liikku­mis­muu­tok­sista päätellen voisi arvail­la, että pien­i­t­u­loiset ovat luop­uneet joukkoli­iken­teestä ja alka­neet kävellä.

   Nyt on hiha tyhjä.

   Vastaa

   1. Matko­jen lukumäärässä ei ole tapah­tunut mainit­tavaa muu­tos­ta. Sekä vuon­na 2019 että vuon­na 2023 3,0 matkaa henkeä kohden päivässä. Hyvin pieni muu­tos on tapah­tunut kan­takaupungis­sa 3,2 matkas­ta 3,1 matkaan päivässä.

      Vastaa

      1. No 0,1 matkaa päivässä on kan­takaupungis­sa asu­vien määräl­lä ker­rot­tuna noin 20 000. Että ei se nyt ihan mitatön määrä ole. Se on tosin oma kysymyk­sen­sä onko tuo tutkimus­da­ta tuol­la tarkkku­us­ta­sol­la luotettavaa.

   2. “Ja opiske­li­joiden liikku­mis­muu­tok­sista päätellen voisi arvail­la, että pien­i­t­u­loiset ovat luop­uneet joukkoli­iken­teestä ja alka­neet kävellä.”

      Pien­i­t­u­loiset, ja nyt en puhu opiske­li­joista joil­la on usein pitkä päivä aikaa sovitel­la kulkemisi­aan, eivät juurikaan ole alka­neet kävel­lä, vaan tekevät kah­den tun­nin työ­matko­ja päivässä bus­seil­la aamuku­ud­es­ta eteen­päin pitkin Helsin­gin laito­ja ja laidoil­ta toiselle täy­sis­sä bus­seis­sa aina pieni pelko perseessä tuleeko se bus­si vai ei, vai onko se jäänyt taas välistä.
      Näitä kym­me­nienkin kilo­me­trien työ­matko­ja ei kävel­lä, sen tajuaa jokainen. 

      Pakko tode­ta että Soin­in­vaaran sivus­tol­la käy­dään parhaim­mil­laan ansiokkaista aiheista hyvää keskustelua mut­ta keskustelun näkökul­ma on läh­es aina keskilu­okkaisen hyvä­tu­loisen vihreä. Myös kom­men­toin­nin osalta. Tässäkin nyt aiheena lähin­nä miten ok on kävel­lä toimis­tolle piipah­ta­maan kan­takaupun­gin kaupungi­nosas­ta toiseen kan­takaupun­gin kaupunginosaan. 

      Sama kor­reloi koko kaupun­gin päätök­sen­teossa mm. poikit­tais­raideli­ikenne- ja baana-fetis­se­jä raken­net­taes­sa ja visioidessa muis­ta­mat­ta että parin sadan­tuhan­nen ihmisen todel­lisu­ut­ta ovat ankeat työ­matkat motar­i­hel­vette­jä pitkin kuten tuol­la aiem­min jo kuvasin.

      Vastaa

      1. Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telu on miehitet­ty eri­tyis­es­ti kan­takaupungis­sa asuvil­la vihertävil­lä. Samoin Vihrei­den päät­täjistä suuri osa asuu kan­takaupungis­sa ja jopa keskus­ta-alueel­la. Sik­si näitä molem­pia ryh­miä kiin­nos­taa lähin­nä kan­takaupun­gin asum­isvi­ihtyvyys, julki­nen liikenne ja pyöräi­ly Kaisan­tun­nelei­neen, eli oma ja per­heen­sä elin­pi­iri. Veroeu­ro­ja ei ollenkaan käytetä tasais­es­ti eri puo­lille kaupunkia. Ja yht­enä keskeisenä ide­olo­giana on estää muual­la Helsingis­sä ja pk-seudul­la asu­vien yksi­ty­isautoilu keskus­taan häir­it­semään siel­lä asuvia.

      2. Samoin talvipyöräi­ly, jos pyöräi­ly­mat­ka on yli 5 km suun­taansa, on pikem­minkin har­ras­tus eikä mikään oikea vai­h­toe­hto, sen ver­ran huonos­ti noi­ta pyöräteitä hoidetaan.

         Autoilu on silti vain mon­es­sa tapauk­ses­sa ja mon­elle ihmiselle ihan oikeasti paras vai­h­toe­hto siinä mielessä, että pääsee paikas­ta A paikkaan B riit­tävän luotet­tavasti ja nopeasti sekä pystyy hoita­maan asioitaan. Tämä ei tule muut­tumaan vuosikym­meni­in Helsingis­säkään, kos­ka yhdyskun­tarakenne on niin hajanainen eikä sen kor­jaamisek­si tehdä eri­tyis­es­ti töitä. Uusi ratikkakin on melkein huvit­ta­va siihen näh­den kuin­ka mon­en omakoti­ta­lo- ja rivar­i­alueen vier­estä se menee. Raken­netaan nyt joukkoli­iken­net­tä ihmisille jot­ka läh­es määritelmäl­lis­es­ti ovat autoil­i­joi­ta hen­keen ja vereen.

3. Tiedät­tekös muuten kuin­ka kur­ja, vaikea ja seka­va on pyöräil­lä tri­plan pohjois­puolel­la itä-län­sisu­un­tais­es­ti? Koko alue on raken­net­tu autoilun ehdoilla.

   Vastaa

4. Helsingis­sä on otet­tu askel kohti Moskovaa. 

   Suo­mi torp­pasi Ran­skan esi­tyk­sen Ukrainan tukemisek­si ja ostaa enem­män ja enem­män kaa­sua Venäjältä. Samoin junal­la tule­va kemikaal­imäärä vaan kas­vaa. Ydin­polt­toaine vir­taa myös Suomeen. Venäjä oli myös valvo­mas­sa puo­lus­tusvoimien sota­har­joi­tus­ta Lappeen­ran­nas­sa viime viikon­lop­puna ja sai tehdä sen jälleen häiriöttä. 

   Suo­mi rahoit­taa Venäjän tyk­istöam­muk­set eikä enää tue Ukrainaa. Hal­li­tuk­sen bud­jetis­sa ole­va tuki ukrainalle- rivi on nyt noin 50 miljoon­aa. Sama sum­ma, mikä jet­ti­in noin seit­semällekym­melle minkki­tarhurille ylimääräisenä avus­tuk­se­na, kun oli lintuinfluenssa.

   Helsin­gin ei pitäisi puskea itä-suomea venäjän suun­taan ihan niin voimakkaasti

   Vastaa

   1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki Kom­men­tille että mis­sä ja kos­ka Suo­mi olisi tor­pan­nut Ran­skan esi­tyk­sen Ukrainan tukemiseksi?Suomen kap­a­siteet­ti toimit­taa mat­er­aalia Ukrainalle on rajal­lista. Sak­san johto ei suos­tu toimit­ta­maan Tau­rus-ohjuk­sia Ukrainalle. Hol­lan­nin vaal­i­t­u­lok­sen jäl­keen maas­sa ei ole hal­li­tus­ta. Ydin­polt­toaineen kohdal­la on tehty eril­liset ratkaisut sen takia kos­ka Lovi­isan voimala tarvit­see venäläistä uraania.Voiko nim­imerk­ki Kom­ment­ti täs­men­tää kuin­ka ja miten Venäjä olisi ollut valvo­mas­sa puo­lus­tusvoimien sota­har­joi­tus­ta Lappeenrannassa?

      Vastaa

      1. Suo­mi meni välit­tömästi ilmaise­maan kan­tansa Ran­skaa vas­taan, kun Ran­s­ka esit­ti, että Ukrainaan pitäisi saa­da ammattilaisia. 

         - Tosi­asi­a­han on se, että Suo­ma­laisia sotii enem­män Venäjän puolel­la Ukrainaa vas­taan kuin tois­in­päin. Vaik­ka tätä ei paljon huudel­la. Kan­nat­taa myös googlata ne pari yksikköä, jois­sa on Suo­ma­laisia ja miet­tiä mil­laisi­ta sotarikok­sista toista niistä syytetään. Ja sit­ten tätä voi ver­ra­ta siihen, että Syyr­i­as­ta las­ten kanssa tul­lut äiti on suomes­sa tur­val­lisu­us­ris­ki, mut­ta sotarikok­sia tehnyt soti­las ei muo­dos­ta mitään uhkaa. Kaik­ki tuo on val­unut medi­aan ja löy­tyy lähtei­neen esim. hs.fi

         -Suomen mate­ri­aali­a­pu Ukrainaan on todel­lakin ollut todel­la vähäistä hal­li­tuk­sen vai­h­tu­misen jälken. https://um.fi/suomen-tuki-ukrainalle Sum­ma ei ole juurikaan muut­tunut OrpoP­urran aloit­tamisen jäl­keen. Tuki Ukrainalle on kui­h­tunut kasaan tämän hal­li­tuk­sen aikana.

         Suomen tuki Venäjälle sen sijaan taitaa olla hui­pus­saan. Vaik­ka tilas­to ei enää päiv­i­ty, niin tren­di on selvä: https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/venajan-kauppaa-kayvat-yritykset/index.html
         Kaa­su vir­taa putkessa Venäjältä Suomeen, Lappeen­ran­nan Vainikkalas­sa junat kulkee…

         Rosatomin suh­teen voi siteer­a­ta Oras Tynkkys­tä: “Rosatom ei ole mikään tavalli­nen yri­tys. Rosatom on Neu­vos­toli­iton enti­nen atom­iener­giamin­is­ter­iö, joka vas­taa edelleen Venäjän ydi­nase­huol­losta. Rosatom on suo­raan (pres­i­dent­ti Vladimir) Putinin hallinnas­sa ole­va val­tion liike­laitos, jon­ka tehtävi­in kuu­lu­vat, sanatarkasti, Venäjän geopoli­it­tiset intres­sit.” Tuo siis kom­ment­ti­na Stubidolle, joka puo­lusti lujasti Venäjän val­ti­ol­lisia intresse­jä Suomes­sa vielä Venäjän aloitet­tua hyökkäyk­sen Ukrainaan ja syyt­ti Vihre­itä ja Vasem­mis­toa rus­so­fo­bi­as­ta. Ydin­polt­toaineen kul­je­tuk­sen aikana tehti­in Lappeen­ran­nan ken­täl­lä ja maan­puo­lus­tusko­rkeak­oulun alueel­la dronevalvon­taa. https://www.lentoposti.fi/uutiset/dronehavainto_lappeenrannan_lentokent_ll_seurasi_ydinpolttoaineen_lastausoperaatiota Poli­isi pyytää asi­as­ta tietäviä soit­ta­maan heille ja kukaan ei käynyt jutut­ta­mas­sa sitä dro­nen lennät­täjää. Nyt kun Lappeen­ran­nas­sa oli pv:n ns. lop­pu­so­ta, niin pv tuli sit­ten täl­laiseen johtopäätök­seen: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/043a43cb-d7cc-491c-b3f2-2d92c6688ff8 Lop­pu­so­das­ta on toiv­ot­tavasti pv:llä muis­ti­in­pano­ja, jot­ka johtaa johonkin. Tuo rekry antaa ainakin olet­taa, että ihan silmät kiin­ni ei ole oltu. 

         Tuo tilanne voisi kuu­lua jollekin, mut­ta se ei kuu­lu. Meil­lä ei ole suomes­sa tahoa, joka tek­isi mitään. Kohtu­ulisen muka­va kom­ment­ti asi­as­ta toimit­ta­jal­ta: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010245155.html

5. Keskus­tan spårali­iken­teessä on nykyään niin surkea hin­ta-laa­tusuhde että käve­len aina jos matkaa on neljä-viisi pysäkkiä tai vähem­män. Ker­tal­ip­pu mak­saa 2,95 ja spårat kul­kee kos­ka kul­kee ja liian pitkin vuorovälein. Sat­un­naiskäyt­täjälle kk. lip­pu on vieläkin kalliimpi.
   Tuu­bi sen sijaan toimii parem­min kun pitää liikkua pidem­piä matkoja.

   Vastaa

   1. Ratikan käyt­tö edel­lyt­tää sporat.fi ‑appia, jos­ta näkee ratikoiden oikean kulun.

      Vastaa

      1. Ongel­ma ratkeaa lisäämäl­lä vuoroväliä tai alen­ta­mal­la lipun hin­taa, ei 10 uuden apin käytöllä

      2. Uusi appi näyt­tää reaali­aikaises­ti, mis­sä ratikat ovat, jot­ta osaat vali­ta oikean, siis parhaan reitin kullnkin.

      3. HSL on näyt­täny liik­keet reali­a­jas­sa jo jonninaikaa.
         Joskin pitää vali­ta se seu­rat­ta­va linja…

6. Ratik­ka on silti kallis lyhyelle matkalle
   Moni kävelee mielel­lään 1–2 km ja har­voin menee paljon enem­män aikaakaan. Käve­ly virk­istää mieltäkin ero taval­la ja siis säöstön lisäk­si tuplahyöty

   Vastaa

7. Empä yhtään ihmettelis, että opiske­li­jat tot­tui­v­at kävelemään korona-aikana.

   Kun lip­pua tart­ti harvem­min, mut­ta ain­oa, jos­sa opiske­li­ja-alen­nus, on kuukausilippu.
   Harvem­min muis­tet­ta­va asia on, että ennen 2019 “tar­iffin­ro­mu­tus­ta” arvolipuista SAI opiske­li­ja-alen­nuk­sen. (ODE, siinä syy isoon muutokseen.)

   Lisäk­si opiske­li­jan talous on tiet­ty heiken­tyny, lähin­nä asumisen kallis­tu­misen kautta.
   Vaakakupis­sa voi siis olla, että käveleekö vai ottaako opintolainan.

   Ehdot­taisin HSL:n päät­täjille, että nyky­istä kas­sava­jet­ta paikat­taisi­in niin, että opiske­li­ja-alen­nuk­sen saa vain vuosilip­pu­un, joka pitää sit­ten ostaa vähin­tään kolmek­si vuodek­si kerrallaan.
   Oon aika var­ma, että aika har­va edes huo­masi alen­nusten pois­toa arvolipuista. Sen ver­ran hyvin HSL han­skaa tuo­ta viestintäänsä.

   Ker­toi­vatko kos­ka tavikset pää­sevät silmäilemään tutkimusta?

   Vastaa

8. https://ahjojulkaisu.hel.fi/CCEC7203-45FC-C5D0-96C3-8D5A1C700000.pdf

   Vastaa

9. Opiskelumatkois­sa pitäisi siis ver­ra­ta 2018 ja 2020, niin näk­isi miten tar­iffin­ro­mu­tus vaikutti.

   Vastaa