Asumisen korkea hinta on paha vitsaus, mutta toisaalta se kertoo kaupungin haluttavuudesta. Hyvin eivät ole asiat siellä, missä asunnot jatkuvasti halpenevat.
Paras mittari kaupungin haluttavuudelle asuinkaupunkina on asumisen hinta. Jos samanlaisen asunnon vuokra kaupungissa A on 1200 €/kk ja kaupungissa B 900 €/kk ja henkilö valitsee silti kaupungin A, hänellä on jokin syy pitää A:ta parempana. Ihmisten toiveet menevät tietysti ristiin, mutta hintaerot kertovat keskimääräisestä haluttavuudesta – muuttopaineesta vähän niin kuin veden pinta padon toisella ja toisella puolella kertoo, mihin suuntaan vesi virtaisi, ellei sitä kahlehdittaisi. Jos asuntoja voitaisiin siirtää kitkattomasti kaupungista toiseen niin, että niiden hinta asettuisi samaksi kaikkialla, syntyisi suuri muuttoaalto samaan tapaan kuin padon räjäytys vapauttaisi veden virtaamaan.
Koska ihmisten liikkumiseen liittyy kitkaa, tietysti myös asuntotuotannon määrä vaikuttaa asumisen hintaan sitä laskevasti.
Asuminen on selvästi kalliimpaa Helsingissä kuin Tampereella. Viime vuonna vapaarahoitteisen kaksion vuokra Helsingissä oli keskimäärin 20,73 euroa/m² ja Tampereella 15,29 €/m². Niinpä 50 neliön kaksiosta joutui maksamaan 250 €/kk enemmän. Se on hinta siitä, että päätyy Helsinkiin eikä Tampereelle.
Kuitenkin monissa selvityksissä on todettu Tampereen olevan Helsinkiä halutumpi asuinkaupunkina.
Tähän ristiriitaan on useita toisiaan täydentäviä selityksiä. Ensiksikin kysymys on esitetty kaikille suomalaisille, joten vastaajien enemmistö ei ole muuttamassa kumpaankaan eikä siten osallistu hintatason määrittämiseen.
Toisena merkittävänä syynä suosia Tamperetta on sanottu asumisen hintaa. Niinpä mitataan eri asiaa. Itse asiassa asumisen hintaerojen pitäisikin asettua sellaisiksi, että hinta huomioon ottaen molemmat ovat keskimäärin yhtä haluttuja. Jos halutaan hinnasta riippumaton tulos, pitäisi kysymyksestä häivyttää asumisen hinta tyyliin, jos voittaisitte arpajaisissa ilmaisen asumisen sadan neliön kerrostaloasunnossa haluamassanne kaupungissa eliniäksenne, minkä kaupungin valitsisitte. Huomattakoon, että olisi kyse vain asunnon käyttöoikeudesta. Jos sen saisi omakseen, kannattaisi tietysti valita kallein kaupunki, koska voihan asunnon aina myydä.
Kolmanneksi kysymys on esitetty vain suomalaisille. Helsingin seutu saa huomattavaa muuttovoittoa ulkomailta. Perussuomalaisille kannattaa korostaa, että kyse on lähinnä työperäisestä maahanmuutosta.
Neljänneksi on kysytty, missä haluaisitte asua, vain sitä. Pakettiin kuuluu myös haluttu työpaikka. Työpaikalla voi olla omat syynsä asettua Helsinkiin, joskin tässä Tampereen asema on parantunut merkittävästi.
Asumisen hintaerot ovat Helsingin ja Tampereen välillä suuret, mutta ne ovat viime vuosina tasoittuneet kahdeksassa vuodessa, siis vuodesta 2015 kolmen prosenttiyksikön verran. Näemme myöhemmin, onko hitaudessa kyse vain markkinoiden inertiasta. Ja muistettakoon vielä, että koska ihmisten muuttamiseen liittyy aina kitkaa, asuntotuotannonmäärä vaikuttaa markkinavuokriin merkittävästi.
Turku on asumiskustannuksiltaan Tamperetta halvempi, mutta se on kahdeksassa vuodessa kirinyt Tamperetta kiinni yhden prosenttiyksikön verran.
= = = =
Käytin tässä vertailussa vuokria enkä asuntojen hintoja, koska asuntojen hintojen heiluntaan vaikuttavat korot kohtuuttoman paljon. Esimerkkilaskelmassa käytin kaksioita neutraloidakseni asuntojen koon vaikutuksen. Laatua en pystynyt vakioimaan. Katsoin myös kaiken kokoisia asuntoja. Vuokraeroihin asuntojen koko vaikuttaa, mutta ei juuri siihen, millä vauhdilla hintaerot muuttuvat. Helsingissä suurten asuntojen vuokrat ovat vähän korkeampia suhteessa Tampereeseen kuin pienempien asuntojen, varmaakin johtuen pienten asuntojen voimakkaasta rakentamisesta.
Itse olen asunut sekä Helsingissä että Tampereella. Tampere on monessa mielessä parempi. Se on paljon kompaktimpi, lyhyemmät työmatkat. Kulttuuritarjonta runsas.. Tiettyjä jengiongelmia vähemmän. Ei niin segregoitunut kuin Helsinki. Ainoa mikä puuttuu Helsinkiin verrattuna on meri. Tampereella on paljon halvempi elää kuin Helsingissä.
Tästä asuntojen hinnasta on tullut sinulle jonkinlainen pakkomielle kun toista sitä niin usein blogissasi.
Asuminen ja asumisen hinta koskettavat ja kiinnostavat monia. En ole ajatellut sen johtuvan pakkomielteisyydestä.
“asuntotuotannon määrä vaikuttaa asumisen hintaan sitä laskevasti.”
Eihän se nyt noin voi olla. Helppo nähdä että asunnot ovat kalleimpia siellä missä niitä on rakennettu eniten ja edullisimpia siellä missä niitä on rakennettu vähiten. Helsinkiin ei saa Kiteen hintatasoa lisärakentamalla vaan päinvastoin purkamalla Helsinkikin pieneksi tuppukyläksi. Mekanismi tälle on se että tyhjät asunnot vetävät ihmisiä puoleensa ja suuri ihmismäärä vetää paikalle lisää ihmisiä. Helsingistä tuli kallis vain sen takia että autiolle helsinginniemelle alettiin muinoin määrätietoisesti rakentamaan. Muussa tapauksessa se olisi yhtä ankea kuin Emäsalo tai Porkkalanniemi
Asuntojen rakentaminen alentaa hintatasoa jonkin aikaa, mutta ole3t oikeassa siinä, että ne lisäävät vetovoimaa ja sitä kautta nostavat hintoja pitkällä aikavälillä — siis jos kaikki menee hyvin. Detroitissa esimerkiksi ei mennyt
“Helsingistä tuli kallis vain sen takia että autiolle helsinginniemelle alettiin muinoin määrätietoisesti rakentamaan. Muussa tapauksessa se olisi yhtä ankea kuin Emäsalo tai Porkkalanniemi”
Tästä muistui mieleen ja muistutan jälleen kerran muita liberaalin oikeusvaltion (liberaali oikeusvaltio = valtio ja oikeuslaitokset takaavat kattavan omaisuudensuojan, osan yksilönoikeuksia, ja suojelevat luontoarvoja) älyllisestä imploosiosta: Helsingin perustaminen ei onnistuisi tänä päivänä. Niin hyvin suojellaan luontoa sekä paikalla ennestään olevia maan- ja huvilanomistajia. Tätä on ‘vapaus’.
Meillä on siis lukittu yhteiskunta sellaiseen tilaan, ettei samalla lainsäädännöllä yhteiskunta voisi kasvaa nykyiseen tilaan jos se olisi vähemmän kehittyneellä tasolla. Tämä taas johtaa pitkässä juoksussa siihen, että yhteiskunta taantuu pitkässä juoksussa koska kollektiivista kokonaisetua ei voida tavoitella kun ne ovat ristiriidassa yksittäisen yksilöiden etujen kanssa, kuten maan- ja asunnonomistajien ja epämeritokraattisten perijöiden edun kanssa. Lopputuloksena aristokratia, joka usein kytkeytyy nimenomaan omistamiseen ja tätähän länsimaat tukevat merkittävästi verotuskäytännöillään. Samoihin verotuskäytäntöihin ajetaan myös Suomea, kiitos liberalismin vapaan pääoman liikkuvuuden — meidän on pakko rakentaa yhdessä muiden kanssa uusaristokratiaa, koska kaikki muutkin tekevät sitä, muuten työpaikat karkaavat Suomesta.
Nyt kun pääsin taas lempiaiheeseeni eli liberaali oikeusvaltio-meritokratian pieksämiseen (rikkinäistä ja toimimatonta ideologista tabua on mukava piestä): Meillä on tämä liberaali oikeusvaltio viety niin pitkälle ja tehokkaalle tasolle, että edes ei saada tavallisia lääkkeitä kauppaan syyhyn hoitamiseksi. Vaikuttaa kovasti siltä, että itse yhteiskuntajärjestelmämme, eli tämä liberaali ja meritokraattinen oikeusvaltio tuottaa keinotekoista niukkuutta ja tämän on voiton tekemisen työkalu, sama koskee itse asiassa myös lääkäreitä. Tämähän on melkein oppikirja esimerkki siitä, kuinka verotusoikeus siirretään liberaalissa yövartijavaltiossa valtiolta yksityisille, hyvää esimakua tulevasta. Tätä se tulee olemaan lisää jatkossakin.
Tuo vertailu on siis nähtävissä Iltalehdessä https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/ee8592f8-4f54-4228–939d-e93ef012bdab ja siinä on kerrottu perusteet rankingille.
Tällaisen vertailun tekeminen on aika yhdentekevää koska mukana on vain Suomen 10 suurinta kaupunkia eikä yhdestäkään niistä esim puutu yliopistotason koulutus.
Olisi mielenkiintoisaa nähdä pääsisikö yksikään keskikokoinen kaupunki jossa ei ole yliopistoa mutta keskellä upeaa järvimaisemaa mukaan 10 parhaan ranking-listalle, tai joku vanhasta puutalokeskustasta tunnettu rannikkokaupunki mukaan?
Kyllä nämä tiedot saa myös postinumeroalueittain. Ei kaikista. Jos tapauksia on liian vähän , tietoa ei saa julkistaa. Tammisaaressa vuokrat noin puolet Helisingin vuokrista
Muutan pois Helsingistä heti kun elantoni ei ole täällä
Se on ihanaa
Ei täällä ole minulle mitään tärkeää oikeasti
Elanto vaikuttaa aika tärkeältä , kun et ole muuttanut pois.
Huomioitavaa on myös alueen veroprosentti. Ero Helsingin ja Tampereen välillä pienenee keskituloisella huomattavasti.
Kun korot menivät nollaan, vanhojen asuntojen hintatilastot raketoivat. Paitsi taantuvilla alueilla, siellä ne lähinnä hiljalleen putosivat… mutta miksi? Olisivatko ne pudonneet vielä dramaattisemmin “normaalilla” korkotasolla 2010-luvulla?
Tätä vastaan puhuu se, että mielestäni uusien osakeasuntojen hinnat kasvukeskusten ulkopuolella (siis niiden vähäisten, joita edelleen rakennettiin) nousivat myös melko rankasti 2005–2020 — ja ne menivät kuitenkin jotensakin kaupaksi ennen kahta viime vuotta. Jos yleinen asumisen arvostus olisi pudonnut olemattomiin, eihän uutta olisi kannattanut näille paikkakunnille rakentaa ollenkaan, yleiset rakentamiskustannukset olivat liian korkeat hintatasoon nähden. Vai?
Olisiko syynä korjausrakentamisen hinnan huikea nousu? En löytänyt hyvää indeksiä, mutta esim putkiremonttien hinnat mielestäni yli tuplaantuivat Helsingissä tasolta 500€/m2 yli 1000€/m2 varsin pikaisesti. Tämä ei voine olla vaikuttamatta myös muun maan remonttihintoihin? Ja kun taantuvilla alueilla korjausvelka nousee nopeammin vakuusarvoihin nähden liian korkeaksi, pankit lakkaavat lainoittamasta korjausrakentamista ja vähitellen näiden korjaamattomien asuntojen ostamistakin. Näin ollen alueen asuntojen hintataso alenee kun lainaa ei saa, ja toisaalta asuntokantakin hiljalleen rapistuu (käyttöarvonkin säilyttäminen vaatii pidemmän päälle saneerauksia). Ehkä tämän vuoksi uusien ja vanhojen asuntojen hintataso on monella alueella divergoinut niin rankasti? Uusissa asunnoissa on kuitenkin sitä korjausvelkaa aluksi nolla.
Tuo on ihan hyvä huomio. Asunto vanhasta talosta taantuvalla alueella voi olla aikamoinen pommi.
Yleisesti ottaen koko maan asuntomarkkkinat ovat sekaisin ja voi kestää kauan ennen kuin ne asuettuvat vakaalle tasolle. Helsingissäkin vuokrat voivat tulla alas ja kunnolla koska pieniä sijoitusasuntoja on rakennettu liikaa velkavivulla.
Tuo kaupunkien välinen paremmuusjärjestys on lähinnä eri mielikuvista johtuva, ei kuvaa todellista muuttoliikettä. Suomalaiset ovat aika konservaiivista kansaa ja asuminen miljoonakaupungissa on joillekin vastenmielinen asia.
Kannattaa seurata myös toimitilojen hinnoittelua. Senaatti-kiinteistöt on jo kovaa vauhtia siirtänyt valtion toimintoja pois Helsingistä, koska siellä on liian kallista. Parhaillaan on Hakaniemenranta 6 myynnissä. Julkisilla palveluilla ei enää ole tarvetta keskeiselle sijainnille, koska kansalaiset eivät halua asioida paikan päällä, vaan netissä. Ja taas kerran Helsingin keskusta näivettyy kun virkamiesten ei tarvitse lähteä sinne töihin ja vastaavasti kansalaisten hoitamaan asioitaan.
Täällä on itse blogistikin selittänyt, kuinka virastojen täytyy vain sijaita kaupungeissa ja varsinkin pääkaupungissa. Ei vaan enää päde, varsinkaan kun se on vain tyhmää laittaa kaikki maan kalleimpaan paikkaan. Rohkeasti vaan siirtää muualle, säästöä saadaan huomattavia määriä ja oppivat pääkaupunkilaiset kaupunkiliberaalit vähän nöyremmiksi.
Rohkeasti se Fimeakin hyssälöitiin periferiaan. Asiantuntijat vaan eivät oikein olleet halukkaita sinne lähtemään.
Helsingistä muutti Fimean perässä kolme asiantuntijaa Kuopioon.
Virastojen hajasijoittamisessa ei ole mitään järkeä, paitsi jos jostain syystä halutaan rakentaa koko virasto alusta loppuun saakka uusiksi. Hajasijoittamalla se kyllä onnistuu.
Milloin pinkit muuttaa pois Helsingistä
Virtuaalipankki voi toimia serveriltä mistä vain
Jääkö kaupunkiin enää mitään kun muuta kuin asukkaat ja lähetit ja ravintolat
Mun käsittääkseni Nordea on Tukholmassa, Danske Bank Kööpenhaminassa, Osuuspankit hajautettu ympäri maata, tosin nuo pankit tarvitsevat arvopaperikaupan ja IT-alan asiantuntijoita ym pk-seudulla, heitä on vaikea saada muuttamaan maaseudulle koska ei ole kansainvälistä lentokenttää eikä muita sellaisia palveluja joita he tarvitsevat.
Soininvaara kirjoitti:
“Paras mittari kaupungin haluttavuudelle asuinkaupunkina on asumisen hinta. Jos samanlaisen asunnon vuokra kaupungissa A on 1200 €/kk ja kaupungissa B 900 €/kk ja henkilö valitsee silti kaupungin A, hänellä on jokin syy pitää A:ta parempana.”
Ainakin simppeli mittari tuo on seurata ja siksi käyttökelpoinen kyllä. Useamman asteen vaikeampaa olisi verrata sitä, paljonko asumisen hinta on siltä osin kuin niitä ei maksa joku muu. Esimerkiksi asumistuki on Suomen laista johtuen Helsingissä ollut isompi kuin Turussa, jolloin tuollaisessa tarkastelussa tulisi korjata kunkin asukkaan asumismenoja sen mukaan, miten ison osan muut maksavat kenenkin asumisesta — mikä olisi työläs tarkastelu, jonka takia siitä asiasta ei ole valmiina tilastoja.
Osa hintaerosta asumisen hinnassa kaupunkien välillä johtunee kuitenkin ihan oikeasti myös eroista siinä, miten paljon muut maksavat vuokrasta missäkin asumisvaihtoehdossa, kuten esimerkiksi asumistuen ehtojen eroista, koska erityisesti eräät pienituloisemmat ryhmät kuten vasta valmistuneet opiskelijat, ovat tilastojen perusteella herkempiä muuttamaan sen mukaan, mikä määrä asumismenoista jää heidän itsensä vastattavakseen. Jos verrattaisiin vain asukkaalle jääviä kustannuksia, ero kaupunkien välisissä vuokrissa olisi tarkastelutilanteissasikin pienempi, mutta eroa jäisi silti (paitsi toimeentulotuen saajien osalta).
Nyt kun huhtikuusta 2024 eteenpäin Helsingin asumistuen ehdot yhtenäistyvät vuoden siirtymäajan aikana Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kanssa, muodostuu tutkimusasetelma sitä koskien, että tasoittuvatko myös asumiskustannusten erot näiden kaupunkien kesken joillain euroilla, kuten esimerkiksi 10 eurolla. Jos asumistuen ehdoilla on ollut merkitystä, olisi odotettavissa että asumiskustannusten ero pääkaupunkiseudun muiden kuntien ja Helsingin välillä voisi hiukan tasoittua. Tarkastelujakson alkuna kannattanee pitää hetkeä, jolloin tieto lakimuutoksesta tuli (eli varmaankin hallitusohjelman sisällön uutisoimishetkeä asumistuen muutosten osalta), kuten yleensäkin asuntomarkkinoiden säädösmuutosten vaikutustarkasteluissa kannattaa tehdä — sillä muutokset kapitalisoituvat hintoihin siitä lähtien kun tieto muutoksesta leviää, eivät vasta siitä alkaen kun se muutos on toimeenpantu.
Asumistuki voi vaikuttaa erojen absoluuttiseen suuruuteen, mutta ei siihen, kummassa kaupungissa asumisesta joutuu maksamaan enemmän.
On se niin masentavaa seurata teidän helsinkiläisten ym. elintasokolmion sisässä asuvien mietteitä asumisen / elämisen hinnasta. Koko ajan ollaan yhtämieltä siitä, että Helsingissä asuminen on kallista ja sitten pohdiskellaan mistä se johtuu. Helsingissä asuminen ei ole juuri kalliinpaa kuin muualla kolmiossa esim. Tampereella ‚kuten vuokra esimerkeistä näkyy. Puhutaan muutamasta satasesta. Nämä sataset korvaantuu Helsingin paremmalla joukkoliikenteellä ja korkeatasoisemmalla opetuksella , sijainnilla ulkomaanmatkojen saatavuudella ja monella muulla ; taiteen ja tieteen tarjonnalla. Jos taas verrataan asumisen hintaa muuhun Suomeen .Helsingissä asuminen on halpaa, jos haluaa saada kaikki nuo palvelut . Matkustuskustannukset välttämättömiin päivittäisiin paikkoihin. Oman auton kulut huom. pääomakulut hinnanlaskuineen ja polttoaine. Ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö juuri Helsingissä asuminen oikeasti ole halpaa. Sadattuhannet ”kärpäset” ovat olleet ja tulevat olemaan juuri tätä mieltä. Helsinkiin riittää muutajia. Palkat huomattavasti muuta maata korkeampia. Vaikkapa jo Kuopio/ Jyväskylä vinkkelistä tuollaiset 90 th vuositulot on lähinnä utopiaa. Myös suomalaisten keskipalkka 3400 € on juuri Hki ‚Tre, Tku akselin vuoksi hirmuinen. Muualla maassa 2400 € on normi ja 3000 € huippua. Olispa mielenkiintoista tietää mikä onkaan oikeasti muun Suomen keskipalkka. Täytyy vielä muistuttaa siitä valtavasta miljardi tulonsiirrosta tälle kolmiolle ja etenkin helsinkiläisille , joka verolaissammme oleva poikkeus oman asunnon kahdenvuoden asumisen verovapaudesta myydessä , on tuonut tälle kolmiolle viimeisen 20 vuoden aikana sanotaan valtaosaltaan vain heille. Muualla maassa asuntojen omistajien hinnat ovat rajusti laskeneet tai pysyneet paikallaan. Ts, Tämä poikkeuksellinen vastaantulo valtiolta, ettei se verota asunnon arvonnousua on satanut vain tälle porukalle. Se on jo ollut valtava miljardisiirto ja tulee olemaankin, koska takautuvasti tätä etua tuskin voi alkaa verottamaan vai voisiko. Loppuun rautalangasta esimerkki mistä tulonsiirrosta on kyse. Jyväskyläläinen on ostanut talon 300.000 vuonna 2015 ja myynyt sen 300.000 2019 . Voittoa ei ole tullut . Ei verohyötyäkään. Helsinkiläinen on ostanut talon 2015 ja myynyt sen v. 2019 hintaan 750.000 . Voittoa on tullut 450.000 €. Verottaja tuki helsinkiläistä jättämällä 153.000 € verottamatta .Tässä teille eväät , selittäkää tämä teille nyt parhain päin, ettei tässä ketään ‚varsinkaan helsinkiläistä olla mitenkään suosittu! Omistusasuminen Helsingissä on ollut ja tulee myös olemaan todella halpaa. Tästäkin tapauksesta voi laskea, että helsinkiläinen on saanut joka kuukausi 14 vuoden ajan 2679 € bonssia siitä, että on asunut Helsingissä jyväskyläläiseen verrattuna.
Muuten kirjoituksessasi on paljon perää mutta noin suuria myyntivoittoja talon tai asunnon myymisestä on harvoin ollut mahdollista saada edes Helsingissä. Silloin on täytynyt olla joku kaavoituskikka taustalla. Nythän kaikkien asuntojen hinnat ovat laskemassa ja voi olla että pudotuksesta tulee yhtä raju kuin 1990-luvulla.
Asunnon hinta, kuten minkä muun omistuksen tahansa, on oston ja myynnin välinen erotus. Sijoitusasunto on verrattain kiinnostava, jos yhteisö (on vuokralainen + yhteiskunta) tukee sitä kuukausittain 18.-€ / neliö. Jos asunto on mieleinen ja asumista varten, ei hinnoilla ole merkittävää vaikutusta.