Asumisen hinta mittaa muuttopainetta

25 vastausta artikkeliin “Asumisen hinta mittaa muuttopainetta”

1. Itse olen asunut sekä Helsingis­sä että Tam­pereel­la. Tam­pere on mon­es­sa mielessä parem­pi. Se on paljon kom­pak­timpi, lyhyem­mät työ­matkat. Kult­tuu­ri­tar­jon­ta run­sas.. Tiet­tyjä jen­gion­gelmia vähem­män. Ei niin seg­re­goitunut kuin Helsin­ki. Ain­oa mikä puut­tuu Helsinki­in ver­rat­tuna on meri. Tam­pereel­la on paljon halvem­pi elää kuin Helsingissä.

   Tästä asun­to­jen hin­nas­ta on tul­lut sin­ulle jonkin­lainen pakkomielle kun toista sitä niin usein blogissasi.

   Vastaa

   1. Asum­i­nen ja asumisen hin­ta kos­ket­ta­vat ja kiin­nos­ta­vat monia. En ole ajatel­lut sen johtu­van pakkomielteisyydestä.

      Vastaa

2. “asun­to­tuotan­non määrä vaikut­taa asumisen hin­taan sitä laskevasti.”
   Eihän se nyt noin voi olla. Help­po nähdä että asun­not ovat kalleimpia siel­lä mis­sä niitä on raken­net­tu eniten ja edullisimpia siel­lä mis­sä niitä on raken­net­tu vähiten. Helsinki­in ei saa Kiteen hin­tata­soa lisärak­en­ta­mal­la vaan päin­vas­toin purka­mal­la Helsinkikin pienek­si tup­pukyläk­si. Mekanis­mi tälle on se että tyhjät asun­not vetävät ihmisiä puoleen­sa ja suuri ihmis­määrä vetää paikalle lisää ihmisiä. Helsingistä tuli kallis vain sen takia että auti­olle helsingin­niemelle alet­ti­in muinoin määräti­etois­es­ti rak­en­ta­maan. Muus­sa tapauk­ses­sa se olisi yhtä ankea kuin Emäsa­lo tai Porkkalanniemi

   Vastaa

   1. Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen alen­taa hin­tata­soa jonkin aikaa, mut­ta ole3t oike­as­sa siinä, että ne lisäävät vetovoimaa ja sitä kaut­ta nos­ta­vat hin­to­ja pitkäl­lä aikavälil­lä — siis jos kaik­ki menee hyvin. Detroitis­sa esimerkik­si ei mennyt

      Vastaa

   2. “Helsingistä tuli kallis vain sen takia että auti­olle helsingin­niemelle alet­ti­in muinoin määräti­etois­es­ti rak­en­ta­maan. Muus­sa tapauk­ses­sa se olisi yhtä ankea kuin Emäsa­lo tai Porkkalanniemi”

      Tästä muis­tui mieleen ja muis­tu­tan jälleen ker­ran mui­ta lib­er­aalin oikeusval­tion (lib­er­aali oikeusval­tio = val­tio ja oikeuslaitok­set takaa­vat kat­ta­van omaisu­u­den­suo­jan, osan yksilönoikeuk­sia, ja suo­jel­e­vat luon­toar­vo­ja) älyl­lis­es­tä imploosios­ta: Helsin­gin perus­t­a­mi­nen ei onnis­tu­isi tänä päivänä. Niin hyvin suo­jel­laan luon­toa sekä paikalla ennestään ole­via maan- ja huvi­lan­omis­ta­jia. Tätä on ‘vapaus’.

      Meil­lä on siis lukit­tu yhteiskun­ta sel­l­aiseen tilaan, ettei samal­la lain­säädän­nöl­lä yhteiskun­ta voisi kas­vaa nykyiseen tilaan jos se olisi vähem­män kehit­tyneel­lä tasol­la. Tämä taas johtaa pitkässä juok­sus­sa siihen, että yhteiskun­ta taan­tuu pitkässä juok­sus­sa kos­ka kollek­ti­ivista kokon­aise­t­ua ei voi­da tavoitel­la kun ne ovat ris­tiri­idas­sa yksit­täisen yksilöi­den etu­jen kanssa, kuten maan- ja asun­non­o­mis­ta­jien ja epämer­i­tokraat­tis­ten per­i­jöi­den edun kanssa. Lop­putu­lok­se­na aris­tokra­tia, joka usein kytkey­tyy nimeno­maan omis­tamiseen ja tätähän län­si­maat tuke­vat merkit­tävästi vero­tuskäytän­nöil­lään. Samoi­hin vero­tuskäytän­töi­hin aje­taan myös Suomea, kiitos lib­er­al­is­min vapaan pääo­man liikku­vu­u­den — mei­dän on pakko rak­en­taa yhdessä muiden kanssa uusaris­tokra­ti­aa, kos­ka kaik­ki muutkin tekevät sitä, muuten työ­paikat karkaa­vat Suomesta.

      Vastaa

      1. Nyt kun pääsin taas lem­piai­heeseeni eli lib­er­aali oikeusval­tio-mer­i­tokra­t­ian piek­sämiseen (rikkinäistä ja toim­i­ma­ton­ta ide­ol­o­gista tabua on muka­va piestä): Meil­lä on tämä lib­er­aali oikeusval­tio viety niin pitkälle ja tehokkaalle tasolle, että edes ei saa­da taval­lisia lääkkeitä kaup­paan syy­hyn hoita­misek­si. Vaikut­taa kovasti siltä, että itse yhteiskun­ta­jär­jestelmämme, eli tämä lib­er­aali ja mer­i­tokraat­ti­nen oikeusval­tio tuot­taa keinotekoista niukku­ut­ta ja tämän on voiton tekemisen työkalu, sama kos­kee itse asi­as­sa myös lääkäre­itä. Tämähän on melkein oppikir­ja esimerk­ki siitä, kuin­ka vero­tu­soikeus siir­retään lib­er­aalis­sa yövar­ti­javal­tios­sa val­ti­ol­ta yksi­ty­isille, hyvää esi­makua tulev­as­ta. Tätä se tulee ole­maan lisää jatkossakin.

3. Tuo ver­tailu on siis nähtävis­sä Iltale­hdessä https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/ee8592f8-4f54-4228–939d-e93ef012bdab ja siinä on ker­rot­tu perus­teet rankingille. 

   Täl­laisen ver­tailun tekem­i­nen on aika yhden­tekevää kos­ka mukana on vain Suomen 10 suur­in­ta kaupunkia eikä yhdestäkään niistä esim puu­tu yliopis­to­ta­son koulutus. 

   Olisi mie­lenki­in­toisaa nähdä pää­sisikö yksikään keskikokoinen kaupun­ki jos­sa ei ole yliopis­toa mut­ta keskel­lä upeaa järvi­maise­maa mukaan 10 parhaan rank­ing-listalle, tai joku van­has­ta puu­talokeskus­tas­ta tun­net­tu ran­nikkokaupun­ki mukaan?

   Vastaa

   1. Kyl­lä nämä tiedot saa myös postinu­meroalueit­tain. Ei kaik­ista. Jos tapauk­sia on liian vähän , tietoa ei saa julk­istaa. Tam­misaa­res­sa vuokrat noin puo­let Helisin­gin vuokrista

      Vastaa

4. Muu­tan pois Helsingistä heti kun elan­toni ei ole täällä 

   Se on ihanaa 

   Ei tääl­lä ole min­ulle mitään tärkeää oikeasti

   Vastaa

   1. Elan­to vaikut­taa aika tärkeältä , kun et ole muut­tanut pois.

      Vastaa

5. Huomioitavaa on myös alueen vero­pros­ent­ti. Ero Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä piene­nee keski­t­u­loisel­la huomattavasti.

   Vastaa

6. Kun korot menivät nol­laan, van­ho­jen asun­to­jen hin­tati­las­tot rake­toi­vat. Pait­si taan­tuvil­la alueil­la, siel­lä ne lähin­nä hil­jalleen puto­si­vat… mut­ta mik­si? Oli­si­vatko ne pudon­neet vielä dra­maat­tisem­min “nor­maalil­la” korko­ta­sol­la 2010-luvulla? 

   Tätä vas­taan puhuu se, että mielestäni uusien osakea­sun­to­jen hin­nat kasvukeskusten ulkop­uolel­la (siis niiden vähäis­ten, joi­ta edelleen raken­net­ti­in) nousi­vat myös melko rankasti 2005–2020 — ja ne menivät kuitenkin joten­sakin kau­pak­si ennen kah­ta viime vuot­ta. Jos yleinen asumisen arvos­tus olisi pudon­nut olemat­tomi­in, eihän uut­ta olisi kan­nat­tanut näille paikkakun­nille rak­en­taa ollenkaan, yleiset rak­en­tamiskus­tan­nuk­set oli­vat liian korkeat hin­tata­soon näh­den. Vai?

   Olisiko syynä kor­jaus­rak­en­tamisen hin­nan huikea nousu? En löytänyt hyvää indek­siä, mut­ta esim putkire­mont­tien hin­nat mielestäni yli tuplaan­tu­i­v­at Helsingis­sä tasol­ta 500€/m2 yli 1000€/m2 varsin pikaises­ti. Tämä ei voine olla vaikut­ta­mat­ta myös muun maan remont­ti­hin­toi­hin? Ja kun taan­tuvil­la alueil­la kor­jausvel­ka nousee nopeam­min vaku­usar­voihin näh­den liian korkeak­si, pankit lakkaa­vat lain­oit­ta­mas­ta kor­jaus­rak­en­tamista ja vähitellen näi­den kor­jaa­mat­tomien asun­to­jen ostamis­takin. Näin ollen alueen asun­to­jen hin­tata­so ale­nee kun lainaa ei saa, ja toisaal­ta asun­tokan­takin hil­jalleen rapis­tuu (käyt­töar­vonkin säi­lyt­tämi­nen vaatii pidem­män päälle saneer­auk­sia). Ehkä tämän vuok­si uusien ja van­ho­jen asun­to­jen hin­tata­so on monel­la alueel­la diver­goin­ut niin rankasti? Uusis­sa asun­nois­sa on kuitenkin sitä kor­jausvelkaa aluk­si nolla.

   Vastaa

   1. Tuo on ihan hyvä huomio. Asun­to van­has­ta talosta taan­tu­val­la alueel­la voi olla aikamoinen pommi.

      Yleis­es­ti ottaen koko maan asun­tomarkkki­nat ovat sekaisin ja voi kestää kauan ennen kuin ne asuet­tuvat vakaalle tasolle. Helsingis­säkin vuokrat voivat tul­la alas ja kun­nol­la kos­ka pieniä sijoi­tusasun­to­ja on raken­net­tu liikaa velkavivulla.

      Tuo kaupunkien väli­nen parem­muusjärjestys on lähin­nä eri mieliku­vista johtu­va, ei kuvaa todel­lista muut­toli­iket­tä. Suo­ma­laiset ovat aika kon­ser­vai­ivista kansaa ja asum­i­nen miljoon­akaupungis­sa on joillekin vas­ten­mieli­nen asia.

      Vastaa

7. Kan­nat­taa seu­ra­ta myös toim­i­tilo­jen hin­noit­telua. Senaat­ti-kiin­teistöt on jo kovaa vauh­tia siirtänyt val­tion toim­into­ja pois Helsingistä, kos­ka siel­lä on liian kallista. Parhail­laan on Hakaniemen­ran­ta 6 myyn­nis­sä. Julk­isil­la palveluil­la ei enää ole tarvet­ta keskeiselle sijain­nille, kos­ka kansalaiset eivät halua asioi­da paikan pääl­lä, vaan netis­sä. Ja taas ker­ran Helsin­gin keskus­ta näivet­tyy kun virkami­esten ei tarvitse lähteä sinne töi­hin ja vas­taavasti kansalais­ten hoita­maan asioitaan.

   Vastaa

   1. Tääl­lä on itse blo­gis­tikin selit­tänyt, kuin­ka viras­to­jen täy­tyy vain sijai­ta kaupungeis­sa ja varsinkin pääkaupungis­sa. Ei vaan enää päde, varsinkaan kun se on vain tyh­mää lait­taa kaik­ki maan kalleim­paan paikkaan. Rohkeasti vaan siirtää muualle, säästöä saadaan huo­mat­tavia määriä ja oppi­vat pääkaupunki­laiset kaupunkilib­er­aalit vähän nöyremmiksi.

      Vastaa

      1. Rohkeasti se Fimeakin hyssälöi­ti­in per­ife­ri­aan. Asiantun­ti­jat vaan eivät oikein olleet halukkai­ta sinne lähtemään.

      2. Helsingistä muut­ti Fimean perässä kolme asiantun­ti­jaa Kuopioon.

      3. Viras­to­jen hajasi­joit­tamises­sa ei ole mitään järkeä, pait­si jos jostain syys­tä halu­taan rak­en­taa koko viras­to alus­ta lop­pu­un saak­ka uusik­si. Hajasi­joit­ta­mal­la se kyl­lä onnistuu.

8. Mil­loin pinkit muut­taa pois Helsingistä
   Vir­tu­aali­pank­ki voi toimia server­iltä mis­tä vain 

   Jääkö kaupunki­in enää mitään kun muu­ta kuin asukkaat ja lähetit ja ravintolat

   Vastaa

   1. Mun käsit­tääk­seni Nordea on Tukhol­mas­sa, Danske Bank Kööpen­ham­i­nas­sa, Osu­us­pankit hajautet­tu ympäri maa­ta, tosin nuo pankit tarvit­se­vat arvopa­perikau­pan ja IT-alan asiantun­ti­joi­ta ym pk-seudul­la, heitä on vaikea saa­da muut­ta­maan maaseudulle kos­ka ei ole kan­sain­välistä lento­kent­tää eikä mui­ta sel­l­aisia palvelu­ja joi­ta he tarvitsevat.

      Vastaa

9. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Paras mit­tari kaupun­gin halut­tavu­udelle asuinkaupunk­i­na on asumisen hin­ta. Jos saman­laisen asun­non vuokra kaupungis­sa A on 1200 €/kk ja kaupungis­sa B 900 €/kk ja henkilö val­it­see silti kaupun­gin A, hänel­lä on jokin syy pitää A:ta parempana.”

   Ainakin simp­peli mit­tari tuo on seu­ra­ta ja sik­si käyt­tökelpoinen kyl­lä. Use­am­man asteen vaikeam­paa olisi ver­ra­ta sitä, paljonko asumisen hin­ta on siltä osin kuin niitä ei mak­sa joku muu. Esimerkik­si asum­is­tu­ki on Suomen laista johtuen Helsingis­sä ollut isom­pi kuin Turus­sa, jol­loin tuol­laises­sa tarkastelus­sa tulisi kor­ja­ta kunkin asukkaan asum­is­meno­ja sen mukaan, miten ison osan muut mak­sa­vat kenenkin asumis­es­ta — mikä olisi työläs tarkastelu, jon­ka takia siitä asi­as­ta ei ole valmi­ina tilastoja.

   Osa hin­taeros­ta asumisen hin­nas­sa kaupunkien välil­lä johtunee kuitenkin ihan oikeasti myös eroista siinä, miten paljon muut mak­sa­vat vuokras­ta mis­säkin asum­is­vai­h­toe­hdos­sa, kuten esimerkik­si asum­istuen ehto­jen eroista, kos­ka eri­tyis­es­ti eräät pien­i­t­u­loisem­mat ryh­mät kuten vas­ta valmis­tuneet opiske­li­jat, ovat tilas­to­jen perus­teel­la herkem­piä muut­ta­maan sen mukaan, mikä määrä asum­is­menoista jää hei­dän itsen­sä vas­tat­tavak­seen. Jos ver­rat­taisi­in vain asukkaalle jääviä kus­tan­nuk­sia, ero kaupunkien väli­sis­sä vuokris­sa olisi tarkaste­lu­ti­lanteis­sasikin pienem­pi, mut­ta eroa jäisi silti (pait­si toimeen­tu­lotuen saa­jien osalta).

   Nyt kun huhtiku­us­ta 2024 eteen­päin Helsin­gin asum­istuen ehdot yht­enäistyvät vuo­den siir­tymäa­jan aikana Van­taan, Espoon ja Kau­ni­ais­ten kanssa, muo­dos­tuu tutkimusasetel­ma sitä koskien, että tasoit­tuvatko myös asumiskus­tan­nusten erot näi­den kaupunkien kesken joil­lain euroil­la, kuten esimerkik­si 10 eurol­la. Jos asum­istuen ehdoil­la on ollut merk­i­tys­tä, olisi odotet­tavis­sa että asumiskus­tan­nusten ero pääkaupunkiseudun muiden kun­tien ja Helsin­gin välil­lä voisi hiukan tasoit­tua. Tarkastelu­jak­son alku­na kan­nat­ta­nee pitää het­keä, jol­loin tieto lakimuu­tok­ses­ta tuli (eli var­maankin hal­li­tu­so­hjel­man sisäl­lön uuti­soimishetkeä asum­istuen muu­tosten osalta), kuten yleen­säkin asun­tomarkki­noiden säädös­muu­tosten vaiku­tus­tarkasteluis­sa kan­nat­taa tehdä — sil­lä muu­tok­set kap­i­tal­isoitu­vat hin­toi­hin siitä läh­tien kun tieto muu­tok­ses­ta lev­iää, eivät vas­ta siitä alka­en kun se muu­tos on toimeenpantu.

   Vastaa

   1. Asum­is­tu­ki voi vaikut­taa ero­jen absolu­ut­tiseen suu­ru­u­teen, mut­ta ei siihen, kum­mas­sa kaupungis­sa asumis­es­ta joutuu mak­samaan enemmän.

      Vastaa

10. On se niin masen­tavaa seu­ra­ta tei­dän helsinkiläis­ten ym. elin­ta­sokolmion sisässä asu­vien miet­teitä asumisen / elämisen hin­nas­ta. Koko ajan ollaan yhtämieltä siitä, että Helsingis­sä asum­i­nen on kallista ja sit­ten pohdiskel­laan mis­tä se johtuu. Helsingis­sä asum­i­nen ei ole juuri kalli­in­paa kuin muual­la kolmios­sa esim. Tam­pereel­la ‚kuten vuokra esimerkeistä näkyy. Puhutaan muu­ta­mas­ta satases­ta. Nämä sataset kor­vaan­tuu Helsin­gin parem­mal­la joukkoli­iken­teel­lä ja korkeata­soisem­mal­la opetuk­sel­la , sijain­nil­la ulko­maan­matko­jen saatavu­udel­la ja monel­la muul­la ; taiteen ja tieteen tar­jon­nal­la. Jos taas ver­rataan asumisen hin­taa muuhun Suomeen .Helsingis­sä asum­i­nen on hal­paa, jos halu­aa saa­da kaik­ki nuo palve­lut . Matkus­tuskus­tan­nuk­set vält­tämät­tömi­in päivit­täisi­in paikkoi­hin. Oman auton kulut huom. pääo­maku­lut hin­nan­laskuineen ja polt­toaine. Ei ole pien­in­täkään epäilystä, etteikö juuri Helsingis­sä asum­i­nen oikeasti ole hal­paa. Sadat­tuhan­net ”kär­päset” ovat olleet ja tule­vat ole­maan juuri tätä mieltä. Helsinki­in riit­tää muu­ta­jia. Palkat huo­mat­tavasti muu­ta maa­ta korkeampia. Vaikka­pa jo Kuopio/ Jyväskylä vinkke­listä tuol­laiset 90 th vuosi­t­u­lot on lähin­nä utopi­aa. Myös suo­ma­lais­ten keskipalk­ka 3400 € on juuri Hki ‚Tre, Tku akselin vuok­si hir­muinen. Muual­la maas­sa 2400 € on nor­mi ja 3000 € huip­pua. Olispa mie­lenki­in­toista tietää mikä onkaan oikeasti muun Suomen keskipalk­ka. Täy­tyy vielä muis­tut­taa siitä val­tavas­ta mil­jar­di tulon­si­ir­rosta tälle kolmi­olle ja etenkin helsinkiläisille , joka vero­lais­sam­mme ole­va poikkeus oman asun­non kah­den­vuo­den asumisen verova­paud­es­ta myy­dessä , on tuonut tälle kolmi­olle viimeisen 20 vuo­den aikana san­o­taan val­taos­altaan vain heille. Muual­la maas­sa asun­to­jen omis­ta­jien hin­nat ovat rajusti laske­neet tai pysyneet paikallaan. Ts, Tämä poikkeuk­selli­nen vas­taan­tu­lo val­ti­ol­ta, ettei se vero­ta asun­non arvon­nousua on satanut vain tälle porukalle. Se on jo ollut val­ta­va mil­jar­disi­ir­to ja tulee ole­maankin, kos­ka takau­tu­vasti tätä etua tuskin voi alkaa verot­ta­maan vai voisiko. Lop­pu­un rauta­lan­gas­ta esimerk­ki mis­tä tulon­si­ir­rosta on kyse. Jyväskyläläi­nen on ostanut talon 300.000 vuon­na 2015 ja myynyt sen 300.000 2019 . Voit­toa ei ole tul­lut . Ei vero­hyö­tyäkään. Helsinkiläi­nen on ostanut talon 2015 ja myynyt sen v. 2019 hin­taan 750.000 . Voit­toa on tul­lut 450.000 €. Verot­ta­ja tuki helsinkiläistä jät­tämäl­lä 153.000 € verot­ta­mat­ta .Tässä teille eväät , selit­täkää tämä teille nyt parhain päin, ettei tässä ketään ‚varsinkaan helsinkiläistä olla mitenkään suosit­tu! Omis­tusasum­i­nen Helsingis­sä on ollut ja tulee myös ole­maan todel­la hal­paa. Tästäkin tapauk­ses­ta voi laskea, että helsinkiläi­nen on saanut joka kuukausi 14 vuo­den ajan 2679 € bon­ssia siitä, että on asunut Helsingis­sä jyväskyläläiseen verrattuna.

    Vastaa

    1. Muuten kir­joituk­ses­sasi on paljon perää mut­ta noin suuria myyn­tivoit­to­ja talon tai asun­non myymis­es­tä on har­voin ollut mah­dol­lista saa­da edes Helsingis­sä. Sil­loin on täy­tynyt olla joku kaavoituskik­ka taustal­la. Nythän kaikkien asun­to­jen hin­nat ovat laske­mas­sa ja voi olla että pudo­tuk­ses­ta tulee yhtä raju kuin 1990-luvulla.

       Vastaa

11. Asun­non hin­ta, kuten minkä muun omis­tuk­sen tahansa, on oston ja myyn­nin väli­nen ero­tus. Sijoi­tusasun­to on ver­rat­tain kiin­nos­ta­va, jos yhteisö (on vuokralainen + yhteiskun­ta) tukee sitä kuukausit­tain 18.-€ / neliö. Jos asun­to on mieleinen ja asum­ista varten, ei hin­noil­la ole merkit­tävää vaikutusta.

    Vastaa