Miksi äänestän Haavistoa

Tähän kysymyk­seen on niin luon­nolli­nen vas­taus, ettei oikeas­t­aan muu­ta tarvita:

Haav­is­to on min­ulle läheinen yhteistyökump­pani kuu­den vuosikymme­nen ajal­la. Noil­ta ajoil­ta on muis­tis­sani lähin­nä vain hyviä koke­muk­sia. Olen hyvin vaku­ut­tunut hänen taidois­taan ja kyvys­tään saa­da aikaan tuloksia.

 

 

Keski­tyn tässä kuitenkin mui­hin syihin.

Haav­is­ton ulkopoli­it­ti­nen lin­ja on lähempänä omaani. Olen ollut Nato-jäsenyy­den kan­nat­ta­ja jo parikym­men­tä vuot­ta, mut­ta siinäkin tulee pitää malt­ti mukana. Ei pidä men­nä räh­mälleen täl­lä ker­taa USA:n edessä.

Suomen ulkopoli­ti­ikan pitää ajaa Suomen etua, minkä lisäk­si sen tulee ajaa kan­sain­välistä oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Haav­is­ton suhde globaali­in etelään on syväl­lisem­pi ja vivahteikkaampi. Tämä on min­ulle tärkeä asia. Haav­is­to on ajat­telus­saan selvästi vähem­män mustavalkoinen.

Näistä kahdes­ta Pekka on ollut oikeasti itse rauhan­välit­täjänä. En ryhdy tätä enem­pää penko­maan, lukekaa tästä. Asian pihvi on jutun lopussa.

En halua ydi­na­sei­ta Suomen maaperälle. Ydi­naseet ovat sodas­sa mitä ilmeisin ydi­na­sei­den maali. Ydi­naseet tykinkan­ta­man päässä Pietarista vas­ta ilmeinen maali oli­si­vatkin. Tässä on otet­ta­va mallia Norjasta.

Sit­ten on aivan toisen­laisia syitä. Suo­mi on vaar­al­lis­es­ti jakau­tu­mas­sa niin poli­it­tis­es­ti kuin alueel­lis­es­ti. Se on myös tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen uhka. Talvi­so­dan aikana tehti­in Helmiku­un kih­laus kansan yht­enäistämisek­si. Nyt tarkoi­tus on nujer­taa ay-liike kokon­aan. Näinä tur­val­lisu­us­poli­it­tis­es­ti arkoina aikoina ei tuol­laista pitäisi tehdä.

En edes helsinkiläisenä pidä vau­rau­den val­u­mis­es­ta etelään.

Niin­pä kokoomus­lainen Wes­t­endin äänikuningas pres­i­dent­tinä olisi huono aja­tus. Se olisi merkit­tävä askel tiel­lä kohden tylyä oikeis­to­laisu­ut­ta Suomen politiikassa.

En toisaal­ta halu­aisi tiukan vasem­mis­to­laista pres­i­dent­tiäkään. Pekka kuu­luu poli­it­tiseen ajat­telul­taan keskus­taan ja hänel­lä on suuri har­ras­tuneisu­us pitää yllä yhteyk­siään myös Suomen syr­jäseuduille. Sik­si hän sai ensim­mäisel­lä kier­roksel­la Stub­bia suurem­man kan­natuk­sen Itä- ja Pohjois-Suomessa.

 

52 vastausta artikkeliin “Miksi äänestän Haavistoa”

  1. Kom­ment­ti­na Osmo Soin­in­vaar­alle että Alexan­der Stubb ei ole mis­sään vaali­pa­neelis­sa sanonut ett Suomen maaperälle pitäisi sijoit­taa ydi­na­sei­ta. Ydinkärk­isten sukel­lusvenei­den sekä sota­laivo­jen ankkuroin­ti Suomen satami­in väli­aikaisek­si on eri asia kuin pysyvien ydi­na­sei­den sijoit­ta­mi­nen. Huo­maut­taisin että Nato ei ole tuonut yhtään aset­ta sen uusi­in jäsen­mai­hin sit­ten vuo­den 1991 jäl­keen. Pohjo­is­maista Tan­s­ka ja Nor­ja eivät otta­neet 1980-luvuil­la edes Per­sh­ing II ohjuk­sia niiden maaperälle jois­sa oli ydinkär­jet. Venäjä on taas sijoit­tanut Iskan­der-ohjuk­si jois­sa on ydinkär­jet Kalin­ingradi­in sekä Valko-Venäjälle joka on viral­lis­es­ti ydi­nasee­ton valtio.

  2. Ydi­nasekeskustelu se vas­ta hul­lua onkin ollut. Ihan kuin län­nen johta­jista olisi paina­maan nap­pia kun tap­pa­van aseis­tuk­sen anta­mi­nen ukrainalaisillekin on liian vaikeaa. Tässä onkin nähty, että koko län­si bluffasi vain ydi­naseel­la ja ajoi armei­jat alas. Nyt ryssä näki, että taval­lisel­la aseis­tuk­sel­la saa maa­ta val­lat­tua, vaik­ka jäl­ki on yhtä tuhoisaa kuin ydi­naseel­la, eikä Euroop­pa sitä estä. Se kat­soo vielä pääseekö pitem­mälle muual­lakin. Meil­läkin vain las­ke­taan vero­ja ja ote­taan lisää velkaa sitä varten, mut­ta tuki Ukrainalle ei nouse, vaik­ka siel­lä on nyt aku­ut­ti hätä. Kumpikaan ehdokkaista ei osoi­ta johta­ju­ut­ta asi­as­sa. Euroopan pitäisi estää teol­lisen mit­talu­okan tap­pami­nen pysäyt­tämäl­lä ryssä aut­ta­mal­la ukrainalaisia, mut­ta kek­sitään vain tekosy­itä ja las­ke­taan kal­javero­ja. Kumpikin ehdokkaista on mokannnut ryssän kanssa his­to­ri­as­sa, mut­ta kum­mal­lakaan ei näytä ole­van mitään kiiret­tä kor­ja­ta virhet­tä. Nyt pitäisi olla maa sotat­aloudessa ja apu Ukrainaan moninker­tainen ettei seu­raavak­si ole suo­ma­lais­ten vuoro istua poterossa. Kum­mallista, että ei halu­ta päästä helpol­la aut­ta­mal­la ukrainalaisia, vaik­ka olisikin kovem­pi vero­tus voimas­sa. Sodan kauhut pienem­pi paha kuin muu­ta­ma vero­prossa? Hävet­tää ukrainalais­ten pet­tämi­nen ja suo­ma­laiset poli­itikot. Kun USA:n poli­itikot on ryssän ostamia vaali­ra­hoil­la ja ties mil­lä muul­la, niin Euroopal­la ja Suomel­la ei ole varaa pitää vero­jen laskemista tärkeäm­pänä kuin ryssän pysäyt­tämistä. Mut­ta kun kukaan ei asi­as­ta hal­li­tus­ta haas­ta, tai näitä ehdokkai­ta, niin vis­si­in on tarkoi­tus antaa ensin Ukrainan kaat­ua ja sit­ten men­nään tääl­lä ja Balteissa.

    1. Kum­masti Nam­mon ammus­tuotan­to lisään­tynyt ja uuden ammuste­htaan suun­nit­telu ja rak­en­t­a­mi­nen alka­nut kun hal­li­tus vaihtunut.

  3. Osmon artikke­lin otsikkoon en ota kan­taa. Säi­lytän puolueet­toman lin­jan tässä vaalissa.
    Sen sijaan en mal­ta pysyä puolueet­tomana Osmon väit­täessä, että hal­li­tuk­sel­la on tarkoi­tus nujer­taa ay-liike. Minä sanois­in, että ay-liik­keel­lä on tarkoi­tus nujer­taa hal­li­tus. Itse asi­as­sa jos asi­at pahasti lukki­u­tu­vat niin Suo­mi ajau­tuu uusi­in vaaleihin.
    Voi vain kuvitel­la sitä ilakoin­tia, mikä asi­as­ta nousisi itä­naa­puris­sa. Demokra­t­ian tilas­ta se ei anna kovin hyvää kuvaa, jos mie­lenosoi­tus­lakoil­la aje­taan Suo­mi uusi­in vaaleihin.

    1. Demokra­t­ian tilas­ta se ei anna kovin hyvää kuvaa, jos mie­lenosoi­tus­lakoil­la aje­taan Suo­mi uusi­in vaaleihin. 

      Mie­lenki­in­toinen jut­tu, sil­lä se minus­ta se nimeno­maan antaisi demokra­t­ian tilas­ta hyvän kuvan että val­taapitäjät ovat tekemi­sistään vas­tu­us­sa kansalle jatku­vasti, eivätkä vain vaalien välit­tömässä läheisyy­dessä. Eri­toten kun tämä hal­li­tus nousi vaaleis­sa voit­toon puhu­mal­la aivan ennä­tys­ta­sol­la kukkupuhet­ta voit­taak­seen vaalit.

      Kansan­val­ta on paljon muu­takin kun oikeus tiput­taa lap­pu uur­naan neljän vuo­den välein.

      1. Kansa on eri asia kuin ulkopar­la­men­taarisi­in keinoi­hin tur­vau­tu­va äänekäs vähemmistö. 

        Demokra­ti­aa ei ole se että aina kansan äänestäessä väärin ay-kaader­it man­aa­vat mil­i­tan­tim­mat jäse­nen­sä näyt­tävästi kaduille uhkaile­maan vahin­gol­la jota he halutes­saan voivat yhteiskun­nalle aiheut­taa. Kah­den min­uutin viha vari­aa­tioi­neen tuot­taa näyt­täviä spek­taakkele­ja. Ay-liik­keen jär­jestämiä joukko­ta­pah­tu­mia ei kan­na­ta tarkoituk­sel­lis­es­ti väärin­tulki­ta työväen­lu­okas­ta nou­se­van syväl­lisen poli­it­tisen ajat­telun manifestaationa.

        Poli­it­ti­nen lakko nykyisenkaltais­ten poli­it­tis­ten voima­suhtei­den val­lites­sa ei var­maankaan yllätä ketään. Yllät­tävää sen sijaan on etteivät vihreät, toisin kuin vuon­na 2015 kehdan­neet olla kovin näyt­tävästi mie­lenosoituk­sis­sa mukana. Tämä johtunee presidentinvaaleista.

      2. Kansa on eri asia kuin ulkopar­la­men­taarisi­in keinoi­hin tur­vau­tu­va äänekäs vähemmistö. 

        Demokra­ti­aa ei ole se että aina kansan äänestäessä väärin ay-kaader­it man­aa­vat mil­i­tan­tim­mat jäse­nen­sä näyt­tävästi kaduille uhkaile­maan vahin­gol­la jota he halutes­saan voivat yhteiskun­nalle aiheut­taa. Kah­den min­uutin viha vari­aa­tioi­neen tuot­taa näyt­täviä spek­taakkele­ja. Ay-liik­keen jär­jestämiä joukko­ta­pah­tu­mia ei kan­na­ta tarkoituk­sel­lis­es­ti väärin­tulki­ta työväen­lu­okas­ta nou­se­van syväl­lisen poli­it­tisen ajat­telun manifestaationa. 

        Väärin lakkoil­tu? Ja lisäk­si, väärin osoitet­tu mieltä?

        Demokra­ti­aa ja hajautet­tua val­taa tuo nimeno­maan on, toki näi­den toimien vaiku­tus sit­ten on var­mas­tikin vähäi­nen jos kyseessä on vain äänekäs vähem­mistö kuten sanoit.

        Ja, ay ei mene kaduille kos­ka kansa äänesti väärin, vaan kos­ka hal­li­tus on muut­ta­mas­sa työntekijä/työnantaja/eduskunta val­ta­suhtei­ta yksisu­un­tais­es­ti otta­mal­la val­taa pois työn­tek­i­jöiltä ja siirtämäl­lä sitä työ­nan­ta­jille ja eduskunnalle. 

        Hal­li­tus voi näin tehdä, ja työn­tek­i­jäjär­jestöt voivat siihen vielä tois­taisek­si täl­lä taval­la vas­ta­ta. Jatkos­sa sit­ten ehkä ei jos hal­li­tuk­sen suun­nitel­mat menevät lävitse ja lakko-oikeutet­ta rajoite­taan nykyis­es­tä. Eli pois­te­taan keino­ja kansalais­ten kapinoi­da val­taapitävien suun­nitelmia vas­taan. Turha kuitenkaan esit­tää asi­aa mitenkään demokra­t­ian voit­tona, sil­lä se on nimeo­maan val­lan keskit­tämistä joka on demokra­t­ian vastakohta.

      3. spot­tu sanoo:
        6.2.2024 11:01
        “Kansa on eri asia kuin ulkopar­la­men­taarisi­in keinoi­hin tur­vau­tu­va äänekäs vähemmistö.”

        Jep, demokra­ti­aan taitaa kuu­lua sekin, että jos alle 50% väestöstä menee lakkoon, voi hal­li­tus joutua tekemään muu­tok­sia hallitusohjelmaansa.
        Jos taas vähem­mistö on oikein pieni, ei sen lakkoilukaan hait­taa ketään, joten ei tarvitse vaa­timuk­si­in suostua.

        Seu­raavak­si tarvii var­maan väitel­lä siitä, että ovatko lakos­sa oikeasti ole­vat sitä vapaa­hetois­es­ti ja omas­ta halustaan.

      4. Jos taas vähem­mistö on oikein pieni, ei sen lakkoilukaan hait­taa ketään, joten ei tarvitse vaa­timuk­si­in suostua. 

        Kansalais­so­dan aloit­ta­neen puolen armei­jan vahvu­us oli alku­jaan alle 1% Suomen sil­lois­es­ta väk­ilu­vus­ta, kokon­ais­määrä sodan aikana vähän yli 3%. Vähän aikaisem­min suurlakos­sa oli alle 3% väestöstä. Lukumääräl­lis­es­ti pien­estä joukos­ta huoli­mat­ta ei täl­laisi­in han­kkeisi­in voi suh­tau­tua sil­lä ajatuk­sel­la ettei pienen joukon kansalaisak­tivis­mi hait­taa ketään.

        Jos Suomeen halu­taan kak­sika­mar­i­jär­jestelmä, se onnis­tuu äänestys­teitse perus­tus­lakia muut­ta­mal­la. Nykyi­nen Hakaniemen toinen kamari on toiv­ot­tavasti katoavaa kansan­perin­net­tä edus­ta­va jälk­isuomet­tunut jäänne, jon­ka muo­dos­tu­misen paradok­saalis­es­ti mah­dol­listi oikeis­ton tuke­ma demarei­den rooli ääri­vasem­mis­ton ja sitä kaut­ta neu­vos­to­vaiku­tuk­sen tuk­keena aina 1980-luvulle asti.

        Tuona aikana tapah­tui tietysti paljon muu­takin epäter­vet­tä, kyseenalaise­na huipen­tu­mana Kekkosen val­in­ta ja sit­tem­min nim­i­tys pres­i­den­tik­si poikkeuslail­la kaudek­si 1.3.1974–1.3.1978. Tästä tulee Stub­bin virkaanas­tu­jais­päivänä kuluneek­si tasavu­osia, joten vaikkei viimeisin vaal­i­t­u­los miel­lyt­täisikään, kan­nat­taa kuitenkin juh­lia viimeisen puolen vuo­sisadan aikana tapah­tunut­ta kansan­val­lan vahvis­tu­mista. Tästä on hyvä jatkaa.

    2. AY-liike ei yritä kaataa hal­li­tus­ta vaan saa­da hal­li­tus neu­vot­tele­maan suun­nitel­luista työelämä­muu­tok­sista ja työt­tömyys­tur­van leikkauksista.

      1. AY-liike voi kerätä rahaa jäse­niltään ja mak­saa sel­l­aisia työt­tömyysko­r­vauk­sia kun hyväk­si näkee. Mihin siinä val­tio­ta tarvitaan?

      2. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että syy mik­si Kekko­nen lop­ul­ta tor­jui yhteiset sota­har­joituk­set Neu­vos­toli­iton kanssa joh­tui siitä että kyseinen ehdo­tus oli otet­tu esille 3 vuot­ta Etykin huip­pukok­ouk­sen jäl­keen. Kekkoselle oli tärkeätä korostaa Suomen puolueet­to­muus­poli­ti­ikkaa myös län­teen päin.

      3. @antti:
        Oletko sitä mieltä kanssa että jokaisen pitää säästää oman eläk­keen­sä että mitään val­tion keräämiä TEL-mak­su­ja ei tarvita?

      4. @Silfverberg Val­tio ei kerää Tel-mak­su­ja, työeläkey­htiöt hoita­vat. Ainakin siis yksi­tyisel­lä puolel­la. Sinän­sä min­ulle sopisi oikein hyvin että jokainen keräisi omat eläkesäästön­sä, lasken­nal­lis­es­ti kuu­lun ikäryh­mään joka saa mak­samansa eurot 1.8 ker­tais­es­ti takaisin. Ver­taa sitä parinkymme­nen vuo­den takaisi­in USA indek­sir­a­has­tosi­joituk­si­in joiden arvo on nyt noin kym­menker­tais­tunut. Tan­skas­sa ja Kanadas­sa taitaa olla kokon­aan rahas­toi­vat eläke­jär­jestelmät, kv eläke­tur­van ver­tailun voittajamaat.

      5. @antti:
        Jos läh­tee itse säästämään tule­vaa eläket­tään, olet­taen että julk­ista eläke­jär­jestelmää ei olisi, samoin työt­tömyyt­tä tai sairauk­sia tms varten, niin saa olla todel­la kova­her­moinen, useim­mat eivät nimit­täin ole, kos­ka osa tulee häviämään säästönsä.
        Mul­la on ollut vapaae­htoinen eläkesäästö­vaku­u­tus ja se ei tuot­tanut käytän­nössä yhtään mitään.

      6. @Silfveberg Jos koet noin niin ehkä sit­ten nykyi­nen eläke­jär­jestelmä on hyvä sin­ulle, kuten on myös esimerkik­si suurille ikälu­okille. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta että nykyjär­jestelmä olisi kaikille tas­a­puo­li­nen tai eri­tyisen kustannustehokas.

        Mitä työeläke­jär­jestelmäl­lä on sit­ten tekemistä AY-liik­keen yri­tyk­selle estää eduskun­taa muut­ta­mas­ta työelämälakeja?

      7. Ei muu­ta mut­ta jos kuvit­telee ole­vansa niin fik­su ettei tarvitse yleistä eläke­jär­jestelmää eikä työt­tömyys­tur­vaa eikä yleis­si­tovia TES:ejä niin kan­nat­taa kokeil­la elämistä jos­sain lämpimässä maas­sa eikä tul­la tänne Suomeen tuput­ta­maan sosi­aal­i­tur­van ja työlain­säädän­nön heikennyksiä.

    3. Demokra­t­ian tilas­ta se ei anna kovin hyvää kuvaa, jos mie­lenosoi­tus­lakoil­la aje­taan Suo­mi uusi­in vaaleihin.

      Päin­vas­toin: jos (kuten nykyään sanokaamme Venäjäl­lä tai Kiinas­sa) ei ole pien­in­täkään toivoa siitä, että lakoil­la olisi mah­dol­lista ajaa maa uusi­in vaalei­hin, se ker­too huonoa demokra­ti­as­ta. Olisiko ollut parem­pi, että Sol­i­daarisu­us-ammat­tili­it­to ei olisi saanut aje­tuk­si Puo­laa vuo­den 1989 par­la­ment­ti­vaalei­hin, jot­ka pani­vat alulle kehi­tysku­lun, jon­ka seu­rauk­se­na koko itäblokin sys­tee­mi rom­ahti vielä saman vuo­den puolella?

      Voisi taas vai­h­teek­si huo­maut­taa myös siitä, että nykyiset hal­li­tus­puolueet sai­vat viime eduskun­tavaaleis­sa vain vähem­mistön äänistä, 49,4 %, ja pystyivät muo­dosta­maan enem­mistöhal­li­tuk­sen anomaalisel­la, paperi­no­huel­la muu­ta­man paikan enem­mistöl­lä vain, kos­ka sel­l­ainen syn­tyi eduskun­taan d’Hondtin vaal­imenetelmän tahat­tomana sivu­tuot­teena. (Rin­teen-Marinin hal­li­tuk­sen puolueet oli­vat ver­tailun vuok­si saa­neet 55,7 % äänistä ja Sip­ilän hal­li­tuk­sen puolueet peräti 57,0 %. Silti nyky­hal­li­tuk­sen puolestapuhu­jat ovat kuin mikään ei olisi muut­tunut Sip­ilän ajoista ja nyky­hal­li­tus olisi jonkin­laisen Kansan Pyhän Tah­don ilmentymä.)

      1. Pitää pyytää anteek­si näiltä muu­ta­mal­ta kom­men­toi­jal­ta, että en ymmärtänyt, että asi­at pitää esit­tää ns rauta­lanka­mallil­la. Mut­ta tehdään nyt niin. Minä tarkoitin demokra­tial­la Par­la­men­taarista demokratiaa.
        Par­la­men­taarisen demokra­t­ian yksi puoli on, että jos edus­ta­jat eivät löy­dä määräen­em­mistöä hal­li­tuk­selle niin jär­jestetään uudet vaalit. Näyt­tää, että on muitakin mah­dol­lisuuk­sia ajaa kansa uusi­in vaalei­hin. Mut­ta uus­in­tavaalei­hin tarvi­taan par­la­men­taarista demokratiaa.

        Näyt­tää nyt siltä, että kevääl­lä hal­li­tus joutuu kiristämään myös rikkaiden vero­tus­ta. Peruuko ay- liike sit­ten jo läpiviedyt lakot.

      2. @ Pent­ti K Häkkinen

        “Näyt­tää nyt siltä, että kevääl­lä hal­li­tus joutuu kiristämään myös rikkaiden vero­tus­ta. Peruuko ay- liike sit­ten jo läpiviedyt lakot.”

        Kat­so­taan mitä tule­vaisu­us tuo. Aika huono syy perua lakot on se, että hal­li­tus muka ehkä joutuu kiristämään rikkaiden vero­tus­ta. Hal­li­tushan ei ole vielä tietääk­seni sanal­lakaan ilmais­sut aiko­vansa kiristää keskilu­okan ja hyvä­tu­lois­t­en vero­tus­ta. Ain­oa ehdo­tus konkreet­ti­nen ehdo­tus on tietääk­seni tähän asti ollut ALV:n muu­tok­set, ja nämä osu­vat kovem­min aina vähä­tu­loisi­in kos­ka näis­sä ryh­mis­sä säästöas­teet ovat pieniä — mikä siis rauta­lan­gas­ta vään­täen tarkoit­taa sitä, että suurem­pi osa net­to­tu­loista menee kulu­tuk­seen, jos­ta pitää mak­saa ALV. Säästämis­es­tä ja sijoit­tamis­es­ta­han ei ALV:tä per­itä ja elinkus­tan­nuk­set pitää mak­saa nettotuloista.

      3. Par­la­men­taarisen demokra­t­ian yksi puoli on, että jos edus­ta­jat eivät löy­dä määräen­em­mistöä hal­li­tuk­selle niin jär­jestetään uudet vaalit.

        Toinen puoli on se, että par­la­men­taarises­sa demokra­ti­as­sa puoluei­ta, joiden luot­ta­mus hal­li­tuk­sel­la on, on äänestänyt enem­mistö kansas­ta (kreikk. demos) — tai siis siitä kansan osas­ta, joka oli äänioikeutet­tua ja vaivau­tui äänestämään. Näin oli Suomes­sa edel­lis­inä eduskun­nan vaa­likausi­na, ja on hyvinkin mah­dol­lis­es­ti taas seu­raaval­la vaa­likaudel­la, mut­ta ei täl­lä hetkellä.

        Jos tämän­hetkises­tä tilanteesta halu­taan käyt­tää jotakin kah­den sivistys­sanan muo­dosta­maa sanali­it­toa, joista ensim­mäi­nen on “par­la­men­taari­nen”, niin kyseessä on pikem­minkin par­la­men­taari­nen oli­garkia. (Toki se siinä mielessä val­lit­see enem­mistön epä­suo­ral­la suos­tu­muk­sel­la, että oppo­si­tiop­uolueet jät­tivät viime kesänä käyt­tämät­tä tilaisu­u­den hal­li­tuk­sen kaatamiseen, joka niil­lä het­ken ajan oli hal­li­tuk­sen eduskun­taen­em­mistön poikkeuk­sel­lisen ohu­u­den seurauksena.)

      4. Tom­mi Uschanov: “Jos tämän­hetkises­tä tilanteesta halu­taan käyt­tää jotakin kah­den sivistys­sanan muo­dosta­maa sanali­it­toa, joista ensim­mäi­nen on “par­la­men­taari­nen”, niin kyseessä on pikem­minkin par­la­men­taari­nen oligarkia.”

        Punav­ihreän kog­ni­ti­ivisen dis­so­nanssin tor­jun­taan tämä käsit­er­aken­nel­ma on suo­ras­taan nerokas: jär­jestelmä joka muut­tuu demokra­ti­as­ta oli­garki­ak­si (ja päin­vas­toin) äänestyskäyt­täy­tymisen funk­tiona, ja mah­dol­lis­taa epämieluisan vaal­i­t­u­lok­sen sabotoin­nin käyt­täen moraalise­na kep­pi­hevose­na demokra­t­ian puolustamista.

        Ennen van­haan suo­ma­lais­es­ta jär­jestelmästä suh­teel­li­sine vaal­i­tapoi­neen käytet­ti­in nim­i­tys­tä kon­sen­sus­demokra­tia, ja par­la­men­taari­nen se on jos ja kun hal­li­tuk­sen tulee naut­tia lakia säätävän par­la­mentin luot­ta­mus­ta. Se ei muu­tu epädemokraat­tisek­si sil­loin kun suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa ja enem­mistö­vaal­i­ta­pa tuot­taisi­vat toi­sis­taan poikkea­van lop­putule­man. Kansan pyhän tah­don ilmen­tymä on ihan hyvä nim­i­tys sekin.

        Mielipi­dekysymys on sit­ten onko mikään muu kuin enem­mistödemokra­tia oikeaa demokra­ti­aa. Syys­tä tai tois­es­ta kun ajan mit­taan on käynyt ilmeisek­si että kon­sen­sus­demokra­tia tar­joaa ulkopar­la­men­taarisille kor­po­ra­tivis­tisille pain­os­tus­ryh­mille enem­mistödemokra­ti­aa suo­si­ol­lisem­man kasvualustan.

      5. Se ei muu­tu epädemokraat­tisek­si sil­loin kun suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa ja enem­mistö­vaal­i­ta­pa tuot­taisi­vat toi­sis­taan poikkea­van lopputuleman.

        Vai­hde­taan tuo kuo­hut­ta­van “epädemokraattiseksi”-sanan tilalle vaik­ka “omi­tuisek­si”, jos se yhtään lohduttaa.

        Mielipi­dekysymys on sit­ten onko mikään muu kuin enem­mistödemokra­tia oikeaa demokratiaa.

        Tun­nen muuten yhdys­val­ta­laisia repub­likaane­ja, joiden mielestä Trumpin nousu pres­i­den­tik­si saa­mal­la Suomen nykyisen hal­li­tuk­sen tavoin vähem­män eikä enem­män ääniä kuin vas­tus­ta­ja ei ollut ongel­ma, kos­ka Yhdys­val­lat ei edes ole mikään demokra­tia (democ­ra­cy) vaan tasaval­ta (repub­lic), ja epädemokraat­ti­nen vaal­i­ta­pa on pul­tat­tu perus­tus­laki­in juuri sen estämisek­si, että maas­ta ikinä tulisi demokra­tia. He myös esit­tävät, että maan kah­den pääpuolueen nimet hei­jas­ta­vat nimeno­maan sitä, että demokraat­ti­nen puolue kan­nat­taa demokra­ti­aa, kun taas hei­dän oma repub­likaa­ni­nen puolueen­sa nimeno­maan vas­tus­taa sitä.

        Kun sit­ten olen ker­tonut heille, että suomen kielessä englan­nin repub­lic-sanan yleisin kään­nös­vas­tine on “tasaval­ta”, joka puolestaan tarkoit­taa, että kaikil­la on saman ver­ran val­taa, he ovat pitäneet tätä täysin vääränä kään­nök­senä ja osoituk­se­na siitä samas­ta mädän­näisyy­destä, joka saa suo­ma­laiset ole­maan pitämät­tä Trumpista.

    4. @ Pent­ti A K Häkkinen

      voit olla oike­as­sa siinä että hal­li­tuk­sel­la on par­la­men­taari­nen oikeu­tus. mut­ta min­ua kyr­sii enem­män se että hal­li­tu­so­hjel­ma näyt­tää aika eri­laiselta kuin mitä annet­ti­in puolueista kuva. esimerkik­si velan hoito uno­h­tui kum­mal­takin puolueelta, perus­suo­ma­laiset kyykyt­tää pien­tu­loisia. poli­ti­ikas­sa täy­tyy olla jotain rehellisyyt­tä luva­tu­ille asioille, vaik­ka osa ei toteudukkaan.

      saiko äänestäjät mitä tilasi, vähän epäilen että ei. ehkä pätee akti­ivi­jäse­nille, lähin­nä veroale­hu­umet­ta kokoomuk­selle, ja ulko­maalais­vas­taisu­ut­ta perussuomalaisille.

    5. Suomen kah­ti­a­jakoa ne vihreätkin ajaa 

      Veikkaan että kuuri Viher­vasem­mis­to on se joka suoltaa someku­plaansa eimu­nun­pres­i­dent­ti häsää. Ja ay liike ei halua suo­nen talout­ta kun­toon vaan maan sekaisin. Tosin nyt on käynyt toisin kun pelikir­ja sanoo. Per­sut on vienyt demareil­ta kan­na­tus­ta ja ay liik­keestäkin on pakoa ihan vaan ytj:hin. Kaik­ki duu­nar­it EI äänestäneet ay pomo­ja Suomen johtoon.

      Oletko demokra­t­ian puolel­la Soin­in­vaara? Vai äänestikö kansa väärin? Dik­tatu­uris­sa taas ro tarvi äänestää

  4. Gaza kir­joituk­sesi jäl­keen on täysin selvää että moraa­li­nen kom­pas­sisi ja ymmär­ryk­sesi ainakin lähi-idän ongelmista on täysin hukas­sa joten tätä suosi­tus­ta ei voi ottaa tosissaan.

  5. sanon joitakin pointteja.

    kun tuo­ta usa:n poli­ti­ikkaa on tul­lut seu­rat­tua, niin usa:ssa voi tul­la val­i­tuk­si uud­estaan trumpin kaltainen ääliö dik­taat­tori. ei näytä toden­näköiseltä, mut­ta voi olla mah­dol­lista. seu­raa­va ääliö voi olla vain vähän pätevämpi käh­miessään val­taa. trump on myös näyt­tänyt että repub­likaaneista ei ole mihinkään, siis vain rahaa ja valtaa.

    itse en ide­al­is­tis­es­ti vas­tus­ta ydi­na­sei­ta suomeen, mut­ta en näe järkeä muuten kun tak­tisille ydi­na­seille, ja nekin lähin­nä vain tilapäis­es­ti. olisko suo­mi kohde, venäjä voi hyökätä oli kohde tai ei. enpä aluk­si ajatel­lut että venäjä lop­pu­jen lopuk­si hyökkäisi ukrainaan mut­ta sit­ten hyökkäysi. joten venäjä voi hyökätä joka tapauk­ses­sa. joten argu­ment­ti voi olla että lisä-aseet kan­nat­taa olla.

    täl­lä ker­taa kävi niin että kokoomuk­sen ehdokas­ta en äänestä. mietin kään­teis tak­tikoin­tia, että olisinko äänestänyt ekalla kieroksel­la li andersson:ia. en äänestänyt.

    lyhyesti, vaik­ka äänestin, niin pres­i­dent­ti insi­ti­tuu­tio pitäisi lopet­taa jol­lakin aikataul­ul­la. armah­dus oikei­den silti pitäisin jol­lakin tahol­la, esim 75% enem­mistö eduskunnasta.

  6. Jos Haav­is­to on niin kova rauhan­välit­täjä, kan­nat­taako hänen pres­i­den­tik­si ruve­ta? Parem­pi niin että Stubb pres­i­den­tik­si ja Haav­is­to saa kulkea pitkin poikin Afrikkaa rauhaa välittämässä.

  7. OS “Se olisi merkit­tävä askel tiel­lä kohden tylyä oikeis­to­laisu­ut­ta Suomen politiikassa.”

    “Mut­ta eikös se ole tosi kivaa, kun verot vaan laske­vat vuosi toisen­sa jäl­keen ja nyt vastapain­ok­si niiltä työtä vieroksuvil­ta vähän ote­taan.” Tuumii tur­va­tus­sa ase­mas­saan omis­tusasu­ja, jon­ka ei tarvitse pelätä pakko­muut­toa asum­is­tuki­ra­jo­jen kiristyessä.

  8. Hakanie­mi hakee nyt selkävoit­toa hal­li­tuk­ses­ta viher­vasem­mis­ton tuel­la. Jos työelämän kehit­tämi­nen jätetään jär­jestö­jen kehitet­täväk­si sen tietää mitä tapah­tuu, tai siis mitään ei tule tapah­tu­maan Hakaniemen estäessä kaik­ki mah­dol­liset muu­tok­set. Itse kun olen alal­la mis­sä lakkoil­la kyl­lä voisi mut­ta tulok­se­na olisi että työt siir­ret­täisi­in johonkin kokon­aan toiseen maa­han niin en Osmon tapaan osaa Hakaniemeä sympatiseerata.

  9. Sivar­il­la ei ole mitään moraal­isia edel­ly­tyk­siä ja auk­tori­teet­tia toimia ylipäällikkönä.

    Muutenkaan ajat eivät ole sel­l­aiset että pres­sak­si kel­paisi elinikäi­nen Nato jäsenyy­den vas­tus­ta­ja, pasi­fisti, aseista riisu­ja ja maail­man­paran­ta­ja. Haav­is­ton tuulivi­ir­imäi­nen toim­inta itära­jan sulkemisen yhtey­dessä oli koomista katseltavaa.

    Suomen pres­i­dentin pitää ajaa suo­ma­lais­ten etu­ja eikä mitään abstrak­te­ja, tyhjiä mitään­sanomat­to­mia globaale­ja oikeuk­sia. Afrikkalais­ten ja muun globaalin etelän etu­jen ajami­nen ei ole Suomen pres­san tehtävä. Se on hei­dän itse tehtävä. 

    Vaa­likam­pan­jan perus­teel­la hän luul­tavasti myöskin sekaan­tu­isi sisä- ja päivänpolitiikkaan.

  10. Soin­in­vaara: “En halua ydi­na­sei­ta Suomen maaperälle. Ydi­naseet ovat sodas­sa mitä ilmeisin ydi­na­sei­den maali. Ydi­naseet tykinkan­ta­man päässä Pietarista vas­ta ilmeinen maali oli­si­vatkin. Tässä on otet­ta­va mallia Norjasta.”

    Mm. tuos­sa voisi olla min­unkin syyni äänestää Haav­is­toa, mut­ta mitä takei­ta siitä on että pres­i­dent­ti täl­laisen sopimuk­sen kykenisi estämään?
    Mielestäni ei mitään. Ei pres­i­dent­ti joh­da yksin ulkopolitiikkaa.

    Lisäk­si merkit­tävistä takinkään­nöistä on saatu sekä sisä- että ulkopoli­ti­ikas­sa lukuisia esimerkke­jä viime aikoina. Per­su­ista vasem­mis­toli­it­toon. Suo­raan san­ot­tuna vihreään lin­jas­sa pysymiseen uskon vielä vähemmän.

    Äänestän tyhjää. Se ver­tau­tuu siihen sokkona äänestämiseen mitä sekä Haav­is­ton että Stub­bin äänestämi­nen olisi näis­sä kaikkein suurim­mis­sa asiois­sa, jot­ka ovat sanan­mukaises­ti ole­mas­saolon peruskysymyksiä.

  11. Ker­rankin olen täysin samaa mieltä blo­gistin kanssa. Lisään vielä sen, että ehdokas S. ei koul­u­lais­ten ten­tis­sä tien­nyt, miten lasketaan/mitä tarkoit­taa 5 potenssi­in 3, ja arveli Tais­tele­vien met­so­jen maalarik­si Gallen-Kalle­laa. Jos hän olisi nainen, julk­isu­us olisi näis­säkin asiois­sa armotonta.
    Olin itse asi­as­sa alun perin aikonut äänestää Stub­bia, mut­ta vai­h­doin ehdokasta.

    1. Minä olen jo tot­tunut poli­itikko­jen lasku­taidot­to­muu­teen. Ei kan­na­ta tuol­lais­es­ta huolestua.
      Enem­pi olisin huolis­sani kun luon­non­ti­eteel­lisen tohtorik­oulu­tuk­sen suorit­ta­neet eivät osaa luon­non­ti­eteitä. Esimerkke­jä voisin luetel­la, mut­ta näin poli­ti­ikka­puolel­la hälyt­tävää on, että Ilmastopa­neeli väit­tää lehmien ole­van joitain hiili­gen­er­aat­tor­e­i­ta, lisäävän siis muka hiiltä koko ajan ilmakehään.

      1. Osmo näyt­tää luke­neen tarkasti Ilmastopa­neel­in väit­tämät. Ilmastopa­neeli tosi­aan väit­tää, että lehmät lisäävät metaa­nia ilmake­hään. Ei luulisi kuitenkaan tuo heitä kiin­nos­ta­van, kun se lisät­ty metaani ei Suomes­sa enää lisää ilmake­hän metaan­imäärää kar­jat­alouden osalta. Se on Ilmastopa­neel­in matem­ati­ikkaosaamisen puutetta.

        Minä kir­joitin kuitenkin biolo­giaosaamisen vajeesta. Perus­ta on tämä metaanin lisäämi­nen ilmake­hään. Jos oikein muis­tan niin kar­jat­alouden päästö on 2 milj tn co2ekv/ vuosi. Tästä lie­nee noin kol­mannes on kar­jat­alouden ruuan­su­latuk­sen metaa­nia. Ekv ker­roin on 28. Täl­löin kar­ja päästää ilmake­hään n 25 000 tn metaa­nia ch4. Sen mooli­mas­sa on 12+4*1=16. Kar­jat­alous lisää siis joka vuosi n 20 000 tn hiiltä C ilmake­hään. Sanois­in, että se on biologi­nen mah­dot­to­muus. Pait­si tietenkin jos lehmille syötetään kivi­hi­iltä hiukopalaksi.

      2. Sin­un argu­ment­tisi on, että kos­ka lehmät ovat tuot­ta­neet metaa­nia aina ja metaa­nia muut­tuu ajan mit­taan hiilid­iok­sidik­si, lehmät eivät enää kiihdytä ilmas­ton­muu­tos­ta. Näin on, ne vain ylläpitävät sitä.

      3. Osmos­ta tulisi hyvä jäsen Ilmastopa­neeli­in, kun ymmärtää mikä ero on ylläpi­dol­la ja lisäämisellä.
        Ilmastopa­neel­in mukaan kar­jat­alous lisää joka vuosi ilmas­ton lämpenemistä.

    2. Samaa mietin — oli fik­su veto lap­sil­ta ten­ta­ta alak­oulun laskentoa.

      Pros­ent­ti- ja potenssi­laskut kieltämät­tä soisi pro­fes­sori­ta­son henkilön hal­lit­se­van, saati sit­ten pres­i­dent­tiehdokkaan. Näille luulisi olleen käyt­töä jo val­tio­varain­min­is­terin pestissäkin.

      Voisi vaali­ten­teis­säkin olla enem­män täl­laisia alkeel­lisia litmustestejä.

    3. Eri­tyisen kum­mallista on, ettei Shtub­bin vaa­likoneis­to pitänyt hänelle ker­taus­tun­tia alak­oulun matikasta.
      Ker­too jotain enem­män koko jengistä, kuin Shtubbista.

  12. Ydi­nasekan­ta taitaa ratkaista min­un kan­tani Stub­bin eduk­si. Jos ydinen­er­gia lakia muutet­taisi­in ja ydi­naseet sal­lit­taisi­in Suomen maaperäl­lä, mikään ei lähtöko­htais­es­ti muut­tuisi. Niinkuin ten­teis­säkin on jo sataan ker­taan todet­tu, mikään maa ei toisi ydi­na­seitaan Suomeen säilöön. 

    Mut­ta aivan äärim­mäisessä poikkeustapauk­ses­sa, siis käytän­nössä sodas­sa, mei­dän itsemme ja NATOn puo­lus­tuk­sen kannal­ta voi olla tarkoituk­sen­mukaista, että tak­tisia ydi­na­sei­ta olisi Suomessa.

    Käsit­tääk­seni tak­tisia ydi­na­sei­ta voidaan ampua tiety­istä hävit­täjistäkin, esmerkik­si F35:stä. Ei ydi­na­sei­den käyt­tö ja niiden uhka ole ain­oas­taan sitä, että man­nerten­välisel­lä ohjauk­sel­la uhataan Mosko­vaa. Ei ole mitään järkeä siinä, että uhkaa ja käytän­nön suori­tuskykyä (joka luo sen pidäk­keen) rajataan täl­laisel­la NIMBY-asenteella.

    1. Ver­ratkaa­pa nyt tehtyjä eril­lis­sopimuk­sia ja tietysti Nato-jäsenyyt­tä muinaiseen YYA-sopimuk­seen. Miten kaukana siitä nyt ollaankaan. 

      Kuvitel­laan­pa että YYA:n aikana meil­lä olisi ollut neu­vos­toli­it­to­laisia konei­ta ilmati­las­sa, laivo­ja satamis­sa, yhteisiä sota­har­joituk­sia neu­voso­joukko­jen kanssa, yhteinen komen­tok­ieli (venäjä) ja val­tio­jo­hdon tahol­ta olisi ajat­tu sopimus­ta neu­vos­toli­it­to­lais­ten tak­tis­ten ydi­na­sei­den sijoit­tamis­es­ta Suomeen.
      Kekko­nen­han käyt­ti kaiken ket­tumaisuuten­sa estääk­seen 1978 alus­tavasti ehdote­tut yhteishar­joituk­set. Noista muista puhumattakaan. 

      Tämä ver­tailu ker­tonee miten pitkälle on nyt jo men­ty ja ollaan vielä pidem­mälle menos­sa: nuo ydinaseet. 

      Nato-jäsenyys oli oikea liike, vält­tämätön ja todel­la hyvä että siel­lä ollaan. Myös siihen liit­tyvä har­joi­tus­toim­inta ja suun­nit­telu on hyvä asia. Olemme nyt oike­as­sa paikassa! 

      Mut­ta kan­nat­taa myös miet­tiä kri­it­tis­es­ti miten nor­mal­isoitunut­ta tämä kaik­ki meistä nyt onkaan, esimerkik­si se, kun puhumme yhdys­val­ta­lai­sista ydi­na­seista Suomen maaperäl­lä niin kuin kyseessä olisi busi­ness as usual.

      1. Nim­imerk­ki vauhti­sokeut­talle muis­tut­taisin että YYA-sopimus oli sodan jäl­keen pakko­raos­sa solmit­tu sopimus joka oli käytän­nössä Neu­vos­toli­iton sanel­e­va sopimus jos­sa Suomen tasaval­lal­la ei ollut paljonkaan muu­ta vai­h­toe­htoa. DCA-sopimus on rauhan aikana solmit­tu sopimus jon­ka sisältöön Suomen tasaval­lal­la on ollut mah­dol­lista vaikut­taa. Toisin kuin Neu­vos­toli­it­to joka pain­os­ti soti­laal­lis­es­ti Suomea hyväksymään YYA ‑sopimuk­sen ei Yhdys­val­lat ole pyrkinyt pain­os­ta­maan soti­laal­lis­es­ti Suomen tasaval­taa hyväksymään DCA sopimus­ta . Olisi syytä arvioi­da myös ilman ide­al­o­gista ennakkolu­u­lo­ja Yhdys­val­tain ja Neu­vos­toli­iton ero­ja jot­ka eroa­vat toi­sis­taan kuin valovuosi.

      2. Kyl­lähän tämä DCA-sopimus on kuitenkin rankem­pi kuin YYA-sopimus, mut­ta erona siinä tietysti on, että jälkim­mäi­nen on solmit­tu vapaae­htois­es­ti. Niin räh­mäl­lään en kuitenkaan halua olla USA:n edessä, että sal­lisin hei­dän tuo­van Suomeen ydi­na­sei­ta Suomelta mitään kysymättä.

      3. Kekko­nen meinasi aluk­si (1972–74) jopa suos­tua jär­jestää yhteisiä sota­har­joituk­sia, mut­ta Puo­lus­tusvoimien komen­ta­ja Sutela sai ylipuhut­tua Kekkosen tor­ju­maan ne.

  13. Pop­u­la halu­aa nyt vah­van isähah­mon. Haav­is­ton habi­tus ei ole sellainen.

  14. Osmo Soin­in­vaar­alle vielä kom­ment­ti tuos­ta DCA sopimuk­ses­ta ja ydi­na­seista. Suomen puo­lus­tusvoimil­la on kaik­ki tarvit­ta­va tieto DCA-sopimuk­sen nojal­la mikäli Yhdys­val­tain asevoimat tuo­vat Suomen maaperälle soti­laal­lis­ten mate­ri­aalia. Nämä soti­laal­liset kohteet joi­hin Yhdys­val­tain asevoimat tuo­vat soti­laal­lista mate­ri­aalia ovat luon­nol­lis­es­ti salat­tu suurelta yleisöltä kos­ka sab­o­taasin riskin takia.Yhdysvallat ei ole sijoit­tanut ydi­na­sei­ta mihinkään Euroopan maa­han sit­ten 1991 jäl­keen. Espan­jas­sa oli Yhdys­val­tain ydi­na­sei­ta aina 1980-luvun puo­liväli­in asti . Ydi­na­sei­den sijoit­ta­mi­nen on erit­täin kallis logisti­nen oper­aa­tio joka mak­saa usei­ta miljoo­nia euro­ja ja plus ylläpi­to kulut päälle eli lop­pu­lasku voi olla Yhdys­val­loille jopa miljardeissa .

    Ydi­na­sei­den laukaisu tapah­tuu täl­lä het­kel­lä myös kätevästi sota­laivas­ta tai sukel­lusve­neestä johon on sijoitet­tu keskip­itkän matkan ja pitkän matkan ohjuk­sia . Yhdys­val­tain merivoimien laivan ja sukel­lusve­neen päästämi­nen Suomen satami­in DCA sopimuk­sen nojal­la jos­sa olisi ohjuk­sia jois­sa olisi ydinkär­ki on juuri se mitä Alexan­der Stubb tarkot­taa ydi­na­sei­den kaut­ta kul­ul­la. Stubb ei tarkot­ta ydi­na­seil­la samaa kuin man­nerten­väliset ohjauk­set. Esimerkik­si Tan­s­ka ei ole sallinut pysyviä ydi­na­sei­ta sen maaperälle mut­ta on kuitenkin sallinut ydi­na­sei­den kaut­ta kulun Tan­skansalmien läpi. Tähän lopuk­si vielä YYA-sopimuk­ses­ta. YYA ‑sopimuk­ses­sa oli velvoit­tavampi kuin DCA sopimus kos­ka YYA-sopimuk­ses­sa oli soti­laal­liset ja kon­sul­taa­tioar­tik­lat johon Neu­vos­toli­it­to olisi voin­ut vedo­ta. Näin ollen YYA ‑sopimus sitoi Suomea enem­män Neu­vos­toli­it­toon kuin DCA ‑sopimus Yhdys­val­toi­hin. Yhdys­val­lat on solmin­ut DCA ‑sopimuk­sen Suomen lisäk­si Bul­gar­i­an, Lat­vian, Liet­tuan, Nor­jan, Puolan, Slo­va­kian, Tšekin, Unkarin, Viron, Tan­skan ja Ruotsin kanssa . Suo­mi ei ole tässä kohtaa poikkeus.

      1. Tämä on kokoomuk­sen sisäi­nen kiista. 

        Väite pitäisi paikkansa jos Perus­tus­lain 93§ kuu­luisi esimerkik­si: “Suomen ulkopoli­ti­ikkaa johtaa kokoomus yhteis­toimin­nas­sa val­tioneu­vos­ton kanssa.”.

        Äänestäjän kulut­ta­jan­suo­jan kannal­ta lin­jaero­jen julk­i­tuon­ti on hyvä asia. Ennen vaale­ja on hyvä tietää mikä ulkopoli­it­tises­sa lin­jas­sa olisi uuden pres­i­dentin myötä muut­tumas­sa. Nämä pitäisi medi­an osa­ta kaivaa esille aikaisemmin.

      2. Osmo Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tasaval­lan pres­i­dent­ti Sauli Niin­istön kan­nan­otot eivät edus­ta Kokoomuk­sen mielipi­det­tä vaan tasaval­lan pres­i­dentin omia mielipiteitä.

  15. Olen kyl­lä Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä siitä että ydi­naseet Suomen maaperäl­lä olisi satavar­ma maali­nosoi­tus Venäjän ydi­na­seille, jos nyt niin sekoiluk­si maail­ma menisi että maail­ma­so­ta syttyisi.
    Mik­si sel­l­ainen pitäisi ehdon tah­doin saa­da Suomen maaperälle?

    Ei se tur­val­lisu­ut­ta ainakaan lisäisi. Päinvastoin.
    Nato-jäsenyys kyl­lä lisäsi. Se hyvä. Ja tuo meille sinäl­lää paljon jo velvol­lisuuk­sia jot­ka pitääkin hoitaa. Soti­laal­lisia. Mei­dän on nyt puo­lus­tet­ta­va oman maan lisäk­si koko Euroop­paa. Ja niin tulee ollakin Nato-jäsenenä. 

    Ei tämä aja­tus maal­isoi­h­dus­ta Suomen maaperäl­lä tun­nu mil­lään taval­la järkevältä. Se vaikut­taa täy­del­liseltä sitou­tu­miselta yhdys­val­ta­laiseen dok­tri­ini­in. Se tek­isi meistä paikalla pysyvän lento­tukialuk­sen: ensisi­jaisen maalin. 

    Kyl­lä tämä vaikut­taa nyt siltä, jos sal­litte: että nyt kun me emme heilu­ta per­set­tä Mosko­van silmis­sä, me heilu­tamme sitä Wash­ing­tonin. Vrt. suomet­tumi­nen 2.0.

    USA on mei­dän tärkeä liit­to­laiselle nyt. Ja se on hyvä. Pide­tään suh­teesta huol­ta. Mut­ta liika olisi yksinker­tais­es­ti liikaa. 

    t. vauhti­sokeu­den kysyjä

  16. Mun mielestä oli hyvin surullista, että pres­san­vaaliväit­te­ly kul­mi­noi­tui ydi­na­seisi­in Suomen maaperäl­lä. Kuvaa toisaal­ta medi­an nyky­lu­on­net­ta, että on pakko tart­tua ees johonkin, jot­ta saa klikke­jä vastakkainasettelusta.

    Kysymys on niin teo­reet­ti­nen, ettei se voisi mitenkään tapah­tua mis­sään järkevässä muo­dos­sa ainakaan sil­lä tule­vaisu­usho­rison­til­la mikä meil­lä nyt on.

    Mis­sään tilanteessa, jos­sa kon­flik­tia syn­ty­isi Naton ja Venäjän välille, ei kukaan Naton ydi­na­se­val­tio halu­aisi tuo­da ydi­na­sei­ta vihol­lisen naapurivaltioon.

    Jos se ain­oa toinen mah­dolli­nen Naton viholli­nen olisi Kiina, en edelleenkään ymmär­rä, enkä ole kenenkään muunkaan kuul­lut ymmärtävän, mik­si siinä tilanteessa ydi­na­sei­ta tuo­taisi­in Suomeen.

    Vaikut­taa siltä, että vähän sama tilanne kuin sil­lä, että demokra­ti­as­sa ei ollut kansanäänestys­tä liit­tou­tu­mat­to­muud­es­ta luop­umis­es­ta, on tässä: enem­män kiin­nos­taa se, miltä asi­at näyt­tää, kuin se mitä ne asi­at oikeasti ovat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.