Esitykset sähkön hinnan leikkaamiseksi ovat toimimattomia

Kale­va pyysi min­ul­ta vas­tauk­sen kysymyk­seen, pitäisikö sähkön hin­nalle aset­taa kat­to. Perustel­la sai 600 merkin edestä. Niin paljon jäi sanomat­ta, joten julkaisen tässä lop­ut. Tähän meni yli 8 000 merkkiä.

Kale­van raadin vas­tauk­set näkyvät oheises­sa linkissä, joka on kuitenkin mak­sumuurin takana:

Ylit­tävätkö sähkön hin­tapi­ik­it kohtu­u­den – Kale­van raati arvioi, pitäisikö sähkön hin­nal­la olla ylära­ja | Kaleva

= = = =

Sähkö­markki­noiden mus­tan maanan­tain jäl­keen moni on vaat­in­ut jär­jestelmän perus­teel­lista uud­is­tamista. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että sähkö on Suomes­sa EU:n toisek­si halv­in­ta. Kun hyvin toimi­vaa kor­jaa, siitä voi tul­la huonompi.

Mus­tan per­jan­tain hin­nat ovat tietysti sel­l­aisia, ettei niitä voisi moni mak­saa, jos ne oli­si­vat voimas­sa pitkään kuukau­den. Ne kestivät kuitenkin vain päivän ja sähkölasku mak­se­taan yleen­sä ker­ran kuussa.

Moni on sanonut, että tur­val­lisu­ud­es­ta kan­nat­taa mak­saa. Vaik­ka kor­jauk­set nos­taisi­vat keskimääräistä hin­taa, on helpom­pi hen­git­tää, jos hin­nat vai­htelisi­vat vähem­män. Näin saa jokainen tehdä, mut­ta mik­si pakot­taa muut samaan? Minä esimerkik­si mak­san het­kel­lisiä huip­puhin­to­ja mielu­um­min kuin enem­män koko vuo­den sähköstä.

Jos arvostaa tur­val­lisu­ut­ta enem­män kuin halpu­ut­ta, sen kun han­kkii kiin­teähin­taisen sopimuk­sen. Ne ovat pörssisähköä kalli­impia, kos­ka sähkön myyjän pitää suo­ja­ta myymän­sä tuote kalliisti.

Hintavaihtelua tarvitaan markkinoiden tasapainottamiseen

Hin­nat vai­htel­e­vat, jot­ta kysyn­tä ja tar­jon­ta tas­apain­ot­tuisi. On kus­tan­nuk­sil­taan kalli­ita voimaloi­ta, joi­ta ei kan­na­ta käyn­nistää, ellei hin­ta ole kohta­laisen korkea. Moni on esit­tänyt mekanis­me­ja, jot­ka takaa­vat, että kaik­ki ole­mas­sa  ole­va kap­a­siteet­ti saadaan käyt­töön. Pait­si, että nämä mekanis­mit ovat kalli­ita, ne uno­hta­vat, että koko kap­a­siteet­ti on käytössä (jos se on ehjää) jo aika maltil­lisil­la hin­noil­la. Kun hin­ta nousee yli 30 sentin, tehoa ei tule enää juuri lainkaan markki­noille, ei ainakaan, jos sään­nöstelyal­taiden poh­ja ei ole vielä näkyvissä.

Hin­nan noustes­sa vielä tätä korkeam­mak­si kulu­tuk­sen ja tuotan­non tas­apain­o­tus tapah­tuu kulu­tus­ta vähen­tämäl­lä. Moni koti­talous säästää, mut­ta ennen kaikkea ener­giasyöp­pö teol­lisu­us sul­kee pros­esse­ja. Tätä ei tapah­du, jos jol­lakin tem­pul­la estetään hin­nan nousu.

Ehkä nämä mekanis­mien kek­si­jät ovat ajatelleet vain koti­taloussähköä ja ajat­tel­e­vat, että teol­lisu­u­den sähkö hin­noiteltaisi­in jotenkin toisin.

Vestmanin malli

Kokoomuk­sen Heik­ki Vest­manin markki­noima malli menee met­sään jo tässä. Jos sähkön hin­nan nousu estetään, kulu­tus ei sopeudu ole­mas­sa ole­vaan tuotan­toon ja kap­a­siteet­ti ei riitä, joten kän­nykät jäävät aamul­la lataa­mat­ta ja aamukahvi keittämättä.

Vest­manin ajatuk­se­na on, että olisi kak­si hin­taa: korkeim­man hyväksy­tyn tar­jouk­sen tehneen hin­ta ja se hin­ta, jon­ka alle olisi men­nyt 90 % tar­jo­tus­ta kap­a­siteetista. tar­jouk­sen. Kymme­nen pros­ent­tia korkeim­man tar­jouk­sen tehneistä saa ensim­mäisen hin­nan, ja lop­ut joutu­vat sopeu­tu­maan alem­paan hin­taan. Kulut­ta­ja mak­saisi näi­den kah­den hin­nan pain­otet­tua keskiar­voa, eli lähin­nä sitä 90 %:n tasol­la määräy­tyvää hintaa.

Vest­manin mallis­sa on kak­si vakavaa virhet­tä sen lisäk­si, että se ei siis sopeu­ta kulu­tus­ta vaan toimii sen eteen, ettei kulu­tuk­sen tarvitse sopeutua.

Ensim­mäi­nen virhe on, ettei hän ajat­tele lainkaan, mitä tämä malli vaikut­taisi tar­jouk­si­in. Nyt ei kan­na­ta tak­tikoi­da vaan tar­jo­ta omien mar­gin­aa­likus­tan­nusten­sa mukainen hin­ta. Vest­manin mallis­sa kan­nat­taa tak­tikoi­da ja yrit­tää arva­ta mitä muut tar­joa­vat. Tähän Vest­man var­maankin kek­sii, että val­tio voi määrätä kullekin voimalalle hin­nan, jol­la sen pitää sähkön­sä tarjota.

Toinen ongel­ma liit­tyy hal­van sähkön tun­tei­hin eli siis suurim­paan osaan ajasta.

Nytkin sähkö on sato­ja tun­te­ja vuodessa ilmaista tai jopa hinnal­taan negati­ivista. Niitä tun­te­ja, joil­la tuo Vest­manin alem­pi hin­ta on nol­la, olisi paljon ehkä jopa puo­let ajas­ta. Nyt nol­lahin­nal­la tar­joa­vat ne vesivoimalat, joi­ta ei voi säätää, ydin­voimalat ja tuulivoimalat. Aina kun nämä riit­tävät tuot­ta­maan sen 90 % sähköstä, hin­ta olisi niille nol­la. Kulut­ta­ja tietysti kiit­täisi ilmais­es­ta sähköstä, mut­ta kuvit­teleeko Vest­man, että joku toope investoisi noil­la sään­nöil­lä esimerkik­si ydin­voimaan tai mihinkään muuhunkaan? Hin­ta olisi  pääosan ajas­ta nol­la tai jopa alem­pi. Edes tuona mus­tana per­jan­taina ydin­voimalat eivät olisi juurikaan tuot­ta­neet katet­ta investoinnille.

Ei jatkoon.

Robin Hood ‑voimala

Ilta-Sanomien mukaan pro­fes­sori Esa Vakki­lainen LUT-yliopis­tos­ta on esit­tänyt, että val­tio investoisi 400 MW:n voimalaitok­seen, joka tulisi apu­un, kun sähkön hin­ta ylit­tää jonkin kri­it­tisen rajan, jol­laise­na hän mainit­see 20–30 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Näin se hänen mukaansa leikkaisi pois hir­muhin­nat. Vakki­lainen on var­maan ajatel­lut tämän pidem­mälle, mut­ta kom­men­toin kuitenkin esi­tys­tä siinä muo­dos­sa kuin se on esitel­ty Ilta-Sanomissa.

Kut­sun seu­raavas­sa Vakki­laisen voimalaa Robin Hood ‑voimalak­si.

Aja­tus on sukua ajatuk­selle, jota olen itsekin mon­een ker­taan esit­tänyt, eli kap­a­siteet­ti­markki­noille. Siis sille, että val­tio mak­saisi kap­a­siteetin ylläpitämis­es­tä.  Kap­a­siteetista jär­jestet­täisi­in huu­tokaup­pa. Nyt kun aja­tus on saanut kan­na­tus­ta laa­jem­min, olen alka­nut epäröidä, onko se sit­tenkään järkevä. Se leikkaisi kyl­lä pois huip­puhin­to­ja, mut­ta vuo­tuiset sähkölaskut toden­näköis­es­ti nousi­si­vat olet­taen, että kap­a­siteet­ti­markki­noiden kus­tan­nuk­set per­itään sähkön käyt­täjiltä esimerkik­si sähköverona.

Ihan hal­pa tuo Robin Hood ‑voimala ei olisi. Ilta-Sanomien mukaan tämä vaku­u­tus mak­saisi vain 20 miljoon­aa euroa vuodessa, mut­ta siinä olete­taan, että val­tio mak­saa investoin­nin eikä vaa­di sille tuot­toa eikä edes kuo­le­tus­ta. En tiedä, mil­laista värkkiä hän tarkoit­taa, mut­ta olet­taisin investoin­tikus­tan­nuk­sek­si jotain noin 500 M€. Näin tuon sähkön vuo­tu­inen hin­ta pääo­maku­luineen olisi noin 70 miljoon­aa euroa. Jos voimala on pääl­lä sata tun­tia vuodessa, se tuot­taisi vuodessa 40 000 megawat­ti­tun­tia, eli pelkkä kiin­teä kus­tan­nus olisi 1,75 euroa kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Kos­ka voimalaitos olisi hal­pa, se var­maankin käyt­täisi kevyt­tä polt­toöljyä tai maakaa­sua, jol­loin polt­toainekus­tan­nuskin olisi päästöoikeusmak­suineen parikym­men­tä sent­tiä. Tämä laskel­ma on täl­lainen hutais­ten tehty eikä ehkä aivan tark­ka, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka on oikea.

Ilmas­ta tuo raha ei tule. Jotain veroa sen rahoit­tamisek­si on nos­tet­ta­va, ehkäpä sähköveroa.

Korkean hin­nan lisäk­si ehdo­tuk­ses­sa on kak­si ongel­maa: jos sähkön hin­ta ei todel­lakaan nousisi, myöskään kulu­tus ei sopeu­tu­isi. Vaik­ka hir­muhin­nat eivät tuokaan juuri lisää tuotan­toa, ne leikkaa­vat kulu­tus­ta paljon enem­män kuin 400 MW. Sik­si tuo ylimääräi­nen 400 MW ei riitä pelas­ta­maan meitä hintapiikeiltä.

Vakki­lainen on var­maankin ajatel­lut tämän pidem­mäl­lä. Yritän arvail­la: ehkä hän ajat­telee, että teol­lisu­ut­ta varten tehtäisi­in toinen jär­jestelmä, jol­la oste­taan pois kulu­tus­ta sähköpu­lan uhates­sa. Se olisi muuten paljon halvem­paa kuin tehdä kallis voimalaitos tuot­ta­maan niitä viimeisiä megawat­te­ja – siis halvem­paa kuin tuo Robin Hood ‑voimala, mut­ta ilmaista sekään ei ole.

Toinen ongel­ma liit­tyy siihen, että Robin Hood ‑voimala syr­jäyt­täisi markki­noil­la ole­mas­sa ole­via voimalaitok­sia. Ei ole eri­tyisen kan­nat­tavaa seisot­taa kallista voimalaa odot­ta­mas­sa niitä muu­ta­maa päivää vuodessa, jol­loin sitä tarvi­taan. Sik­si näitä voimaloi­ta on pois­tunut paljon markki­noil­ta. For­tum luop­uu Tahkolu­odon kivi­hi­ilivo­ma­las­ta, joka tosin jää Fin­gridin käyt­töön tur­vaa­maan sähkön saan­tia verkon häir­iöti­lanteis­sa. Fin­grid ei siis käytä sitä sähkön hin­nan kohtuullistamiseen.

Ajoit­taiset huip­puhin­nat tuo­vat jotain katet­ta huonos­ti kan­nat­tavalle huip­puka­p­a­siteetille. Jos Robin Hood ‑voimala todel­la onnis­tu­isi leikkaa­maan sähkön hin­tahuip­pu­ja, kau­pal­lisin perustein ylläpi­det­täviä voimaloi­ta ei kan­nat­taisi enää ylläpitää. Jos niitä ei lakkautet­taisi heti, sul­jet­taisi­in ne viimeistään, kun niihin pitäisi seu­raa­van ker­ran tehdä joitain korjauksia.

On järkeväm­pää mak­saa ole­mas­sa ole­vien voimaloiden ylläpi­dos­ta kuin rak­en­taa uusi Robin Hood ‑voimala ja sulkea vas­taa­va määrä ole­mas­sa ole­vaa kap­a­siteet­tia.  Kap­a­siteet­ti­markki­na on parem­pi kuin Robin Hood ‑voimala.

Kaik­ki esite­tyt tavat leika­ta sähkön huip­puhin­to­ja, myös tämä Robin Hood-voimala, johta­vat toden­näköis­es­ti siihen, että vuo­tu­inen sähkölasku kas­vaa. Taloudel­lis­es­ti se ei siis ole järkevää, mut­ta voi olla sitä huolto­var­muu­den kannal­ta. Se on paina­va argu­ment­ti. Voihan voimalaitok­seen osua vaik­ka ohjus.

Sähkön hintavaihtelut ovat hyödyllisiä

Yksi syy siihen, että sähkön hin­nat vai­htel­e­vat näin rajusti on, että sään mukaan vai­htel­e­va tuotan­to (ja kulu­tus) on uusi ilmiö.  Hin­tavai­hte­lut ovat nyt suuria, mut­ta hin­tavai­htelu houkut­telee esille tapo­ja varas­toi­da sähköä ja tasa­ta kulu­tus­ta. Tapo­ja tähän on todel­la monia, enkä ala julis­taa voit­tavaa tapaa. Ne kaik­ki kuitenkin tarvit­se­vat toteu­tu­ak­seen vai­htel­e­vaa sähkön hin­taa. Mitään niistä ei kan­nat­taisi ottaa käyt­töön ja sähkön hin­tavai­hte­lut estettäisiin.

Muu­ta­mas­sa vuodessa tilanne on näi­den han­kkei­den takia jo aivan toinen.  Mitään ei kuitenkaan tapah­du, jos alamme sään­nöstel­lä sähkön hintaa.

 

 

52 vastausta artikkeliin “Esitykset sähkön hinnan leikkaamiseksi ovat toimimattomia”

  1. Saa taas pelätä että poli­itikot halu­a­vat vain tehdä jotain näyt­tääk­seen tärkeiltä. Ajaisi­vat vain sil­lä tak­siko­r­tilla päivät pitkät, niin väl­tyt­täisi­in taas yhdeltä kor­jauk­selta. Jos jotain halu­aa rahal­la potkia eteen­päin niin niitä pikkuisia ydin­voimaloi­ta. Ja jos For­tum halu­aa kil­pailut­taa Ruotsin ja Suomen veron­mak­sa­jat tuke­maan jotain isom­paa, niin ihan suo­si­ol­la voimala Ruot­si­in ja sähkö sit­ten yhteiseen jär­jestelmään. Hink­ley Point C saa OL3:n näyt­tämään mah­tidi­ililtä TVO:lle. Tuskin tulee Suomeen enää tuollaista.

  2. tääl­lä blogilla on yksi nimeltä mainit­se­ma­ton neljän yhtiön toim­i­tusjo­hta­ja, joka vil­jelee pelot­telu sano­ja! jospa minä levit­te­len samo­ja sanoja!

    tämä oikeis­to hal­li­tus har­joit­taa oikeis­toKOM­MU­NIS­MIA, oikeis­toSOSIAL­IS­MIA, vaiko oikeistoMARXISMIA!

    tun­tuu ihan kum­mallisil­ta kun olen omas­ta mielestä enem­män vasemalla.

    itsekin alan kään­tymään sille puolelle, että jos asia ei ole rik­ki niin ei kor­ja­ta. tässä alkaa olla suuri ris­ki että kor­jaus menee suo­hon ja ehkä syvälle. nykyi­nen jär­jestelmä ei ole täy­delli­nen mut­ta riit­tävän hyvä että voidaan saa­da rikki.

    sanon vaan lyhyesti, että kap­a­siteet­ti markki­nat tarvi­taan, mut­ta ei tarvitse olla samal­la hin­nal­la kuin nor­maal­i­hin­nat tai keskiarvot.

  3. Ode
    ” pelkkä kiin­teä kus­tan­nus olisi 1,75 euroa kilowattitunnilta.”

    Jos se las­kee sähkön hin­taa vaik­ka vain yhden sentin/kWh eli 10€/MWh, se säästää sähkönkäyt­täjiltä kovil­la pakkasil­la noin 140 000€ tun­nis­sa. Jos laitok­sen teho olisi tuo 400MW, säästöä tulisi siis 350€/MWh eli 3500 euroa kilo­wat­ti­tun­nil­ta vähen­net­tynä kus­tan­nuk­sil­la. Ei 1,75 €/kWh kuu­losta tuos­sa enää kovinkaan suurelta kustannuksella.

    Jos se investoin­te­ja syr­jäyt­tävä vaiku­tus saadaan jotenkin väitet­tyä, niin kyl­lähän kaikkien sähkönkäyt­täjien kan­nat­taisi han­kkia yhteis­es­ti tuol­lainen laitos.

    1. Muista kuitenkin, että jos tuo hin­nan alen­nus todel­la tapah­tuu, eivät suurkäyt­täjät myöskään vähen­nä kulu­tus­taan ja koti­talouk­sil­ta lop­puu sähkö.

      1. “että jos tuo hin­nan alen­nus todel­la tapah­tuu, eivät suurkäyt­täjät myöskään vähen­nä kulu­tus­taan ja koti­talouk­sil­ta lop­puu sähkö.”

        Eikä lopu, kos­ka tuotan­to myytäisi­in SPOT-markki­noil­la huippukulutustilanteessa.

        Sähköä olisi siis 400MW enem­män käytössä ja vas­taavasti hin­ta olisi siis 400MW tuotan­non ver­ran alem­pi. Se hin­nanalen­nus voisi var­maan olla ihan mitä tahansa olemat­toman ja tuhan­nen euron välillä. 

        Jos laitos on kaikkien sähkönkäyt­täjien omis­ta­ma, sen kan­nat­tavu­us ei ole [vuodessa myytävä sähkön pörssi­hin­ta] x [vuo­den tuotan­tomäärä] — [kus­tan­nuk­set], vaan siihen on lisät­tävä lisäk­si myös [hin­nanalen­nus] x [koko maan kulu­tus] x [vuo­den tuotantotunnit]

      2. Sor­ry Spot­tu. Yritin sanoa, että jos sähkön hin­nan­nousu estetään. Sähkö lop­puu. Mik­si yri­tyk­set myi­sivät sähkön­sä spot-markki­noille, jos sähkön hin­nan­nousu spot-markki­noil­la on estetty?

      3. Ja ongel­ma tässä voisi olla siinä, että näin saatet­taisi­in syr­jäyt­tää markki­noil­ta 400MW jous­tavaa tuotan­toa pois. 

        Tätä tulisi tor­jua jotenkin järkevil­lä sään­nöil­lä, tyyli­in “laitos käyn­nis­tetään vain, kun hin­ta on yli XXX EUR/MWh” tai jotain. 

        Mut­ta en usko, että syr­jäy­tys olisi kovin suur­ta. Ei kukaan pidä voimalaitos­ta valmi­udessa vain yhden huip­pu­vi­ikon takia. Sähkönkäyt­täjät taas voivat säästää yhden huip­pu­vi­ikon aikana, jos hin­ta las­kee laitok­sen ansios­ta vaikka­pa 300€/MWh -> 200 €/MWh:

        14 000 MW x 168h x 100€/MWh = 235 miljoonaa €. 

        Aika paljon tuli säästöä.

      4. Oletko spot­tu sitä mieltä, että voimalaitok­set, joi­ta käytetään vain viikko vuodessa, voitaisi­in saman tien lakkaut­taa. Niin kuin Meri­porin hiililauhde?

      5. “Oletko spot­tu sitä mieltä, että voimalaitok­set, joi­ta käytetään vain viikko vuodessa, voitaisi­in saman tien lakkaut­taa. Niin kuin Meri­porin hiililauhde?”

        Tässä on pien­tä nimi/viittaussekaannusta, mut­ta mitä Meri-Pori­in tulee, kysymys on irrel­e­vant­ti kos­ka voimala syr­jäy­tyy omia aiko­jaan markki­noil­ta 1.3.2024 ja siir­tyy huolto­var­muuskäyt­töön syys­tä että “Ei kukaan pidä voimalaitos­ta valmi­udessa vain yhden huip­pu­vi­ikon takia.”. Tässä “ei kukaan” kan­nat­taa ymmärtää sähkö­markki­na­toim­i­jana. Huolto­var­muuskeskus ei ole sähkö­markki­na­toim­i­ja kuin pakon edessä.

        Robin Hood ‑voimala on aika poleem­i­nen nim­i­tys. Yhtä lail­la voitaisi­in puhua Robin Hood ‑siir­toverkos­ta ja ulko­maid­en siir­toy­hteyk­sistä osana mekanis­mia jon­ka tarkoi­tus on tur­va­ta sähkön­saan­ti luo­ma­l­la markki­noille toim­intaedel­ly­tyk­set. Tämä on viime kädessä val­tion tehtävä. Robin Hood on sinän­sä hyvä ver­tailuko­h­ta, kos­ka markki­nasääte­lyn tarkoituk­se­na on siirtää val­taa kohtu­ut­toman voimakkail­ta toim­i­joil­ta vähem­män voimakkaille toimijoille.

        Asian voi ajatel­la myös niin­päin, että sähkön hin­nan ylilyön­nit ovat seu­raus­ta markki­naedel­ly­tys­ten luon­nin epäon­nis­tu­mis­es­ta (pul­lonkaulat siir­toy­hteyk­sis­sä). Val­tio on siis epäon­nis­tunut tehtävässään, ja asia pitää kor­ja­ta aiheut­ta­mat­ta lisä­vahinko­ja. Kos­ka siir­toy­hteyk­siä ei saa­da pul­lonkau­lati­lanteessa lisää, käyn­nis­tetään Robin Hood ‑voimala simu­loimaan ulko­mail­ta saatavaa sähköä. Mikään ongel­ma ei ole määritel­lä käyn­nistymisen hin­tara­ja niin korkeak­si ettei Robin Hood ‑voimaloil­la käytän­nössä ole investoin­te­ja syr­jäyt­täviä tai kan­nus­timia heiken­täviä vaikutuksia.

        Nämä voimalat oli­si­vat Fin­gridil­lä ja joil­lain muil­la tahoil­la jo valmi­ina, tarvit­taisi­in vain asennemuutosta.

        Nykyi­nen hin­takat­to on 4€/kWh. Ehkä Robin Hood ‑voimalan avul­la saataisi­in kat­to pudotet­tua sel­l­aiselle tasolle ettei “sank­tion” uhka joh­da tarpeet­tomaan riski­aver­sioon. Tämäkin olisi markki­noiden toimin­nan kannal­ta parannus.

      6. Sähköä ei voi siirtää enem­män kuin piuhat kestää.

      7. Osmo
        ” Oletko spot­tu sitä mieltä, että voimalaitok­set, joi­ta käytetään vain viikko vuodessa, voitaisi­in saman tien lakkauttaa.”

        En, vaan että ne lakkautetaan. 

        ”Niin kuin Meri­porin hiililauhde?”

        No oikea spot­tu sen jo ker­toikin, että kyseinen voimalaitos meni jo. Ja mik­si ihmeessä For­tum pitäisi huip­pu­voimalaa valmiustilassa? 

        Jos huip­pu­voimala leikkaa kovim­mal­la kuku­tusvi­ikol­la sähkön hin­taa vaik­ka 200€/MWh, niin on aika kallis laitos For­tu­mille, kun sil­lä on vesi- ja ydin­voimaa 2500 megawattia.

        Eihän kel­lään, jol­la on paljon kovim­man tarpeen aikana toimi­vaa sähkön­tuotan­toa, ole *minkään­laisia* kan­nustei­ta rak­en­taa tai ylläpitää pelkästään huip­pu­vi­ikkoi­hin keskit­tyneitä laitok­sia. Siinä saa normivu­osi­na, kun laitos­ta ei juurikaan tarvi­ta, vain ylläpi­tokus­tan­nuk­set ja sit­ten eri­ty­isvu­osi­na, kun laitok­selle tulee todel­lista tarvet­ta, kan­ni­bal­isoi muiden omien laitosten tuoton.

      8. Iso haaste on hin­ta­jous­to; tapah­tuuko sitä ja jos tapah­tuu niin mil­lä hinnalla.
        — riit­tääkö 300 €/MWh (kulut­ta­jal­la 50 c/kWh) muut­ta­maan käyt­täy­tymistä merkittävästi
        — pitääkö hin­nan antaa nous­ta yli 1000 €/MWh (kulut­ta­jal­la yli 1 €/kWh) ennen kuin leikataan
        — onko sil­lä viimeisel­lä hölmöl­lä joka ei vähen­nä sähkön kulu­tus­taan ennen kuin hin­ta pil­vis­sä jokin erikoisas­e­ma, eli sähköjous­to on aina yhteiskun­nal­lis­es­ti tärkeäm­pää kuin se että olisi kohtu­ulliset hinnat?

        Vielä isom­pi haaste on määritel­lä kohtu­uhin­tainen sähkö: onko liika liikaa vai vielä hyäksyt­tävis­sä. On poli­it­tis­es­ti määritet­tävä mikä sähkö n hin­ta on yhteiskun­nal­lis­es­ti hyväksyt­tävä. Meil­lä on paljon täl­laisia talous­pis­teitä; min­imi­palk­ka, työt­tömyysko­r­vaus, eläke. On selvää että sähkön hin­nan kan­nat­taa antaa muo­dos­tua markki­noil­la käytän­nössä aina, mut­ta suurimpia ylilyön­te­jä pitäisi sosi­aalis­s­ta ja taloudel­li­sista syistä hillitä. 

        Kysyn, mik­si val­tio saa velvoit­taa lait­ta­maan sähköverkot maan alle, mut­ta ei saa velvoit­taa rak­en­ta­maan huip­pu­voimaa eikä tuke­maan huippuvoimalaitoksia 

        On selvää että hin­ta­jous­toa ei nykysys­tee­mis­sä tapah­du kos­ka suur­te­ol­lisu­us suo­jaa sähkön­sä hin­to­ja pörssikaupoin. Pienku­lut­ta­jat suo­jaa­vat sähkön­sä hin­to­ja osta­mal­la vakio­hin­taista sähköä. Sil­loin ei ole mitään mekanis­mia, joka ajaisi kulu­tusjous­toon. Kan­nat­taisi pohtia mikä on se tapa jol­la nämä kaik­ki saataisi­in mukaan talkoisi­in. Minus­ta argu­ment­ti että markki­namkanis­mi saa osal­lis­tu­maan jous­toon ei päde jos markki­namekanis­mi ajaa yhä suurem­man osan suo­ma­lai­sista otta­maan vakio­hin­taisen sähkön. 

        Jos raken­netaan esim. mot­tori- tai kaa­su­tur­bi­inivoimaloi­ta huipunkäyt­töön, niin idea on juurikin varmis­taa että kulut­ta­jal­ta ei lopu sähkö. Sak­sa on suun­nit­tele­mas­sa 20 000 MW maakaa­su­tur­bi­inivoimaloiden han­ki­taa val­tion tuel­la juurikin ettei kulut­ta­jil­ta lop­puisi sähkö. 

        Siitä onko tämä oikea tapa voidaan väitel­lä, mut­ta indikaa­tio on selvä; val­tion on panos­tet­ta­va siihen että markki­noil­ta ei kohtu­uhin­tainen sähkö lopu, kos­ka nykyiset markki­na­toim­i­jat ei enää ole velvoitet­tu­ja eikä niitä kiin­nos­ta sank­tioiden puut­tumisen takia estää sitä että markki­noil­ta lop­puu kohtu­uhin­tainen sähkö. 

        Huom Ener­giavi­ras­to han­ki­tut­taa ja Fin­grid oper­oi var­avoimaa, joka tulee päälle jos markki­nasähkö lop­puu. Ongel­ma on se että olisi kap­a­siteet­ti­am jota voisi käyt­tää sähkön hin­nan pitämisek­si kohtu­ullise­na (kaa­su­tur­bi­inivoimaloi­ta), mut­ta ‘puut­tumat­to­muus­markki­noi­hin’ kri­teeri estää tuotan­non vaik­ka markki­nasähkön hin­ta nusee kym­menker­taisek­si noil­la yksiköil­lä tuotet­tuun sähköön verrattuna.

      9. On selvää että hin­ta­jous­toa ei nykysys­tee­mis­sä tapah­du kos­ka suur­te­ol­lisu­us suo­jaa sähkön­sä hin­to­ja pörssikaupoin.

        Ei se non mene. Vaik­ka sähkön han­k­in­ta olisi suo­jat­tu, aina tuon suo­jatun sähkön voi myy­dä, jos siitä saa hyvän hin­nan. Sik­si teol­lisu­us on jous­tois­sa mukana.

    2. Kuten UPMn edus­ta­ja viikko sit­ten varoit­ti: veron­mak­sa­jat voivat tuo­da uut­ta kap­a­siteet­tia tuotan­toon, mut­ta se voi syr­jäyt­tää ole­mas­saol­e­vaa kap­a­siteet­tia. Minä tulk­it­sen tämän niin, että veron­mak­sajien ei kan­na­ta jär­jestää markki­noille uut­ta kap­a­siteet­tia. Se ei tuo meille edullista sähköä. Uskon että sähkön hin­tata­son määrää markki­nan keskit­tyneisyys. Jos on vain yksi toim­i­ja niin sähkön hin­ta oleel­lis­es­ti yhtyy vira­nomaisen — taval­la tai toisel­la — määräämään hin­takat­toon (kuten vesi­jo­htovesi, sähkön siir­to, kaukoläm­pö). Jos markki­na on äärim­mäisen hajau­tun­nut, sähkön hin­ta ajau­tuu kohti tehokkaim­man tuot­ta­jan kus­tan­nus­ta. Näil­lä kahdel­la on val­ta­va ero. Täl­lähetkel­lä tuotan­to on melko keskit­tynyt­tä. Jos uusi kap­a­siteet­ti tulee nyky­isille suurille toim­i­joille sil­lä ei ole toiv­ot­tavaa vaiku­tus­ta. Tärkein­tä on, että vira­nomaiset yrit­tävät ajaa mah­dol­lisen uuden kap­a­siteetin uusille toimijoille.

  4. Vaikkei kiin­nitet­täisi­in mitään huomio­ta hin­to­jen vai­htelu­un niin pitää kuitenkin taa­ta sähkön riit­tävyys kaikissa ns. nor­maaleis­sa tilanteis­sa joi­ta myös tal­ven pakkas­jak­sot Suomes­sa ovat. Tänä tal­ve­na sähkö riit­ti juuri ja juuri vain sik­si että että pörssisähkön käyt­täjät reagoi­vat. Jos sähköä­pa­jon käyt­tävät ja nyt jous­ta­neet oli­si­vat olleet kiin­tei­den sopimusten piiris­sä niin kap­a­siteet­ti olisi loppunut.

    Eli jotain muu­takin asialle on tehtävä kuin luotet­ta­va että asi­akkaat hoita­vat. Jostakin pitää löytää tehore­serviä kulu­tushuip­pui­hin tai on suun­nitel­mallis­es­ti rajoitet­ta­va käyt­töä sil­loin kun kulu­tus uhkaa ylit­tää tar­jon­nan kunnes kap­a­siteet­tia on saatu lisät­tyä. Nykyisel­lään ja pelkän selit­te­lyn varas­sa ei kan­na­ta kuitenkaan jatkaa, tarvi­taan päätöksiä!

  5. Yksi keskustelus­sa vähälle huomi­olle jäänyt asia on rajat ylit­tävän siir­toka­p­a­siteetin kehi­tys. Mikä tulee muut­tumaan kun esim lähivu­osi­na valmis­tuu 900 MW:n Auro­ra Line Ruot­si­in, ja miten pitäisi tämänkin jäl­keen arvot­taa investoin­te­ja siir­toka­p­a­siteet­ti­in vs omaan huipputuotantoon.

    1. Suurkäyt­täjät jou­tu­isi­vat tyy­tymään ole­mas­saole­vien voimaloiden sähköntuotantoon.

  6. Olin tässä jutus­sa pet­tynyt siihen, että tämä oli var­maan sadas jut­tu jos­sa päävi­esti on se että sähkölle ei pidä perus­taa hin­takat­toa. Tosi­asi­as­sa sähköl­lä on hin­takat­to. Se on vält­tämätön omi­naisu­us pörssisähkölle. Täl­lä het­kel­lä hin­takat­to on 4€/kWh eli vain hie­man korkeampi kuin tässä kuus­sa toteu­tunut ennä­tysh­in­ta. Hyödyl­lisem­pi aihe olisi se saisim­meko enem­män sähkön­tuotan­toin­vestoin­te­ja jos kat­to olisi esim. 12€/kWh. Tai saisim­meko ihmiset rauhoit­tumaan, ilman että investoin­nit kär­sivät jos kat­to olisi 2€/kWh.

    1. Hie­man korkeampi. Itseasi­as­sa kak­si ker­taa korkeampi, sil­lä arvon­lisävero­ton hin­ta ei ylit­tänyt kah­ta euroa kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Päivit­täisilä tun­ti­markki­noil­la kat­to on paljon korkeampi. Minusa sen oro­t­a­mi­nen oli vbirhe, kos­ka uhka noin suures­ta “sank­tios­ta” pakot­taa cvarovaisu­u­teen ja myymään edel­lisen­päivän pörssis­sä vähän vähem­män kuin uskoo tuot­ta­vansa, jot­ta ei jou­tu­isi mak­samaan noi­ta huippuhintoja.
      Joku kat­to täy­tyy olla ja voi olla, että 2 euroa on liikaa, mut­ta mon­en esit­tämä 10–15 set­tiä on liian vähän. Sil­lä ei houkutel­la pysäyt­tämään paperitehdasta.

  7. Viimeisen reilun kymme­nen vuo­den ajan (2014 vuodes­ta alka­en) on Suomes­sa ollut yli 15000 MW kulu­tus 3 tunti­na, yli 14 000 MW 204 tuntina(0,23 % ajas­ta), yli 13 000 MW 1543 tuntina(1,74 % ajas­ta). Keskimäärin siis yli 14000 MW kulu­tus­tun­te­ja on ollut 20 vuodessa. 1000 MW yläpää kulu­tuk­ses­sa tapah­tuu siis alle vuorokau­den keskimäärin.

    Kun tuo­ta sta­tis­ti­ikkaa kat­soo ja tulk­it­see, niin on help­po taju­ta kuin­ka lyhyen aikaa keskimäärin kulu­tuk­set ovat hyvin korkeal­la tasol­la vuodessa. Siten ratkaisut kan­nat­taa suh­teut­taa tuo­hon ja niitä ei kan­na­ta ylimitoittaa. 

    Mielestäni hin­tapi­ik­it eivät ole ongel­ma, kos­ka niiden toden­näköisyys on hyvin pieni ja kuukau­den lasku­tus­ryt­mi tasoit­taa niiden vaiku­tus­ta oleel­lis­es­ti asi­akkaille. Enem­män kyse on hin­tavai­htelu­iden hyväksymis­es­tä ja ymmär­ryk­ses­tä. Välil­lä on kalli­im­paa, mut­ta edulliset ajanko­h­dat kor­vaa­vat kalli­impia ajankohtia.

    Kulu­tusjous­to markki­naa kan­nat­taisi kehit­tää kulu­tusasi­akkaista teol­lisu­usasi­akkaisi­in. Siel­lä on ratkaisu.
    On jär­jetön­tä lisätä tuotan­toa turhaan, ei markki­nae­htois­es­ti ja keinotekoisil­la tukimekanis­meil­la. Mikäli tuotan­non investoin­tikan­nat­taa markki­nae­htois­es­ti, niin sit­ten se kan­nat­taa tehdä. Val­tion rooli on huole­htia lupa­jär­jeste­lyi­den mutkat­to­muud­es­ta ja ympäristö­vaiku­tuk­sien arvioinneista.

  8. Ukrainas­sa sähkön vähyys on ratkaistu niin että sähkön jakelua sään­nöstel­lään. Sähkökatko­jen aikataulut julka­istaan alueit­tain ener­giay­htiöi­den toimes­ta ja kulut­ta­jat tietävät etukä­teen mil­loin sähköä saa ja mil­loin ei. Näin jokainen saa kohtu­ullisen määrän sähköä kohtu­ulliseen hin­taan. Jos Suomes­sakin aloitet­taisi­in sähkökatkot sil­loin kun hin­ta uhkaa nous­ta jonkin tietyn rajan yli, hin­ta voitaisi­in pitää kohtuullisena.

      1. “Minä suos­tun mak­samaan todel­la paljon kilo­wat­tia kohden, että saan kän­nykkäni ladatuksi.”

        Ymmär­rätkö, miten hel­vetin loukkaavaa tuo paskan­jauhami­nen on niitä kohtaan, jot­ka tarvit­se­vat sähköä oikeasti selvitäk­seen suomen talvesta?

      2. Aika pienet ovat ongel­mat jos kän­nykän lataus ja pesukone ovat suurim­mat sähkösyöpöt.
        Ei osa­ta ymmärtää miten huip­puhin­nat iskevät sähköl­lä asun­to­jaan lämmittäviä. 

        Kaik­ki koti­talouk­sille myytävä sähkö mak­saa nyt karkeasti kak­si ker­taa niin paljon kuin mitä se mak­soi ennen Venäjän hyökkäys­tä Ukrainaan helmiku­us­sa 2022. Se johtuu koko Euroop­paa koskev­as­ta ener­gia­pu­las­ta mut­ta myös tyh­mistä päätök­sistä sulkea hiilivoimaloi­ta joi­ta voisi käyt­tää säätövoimana.

    1. eikös sin­ul­la ole pääkytkin kotona, niin voit simu­loi­da näitä sähkökatkok­sia, plus­sana laskukin pienenee.

      pahus, se jääkaap­pi menee ilman sähköä myös.

    2. Maalaisvihreä:
      ” Sähkökatko­jen aikataulut julka­istaan alueit­tain ener­giay­htiöi­den toimes­ta ja kulut­ta­jat tietävät etukä­teen mil­loin sähköä saa ja mil­loin ei.”

      Olisi tuo kyl­lä aika kallista, kun ihmiset istu­isi­vat työ­paikoil­la tekemät­tä mitään ja odotellen sähkön palaamista.

      Meil­läkin katko mak­saisi ton­nin tun­nis­sa, hel­posti kym­menker­tais­es­ti sen, mitä työn­tek­i­jöi­den kotien sähkölasku kyseisenä aikana.

    3. Maalaisvihreä; aika p@ska tilanne kun vaik­ka super­mar­ketista menee sähköt. Kaup­pa pimeänä, asi­akkaat ja työn­tek­i­jät aje­taan ulos pakkaseen, parin tun­nin vär­jöt­te­lyn jäl­keen saa pala­ta sisälle. Liiken­neval­ot pimeänä, pel­lit koh­ta kolisee. Metrot, spo­rat ja junat pysähtyvät. Hissit seis. Kaf­fekoneet ja kän­nykän­latauk­set on pien­tä epä­mukavu­ut­ta, sähköjä katko­ma­l­la saa myös oikeasti haitallisia ja vaar­al­lisia tilantei­ta aikaan.

      1. “Liiken­neval­ot pimeänä, pel­lit koh­ta kolisee.”

        Tämä kuvaa kyl­lä pikem­minkin keskimääräisen henkilöau­toil­i­jan ajo­taito­ja kuin tilanteen vakavuutta.

  9. Näyt­tää nyt tulleen vielä yksi uusi ongel­ma ratkaistavak­si, nimit­täin siir­toy­htey­det Suomen­lah­den yli Viroon. Niiden varaan laskem­i­nen on tun­ne­tu­ista syistä erit­täin riskialtista ja tulee ole­maan pitkään. Mitä jos nekin katkea­vat sil­loin kun kulu­tus on hui­pus­saan tai ovat vial­la pitkään? Hal­li­tuk­sel­la alkaa olla jo kiire tehdä päätök­siä joil­la varmis­te­taan suo­ma­laisille kohtu­uhin­taisen ener­gian saan­ti kaikki­na vuodenaikoina.

    Ei auta vaik­ka sähkö olisi ilmaista sil­loin kun sitä ei tarvi­ta, mut­ta lop­puu sil­loin kun sähköä tarvi­taan kipeästi esimerkik­si läm­mi­tyk­seen tai muuhun välttämättömyyteen.

  10. Huo­masin, että Osmo on tehnyt kus­tan­nus­laskelmia prof Vakki­laisen ehdo­tuk­ses­ta 400 MW huipputeholeikkuriksi.
    Minäkin tein laskel­man. Perus­tuu yksi­no­maan siihen, että useil­la maatiloil­la on sähkökatko­jen var­al­ta järeät trak­torikäyt­töiset aggrekaatit. 50 kW agre­gaat­ti mak­saa n 8000 eur. 400 MW voisi tuot­taa 8000 lla aggrekaatil­la. Hin­ta olisi 64 milj eur. Minus­ta prof Vakki­lainen puhuu järkeä. Tosin osa näistä maati­la-aggrekaateista oli jo tam­miku­un pahim­pana päivänä käytössä. Että tuo 400 MW lisäte­ho tarvin­nee var­maankin luokkaa 10000 aggrekaat­tia. 80 milj eur.

    1. Löy­tyykö myös 10 000 trak­to­ria käyt­tämään trak­torikäyt­töisiä aggrekat­te­ja? Löy­tyykö myös 10 000 liit­tymää mis­tä saa­vat syötet­tyä tehoa verkkoon? Entä mil­laisia sopimuk­sia vaatisi että tarvit­taes­sa aggrekaatit alka­isi pyöriä? Mil­lä hin­nal­la? Jos ratkaisu on noin suo­ravi­ivainen, mik­sei jo nyt aggrekaat­tisähkön­tuotan­to pyörähdä käyn­ti­in jos­sain mit­takaavas­sa kun hin­ta kohoaa?

      1. Trak­tor­e­i­ta löy­tyy hel­posti tuo 10000 kpl. Liit­tymäpuoli on ehkä vielä retu­peräl­lä, mut­ta vir­taa luovut­tavien sähköau­to­jen yleistyessä ei liene mikään ylipääsemätön este.
        On huo­mat­ta­va, että tam­miku­un kovien sähkön hin­to­jen aikaan use­at pörssisähköä käyt­tävät maati­lat siir­tyivät aggrekaat­tisähköön. Kulu­tushuip­pu tasaantui.
        Sähköy­htiöt ”kiertävät” kaapeloin­tivelvoitet­ta rak­en­ta­mal­la aggrekaat­ti jär­jestelmiä pitkien matko­jen päässä oleville käyt­täjäkeskit­tymille, esim mökkialueille.
        Me kovia siir­to­hin­to­ja mak­sa­vat asi­akkaat kus­tan­namme nämäkin laitok­set. Mut­ta on turha odot­taa, että sähköy­htiöt niitä aggrekaat­te­ja käyn­nistävät huip­puhin­to­jen alentamiseksi.

    2. Näil­lä maati­la-aggre­gaateil­la ei voi tuot­taa sähköä verkkoon, vain omaan tarpeeseen. Ne asen­netaan niin. Perustelu­na on, että niiden tuot­ta­man sähkön laatu aiheut­taisi ongelmia verkossa.

  11. Artikke­lis­sa vedo­taan mon­ta ker­taa markki­noi­hin. San­o­taan että uhka on että ole­mas­sa ole­va huip­puka­p­a­siteet­ti pure­taan. Entä tois­in­päin; onko ole­mas­sa toim­i­ja joka olisi valmis rak­en­ta­maan huip­puka­p­a­siteet­tia. Akut ei ole huip­puka­p­a­siteet­tia, pump­pu­voima ei ole huip­puka­p­a­siteet­tia. Se kap­a­siteet­ti jota tarvi­taan olisi sel­l­aista että sil­lä voitaisi­in tuot­taa muu­ta­man päivän ajan. 

    Mik­si kukaan ei investoi? Hele­nil­lä on muu­ta­ma van­ha kaa­su­tur­bi­i­ni huip­puka­p­a­siteet­tia varten. Ymmärtääk­seni ei ole aja­tus­ta ostaa muu­ta­maa lisää. Haaste on se että investoin­tiym­päristö ei ole suo­tu­isa. Isom­pi haaste on se että kenel­läkään ei ole velvol­lisu­ut­ta ylläpitää markki­nae­htoista sähkön tuotan­toa huip­puku­lu­tusti­lanteessa. Jos tilanne kor­jaan­tu­isi isoil­la hin­noil­la, niin var­maan olisi jo joku investoimas­sa? Jos olisi investoimas­sa tai miet­timässä investoin­tia, niin YVA olisi vireillä.

    Muual­la Euroopas­sa esim. Sak­sa tehdään jo kovaa vauh­tia kap­a­siteet­ti­markki­noi­ta eli miten varmis­te­taan että sähköä riit­tää myös kun ei tuule tai aurinko paista. Van­ho­jen laitosten teko­hen­gi­tys (Meri-Pori) ei ole kan­nat­ta­va valinta. 

    Kap­a­siteet­ti­hu­u­tokau­pat on tut­tua Euroopas­sa ja Suomes­sa. Mitä vaa­di­taan että investoisit uuteen tuulivoimaan, mitä vaa­di­taan että investoisit uuteen aurinkosähköön. Vas­taaval­la peri­aat­teel­la voidaan toteut­taa huu­tokaup­pa siitä mitä tarvi­taan että esim. 500 MW kaa­su­turbinivoimaa tai lait­ta­mal­la nopeampi käyn­nistys­vaa­timus 500 MW moot­torivoimaa raken­netaan Suomeen. Voimala jää tar­joa­jan taseeseen ja oper­oitavak­si kuten tuulivoima. 100 % kus­tan­nuk­sista ei tarvitse kat­taa val­tion tahol­ta kos­ka omis­ta­ja voi vapaasti ajaa voimalaa. Olisi kiin­nos­tavaa tehdä täl­lainen huutokauppakokeilu. 

    P.S. Ymmärtääk­seni 5.1 vain muu­ta­ma sata MW erot­ti Suomen tilanteesta jos­sa olisi joudut­tu tur­vau­tu­maan varavoimaan.

    1. Pitäisi huomioi­da se mah­dol­lisu­us, että tau­ti onkin se, mitä kaup­pale­hdessä speku­loiti­in “toim­i­jat eivät käytä kap­a­siteet­ti­aan täy­del­lä tehol­la, eli vedät­tävät hin­to­ja ylös. Tuotan­torakenne on keskit­tynyt, mikä voi luo­da olo­suh­teet markki­navoiman käytölle, sanoo Aal­to-yliopis­ton työelämäpro­fes­sori Iivo Vehviläinen.”.
      Mikäli Iivo on oikeassa:
      — vas­taus kysymyk­seen mik­si ei investoi­da on se, että ei investoi­da, kos­ka investoimi­nen eli lisäka­p­a­siteet­ti tuhoaa ole­mas­sa ole­van kap­a­siteetin kannattavuuden
      — veron­mak­sajien on turha spon­soroi­da lisäka­p­a­siteet­tia (kap­a­siteet­ti­markki­naa tai muu­ta Robin­Hood tuotan­toa), kos­ka se lisää vas­taavasti tuo­ta väitet­tyä ole­mas­saole­vien suurten tuot­ta­jien kap­a­siteetin vajaakäyt­töä -> ei (toiv­ot­tua) vaiku­tus­ta hin­toi­hin ja hintapiikkeihin.
      Hyvä uuti­nen on, että sähkön­tuot­ta­jien yhteen­las­ket­tu käyt­tökatepros­ent­ti on korkea arvi­ol­ta 40% (vaik­ka kaik­ki eivät olekaan yhtä superkan­nat­tavia kuin For­tum Gen­er­a­tion). Tästä seu­raa, että ainakin teo­ri­as­sa sähkön hin­nal­la on varaa laskea kohti “tuotan­tokus­tan­nus­ta”.

    2. “P.S. Ymmärtääk­seni 5.1 vain muu­ta­ma sata MW erot­ti Suomen tilanteesta jos­sa olisi joudut­tu tur­vau­tu­maan varavoimaan.”

      Ei, vaan edel­lisen päivän huu­tokau­pas­sa ennustet­ti­in (väärin) että tilanne olisi men­nyt niin tiukoille. Juuri sik­si hin­ta nousi hyvin korkeak­si, eikä toteu­tunut kysyn­tä ei ollut lähel­läkään kri­it­tistä rajaa.

      Hin­ta kyl­lä nousi liian korkealle ja sähköä säästet­ti­in noin hyv­in­voin­nin mak­si­moin­nin kannal­ta aivan liikaa. Ensi ker­ral­la markki­na­toim­i­jat osaa­vat ennus­taa paremmin.

  12. Selkey­den vuok­si: tehore­servi on ole­mas­sa, jos joku ydin­voimaloista vikaan­tu­isi tai joku muu iso häir­iö lev­iäisi sähköverkossa.
    Robin Hood-voimalakeskustelus­sa tämä hel­posti sekaan­tuu. Tam­miku­un tilanteessa kyse ei ollut sähköpu­las­ta vaan ilmeis­es­ti hie­man erikois­es­ta hinnoitteluvirheestä.

    Innos­tus ydin­voimaan uno­htaa sen, että Olk­ilu­odon kytkinken­tä on koko maan ener­giain­fralle iso yksit­täi­nen ris­ki. Keskitet­ty tuotan­to on ener­gia­te­ol­lisu­u­den isoille sähkön tuot­ta­jille ja vaik­ka puoluei­den vaal­ituelle mukavampi asia kuin hajate­tumpi tuotan­to. Taas vikaan­tu­misen jatuotan­non vai­htelun näkökul­mas­ta hajautet­tu tuotan­to on taas luotet­tavam­paa. Poli­it­ti­nen keskustelu on vähän yksioikoista, kun sähköverkko on pohjim­mil­taan erit­täin mon­imutkainen kone.

    Nor­ja muuten ostaa hal­paa tuulisähköä ja myy kallista vesivoimaa markki­noille, mikä tasaa juuri tuulivoiman vaihtelun.

  13. Off Top­ic:

    Sivus­ton RSS / Feed syöte osoitteessa

    https://www.soininvaara.fi/feed/

    ei näyt­täisi toimi­van. Viimeisin syöt­teessä ole­va artikke­li on

    Covid-19: miten uusi vari­ant­ti pystyi nujer­ta­maan vanhan?
    Wed, 09 Aug 2023 12:53:49 +0000

  14. Vaik­ka nyt keskustel­laankin ihan aiheesta akuutista ongel­mas­ta, niin katse pitää kohdis­taa myös pidem­mälle tule­vaisu­u­teen. Ja myös ditä tule­vaisu­ud­es­ta pitää Suomen hal­li­tuk­sen ottaa vas­tui­ta. Kuin­ka varmis­te­taan ettei nykyi­nen hin­tavai­htelu jatku ja ettei sähkön hin­ta nouse jatkos­sa kap­a­siteet­tip­u­lan takia. Vas­taus ei voi olla se että asia jätetään pelkästään markki­noiden hoidet­tavak­si eikä varsinkaan niiden armoille. Eikä ainakaan se että ei voi­da tehdä mitään kos­ka se häir­it­see markki­noi­ta! Sairashan sel­l­ainen markki­na on jos­sa hin­nat vai­htel­e­vat kuten nyt sähkö­markki­nas­sa ja nyky­isin täysin keinotekoinen viritelmä jolle on annet­tu nimi pörssi. 

    “Sähkö­markki­nat | Selvi­tys: Sähkö uhkaa kallis­tua rajusti Suomes­sa, syynä Ruotsin suun­nitel­mat: https://www.hs.fi/talous/art-2000010152792.html

    1. Tot­ta kai sähkön tar­jon­ta kan­nat­taa jät­tää markki­noiden hoidet­tavak­si, kos­ka vai­h­toe­hdot ovat kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan täysin kestämät­tömiä. Julkisen val­lan tehtäväk­si jää siir­toverkko­jen vahvis­t­a­mi­nen jot­ta markki­nat toimi­vat mah­dol­lisim­man hyvin. Kun siir­toverkot ovat hyvät, sähkö on läh­es täy­delli­nen tuote markki­noiden hoidet­tavak­si: sähkö on eri tuot­ta­jien välil­lä täy­del­lisen vai­h­tokelpoista ja sen siirtämisen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat nolla.

      Se, että hin­ta nousee teol­lisen kysyn­nän vuok­si tarkoit­taa että uuden tuotan­non rak­en­tamis­es­ta tulee kan­nat­tavam­paa, ja markki­na sopeu­tuu uuteen tilanteeseen. Jos asi­aa ruve­taan val­tio­val­lan toimes­ta sotke­maan, tulos on kaikille vain ja ain­oas­taan huono. 

      Neu­vos­toli­itossa tavara oli hal­paa, mut­ta hyl­lyt oli­vat tyhjät.

      1. Uskotko että ihmiset kulut­taisi­vat sähköä ihan mielet­tömästi jos se olisi halvem­paa kuin nyt?
        Minä ja mei­dän talous ei kulut­tanut enem­män 2 vuot­ta sit­ten kun se oli vielä halvem­paa. Se on teol­lisu­us joka kulut­taa sähköä, ja sit­ten se että sitä myy­dään ulko­maille kos­ka sähkö on niukku­ushyödyke koko län­si-Euroopas­sa nyt.

        Esim tämän viikon hal­vat hin­nat pörssisähkössä johtu­vat siitä että merikaapeli Viroon on vau­ri­oitunut. Eli Viro ei voi ostaa enää sähköä Suomes­ta ja sik­si se on hal­paa Suomes­sa. Sit­ten kun kaapeli on kor­jat­tu, on sähkö taas kallista meillä.

      2. Mut­ta markki­noiden armoille sähkön tar­jon­taa ei kan­na­ta jät­tää, vaik­ka markki­noi­ta voidaankin käyt­tää hyvänä renk­inä. Ei ole ter­vei­den markki­noiden merk­ki jos hin­nat vai­htel­e­vat kuten nyt ja on edesvas­tu­u­ton­ta jos Suomen sähkön tuotan­to luovute­taan kokon­aan kau­pal­lis­ten toim­i­joiden armoille. 

        Neu­vos­toli­itol­la ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa, kuten ei edes Venäjäl­läkään jatkossa.

      3. R.Silfverberg: “Uskotko että ihmiset kulut­taisi­vat sähköä ihan mielet­tömästi jos se olisi halvem­paa kuin nyt? Minä ja mei­dän talous ei kulut­tanut enem­män 2 vuot­ta sit­ten kun se oli vielä halvempaa.”

        Jos sähkö olisi riit­tävän edullista, mei­dän taloudessamme (ker­rostaloa­sun­to, kaukoläm­pö) sähkön kulu­tus moninker­tais­tu­isi noin alku­un, pidem­mäl­lä tähtäimel­lä var­maankin monikym­menker­tais­tu­isi. Tarkoit­taa että ensin Helen alka­isi tuot­taa kaukoläm­mön sähkökat­tiloil­la, sit­ten liiken­nepolt­toaineet muut­tuisi­vat syn­teet­tisik­si, seu­raavak­si lan­noite­tuotan­nos­sa siir­ryt­täisi­in käyt­tämään vihreää ammo­ni­akkia, mal­mi pelk­istet­täisi­in vedyl­lä, ja lop­ul­ta ener­giain­ten­si­iviset kier­rä­tyspros­es­sit alka­isi­vat syr­jäyt­tää nyky­isiä teol­lisia kaivan­naisi­in ja mui­hin neit­seel­lisi­in raa­ka-aineisi­in perus­tu­via pros­esse­ja vähän kaikkialla.

        Jos sähkön hin­nas­ta tarvit­sisi välit­tää yhtä vähän kuin vaik­ka Suomes­sa veden hin­nas­ta (ilman puhdis­tuskus­tan­nuk­sia), maail­ma näyt­täisi hyvin toisenlaiselta.

    2. Jos aikoo rak­en­taa sel­l­aisia sähköä paljon kulut­tavia tehtaista kuin mitä Pohjois-Ruot­si­in suun­nitel­laan niin raken­nus­lu­van edel­ly­tyk­senä pitäisi olla että laitos on ener­gian osalta omavarainen, eli sille on raken­net­ta­va oma ydin­voimala tai iso vesivoimalaitos. Jos ei sel­l­aista paikkaa löy­dy Skan­di­navi­as­ta enää niin sit­ten jon­nekin muualle.

      1. Parem­minkin niin, ettei tuulivoimalle enää vede­tä johto­ja mihinkään. Sen sijaan jokaiseen ran­nikko­maakun­taan voisi kaavoit­taa tuuli- ja yri­tyspuis­tolle yhteisen läntin, johon kuka tahansa voi rak­en­taa tuulivoimaa ja välit­tömään yhtey­teen tätä tuulivoimaa käyt­tävää teol­lista tuotan­toa. Piuha val­takun­nan verkkoon olisi sen sijaan ohut…

      2. Eihän tuos­sa ole mitään järkeä. Sähkön paras omi­naisu­us on, että sitä on help­po siirtää paikas­ta toiseen. Ja se pitäisi kieltää? Kos­ka on ikävää kun muutkin halu­a­vat hal­paa sähköä, eikä sähkön­tuot­ta­jaa voi pakot­taa myymään hal­val­la ain­oas­taan kotitalousasiakkaille?

        Sähkö­markki­noista keskustelem­i­nen on todel­la absur­dia kun ehdo­tusten taso vai­htelee kelvot­tomas­ta totaalisen kaistapäiseen.

      3. Olen täysin samaa mieltä arkkite­hdin kanssa. Mut­ta tarkoituk­se­na edel­lä­maini­tus­sa olisikin todis­taa pienem­mässä mit­takaavas­sa, miten teol­lisu­ut­ta voi pyörit­tää tuulivoimal­la ja muil­la uusi­u­tuvil­la, se kun on kuulem­ma täysin mah­dol­lista ja kan­nat­tavaa. Ideana olisi antaa täysin vapaat kädet johonkin alueeseen, mut­ta ei vero­helpo­tuk­sia kum­mem­pia tukia tai infrapalveluita.

  15. Sähkön hin­nas­ta keskustelu sen ollessa keskimäärin jo valmi­ik­si erit­täin hal­paa on epä-älyl­lis­in­tä keskustelua mitä olen seu­ran­nut julk­isu­udessa aikoi­hin. Keskustelu nojaa aivan täysin pelkästään tun­nepo­h­jaisi­in reak­tioi­hin, joi­ta ihmisil­lä on nähdessään korkean sähkön spot hin­nan. Jos ihmiset eivät näk­isi mis­tään osta­mansa sähkön het­kel­listä hin­taa ja saisi­vat vain joka kuukausi laskun ilman sen kum­mem­paa erit­te­lyä, kukaan ei olisi välit­tänyt koko asi­as­ta, kos­ka, kuten Osmokin kir­joit­ti, sähkö on Suomes­sa jo nyt keskimäärin erit­täin halpaa.

    1. Pörssisähkölaskut talvikuukausil­ta voivat olla erit­täin iso­ja jos ere­htyy käyt­täy­tymään kuten 3,5 sentin kiin­teän sopimuk­sen olois­sa oli tapana tehdä. Sähköä saa hel­posti kulumaan suuria määriä.

      Useim­mat ihmiset eivät kaipaa arkeen­sa enem­pää liikku­via osia.

  16. Ener­giabisnes on tehnyt ihan kivasti voit­toa jälleen, ja myös osinkoa jae­taan taas ihan kivasti.
    Ihmiset koti­talouksi­neen tarvit­se­vat ener­giaa mod­ernissa maail­mas­sa läh­es samal­la tavoin kuin tarvit­se­vat vet­tä voidak­seen ylläpitää ihmis­ar­voista nyky-elämistä. Poli­it­tis­es­ti val­lit­see maas­samme taval­lisen kansalaisen näkökul­mas­ta onnek­si laa­ja yhteisym­mär­rys, että veden­saan­tia ei laa­jem­min bisnestetä voiton tavoit­telun kohteek­si. Olisiko­han mah­dol­lista saa­da aikaan myös poli­it­ti­nen yhteisym­mär­rys, että ener­giantuotan­nos­sa olisi määritel­ty jokin tiet­ty yhteinen kulu­tus­ra­ja, johon saak­ka taval­liset kansalaiset saisi­vat han­ki­tuk­si ener­giaa kaikille yhtäläiseen kohtu­uhin­taan. Täl­lä het­kel­lä osa kansalai­sista tulota­sostaan riip­pumat­ta joutuu mak­samaan sähköstään kohtu­ut­to­muuk­sia, kun taas toisaal­la sähköä saa ihan kohtu­u­tak­soin tai jopa alle sopimuk­sista sekä jopa asuinkun­nas­ta riip­puen. Esim. kun­taomis­tus-enem­mistöiset yhtiöt laskut­ta­vat oman alueen­sa sähkökäyt­täjiltä yleen­sä vähem­män kuin koko maan tasol­la keskiver­rosti eri toim­i­jat laskuttavat.
    Sähkönku­lu­tuk­sen­sa hin­noit­telun suh­teen kansalaiset ovat keskenään varsin eri­ar­voises­sa ase­mas­sa, jos­sa pien­i­t­u­loiset tietenkin jälleen eniten kärsivät.

  17. Jospa olisi saatavis­sa sähkö­sopimus mis­sä hin­ta vai­htelee enem­män kuin pörssi­hin­ta? Toki se sit­ten olisi keskimäärin halvempi.

    Halpu­us olisi mak­su joustamiskapasiteetistä. 

    Sit­ten voisi esim. investoi­da 1000 euroa (bio)- diesel-infra­puna-läm­mit­timeen, jon­ka voisi suun­na­ta vaik­ka aurinkolämpökeräimeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.