Lisää asuntoja keskustaan

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to käsit­teli aloitet­tani asumisen merkit­täväk­si lisäämisek­si keskus­tas­sa ja sen välit­tömässä läheisyy­dessä. Tässä puheen­vuoroni keskustelun alustukseksi:

Kaupunkimme keskus­tan vetovoima on viime vuosi­na heiken­tynyt. Pyrimme etsimään tähän syitä itses­tämme tai ennen kaikkea toi­sis­tamme. Sama kehi­tys kos­kee kuitenkin jok­seenkin kaikkia suuria kaupunke­ja kaikkial­la maail­mas­sa. Erikoiskaup­pa on siir­tynyt verkkoon, päivit­täis­tavarakaup­pa automar­ket­tei­hin ja toimis­to­työ paljolti etä­työk­si, muun muassa.

Helsin­ki on myös yli miljoo­nan asukkaan kaupunk­i­na kas­vanut kokolu­okkaan, jos­sa kaupun­git yleen­sä muut­tuvat yhden keskuk­sen kaupungeista mon­en keskuk­sen kaupungeiksi.

Eril­lisongel­ma Helsingis­sä on Venäjältä ja Aasi­as­ta tule­vien matkail­i­joiden katoami­nen Putin­ista johtu­vista syistä. Keskus­tan luk­suskaup­po­jen asi­akkaat eivät ennenkään tulleet keskus­taan metrol­la, mut­ta eivät myöskään autol­la, vaan Alle­gro-junal­la ja Finnairin Aasian lennoilla.

Toisaal­ta kaupunkien kesku­s­tat ympäri maail­maa ovat muut­tuneet asuinalueina paljon halu­tum­mik­si. Asun­to­jen hin­noista näkee, että näin on käynyt myös Helsingis­sä. Tämä johtuu toisaal­ta siitä, ettei ilman puhdis­tut­tua asum­i­nen ole keskus­tas­sa ole enää epäter­veel­listä ja toisaal­ta siitä, että kulu­tus on pain­ot­tunut tavaroista urbaanei­hin palveluihin.

Vas­tauk­ses­sa san­o­taan, että keskus­tan toim­i­tiloi­hin löy­tyy vielä vuokralaisia – siis toisin kuin vaikka­pa Pitäjän­mäel­lä. Keskus­ta on hyvä paik­ka toimis­toille, mut­ta on sitä myös asun­noille. Kaik­ki eivät halua asua keskus­tas­sa – onnek­si  – mut­ta nyky­istä val­ta­van paljon use­ampi haluaisi.

Eikö se, että asun­noista mak­se­taan keskus­tas­sa paljon enem­män kuin toimis­toista tarkoi­ta, että niistä on enem­män hyö­tyä asun­toina? Ainakin todis­tus­taak­ka on sil­lä, joka muu­ta väittää.

On toinenkin syy, mik­si toimis­to­ja kan­nat­taisi muut­taa asun­noik­si. Vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten arvioiti­in, että yhtä toimis­to­työn­tek­i­jää kohden tarvit­ti­in pin­ta-alaa noin 30 neliötä. Nyt uusis­sa toimis­tois­sa se on viisi­toista tai jopa kymme­nen neliötä.

Yleiskaavas­samme määrätään, että  keskus­toim­into­jen C1 alueel­la toim­i­tilo­jen ker­rosmäärät eivät saisi alen­tua. Kun pin­ta-ala työn­tek­i­jää kohden las­kee puoleen, työ­paikko­jen pitäisi siis kaksinker­tais­tua. Anteek­si nyt vain, mut­ta aja­tus on täysin epäre­al­isti­nen. Määräys pitäisi ensi­ti­las­sa muut­taa koske­maan työ­paikko­jen määrää.

Kai­vokadulle toimis­tot sopi­vat parem­min kuin asun­not, mut­ta Bule­vardil­la tilanne on toinen, samoin Etu-Töölössä. Punavuori ei ole eri­tyisen hyvin saavutet­ta­va työpaikka-alue.

Kaupunginkanslias­sa kir­joitet­tu vas­taus aloit­teeseen on nihkeä. Neljän metropy­säkin päässä keskus­tas­ta ole­va Kalasa­ta­ma ei ole keskus­tan tun­tu­mas­sakaan, eikä pitäisi olla vaikea­ta löytää tilaa päiväkodeille. Onhan paljon kivi­jalka­myymälöitä valitet­tavasti tyhjil­lään. Kru­u­nun­haas­sa lakkaute­tus­sa postikont­toris­sa on nyt yksi­tyi­nen päiväkoti.

En kuitenkaan esitä vas­tauk­sen palaut­tamista. Keskustelu puhukaan puolestaan.

 

12 vastausta artikkeliin “Lisää asuntoja keskustaan”

  1. Kun Pasi­las­sakaan ei saa rak­en­taa ensim­mäiseen viiteen ker­rokseen asun­to­ja radan ja auto­jen takia, vaan pakote­taan rak­en­ta­maan turhia toimis­tok­er­roksia, niin miten ihmeessä meil­lä voi olla radan­var­silähiöitä, jois­sa asu­taan heti radan vier­essä? Tei­dän määräyk­set tuhoaa ihan hitosti mah­dol­lisuuk­sia tässä kaupungis­sa ja niitä tulk­i­taan ihan eri taval­la eri puo­lil­la kaupunkia. Oge­lis­sa voi rak­en­taa uudet asuin­talot kiin­ni junarataan ja Kata­janokalla kel­paa seisot­taa purkau­tu­via auto­ja ja asukkai­ta pienen sil­lan takana, mut­ta sit­ten Her­ne­saar­ta ei saa rak­en­taa ja Jätkäsaaren laival­ta purkau­tu­va ruuh­ka on ihan eri kuin saman­lainen Katajanokalta.

  2. Hyvä puheen­vuoro Osmolta.
    Kiin­nit­täisin kuitenkin huomio­ta yleistyvään airbnb toim­intaan. Olisi toden­näköistä, että nämä uudet keskus­ta-asun­not meni­sivät suurelta osalta lyhytvuokraukseen.
    Minä en ole kovin hyvin pere­htynyt Helsin­gin kaavoitus­poli­ti­ikkaan. Maail­mal­la olen kuitenkin tör­män­nyt keskus­ta-alueil­la suuri­in ”asun­to­hotellei­hin”. Ovat huoneis­tosi­joit­telul­taan kuin hotelle­ja, mut­ta huoneis­tot on raken­net­tu asun­noik­si. Minus­ta ovat airbnb n ja hotellin välimuo­to. Ja parem­pi kuin airbnb, kos­ka talon omis­ta­ja hoitaa koo­tusti vuokrauksen.
    Jotenkin tun­tu­isi, että keskus­ta-alueel­la pitäisi olla kaavoitet­tuna täl­laisia huoneis­to­hotelle­ja. Ja vaikka­pa täyskiel­to airbnb toiminnalle.

    1. Mik­si ihmeessä tur­istien lyhy­taikainen majoi­tus tulisi kieltää. Se on järkevä vai­h­toe­htoinen majoi­tus­muo­to ja asun­to­jen käyt­tö­ta­pa. Helsingis­sä on tur­is­te­ja rajal­lis­es­ti eikä mitään tur­istien majoi­tus­mag­neet­tia tyyli­in Liss­abonin van­ha kaupun­ki, että tur­istien lyhy­taikaisen majoituk­sen lieveilmiöt eivät muo­dos­tu sen suurem­mak­si kuin sat­un­nais­ten vak­i­tu­is­ten asukkaiden osalta.

      1. Koti-isälle huo­maut­taisin, että en ole kieltämässä tur­istien lyhy­taikaista majoit­tamista. On kuitenkin parem­pi, että lyhy­taikainen majoi­tus tehdään koo­tusti kaavoit­ta­mal­la keskus­taan huoneistohotelleja.
        Ammat­ti­mainen airbnb majoi­tus asuinker­rostalois­sa on ongel­mallista muiden asukkaiden kannalta.

  3. Lisää vihre­itä por­vare­i­ta keskustaan. 

    Siis ihmisiä jot­ka tule­vat hel­posti ja itkut­ta toimeen ilman omaa autoa, ja jot­ka ovat samal­la ihmisiä joil­la on rahaa tai ainakin kova­palkkainen työ. 

    Niin tässä toiv­ot­tu yhtälö onnistuu.

    1. Ne vaan tup­paa­vat muut­ta­maan Espooseen omakoti­taloon, jos­sa suurem­pi vapaus.

  4. “Yleiskaavas­samme määrätään, että keskus­toim­into­jen C1 alueel­la toim­i­tilo­jen ker­rosmäärät eivät saisi alen­tua. Kun pin­ta-ala työn­tek­i­jää kohden las­kee puoleen, työ­paikko­jen pitäisi siis kaksinker­tais­tua. Anteek­si nyt vain, mut­ta aja­tus on täysin epäre­al­isti­nen. Määräys pitäisi ensi­ti­las­sa muut­taa koske­maan työ­paikko­jen määrää.”

    Aja­tus on kau­nis, mut­ta laki (MRL-uud­is­tuskokon­aisu­us) ei kai val­tu­u­ta yleiskaavaa esit­tämään määräyk­siä työ­paikko­jen määrästä. Siinä saadaan määrätä maankäytöstä. Aja­tus pitäisi sik­si muo­toil­la jotenkin toisin. Työ­paikko­jen MÄÄRÄ heiluu mm. talousti­lanteen mukana, ja olisi vaik­ka työt­tömyy­saikana aika mah­do­ton­ta valvoa sel­l­aista yleiskaavamääräystä.

  5. Miten asum­i­nen lisää kaupun­gin vetovoimaa kun suo­ma­lainen sosi­aa­li­nen kult­tuuri on muut­tunut sel­l­aisek­si, jos­sa ihmiset käyvät ruokakau­pas­sa ja kiireesti menevät himaan piiloon sosi­aal­isia tilantei­ta? Tätä use­at maa­han­muut­ta­jatkin ihmettelevät. Net­ti, verkkokau­pat, suo­ra­toistopalve­lut, pelialu­s­tat ym. “eristäy­tymistalous” on muut­tanut suo­ma­laista muutenkin heikohkoa sosi­aal­ista kult­tuuria rajusti. Keskus­to­jen elin­voima on tarkoit­taa sosi­aalisen kult­tuurin toimivu­ut­ta. Vir­tu­aal­i­todel­lisu­us, meta­ver­set, tekoälya­vattaret tule­vat kovaa vauh­tia. Eli siis kehi­tys kul­kee vah­vasti täysin keskus­tan elin­voiman paran­taniseen näh­den täysin päin­vas­taiseen suun­taan. Minus­ta esimerkik­si Töölö ja Kata­janok­ka näyt­tävät ankeil­ta paikoil­ta. Vähän näkyy ihmisiä liik­keel­lä. Alek­san­terinkatu ym. hiipu­vat. Keskus­tan vilkkaus on käytän­nössä ollut muu­ta­man kadun aiheut­ta­maa. Maail­ma muut­tuu täysin toiseen suun­taan ja on mie­lenki­in­toista nähdä minkälainen “nukku­malähiö” keskus­tas­ta tulee. Baar­it edelleen tule­vat ole­maan joillekin se pieni paikalli­nen alueelli­nen vetovoi­matek­i­jä. Niidenkin vaiku­tus vähe­nee. Nuorem­pi­en elämän­tyyli on täysin toisenlainen. 

    Min­ul­la on talo Aasi­as­sa vai­moni kanssa, sosi­aalisen kult­tuurin kon­trasti Suomeen ver­rat­tuna on valtava.

    1. Se, että onko meil­lä kult­tuuriero­ja vai on ihan yhden­tekevää. Niin kauan kuin keskus­tan asun­to­jen neliöhin­nat ovat jotakuinkin maan korkeim­mat, on aika selvää että “joku” sinne keskus­taan halu­aa muut­taa ja niitä joku­ja on selkeästi enem­män kuin niitä tar­jol­la ole­via asuntoja.

      Kyl­lä ihmiset osaa­vat ihan itse päät­tää, että halu­a­vatko he keskus­taan. Nyt puhutaan vaan siitä, että lopete­taan ihmis­ten vapaan muut­tamisen estämi­nen säädök­sil­lä. Mah­dol­lisia kult­tuuriero­ja ei tarvitse erik­seen kas­vat­taa pakot­ta­mal­la ihmisiä muut­ta­maan ympäryskun­ti­in ja lähiöihin.

  6. Helsin­ki, keskus­ta eri­tyis­es­ti, on menet­tänyt jotakin aiem­paan ver­rat­tuna. On tietysti lef­fat ja teat­ter­it mut­ta ei pelkästään niiden kävi­jämääril­lä keskus­ta elävänä pysy. On kaup­pakeskus Kamp­pi, saman­laisia löy­tyy Itik­ses­tä, Espoos­ta, Van­taal­ta, mis­tä tahansa. Rav­in­to­lat? No, tietenkin niille joiden elämä on fine diningia ja ruokaelämyk­siä. Mut­ta jokin syke keskus­tas­ta puut­tuu. Ehkä puut­tuvat juuri ne ihmiset jot­ka katu­ja elävöit­tävät nor­maalin arken­sa kaut­ta. Osta­ja-kulut­ta­ja ‑keskilu­okas­ta ei siihen yksin ole. 

    Ihan sub­jek­ti­ivi­nen heit­to, mut­ta Helsin­ki on jotenkin pienen­tynyt ole­muk­seltaan viimeisen 10 vuo­den aikana. Ihmisiä näkyy vähem­män, kadut tyhjinä suurim­man osa aikaa. Venäläis­ten pois­sao­lo on myös iso lovi. 

    Tam­perekin, oikeas­t­aan pikkukaupun­ki, tulee pian ihan iholle. Luul­tavasti näin sik­si että stadis­sa yritetään liikaa. Tehdään kaupunkia pyöräi­lyä ja pikaraitioteitä varten enem­män kuin ihmisille.
    Ilmainen vink­ki: koko Espa täysin käve­lykaduk­si, samoin kuin Alek­si. Ja oikeasti. Johonkin kohtaan hem­metin hieno katet­tu osa kat­to­jen yli, Milanon tyyli­in. Esim. Keskuskadun, ja sille uusi vetävämpi nimi.
    Ja kyl­lä: se vaatii keskus­tatun­nelin jot­ta logis­ti­ik­ka ja liikku­mi­nen mahdollistuisi.
    Tai no, voidaan­han jatkaa pyöräi­ly-ide­olo­gial­lakin. Voi kyl­lä olla että siinä kaupun­ki kuiv­uu lopullisesti.
    Eli: herä­tys kaupunkisu­un­nit­telu, asumme pian pikkukaupungissa.

  7. Helsin­ki on levin­nyt niin laa­jalle, ettei syket­tä ole riit­tävästi. Niz­za on jok­seenkin Helsin­gin kokoinen kaupun­ki mut­ta kaik­ki elämä tapah­tuu paljon sup­peam­mal­la alueel­la. Tam­pere on myös paljon sup­peampi ja läh­es kaik­ki on vielä lähel­lä. Tosin sijain­ti kah­den jär­ven välis­sä ajaa tähän. Helsingis­sä keskus­ta on paljolti läpikulkkupaikka.

  8. Minä olen aina ihme­tel­lyt mik­si ylipään­sä on kiel­let­tyä muut­taa toimis­toti­la asun­nok­si. Tässä pitäisi ottaa mallia japani­lais­es­ta kaavoituk­ses­ta, jos­sa, jos olen oikein ymmärtänyt, tiet­tyyn tarkoituk­seen kaavoite­tun alueen saa aina muut­taa vähem­män häir­it­sevään käyt­töön, mut­ta ei toisin päin. Eli siis jos alue on kaavoitet­tu vaik­ka tehtaak­si, sinne saa joku halutes­saan myös rak­en­taa toimis­to­ja tai vaik­ka omakoti­talon. Mut­ta jos alue on kaavoitet­tu asuin­taloille, sinne ei saa lait­taa mitään muuta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.