Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli aloitettani asumisen merkittäväksi lisäämiseksi keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Tässä puheenvuoroni keskustelun alustukseksi:
Kaupunkimme keskustan vetovoima on viime vuosina heikentynyt. Pyrimme etsimään tähän syitä itsestämme tai ennen kaikkea toisistamme. Sama kehitys koskee kuitenkin jokseenkin kaikkia suuria kaupunkeja kaikkialla maailmassa. Erikoiskauppa on siirtynyt verkkoon, päivittäistavarakauppa automarketteihin ja toimistotyö paljolti etätyöksi, muun muassa.
Helsinki on myös yli miljoonan asukkaan kaupunkina kasvanut kokoluokkaan, jossa kaupungit yleensä muuttuvat yhden keskuksen kaupungeista monen keskuksen kaupungeiksi.
Erillisongelma Helsingissä on Venäjältä ja Aasiasta tulevien matkailijoiden katoaminen Putinista johtuvista syistä. Keskustan luksuskauppojen asiakkaat eivät ennenkään tulleet keskustaan metrolla, mutta eivät myöskään autolla, vaan Allegro-junalla ja Finnairin Aasian lennoilla.
Toisaalta kaupunkien keskustat ympäri maailmaa ovat muuttuneet asuinalueina paljon halutummiksi. Asuntojen hinnoista näkee, että näin on käynyt myös Helsingissä. Tämä johtuu toisaalta siitä, ettei ilman puhdistuttua asuminen ole keskustassa ole enää epäterveellistä ja toisaalta siitä, että kulutus on painottunut tavaroista urbaaneihin palveluihin.
Vastauksessa sanotaan, että keskustan toimitiloihin löytyy vielä vuokralaisia – siis toisin kuin vaikkapa Pitäjänmäellä. Keskusta on hyvä paikka toimistoille, mutta on sitä myös asunnoille. Kaikki eivät halua asua keskustassa – onneksi – mutta nykyistä valtavan paljon useampi haluaisi.
Eikö se, että asunnoista maksetaan keskustassa paljon enemmän kuin toimistoista tarkoita, että niistä on enemmän hyötyä asuntoina? Ainakin todistustaakka on sillä, joka muuta väittää.
On toinenkin syy, miksi toimistoja kannattaisi muuttaa asunnoiksi. Vielä kymmenen vuotta sitten arvioitiin, että yhtä toimistotyöntekijää kohden tarvittiin pinta-alaa noin 30 neliötä. Nyt uusissa toimistoissa se on viisitoista tai jopa kymmenen neliötä.
Yleiskaavassamme määrätään, että keskustoimintojen C1 alueella toimitilojen kerrosmäärät eivät saisi alentua. Kun pinta-ala työntekijää kohden laskee puoleen, työpaikkojen pitäisi siis kaksinkertaistua. Anteeksi nyt vain, mutta ajatus on täysin epärealistinen. Määräys pitäisi ensitilassa muuttaa koskemaan työpaikkojen määrää.
Kaivokadulle toimistot sopivat paremmin kuin asunnot, mutta Bulevardilla tilanne on toinen, samoin Etu-Töölössä. Punavuori ei ole erityisen hyvin saavutettava työpaikka-alue.
Kaupunginkansliassa kirjoitettu vastaus aloitteeseen on nihkeä. Neljän metropysäkin päässä keskustasta oleva Kalasatama ei ole keskustan tuntumassakaan, eikä pitäisi olla vaikeata löytää tilaa päiväkodeille. Onhan paljon kivijalkamyymälöitä valitettavasti tyhjillään. Kruununhaassa lakkautetussa postikonttorissa on nyt yksityinen päiväkoti.
En kuitenkaan esitä vastauksen palauttamista. Keskustelu puhukaan puolestaan.
Kun Pasilassakaan ei saa rakentaa ensimmäiseen viiteen kerrokseen asuntoja radan ja autojen takia, vaan pakotetaan rakentamaan turhia toimistokerroksia, niin miten ihmeessä meillä voi olla radanvarsilähiöitä, joissa asutaan heti radan vieressä? Teidän määräykset tuhoaa ihan hitosti mahdollisuuksia tässä kaupungissa ja niitä tulkitaan ihan eri tavalla eri puolilla kaupunkia. Ogelissa voi rakentaa uudet asuintalot kiinni junarataan ja Katajanokalla kelpaa seisottaa purkautuvia autoja ja asukkaita pienen sillan takana, mutta sitten Hernesaarta ei saa rakentaa ja Jätkäsaaren laivalta purkautuva ruuhka on ihan eri kuin samanlainen Katajanokalta.
Hyvä puheenvuoro Osmolta.
Kiinnittäisin kuitenkin huomiota yleistyvään airbnb toimintaan. Olisi todennäköistä, että nämä uudet keskusta-asunnot menisivät suurelta osalta lyhytvuokraukseen.
Minä en ole kovin hyvin perehtynyt Helsingin kaavoituspolitiikkaan. Maailmalla olen kuitenkin törmännyt keskusta-alueilla suuriin ”asuntohotelleihin”. Ovat huoneistosijoittelultaan kuin hotelleja, mutta huoneistot on rakennettu asunnoiksi. Minusta ovat airbnb n ja hotellin välimuoto. Ja parempi kuin airbnb, koska talon omistaja hoitaa kootusti vuokrauksen.
Jotenkin tuntuisi, että keskusta-alueella pitäisi olla kaavoitettuna tällaisia huoneistohotelleja. Ja vaikkapa täyskielto airbnb toiminnalle.
Miksi ihmeessä turistien lyhytaikainen majoitus tulisi kieltää. Se on järkevä vaihtoehtoinen majoitusmuoto ja asuntojen käyttötapa. Helsingissä on turisteja rajallisesti eikä mitään turistien majoitusmagneettia tyyliin Lissabonin vanha kaupunki, että turistien lyhytaikaisen majoituksen lieveilmiöt eivät muodostu sen suuremmaksi kuin satunnaisten vakituisten asukkaiden osalta.
Koti-isälle huomauttaisin, että en ole kieltämässä turistien lyhytaikaista majoittamista. On kuitenkin parempi, että lyhytaikainen majoitus tehdään kootusti kaavoittamalla keskustaan huoneistohotelleja.
Ammattimainen airbnb majoitus asuinkerrostaloissa on ongelmallista muiden asukkaiden kannalta.
Lisää vihreitä porvareita keskustaan.
Siis ihmisiä jotka tulevat helposti ja itkutta toimeen ilman omaa autoa, ja jotka ovat samalla ihmisiä joilla on rahaa tai ainakin kovapalkkainen työ.
Niin tässä toivottu yhtälö onnistuu.
Ne vaan tuppaavat muuttamaan Espooseen omakotitaloon, jossa suurempi vapaus.
“Yleiskaavassamme määrätään, että keskustoimintojen C1 alueella toimitilojen kerrosmäärät eivät saisi alentua. Kun pinta-ala työntekijää kohden laskee puoleen, työpaikkojen pitäisi siis kaksinkertaistua. Anteeksi nyt vain, mutta ajatus on täysin epärealistinen. Määräys pitäisi ensitilassa muuttaa koskemaan työpaikkojen määrää.”
Ajatus on kaunis, mutta laki (MRL-uudistuskokonaisuus) ei kai valtuuta yleiskaavaa esittämään määräyksiä työpaikkojen määrästä. Siinä saadaan määrätä maankäytöstä. Ajatus pitäisi siksi muotoilla jotenkin toisin. Työpaikkojen MÄÄRÄ heiluu mm. taloustilanteen mukana, ja olisi vaikka työttömyysaikana aika mahdotonta valvoa sellaista yleiskaavamääräystä.
Miten asuminen lisää kaupungin vetovoimaa kun suomalainen sosiaalinen kulttuuri on muuttunut sellaiseksi, jossa ihmiset käyvät ruokakaupassa ja kiireesti menevät himaan piiloon sosiaalisia tilanteita? Tätä useat maahanmuuttajatkin ihmettelevät. Netti, verkkokaupat, suoratoistopalvelut, pelialustat ym. “eristäytymistalous” on muuttanut suomalaista muutenkin heikohkoa sosiaalista kulttuuria rajusti. Keskustojen elinvoima on tarkoittaa sosiaalisen kulttuurin toimivuutta. Virtuaalitodellisuus, metaverset, tekoälyavattaret tulevat kovaa vauhtia. Eli siis kehitys kulkee vahvasti täysin keskustan elinvoiman parantaniseen nähden täysin päinvastaiseen suuntaan. Minusta esimerkiksi Töölö ja Katajanokka näyttävät ankeilta paikoilta. Vähän näkyy ihmisiä liikkeellä. Aleksanterinkatu ym. hiipuvat. Keskustan vilkkaus on käytännössä ollut muutaman kadun aiheuttamaa. Maailma muuttuu täysin toiseen suuntaan ja on mielenkiintoista nähdä minkälainen “nukkumalähiö” keskustasta tulee. Baarit edelleen tulevat olemaan joillekin se pieni paikallinen alueellinen vetovoimatekijä. Niidenkin vaikutus vähenee. Nuorempien elämäntyyli on täysin toisenlainen.
Minulla on talo Aasiassa vaimoni kanssa, sosiaalisen kulttuurin kontrasti Suomeen verrattuna on valtava.
Se, että onko meillä kulttuurieroja vai on ihan yhdentekevää. Niin kauan kuin keskustan asuntojen neliöhinnat ovat jotakuinkin maan korkeimmat, on aika selvää että “joku” sinne keskustaan haluaa muuttaa ja niitä jokuja on selkeästi enemmän kuin niitä tarjolla olevia asuntoja.
Kyllä ihmiset osaavat ihan itse päättää, että haluavatko he keskustaan. Nyt puhutaan vaan siitä, että lopetetaan ihmisten vapaan muuttamisen estäminen säädöksillä. Mahdollisia kulttuurieroja ei tarvitse erikseen kasvattaa pakottamalla ihmisiä muuttamaan ympäryskuntiin ja lähiöihin.
Helsinki, keskusta erityisesti, on menettänyt jotakin aiempaan verrattuna. On tietysti leffat ja teatterit mutta ei pelkästään niiden kävijämäärillä keskusta elävänä pysy. On kauppakeskus Kamppi, samanlaisia löytyy Itiksestä, Espoosta, Vantaalta, mistä tahansa. Ravintolat? No, tietenkin niille joiden elämä on fine diningia ja ruokaelämyksiä. Mutta jokin syke keskustasta puuttuu. Ehkä puuttuvat juuri ne ihmiset jotka katuja elävöittävät normaalin arkensa kautta. Ostaja-kuluttaja ‑keskiluokasta ei siihen yksin ole.
Ihan subjektiivinen heitto, mutta Helsinki on jotenkin pienentynyt olemukseltaan viimeisen 10 vuoden aikana. Ihmisiä näkyy vähemmän, kadut tyhjinä suurimman osa aikaa. Venäläisten poissaolo on myös iso lovi.
Tamperekin, oikeastaan pikkukaupunki, tulee pian ihan iholle. Luultavasti näin siksi että stadissa yritetään liikaa. Tehdään kaupunkia pyöräilyä ja pikaraitioteitä varten enemmän kuin ihmisille.
Ilmainen vinkki: koko Espa täysin kävelykaduksi, samoin kuin Aleksi. Ja oikeasti. Johonkin kohtaan hemmetin hieno katettu osa kattojen yli, Milanon tyyliin. Esim. Keskuskadun, ja sille uusi vetävämpi nimi.
Ja kyllä: se vaatii keskustatunnelin jotta logistiikka ja liikkuminen mahdollistuisi.
Tai no, voidaanhan jatkaa pyöräily-ideologiallakin. Voi kyllä olla että siinä kaupunki kuivuu lopullisesti.
Eli: herätys kaupunkisuunnittelu, asumme pian pikkukaupungissa.
Helsinki on levinnyt niin laajalle, ettei sykettä ole riittävästi. Nizza on jokseenkin Helsingin kokoinen kaupunki mutta kaikki elämä tapahtuu paljon suppeammalla alueella. Tampere on myös paljon suppeampi ja lähes kaikki on vielä lähellä. Tosin sijainti kahden järven välissä ajaa tähän. Helsingissä keskusta on paljolti läpikulkkupaikka.
Minä olen aina ihmetellyt miksi ylipäänsä on kiellettyä muuttaa toimistotila asunnoksi. Tässä pitäisi ottaa mallia japanilaisesta kaavoituksesta, jossa, jos olen oikein ymmärtänyt, tiettyyn tarkoitukseen kaavoitetun alueen saa aina muuttaa vähemmän häiritsevään käyttöön, mutta ei toisin päin. Eli siis jos alue on kaavoitettu vaikka tehtaaksi, sinne saa joku halutessaan myös rakentaa toimistoja tai vaikka omakotitalon. Mutta jos alue on kaavoitettu asuintaloille, sinne ei saa laittaa mitään muuta.