Miten korjata sähköjärjestelmää perjantain katastrofin jälkeen

143 vastausta artikkeliin “Miten korjata sähköjärjestelmää perjantain katastrofin jälkeen”

1. Onko Ima­tran vesivoimala todel­la säätämätön? Eli teho riip­puu vain Saimaan vedenko­rkeud­es­ta. Tähän huul­lu­u­teen täy­tyy olla joku syy. Sopimus Venäjän kanssa? Tässä on pois­sa iso säätöpotentiaali.

   Vastaa

   1. Pari­isin rauhansopimus.

      Vastaa

      1. Miten Pari­isin rauhan­sopimus säätelee Ima­tran vedenko­rkeut­ta? Oletko var­ma että Pari­isin rauhan­sopimuk­ses­sa on täl­läi­nen koh­ta? Luu­len­pa että tämä kos­kee Saimaan kana­van vuokra- sopimus­ta Suomen ja Venäjän välil­lä joka on uusit­tu viimek­si 2007

      2. Kyseessä on rajan yli menevä vesi, joten on täysin kohtu­ullista ottaa huomioon rajan toinen puoli. Soini­vaarn kom­menit oli typerä.

      3. Onko Suo­mi allekir­joit­tanut Pari­isin rauhansopimuksen?

   2. Kyl­lä Ima­tral­lakin voi ohi­juok­sut­taa, kuten kaikissa muis­sakin isom­mis­sa vesivoimalois­sa, ja sitä kaut­ta säätää tuotan­toa alaspäin, ja hiukan jous­taa tuotan­nos­sa muutenkin hin­to­jen mukaan. Mut­ta ei ole mah­dol­lisu­ut­ta merkit­tävämpi­in vedenko­rkeuk­sien heilaut­tamisi­in, kos­ka ei saa aiheut­taa tul­via naa­puri­maan puolelle. Ima­tral­la aikoinaan ohi­juok­su­tus oli aika yleistäkin, kos­ka voimala oli mitoitet­tu sen ver­ran alle huip­pu­vesivir­tauk­sien. Ima­tran voimalan teho­ja on sit­tem­min nos­tel­tu usei­ta ker­to­ja, jol­loin yhä isom­pi osa vesistä saadaan myös kulke­maan tur­bi­inien kautta.

      Vastaa

   3. Ei todel­lakaan ole ja Pari­isin rauhan­sopimus­ta on tähän turha sotkea.

      Tain­ionkosken voimalaitos, jol­la säädel­lään Saimaan juok­su­tus­ta, las­kee vet­tä peri­aat­teessa luon­non­ti­laisen veden­pin­nan mukaises­ti. Kun veden­pin­ta on korkeal­la, niin vir­taa­ma on suuri ja päin­vas­toin. Saimaa­ta ei siis sään­nöstel­lä tavanomaises­sa tilanteessa. Kun veden­pin­ta poikkeaa vuo­de­na­jan keskiar­vos­ta puoli metriä ylös tai alaspäin. Voidaan eril­lisel­lä päätök­sel­lä lisätä tai vähen­tää juok­su­tus­ta. Näin tehti­in viime syksynä, kun vet­tä oli paljon ja taitaa ylimääräi­nen juok­su­tus jatkua vieläkin.

      MUTTA NYT OLENNAINEN JUTTU: Voimalaitok­set voivat juok­sut­taa viikon aikana luon­non­ti­laisen ves­imäärän halu­a­mal­laan taval­la. Siis säätää juok­su­tus­ta kulu­tuk­sen mukaan, mut­ta vain aikaisem­min mainit­se­mal­lani tavoin.

      Vastaa

2. Osmol­ta hyvä kir­joi­tus sähköstä.
   Pörssisähkön keski­hin­nan määri­tys­tä en ymmär­rä. Tulee mieleen kak­si määri­tys­tä. A tun­neit­tain sum­mat­tu hin­ta jaet­tuna kokon­ais­tun­neil­la B tun­neit­tain totan­toko­r­jat­tu hin­ta euroina jaet­tuna kokonaistuotannolla.
   Useimpi­en kulut­ta­jien kannal­ta kumpikaan edel­lä­maini­tu­ista keskiar­vo­hin­noista ei anna vas­taus­ta sähköku­luista. Minus­ta oleel­lista on arvioi­da sitä hin­taa, jota sähköy­htiö laskut­taa. Sehän on tun­neit­tain kulu­tusko­r­jat­tu hinta.
   Min­ul­la on esim usei­ta ajanko­htaan sidot­tu­ja pakol­lisia sähkön kulu­tusko­htei­ta. Kiin­teään hin­taan sisäl­tyvä ”vaku­u­tus­mak­su” kan­nat­taa maksaa.

   Vastaa

   1. Toden­näköis­es­ti ei kan­na­ta, ellei sin­ul­la ole tarve käyt­tää sähköä lähin­nä vain sil­loin, kun se on kallista. Pörssisähkön keski­hin­ta oli viime vuon­na 7 c/kWh. Mis­tään et saa kiin­teähin­taista sähkö niin halvalla.

      Vastaa

      1. Ei tietenkään saa mis­tään kiin­teähin­taista sähkö­sopimus­ta pörssisähkön keski­hin­nal­la ainakaan koti­talouk­si­in. Koti­talouk­sis­sa sähkön kulu­tus on suur­in­ta talvel­la, jol­loin sähkön pörssi­hin­takin on korkeim­mil­laan. Jos on pörssisähkö­sopimus, niin ei sitä sähköä sil­loinkaan mil­lään vuo­den keski­hin­nal­la myy­dä, vaan talvi­aikaan menee talvi­a­jan pörssi­hin­nat kun kulu­tus on isoin­ta ja kesäaikaan menee kesäa­jan alem­mat hin­nat kun kulu­tus on pien­in­tä. Keskimääräisel­lä koti­talouden kulu­tuskäyräl­lä sähkön keski­hin­ta pörssisopimuk­sel­la on korkeampi kui­ni pörssisähkön vuosikeskihinta.

      2. Hep! Voin koke­muk­ses­ta ker­toa, että tietyn­lai­sis­sa asun­nois­sa sähkönku­lu­tuk­sen ja pörssisähkön hin­nan mak­sim­it osu­vat hel­posti päällekäin — vaik­ka kyseessä olisi kaukoläm­mitet­ty kerrostalo.

         Eli kohtuu uusi ker­rostaloa­sun­to, jos­sa paljon neliöitä per nenä — täl­lä het­kel­lä sähkönku­lu­tuk­sen määrit­tää lähin­nä asun­toko­htainen ilman­vai­h­tokone, jos­sa toki on LTO, mut­ta eihän se ilman sähkö­vas­tus­ta pär­jää pakkasil­la. Tässä talos­sa asukkail­la ei myöskään ole pääsyä LTO:n sisuk­si­in (lait­teet por­raskäytävän sisäka­ton kätköis­sä) eikä sähkö­vas­tuk­sen ter­mostaat­tia pääse siten sormeile­maan (min­ulle riit­täisi ehkä pari astet­ta viileämpi sisään­tule­va kor­vausil­ma ja sil­lä säästäisi hel­posti kWh:n jos toisenkin).

         Toinen ongel­ma ilme­nee kesäl­lä — kun talo on huolel­la eris­tet­ty, ikku­nap­in­ta-alaa on jok­seenkin reip­paasti ja ikku­nat ovat “ener­giaa säästävää” mallia, niin sisäläm­pöti­la kohoaa jo kohtu­ullisil­lakin kesäkeleil­lä merkit­tävästi oloa ja työte­hoa alen­taviksi — puhu­mat­takaan kun­non helle­jak­soi­ta. Niin­pä sähkönku­lu­tuk­sen kesäisin määrit­teleekin asun­non viilen­nys siiret­tävin ilmaläm­pöpumpuin — mikä ei ole hirveän tehokas­ta, mut­ta taloy­htiö pur­ki kiin­tei­den aseenusten kiel­lon vas­ta vuosi-pari sit­ten ja kun siir­ret­tävät lait­teet on kuitenkin han­kit­tuna, niin tässäpä sitä ollaan.

         Joten siis, kun sähkönku­lu­tuk­sen mak­sim­it täl­laises­sa tapauk­ses­sa ovat yleen­sä tuulet­tom­i­na kovan pakkasen tai hel­teen päiv­inä, niin pörssisähköä on aika haas­ta­va saa­da kan­nat­ta­maan — varsinkin jos ero pörssisähkön keski­hin­nan ja määräaikaisen sopimuk­sen välil­lä jää johonkin 2–3 ¢/kWh.

         (Sinän­sä täl­laises­sa tapauk­ses­sa sähkölaskut tuskin aja­vat ketään konkurssi­in, mut­ta itse mak­san mielum­min sähköstä 30–50 €/kk kuin 50–120 €/kk.)

      3. Pörssisähkön keski­hin­ta ei vält­tämät­tä anna oikeaa kuvaa esimerkik­si omakoti­taloaan sähköl­lä läm­mit­tävän kuluista. Hin­ta pitää pain­ot­taa todel­lisel­la kulu­tuk­sel­la, jota domi­noi talvikausi. Tämä pätee mah­dol­li­sista jous­to­toimista riip­pumat­ta, arvioi tulee tehdä talousko­htais­es­ti ja kulu­tus­profi­ilin mukaan.

      4. Pörssin kuukau­den keski­hin­ta ei ylit­tänyt viime vuon­na ker­taakaan 10 sentin rajaa. Läm­mit­täjä pääsee pienel­lä vaival­la alle pörssin päivän keski­hin­nan ajoit­ta­mal­la läm­mi­tys­tä pois huipputunneilta.

      5. Jos halu­aa päästä tuo­hon pörssisähkön keski­hin­taan, niin nor­maalis­sa koti­taloudessa pitää pystyä ajoit­ta­maan kulu­tus­ta aika paljon yön tun­neille. Nor­maalil­la valveil­laolon ajan sähkön käytöl­lä toteu­tunut hin­ta on paljon korkeampi. Asia tuli todet­tua, kun pidin sähkö­sopimus­ta ker­rostaloa­sun­nos­sa muu­ta­man viikon. Omakoti­talos­sa olen päässyt jopa vähän alle pörssin keski­hin­nan, kun pakotan maaläm­pökonet­ta yön tunneille.

      6. Ker­rostaloa­sun­nos­sa toisaal­ta sähkön hin­nal­la on vähän vaiku­tus­ta mihinkään. Minä opet­telin tois­sasyksyn hin­tapi­ikkien aikana ajoit­ta­maan tis­ki- ja pyykkikoneen käytön aamuyön tun­tei­hin. Sil­lä tien­aa muu­ta­man kym­men­tä sent­tiä, mut­ta toisaal­ta siihen ei mene kuin kak­si sekun­tia, joten tun­tipalk­ka on ihan kelvollinen.

      7. Nyt ei tietenkään noin hal­paa sopimus­ta saa, mut­ta vielä lokaku­us­sa 2021 sain Hele­niltä 2‑vuotisen kiin­teähin­taisen sopimuk­sen 4,59 c/kWh. Tuli siis halvem­mak­si kuin pörssisähkö. Elet­ti­in vähän toisen­laisia aiko­ja silloin…

   2. “Keski­hin­ta” on silleen tyh­mä, että se on vain tun­ti­hin­to­jen keskiarvo.

      Todel­lisu­udessa­han sähköä oste­taan enem­män sil­loin kun se on kallista, joten todel­li­nen “oste­tun sähkön” hin­ta on korkeampi.

      Nor­pool luon­nol­lis­es­ti ei halua lahjoit­taa tilas­to­jaan, joten ihan hal­val­la ei “todel­lista” keski­hin­taa saa laskettua.

      Vastaa

      1. Minä saan oman todel­lisen keski­hin­tani selville hel­posti. Kat­son sen sähkölaskusta.

      2. Mar­rasku­us­sa pörssisähkön keski­hin­ta oli 8.64 senttiä/kWh, sisältäen alvin. Omas­sa sähkölakus­sani keski­hin­ta (ilman mar­gin­aalia) oli 10.13 senttiä/kWh. Tuo ero johtuu puh­taasti tuos­ta mainit­se­mas­tasi efek­tistä, eli sähköläm­mit­teisessä omakoti­talos­sa sähköä kuluu enem­män kylminä päivinä.

3. Mik­si ydin­voiman rak­en­tamista on jar­rutet­tu tahal­lis­es­ti aiem­min? Vihreät on läht­enyt hal­li­tuk­ses­ta kak­si ker­taa ydin­voiman lisärak­en­tamisen takia. Ydin­voiman sään­te­lyä ja byrokra­ti­aa pitäisi helpot­taa niin uudet voimalat voisi­vat valmis­tua nopeammin.

   Vastaa

   1. Suomes­sa on vain ker­ran poli­it­tisel­la päätök­sel­lä estet­ty ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen. Se tapah­tui Mat­ti Van­hasen esi­tyk­ses­tä 1990-luvun alus­sa. Vihreät ovat kyl­lä äänestäneet ydin­voimaa vas­taan, mut­ta eivät ole onnis­tuneet kaata­maan yhtäkään päätöstä Ydin­voimalu­pia on jäänyt kak­si käyt­tämät­tä, yhteen­sä 2800 MW, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen ei kannattanut.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na Osmo Soin­in­vaar­alle tuo­hon Van­hasen vas­tae­si­tyk­seen ydin­voimas­ta niin kyl­lä siinä oli taustal­la Green­pea­cen kam­pan­ja ydin­voimaa vas­taan ja tuo pon­si meni läpi myös oppo­si­tion äänil­lä. Kyseessä oli laa­jem­pi yksipuoluer­a­jo­jen ole­va poli­it­ti­nen kampanja.

      2. Eikö For­tum hak­enut Lovi­isaan kol­mat­ta lupaa, jota ei myönnetty?

      3. Rahul Somani,
         Se tosi­aan tässä “vihrei­den syy”-narratiivissa ärsyt­tää, että kun puo­let eduskun­nas­ta, jos­sa vihre­itä yksinu­meroinen pros­ent­timäärä, on jotain mieltä, on se “vihrei­den salaliitto”.
         Ikäänkuin vihreil­lä olisi jotain taikavoimia vaikut­taa muiden puoluei­den päätöksiin.

         Sak­san ydin­voimas­ta luop­umi­nenkin on “vihrei­den syy”, vaik­ka eivät olleet edes hallituksessa.

         Olis silleen rehellistä myön­tää, että ydin­voimavas­taisu­us oli ihan laa­jaa. Meil­läkin oli paljon ja pitkään kokoomus­laisia ydin­voiman vastustajia.

         Itsekin vas­tus­tan uusien ydin­voimaloiden rak­en­tamista. Niin vas­tus­taa myös Elon Musk.
         Onnek­si mielip­i­teel­lä ei ole väliä, kun talous ker­too mitä kan­nat­taa tehdä.
         Olen jo pidem­pään suosi­tee­lut ydin­voiman kan­nat­ta­jille, että kerätkää kole­hti ja rak­en­takaa kat­ti­la. Mun raho­ja ette siihen saa.

      4. toke: “Sak­san ydin­voimas­ta luop­umi­nenkin on “vihrei­den syy”, vaik­ka eivät olleet edes hallituksessa.”

         Sak­san Vihreät oli­vat kyl­lä Schröderin hal­li­tuk­ses­sa, joka alun­perin päät­ti ydin­voimas­ta luopumisesta.

      5. Kan­nat­taako vihre­itä äänestää?

4. Mykkäsen kan­nat­taa rak­en­taa ydin­voimalansa. 10 vuo­den aikana ehtii rak­en­taa pak­sum­man kaapelin Sak­saan. Sinne kyl­lä menee kaik­ki sähkö mitä saadaan tuotet­tua, kun ovat ryssi­neet oman energiantuotantonsa.

   Ja siir­tokaapelis­sa­han on se hieno hom­ma, että siinä päästöt häviävät kuten Espan­jan osta­mas­sa Marokon kivihiilisähkössä.

   Vastaa

   1. Kom­ment­ti­na Jaloselle että Mykkäsen ehdot­ta­mat ydin­voimalat ovat pieny­d­in­voimaloi­ta. Itse asi­as­sa Mykkä­nen ei kan­na­ta kaapelin rak­en­tamista Sak­saan (kos­ka Nord­Stream ja Baltic­connecor), kaapelin rak­en­tamista kan­nat­taa ener­giay­htiöt. Lupa tulee kuitenkin ministeriöstä

      Vastaa

5. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että per­jan­tain huip­puhin­nat oli­vat virhe. Torstaina puolelta päivin huu­tokaup­paan osal­lis­tuneet ennus­ti­vat sähkön kulu­tuk­sen aivan väärin ja sik­si hin­ta nousi niin korkeak­si. Sähköläm­mit­täjät oli­vat sijaiskär­si­jäitä, mut­ta ei tätä virhet­tä kukaan ilkeyt­tään tehnyt. Väärin ennus­ta­neet tekivät sen omak­si tap­piok­seen. Ensi ker­ral­la ovat viisaampia. 

   Onko kukaan laskenut onko Helenin kaltaisil­la yri­tyk­sil­lä kan­nustin­ta laskea sitä kulu­tus­ta real­is­tisem­min tai ottaa tästä virheestä opiksi? 

   Tarkoi­tan, että kos­ka Helen on myös merkit­tävä sähkön tuot­ta­ja eikä pelkästään myyjä, se oletet­tavasti hyö­tyy siitä että hin­tata­so aset­tuu korkeam­malle. Täten on kan­nat­tavam­paa olet­taa kulu­tus ennem­min yläkant­ti­in, kun tuotan­nos­ta saa niin järkyt­tävän yli­hin­nan että se on pieni murhe että on ostanut turhaan liikaa sähköä edel­lisenä päivänä. Sähkön myyn­tibisnes ottaa tap­pi­o­ta mut­ta sähkön tuotan­to­bisnes takoo kultaa?

   En väitä että vaikka­pa Helen tarkoituk­sel­la manip­u­loisi hin­taa ylem­mäs, mut­ta toisaal­ta taloudelli­nen kan­nustin mah­dol­lis­es­ti on olet­taa kulu­tusjous­tot pienem­mik­si kuin ne oikeasti ovat. 

   Ainakin itses­täni on vaikea olet­taa yri­tys­ten viisas­tu­van virheistä jot­ka lisäävät niiden voittoja.

   (ja edelleen, käytän tässä Heleniä vain esimerkkinä yri­tyk­ses­tä joka sekä myy että tuot­taa sähköä, en siis syytä Heleniä erik­seen tässä nyt mistään.)

   Vastaa

   1. Sähkön hin­nan manip­u­loin­tia valvotaan tiukasti ja sank­tiot ovat mas­si­ivisia. Kaik­ki väärin ennus­ta­neet ottivbast takki­in­sa oikein kun­nol­la ostaes­saan kalli­il­la ja myy­dessään per­jan­tain aikana säätösähkö­markki­noil­la sen takaisin halvalla.

      Vastaa

      1. Sähkön hin­nan manip­u­loin­tia valvotaan, mut­ta mil­lä perusteil­la voi väit­tää, että niin tehtäisi­in tarkasti? Vielä ker­taakaan valvon­tahis­to­ri­as­sa ei ole annet­tu Suomen sähkö­markki­noil­la olen­naisia sank­tioi­ta. Eipä juuri pohjo­is­maises­sa sähköpörssis­sä kai mis­sään toim­inta­maas­sa. Se voi ker­toa joko siitä, että kaik­ki ovat esimerkil­lisiä toim­i­joi­ta — tai sit­ten siitä, että olisi äärim­mäisen vaikea­ta osoit­taa manip­u­loin­tia edes sil­loin jos sitä tehtäisi­in, ellei manip­u­loin­tia har­joit­taisi joku todel­la amatööri.

         Taval­lisen pörssin puolel­lakaan hin­ta­ma­nip­u­loin­ti­jut­tu­ja ei ole juurikaan saatu ikinä sank­tioille asti vietyä, vaik­ka hin­ta­ma­nip­u­loin­tia aivan taku­u­var­masti on tapah­tunut lukuisia ker­to­ja. Esimerkik­si jonkun sijoit­ta­jan voi olla erit­täin kan­nat­tavaa vaikut­taa joskus siihen, mikä on jonkun arvopa­perin vuo­den viimeisen päivän viimeinen kurssi, jon­ka mukaan vaikka­pa jonkun toisen arvopa­perin, kuten rahas­ton arvo sit­ten määräy­tyy. Olisi aika usko­ma­ton­ta, jos kukaan ei olisi koskaan sel­l­aista tilan­net­ta koit­tanut hyö­dyn­tää. Vas­taavasti olisi todel­la yllät­tävää, jos sähkö­markki­noil­la ei oikeasti tak­tikoitaisi. Pienessä maas­sa kyse ei ole edes nimet­tömistä osta­jista ja myyjistä, vaan sähkö­markki­na-alal­la merkit­tävät kau­pankäyn­tios­a­puo­let tun­te­vat aika usein ihan henkilöko­htais­es­tikin toisen­sa, kun van­ho­ja opiskelukavere­i­ta on osta­mas­sa ja myymässä eri fir­moissa. Manip­u­loin­tiepäi­ly­i­hin voi aina vas­ta­ta sat­tumaan vetoa­mal­la. Valvo­jan on erit­täin vaikea­ta toden­taa, että toisin olisi, ellei joku tun­nus­ta itse jotain tehneen­sä tai ilmi­an­na kave­ri­aan. En väitä manip­u­laa­tio­ta har­joite­tun. Mut­ta valvon­nan toimivu­u­teen en usko juuri pätkääkään, kos­ka näyt­tökyn­nys on valvo­jalle lähtöko­htais­es­ti niin korkeal­la. Todis­tus­taak­ka on valvo­jal­la, ja sähkö­markki­na­toim­i­joille riit­tää, että ne kykenevät esit­tämään peruste­lut, joil­la saa nouse­maan var­teenotet­ta­van epäi­lyk­sen valvo­jan väit­teeseen vält­tääk­seen sanktiot.

      2. Heh justhan ener­gian kohtu­ullis­es­ta hin­noit­telus­ta ener­giavi­ras­to päät­ti, että voitte sopia hin­nat kesken­nänne jot­tei niis­sä ole isoa eroa jol­loin se on kohtu­ullista. Muis­sa mais­sa tuo­ta kut­su­taan .….li hin­noit­teluk­si. Ei tarvitse manip­u­loi­da kun hin­nat on sovit­tu. Mitäs jos julka­i­sisitte täy­det tilin­päätök­set jois­sa näk­isi yksi­tyisko­htais­es­ti miten vedätetään tietysti hanasaaren lakkau­tus ja keit­et­ty vesi makssaa mutta..

      3. “Sähkön hin­nan manip­u­loin­tia valvotaan tiukasti ja sank­tiot ovat mas­si­ivisia. Kaik­ki väärin ennus­ta­neet ottivbast takki­in­sa oikein kun­nol­la ostaes­saan kalli­il­la ja myy­dessään per­jan­tain aikana säätösähkö­markki­noil­la sen takaisin halvalla.”

         Tuo­ta asi­aa käsitelti­in äsket­täin Kaup­pale­hdessä. Artikke­lin mukaan Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat ainakaan eivät ilmeis­es­ti ole saa­neet yri­tyk­sistään huoli­mat­ta tutkimuskäyt­töön dataa sähkö­markki­noista, jot­ta voisi­vat tutkia ja analysoi­da sitä, mitä sähkö­marki­noil­la oikeasti on tapah­tunut. Eräs työelämäpro­fes­sori tote­si Kaup­pale­hdelle sähkö­markki­noista, että ”Jos markki­na toimii kil­pailullis­es­ti niin kuin pitäisi, kenel­läkään ei pitäisi olla piiloteltavaa”:

         https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijalta-tuli-kova-vaite-sahkomarkkinoiden-toimivuudesta-meille-ei-anneta-dataa/73d262ca-6689–470f-bbf8-e7b27e3804a6

         Nimeno­maan riip­pumat­tomien yliopis­to­tutk­i­joiden tutkimuk­sis­sa väärinkäytök­siä sivu­tuot­teena selviäisi, jos niitä on. Vira­nomainen valvo­jana työn puoles­ta ei vält­tämät­tä edes osaa nykyaikaisimpia tutkimus­menetelmiä, joi­ta innokkaim­mat aiheisi­in­sa innokkaasti suh­tau­tu­vat nuoret tutk­i­jat penko­vat ihan eri tavoin, saati uskalla esit­tää ääneen johtopäätöksiään. 

         Jos data vapautet­taisi­in yliopis­ton tutk­i­joille, voisi selvitä mm. että onko hin­tapi­ikkien kohdal­la oikeasti ollut kyse niukku­ud­es­ta, vai hin­tatak­tikoin­nista, ja että pelataanko sähkö­marki­noil­la oikeasti vihreän siir­tymän sään­tö­jen mukaan, vai polte­taanko siel­lä fos­si­il­isia polt­toainei­ta tarpeet­tomasti myös tak­ti­sista syistä jon­ain ajan­hetk­inä, ja vas­taavasti väl­tel­lään vihreää tuotan­toa jon­ain ajan­hetk­inä markki­natak­ti­sista syistä — mis­tä saat­taisi aiheutua ylimääräisiä päästöjä.

      4. Mitä ovat “mas­si­iviset sanktiot”?

      5. Ylel­lä myös tänään “Pro­fes­sorit: Ener­giay­htiöt voisi­vat manip­u­loi­da sähkön hin­taa Suomes­sa eivätkä jäisi siitä kiinni”.
         https://yle.fi/a/74–20071102

         Pro­fes­sorin mukaan valvon­ta on heikkoa, ja on ongel­ma että tieto­ja ei luovute­ta tutk­i­joiden käyt­töön. Tämä mah­dol­lis­taa Suomes­sa toimiville ener­giay­htiöille sähkön hin­nan manip­u­loin­nin jäämät­tä kiinni.

         Myös ener­giavi­ras­to myön­tää, että on mah­dol­lista että manip­u­laa­tio­ta tapah­tuu. Markki­noi­ta valvoo Suomes­sa neljä ihmistä.

         Mielestäni näi­den tieto­jen val­os­sa pidän toden­näköisenä että hin­ta­ma­nip­u­laa­tio­ta tapah­tuu ja/tai on tapah­tunut. Vaik­ka epä­to­den­näköi­nen olisi tapah­tunut että manip­u­laa­tio­ta ei ole vielä tehty, on täysin selvää että jos muu­tok­sia ei tehdä niin sitä tulee tapah­tu­maan. Kun yri­tyk­sille jätetään keino­ja lisätä voit­to­jaan vaik­ka sit­ten epäeet­tis­es­ti, niitä tul­laan käyttämään.

   2. Sähkön hin­nan ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa, sik­si kukin markki­na­toim­i­ja ennus­taa omaa kulu­tus­taan ja tuotan­toaan omista lähtöko­hdis­taan tehdessään tar­jouk­sia sähkön ostamis­es­ta tai myymis­es­tään. Parhait­en oikeaan osunut tekee parhaat päätök­set. Niin toimii markki­na­t­alous muis­sakin asioissa.

      Fin­grid tekee oman ennus­teen­sa sähkön tulev­as­ta kulu­tuk­ses­ta ja tuotan­nos­ta. Hesari tut­ki asi­aa tuoreeltaan: vuo­den ensim­mäisel­lä viikol­la Fin­grid ennusti sähkön kulu­tuk­sen 600 ‒1000 MW alakant­ti­in ma-ke, suurin piirtein oikein torstaina, ja noin 1000 MW yläkant­ti­in per­jan­taina. Sähkönku­lu­tusen­nus­teen virhe ei siis ollut sys­temaat­ti­nen mihinkään suun­taan. Ennus­t­a­mi­nen tapaa olla vaikeaa.

      Vastaa

      1. Fin­grid ei tuo­ta sähköä.

   3. Olen viimeisen noin viikon ajan seu­rail­lut sähkön tuotan­toa Fin­gridin sivul­ta. Näyt­tää että jatku­vasti todel­li­nen tuotan­to on 5–10% arvioitua suurem­paa. Jos tuot­ta­jat yrit­tävät ennus­taa parhaansa mukaan, eikö arvion pitäisi olla keskimäärin puo­let ajas­ta liian alhainen? Kyl­lä tässä taval­liselle tal­laa­jalle herää epäilys pien­estä vedä­tyk­ses­tä. Saisiko jostain ladat­tua noi­ta ennustei­ta ja toteu­tunei­ta tuotan­toluku­ja pidem­mältä ajalta?

      Mielestäni pörssimekanis­mia voisi viila­ta tekemäl­lä jonkin­laisen sys­teemin, jos­sa odotet­tua suurem­pi sähkön säästö tai tuotan­to vaikut­taisi kulu­van päivän pörssi­hin­taan. Nythän hin­ta löy­dään lukkoon jo edel­lisenä päivänä, eikä esimerkik­si viime per­jan­tain pieleen men­neet ennus­teet näkyneet hin­nas­sa. Se ei paljoa lohdu­ta että tuot­ta­jat ja myyjät yrit­tävät seu­raaval­la ker­taa ennus­taa paremmin.

      Vastaa

      1. Per­jan­tain virhe tapah­tui kulu­tuk­sen ennus­tamises­sa. Hin­ta­jous­to oli suurem­paa. Tuot­ta­jat ovat varovaisia luvates­saan toimit­taa seu­raa­vana päivänä tietyn määrän sähköä, sil­lä jos se ei onnis­tukaan, joutu­vat osta­maan puut­tuvan tuotan­non hin­nal­la mil­lä hyvän­sä ja se on usein ollut 2 euroa kilowattitunnilta.

      2. Jos ennuste olisi osunut kohdalleen, hin­ta olisi ollut alhaisem­pi ja osa jous­tos­ta jäänyt toteu­tu­mat­ta. Tuskin mikään malli on tässä kovin luotet­ta­va, kun muut­tu­jia on paljon. Teol­lisu­udessa se isoin jous­to­vara kuitenkin on, ja sähkön myyn­ti oman kulu­tuk­sen sijas­ta kiin­nos­taa var­maan alem­mal­lakin hin­nal­la kuin viime per­jan­taina nähtiin.

      3. Osmon kom­ment­tin ei näköjään voi vas­ta­ta, niin vas­taan itsel­leni. Kuin­ka varovaisia tuot­ta­jat voivat olla luvates­saan toimit­taa seu­raa­van päivän sähköä, ennen kuin syyl­listyvät markki­noiden manip­u­loimiseen? Kuka tuo­ta valvoo ja päät­tää mil­loin ollaan liian varovaisia? Kireässä markki­nati­lanteessa jo muu­ta­man sadan megawatin aliarvio kokon­ais­tuotan­nos­sa voi nos­taa pörssi­hin­taa merkit­tävästi, joil­loin kaik­ki tuot­ta­jat tekevät kivan tilin.

6. Soin­in­vaara väitti:

   “Se, että sähkö on Suomes­sa paljon halvem­paa kuin Kes­ki-Euroopas­sa johtuu siitä ja vain siitä, että meil­lä on vai­h­toe­hto kalli­ille fossiilisienergialle.”

   Ei johdu “VAIN” siitä, sil­lä asi­aan on selkeä luon­non­ti­eteelli­nenkin syy. Suomes­sa kylmä ilmas­to paran­taa voimaloiden hyö­ty­suhtei­ta ja alen­taa ener­giantuotan­non yksikkökus­tan­nuk­sia. Mm. lauhde­vesi on kylmem­pää. Sen takia Suomes­sa on Euroopan korkeim­mat hyö­ty­suh­teet ydin­voimas­sa. Vas­taavasti on toki sit­ten EU:n korkein ener­gianku­lu­tus neliötä kohti talvi­aikaan raken­nuk­sis­sakin. Ilmas­ton takia Suomes­sa on myös kansalaisil­la euromääräis­es­ti EU:n suurimpi­in lukeu­tu­vat läm­mi­tys­laskut — vaik­ka ener­gian yksikköhin­nat ovatkin alem­pia kuin eteläisessä Euroopassa.

   Vastaa

   1. On vähän parem­pi hyö­ty­suhde, mut­ta se ei selitä sitä, että sähkön keskimääräi­nen hin­ta on Suomes­sa mur­to-osa Sak­san keskimääräis­es­tä hinnasta.

      Vastaa

7. Peru­songel­ma on se, että tarvi­taan tasaista perusvoimaa, mut­ta sähkön hin­tata­son romut­tavaa lisä­tuotan­toa ei markki­nal­la jo toimi­va (tuot­ta­ja tai vähit­täis­myyjä) halua, kos­ka se vie kan­nat­tavu­u­den. Tuotan­toa on saatu raken­net­tua sitä val­tavasti sub­ven­toimal­la esim uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­totuel­la. Ihan kiva, että muut vero­jen muo­dos­sa spon­soroi­vat meitä sähkön suurku­lut­ta­jia, mut­ta ei tämä ole ihan reilua. Lehdessä luki tänään: “Suomel­la on yhä kipeä tarve lisätä edullista ja tasaista perusvoimaa”. Tämä ei päde. Ain­oat joil­la tämä “kipeä tarve” on ovat kulut­ta­ja ja siirtäjät. Sähkön tuot­ta­jil­la ja myös sähkön vähit­täis­myyjil­lä (kiin­tei­den sopimusten hin­ta seu­raa pörssisähkön hin­taa) on pikem­minkin kipeä tarve saa­da tar­jon­taa alas ja sitäkaut­ta saa­da pidet­tyä kan­nat­tavu­us kohtuullisena.
   Tuol­la jopa speku­loidaan sil­lä, että OL3 myöhästymi­nenkin oli TVOlle hyvä jut­tu: https://www.soininvaara.fi/2022/08/03/sahkon-saannostely-hyppivat-hinnat-vai-valtiollistaminen/

   Vastaa

   1. Ei kulut­ta­jil­lakaan mitään oikeasti mitään kipeää tarvet­ta ole. Jos olisi, niin kulut­ta­jat jär­jestäi­sivät osakean­nin, palkkaisi­vat pari kokenut­ta pro­jek­ti-insinööriä ja oli­si­vat kim­pas­sa investoimas­sa rahaa mankala-tuotantofir­maan joka pyöräyt­tää kasaan tasaista perusvoimaa tuot­ta­van laitoksen.

      Oikea ongel­ma on se, ettei tasaista perusvoimaa voi tuot­taa Suomes­sa mil­lään sel­l­aisel­la kus­tan­nus­ta­sol­la mitä kukaan kulut­ta­ja halu­aisi maksaa.

      Ain­oa fysi­ikan ja talouden lainalaisuuk­sia nou­dat­ta­va tapa tuot­taa suh­teel­lisen edullista perusvoimaa on luop­ua päästöki­in­tiöistä ja jatkaa fos­si­ilis­ten käryyt­tämistä kuin kul­taisel­la 60-luvul­la. Tämä vaatisi joko täysin poikkeusel­lista lob­bauskykyä EU:ssa tai EU:sta eroamista. 

      On ehkä mah­dol­lista että joskus joku kek­sii miten ydin­voimaloi­ta voidaan taas rak­en­taa jotenkin inhimil­lisil­lä hin­noil­la, mut­ta en pidät­täisi hengistys­täni kos­ka raken­nusala on kroonisen tuot­tavu­us­va­jeen takia surkeim­min kehit­tyvä ala globaalisti.

      Toinen jos­sain määrin real­isti­nen tapa on rak­en­taa Ruot­si­in ja Nor­jaan lisää tuulivoimaloi­ta + vetää pak­sumpia sähköpi­uho­ja Ruot­sista ja Nor­jas­ta Suomeen. Ja rak­en­taa Tan­skaan ja Sak­saan ja Brit­tein­saar­ille ja oikeas­t­aan kaikkialle Kes­ki-Euroop­paan ihan mitä vaan mikä pyörii ja tuot­taa sähköä joka vähen­tää noiden aluei­den osto­ja Ruot­sista / Norjasta.

      Ja lahjoa NewNew Polar Bear vetämään ankkure­i­ta pitkin Tan­skan salmia ja Nor­jan ran­nikkoa jot­ta vien­ti sakkaa siel­lä ja ain­oa vien­tisu­un­ta on meille päin.

      Vastaa

   2. Säätövoimaa on tar­jol­la Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa yllinkyllin.
      Sinne siis vain lisää letkua.

      Ener­giavaras­to­ja tarvi­taan ja toiv­ot­tavasti nyt muu­ta­ma pump­pu­voimala toteutuu.
      Helen voisi kyl perus­taa jonkun flow-akku varas­ton Uudellemaalle.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Tokelle kom­ment­ti­na että en ole millinkaan sanonut että Suomes­sa ydin­voimavas­taisu­us olisi ollut vain Vihrei­den asia.Muissakin puolueis­sa on oma ydin­voimavas­tainen siipi mut­ta se on vähem­mistössä. Sen tiedän että Van­hanen on itse katunut sitä myöhem­min että hän ajoi tuo­ta pont­ta vuon­na 1992 hyvinkin voimakkaasti eteen­päin. Van­hasen vai­h­toe­hto oli tuol­loin maakaa­sun ost­a­mi­nen Venäjältä.
         Yhdys­val­lois­sa ydin­voiman vas­tus­tuk­sen taustal­la on maan öljy­te­ol­lisu­us ja luu­len­pa että Elon Muskin ydin­voimavas­taisu­us olisi tul­lut sieltä päin.

8. “Vuon­na 2023 pörssäsähkön kuukau­den keski­hin­ta ei ollut ker­taakaan noin korkea. Kuka­han tässä oli ovela?”

   Keski­hin­nan tui­jot­ta­mi­nen harhaut­taa, jos sähköä kulut­taa eniten juuri sil­loin kuin se on kallista, kuten sähköl­lä taloaan läm­mit­tävät tekevät.

   Vastaa

   1. Ne joil­la on varaa­va sähköläm­mi­tys, var­maankin ajoit­ta­vat sen kulu­tuk­sen ajalle, jol­loin sähkö on halpaa.

      Vastaa

      1. Varaavis­sa sähköläm­mi­tysjär­jestelmis­sä voi säästää vain jos malt­taa pitää vas­tuk­set pääl­lä sil­loin kun sähkö on hal­paa ja joinakin öinä viime viikol­la on voin­ut pitää vain 5–6 tun­tia kos­ka klo 1 asti ja klo 5 jäl­keen alkaa pörssisähkön hin­ta olla läh­es sama kuin päiväl­lä. Ennen van­haan kun sai ostaa yösähköä kiin­teään hin­taan niin halvem­pi hin­ta on ollut voimas­sa klo 22 — 7.
         Sil­loin kun kitu­ut­telee 5–6 tun­nil­la niin kämp­pä aut­ta­mat­ta kylme­nee jos ulkona on 20 astet­ta pakkasta. 

         Epäreilua sähköl­lä läm­mit­tävälle on se että vuo­den 2022 jälkeisenä aikana halvin kiin­teähin­tainen on ollut 8 sentin luokkaa, ja yötar­if­fia ei ole, kun se ennen Venäjän hyökkäys­tä solmi­tuis­sa määräaikai­sis­sa sopimuk­sis­sa oli 4 sent­tiä yöl­lä ja 6 sent­tiä päiväl­lä. Teol­lisu­us taas saa ostaa vielä nyky­isin tätäkin halvemmalla. 

         Täl­laisi­na aikoina toivoo että olisi pitänyt taju­ta ostaa öljyl­lä lämpiävä talo.

      2. Ai kesälle vai? 😀 Saa olla melkois­es­ti varaa­va lämmitys.

      3. Soin­in­vaara:
         “Ne joil­la on varaa­va sähköläm­mi­tys, var­maankin ajoit­ta­vat sen kulu­tuk­sen ajalle, jol­loin sähkö on halpaa.”

         Kuukau­den keski­hin­ta ei ole sähköä läm­mi­tyk­seen käyt­tävälle oikea mit­tari eri vai­h­toe­hto­jen edullisu­u­den arvioin­ti­in. Tähän johtopäätök­seen ei vaiku­ta se, on sähköläm­mi­tys varaa­va vai ei. Suomen talveen kuu­luu usein pidem­piä pakkas­jak­so­ja, ja näi­den aikana pörssisähkön hin­ta voi pysyä huo­mat­ta­van korkeana päiviä tai viikko­ja yhtä­jak­sois­es­ti. Täl­lais­ten jak­so­jen yli ei päästä pelkän varaa­van sähköläm­mi­tyk­sen voimin. Lop­pu­osa kuukaud­es­ta voi olla hal­pa, mut­ta sil­loin tarvi­taan myös vähem­män lämmitystä.

9. Soin­in­vaara ennakoi tulevaa:

   Tässä on virheelli­nen oletus:

   “Nyt myyjien ei kan­na­ta tak­tikoi­da tar­jouk­sis­saan, vaan kaikkien kan­nat­taa tar­jo­ta omien muut­tuvien kus­tan­nusten­sa hin­nal­la. Tuo toinen jär­jestelmä pakot­taisi taktikointiin.”

   On täysin epäuskot­ta­va väite, etteikö täl­lä het­kel­lä myyjäos­a­puolen kan­nat­taisi tak­tikoi­da tar­jouk­sis­saan. Ener­gia­markki­na on oli­gop­o­li, jos­sa on erit­täin niuk­ka tar­jon­nan kasvumah­dol­lisu­us tietyis­sä tilanteis­sa. Tietenkin sel­l­aises­sa markki­nas­sa on järkevää tak­tikoi­da, jos myyjäpuo­let yhtään halu­a­vat edis­tää omaakin etu­aan. Sel­l­aises­sa markki­nas­sa etenkin iso­jen toim­i­joiden aika hyvät mah­dol­lisu­udet jatku­vasti arvioi­da sitä, että jos itse tekee jotain, niin mitä siitä seu­raa kokonaismarkkinaan.

   Per­jan­tain vikati­lantei­ta ener­gia­markki­noi­ta valvo­van vira­nomaisen joh­dos­ta joku kom­men­toi lehdis­tölle jotenkin niin, että ei vikati­lanne ollut kellekään kan­nat­tavaa. Nopeasti tilan­net­ta lask­ien tulin kyl­lä itse toiseen tulok­seen. Saat­toi olla taloudel­lis­es­tikin kan­nat­tavaa pitää voimalaa kiin­ni, jon­ka seu­rauk­se­na kaiken muunkin tuotan­non hin­ta kohosi (pait­si sen osan, jon­ka hin­nat oli jo ennal­ta sovit­tu). En väitä, että viko­ja olisi tekaistu tarkoituk­sel­la, vaan kyseenalais­tan vain sen ajatuk­sen, etteikö sähkö­markki­noil­la esimerkik­si vikati­lanteis­takin voisi joskus voi­da saa­da taloudel­lista hyötyä.

   Ylipäätään tak­tikoin­ti­in on ener­gia­markki­noil­la eri­no­maisia mah­dol­lisuuk­sia. Markki­nat ovat hyvin rajal­liset. Suomen markki­nahin­nat sähköpörssis­sä määrit­tyvät pääasial­lis­es­ti vain noin koural­lisen toim­i­joi­ta toimes­ta niis­sä tilanteis­sa, jois­sa siir­toka­p­a­siteet­ti­tarve ulko­mail­ta ylit­tyy. Jos halu­aisi manip­u­loi­da markki­noi­ta, se onnis­tu­isi sähkö­markki­noil­la paljon helpom­min kuin yleisessä pörssis­sä, jos­sa kuka tahansa voi tehdä kaup­paakin ja aset­taa itse tar­jouk­sia molem­pi­in suun­ti­in. Sähköpörssin kum­mallisu­us on se, että jos las­kee kysyn­nän yli, vas­taa siitä, että sähkölle myös löy­tyy käyt­tö. Sähkön hin­taa kallis­taa myös se, jos nämä har­vat markki­naos­a­puo­let tekevät lasku­virheitä — suun­taan tai toiseen.

   “Suo­raan sähköläm­mi­tyk­seen hairah­tuneet remon­toi­vat talon­sa varaavaa sähköläm­mi­tys­tä käyttäväksi.”

   Tuo­hon en usko. Siinä ei olisi mitään järkeä, että tuo­taisi­in sato­ja tuhan­sia kilo­ja varaavaa mate­ri­aa taloi­hin jälkikä­teen sisälle, mikä olisi pois käytet­tävästä tilas­ta. Jos on betoni­ta­lo valmi­ik­si, se on varaa­va. Jos on tehty talo kevy­istä heikosti varaav­ista mate­ri­aaleista, ei sitä jälkikä­teen enää muute­ta. Suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen kohteisi­in laite­taan läm­pöpump­pu­ja. Lisäk­si niis­sä on eri­tyisen help­po ajoit­taa läm­mi­tys­tä sähkön hin­nan mukaan.

   Vastaa

   1. En näe mitään syytä, mik­si pien­talon pihalle ei upotet­taisi 10–100 kuu­tion hiekka-akkua.
      Eihän sil­lä viikkoa läm­mitetä, mut­ta vuorokau­si­vai­htelu pite­nee muu­ta­maan päivään.

      Vastaa

      1. Resis­ti­ivisel­lä sähköläm­mi­tyk­sel­lä voi hiekkaa tai soraa läm­mit­tää erit­täin kuumak­si, jol­loin 100 kuu­tio­ta riit­täisi todel­la pitkäk­si aikaa, var­masti yli viikok­si pakkasel­lakin. Mut­ta ei läm­mön saami­nen käyt­töön ole niin help­poa ja hal­paa, muuten­han kaikil­la olisi jo tuollainen.

10. Kor­jaus edel­liseen kir­joituk­seeni. Kohdas­sa “Siinä ei olisi mitään järkeä, että tuo­taisi­in sato­ja tuhan­sia kilo­ja varaavaa mate­ri­aa taloi­hin jälkikä­teen sisälle, mikä olisi pois käytet­tävästä tilas­ta.” piti lukea TAI, eli että “Siinä ei olisi mitään järkeä, että tuo­taisi­in sato­ja TAI tuhan­sia kilo­ja varaavaa mate­ri­aa taloi­hin jälkikä­teen sisälle, mikä olisi pois käytet­tävästä tilasta.”

    Vastaa

11. Tietysti jos arvote­taan kaikkea vain rahal­la ja halu­taan muoka­ta ihmi­sistä vain rahan perässä juok­se­via homo eco­nom­icuk­sia, niin voi tun­tua järkevältä että ihmiset pan­naan juok­se­maan niukko­jen resurssien perässä, sen sijaan että panos­tet­taisi­in siihen että taataan kaikille kohtu­uhin­tainen sähkö ainakin perus­tarpei­ta varten.

    Toki kyl­lä kulu­tusjous­toakin tarvi­taan, mut­ta ei sen varaan kovin paljoa pidä laskea. Jos hin­to­jen vai­htelu jatkuu nykyisen kaltaise­na, niin on var­maa että pörssisähkön käyt­täjien määrä vähe­nee nykyis­es­tä n. 29 pros­en­tista. Sen jäl­keen kulu­tusjous­toon ei voi­da enää luot­taa, niin kuin tehti­in nyt, kos­ka niitä jous­tavia ei löy­dy. Suuri syy val­tavi­in hin­tapi­ikkei­hin on var­masti siinä että meil­lä on nyt niin paljon pörssisähkön käyt­täjiä joiden jous­ton varaan voiti­in laskea nos­ta­mal­la hin­nat pos­ket­tomik­si. Kun tuol­laisia hin­tapi­ikke­jä esi­in­tyy on se aivan selvä merk­ki siitä ettei markki­noil­la kaik­ki ole kun­nos­sa . Kyl­lä ainakin sen ver­ran ylimääräistä säätövoimaa pitää olla, että kyet­täisi­in kor­vaa­maan per­jan­taina viko­jen takia seisonei­den voimaloiden tai vaik­ka yhden ydin­voimalankin pysäyt­tämisen aiheut­ta­ma tehovaje.

    Mie­lenki­in­toista on sekin kuin­ka mon­et tun­tu­vat ole­van huolestuneem­pia sähkön­tuot­ta­jien “riittävistä“voitoista kuin kulut­ta­jista, kun puhutaan tarpeesta taa­ta kaikkien sähkön­sään­ti kohtu­uhin­taan. Sitä se markki­na­fun­da­men­tal­is­mi teettää.

    Vastaa

    1. Mielestäni sähkö on ihan kohtu­uhin­taista, nytkin saa alle 10cnt/kwh kiin­teähin­taisia sopimuk­sia, keskel­lä kovimpia pakka­sia kun samal­la koko Euroop­pa sin­nit­telee Venäjän ener­gias­ta irtau­tu­mis­es­ta. Ver­rokki­na siir­to mak­saa syr­jäseuduil­la enem­män kuin sähkö.

       Kuin­ka hal­paa sen pitäisi olla että kri­itikot pitäi­sivät sitä kohtuuhintaisena?

       Vastaa

12. Sähkön hin­tapi­ik­ki kielii aina kohon­neesta sähkökatkon riskistä, ja tätä ei tulisi huolto­var­muu­den nimis­sä sal­lia. Tek­sasin 2021 katas­trofi riit­täkään varoitukseksi.

    Sää­var­maa tuotan­toka­p­a­siteet­tia tulee rak­en­taa lisää, eiköhän aina kysymys ole kuka tämän tulee mak­saa — tuot­ta­jat, kulut­ta­jat vai val­tio. Voinemme odot­taa hal­li­tuk­selta jotain päätöstä tämän suh­teen lähi­aikoina, mut­ta itse toteut­taisin kap­a­siteet­tivelvoit­teena: jokaisen sähkön­tuot­ta­jan pitää kyetä tuot­ta­maan x % kap­a­siteetista säässä kuin säässa.

    Vastaa

    1. Mitä järkeä on pakot­taa tuulivoiman omis­ta­jat osta­maan itselleen nykyiset vesivoimalat? Miten se helpot­taa tilannetta?
       Etu tul­lut esit­täneek­si, että sähköläm­mit­täjän on ostet­ta­va sähköä samal­la tehol­la ympäri vuoden?

       Vastaa

       1. Kap­a­siteet­tivelvoitet­ta ei tarvitse aset­taa taan­tu­vasti (se ei vält­tämät­tä onnis­tu­isi muutenkaan, pykälät kun ovat mitä ovat), mut­ta tule­vi­in ener­gia-investoin­tei­hin se vaikut­taisi. Laite­taan alku­un vaik­ka 50% kunnes kap­a­siteet­tion­gel­maa ei enää ole, lukua voi laskea.

          Nykyti­lanteen ongel­ma on siinä, että sääri­ip­pu­vaiset investoin­nit tekevät sää­var­moista investoin­neista vähem­män kan­nat­tavia, jol­loin niitä ei tehdä.

          Mitä jälkim­mäiseen kom­ment­ti­isi tulee, jätän sen omaan arvoonsa.

       2. Edelleen tuo johtaisi siihen, että tuulivoimaan investoisi lähin­nä Kemi­jo­ki oy, jol­la on säätövoimaa vanhastaan.
          Ajatuk­sesi haiskah­taa vah­vasti suun­nit­te­lu­taloudelta. Uno­h­dat markki­namekanis­min hyödyt.

       3. Voisiko suun­nit­te­lu­talous toimia markki­noi­ta parem­min, kun kulu­tus ja tuotan­to ovat jous­ta­mat­to­mia (lyhyel­lä aikavälil­lä)? Päivän Hesaris­sa asi­aa kom­men­toi For­tu­min Simon-Erik Ollus. Nyky­muo­toisia markki­noi­ta puo­lus­te­taan lähin­nä sil­lä, että se toimii tule­vaisu­udessa (kun­han kaiken­laista teknolo­giaa saadaan kehitet­tyä ja otet­tua käyttöön).

    2. Se tot­ta että hin­tapi­ik­ki indikoi myös sähkökatkon riskiä, eikä sitä pitäisi sik­sikään sallia.

       Ja se on tot­ta että sää­var­maa kap­a­siteet­tia tarvi­taan heti lisää ja koko ajan sopi­vasti lisää sitä mukaa kun säästä riip­pu­vaista kap­a­siteet­tia kas­vate­taan. Kos­ka jonkun on tuo sää­var­ma säätövoima kum­minkin raken­net­ta­va, niin kenen se on sit­ten tehtävä? Aja­tus­ta että se olisi sidot­tu velvoit­teek­si jollekin ei kan­na­ta tyr­mätä ainakaan niin kauan kuin ei esitetä mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Eikä velvoit­teen tarvitse tarkoit­taa varsi­naista omaa rak­en­tamista vaan vaikka­pa osal­lis­tu­mista rahoitukseen.

       Hal­li­tuk­sen olisi kuitenkin jo pian aika saa­da tehtyä päätök­siä asi­as­sa, mut­ta mitään ei tun­nu syn­tyvän. Selit­te­lyä vaan vaik­ka vielä vuosi sit­ten uho nyky­isil­lä hal­li­tus­puolueil­la oli kova ja aikaa on ollut toteut­taa asi­at oman uhon mukaisi­na nyt hal­li­tu­vas­tu­us­sa. Ovatko lapaset hukas­sa, vai mikä mät­tää? Taitaa mät­tää siitä että tuli uhot­tua päättömyyksiä.

       Vastaa

       1. Hin­tamekanis­mi voinee hoitaa tarvit­ta­van säätövoiman rak­en­tamisen. Markki­nat pystyvät pun­nit­se­maan säätövoiman kysyn­tää sen hin­taa vas­taan parem­min kuin joku virkamies.

       2. Sare­so­ja: “Markki­nat pystyvät pun­nit­se­maan säätövoiman kysyn­tää sen hin­taa vas­taan parem­min kuin joku virkamies.”
          Markki­nat eivät pysty pun­nit­se­maan kansalais­ten tarpei­ta teol­lisu­u­den ja sähkön hin­tansa suo­jan­nei­den suurku­lut­ta­jien tarpei­ta vastaan.

       3. Vaik­ka teol­lisu­us on suo­jan­nut sähkön­sä, niiden kan­nat­taa kuitenkin jous­taa kulu­tuk­ses­saan toimia pörssisähkön hin­nan mukaan. Voihan sen suo­jatun sähkön myy­dä ja myydäänkin.

       4. R.Silfverberg: “Markki­nat eivät pysty pun­nit­se­maan kansalais­ten tarpei­ta teol­lisu­u­den ja sähkön hin­tansa suo­jan­nei­den suurku­lut­ta­jien tarpei­ta vastaan.”

          Kyl­lä pystyvät, ainakin siihen suun­taan, jos­sa teol­lisu­us ja muut suuret kulut­ta­jat vähen­tävät kulu­tus­taan. Tämä johtuu siitä, että suo­jaus tehdään johdan­naisil­la, joi­ta on ostet­tu tiet­ty määrä. Jos sähkön hin­ta nousee tarpeek­si korkealle, on tuot­toisam­paa lait­taa lait­teet kiin­ni ja myy­dä johdan­naiset takaisin markkinoille.

       5. Olk­ilu­odon koko tuotan­to perus­tuu Mankala-peri­aat­teeseen, eli omis­ta­jil­la on oikeus ja velvol­lisu­us ostaa sähköä kiin­teäl­lä hin­nal­la. Ne voivat kuitenkin myy­dä sähkön­sä pörssi­in, kuten UPM tekee usein. UPM onkin Suomen kan­nat­tavin ener­giay­htiö, jol­la on kuitenkin kalli­ina har­ras­tuk­se­na tehdä paperia.

    3. Aurinkopa­neel­it revitään katoil­ta äkkiä alas jos paneel­in mukana tulee velvoite pyörit­tää diesel­gen­er­aat­to­ria aina kun ei paista…

       Markki­nat hoitaa tämänkin paremmin.

       Vastaa

13. sen ver­ran taidan kap­a­siteet­tivoimaa kan­nat­taa että jokin kan­nuste sille pitää olla, mut­ta ei tarvitse olla samal­la hin­nal­la, tai leiv­ot­tuna keskiar­voihin. eli kun sitä käytetään niin saa veloit­taa … extraa. kap­a­siteet­tivoimana käy myös varastointi.

    en suosit­tele äänetämään seuraavaa.
    https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13092
    olen ruven­nut miet­timään, pitäisikö kansalaisa­loite pois­taa käytöstä. lähin­nä että 50 000 raja ei olisi käytössä ja eikä menisi automaat­tis­es­ti eduskun­taa … vaiko siel­lä silppuriin.

    kun tämä oikeistopelleily … vai oliko hal­li­tus … on mitä on, tässä on ihan oikeasti ris­ki että toimi­va saadaan ojaan. pitikö men­nä luke­maan se oikeis­to-oksen­nus … hal­li­tu­so­hjel­ma, joten ennakko asetel­ma ei ennakoi hyvää.

    on ollut pörssi sähköä vajaa vuosi, yleen­sä hin­nat ollet jo niin nau­ret­tavia että pörssi­hin­to­ja viit­si edes kat­sel­la. hin­nat olleet jopa negati­ivisi­akin, enkä tarkoi­ta vain jonkun nor­jalaisen fir­man tar­jous käm­me­jä. muuten, kum­masti ne negati­iviset hin­nat kelpaa.

    Vastaa

14. Sähkön varas­toin­nis­sa on otet­ta­va huomioon hyö­ty­suh­teet (sähkö -> vety -> sähkö) ja laitosten kuten elek­trolyy­serei­den käyt­töas­teet, mikä paran­taa ydin­voiman kil­pailu­asetel­maa. Varas­toitu sähkö ei enää olekaan niin edullista kuin saat­taisi kuvitella.

    Lisäk­si on syytä muis­taa, että fos­si­ilit­tomaan maail­maan pääsemisek­si ei riitä, että nykyiset sähköjär­jestelmät muun­netaan päästöt­tömik­si. Kokon­aisen­er­gian kulu­tus pitää saa­da päästöt­tömäk­si. Tähän tarvi­taan vetyte­knolo­giaa ja vedyn tuot­tamiseen dedikoitua päästötön­tä sähköä. Rauli Par­ta­nen on käsitel­lyt tätä aihet­ta ansiokkaasti Verde-lehden artikke­lis­ar­jas­saan. Hänen näke­myk­sen­sä mukaan vedyn tuot­tamiseen tarvi­taan ydin­voimaa, se pitäisi vain tuot­teis­taa kunnolla.

    https://verdelehti.fi/2021/01/31/tulevaisuuden-vety-osa-1-vedyn-tarve-on-paljon-odotettua-suurempaa/

    Vastaa

    1. Jos sähkön varas­toin­nis­sa vedyn kaut­ta menetetään 2/3 ener­gias­ta ja syötet­ty sähkö on ilmaista, ilmaista on myös ulos tule­va sähkö. Puhu­mat­takaan siitä, että syöte­tyn hin­ta on negati­ivi­nen. Tietysti tuo lait­teis­to mak­saa jotain.

       Vastaa

       1. Nyt kyl­lä menee ajat­telusi sit­ten aivan totaalis­es­ti met­sään. Ensin­näkään tämä nol­lahin­taan pörssis­sä myytävä sähkö ei ole ilmaista. Sen takana ovat investoin­tikus­tan­nuk­set, jot­ka täy­tyy kuo­let­taa. Mitä suurem­man osan ajas­ta tuulivoimatuot­ta­jien saa­ma pörssi­hin­ta on nol­la, sitä korkeam­mal­la hin­nal­la he joutu­vat myymään PPA-sopimuk­sia ja suo­jaa­maan oman tuotan­ton­sa myyn­tiä. Olet var­masti kuul­lut kan­ni­bal­isaa­tios­ta, joten miet­tisit edes hie­man ennen täl­laisia kom­ment­te­ja. Toisek­si, elek­trolyysil­lä tuote­tun vedyn hin­taan vaikut­taa sähkön hin­nan lisäk­si elek­trolyy­se­rien käyt­töaste ja pros­es­si­te­ol­lisu­u­den tasaista vedyn kysyn­tää varten tarvit­ta­va vedyn varas­toin­ti. Vedyn­tuotan­toa ei voi perus­taa 20% käyt­töas­teelle. Elek­trolyy­serei­den ja varas­toin­nin investoin­tikus­tan­nuk­set pitävät tästä huolen. 

          Teen työk­seni ener­gia­jär­jestelmä mallinnuk­sia yliopis­tossa ja har­mit­taa täl­laiset hark­it­se­mat­tomat ilman riit­tävää ymmär­rystä tehdyt ulostu­lot: ne johta­vat luk­i­jakun­taa harhaan.

       2. Olen hyvin tietoinen siitä, että tuulivoimal­la on kiin­teitä kus­tan­nuk­sia ja että tuulivoiman saa­ma keski­hin­ta alit­taa roimasti sähkön keski­hin­nan sik­si, että tuulisi­na aikoina sähkö on halvempaa.

       3. Sekä elek­trolyy­seri, jol­la vetyä tehdään vedestä sähköl­lä, että sähköken­no, jol­la siitä tehdään uudelleen sähköä, tuot­ta­vat siis 2/3‑osan ener­gias­ta läm­pönä ja lop­un sähkönä. Kun maini­tut lait­teet sijoite­taan kaukoläm­pöverkos­ton var­relle, saadaan myös “hukkaläm­pö” hyö­tykäyt­töön. Edullisen sähkön tilanteessa kan­nat­taa käyt­tää elek­trolyy­ser­iä run­saasti yleistynei­den sähkökat­tiloiden sijaan ja kalli­in sähkön tilanteessa hyödyk­si saadaan taas sekä polt­to­ken­non tuot­ta­ma sähkö että läm­pö. Uuden ajan yhteis­tuotan­toa siis.

          Kesäkaudel­la tilanne on toki toinen, sil­loin hukkaläm­mölle ei ole käyt­töä. Tämä jär­jestelmä on eri­tyisen kan­nat­ta­va tääl­lä kaukana pohjoises­sa, jos­sa läm­mi­tyskausi kestää yli puo­let vuodesta.

          Onko läm­pöpump­pu sit­tenkään järkevä investoin­ti vetypros­es­si­in ver­rat­tuna? Mil­loin toimis­saan tyyp­il­lis­es­ti lyhyt­näköi­nen Helen investoi ensim­mäiseen jär­jestelmään, joka sisältää elek­trolyy­serin, vedyn säi­ly­tyk­sen ja polttokennot?

       4. Eero Hirvi­jo­ki,
          asiantun­ti­jan voi olla välil­lä haas­tavaa yksinker­tais­taa asetel­maa, niin, että näkee met­sän puilta.

          Kun sähkön hin­ta on nol­la, on se ihan oikeasti _ostajalle_ ilmaista.

          Jos meil­lä olis pump­pu­voimala, joka ostaa sähkön, kun hin­ta alle 3c/kWh ja myy, kun hin­ta on yli 10, niin paljonko vuodessa tulis varaus­tun­te­ja ja purkaustunteja?
          Paljonko vesi hai­h­tu­isi yläal­taas­ta kuukaudessa? Kan­nat­taisiko enne­min kiskoa sinne ylös van­ho­ja junavaunuja?

          Eivätkö kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­isi ener­giavaras­to­jen tuo­mas­ta volatili­teetin laskusta?

15. “Suo­ras­taan hupaise­na pidän niitä ide­ol­o­gis­es­ti väritet­tyjä puheen­vuoro­ja, joiden mukaan ongel­mana on vihreä siir­tymä, siis siir­tymä fos­si­ilis­es­ta ener­gias­ta uusi­u­tu­vaan. Sähkö on todel­la kallista siel­lä, mis­sä se tuote­taan maakaa­sua tai kivi­hi­iltä polt­ta­mal­la. Kos­ka olin itsekin lakkaut­ta­mas­sa kivi­hi­ilivoimalaa, ker­ron nyt, että se tapah­tui puh­taasti taloudel­li­sista syitä. Kivi­hi­ilen polt­to ei kan­na­ta, eikä kan­na­ta turpeen polt­tokaan. Todel­la kallista pitää sähkön olla, että sitä kan­nat­taa kivi­hi­ilel­lä tehdä. Toisin kuin usein väitetään, turpeen polt­toa ei ole kiel­let­ty. Sitä saa polt­taa, jos halu­aa haaska­ta rahaa.”

    Ehkä tämän logi­ikan ongel­mallisu­us käy ilmi arkises­sa esimerkissä. Kuvitel­laan ske­naario, jos­sa lain­säätäjä nos­taa polt­toainei­den vero­tus­ta liiken­teen päästö­jen vähen­tämisek­si. Kos­ka liikenne ei vaan voi lop­pua, se alkaa sähköistyä. Kun sit­ten lop­ul­ta polt­toain­everon nousus­ta suiv­aan­tunut van­hal­la ben­sa-autol­la aja­va kansalainen alkaa syyt­tää liikku­misen hin­nan nousus­ta liiken­teen sähköistymistä, lain­säätäjä vas­taa kri­ti­ikki­in ja ker­too, että jos liikenne ei olisi sähköistynyt, polt­toain­everoa olisi pitänyt korot­taa vielä enem­män tavot­tei­den saavuttamiseksi(vrt. “sähkö olisi vielä kalli­im­paa, jos emme olisi aloit­ta­neet päästö­jen vähen­tämistä ajois­sa”). Kansalainen on kyl­lä väärässä syyt­täessään juurisyyn sijaan siitä seu­raavaa ilmiötä, mut­ta uskoo silti ole­vansa oikeil­la jäljillä. 

    Vihreää siir­tymää täy­tyy uskaltaa puo­lus­taa järkiar­gu­menteil­la eikä yrit­tää puo­lus­taa vihrei­den vai­h­toe­hto­jen parem­muut­ta sil­lä, että muista vai­h­toe­hdoista on tehty lain­säädän­nöl­lä huonom­pia. Kivi­hi­ilen, maakaa­sun ja turpeen polt­tamisen kalleus johtuu pitkälti vihreään siir­tymään tähtäävistä päästökau­pan kaltai­sista asioista ja se pitäisi voi­da myön­tää. Vihreä siir­tymä on pakko tehdä ja hin­nat tule­vat laske­maan, mut­ta kansalainen näkee kierte­lyn läpi.

    Vastaa

    1. Fos­si­ilisen ener­gian kalleus johtuu siitä, että totaal­ista ilmas­to­tuhoa yritetään edes vähän torjua.
       Niin ja kansan köy­hyys tietysti johtuu siitä, että Suomen pankin sete­liv­aras­tossa on ovet lukit­tu. Se on vähän sama asia.

       Vastaa

       1. No sil­loin­han se johtuu vihreästä siirtymästä.

       2. Onko totaalisen ilmas­to­tuhon tor­ju­mi­nen lop­pu­vi­imek­si eri asia kuin vihreä siir­tymä? Kysyn tätä edelleen korostaen, että ne toimet täy­tyy silti tehdä.

          Jos vihreä siir­tymä ei nos­ta ener­gian hin­taa, mik­si sitä ei ole tehty aiemmin?

       3. Hyvin edulli­nen tuulivoima kehitet­ti­in vas­ta muu­ta­va vuosi sit­ten. Joskus 15 vuot­ta sit­ten tuulivoimaloille luvat­ti­in 85 €/MWh taku­uhin­ta. Enää ei luva­ta vaan tuulivoiman kus­tan­nuk­set ovat suun­nilleen 30 €/MWh

       4. Vili: “Jos vihreä siir­tymä ei nos­ta ener­gian hin­taa, mik­si sitä ei ole tehty aiemmin?”

          Tuulivoima­han on globaalis­sa mit­takaavas­sa (VRE) pieni piristysruiske.

          Kan­nat­taa kat­soa, mitä aurinkopa­neel­ien wat­ti-hin­noille on tapah­tunut viimeisen 30 vuo­den aikana.
          Se on määrit­tänyt nopeuden.

16. Tämä olisi ihan hyvä ehdo­tus, eli julki­nen sek­tori säätäisi elek­ti­ivistä kulu­tus­ta hin­nan mukaan ja toisi näin paljon ennustet­tavaa joustoa.

    Uskon myös markki­noiden toimi­van sit­ten, että ne joiden mie­len­rauha ei kestä pörssisähköä, siir­tyvät kiin­teisi­in sopimuk­si­in ja lisäävät täten sähkön myyjien kan­nustet­ta investoi­da kapasiteettiin.

    Vastaa

17. Sähkön myyjät voisi­vat myös tuo­da markki­noille niitä “älykkään sähköverkon” ratkaisu­ja, jol­loin kulut­ta­jien kulu­tus­ta ei tarvit­sisi pelkästään arvail­la. Esim. resis­ti­ivisen sähköläm­mi­tyk­sen ohjauk­sen kor­vaami­nen älykkääl­lä ver­si­ol­la, johon kulut­ta­ja piirtää oman kipukäyrän­sä, joka taas välitetään myyjäyhtiölle.

    Vastaa

18. “Kymme­nen vuo­den kulut­tua meil­lä on puoli miljoon­aa sähköau­toa, joiden akut muo­dosta­vat noin 25 000 megawat­ti­tun­nin sähkö­varas­ton. Se voidaan organ­isoi­da osak­si sähköturvallisuutta.”

    Tuo­hon en paljoa luottaisi.
    Tule­vaisu­udessa val­taosa sähköau­toista tuo­daan käytet­tynä Suomeen.
    Täl­lä het­kel­lä ei kai yksikään tai siis ainakaan 99% kanns­ta ei tue sähkön siir­toa ulos autosta.

    Tuo­ta ulos­si­ir­toa varten tarvii sit­ten kokon­aan uuden oman infransa.

    Sähköau­to­jen sähkö mak­saa muille kuin omakoti­taloa­sukkaille yleen­sä moninker­tais­es­ti pörssi­hin­taan näh­den, joten on hyvin vaikea nähdä, mis­sä tilanteessa niistä olisi kan­nat­tavaa myy­dä sähköä mihinkään järkevään hin­taan ulos.

    Ja sit­ten sitä ker­ran 50 vuodessa tapah­tu­vaa runk­overkkokatkos­ta varten ei kan­na­ta infraa rakentaa.

    Vastaa

    1. Kun sähkön hin­ta vai­htelee non satak­er­tais­es­ti, tai siis enem­mänkin, auton käyt­tö sähkö­varas­tona on kan­nat­tavaa ja sitä tuke­va infra syntyy.

       Vastaa

       1. Sekä varaa­va sähköläm­mi­tys että auto­jen käyt­tämi­nen kysyn­tähuip­pu­jen tasaamiseen toimi­vat vain lyhyen aikaikku­nan sisäl­lä. Ne eivät kuitenkaan poista sitä tosi­asi­aa, että sähkön kokon­aiskysyn­tä lie­nee edelleen kas­va­mas­sa ja kysyn­tähuiput osu­vat tuulivoiman tuotan­to­su­van­toi­hin. Tämän vuok­si tarvi­taan pakkaspäivillekin lisä­tuotan­toa ja tähän ei ydin­voimaa parem­pia ratkaisu­ja ole tar­jol­la. Yksikön ei kan­na­ta olla OL3 mit­talu­okkaa vaan selvästi pienempi.

       2. Ode: “Kun sähkön hin­ta vai­htelee non satak­er­tais­es­ti, tai siis enem­mänkin, auton käyt­tö sähkö­varas­tona on kan­nat­tavaa ja sitä tuke­va infra syntyy.”

          Juu ei.
          Sähkön hin­ta heit­telee liian har­voin ja liian vähän, jot­ta sen takia kan­nat­taisi investoi­da uuteen infraan läpi maan.
          On tietysti mah­dol­lista, että joskus, ehkä 20 vuo­den päästä toi tulee silleen perus­in­fran kylk­iäisenä, jol­loin siihen ei tarvitse investoida.
          On myös mah­dol­lista, että auto­jen omis­t­a­mi­nen las­kee merkit­tävästi, jol­loin suuren omis­ta­jan on helpom­pi tehdä suurem­pia investointeja.
          Vois hyvinkin olla, että jol­lain sen het­ken über­il­lä olis vaik­ka lento­ken­tän alla 10 000 roboau­ton latausase­ma. Sieltä sitä sähköä sit­ten myy­dään, ei jostain Helenin tol­pas­ta kan­takaupun­gin kaduilla.

          Omas­sa talos­sa asu­van, omil­la paneeleil­la sähköä tuot­ta­van ja oma­l­la töpselil­lä autoa lataa­van kan­nat­taa var­maan jo nyt myy­dä sähköä auton akus­ta, jos sopii auton käyttörytmiin.

          Mitä enem­män asu­tus keskit­tyy ker­rostaloi­hin, joil­la ei toiv­ot­tavasti ole autopaikko­jen omis­tus­ta, pörssisähkön hin­ta on hyvin vähämerk­i­tyksi­nen sähköau­ton omistajalle.
          Kos­ka pysäköin­ti ja asum­i­nen pitäisi erot­taa toi­sis­taan kokon­aan. Asoy:t eivät saisi omis­taa parkkipaikkoja.

       3. “Tämän vuok­si tarvi­taan pakkaspäivillekin lisä­tuotan­toa ja tähän ei ydin­voimaa parem­pia ratkaisu­ja ole tarjolla.”

          Ydin­voima ei superkallis var­avoiman lähde. Vetysäil­iö ja polt­to­ken­no on lievästi san­ot­tuna taloudel­lisem­pi ratkaisu.

          Wärt­silä ehdot­ti aikanaan Hele­nille ratkaisuk­si yhdis­telmää tuulivoimalat + kaa­su­tur­bi­init. Kor­vataan tässä ajas­sa Venäjän kaa­su tuulisähköl­lä tuote­tul­la vedyllä.

       4. Akku­jen varaamiseen ei tarvi­ta aurinkopa­neele­ja, akut voidaan vara­ta hal­val­la pörssisähköl­lä ja käyt­tää tarpeen mukaan ympäri vuo­den ainakin omakoti­talois­sa satoi tai paistoi.

    2. Eikö Tes­lois­sa ole jo ulosot­tom­ah­dol­lisu­us? En ole var­ma, siis kysyn. Verkkoon sitä ei tarvitse syöt­tää, mut­ta jo tuol­lainen aggrekaatinko­rvike on jo huoltovarmuustekijä.

       Lisäk­si, sähköau­tot jo toki itsessään tasaa­vat verkon käyt­töä kun­han niitä vain ladataan älykkäästi. Eli ladataan sil­loin kun sähköä on hyvin saatavil­la ja se on hal­paa, ja ei lada­ta kun sähkö on kortilla.

       Vastaa

       1. Kil­go­re,
          Tes­lois­sa ei ole ulosot­toa, pait­si nyt uudessa Cyber­trackissa on.

    3. Autot muo­dosta­vat sähkö­varas­ton vaik­ka akuista ei otet­taisi vir­taa ulos ollenkaan. Ihan jo se, että auton lataamisen voi ajoit­taa melko vapaasti muu­ta­man päivän aika­jän­teel­lä riit­tää pois­ta­maan merkit­tävän määrän kuor­maa huipputunneilta.

       Omako­ti­a­sukkaalle auton varauk­sen käyt­tämi­nen oman sähkönos­ton siirtämiseen ja sähkökatko­jen var­alle on riit­tävä kan­nustin investoi­da tarvit­tavaan lait­teis­toon, eli sitä kaut­ta saadaan myös lisää jous­toa. Takaisin verkkoon myymi­nen on sit­ten vähän eri jut­tu, tosin aurinkopa­neel­ien yleistymisen kaut­ta sekin infra tulee kehit­tymään kuin itsestään.

       Tässäkin markki­nat hoitaa, kun­han ei riko­ta kan­nus­timia huonol­la sääntelyllä.

       Vastaa

19. Voisiko­han Suo­mi ottaa Sak­sas­ta mallia ja rak­en­taa lisää hiilivoimaa,
    jot­ka sit­ten varataan huolto­var­muuskäyt­töön, Huoltovarmuuskeskukselle.
    Meri-Porin voimalaitok­sen tapaan:

    https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/a/meri-porin-voimalaitoksen-sahkontuotanto-varataan-huoltovarmuuskayttoon-lahes-kolmeksi-vuodeksi

    Luulisi ettei uuden Hiilivoimalan rak­en­t­a­mi­nen kestä mon­taa vuotta.….?

    Vastaa

    1. Voisi kai käy­dä kysymässä kiinalaisil­ta neu­voa? Tämähän lie­nee aivan kosher, kos­ka EU-johta­jat ovat jo pidem­pään kehuneet Kiinan “ilmas­to­jo­hta­ju­ut­ta” ja sitä miten EU ja Kiina yhdessä voivat ratkaista ilmas­ton­muu­tok­sen ilman saatanal­lisia denialisti-amerikkalaisia.

       Kiina lisäsi hiilivoimaa tois­sa vuon­na ilmeis­es­ti luokkaa 35 GW ja viime­vuodelle ennustel­laan lop­ullisia tilas­toluku­ja odotel­lessa 45–50 GW — joten eiköhän Nalle Puhin hallinnol­la ole kivi­hi­ilivoimaloiden luvi­tus- ja raken­nus­pros­es­sit siten aika hyvin han­skas­sa. Lisäk­si uusille kivi­hi­ilivoimaloille otet­ti­in käyt­töön kap­a­siteet­ti­mak­sut eli siitäkään lisäka­p­a­siteetin rak­en­tamisen ei enää pitäisi jäädä kiinni.

       Vastaa

20. Mik­siköhän muutes… “Ruotsin hal­li­tus ker­too halu­a­vansa mas­si­ivis­es­ti lisää uut­ta ydinvoimaa”

    https://www.hs.fi/talous/art-2000009996512.html

    Suomes­sa taas vaan jatkuu ja jatkuu tuulivoimahype…

    Vastaa

    1. Tuulivoimahype on pikkuhil­jaa tait­tumas­sa. Tuulivoimaa on jo niin paljon, että voimalat syövät tois­t­en­sa tuot­tavu­ut­ta (kan­ni­baali-ilmiö), joten paljoa lisää ei kan­na­ta enää rak­en­taa, ellei vety­talousvi­siot toteudu. Lisäk­si puo­lus­tusvoimat on julis­tanut suuren osan Itä-Suomes­ta ja Lapista tuulivoiman lisäraken­nuk­sen rajoi­tusten, tai kiel­to­jen pari­in. Etenkin Lapis­sa myös paikallis­ten asukkien vas­tus­tus rajoit­taa hankkeita.

       Vastaa

21. Pörssi­hin­ta ja kiin­teä hin­ta (tai kat­to) tulisi erotel­la toi­sis­taan. Kaik­ki sopimuk­set tulisi olla pörssisopimuk­sia, mut­ta voisit ”vaku­ut­taa” itsesi osta­mal­la yhtiöltä esim hin­taka­ton 0,15€/kwh hin­taan XX€/kk.

    Näin kaikkien käytöstä ohjaisi pörssi­hin­ta ja kaik­ki voisi­vat kulu­tuk­sel­laan tar­jo­ta jous­toa. Selvästi kysyn­täjous­toa on tar­jol­la, kuten jo nykyisel­lä pörssikan­nal­la huo­masimme. Jos kaik­ki oli­si­vat alt­ti­ita hin­nan nousulle, olisi kysyn­täjous­to parhaim­mil­laan jopa parin gigan luokkaa. Joka tapauk­ses­sa merkit­täväl­lä tasol­la ja aut­taisi seu­raa­van 5–10 vuo­den siir­tymän yli ilman merkit­tävää säätövoimaa, tai uusia ydinreaktoreita.

    Mielestäni pörssi, pie­nine haastei­neen, toimii kuitenkin hyvin. Tule­vaisu­udessa vielä parem­min. Auto­jen akku­jen käyt­tö kak­sisu­un­taise­na otta­nee enem­män aikaa, kuin itse auto­jen yleistymi­nen. Tekni­ikan pitää olla helpom­min käytet­tävää, hyvi­tyk­sen reilua ja läpinäkyvää, motivoivaa. Rahan ohjates­sa paljon sähköä käyt­tävät koti­taloudet oli­si­vat var­masti muu­tok­sen eturintamassa.

    Vastaa

22. Poli­itikot kor­ja­si­vat jo koulun ja soten, joten eiköhän se kor­jaami­nen voisi jo riit­tää. Parin päivän poikkeus ei ole mikään aihe panikoi­da. Jos pörssisähköä ei osaa käyt­tää hyödyk­seen, niin sit­ten ei ota sitä. Koulu oli maail­man kärkeä ja sote tuot­ti asioi­ta tehokkaasti. Nyt kaik­ki sotket­ti­in kun piti kor­ja­ta ja mod­ernisoi­da näyt­tääk­seen hyödyl­lisiltä kon­sult­tien myy­dessä ideoitaan vier­essä. Mod­er­nia uut­ta ja digiä, mut­ta uno­hdet­ti­in koko peruste­htävä. Nyt ei pidä sotkea vielä yhtä perusasi­aa, eli sähkö­markki­naa, jot­ta poli­itikko näyt­täisi tehokkaal­ta mod­ernil­ta toimijalta.

    Vastaa

23. Sähköau­to­jen latausasemia kan­nat­taisi siirtää pörssisähköhin­noit­telu­un, nyt useim­mat oper­aat­torit tar­joa­vat kiin­teähin­taista lataussähköä, halvim­mas­ta päästä esim K‑lataus 30 c/kWh. Tes­lan latausasemil­la on muut­tuvia hin­to­ja, hin­noit­telu saat­taa osak­si perus­tua pörssisähkön hin­taan, mut­ta etupäässä taitaa olla tuo­ta dynaamista hin­noit­telua. Nyt esimerkik­si Helen voisi tuo­da asemilleen pörssisähköhin­toi­hin + kat­teeseen perus­tu­vat lataushin­nat. Tosin kun alkaa joil­lain latausasemil­la meno olla kuin rautatiease­man tak­si­tol­pal­la, Helen voisi muutenkin tar­jo­ta suurem­pia latauskent­tiä eri puo­lil­la kaupunkia. Samoin sit­ten Helsin­gin alueel­liset pysäköin­tiy­htiöt jot­ka nyt tar­joa­vat asukaspysäköin­tipaikoille kiin­teähin­taista latassähköä, esim 15 c/kWh voisi­vat siir­tyä pörssisähkö hin­noit­telu­un. Eipä siihen muu­ta tarvit­taisi kuin noiden yhtiöi­den hal­li­tusten päätök­set, hal­li­tuk­sethan ovat kaupun­gin viran­halti­joiden palkkiopaikko­ja niin edes tuon ver­ran voisi­vat tehdä palkkioiden­sa eteen.

    Vastaa

24. Tuulivoimaa pitäisi rak­en­taa tasaisem­min eri puo­lille Suomea niin että tuotan­to olisi tasaisem­paa. Nyt suuri osa tuotan­nos­ta on keskit­tynyt Poh­jan­maan maakuntiin.

    Vastaa

    1. Tuulivoima lisää myös vesivoiman hait­to­ja, siitähän tässäkin on kysymys, vaik­ka Yle ei tuulivoimaa mainitsekaan:
       “Lapis­sa ihme­tel­lään jokea, joka ei jäädy edes 30 asteen pakkasella”
       https://yle.fi/a/74–20068962

       Mitä enem­män vesivoimaa sääde­tään sitä haitallisem­paa se on ympäristölle. Ruotsin tai Nor­jan syvis­sä patoal­tais­sa tilanne voi olla toinen.

       Vastaa

25. Markki­na kor­jaa itseään monel­la taval­la tässä asi­as­sa. Yhtäältä liikahin­taa väärän ennus­teen vuok­si mak­sa­neet fir­mat mak­soi­vat niin paljon liikaa ja kär­sivät niin suuret tap­pi­ot, että ennustemallien kehit­tämiseen panos­te­taan ja ennus­teet paranevat. Toisaal­ta ener­gian varas­toin­ti tulee hin­nan vai­htelu­iden vuok­si entistä kan­nat­tavam­mak­si. Hin­tavakaut­ta saadaan vain säästä riip­pumat­toman ener­gian määrän tur­vaaval­la riit­täväl­lä kap­a­siteetil­la. Vai­h­toe­htona on sit­ten kestää hintavaihtelut. 

    Suomen markki­nan ongel­ma on se, että sekä kulu­tushuip­pu, että tuotan­to ovat molem­mat sääri­ip­pu­vaisia. Lisäk­si kulu­tuk­sen huip­pu ja tuotan­non poh­jaluke­mat osu­vat nyky­isin hel­posti samaan sää­tyyp­pi­in eli kovi­in ja vähä­tu­ulisi­in pakkaspäiviin. 

    Toimisiko markki­naratkaisuna sel­l­ainen, mis­sä kiin­teän sopimuk­sen halti­jat ilmoit­ta­vat, mil­lä hin­nal­la ovat valmi­ita luop­umaan osta­mas­taan kiin­teähin­tais­es­ta sähköstä? Eli mil­lä hin­nal­la on kan­nat­tavam­paa sam­mut­taa koneet päiväksi?

    Vastaa

26. “Tässä on vähän sama asia kuin VR:n dynaamises­sa hin­noit­telus­sa. Monia har­mit­taa, että hin­nat eivät ole aina halpo­ja, mut­ta ennen dynaamista hin­noit­telu ne oli­vat aina kalliita.”

    Sivukom­ment­ti tähän, että tämä ei oma­l­la kohdal­lani ainakaan pidä kuti­aan laisinkaan. Ennen dynaamista hin­noit­telua VR:n lipun hin­nat oli­vat jok­seenkin samaa tasoa kuin bus­sil­in­joil­la. Nyt ne ovat 50% kalli­impia. Syy on epäilemät­tä se, että matkani osu­vat melkein aina viikon­lop­pui­hin, jot­ka VR dynaamis­es­ti hin­noit­telee kysyn­nän mukaan kalli­im­mik­si. Min­ul­la vaan ei ole mah­dol­lista “mod­i­fioi­da ostokäyt­täy­tymistäni” niin että kulk­isinkin junal­la ark­isin halvem­mil­la vuoroil­la. Kul­je­taan joko pyhänä, tai ei laisinkaan. Min­un kannal­tani kyseessä on siis pelkästään rahastus. 

    Nyt kul­jen pelkästään bus­seil­la, joil­la on kiin­teät hin­nat. Jos niidenkin hin­noit­telu muut­tuu ‘dynaamisek­si’, niin sit­ten min­un ei kan­na­ta liikkua enää julkisilla.

    Vastaa

27. Per­jan­tai pal­jasti pörssi­hin­noitel­lun sähkön ongel­man (eri­tyis­es­ti) sähköläm­mit­täjien kannal­ta. Vaik­ka his­to­ri­al­lis­es­ti tarkastel­tuna pörssisähkö onkin ollut kiin­teähin­taista edullisem­paa, eikä viime per­jan­tai ilmeis­es­ti edel­lisen 365 vrkn arit­meet­tista keskiar­voa älyt­tömästi heilaut­tanut, on tuol­ta päivältä tul­lut lasku kohtu­u­ton useim­mille. Kun piik­ki ylöspäin on käytän­nössä raja­ton, on ris­ki kohtu­u­ton, sem­minkin kuin säästö keski­hin­nas­sakin on nyky­isil­lä kiin­teil­lä sopimuk­sil­la hyvin pieni.

    Sähköläm­mit­täjälle ari­teemmt­ti­nen keskiar­vo ei myöskään ole niin oleelli­nen — pitäisi olla läm­mi­tys­tarpeel­la pain­otet­tu keskiar­vo. Per­jan­tain hin­to­jen älyt­tömyyt­tä voi havain­nol­lis­taa se, että tarvi­taan 10–20 nol­lahin­taista yhtä kylmää päivää, jot­ta päivän keski­hin­taa kohot­ta­va vaiku­tus on kui­tat­tu. Tai 20–30 hie­man lämpimäm­pää päivää. Uskonkin, että edel­lisen per­jan­tain seu­rauk­se­na pörssisähkön suo­sio tulee laske­maan pitkäk­si aikaa, jon­ka seu­rauk­se­na vas­taavien hin­tapi­ikkien toden­näköisyys kasvaa. 

    Mis­tä älyt­tömät hin­nat sit­ten joh­tu­i­v­at? Kuten huo­m­a­sit, olet­ta­vat ilmeis­es­ti sähköy­htiöt myös pörssisähköasi­akkail­ta nol­la läh­estyvää hin­ta­jous­toa — joka on osoitet­tu vääräk­si viime aikoina kahdesti, ensim­mäisen ker­ran älyt­tömien negati­ivis­ten hin­to­jen aikaan, ja uudelleen hin­tapi­ikkien aikaan. Yllä­tyk­senähän pörssisähköasi­akkaiden lukumäärä ei voi myyn­tiy­htiölle tul­la, mut­ta käyt­täy­tymis­es­tä ei ilmeis­es­ti ymmär­retä mitään. Eli yksi merkit­tävä syy huip­puhin­noille oli onnet­tomasti laa­di­tut ostotarjoukset.

    Mitä sit­ten pitäisi tehdä?
    Ihan ensik­si lask­isin hin­takat­toa johonkin kohtu­ullisem­paan, välille 500.…1000 €/MWh. Katon pitää olla riit­tävän korkea, jot­ta käytän­nössä kaik­ki kap­a­siteet­ti ajaa ja yksi­ty­is­ten aggre­gaatit päälle, mut­tei yhtään sen päälle. Otan paljon mielu­um­min epä­to­den­näköiset kiertävät sähkökatkot, kuin täl­laiset jär­jet­tömät hin­tapi­ik­it. Tästä voi toki olla perustel­lusti mon­taa mieltä. Tarve katon laskemiselle voisi toki olla pienem­pi, jos kulut­ta­jat oli­si­vat akti­ivisem­pia markkinapelureita.

    Toisek­seen kaivaisin kaiken käytössä ole­van kap­a­siteetin markki­noille leikkaa­maan hin­tapi­ik­ki. Val­jas­tam­a­ton­ta kap­a­siteet­tia löy­tyy paljon:
    — (Fin­gridin) Var­avoimalaitok­set. Näi­den käyt­töönot­to ns nor­maal­i­ti­lanteessa (hyvin korkeat hin­nat, mut­tei vielä sähköpu­la) tarkot­taisi, että yhden voimalaitok­sen tai siir­tolinkin vikaan­tu­mi­nen saat­taisi johtaa kiertävi­in katkoi­hin. Mielestäni hyväksyt­tävä ris­ki, kun näitä tun­te­ja on vuosi­ta­sol­la kuitenkin enin­tään kymmeniä.
    — Ykistyiset var­avoimakoneet. Näitä on ymmärtääk­seni pelkästään Helsin­ki-Van­taal­la ja Meilahdessa tois­tasa­taa megawat­tia. Ei ole mitään varsi­naista syytä, mik­si nämä eivät voisi osal­lis­tua markki­noille, mut­ta tässä saate­taan tarvi­ta pien­tä julk­ista tukea automa­ti­soin­tien rak­en­tamisek­si. Ehkä tämä menee kap­a­siteet­ti­markki­noiden alle.

    Vaik­ka sähkön hin­ta on avoimien markki­noiden aikakaudel­la pudon­nut paran­tuneen kil­pailun seu­rauk­se­na, on viimeiset pari vuot­ta osoit­ta­neet jär­jestelmän lop­ul­ta ole­van hyvin hauras. Tämä kuu­lunee markki­na­t­alouteen, kenenkään ei kan­na­ta investoi­da kap­a­siteet­ti­in, joka ei mak­sa itseään takaisin.

    Nord Poolin käytän­nöt vaati­si­vat mielestäni kri­it­tistä tarkastelua, toim­inta vaikut­taa ulospäin varsin salamyhkäiseltä suh­muroin­nil­ta. Pörssi irti­sanoutuu kaikesta vas­tu­us­ta, myös huo­maamien­sa selkeästi virheel­lis­ten tar­jousten osalta. Ts, pimen­tykööt Suo­mi, kun­han mei­dän ei tarvitse ajaa uut­ta tar­jouskier­rosta. Hin­tati­eto­jen julka­isu avoimesti vaatii kalli­in lisenssin. Eikö luulisi ole­van pörssin etu, että hin­nat oli­si­vat mah­dol­lisen laa­jasti tiedossa?

    En oikein näe polkua, miten vetyte­knolo­gia, sähköau­tot tai ‑kat­ti­lat tasaisi­vat sähkön hin­taa muuten, kuin pienen­tämäl­lä kuop­pia. Huiput jäävät nähdäk­seni ennalleen, tai jopa voimis­tu­vat säädet­tävän kap­a­siteetin jäädessä yhä pienem­pään rooli­in. Eli taval­laan näistä hin­tapi­ikeistä voi jopa perustel­lusti syyt­tää vihreää siir­tymää, vaik­ka se las­keekin keskihintaa.

    Vastaa

    1. Tämä ehdo­tus menee kat­e­go­ri­aan toimivien markki­naedel­ly­tys­ten simu­loin­ti, joka on hyvä (toisek­si paras?) vai­h­toe­hto kun markki­naedel­ly­tyk­siä itsessään ei saa­da kor­jat­tua. Juurisyy ongelmi­in on pul­lonkaulat siir­toy­hteyk­sis­sä euroop­palaiseen sähköjär­jestelmään yleen­sä, ja pohjo­is­maiseen eri­tyis­es­ti. Tämän muut­ta­mi­nen edel­lyt­täisi poli­it­tista tah­toa, jota ei näytä olevan.

       Kun poli­it­tista tah­toa ei ole, tulee Fin­gridille aset­taa tavoit­teek­si vahinko­jen min­i­moin­ti. Konkreet­tis­es­ti menee juuri kuten sanoit: kun Ruotsin ja Nor­jan alim­i­toite­tut siir­toy­htey­det eivät riitä, Fin­grid huole­htii riit­tävän varaka­p­a­siteetin käyn­nistämis­es­tä. Riit­tämisen kri­teeri on (esimerkik­si) hin­tata­son 1000 €/MWh ylit­tämi­nen. Varaka­p­a­siteetin omis­tus­suh­teet eivät ole merk­it­se­viä, Fin­grid täyt­tää tehtävän­sä kuten parhaak­si näkee. Kus­tan­nuk­set kate­taan kuten tähänkin mennessä.

       Markki­nae­htoinen markki­noiden kor­jaan­tu­mi­nen ete­nee tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen ehdoil­la, ensin kuopat ja sit­ten huiput. Tois­taisek­si osa­taan puoli-ilmaisel­la sähköl­lä vas­ta läm­mit­tää vet­tä, tule­vaisu­udessa toiv­ot­tavasti muutakin.

       Oma aspek­tin­sa on sit­ten markki­noiden suo­ranainen sabotoin­ti. Markki­nan toimin­nan kannal­ta keskeisen infor­maa­tion pant­taami­nen ja Nord­poolin laiskuus/inkompetenssi ovat oire­i­ta siitä ettei ketään oikeasti kiin­nos­ta. Mikäköhän olisi ratkaisu tähän kiinnostamattomuusongelmaan?

       Vastaa

28. Kiin­teistön omis­ta­jal­la ei ole kylmänä vuo­de­naikana todel­lista mah­dol­lisu­ut­ta katkaista sähköä kulut­tavaa läm­mi­tys­tä ilman, että ote­taan ris­ki raken­nuk­sen vau­ri­oi­tu­mis­es­ta (kos­teusvau­ri­ot, putkivuodot jne.) ja mah­dol­lis­es­ti myös vaaran­netaan omaa tai läheis­ten ter­veyt­tä (ks. THL:n asum­is­ter­veyso­hje). Tiet­tyyn rajaan asti kulu­tus­ta voidaan vähen­tää, mut­ta ei sen alle ilman kohtu­ut­to­mia seu­rauk­sia (vau­ri­ot rak­en­teille, asumiskelvot­to­muus jne.).

    Pörssisähkön hin­nan ylära­ja on usei­ta euro­ja kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Viime vuosien koke­muk­set ovat myös osoit­ta­neet, että pörssisähkön hin­ta voi pysyä pitk­iäkin aiko­ja yhtä­jak­sois­es­ti korkeal­la. Esimerkik­si poli­it­tisen tai sotariskin real­isoitues­sa voi pörssisähkön hin­ta pysyä lähel­lä hin­takat­toa pitk­iäkin aiko­ja. Pörssisähköön siir­tyvä sähköläm­mit­täjä ottaa riskin tuhan­sien tai kym­me­nien tuhan­sien euro­jen tap­pios­ta ja saa mah­dol­lis­es­ti vasti­neek­si parin sadan euron tuo­ton* jos sitäkään. Sijoi­tus­toimin­nas­sa tämänkaltaista strate­giaa pidet­täisi­in riskialttiina. 

    Sijoi­tus­toimin­nas­sa asi­akkaiden pääsyä mon­imutkaisem­pi­in ja riskialt­ti­impi­in sijoi­tus­tuot­teisi­in rajoite­taan monin eri tavoin. Näitä ovat esimerkik­si taito­ta­sotestit, sijoit­ta­jan taloudel­lista ase­maa koske­vat kyse­lyt sekä pääomien määrää ja asetet­tu­ja vakuuk­sia koske­vat vaa­timuk­set. Riskialt­ti­ina sijoi­tus­tuot­teina pide­tään eri­tyis­es­ti sel­l­aisia, jois­sa sijoit­ta­ja voi menet­tää enem­män kuin alku­peräisen pääo­mansa tai jois­sa sijoit­ta­jan tap­pi­oi­ta ei ole rajat­tu lainkaan. Pörssisähköl­lä läm­mit­tämisessä on tiet­tyjä samankaltaisia piirteitä. Pörssisähkön ostamista tai sen markki­noin­tia ei kuitenkaan ole sään­nel­ty vas­taaval­la tavalla.

    Tosi­a­sia on, ettei suurim­mal­la osal­la koti­talouk­sia ole kym­meniä tuhan­sia euro­ja säästöjä pankki­tilil­lä tai muus­sa yhtä hel­posti real­isoitavas­sa muo­dos­sa, joil­la pörssisähköön liit­tyvä hin­taris­ki tulisi var­muudel­la kate­tuk­si. Kun riskit real­isoitu­vat, mut­ta lik­vid­it varat riskien kat­tamiseen puut­tuvat, on edessä val­tion väli­in­tu­lo riske­jä kat­ta­maan ja toden­näköis­es­ti myös henkilöko­htaisia tragedioita.

    * Pohjo­is­maisen sähköpörssin kat­to­hin­ta on 4 euroa/kWh. Kat­to­hin­taan tai sitä lähelle voidaan pää­tyä pidem­mik­si ajoik­si esimerkik­si tilanteis­sa, jois­sa jokin merkit­tävämpi poli­it­ti­nen, tekni­nen tai sotaris­ki real­isoituu. Tavanomaisen omakoti­talon läm­mit­tämiseen kuluu hel­posti 10000–20000 kWh/vuosi. Teo­reet­tisek­si ylära­jak­si pörssisähkö­sopimuk­sen vuosit­taisille kus­tan­nuk­sille (ja samal­la vuodessa toteu­tu­van tap­pi­on ylära­jak­si) saadaan näil­lä lähtöar­voil­la 40000–80000 euroa.

    Vastaa

    1. Jos poli­it­ti­nen, tekni­nen tai sotaris­ki real­isoituu, ilman sähköä jäävät myös kiin­teähin­taisen sopimuk­sen tehneet. Mut­ta en ymmär­rä mitä val­i­tat. Jos pelkäät riske­jä osta kiin­teähin­taista. Minä ostan pörssisähköä. Vuon­na 2023 mak­soin siitä 7 sent­tiä kilowattitunnilta.

       Vastaa

       1. Soin­in­vaara: “Jos poli­it­ti­nen, tekni­nen tai sotaris­ki real­isoituu, ilman sähköä jäävät myös kiin­teähin­taisen sopimuk­sen tehneet.”

          Viime tal­ve­na real­isoi­tui poli­it­ti­nen ris­ki ja osin myös tekni­nen ris­ki, mut­ta kukaan kiin­teähin­taisen sopimuk­sen tehnyt ei jäänyt ilman sähköä. Myös pörssisähkö­sopimuk­sen tehneet sai­vat sähköä, mut­ta jou­tu­i­v­at mak­samaan siitä äärim­mäisen korkei­ta hin­to­ja ver­rat­tain pitkän ajan.

          Soin­in­vaara:
          “Mut­ta en ymmär­rä mitä val­i­tat. Jos pelkäät riske­jä osta kiin­teähin­taista. Minä ostan pörssisähköä. Vuon­na 2023 mak­soin siitä 7 sent­tiä kilowattitunnilta.”

          Näin olen tehnytkin; nykyi­nen sopimuk­seni takaa kiin­teän hin­nan (13 snt/kWh) maalisku­un lop­pu­un saak­ka. Tarkoituk­seni ei ollut kir­joit­taa vaikeaselkois­es­ti. Aiem­man tek­stin tarkoi­tus oli lähin­nä kiin­nit­tää huomio­ta seu­raavi­in asioihin:

          (1) Pörssisähkön riskiprofi­ili sähköä läm­mi­tyk­seen käyt­tävälle koti­taloudelle tai muulle kiin­teistön­o­mis­ta­jalle: ver­rat­tain toden­näköisen ja pienen tuo­ton vastapain­ona on ris­ki odotet­tavis­sa ole­vaan hyö­tyyn näh­den kym­meniä ker­to­ja suurem­mas­ta tappiosta.
          (2) Suurel­la osal­la sähköä ostavista koti­talouk­sista ei todel­lisu­udessa ole taloudel­lisia puskure­i­ta pörssisähkö­sopimuk­seen liit­tyvien “hän­täriskien” kat­tamiseen (toden­näköisyy­deltään pienehköt mut­ta seu­rauk­sil­taan vaka­vat riskit) tai vält­tämät­tä edes käsi­tys­tä kan­ta­mansa riskin suuruudesta.
          (3) Pörssisähkö­sopimuk­sia markki­noitaes­sa ei vält­tämät­tä selvitetä tuot­teen sovel­tuvu­ut­ta juuri kyseiselle asi­akkaalle, anneta määräl­listä tai muuten yksiselit­teistä tietoa sopimuk­seen sisäl­tyvän riskin suu­ru­ud­es­ta tai ohjet­ta sen laskemiseen. 

          Koh­tien 1–3 yhdis­telmä on yksit­täisen käyt­täjän ongel­man lisäk­si myös yhteiskun­nan ongel­ma, ainakin kahdel­la tavalla:
          (I) Asi­akkaan­suo­jan, kulut­ta­jan­suo­jan ja markki­noin­nin eet­tisyy­den näkökul­mas­ta voi olla ongel­mallista, jos kulut­ta­ja-asi­akkaalle ei riit­tävän yksiselit­teis­es­ti kom­mu­nikoi­da sopimustyyp­pi­in liit­tyviä riske­jä (esimerkik­si suurin mah­dolli­nen tap­pio kyseisen asi­akkaan tapauk­ses­sa tai mah­dol­lisu­us rajoit­ta­mat­tomaan tap­pi­oon) tai jos pörssisähköön perus­tu­vaa sopimus­ta lähtöko­htais­es­ti suositel­laan kaiken tyyp­pisille sähkön käyt­täjille selvit­tämät­tä asi­akkaan tarpeita.
          (II) Yksit­täis­ten henkilöi­den ajautues­sa taloudel­lisi­in vaikeuk­si­in on edessä val­tion väli­in­tu­lo. Riskien kat­tamiseen joutu­vat tässä vai­heessa osal­lis­tu­maan kaik­ki veronmaksajat.

       2. Helsinkiläisenä veron­mak­sa­jana olen oikein tyy­tyväi­nen, että niin moni halu­aa mak­saa yli­hin­taa kiin­teähin­tai­sista sopimuk­sista. Minä en mak­sa. Vuon­na 2023 pörssisähkön kuukau­den keski­hin­ta ei ylit­tänyt ker­taakaan 10 senttiä.

       3. Soin­in­vaara: “Helsinkiläisenä veron­mak­sa­jana olen oikein tyy­tyväi­nen, että niin moni halu­aa mak­saa yli­hin­taa kiin­teähin­tai­sista sopimuksista.…”

          Helen on osakey­htiö ja helsinkiläiset veron­mak­sa­jat eivät mak­sa sen mah­dol­lisia tap­pi­oi­ta. Ener­giay­htiö joka sul­kee hiilivoimalansa kun Euroopas­sa riehuu sota ja maakaa­sun toim­i­tuk­set koko Euroop­paan ovat kor­tilla ja sähkön hin­ta tapis­sa, ei tee voit­toa pelkästään kiin­teähin­taisil­la vaan nimeno­maan pörssisähköasi­akkail­la joil­la ei ole vai­h­toe­htoa jos asum­is­muo­tona on omakoti- tai riv­i­ta­lo sähkölämmityksellä.

    2. Jos markki­nasähkön hin­ta on vuo­den 4€/kwh tai ylitse, olemme kuses­sa oli meil­lä pörssisähkö­sopimuk­set tai ei. Seu­raa yri­tys­ten mas­sakonkursse­ja ellei val­tio sit­ten tule väli­in, eikä vähiten sähkön­myyjäyri­tys­ten joiden tap­pi­ot kiin­teähin­tai­si­sis­sa sopimuk­sis­sa nou­se­vat tähti­ti­eteel­lisik­si. Toden­näköis­es­ti joku tai jokin on iskenyt mas­sana sähkövoimaloi­hin joten tuskin sähkön tuot­ta­jil­lakaan on kovin kivat fiilikset.

       En ehkä perus­taisi päätök­siä pörssisähkön suh­teen sota/poikkeusolojen tilanteel­la, sil­lä niis­sä joudu­taan tur­vau­tu­maan radikaalei­hin toimi­in riip­pumat­ta siitä minkälaiset sähkö­sopimuk­set kansalaisil­la on.

       Vastaa

    3. Voi ajatel­la niinkin ettei kyseessä ole riskin ali­hin­noit­telu, vaan vaku­u­tus. Vaku­u­tuk­set ovat otta­jalleen sub­jek­ti­ivis­es­ti ali­hin­noitel­tu­ja kos­ka vahin­gon odotusar­vo koetaan itseis­ar­voltaan suurem­mak­si kuin hyö­dyn odotusar­vo. Toisaal­ta, vaku­u­tusy­htiöt tekevät keskimäärin voittoa.

       Nykyisel­lään kaik­ki voit­ta­vat: pörssisähkö­sopimuk­sen tehnyt ker­rostaloa­sukas tai läm­mi­tysjär­jestelmään­sä opti­moin­ut säätäjä vs van­haa kom­pres­so­ri­aan lop­pu­un aja­va talvek­si kiin­teähin­taisen sopimuk­sen tehnyt sähköläm­mit­täjä. Talvikau­den sähkön hin­nan suo­jaamisen riskipreemio on täl­laises­sa tapauk­ses­sa erit­täin kohtuullinen.

       Samal­la riski­aver­si­ologi­ikalla kan­nat­taa jär­jestelmää uusies­saan panos­taa pörssisähköop­ti­moin­ti­in, kos­ka nykyisen tasoiset eli mata­lat kiin­teähin­taisen sopimuk­sen riskipreemiot käyvät epä­to­den­näköisem­mik­si kulu­tuk­sen läm­pöti­lari­ip­pu­vu­u­den lisääntyessä.

       Vastaa

29. Kiertävien sähkökatko­jen tilalle tarvit­taisi­in mekanis­mi, jol­la sähkö katkaistaisi­in sähköpu­lan het­kel­lä vain niiltä kulut­ta­jil­ta, joil­la kuluu tarpeet­toman paljon sähköä. Heti kulu­tus­ta pienen­net­tyään saisi sähköt takaisin. Etäluet­tavien sähkömit­tarien aikakaudel­la tuo on help­po toteuttaa.

    Vastaa

30. Nyt keski­tytään liikaa sen miet­timiseen miten muu­ta­man viikon sähkön huip­pute­ho kate­taan, eikä mietitä mik­si talvel­la kovil­la pakkasil­la on noin 2000 — 3000 megawat­tia suurem­pi huip­pute­hon tarve. Tämä tulee pääosin suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä läm­mitet­tävistä omakoti- ja riv­i­taloista, mik­si ei keski­tytä tämän ongel­man ratkaisemiseen. Nyt piem­m­minkin tue­taan sähköläm­mit­täjiä kun mak­se­taan tukia heille kalli­ista sähköstä eri tavoin, kun pitäisi ran­gaista sähkön tuh­laamis­es­ta huip­pute­hon aikana, tai palki­ta siitä että vähen­tävät kulu­tus­ta huip­pute­hon aikana.
    Tarvi­taan esimerkik­si tukia sähköläm­möstä maaläm­pöön siir­tymisessä, tukia eri­laisi­in pien­talo­jen ja pien­taloaluei­den läm­pö­varas­toi­hin ja mas­savaraa­ji­in jne. Sähkön lulu­tuk­sen huipun leikkaami­nen kulu­tus­ta vähen­tämäl­lä on myös ylivoimais­es­ti edullisin tapa ratkaista ongel­ma, kokon­aistaloudel­lis­es­ti kus­tan­nuk­sia ei vält­tämät­tä tule ollenkaan, pikem­minkin täl­laiset ratkaisut tuo­vat pitkäl­lä aika­jak­sol­la tuottoja.

    Vastaa

    1. Min­ul­la on ollut maaläm­pö vuodes­ta 2014, ja koke­muk­seni mukaan se toimii hyvin, kun läm­pöti­lat pysyvät nykynor­maaleis­sa, eli talvel­lakin pääsään­töis­es­ti 10 pakkasas­teen lämpimäm­mäl­lä puolel­la. Tämän tam­miku­un paukku­pakkaset ovat johta­neet use­asti tilanteeseen, että läm­pöpumpun näytöl­lä seisoo tek­sti “läm­pöpump­pu käyt­tö auto + lisäläm­pö”. Tuo lisäläm­pö tulee sähkö­vas­tuk­sista eli käsit­tääk­seni suo­rana sähkölämpönä.

       Vastaa

       1. Maaläm­m­mön voi myös mitoit­taa ain­oak­si läm­mi­tys­tavak­si, myös eri­laiset huip­pu­ja tasaa­vat puskuri­varaa­jat ovat mah­dol­lisia. Alim­i­toitet­tua maaläm­pöjär­jestelmää voi myös tehostaa kesäl­lä maavi­ilen­nyk­sel­lä eli viemäl­lä kesäl­lä läm­pöä maaperään samal­la putk­istol­la. Alim­i­toite­tun maalam­mön takia tarvit­ta­van lisäen­er­gian voi tuot­taa myös muul­la kuin sähköl­lä, pel­letit, hak­keet yms vaatii tosin eril­lisen läm­mön­si­ir­ti­men, varaa­va tak­ka ei. Mikäli ei ole ilman­vai­h­dos­sa läm­mön tal­teenot­toa, niin täl­laisen asen­t­a­mi­nen myös riit­tänee tilanteen kor­jaamiseen, koko LTO- koneena tai PILP-järjestelmänä.
          Valitet­tavasti Suomes­sa on aika paljon maaläm­pöjär­jestelmiä jois­sa kulu­tushuip­pu­ja tasa­taan sähköl­lä, mitään järkeä täl­laises­sa mitoituk­ses­sa ei ole, kos­ka pörssisähkö on kallein­ta juuri näi­den kul­tushuip­pu­jen aikana. Tosin muu­ta­man tuhat­ta on voin­ut säästää asen­nus aiheessa maaläm­pöreiän tai reikien poraamises­sa ja lait­teis­ton hinnassa.

31. säätövoimaan investoin­nit kuu­luu rahoit­taa markki­nae­htois­es­ti. Eri­lais­ten sat­tumavoimak­si luokiteltavien suuren määrän takia ei enää löy­dy haluku­ut­ta investoi­da säätövoimaan. Eli kos­ka tuulivoima aiheut­taa verkkoon suuria ongelmia, sil­lä että se ei kel­paa perusvoimak­si eikä säätövoimak­si tulee tuulivoimatuot­ta­ja velvoit­taa han­kki­maan — joko investoimal­la tai sopimuk­sil­la — kohtu­ulli­nen määrä säätövoimaa. 

    Hyvä sähköverkko koos­t­uu yhä säätö- ja perusvoimas­ta. Sat­tumavoiman tuot­ta­jat saa­vat kohtu­u­ton­ta sub­ven­tio­ta jät­täessään sotkun­sa muiden ratkottaviksi.

    Vastaa

    1. Tal­ven ongel­mat johtu­vat kyl­lä sattumakulutuksesta.

       Vastaa

       1. Pakkaskausien suurem­pi läm­mi­tys­tarve ei ole “sat­tumaa”.

       2. Ainakin Helenin tiedos­sa ongel­mat ovat olleet jo pitkään.
          https://www.helen.fi/uutiset/2017/tehomarkkina:

          “Helenin Gaia Con­sult­ing Oy:llä teet­tämän selvi­tyk­sen mukaan markki­nae­htoisen tuotan­toka­p­a­siteetin pois­tu­mi­nen sähkö­markki­noil­ta sekä huip­puku­lu­tuk­sen kasvu lisäävät sähköpu­lan riskiä Suomes­sa 2020-luvul­la, jos kehi­tys jatkuu nykyisellään.”

          Helenin blo­gis­sa viestiä on pyöris­tet­ty, itse rapor­tis­sa todetaan:

          “Nykyi­nen ilmastopoli­ti­ik­ka ja sähkö­markki­na­malli eivät takaa riit­tävää talvi­a­jan sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia markkinaehtoisesti”.

          “Huip­puku­lu­tus kas­vaa vaik­ka teol­lisu­u­den kulu­tus on alle korkeimpi­en vuosiku­lu­tusten 2006–2007”.

          Sat­tumaku­lu­tuk­ses­ta ei siis ole kysymys. Ongel­ma on ollut tiedos­sa vuosia, ja se on johdon­mukaises­ti jätet­ty poli­it­tisil­la päätök­sil­lä ratkaise­mat­ta. Onnek­si viime vuon­na ei ollut saman­laisia sääolo­suhtei­ta kuin nyt.

          Raportin kir­joit­ta­jat ovat muuten samo­ja jot­ka ehdot­ti­vat 2015 For­tu­min toimek­sian­nos­ta tehdyssä rapor­tis­saan Miten varmis­te­taan sähkön­saan­ti poikkeu­solois­sa ole­mas­saole­vi­in hiilivoimaloi­hin perus­tu­vaa huolto­var­muusjär­jeste­lyä jon­ka arvioidut kus­tan­nuk­set oli­si­vat olleet vuosi­ta­sol­la 0,3 EUR/MWh koko sähkönku­lu­tuk­sen yli las­ket­tuna. Tämä ehdo­tus tör­mäsi kepu­laiseen TEM:öön.

    2. Ain­oa fik­su ratkaisu on juuri jonkun­lainen kapasiteetin/tarjonnan velvoite säätövoiman muo­dos­sa tai muuten tietyn­lainen pitkän ajan sitou­tu­mi­nen myymään sähköä tiet­ty min­im­imäärä markki­noille, oli tilanne mikä tahansa. Mik­si ei siis kil­pailute­ta sähkön tar­jon­taa markki­noille pidem­mäl­lä aikavälil­lä kuin vain yhden päivän ja tun­nin perus­teel­la? Kum­masti pakolli­nen kil­pailu­tus pitki­in sopimuk­si­in kuulem­ma toimii monil­la muil­la aloil­la ja tuot­teil­la, tästä lisää myöhem­min. mut­ta siis ‘fik­su’ ratkaisu riip­puu suo­raan san­ot­tuna myös siitä, että mikä asete­taan tavoitteeksi.

       Nyt on tavoit­teek­si asetet­tu mah­dol­lisim­man suuri lib­er­al­isaa­tio eli vapaiden markki­noiden peri­aate. Kuten mon­es­sa muus­sakin asi­as­sa, täy­tyy kat­soa kuka tai ketkä nyt ihan todel­lisu­udessa hyö­tyvät että pal­jas­tu­isi kenen etua on ajatel­tu kun jär­jestelmä on luo­tu. Voin jo pal­jas­taa, ettei raha- ja finanssieli­it­tiä kiin­nos­ta tavalli­nen kulut­ta­ja tai yrit­täjä, mut­ta näin se oli­gop­o­lisoitu­va län­si­mainen [finanssi]markkinatalous toimii. Kat­so­taan mitä teol­lisu­us tykkää, For­tu­min Simon-Erik Ollus ker­too etteivät vaiku­ta tykkäävän nykyti­lanteen riskeistä.

       Sit­ten jos kat­somme Suomen ‘markki­nal­ib­er­aalin’ sähkö­tuotan­non raken­net­ta, niin mon­et suurkäyt­täjät omis­ta­vat itse tuotan­toa ja myyvät sitä itselleen mankala-peri­aat­teel­la tai sit­ten pörssi­in. Valin­nat kai vähän sen mukaan että kumpi nyt on fik­sumpaa pitkässä juok­sus­sa. Eli tietyt suur­te­ol­lisu­u­den vaki­in­tuneet toim­i­jat kon­trol­loi­vat merkit­tävää osaa ‘var­mas­ta’ sähkön­tuotan­nos­ta. Toki tuulivoiman kanssa tämä voi tarkoit­taa, että nämä suur­toim­i­jat mak­sa­vat liian kalli­ista sähköstä esimerkik­si kesäl­lä tuulisel­la sääl­lä. Mut­ta on siinäkin puolen­sa ettei tehtai­ta tarvitse lait­taa kiin­ni talvien pakkasil­la kun saa sitä omaa sähköä ydinvoimaloista.

       Mielestäni moni näistä markki­nal­ib­er­aaleista ei ole oikein perus­ta­van­laa­tuisel­la tasol­la käsit­tänyt, mik­si inflaa­tio on sel­l­ainen kirosana, ja mik­si län­si­mais­ten keskus­pankkien inflaa­tio­tavoite on mikä on, eli mata­la. Tämä asia liit­tyy sähkön­hin­taan läh­es täysin anal­o­gise­na, yri­tyk­siä kiin­nos­taa toimin­nan pitkän ajan ennustet­tavu­us. Jos inflaa­tio ja korot heit­televät minne sat­tuu niin investoin­te­ja ja myyn­ti­sopimuk­sia on han­kala neu­votel­la, monia asioi­ta kun ei myy­dä ns. bulkki/kappaletavarana, mut­ta tätähän markki­nal­ib­er­aalit aja­vat nyt myös sähkölle. Sama ilmiö näkyy myös julk­i­sis­sa kil­pailu­tuk­sis­sa ja kaiken­lai­sis­sa kil­pailu­tuk­sis­sa, sopimuk­sia tehdään pitkäk­si aikaa ja nämä edel­lyt­tävät kulu­jen ennustettavuutta.

       Oikeas­t­aan nyt kun mietin niin mielestäni myös ammat­tili­it­to­jen palkan­nousut liit­tyvät myös suo­raan samaan asi­aan, pitkän ajan opti­moin­tia ja ennustet­tavu­ut­ta hake­va teol­lisu­us vihaa kysymys­merkke­jä ja suuria vai­htelui­ta, tosin kulu­jen jous­t­a­mi­nen alaspäin on aina vain katet­ta nos­ta­va iloinen yllä­tys. Tämä selit­tääkin oikeis­ton ja teol­lisu­u­den kovasti vuodes­ta ja vuosikymmen­estä toiseen tapah­tu­van palkko­jen painamisen alaspäin kaikin mah­dol­lisin keinoin.

       Seu­raavak­si kyl­lä ihan aikuis­ten rehellis­es­ti halu­an nähdä demokra­t­ian lib­er­al­isaa­tion, lyhyem­pi Eduskun­nan kausi, olisiko vaik­ka 6 tai 12 kk, ja merkit­tävästi lisää suo­ria kansanäänestyk­siä kaik­ista aiheista. Hom­ma toimii Sveit­sis­sä, joten se var­masti toimii myös Suomes­sa! Mielestäni korkea aika nähdä mil­laista pop­ulis­tista anarki­aa liian pitkälle viety lib­er­al­isaa­tio aiheut­taa, nyky­istäkin edus­tuk­sel­lista demokra­ti­aa syytetään liian tehot­tomak­si, varsinkin oikeis­ton puoles­ta, siitäkin huoli­mat­ta että nyt oikeis­to­hal­li­tus Orpon johdol­la istuu käsien­sä pääl­lä ja leikkii säästöjä mut­ta säästää kaik­il­ta muil­ta pait­si eläkeläisiltä. Tosin oikeas­t­aan he säästävät nytkin aika paljon eläkeläisiltä, mut­ta kovasti mölyävät ja heilut­ta­vat käsiän­sä toivoen etteivät eläkeläiset huo­maisi asi­aa. Oikeis­to­hal­li­tus toteut­taa oikeas­t­aan aika merkit­tävää tulon­nos­toa ylim­mälle 5% ja vieläkin pienem­mälle eli­it­ille, monel­la tapaa, kaikkien muiden tappioksi.

       Vastaa

32. Spot­tu. Tuo Helenin kon­sult­ti­selvi­tys kuten muutkin sähkön huip­puku­lu­tuk­sen nopeaa kasvua ennus­ta­neet selvi­tyk­set (mm Mau­ri Pekkarisen TEM) menivät täysin mönkään. Huip­puku­lu­tus ei ole nous­sut ollenkaan 20 vuo­teen. Tosin tule­vaisu­udessa voi olla toisin, mitä enem­män tue­taan tai velvoite­taan tuot­ta­maan huip­puku­lu­tuk­sen aikana sähköä, sitä halvem­paa se on ja sitä enem­män kulute­taan, erään­lainen ora­van­pyörä. Tämän päivän iltapäiväle­htien mukaan hal­li­tus on tekemässä type­yyk­siä, eli halu­aa luvan hal­li­tuk­selle määrätä sähkölle hin­takat­to, joka johtaisi väistämät­tä sähköpu­laan ja sähköjär­jestelmän rom­ah­tamiseen sekä sähkökatkoi­hin, joten hal­li­tus halu­aa myös näi­hin määräämis­lu­van. Käsit­tämätön­tä, min­is­ter­inä sen­tään yleis­es­ti asioi­ta hark­it­se­va henkilö.

    Vastaa

    1. Joku voisi sanoa että yli kah­den euron pörssisähköhin­nat ovat oire siitä ettei sähkön tuotanto/tuontikapasiteetti ole riit­tävä. Korkei­den hin­to­jen vai­h­toe­hto ovat kiertävät sähkökatkot.

       Keskeinen ajuri on sähkön läm­mi­tyskäytön lisään­tymi­nen, joka lisää kulu­tuk­sen läm­pöti­lari­ip­pu­vu­ut­ta. Sähkön kokon­aisku­lu­tuk­sen alen­e­m­i­nen, joka on seu­raus­ta teol­lisu­u­den, eri­tyis­es­ti met­sä­te­ol­lisu­u­den raken­nemuu­tok­ses­ta, on nyt ainakin tois­taisek­si ohi kos­ka edulli­nen tuulisähkö käytetään koti­markki­noil­la läm­mi­tyk­seen. Empi­iri­nen evi­denssi syksyn (läm­pöti­lako­r­ja­tuis­sa) tilastoissa.

       Vastaa

    2. Peksu, mitä jos luk­isit Spo­tun linkkaa­man selvi­tyk­sen uud­estaan. Esimerkik­si Irlan­nin mallis­sa hin­takat­to on mah­dol­lista aset­taa vain, jos sähkön hin­nas­sa on mukana kap­a­siteet­tipreemio. Ilman kap­a­siteet­timekanis­mia hin­taka­tol­la olisi huono­jakin vaiku­tuk­sia, mut­ta ei nyt sen­tään mainit­semi­asi “väistämätön sähköpu­la, sähköjär­jestelmän rom­ah­t­a­mi­nen sekä sähkökatkot”.

       Gaian selvi­tyk­sen lähtöko­h­dat ovat kutakuinkin ok hyväksyt­täviä, joskin linkatun kalvosar­jan ns. johtopäätök­set ovat joltain osin naivis­tisia, ehkä asen­teel­lisi­akin, joten ei ihme, että Helenkään ei enää tähän selvi­tyk­seen viit­taa. Mut­ta mikä estäisi selvi­tyk­sen päivit­tämistä nykyti­lanteen tasalle.

       Vastaa

33. Mil­lainen markki­natas­apaino sähkölle teo­ri­as­sa syn­tyy pitkäl­lä aikavälil­lä, vai voiko asi­as­ta teo­reti­soi­da riit­tävän yksikäsitteisesti?

    Sähkön kulu­tuk­sen spek­tri tai autoko­r­re­laa­tio on ainakin säi­den takia ikävä, eli tule­vaisu­udessakin voi olla pitk­iä pakka­sia tai sateet­to­mia aiko­ja, tai tuulet­to­mia. (On jopa mah­dol­lista että sään autoko­r­re­laa­tio suihku­vir­tausten muu­tosten takia kas­vaa mei­dän lev­eysasteil­la. Eli kun tulee pakka­nen tai korkea­paineti­lanne, tai leutous, niin se kestää ja kestää.) 

    Kos­ka näin, säät aiheut­ta­vat markki­noille iso­ja pitkäkestoisia harv­inaisia tapah­tu­mia, pitkän hännän. 

    Sofistikoituneet markki­na­toim­i­jat voivat ottaa näitä jopa investoin­neis­sa huomioon, mut­ta harv­inaisu­us ja harv­inaisu­u­den kvan­tifikaa­tion vaikeus, plus diskont­taus, tekevät tapah­tu­mien pitkästä hän­nästä osin sodan kaltaisen riskin, jota ei las­ke­ta odotusarvoihin. 

    Jos näin, epäilen että jopa täy­del­lis­es­ti toimi­vat markki­nat tuot­ta­vat pitem­mäl­lä aikavälil­lä riskin sähkön lop­pumiselle kesken. Tai no, ei se taval­laan lopu, mut­ta harv­inaiset kalli­in sähkön jak­sot voivat olla katastrofaalisia. 

    Näitä piikke­jä varten voisi olla parem­piakin vaku­u­tus­tuot­tei­ta kuin kiin­teähin­taiset sopimuk­set tai hybrid­it mitä nyt on markki­noil­la, ehkä sel­l­aisia joil­la saisi sähkölleen henkilöko­htaisen hin­taka­ton. Tämä voisi ratkaista asian kulut­ta­jien tai vält­tämät­tömän käytön osalta, mut­ta sähköä johdan­nai­sista ei tule lisää, joten jotain käyt­töä joudut­taisi­in sit­ten rajoit­ta­maan, pitämään raskai­ta pros­esse­ja säästöliekillä. 

    Teknis­es­ti ongel­ma on sähkön pitkäaikaisvaras­toin­nin han­kalu­us. Akku­jen ja pump­pu­voimaloiden aika­jänne ei ole viikko­ja vaan yhden tai muu­ta­man vuorokau­den luokkaa. Vety­varas­to mak­saa kon­ver­sioepäte­hokku­u­den ja investoin­tien takia, joten sitä ei vält­tämät­tä riit­tävän tehoisek­si syn­ny, ellei pitkäaikainen sähkö­varas­to ole jonkin­lainen muun toimin­nan sivu­tuote. Län­nessä on ilmeis­es­ti paljon vesivoimaka­p­a­siteet­tia joka toimii taval­laan pitkäaikaise­na varas­tona, mut­ta joku raja sil­läkin on ja kaapelit jäävät suh­teel­lis­es­ti nyky­istäkin vaa­ti­mat­tomam­mik­si jos sähköistymi­nen ete­nee toivotusti. 

    Osin pitkäaikaisi­in pakkas­jak­soi­hin voivat aut­taa val­ta­vat läm­pö­varas­tot, mut­ta vain läm­mi­tyk­sen osalta. 

    No ehkä tämä jotenkin saadaan toim­i­maan. Eteläm­pänä aurinko plus akut ovat ilmeis­es­ti val­taa­mas­sa ener­gia­markki­nat, yllät­tävänkin nopeasti.

    Vastaa

    1. Pohjo­is­mais­sa on val­ta­vat sähkö­varas­tot sään­nöstelyal­tais­sa. Har­mi kyl­lä, ne ovat Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa, mut­ta meil­lä on sinne siir­toy­hteys, jota kas­vate­taan. Kun tuulee, vet­tä ei juok­sute­ta altaista, joten tyyn­inä aikoina on mis­tä ottaa.

       Vastaa

       1. Jos ne ovat riit­tävät pitkälle tule­vaisu­u­teen, piuhaa pitäisi rak­en­taa paljon lisää, mielel­lään sel­l­aista jota ei sabotööri saa hel­posti rik­ki. Auro­ra on hyvä alku mut­ta vain alle 1GW.

    2. Jos näin, epäilen että jopa täy­del­lis­es­ti toimi­vat markki­nat tuot­ta­vat pitem­mäl­lä aikavälil­lä riskin sähkön lop­pumiselle kesken. Tai no, ei se taval­laan lopu, mut­ta harv­inaiset kalli­in sähkön jak­sot voivat olla katastrofaalisia. 

       Tämä on aito ongel­ma kaikessa mis­sä asi­at jätetään “markki­noiden hoidet­tavak­si”. Kil­pailu ajaa toim­i­jat toim­i­maan sil­loises­sa toim­intaym­päristössä kus­tan­nuste­hokkaim­mal­la taval­la. Se yksipuolis­taa tuotan­toa (tosin onnek­si nyt tuulivoimas­sa on kan­ni­bal­isaa­tio-mekanis­mi joka pakot­taa monipuolis­ta­maan tuotantoa).

       Ja sit­ten kun toim­intaym­päristö muut­tuu niin kaik­ki kor­tit on laitet­tu yhden kortin varaan. Sys­teemi­ta­sol­la ylipäätään lyhyt­näköi­nen tehokku­us saadaan yleis­es­ti ottaen resilienssin kustannuksella.

       Sähkön­tuotan­nos­sa se näkyy juuri siinä että esim. Sip­ilän kaudel­la päätet­ti­in romut­taa toimivia var­avoimaloi­ta kos­ka niiden ylläpi­to oli niin kallista. Eli vähen­net­ti­in resilienssiä jot­ta saadaan lyhyen aikavälin taloudel­lisia voittoja.

       Ilmiö näkyykin vähän kaikessa. Jos on kan­nat­tavin­ta valmis­taa kaik­ki Kiinas­sa, sit­ten ollaan kuses­sa jos tuo yhteistyö lakkaakin. Tai jos yhteiskun­nat on raken­net­tu fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la toimi­vak­si, ollaan kuses­sa kun huo­mataan että niitä ei enää voi­da käyttää.

       Sys­teemi­ta­sol­ta kat­sot­tuna tas­apain­oil­laan resilienssin ja lyhyt­näköisen kus­tan­nuste­hokku­u­den kanssa. Epä­to­den­näköisi­in ske­naar­i­oi­hin varautu­mi­nen mak­saa, eikä yleen­sä “hyv­inä aikoina” siitä olla valmi­ita mak­samaan kos­ka ei usko­ta kri­isien toteutumiseen.

       Vastaa

34. Ainakin kulut­ta­jille pörssisähkö on aivan älytön keksin­tö. Se johtaa suo­ras­taan has­sui­hin tilanteisi­in. Esimerkik­si pestään pyykkiä yöl­lä. Mitäs jos kaikkien hyödykkei­den hin­nat heiluisi­vat päivit­täin riip­puen päivän hin­ta­tren­deistä? Pörssisähkön uutu­u­den viehä­tys katoaa kun ihmiset kyl­lästyvät kyt­täämään sähkön hin­taa. Eihän me päivit­täin seu­ra­ta minkään muunkaan hyödyk­keen hin­to­ja, joten tämä on aivan älytön­tä touhua. Onnek­si en läht­enyt tohon.

    Vastaa

    1. Ei ole mitenkään jär­jetön­tä ajas­taa pesukone toim­i­maan yöl­lä. Yöl­lä sähköstä on yli­tar­jon­taa ja päiväl­lä lisäsähkö joudu­taan tuot­ta­maan kalli­isti ja saas­tut­taen. On se tietysti vaival­loista. Min­ul­ta pesukaan tai astian­pe­sukoneen ajas­tamiseen menee kak­si sekun­tia. Hirveä vaiva!

       Vastaa

       1. Soin­in­var­alle vaat­tei­den pesem­i­nen on pelkästään niiden pyörit­tämistä koneessa. Miten aja­s­tat niiden kuiva­maan lait­tamisen? Ei vaat­tei­ta saa koneeseen jät­tää. Aika äkkiä rupea­vat haise­maan. Vaat­teet pitää melkein heti lait­taa pesun jäl­keen kuiva­maan. Siis yöl­lä. Tai sit­ten kel­lo herät­tämään hyvin aikaisin aamul­la juuri kun kone on pessyt. Ei siis edelleenkään mitään järkeä. Et tai­da ilmeis­es­ti olla näitä “käytän­nön ihmisiä”. 😀

       2. Aja­s­tat ne niin, että pyyk­ki valmis­tuu noin klo 6.

       3. Yöl­lä kun kone linkoaa pyykkiä, niin heikkounisim­mat nukku­vat kor­vat­ul­pat päässä jos se auttaa.

       4. Koneen alle kan­nat­taa lait­taa kumiset pehmus­teet. Ja ostaa hil­jainen kone.

       5. “Hirveä vai­va!”

          Eihän se iso vai­va ole, mut­ta mon­ta pikku­vaivaa onkin äkkiä oikeasti “hirveä vai­va”. Valitet­tavasti palvelu­iden suun­nit­telus­sa ei tätä kokon­aisku­vaa ote­ta yhtään huomioon, vaan las­ke­taan sen varaan että lop­pukäyt­täjä kyl­lä hoitaa “tuol­laisen pikku vaivan”. Kun kaik­ki palvelu­iden tuot­ta­jat toimi­vat näin, tulok­se­na on se mitä näemme nyky-yhteiskun­nas­sa: uupumista, psyykkistä kuor­mi­tus­ta ja ADHD:tä. Oljenko­r­si ei paljoa paina, mut­tei kameli niitä lop­ut­tomi­in kestä.

       6. Useis­sa pesukoneis­sa on “hil­jainen” optio pesuo­hjelmis­sa, jol­loin pesukone ei linkoa. Lin­gon voi sit­ten lait­taa päälle herät­tyään. Tätä teen läh­es päivit­täin kun öinen sähkö on selvästi halvem­paa kuin sähkö päiväl­lä. Säädän käyn­nistysa­jan siten, ettei pesukone joudu odot­ta­maan kovin kauaa.

          Kaik­ki pesukoneeni täl­lä vuosi­tuhan­nel­la ovat tar­jon­neet tämän option pesuohjelmissaan.

    2. Minus­ta taas pörssisähkö on lois­ta­va keksin­tö, jota olisi pitänyt markki­noi­da paljon äänekkääm­min jo kauan sit­ten. Minulle(kaan) ei mak­sa mitään pestä pyykki­ni yöl­lä ja muutenkin ajoit­taa kulu­tuk­seni mah­dol­lisuuk­sien mukaan halpoi­hin tun­tei­hin. Ongel­mana on tämän kuun aikana ollut vain se, että halpo­ja tun­te­ja ei oikein ole. On vain kalli­ita ja ökykalli­ita tun­te­ja. Ehkä se tästä kevään mit­taan helpottaa.

       Vastaa

35. Mitäs jos tule­vaisu­udessa joku merkit­tävä sähkön tuot­ta­ja jääkin kiin­ni hin­ta­ma­nip­u­laa­tios­ta kun onkin jär­jestänyt ylimääräisiä tuotan­to­seisokke­ja kun on ollut ns. “vikaa” jär­jestelmis­sä? Muiden hyödykkei­den markki­noil­la­han on nähty suurtenkin toim­i­joiden markki­noi­ta häir­it­se­viä toimia.

    Vastaa

36. “Olen­naista on, että nämä kaik­ki tavat edel­lyt­tävät kehit­tyäk­seen sähkön hin­tavai­htelua. Jos käytämme paljon rahaa hin­tavai­htelu­jen hillit­semiseen, nämä eivät kehity.

    Ehkä kan­nat­taisi vain pitää pää kylmänä eikä panikoida.”

    Mietin vain, että onko meil­lä mas­si­ivi­nen muna-kana ‑ongel­ma ratkaistavak­si. Siis jos tavoit­teena on, että nämä ilmas­to­tavoit­teet toeutetaan taval­la, jos­sa Suo­mi ei ole köy­hä, kylmä ja pimeä, mei­dän pitäsi pystyä rak­en­ta­maan varsin nopeasti mas­si­ivi­nen määrä uut­ta sähkön tuotan­toa ja sen teol­lista kulu­tus­ta. Eli kor­va­ta sähköl­lä pros­es­sit, jos­sa fossiilihiilellä/hiiivedyillä teol­lisu­udessa kuumen­netaan jotakin, pelk­istetään jotakin (eri­tyis­es­ti rauta/teräs), muute­taan sähköl­lä toimi­vak­si kaik­ki liiken­nemuodot jot­ka voi ja tuote­taan fos­si­ili­va­paa­ta likken­nepolt­toainet­ta kaikille muodoille, jota ainakaan tavoitea­jas­sa ei voi sähköistää. Sit­ten kun fos­si­iliset on kor­vat­tu mietitään, mitkä nyky­isin bio­mas­s­apo­h­jai­sista ratkaisu­ista myös pitäisi kor­va­ta sähköl­lä — ja var­maan listal­ta vielä uno­h­tui joku merkit­täväkin kategoria.

    Eli pitäisi varsin pian tuot­taa val­ta­va määrä uut­ta sähköä, taval­la joka lähtöko­htais­es­ti on epä­suo­tu­isas­ti vai­htel­e­vaa, teol­lisu­udelle, joka lähtöko­htais­es­ti halu­aisi sitä tasaisel­la tehol­la. Jos ei ole tiedos­sa ole­vaa kysyn­tää, ei halu­ta investoi­da tuotan­toon, jos ei ole tuotan­toa, ei halu­ta investoi­da sitä käyt­tävään teollisuuteen. 

    Yleen­sähän markki­namekanis­mit toimi­vat kuin keskuskomite­tat, mut­ta toimi­vatko ne sil­lä nopeudel­la, kun haluamme?

    Vastaa

37. Näyt­tää, että Suomes­sa tuulimyl­ly­jen rak­en­tamis­boo­mi alkaa rauhot­tua. Tilalle näyt­täisi tule­van ”luon­toys­tävälli­nen” ja hal­pa aurinkosähkö.
    Ennus­ta­vat jopa, että sähkö tulee ole­maan Suomes­sa jopa niin hal­paa, että kan­nat­taa ilmake­hästä pois­taa co2 a ja upot­taa meri­in. Sen vielä ymmär­rän, että bioen­er­gialaitosten savukaa­su­ista pois­te­taan co2 ja tehdään polt­toainet­ta. Mut­ta että meri­in kätketään.
    Minus­ta olisi syytä alkaa tutkia Hen­ryn lakia tarkem­min. Hen­ryn laki on pitkäaikaises­sa ilmas­to­datas­sa parem­min paikkansa pitävä kuin IPCC n co2 hori­nat. Ilmas­to­datas­sa on mm se, että ensin tulee läm­pö ja sit­ten vas­ta co2 nousu. Myös Hen­ryn laki ennus­taa asian niin.
    Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että kun fos­si­il­isil­la saadaan läm­mitet­tyä meret kuumik­si niin co2 pois­to ilmake­hästä ei vaiku­ta paljon mitään ilmake­hän co2 pitoisu­u­teen. Meret pul­laut­ta­vat co2 a saman ver­ran takaisin ilmakehään.
    Kaik­ista mie­lenki­in­tois­in­ta tässä on, että nyt laite­taan mil­jarde­ja co2 pois­tosys­teemien kehit­tämiseen. Parin kol­menkymme­nen vuo­den päästä ovat sys­teemit täy­dessä iskus­sa, mut­ta jos tuol­loin fos­si­ilis­ten käyt­tö on men­nyt nollille niin nuo jär­jestelmät tule­vat hyödyttömiksi.
    Aurinkopa­neeleil­la sähkön tuot­ta­mi­nen on täl­löin jär­jetön­tä. Nehän imevät auringos­ta ener­giaa koval­la hyö­ty­suh­teel­la. Kun maa­pal­lo tarvit­sisi heijastuspaneeleja.

    Vastaa

38. Eikös sinä kohtalokkaana per­jan­taina kolminker­tainen määrä tuulivoimaa olisi riit­tänyt yli­tuotan­toon? Jos tren­dit ei muu­tu, niin ei siinä kovin mon­taa vuot­ta mene.

    Vastaa