Max Weber ja Mika Waltari saivat pohtimaan uskonnon roolia

Sixten Korkmanin yllytyksestä luin Max Weberin klassikkoteoksen Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. Se on ollut lukulistalla pitkään.

En kuitenkaan lukenut kirjaa loppuun, mikä on minulta hyvin harvinaista. Muutamakymmentä sivua on yhä lukematta, enkä usko, että tartun kirjaan enää. Kirjan anti on sen alussa, jossa Weber pohtii uskonnon vaikutusta kansojen taloudelliseen menestykseen. Lopussa hän sotkeutuu teologiseen keskusteluun eri protestanttisten uskontokuntien eroista ja sivuaa vain satunnaisesti niiden vaikutusta kapitalismin nousuun. Se ei imenyt lukemaan.

Weberin analyysi on merkittävä, mutta perussanoma oli minulle jo on tuttu, koska siitä on tullut yleisesti hyväksytty. Protestanttinen usko tai vapautuminen katolisen kirkon holhouksesta oli voimakkaasti myötävaikuttamassa kapitalismin nousun ja teollistumiseen sekä siihen, että talouden painopiste siirtyi Etelä-Euroopasta Keski- ja Pohjois-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Uskontokuntien rajat näkyvät jopa valtioiden sisällä vauraampina ja vähemmän vauraina alueina – kuten myös se, mitkä osat vaikkapa Puolaa ja Ukrainaa ovat historian kuluessa olleet minkäkin valtion alaisuudessa.

Aika vaikeaselkoista ja sotkuisen tuntuista oli Weberin päättely, kun hän pyöritteli monisanaisesti syy-yhteyksien suuntaa.  Mieleeni tuli ystäväni 50 vuoden takaa, Philippe van Parijs, johon olin tutustunut kielikurssilla Heidelbergissä vuonna 1969 ja jonka tapasin vuosikymmeniä myöhemmin eräässä vihreiden kokouksessa Tukholmassa. Hän oli opiskellut ensin filosofiaa ja sen jälkeen perehtynyt tilastolliseen päättelyyn, jota hän piti filosofian täsmällisempänä muotona.  Pidin tätä Philippen väitettä outona, mutta se tuli etsimättä mieleen Weberin paikoin sekavaa tekstiä lukiessa.

Weber olisi päässyt pohdinnoissaan helpommin maaliin, jos hän tuntenut vaikkapa vain osittaiskorrelaatiokertoimen käsitteen ja ehkä pari muutakin tilastollisen päättelyn perusasiaa.

Omasta mielestäni löysin Weberiltä jopa yhden päättelyvirheen. Hän kumosi ajatuksen siitä, että osakeyhtiön nousulla olisi ollut jotain tekemistä protestanttisen uskon kanssa sillä, että kyseinen yhtiömuoto oli kehitetty jo ennen uskonpuhdistusta. Luonnontieteiden alkeetkin oli kehitetty ennen valistuksen aikaa. Silti katsomme, että valistusfilosofeilla oli osuutensa luonnontieteiden nousuun Euroopassa. Olennaista on, avittiko protestanttinen usko osakeyhtiön yleistymistä. Varmasti avitti.

Pari tuhatta vuotta sitten osattiin kehittää ihmeen kestäviä oppirakennelmia

Weberin lukeminen sai minut pohtimaan uskonnon yhteiskunnallista merkitystä yleisemminkin. Olen viimeviikkoina lukenut myös pari Mika Waltarin islamia koskevaa kirjaa. Vaikka niissä uskontoja käsitellään vähän kieli poskella, kirjat antavat hyvän syyn pohtia Lähi-Idän uskontojen kolmea haaraa, kristinuskoa, juutalaisuutta ja islamia.

Oma suhteeni uskontoon on tarkkaileva. Minulla ei ole mitään kaipuuta mystiikkaan ja yliluonnollisiin asioihin, enkä siksi oikein pääse uskontojen ytimeen.

Tiedän kuitenkin, että uskovaiset ihmiset ovat onnellisempia ja että kaikki maailman kulttuurit ovat kehittäneet jonkinlaisen uskonnon, jopa kommunistinen Pohjois-Korea. On näissä kotimaisissakin ismeissä vähän uskonnon piirteitä.

Mielenkiintoista on, että lähi-Idässä sikisi samaan aikaan kolme maailmanuskontoa, tosin toisistaan kehittyneinä. Periaatteessahan ne uskovat samaan Jumalaan. Ne ovat säilyneet ihmeen kestävinä aikojen muuttuessa. On niitä vähän kehitetty tarkoituksenmukaisemmiksi, kuten käy ilmi kirjasta Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia.

Itse olen aina ihmetellyt sitä, mitä kristityt oikein uskovat kuoleman jälkeisestä elämästä. Minulle opetettiin rippikoulussa, että kuoltuaan ihminen päätyy Tuonelan uneen, kunnes Jeesus herättää hänet viimeisenä päivänä, siis maailmanlopun koittaessa, ja hän päätyy Taivaaseen tai siihen toiseen paikkaan.  Tämä tarina myy niin huonosti, että se on jopa pappien suussa kääntynyt muotoon, jonka mukaan kuolleet omaisemme ovat jo nyt taivaassa. Uskonsodissa marttyyreille luvattiin myös välitön pääsy taivaaseen ilman vuosituhansien odotusta. En tiedä millä valtuuksilla.

Uskonto vallan palveluksessa

Uskonnossa on kyse myös ihmisten hallitsemisesta. Sillä on oma vaikutuksena siihen, millaista uskoa ihmisille saarnataan ja miksi valtiot käyvät uskonsotia. Kysymys on siitä, kuka saa käyttää uskontoa valtansa välineenä. Tämä ei koske vain kristinuskoa. Japanin keisarikin oli jumalan asemassa, kunnes hävisi toisessa maailmansodassa ydinpommille. Suomalaiset olivat järkyttyneitä, kun Englannin arkkipiispa rukoili Britannian liittolaisen Neuvostoliiton aseiden puolesta, vaikka kaikkien piti tietää, että Jumala on Suomen puolella.

Kun Moskovan patriarkka julistaa Jumalan tukea Venäjän joukoille, ei ole ihme, että ukrainalaiset haluavat pois sen alamaisuudesta niin, että muuttavat jopa almanakkansa.

Putin esiintyy hartaana kristittynä, mutta jotenkin se ei minua vakuuta. Kansan hallitsemisesta siinäkin taitaa olla kyse.

Uskonnon nimissä on tehty paljon hyvää, mutta myös valtavan paljon pahaa.

Minua kysymys uskonnoista on kiinnostanut paljolti siltä kannalta, millaisen välineen ne tarjoavat kansojen hallitsemiseen. Siitä saattoi olla kyse myös protestanttisen uskon vaikutuksessa taloudelliseen kasvuun. Selitys ei ehkä sittenkään löydy teologisista opinkappaleista vaan yhteiskuntien vapautumisesta paavin vallan alta. Teologiset hienoudet ovat vain pienen oppineiden tiedossa oleva asia, mutta valtiollinen itsenäistyminen paavin komennosta näkyy tavallisen ihmisen arjessa.

Kristinusko taitaa jäädä toiseksi

En pysty tätä tunnettani kunnolla perustelemaan, mutta minulla on vahva tunne, että kristinusko häviää uskontojen välisessä taistelussa islamille– tosin molemmat voivat hävitä uskonnottomuudelle. Kristittyjä on nyt vähän yli kaksi miljardia ja islaminuskoisia vähän yli puolitoista miljardia, mutta jos keskityttäisiin uskontoa päivittäin harjoittavien määrään, islam taitaa jo nyt voittaa. Joka sunnuntai kirkossa käyviä esimerkiksi on Suomessa aika vähän.

Erityisen heikoilla on protestanttinen usko, koska se ei rationaalisuudessaan vastaa kunnolla ihmisten mystiikan ja selkeän maailmanselityksen kaipuuseen. Protestanttinen usko on häviämässä toisaalta uskonnottomuudelle ja toisaalta erilaiselle lahkolaisuudelle. Lahkolaisuus ja myös ortodoksinen kirkko tarjoavat syvemmän uskonnollisen kokemuksen.

69 vastausta artikkeliin “Max Weber ja Mika Waltari saivat pohtimaan uskonnon roolia”

  1. Eskatologiseen pohdintaasi voin vastata, että myös taivaaseen pääsemistä ennen lopun aikoja on ilmeisesti mahdollisuus, koska näin Jeesus lupaa vierellään roikkuvalle kuolemaantuomitulle (”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.”)

    Pyhimykset ovat ihmisiä, joista kirkko on julistanut, että myös heille kävi näin.

    Roomalaiskatolinen kirkko opettaa myös kiirastulesta, olosuhteesta jonka kautta on päästä taivaaseen.

    Lopun aikoina sitten luetaan kaikille, eläville ja kuolleille, tuomio. Ehkäpä kuolevan ihmisten kannalta tuo samaistuu kuolinhetkeen vähän kuin fotoneille emissio- ja absorptiohetki samaistuvat ;).

    Sivumennen, eivät uskovatkaan välttämättä tunne vetoa mystiikkaa ja yliluonnollista kohtaan. Usein he selittävät pikemmin niin, että se, mihin he uskovat, on totuus.

      1. Ymmärrän, mutta tämä on ollut perusteena kirkon opeille, että ihmisen on mahdollista päästä Jumalan valtakuntaan ennen lopun aikoja.

      2. Osmo missä kohdassa uskontunnustusta puhutaan lopunajoista (ylipäätään ajoituksesta?)

      3. Sorry, ei missään. Pappi sanoo sen vainajaa siunatessa. ”On sinut viimeisenä päivänä herättävä.” Poiasrtin virheellisen kommentin.

      4. Tämä on yksi niistä asioista, joissa roomalaiskatolisten ja protestanttien opetus on erkaantunut. Katolisten mukaan on ensin erityinen tuomio, joka tapahtuu heti kuoleman jälkeen, ja sen seurauksena sielu etenee taivaaseen, helvettiin tai kiirastuleen. Sitten uskontunnustuksessa (apostolisessa, jonka läntiset kirkot jakavat, ”…tuomitsemaan eläviä ja kuolleita”) mainittu tuomio on toinen, yleinen tuomio, jonka tarkoitus on se, että kaikki näkevät ja tunnustavat Jumalan oikeudenmukaisuuden.

        Protestanteilla on yksinkertaisempi opetus, että kuolleet jäävät odottamaan viimeistä tuomiota. Tässä taitaa olla protestantismin sisälläkin jotain näkemyseroja. Jeesuksen vallassa on kai sitten tehdä tähän poikkeuksia, mm. mainitun rosvon ja Jeesuksen äidin, Marian, tapauksessa.

      5. Lyhyt yksinkertaistava vastaus: uskontunnustuksessa sanotaan toisin, koska Jeesuskin nousi kuolleista, ja koska kristinuskossa päämääränä on tuleminen Jeesuksen kaltaiseksi.

        ”Jos kerran julistetaan, että Kristus on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä voivat sanoa, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole?” (1. Kor. 15:12.)

        ”Mutta me olemme taivaan kansalaisia, ja taivaasta me odotamme pelastajaksi Herraa Jeesusta Kristusta. Hän muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi voimallaan, jolla hän kykenee alistamaan valtaansa kaiken.” (Fil. 3:20-21.)

        Eikä missään ole sanottu, että se ”paratiisi”, johon Jeesus lupasi ryövärin pääsevän vielä samana päivänä, oli tarkoitettu lopulliseksi tilaksi (johon ryöväri vain pääsee ikään kuin VIP-kortilla poikkeuksellisesti etuajassa). Ilmestyskirjassahan esitetään päinvastoin, että se, mitä tulee maailmanlopun ja sen yhteydessä tapahtuvan kuolleiden herättämisen jälkeen, on jotain laadullisesti täysin uutta, joka ylittää ihmisten kaiken kuvittelukyvyn joka suhteessa. Se siis ei ole mikään paluu siihen vanhaan paratiisiin, jossa syntiinlankeemus aikoinaan tapahtui.

    1. ”Tämä tarina myy niin huonosti, että se on jopa pappien suussa kääntynyt muotoon, jonka mukaan kuolleet omaisemme ovat jo nyt taivaassa.”

      Joillakin papeilla on muuttunut, toisilla ei… Esim. emeritus-piispa paavo Riekkisellä (varsin oppinut kaveri), on kiintoisia pohdintoja aiheesta. Löytynee esim. yleAreenasta.

      Ev.lut Kirkon virallinen kanta taitaa tosiaan olla maallikoille (myös minulle) vähän hämärä, mutta se ei tarkoita ettei se olisi kirkas. Ehkä valistuksen, tai oman perehtymisen puutetta..?

      Sen sijaan Tilasto- ja taloustiede, tulkintoineen, ovat ikuisia ja muuttumattomia. Lohdullista tietää, että joku tietää!

    2. Uskontojen roolin arvioinnissa kannattaa lähteä liikkeelle erilaisista tulevaisuuden skenaarioista näin:

      1) Laajat sodat ovat maailmasta loppuneet, vain paikallisia / terrorismiin perustuvia sotia käydään siellä täällä.
      Kuitenkaan terroristit eivät enää pysty provosoimaan suurvaltoja laajempiin sotiin. Putinin terrorihyökkäys Ukrainaan mahtuu vielä tähän, sillä se ei todennäköisesti juurikaan laajene.
      2) Nälänhädät ovat loppuneet maailmasta, vain paikallisia nälkäalueita ilmestyy sinne tänne.
      3) Vaaralliset tarttuvat taudit on selätetty ja uusille taudeille kehitetään lääke muutamassa kuukaudessa.
      4) Maailma siirtyy nopeasti raaka-aineisiin perustuvasta taloudesta tietoon perustuvaa talouteen.
      5) Geeniteknologia ja tekoäly jyräävät kaiken vanhan alleen.

      Edellä olevista syistä maailmaan syntyy ”ideologinen tyhjiö”, joka pyrkii täyttymään jollakin uudella.

      Mikä se uusi sitten on?

      Kirjailija Yuval Hararin kirjan ”Huomisen lyhyt historia” mukaan käy näin:

      Toistaiseksi maailmaa hallitsee erilaisista uskonnoista, yksilöllisyydestä, ihmisoikeuksista, demokratiasta ja vapaista markkinoista koostuva liberaali paketti.

      Tulevaisuudessa tuo paketti ei kuitenkaan ole enää muodissa. Selviää, että ihmisen vapaata tahtoa ei ole olemassa…

      Muotiin tulee kuolemattomuus!

      Pyrimme tekemään Homo sapiensista Homo deruksen (Ihmisjumalan), jonka tärkein tavoite on ”oikeus elämään”. Ihmisestä tehdään kuolematon käyttämällä hyväksi lääketieteen uusia keksintöjä / geenimanipulaatiota, jne.

      Ensi vaiheessa tavoitteena on 150 vuoden ikä… ja seuraava tavoite on 500 vuoden ikä…Tämä kehitys on jo tieteessä ja laboratorioissa täysillä päällä!

      Miten sitten Suomelle tässä rytäkässä käy?

      Pystyykö Suomi siirtymään riittävän nopeasti uuteen, tietoon perusturvaan talouteen / yhteiskuntaan?

      Kun katsoo suomalaista keskustelua ja tekemisiä näistä asioissa, ei hyvältä näytä!

      Onko Suomi jo menetetty tapaus? Juna meni jo?

  2. Maailman kaksi miljardista kristitystä enemmistö on roomalaiskatolilaisia. Roomalaiskatolilaisuuden levittätäyminen ympäri maapalloa on taannut kristinuskolle jatkuvuuden. Islam ei todennäköisesti ohi roomalaiskatolilaisten lukumäärä globaalissa etelässsä sillä islamilaiset valtiot ovat monessa mittareilla muutamia poikkeuksia jäljessä kristittyjä maita. Aasiassa suurin kansankunta on intialaiset joista enemmistö on hinduja. Islamin ja kristinuskon kamppailu tapahtuu todennköisesti Afrikassa. Uskonnottomuus on haaste sekä islamille ja kristinuskolle koska molemmat uskonnot ovat vainonneet uskonnottomia.75 vuotta kestänyt ateistinen Neuvostoliitto ei pystynyt hävittämään kristinuskoa Venäjältä vaikka neuvostojohtaja Nikita Hrutsev uhosikin 1960-luvulla että vuoteen 1980 Neuvostoliitossa ei ole yhtään kristittyä.

  3. Kun Weberin kirja ilmestyi vuonna 1905, se oli tarkoitettu ensisijaisesti vastineeksi Werner Sombartin kolme vuotta aiemmin julkaisemalle teokselle Der moderne Kapitalismus. Sombart on täysin eri linjoilla kuin Weber: hänen mukaansa ”kapitalismin henki” ei ilmene säästäväisyydessä ja suunnitelmallisuudessa vaan kulutuksessa. Säästäväisyydellä yms. oli merkitystä vain välineellisesti, kulutusmahdollisuuksien maksimoimisen mahdollistajana, eikä jonkinlaisena moraalisesti ylevänä itsekieltäymyksenä. Sombartin mukaan kapitalismin henki ilmeneekin paremmin nimenomaan katolisessa kuin protestanttisessa kristinuskossa, jos vertaillaan nimenomaan näitä kahta.

    Mitä taas tulee protestanttien vapauteen katolisen kirkon holhouksesta, niin Sombart esitti, että taloushistorian kannalta oli merkittävämpi seikka, että juutalaiset olivat vapaita yhtäläisesti niin katolisen kuin protestanttisenkin kirkon holhouksesta. Hänen oma vastineensa Weberille oli kirja Die Juden und das Wirtschaftsleben (1911), jossa hän esitti, että juutalaisten määrä ja asema olivat kapitalismin synnyn kannalta selitysvoimaisempia tekijöitä kuin protestanttien ja että Weberin teoria oli heikoimmillaan juuri tässä kohtaa.

    En sano, että Sombart on oikeassa ja Weber väärässä; eiväthän kummankaan kirjat ole nykymetodein tehtyjä ylipäätään. Muistutan ainoastaan siitä, että Weberin sadan vuoden takaisille aikalaislukijoille kyse oli ensisijaisesti (melko tasaväkiseksi mielletystä) kilpailuasetelmasta näiden kahden position välillä. Sombart ja Weber löysivät samasta datasta osittain aivan eri lainalaisuuksia.

    Sombart on sinänsä kiinnostava tapaus aatehistoriallisesti. Hän oli omana aikanaan koko maailman tunnetuimpia ja keskustelluimpia yhteiskuntatieteilijöitä, ja sata vuotta sitten myös Suomessa paljon useammat tunsivat hänet kuin Weberin. Sombartilta suomennettiinkin useita teoksia (lyhennelmänä tuo juutalaiskirjakin), kääntäjinä mm. Väinö Tanner. Toisen maailmansodan jälkeen koko Sombart kuitenkin unohdettiin nopeasti käytännössä täysin. Tähän johtaneita syitä on Suomessa tutkinut Pertti Töttö väitöskirjassaan Werner Sombart ja kiista kapitalismin hengestä (1991). Syitä on useita hyvin erilaisia, mm. Weberin teorioiden helpompi mukautettavuus uusiin yhteiskuntatieteellisiin muotivirtauksiin, ja toisaalta Sombartin epämiellyttävän myötäsukainen suhtautuminen natsi-Saksaan vanhoilla päivillään (hän kuoli vasta 1941).

    1. Sombart oli tunnettu etenkin aikansa vasemmistolaispiireissä. Hän oli Marxilainen sosialisti, joka sittemmin tosiaan päätyi tukemaan myös paikallista ”saksalaista sosialismia” eli kansallissosialismia eli natseja. Yhdistelmänä sosialistinen marxilaisuus ja natsien tukeminen oli niin hankala, ettei hänen ajatteluaan enää oppikirjoista pitkään löytynyt Saksan hävittyä toisen maailmansodan, ja samalla Sombart katosi kirjahyllyistä. Osasyy asialle oli toki sekin, että toisen maailmansodan jälkeen alkoi taloustieteellisen kirjallisuuden vyöry, samoin kuin luonnontieteellisen uuden kirjallisuuden vyöryki, ja uusi tutkimustieto peitti alleen vanhan kirjallisuuden.

  4. ”Siitä saattoi olla kyse myös protestanttisen uskon vaikutuksessa taloudelliseen kasvuun”

    Entä jos protestanttinen usko onkin muokattu tukemaan nimenomaan
    juuri kapitalismia ja jatkuvan taloudellisen kasvun ajatusta.

    Hallinnan välineitä uskonnot ovat aina olleet ja sellaisina niitä kulloisetkin vallanpitäjät haluavat pitääkin. Joko vallan tukena tai sille uhkana. Esimerkki siitä Suomestakin kun kirkon piiristä on otettu kantaa Orpon hallituksen vähäosaisiin kohdistamiin leikkauksiin ihan raamatun perusajatusta noudattaen, niin kirkko ja kantaa ottaneet seurakunnat leimattiin puuttuneen asiaan joka ei kirkolle kuulu. Että sellaista kristillisyyttä tai oikeastaan tekopyhyyttä, kun uskonto ei tue sokeasti valanpitäjiä niin uskonnolla ei olekaan mitään merkitystä, mutta Jumalan siunausta kyllä toivotetaan kun halutaan taas kalastella ääniä.

    Jos edes raamatun perussanoma ei merkitse mitään, tai toimii sitä vastaan, niin miksi sitten joku kehtaa sanoa olevansa uskovainen?

  5. Milloinkohan päästään Weberin tulkinnoista ja ikimeemeistä, joissa protestantismi on synkkää työmoraalia, puritanismia ja mailanpuristusta.

    Lutherhan taitaa olla iloisen kulutusjuhlan takana enemmänkin.
    Sen käsityksen ainakin saa kun lukee Lutheria itseään, sen omia tekstejä.

    Kun omaa pelastustaan ei voi ansaita, pitää vain elää, Jumalan armon toivossa mutta samalla elämästä ja elämistä pihtaamatta.

    Koska olemme luterilainen maa emme tunne reformoitujen kirkkojen ja kalvinismin henkeä josta ihan alkuperäisesti tuo: työsi tulokset ja vaurautesi kertovat pelastuksesi tilan puritanismi tulee.

    1. Kommenttina nimimerkki ikuinen ajatusvirheelle että Lutherin lisäksi protestantismin merkkittävämpiä hahmoja oli Jean Calvin. Calvinismilla on suurempi vaikutus protestanttisuuteen kuin luteriliaisuudella.

    2. Tuon mainitun ikimeemin virhe on, että se niputtaa luterilaisuuden ja kalvinismin yhdeksi ja samaksi ”synkän työmoraalin protestantismiksi”.

      Toisaalta se kulutusjuhlakin, joka Lutherille kelpasi, oli aika toisenlainen kuin nykyään. Luther edusti omalle ajalleen luonteenomaista merkantilismia, joka hänen kohdallaan meni niin pitkälle, että hän olisi halunnut kieltää ulkomaankaupan mieluiten kokonaan. (Tosin hän ennusti, että se muutenkin loppuu jo pian, kun kaikki raha on virrannut pois Saksasta vääränlaisten kulutusjuhlien viettämisen vuoksi.)

  6. Eipä tuo vapautuminen paavin vallasta tavallisen tallaajan arkeen Euroopassa vielä pitkään aikaan vaikuttanut ainakaan taloudellisen hyvinvoinnin kasvun määrässä, mitä kirjoittaja näyttää implikoineen.

    Alkuun reformaatio toki poiki jos jonkinlaista uuden ja monimuotoisemman hengellisyyden purkausta. Suht tuore kirjanpainotaito auttoi erilaisten uskonnollisten pamflettien levittämistä ja niistä kiihottunut kansa muun muassa Saksassa kapinoi niin, että ruhtinaiden ”täytyi” surmata jopa satojatuhansia hengellisesti heränneitä talonpoikia ne nujertaakseen. Tohtori Luther opportunistina oli tietysti ruhtinaiden puolella ja saarnasi itsekin kovaa rangaistusta säädylleen kielletysti ajattelua harrastamaan alkaneelle rahvaalle. Lutherin opissa maallinen valta kuului ruhtinaille eikä kirkonmiehille, mutta ei tavan kansalle ollut siinä säästetty mitään sen parempaa sijaa kuin ennenkään.

    Ruotsissa luterilaisuus pääsi erilaisten kähmintöjen ja kahinoiden päätteeksi vakiintumaan 1600-luvun alussa ja alkoi luterilaisen puhdasoppisuuden aika. Ajatus joka elämänaluetta hallitsevasta kirkosta, jonne joka sunnuntai oli sateessa tai paisteessa hilauduttava paikalle ja varottava nuokkumista ettei unilukkarin keppi lyö, sopii paremmin tähän aikaan kuin keskiajalle, jolloin kirkon kontrolli oli pääosin vielä paljon kevyempi ja erilaiset kansanuskon muodot kukoistivat kirkon opin rinnalla.

    Jotkut ovat pitäneet reformaatiota jopa vastaliikkeenä renessanssille. Alettiin taistella liian maallistunutta ja hedonistista elämäntapaa vastaan. Tarkoittamaton seuraus kuitenkin oli, että yhteiskunta yhä suuremmissa määrin sekularisoitui.

    Mitä tulee talouteen, oli jo ennen reformaatiota alankomaiden alue nostanut merkitystään Euroopan taloudessa. Toki katolisen Espanjan tihutyöt auttoivat nykyisen Belgian alueen merkityksen vähentymistä protestanttisen Hollannin kustannuksella.

  7. Eihän uskontojen kehittyminen ole muuta kuin kulttuurievoluutiota – elinvoimaisimmat meemit valtaavat alaa heikoimmilta ja koska ympäröivä maailma muuttuu jatkuvasti, niin yksi elinvoimaisuuden elementeistä on (riittävä) adaptiivisuus. Väittäisin myös, että uskonnoilla on aiemmin ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntien liimana ja näin ollen ei olisi ollenkaan hämmästyttävää, että hallitsemiseen soveltuvilla uskonnoilla on ollut kulttuurievoluution melskeissä paremmat selvitymismahdollisuudet.

    Sinänsä lienee puhtaasti sattumaa mitkä likimäärin yhtä elinkelpoisista uskonnoista selviävät, mitkä tuhoutuvat ja mitkä nousevat valtauskonnoiksi. Ilmeisesti mithralaisuus kilpaili aika tasapäisesti kristinuskon kanssa eikä siten olisi mitenkään mahdotonta, että Euroopan ja suuren osaa maailmasta valtauskonto palvoisi Mithraa. Kuitenkin ko. uskonnon sisältö ei välttämättä tänäpäivänä poikkeaisi merkittävästi nykyisistä kristinuskon valtavirroista. (Jo Rooman valtakunnan aikaan monet riitit taisivat olla samantyylisiä eikä ollut selvää kuka kopioi ketä…)

    No, niin tai näin – mielestäni oli kuitenkin hyvä, etteivät rooman piispoina toimineet verenhimoiset despootit pystyneet kansamurhaavine seuraajineen ja kiduttavine inkvisiitoineen tukahduttamaan kaikkia vapautta havitelleita kansakuntia vaan Pohjoisen Leijonan johdolla sorto, hävitys ja taantumus saatiin pysäytettyä ennen kuin ihan kaikki oli menetetty.

    1. Aamen!

      Me emme ole protestanttisuuden tuotteita, vaan me teimme sen omaan makuun uskonnoksi itsellemme.

  8. Historiaa voi tulkita monella tavalla. Kun Rooman valtakunta pikku hiljaa rappeutui ja lopulta romahti, niin gootit ja frankit etenivät Hispaniaan ja Galliaan. He omaksuivat Rooman kielen ja uskonnon. Niinpä Ranskassa puhutaa ranskaa ja Espanjassa espanjaa.

    Kun islaminuskoiset arabit valtasivat Rooman alueita 600-700-luvuilla, he eivät omaksuneet uskontoa ja kieltä. Egypti oli ollut kristinuskon ydinalueita, mutta vähitelen kansa vaihtoi uskontonsa islamiin ja kielensä arabiaan.

    Valloittajilla on eroa.

  9. Kristinuskoa ja islamiahan on muokattu mahdollisesti aika rankastikin. Esim oliko Jeesus alunperin historiallinen henkilö vaiko enkeliolento, joka muutettiin tarinoissa lihaa olevaksi ihmiseksi koska stoori oli parempi. (esim Richard Carrierin kirjat)

    Tai oliko Koraanin Mekan kaupunki alunperin pohjoisempana sijainnut Petra.

    1. Kommenttina nimimerkki anonymoukselle Islamia ei ole muokattu samalla tavalla kuin kristinuskossa. Islamissa samat perimätiedot eli hadidtin ovat olleet voimassa Muhammedin ajoista alkaen. Kun taas kristinuskossa eri kirkolliskokousten päätökset vaikuttavat Raamatun sisältöön enemmän kuin alkuperäinen Raamattu. Islamissa ei ole kirkkoa tai kirkkohierarkiaa joten perimä tieto on pysyvä eli sitä ei ole muutettu. Mekan kaupunki on Koraanissa sama Mekka kuin nykyinen Mekka jossa sijaitsee islamilaisen maailman suurin moskeija eli Masjid al-Haram jossa taas sijaitse islaminpyhin kohde eli Kaaba. Moskeijan perusti perimätiedon mukaan Abraham ja Ismael .Muhammed valloitti Mekan vuonna 630 jkr ja lopetti epäjumalien palvonnan moskeijassa.

  10. Täällä joku jo mainitsi, että olemme luterilainen maa. Ketkä me?
    Olen eronnut kirkosta vuonna 1983, enkä kuulu mihinkään uskontokuntaan. Toinen vanhemmistani on Jehovan todistaja, toinen ei todistanut sen kummemmin mitään. Lapseni olen ilmoittanut väestörekisteriin.

    Häiritsee tämä uskontojen loputon normatiivisuus. Miksi ei riitä se, että on itse löytänyt valon, vaan sitä pitää suunnata toisten naamaan?

    Luterilaiselta kirkolta pitäisi poistaa sen erityisasema, ja saattaa kaikki uskonnot vihdoin samalle viivalle. Myös jäsenmaksujen keräämisen suhteen. Suomella on vielä matkaa aidoksi sivistysvaltioksi tässä asiassa. Meillähän ei ole edes lasten uskonnonvapautta vaan se koskee pelkästään aikuisia. 15-vuotias voi vanhempien tietämättä teettää abortin, mutta kirkosta hän ei voi erota jos äiti ei suostu siihen. Järjetöntä sääntelyä.

    Itse en pidä luterilaisuutta lainkaan uskontona vaan keskiluokalle yleinen tapakristillisyys on enemmänkin yksi ateismin muoto. Ei ole harvinaista, että perhetapahtumaan tilattu pappi ohjeistetaan näin, että ”älä sitten jauha mitään jeesusjuttua”.

    Kansankirkko on kuivunut ohjelmatoimistoksi, joten olisi aika suhtautua siihen sellaisena. Ehkä jakautuminen vanhoillisten ja sateenkaariystävällisten kirkkoihinkin olisi paikallaan. Saataisiin toimintaan edes joku tolkku.

  11. Sisältövaroitus. Tämä teksti on ehkä liikaa joidenkin henkilöiden maailmankatsomuksen sietokyvylle. Olen pahoillani.

    Onhan vielä yksi jumaluus, joka kannattaa ottaa huomioon pohtiessa kapitalismin asemaa uskonnolllisten aatteiden syrjäyttämisen taustalla. Tuliko tänne tähtien takaisen sivilisaation asronautteja maan ollessa vielä meteoritörmäyksen jäljiltä tokenemassa taas uuteen aikakauteen, nisäkkäiden jo tallustaessa maan päällä. Humanoideillahan olisi ollut tekniikkaa ja heidän tieteen hallussa esimerkiksi kyky manipuloida maan apinaihmisten aivojen kehitystä. Tuliko jo heidän kautta pienoinen kapitalismin siemen mukaan ihmismieleen. Tuskin tähtien takaisen sivilisaation johdossa oli ketään Trumpin kaltaista johtajaa. Tuskin ketään muutakaan. Noiden Jetsonien olisi täytynyt olla kehittynyt jo niin älykkäiksi. että edistyksen saavuttaminen kaikessa vaati jumaluuden syrjäyttämisen ja se tapahtui heillä jo vuosituhansia sitten. Lähi-Idän kristityt, muslimit ja juutalaiset ovat saattaneet syntyä maassa vierailleiden jumalien kontakteista heidän halustaan opettaa joitakin maan valittuja ihmisiä toteuttamaan itsensä ja toisten ymmärtämistä yhteisen edistyneemmän kulttuurin saavuttamiseksi. Näiden valittujen omin päin tulkittua sanaa me olemme sitten saaneet kuunnella lukuisten muunnoksien kera jo yli kaksi tuhatta vuotta. Nyt elämme teknisen vallankumouksen saavuttamassa tämän päivän digitaalisessa maailmassa. Voimmeko hyvin kapitalismin kanssa.

  12. Mielestäni on aika todennäköistä, että maailmankaikkeus on yksi lukemattomista simulaatioista, joilla kaikilla on joku luoja. Tai, no, ei voi kai sanoa ”aika todennäköiistä” vaan: tuntuisi luontevammalta olettaa, että maailma on pikemmin jonkun luoma, kuin olettaa, että se ei ole. Tämä ei siis ole mystiikan kaipuuta vaan hyvin hatarien todennäköisyyksien vertailun lopputulos.

    Jos nimittäin olettaa, että maailmakaikkeussimulaation tekeminen on mahdollista, olisi todennäköisempää, että niitä on tehty kuin että ei ole tehty. Ja jos näin on, on epätodennäköistä, että eläisimme aidossa universumissa simuloidun sijaan, sillä simuloituja on tehty luultavasti lukematon määrä.

    Tosin voi luonnollisesti syntyneitäkin universumeja olla lukematon määrä, mutta siitä meillä ei ole kuin spekulaatioita. Sen sijaan simuloituja universumeja on jo hyvin alkeellisessa mielessä olemassa. Ja onhan simuloinnin puolesta jo esitetty matemaattinen todistelu, jonka perustana on käsittääkseni tiedon pakkautuminen. (Ja mitä on kvanttifysiikan superpositiot, jos eivät äärimmilleen vietyä tiedon pakkaamista. Tosin olen luultavasti väärässä, koska en asiasta mitään ymmärrä. 🙂 )

    Mitä tulee uskontojen tulevaisuuteen, olisi aika lohdutonta, jos joku muu uskonto kuin valistuksen synnyttänyt voittaisi kisan. Protestanttisuus ei tosin jää eloon uskontona vaan rationaalisuutena, yleispätevyyteen pyrkivänä moraalioppina ja yksilöllisyytenä pakotetun kollektiivisuuden vastakohtana. Jos esim. Islam voittaa, nuo ihmiskuntaa kohti maailmakaikkeuksien – tai ainakin simulaatioiden – luomista vievä dynamiikka katoaa. Valistuksen aatteiden varaan luotu yhteiskunta näyttäisi olevan historian valossa monenlaisten epätodennäköisten sattumien summa. Se voi myös hajota ja taantua takaisin taikauskon ja alistamisen maailmaa.

    1. Aika turhamaista olettaa, että kukaan tuhlaisi resursseja tällaisen simuloimiseen. Toisaalta simuloinnin motivaatio on saada selville mitä tapahtuu, mikä taas viittaa siihen ettei kaikkea voitu etukäteen tietää.

      Yksi varteenotettava simuloijaehdokas olisi tekoäly, joka haluaa tietää enemmän syntyynsä johtaneista kehityskuluista. Tässä tapauksessa voisi olettaa tekoälyn kehityksen kannalta yhdentekevien henkilöiden simuloinnin olevan vähemmän tarkkaa. Olisi lohdullinen ajatus jos esim. Gazan tapahtumat olisivat vain kangastus eikä kärsimystä sillä puolen itse asiassa olisikaan.

      Mutta luulenpa että ainoa jumala joka on kyllin typerä valaisemaan ja ravitsemaan meidän hölmöilyjämme on Aurinko. Evoluutio on toinen saman luokan mahtava voima, joka on luonut meidät omaksi kuvakseen. Ja joka on antanut rakkaiden lastensa kuolla, jotta me saisimme elämän. Kumpaankaan ei tarvitse uskoa, koska ne voi nähdä silmällä. Olisi parempi mystisesti palvoa molempia kuin ajatella niiden olevan ”vain” aurinko, ”vain” evoluutio.

      Jos tarkoitat, että kvanttifysiikka pakkaisi tietoa itseensä samassa määrin kuin sen klassinen simulaatio vaatii resursseja (kasvaa eksponentiaalisesti systeemin koon mukaan), olet tosiaan väärässä.

      Sinänsä fysiikka on yhdenlaista pakkausta ja pakkautuvuutta: Aikasarja havaintoja voidaan tuottaa lyhyemmällä kuvauksella, nimittäin alkutilalla ja pätevällä teorialla. Myös ”litra neljäasteista vettä” on lyhyt kuvaus jollekin johon voisi käyttää (tarpeettomasti) paljon enemmänkin liitua.

  13. Varmasti kuitenkin ihan korrektia sanoa ja havaita, että jos laitetaan päällekkäin maailmankartat joissa toisessa klassisen kristinuskon perinteiset alueet ja toisessa historialliset teollis-tieteelliset kehittyneet maat, niin aika hyvin natsaa.
    Ja vielä korostuneemmin tämä protestanttisten maiden suhteen.

    Ok, voidaan ajatella että se alkulaukaus oli valistusaika, ja olikin, mutta huomattava että valistusaika lähti liikkeelle nimenomaan kristityissa maissa.
    Pakko todeta että kristinuskossa on siis mukana selvä ihmistä vapauttava elementti. Aivot saa ottaa ja lisäksi on vielä pakko ottaa käyttöön.
    Eurooppalainen ei ole sen kummempi kuin muilla alueilla asuva, mutta onnemme oli että maanosamme valtasi kristinusko.

    Uskonpuhdistus oli vallankumous sekin joka vapautti ihmisjärkeä yhteisön käyttöön massiivisesti. Kun pelastus perustui, ja perustuu, vain armoon Kristuksessa, sai ihminen ottaa omat resurssit vapaammin käyttöön. Toki tämä tapahtui osin viiveellä: valistus oli uskonpuhdistuksen lapsi sekin.

    Tätä ei kannata unohtaa nykyisen uskonnottomuuden huumassa. Kristinuskon ansiosta, paradoksaalisesti, olemme vapaita valitsemaan tässä maansosassa uskonnottomuuden.
    Tätä vapauttahan ei kaikilla muualla ole.

    Toki Kiina ja kaikki mitä se tulee tällä vuosisadalla tekemään voi muuttaa kaiken täysin ennakoimattomalla tavalla.
    Katleena Kortesuon eilinen kannanotto Tiktok-sovelluksesta oli tärkeä.

  14. Hei Osmo,

    kaikki tietävät, että sinä olet sähkömarkkinoiden vankkumaton kannattaja. Meillä täällä on äänenpainot vähän kasvaneet, kun huomisella 2 euron markkinalla savupiipputeollisuus tulee edelleen pyörimään ja käyttämään sentin kwh sähköä, jonka se on ajoissa ostanut ja yksikään varavoimala ei meillä tule lähtemään käyntiin. Nyt näyttää siltä, että tässä joutuu kansa kärsimään, mutta kiinnostaisi tietää, että kuka on syyllinen? Imatran voima edelleen tuottaa sähkön alle 0,5snt/kwh, mutta myyntihinta on mitä on, koska voitot maksimoitiin. Vesivoimaa ei edes huomenna rullata täysillä, koska se olisi saattanut haitata tulonmuodostusta.

    Viime talvena kaivattiin ratkaisuja, mutta nyt kaivataan syyllisiä. Onko sinulla tietoa siitä, kuka tai ketkä ovat syyllisiä?

    1. Vaikka savupiipputeollisuus olisi ostanut sähköä halvalla, niiden ei kuitenkaan kannata käyttää sitä, koska ainahan sen voi myydä markkinahint6aan.

      1. Ei saatu varavoimaa käynnistää eikä omaa tuotantoa vähentää.

        Huomenna palaa myös jokainen julkinen katuvalo ja kaupungin katujakin lämmitetään. Yksikään mainosvalo ei sammu. Tekojäät jäädytetään ja moottoritiet valaistaan.

        Ainoataan kansa perseraiskataan

      2. Niinpä, kun ensin keinotellaan markkinahinta tappiin, niin mukavahan sitä on sitten rahastaa vaikka sillä ennakkoon ostetulla halvalla sähköllä. Kun samat omistajat omistavat sähköntuotannon ja savupiipputeolisuuden niin temppuhan onnistuu helposti ja kuluttajat maksavat.

        Ne jotka ovat laatineet sähköpörssin tajuavat kovin vähän siitä kuinka sitä voidaan manipuloida tai sitten tajuavat mutta eivät aja tavallisten suomalaisten kuluttajien etua. Onko kenties markkinauskovaisuus sokaissut niin ettei vieläkään tajuta nykyisen sähkömarkkinan älyttömyyttä ja riskejä koko yhteiskunnalle. Vai pelkkä ahneusko saa altistamaan kansalaiset moiselle rahastukselle.

        Eivätkö markkinauskovaiset tajua että heidän mallinsa toimivat vain täydellisen kilpailun olosuhteissa vai vedättävätkö he ihmisiä tahallaan. Nykyisillä sähkömarkkinoilla ei toimita lähellekään täydellisen kilpailun olosuhteita, mutta leikitään kuitenkin kuin niin olisi.

      3. ”Vesisähköä on nyt 2049 MW. Sen kapasiteetti ei ole 4000 MW vaan jotain 2000 MW:n tienoilla”

        Nyt tehdään 1975 MW. Jos pyöristetään tuo minun eilinen arvio ja osmon ilmottama vaikka tasan kahteen tuhanteen, niin puolet siihen lisää olisi kolme tonnia. Kapasiteettia suomessa on vesivoimassa 3100 MW.

        Kun kirjoitin, että puolet voitaisiin lisätä, niin tarkoitin, että puolet voitaisiin lisätä. Tilanne jatkuu ainakin tällä hetkellä samana. Puolet voitaisiin lisätä.

        Koska politikot eivät ymmärrä numeroita, niin peruskoulun matikkaa. Tiedetään, että suomen tuotannon maksimi on 3100. Paljonko tuotanto voi maksimissaan olla, jotta sitä voisi vielä lisätä puolella:

        3100 = X * 1,5
        X = 3100 / 1,5
        X = 2067

        Toteuman näkee tuolta: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/?fbclid=IwAR3QHV04VtXuuhQZpM51LiJvburKffVohYoDDWuUNf1e7Ljfe_E_73SvVf0

        Veikkaan, että myös tänään Imatralla ei tehdä sähköä vaan nautitaan hinnoista. Imartalla ei ohijuoksutus jää huomaamatta, koska voimala on keskustassa ja kaikki näkee missä se vesi virtaa. Kaikki näkevät myös, että tehtaiden piipusta tulee edelleen savua ja siellä ei sähkön hinta vaikuta.

      4. Sama systeemi pitäisi luoda myös yksityishenkilöiden kiinteähintaisiin sopimuksiin. Säästetystä sähköstä saisi markkinahintaisen hyvityksen. Sitten alkaisi kulutusjousto vaikuttamaan.

      5. Siksi että sähköpörssin hintavaihtelu on kuluttajien kannalta järjetön.
        Nytkin ylikorkeat pörssihinnat johtuivat pääosiltaan siitä ettei energiamarkkinavirasto halunnut ottaa käyttöön varavoimalaitoksia vaan antoi hintojen nousta pihtaamalla tuotantoa. Tuollaisenaan sähköporörssi ei toimi kuten pitäisi varsinkin kun selvisi että hintoja vedätetään keinotekoisesti jättämällä tehoreservi käyttämättä, vaikka pelotellaan samaan aikaan sähköpulalla. Hesarissa juttu sähköpulajärjestelmästä!

      6. Ja tässä lisää perusteita sille miksi tarvitaan jotain muutakin kuin pörssisähkö ja nykyiset kiinteähintaiset sopimukset.

        Kommentti | Sähkölämmittäjät värjöttelivät perjantaina 16-asteisissa kodeissaan, ja se on kohtuutonta: https://www.hs.fi/talous/art-2000010102637.html

      7. Tuollainen välimuodon sopimus on tarjolla. Helen myy sitä nimellä Fiksusähkö ja Fortum nimellä Fortum Duo. Pitäisikö kuluttajat pakottaa siihen? Halvimmalla pääsee kuyitenkin kun siirtyy suoraan pörssisähköön.

      8. No miksi piti Hanasaaren voimalaitos sulkea? Ymmärrän vihreän siirtymän ja tarpeen päästä eroon hiilestä mutta ajoitus ei oikein osunut nappiin.

        Ukrainan sota aiheutti energiapulan koko Euroopassa ja Suomessa olisi pitänyt jättää hiilellä ja turpeella toimivia voimaloita sulkematta, olkoot että se on vihreän siirtymän periaatteita vastaan.

      9. Kuka olisi maksanut Hanasaaren vahvasti tappiollisen toiminnan? Eivät ainakaan helsinkiläiset veronmaksajat, sillä Helsinki on jo nyt sähkön suhteen yliomavarainen.

      10. Helsinki ei ole sähkön osalta omavarainen koska se ostaa sitä Eurajoelta.
        Hiilivoimalaitosten sulkeminen ei olisi ollut pakko ennen 2029 jos silloinkaan.

        Ks https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6376479

        Uskon enemmän eläkkeellä olevan voimalaitospäällikön sanoja kuin Helenin johtajan.

      11. Suomessa on kyllä tehoreserviä varalla, siitäkin huolimatta että osa reservistä puretaan. Koska energiajärjestelmästä on tehty markkinaehtoinen, niin jokainen omistaja tekee omaisuudellaan mitä tahtoo. Se myös tarkoittaa sitä että silloin ei päällmmäisenä ajatuksena ole se mitä tarjonnan niukkuus aiheuttaa ainakin osalle kuluttajista. Vaikka voidaankin ajatella kuluttajien keskimääräistä etua , niin sitäkin vain koska kilpaija voi viedä asiakkaat paremmalla tarjouksella. Kaikkea ohjaa lopulta vain se kuinka tuottaa voittoa omistajille, muu on vain seurausta siitä. Puheet asiakaslähtöisyydestäkin ovat vain seuraus. Eri asia on sitten se jos kuluttajat ovat samalla omistajia, silloin voi kyse olla aidostakin asikaslähtöisyydestä.

        Niille joiden sähkönkäyttö painottuu kalliin sähkön aikoihin ja joilla ei silloin ole riittävää joustovaraa suora pörssisähkö ei useinkaan ole se järkevin ratkaisu. Toisaalta yhteisen edun kannalta ei ole järkevää jos kaikilla on sopimukset jotka eivät kannusta vähentämään kulutusta silloin kun sähköä pitäisi säästää tuotannollisista syistä. Siksi tarvitaan myös muita sopimusvaihtoehtoja joita onkin jo kehitelty. Toisaalta taas jos pörssisähkön hintavaihtelut pysyivät edes kohtuullisissa rajoissa, niin ilman muuta se olisi paras ratkaisu. Nykyinen hintavaihtelu on kuitenkin osoitus siitä ettei olla lähelläkään täydellisen kilpailun olosuhteita ja oikeasti toimivan markkinan tilannetta. Sen ymmärtää siitä kun kuvittelee vastaavan hintavaihtelut kuin pörssisähkösopimuksissa on mihin tahansa muuhun kuluttajatuotteeseen tai -palveluun.

    2. Twitter muistaa. Fiksummilla poliitikoilla Fortum olisi saanut luvan rakentaa ydinvoimaa Suomeen ja käyttänyt kassansa siihen eikä hassannut sitä Venäjälle ja Saksaan.

      Maria Ohisalo @MariaOhisalo
      Btw
      @vihreat on aina äänestänyt hallituksessa ja eduskunnassa ydinvoimaa vastaan. Sitä vaan, että kenelle tämä linja on epäselvä #yleastudio
      9.37 ip. · 18. syysk. 2014

      1. Twitter muistaa väärin. Fortumin luvan epäsi Suomen keskusta, koska halusi voimalan pohjoiseen. Arvostelin sitä päätöstä voimakkaasti, koska pelkästään uuden voimalaitosalueen rakentamien siirtoyhteyksineen maksoi pari miljardia. Maria Ohisalo tuli eduskuntaasn vuona 2019, joten hän ei vaikut5tanut vuoden 2010 päätöksiin mitenkään.

      2. Antin kannattaa tarkistaa tietonsa muualta kuin twitteristä, niin huomaa että Fortumin seikkailut ja kaupat ovat aivan muiden kuin vihreiden hankkeita. Ne ovat lähinnä kokoomuksen ja keskustan tukemia ja junailemia. Mikäli vasemmistoa olisi kuunneltu, niin Carunaa ei olisi edes myyty. Se on kyllä totta että vihreissä vastustettiin ydinvoimalan hankkimista Venäjältä, mutta vahvasti kokoomusvetoisesti lupa myönnettiin eduskunnassa varoituksista huolimatta ja huonoin seurauksin. Ei siinä vastustettu Fortumin hanketta, Fortum ei vaan halunnut Hanhikiven hankkeeseen edes lähteä.

        Kannattaa vaikka googlettamalla selvittää ensin faktat siitä kuka teki mitäkin ja miksi! Twitterin tietoihin ei kannata luottaa tarkastamatta niitä jostakin virallisesta lähteestä.

      3. Suomessa selvästi Euroopan ahnaimmat kapitalistit. Kriisin varjolla yhteiskuntavastuuta tuntemattomat moraalittomat omistajat tekevät pikavoittoja. Marin oli 2020 täysin oikeassa yritysten/omistajien yhteiskuntavastuun puutteesta, jota kokoomus ja EK tuolloin pöyristelivät. Oikeaksi osoitettu vastuuttomuus ja ahneuden kulttuuri.

      4. ”Arvostelin sitä päätöstä voimakkaasti, koska pelkästään uuden voimalaitosalueen rakentamien siirtoyhteyksineen maksoi pari miljardia.”

        Tämän päivän sähkön hinnalla pelkät suomessa asiaa seuraavien kiinteällä hinnalla sähkönsä ostavien popcornit maksavat tuon pari miljardia. Politikoilla vaan menee helposti miljoona ja miljardi sekaisin.

        Selitän hieman. MOT selvitti juuri, että edellinen sähkön hintapiikki oli noin 5 miljardia suomen rahaa ulkomaisille pörssiyhtiöille. Nyt hinnat ovat reilusti kolminkertaiset eli tämän kuprun summa on varmaan sitten 15-20 miljardia.

        Siis miljardi on 1000 miljoonaa. Se ei ole monopolirahaa ja me pörssisähkön käyttäjät maksetaan siitä ihan oikeasti meidän selkänahasta. Summaa voi verrata vaikka siihen, että olkiluoto 3 oli noin 10 miljardia ja sen piti olla maailman kallein rakennus. Tai siihen, että valtion velan otto on 14,4 miljardia ja tämän piti olla paljon.

        Nuo summat on siis ihan popcorn rahaa. Sellaiset summat voi heittää vaikka takkaan, jos huvittaa. Sellaisen kuvan tuo hassaaminen nyt antaa.

      5. ”Mietipä nyt rauhassa uudestaan tuota väitettä viikon hintapiikin 20 miljardin euron laskusta.”

        Käsittääkseni se oli ihan tämän alan professori, joka mietti tätä radiossa. Viime vuoden hintapiikki oli laskettu 5 miljardin hintaiseksi ja nyt hintapiikki on reilut kolme kertaa suurempi, joten tuosta vedettiin arvio 15-20 miljardia.

        En löytänyt tuota keskustelutallennetta, mutta se viiden miljardin summa, jota käytettiin laskujen perusteena oli Aalto-yliopiston professorin Peter Lundin laskelma siitä, mitä energiakriisin aiheuttama sähkön hinnannousu on tarkoittanut sähkön kuluttajien lompakolle. Lund siis arvioi, että sähkön kuluttajat olisivat maksaneet viime vuoden energiakriisin seurauksena 5 miljardia tavallista enemmän sähköstä ja nyt siis vedetty mutkat suoriksi ja tehty arvio, että reilu kolme kertaa suuremmalla hinnalla päästäisiin tuohon 15-20 miljardin haarukkaan.

        Energiateollisuuden Salonen taas väittää, että tuo viime vuoden summa ei pidä paikkaansa, koska ainoastaan kuluttajat maksavat ylihintaa ja suuret sähkön käyttäjät ostavat sähkön suojattuun, etukäteen sovittuun hintaan. Siksi hän epäilee, että kun rikkaat ei osallistu energiatalkoisiin, niin summa olisi ainoastaan miljardi viime syksyltä (joka olisi siis kokonaan meiltä köyhiltä)

        Vaikka ääripäiden näkemys on erittäin kaukana toisistaan eli viime syksynä ylihinnan määrä on välillä 1-5 miljardia (josta siis vedetty tähän hetkeen tuo 15-20 miljardia, josta voisi varmaan vetää samalla logiikalla tuon minimisumman 3-4 miljardia), niin yhteenvetona tästä voidaan todeta, että kuluttajalle molempien ääripäiden näkemys on ihan sama.

        Sillä, että energiateollisuuden arvion mukaan kokonaissumma on pienempi koska kansa ei maksa ja proffan arviossa summa on suurempi koska oletus on että kaikki maksaa, niin välittämättä tuosta kokonaissummasta me eli kansa maksetaan. Meidän summa on sama molemmilla laskutavoilla.

        Voisin väitellä tästä enemmänkin, mutta on putkia sulatettavana.

      6. ”Mietipä nyt rauhassa uudestaan tuota väitettä viikon hintapiikin 20 miljardin euron laskusta.”

        Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta oli myös sitä mieltä, että nyt käytetyn laskelman lähtöarvona oleva viime vuoden viiden miljardin summa oli laskettu oikein. Tämä on uutisoitu ylellä.

        Toki sähköntuottajien etujärjestö voi olla oikeassa siinä, kun heidän mukaansa pitää huomioida, että lasku kohdentuu ainoastaan kansalle ja firmat ovat suojanneet omansa ostamalla sähkön etukäteen.

      7. ”Mietipä nyt rauhassa uudestaan tuota väitettä viikon hintapiikin 20 miljardin euron laskusta.”

        Lueppa vielä kertaalleen mitä kirjoitin. 15-20 miljardia. Pysytään todellisissa numeroissa eikä vääristellä niitä.

        Laskelma esitettiin mediassa ja se perustuu viime vuoden hintapiikin 5 miljardin laskuun. Tämän vuoden hintapiikki on reilut kolme kertaa viime vuotista suurempi ja sen keskiarvosta on vedetty tuo summa, että viime vuoden toteuman perusteella tämän vuoden hintapiikin kulu on 15-20 miljardia. Kyse on siis aiempaan toteumaan perustuvasta ennustuksesta, joka kyllä korjaantuu, kun todelliset luvut saadaan tietoon.

        Tuo, mihin summa pohjaa on alto-yliopiston tutkijoiden laskelma siitä, mitä edellinen kierros maksoi. Laskelman lopputulos oli, että suomalaiset maksoivat sähköstä noin viisi miljardia euroa ylimääräistä. Teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta antoi äänensä ja osaamisensa tämän laskelman teossa.

        Laskelman saaman kritiikin vuoksi tuo meni myös Tampereen ja Lappeenrannan teknillisille laskettavaksi. Tampere antoi jo vastauksensa, kun Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Järventausta tuli julkisuuteen ja totesi, että summa on oikein laskettu. Oli jo uutisissa, siteeraan: ”Professori Järventausta päätyy omassa laskelmassaan siihen, että 5 miljardin euron suuruusluokka ”on kohdillaan”.”

        Yllä olevaa ryöstöä viime vuodelta voidaan siis pitää faktana, sillä koko meidän yliopistomaailma seisoo noiden lukujen takana. Tätä hetkeä ennustettaessa parasta dataa mitä meillä on on aiempi toteuna, joten reilut kolme kertaa suuremmalla summalla tuo 15-20 miljardia on perusteltu, oikea, realistinen ja järkevä tapa esittää arvio siitä, mitä tämä perseily nyt tuli maksamaan.

        Jos akatemian esittämää tietoa lähdetään kritisoimaan, niin tuottajien etujärjestö on varmaa nse taho, jota kannattaa kuunnella kritiikissä. Tosiasiallisesti muuta kritiikkiä ei ole tullut, joten tämä on myös ainoaa kritiikkiä. Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa toteaa, että summa ei pidä paikkaansa ja todellinen summa on vain viidennes tuosta, koska sähköpörssissä on vain kotitaloudet ja muut ovat suojanneet sähkön hintansa. Suora lainaus: ”Energiateollisuuden Salomaa puolestaan korostaa, että pörssihinnan jälkeen osa sähköstä myydään eteenpäin suojattuun, eli etukäteen sovittuun hintaan.” Toinen suora lainaus Energiateollisuudelta: ”Raskas teollisuus käyttää suojausmekanismeja pitääkseen sähkön hinnan vakaana.”

        Kysymys Osmolle. Kumpi on oikeassa, tuottajajärjestöt Energiateollisuuden äänellä, joka väittää, että kulu oli viime vuoden kuprussa miljardi (jolloin nyt arviolta 3-4 miljardia) vai akatemia, joka väittää, että kulu oli 5 miljardia (jolloin nyt arviolta 15-20 miljardia)

        Ja jos akatemia on väärässä eli summat on vielä ns. rauhassa uudelleen miettimisen jälkeen sellaiset, että markkinat on oikeassa ja akatemia väärässä, niin onko oikein, että summine perusteella voi todeta 80% markkinoista olevan suojatussa sähkönhinnassa ja joustoon osallistuu ainoastaan kotitaloudet?

  15. Weberin teoria tosiaan opetetaan vähän jokapuolella. Olen aina epäillyt sitä. Varsinkin ajatusta, että ihmiset ahkeroisivat erityisen paljon todistaakseen itselleen olevansa jumalan ennaltavalitsemia pelastumaan. Kaipa jotkut niinkin ajattelevat, mutta olisiko se kovin yleistä? Ja miksi myös sellaiset protestanttiset maat menestyivät, joissa ei ollut tapana uskoa ennaltamääräämiseen? Entä tukeeko empiirinen data teoriaa? Onko katolinen Etelä-Saksa leppoisan laiskaa ja pohjoisen protestanttinen Saksa kiihkeän työteliästä? Oikeasti? Entä miksi puolivälin reformaatioon päätynyt Englanti menestyi? Miksi katolinen Ranska pärjäili ihan kivasti?

    Weberin käsittelyssä katolisuus ja protestanttisuus ovat verraten monoliittisiä möhkäleitä. Empiirisessä maailmassa niin katolisuutta kuin protestantismia on kovin moneen lähtöön ja kuva on kovin sumea.

    Voisiko protestanttisten maiden menestys ohi katolisten selittyä ihan niin yksinkertaisesti, että valtio ryösti kirkon (joka oli ryöstänyt kansaa) ja alkoi menestyä. Samalla kaavallahan kait Pietarin Suuren Venäjästä kasvoi suurvalta?

    Mielenkiintoinen on myös David Sloan Wilsonin ajatus kirjassa ”Darwin´s Cathedral”, että kyse on tavallaan ryhmävalinnasta ryhmän sisällä. Ryhmävalinta on heikko käsite, jos vertaillaan kahta laumaa, mutta sen selitysvoima kasvaa, jos ajatellaan ryhmän sisällä olevia alaryhmiä – samalla puolella puuta olevat linnut varoittelevat toisiaan saalistajasta ja lähtevät karkuun sekunnin aikasemmin kuin toisella puolella puuta viihtyvä itsekkäämpien lintujen ryhmä. Vuoden päästä itsekkäiden lintujen ryhmä on paljon pienempi. (Wilsonin ajatellaan pelastaneen ryhmävalinnan käsitteen.) Wilsonin logiikassa uskonto on yksi keskeinen tekijä, joka saa ei-sukulaiset tekemään yhteistyötä ja luottamaan toisinsa (hyvässä ja pahassa… siis myös kaikenlaiset seksiskandaalien peittelyt voi tulkita tällä työkalulla). Yhteistyötä tekevä alaryhmä ikäänkuin valloittaa vähitellen koko lauman. Wilsonin teoria voisi selittää myös sen, miksi liberaali uskonnollisuus tai maltillnen poliittisuus ”eivät myy”. Ne tarjoavat yksilöllisyyttä ja yksilönvapautta, eivät vahvaa laumatunnetta.

    1. Katolisissa maissa ja sitten etenkin protestanttisissa maissa kehittyi erikoinen persoonallisuuspiirteiden kimppu, joka mahdollisti tieteen, demokratian, yksilöllisyyden ja vaurastumisen. Yksi tärkeä syy näyttäisi olleen lukutaidon opetus henkilökohtaista uskoa korostavilla alueilla. Henrichin The WEIRDest People in the World -tutkimuksesta voi lukea lisää, vaikka ei välttämättä kannata usko kaikkia selityksiä. Esimerkiksi Suomen kohdalla ne eivät välttämättä pidä paikkaansa, ja silti Suomi on jopa poikkeuksellisen ”länsimainen” maa.

      Oli syy mikä tahansa, täällä päin syntyi ihmistyyppi, joka uskoi Jumalan näkevän hänen sydämeensä ja tarkkailevan jatkuvasti tekojaan. Syntyi ihminen, joka näkee maailman yksilön silmin. ”Kun teen näin, siitä seuraa noin.”

    2. Sivuraide: Ilmeisesti lintujen pitää varoittamisen lisäksi osata ennakkoon tunnistaa muut ”kerhonsa” jäsenet ja ryhmittyä samalle puolelle puuta. Tämä vaatinee sopivaa geenialleelia useassa lokuksessa rinnakkain? Onko tähän käyttäytymismalliin siinä tapauksessa uskottavia asteittaisia välivaiheita (ml. siten että osa alleeleista toteuttaa jotain muutakin selektiivisesti hyödyllistä funktiota)? Jos sellaisia tarvitaan, ja jos mahd. muut funktiot ilmentävät ”itsekästä” geenivalintaa, onko kyseessä vahva havainto ryhmävalinnasta?

      Käsittääkseni David Sloan Wilson kuuluu samaan kerhoon Denis Noblen kanssa: sinänsä kunniallisia tutkijoita joiden yli vuosikymmenen kestäneet ponnekkaat yritykset elvyttää ryhmävalintaa (Noblen tapauksessa lamarkismia) eivät ole saaneet evoluutiobiologian kentällä laajempaa vastakaikua. Edes yhteinen meemi (halu korvata uusdarvinismi ja ”itsekäs geeni”) ei ole saanut ryhmävalintaa niiden puolelle.

      1. ”Sivuraide: Ilmeisesti lintujen pitää varoittamisen lisäksi osata ennakkoon tunnistaa muut “kerhonsa” jäsenet ja ryhmittyä samalle puolelle puuta. Tämä vaatinee sopivaa geenialleelia useassa lokuksessa rinnakkain? Onko tähän käyttäytymismalliin siinä tapauksessa uskottavia asteittaisia välivaiheita (ml. siten että osa alleeleista toteuttaa jotain muutakin selektiivisesti hyödyllistä funktiota)? Jos sellaisia tarvitaan, ja jos mahd. muut funktiot ilmentävät “itsekästä” geenivalintaa, onko kyseessä vahva havainto ryhmävalinnasta?”

        En osaa sanoa, mitä jokin vaatii geenialleeleilta. Covid-tutkimuksia viime vuosina kohtalaisen kasan läpi käyneenä olen alkanut kallistua sille kannalle, että tuollainen kysymyksen asettelu voi itsessään olla ongelmallinen, koska niin moni asia voi biologiassa tulla niin montaa kautta. Kun nyt viime vuosina on tutkittu ihmisen perimää ja sen yhteyttä erilaisiin Covid-varianttien kanssa pärjäämiseen (miljardeilla euroilla; tämä on aihe, josta on tullut tutkimustietoa nopeasti erittäin paljon), on alkanut näyttää siltä, että erilaisia perimään liittyviä tekijöitä on kenties vähintäänkin satoja tai jopa tuhansia, jotka vaikuttavat (ja silti tutkimuksissa on raapaistu vasta pintaa). Erilaisten perinnöllistn tekijöiden kombinaatio ja se, että mikä sattuu milloinkin edes olemaan aktiivisena ja mikä ei, ratkaisee + tietenkin elintavat, ihmisen ikä ja moni muu asia.

        Jos voisikin palata takaisin johonkin 60 vuotta sitten olleeseen genetiikkaan, kun asiat olivat paljon yksinkertaisempia. Kun oletettiin vielä kunkin proteiinin taustalta löytyvän yhden geenin. Kun ei tiedetty siitä, miten geenit joissain tilanteissa sammuilevat ja joissain taas käynnistyvät, mikä monimutkaistaa geenivalintaan liittyviä kysymyksiä, kun kaikki perimä ei tavallaan olekaan aina ”päällä”, vaikka jossain toisessa kohtaa eliön elämää voikin vaikuttaa. Ja niin edelleen. Nykygenetiikka on hankalaa. On entistä hankalampaa edes sanoa, mikä on ”geeni” , kun melkein miten vain asian määrittelisi, niin aina biologiasta tuntuu löytyvän poikkeuksia, jotka eivät määritelmään mahdu, minkä myötä määritelmistä tulee joko paikkaansapitämättömiä yksinkertaistuksia tai sitten sellaisia kattavampia standardeja, jotka ovat kohtuuttoman pitkiä enää kenenkään ymmärtää ja muistaa. Joskus menneisyydessä geenien määritelmässä mainittiin usein vielä, että geenit sijaitsevat DNA:ssa, kunnes selvisi, että kaikissa tapauksissa geenit eivät olekaan DNA:ssa, koska on olemassa myös esimerkiksi RNA-viruksia – ja niin edelleen.

    3. Vesa Laine kirjoitti:

      ”Weberin teoria tosiaan opetetaan vähän jokapuolella. Olen aina epäillyt sitä. Varsinkin ajatusta, että ihmiset ahkeroisivat erityisen paljon todistaakseen itselleen olevansa jumalan ennaltavalitsemia pelastumaan. Kaipa jotkut niinkin ajattelevat, mutta olisiko se kovin yleistä?”

      Eihän se teoria noin mene. Eikä edes ajattelu. Eli ei mennyt eikä mene edelleenkään niin, että ahkeroimalla todistettaisiin jotakin sen enempää itselle kuin muillekaan. Mutta yksi ero oli siinä, että tuohon aikaan luostarit olivat yleisiä, että protestanttisessa ajattelussa haluttiin yhdistää työ ja usko samaan arkeen, ja leipänsä ansaitseminen työtä tekemällä nähtiin kaiketi ainakin joissain piireissä jopa uskonnollisena velvollisuutena, ja laiskuus paheena.

  16. Weberin analyysi sopii ennen kaikkea Hollantiin, Englantiin, Skotlantiin ja Ranskaan, joissa hyvinvoiva porvaristo suosi kalvinismia ja kalvinismin oppi hyvinvoivaa porvaristoa. Itse kyllä olisin taipuvainen väittämään, että erityisesti Ranskassa ja Englannissa kyse oli enemmänkin siitä, että vähemmistöuskonnon tehokas harjoittaminen on mahdollista vain suhteellisen varakkaille ihmisille. Köyhällä ei ole varaa pitää yllä omaa seurakuntaa, joten lahkoihin päätyy valmiiksikin jossain määrin varakasta väkeä, jota oman porukan sisäinen kuri ennestään kannustaa kunnolliseen elämään. Tätä kautta päädytään herkästi elämässä eteenpäin. Ihan samalla lailla Suomessa tataarit ja lestadiolaiset ovat muodostuneet yrittäjähenkisiksi keskiluokkaisiksi vähemmistöiksi, vaikka ainakaan islam ei valta-asemassa ollessaan ole millään tapaa yksilöä taloudelliseen eteenpäinpyrkimiseen kannustava uskonto.

    Meillä Pohjoismaissa oltiin luterilaisia, eikä kirkkohistorian tutkimus synnytä minkäänlaista kuvaa, että ainakaan täkäläinen luterilaisuus olisi erityisesti tukenut yritteliäisyyttä. Sen ensisijaisena hyveenä oli 1500-1700-luvuilla hyvä alamaisuus laajassa mielessä: tyytymisenä siihen osaan, jonka on tässä maailmassa saanut, lainkuuliaisuutena ja uskollisuutena esivallalle. Luterilaisuus ei myöskään varsinaisesti korosta predestinaatiota samalla tavalla kuin reformoidut kirkot, ja vielä vähemmän edustaa ajatusta, että Jumalan valinta näkyisi tässä elämässä maallisena menestyksenä.

    ”Protestanttisuus” on sinänsä lähtökohtaisesti reformoitu termi. Sikäläiset näkevät mielellään reformaation yhtenä liikkeenä, jonka aloittajana oli Luther, jolloin luterilaiset ovat samaa reformaatiota heidän kanssaan. Me luterilaiset näemme enemminkin reformoidut kirkot ylilyöntinä, ”vasemmistopoikkeamana” luterilaisuuden edustaman puhtaan kristinuskon ja konservatiivisen uudistuksen linjalta. Eikä tämä ole pelkkä leikin asia. Esimerkiksi 1700- ja 1800-lukujen Preussissa reformoitujen kuninkaitten johtama hallitus vainosi ihan tosissaan luterilaisia, jotka kieltäytyivät pitämästä reformoitua kirkkoa osana samaa uskontokuntaa.

  17. Kävin katsomassa muitakin energianlähteitä tuon Imatran ohijuoksutuksen ja UPM:n suhteen ja yksi yllätys tuli vielä vastaan.

    Miksi Suomen ja Venäjän välissä olevassa kaasuputkessa virtaa kaasua? Suunta ei ole tiedossa, mutta kaasu kyllä kulkee

    1. Itse kyselin monesta suunnasta, uteliaisuuttani, että kun jokin aika sitten meni Viron ja Suomen välinen kaasuputki poikki, sabotaasia epäiltiin, niin mistä se kaasu sitten oli alkuaan peräisin?
      Ehdotin myös medialle aihetta.
      Vastaus oli: hiljaisuus.

      Tuleeko se Venäjältä?

      1. Vastaan vähän niinkuin itse itselleni, kun tämä piti selvittää.

        https://www.google.com/maps/dir/60.97519518009858,+28.163670323613488/60.9025,28.622/@60.8818238,25.7084637,7z/data=!4m6!4m5!1m3!2m2!1d28.1636703!2d60.9751952!1m0?entry=ttu

        Tuossa kartalla on suurin piirtein muutama kohta, josta tämä rus-fin putki kulkee. Oletukseni oli, että se menee kutakuinkin tuosta välistä suoraan, mutta oikeasti putki on noiden pisteiden välillä vedetty Imatran kautta. Eli se, että rajan läheisyydessä virtaa kaasu ei vielä tarkoita sitä, että se ylittää rajan, koska se putki tekee molemmilla puolilla rajaa mutkan pohjoiseen ja kyseessä saattaapi olla vain se, että sitä viraapi jonkin verran Imatralle. Kaasun suuntaa kun tuossa ei pysty päättelemään.

      2. Tuohon aikaan se oli peräisin merkittävässä määrin ilmeisesti juuri Venäjältä, ainakin sen perusteella, mitä olen asiasta lukenut. Tullen osin kyllä mutkienkin kautta eli muiden maiden kautta osin kiertäenkin. Mutta alkuperältään. Nyt kaasun tuonti Venäjältä EU-alueelle on hiipunut. Silloin ei vielä ollut vaihtoehtoisia kanavia niin paljoa käytössä.

  18. Jos kalvinismi tuottaa yritteliäisyyttä, niin luterilaisuus tuottaa tunnollisia byrokraatteja. Sekin on tärkeää taloudellisen kehityksen kannalta.

  19. ”Itse olen aina ihmetellyt sitä, mitä kristityt oikein uskovat kuoleman jälkeisestä elämästä.”

    Mikä muuten on Suomen evankelis–luterilaisen kirkon virallinen kanta? Luulen, että monen suomalaisen kristityn kansanomainen mielikuva on peräisin sellaisesta populaarista kuvastosta, jossa pyhä Pietari odottaa kultaportin luona kuoleman jälkeen. Ilmestyskirjahan antaa ymmärtää, että kuolleet herätetään vasta maailmanlopun jälkeen.

    1. Katekismuksessa sanotaan uskontunnustuksen ”ruumiin ylösnousemisen” -kohdan selitteessä: ”Ruumiimme hajoaa, mutta sielu odottaa ylösnousemuksen päivää, jolloin elävät ja kuolleet kootaan Jumalan eteen tuomiolle.”

      https://katekismus.fi/uskontunnustus/23.html

      Toisaalta kirkon evl.fi-sivustolla sanotaan, että ”kuolema ja se, mitä ihmiselle kuoleman jälkeen tapahtuu, on salaisuus”.

      https://evl.fi/tutki-uskoa/mita-on-kuoleman-jalkeen

  20. Ennen protestantismia ei tajuttu, että kannattavaan hankkeeseen kannattaa säästää?

    En usko hetkeäkään, että protestantismin kantama pyhä vesi olisi kaivossa pysynyt. Yhtä selittävä ja järkeenkäyvämpi kausaalinen malli olisi, että pohjois-Euroopassa on aina oltu suhteellisen tasa-arvoisia ja omavaltaisia, ja sellaiset ihmiset eivät kauaa kestä jonkun välimerellisen taivaankannentapin mielivaltaa ennen kuin perustavat oman kinkeripiirin. En kiellä, etteikö kehitystä olisi tapahtunut, mutta erot ovat olleet olemassa jo pitkään.

    Pääoman kasaantuminen on vain pienen pieni tekijä teollistumisessa ja sivilisaation koko kuvassa. On sitä massia ollut sulttaaneillakin, mutta länsimaissapa keksittiin rajoitetun vastuun yhteisyritys, patenttijärjestelmä, oikeusvaltio jne. Paljon tärkeämpi on kulttuurille ominainen kyky yhteistyöhön ja luottamukseen. Tieteen kehitykselle tärkeä pyrkimys totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen on täysin sidoksissa em. kykyihin.

    Syyt eroille kulttuurien yhteistyökykyisyydessä – joka on jokseenkin poikittainen asia ns. sivistykseen nähden, pitkällä aikavälillä jopa negatiivisesti korreloitunut – kulkevat syvemmälle kuin uskontoon ja tapoihin. Yhteistyökyky on itse asiassa maladaptiivisuutta, haavoittuvuutta kanssakäynnissä muukalaisten kanssa. Elämä vuosituhansien ajan tasapainoon ajautuneessa tiheään asutussa maatalousyhteiskunnassa tai anonyymissä kaupungissa on lähtökohtaisesti vihamielistä nollasummapeliä. Em. hyväuskoista sopeutumattomuutta sivilisaation pahuuteen löytyy lähinnä harvemmin asutuista ja nuoremmista maatalousyhteiskunnista, kuten pohjoismaista tai Japanista. Uudella ajalla alkanut kasvu ja teknologian kehitys avasi myös vanhemmassa Euroopassa rauhanomaisen abstraktin rintaman, jonne yhdessä hyökkäämällä on hankkinut paremmin kuin yksin muita hyväksikäyttämällä: tämän takia keski-Eurooppa ei ole niin paha sivilisaatio kuin iän perusteella voisi olettaa.

    Vanhemmissa ja staattisissa sivilisaation kehdoissa kuten Kaksoisvirranmaassa ihmissuhteet ovat sekä tietoisesti että vaistomaisesti sukulaisuusasteen mukaan rankattuja. Suhteissa ulkopuolisiin haetaan dominanssia: informaatiota ei jaeta vaan sitä pyritään hankkimaan. Muukalaiseen luottava on siellä tollo, joka ansaitseekin jumalan vihan. Resursseja, kuten perheen naisia, suojellaan varkaudelta; absoluuttisen voiton odotusta tai kasvuoletusta yhteiskunnallisessa länsimaisessa mielessä ei ole olemassa. Tämä on parhaiten toimiva ja kestävin elämäntapa maatalousyhteiskunnassa, ja abrahamilaiset uskonnot ovat sille hyvin sopiva ”kantoaalto”.

    Tähän tietenkin myös opitaan, kaikki ei tule verenperintönä. Eräs mekanismi (allekirjoittaneen keksimä instituutioiden kansallisia kehityseroja selittävä ns. p*llupol**s*malli) liittyy maatalousyhteiskunnan sukupuolimoraaliin. Kun mies on viettänyt suurimman osan nuoruuttaan kotona, vahtien siskojen ja serkkutyttöjen – ähem – kunniaa, tämä opittu naisten alistaminen ja epäluottamus vieraita miehiä kohtaan johtaa luonnollisesti myös salaileviin liikemalleihin, esimerkkinä vaikka matonkudontaperheyritys, jonka sukupolvien ikäisiä kotitekoisia työkaluja ja solmunsidontatekniikoiden salaisuuksia mustasukkaisesti varjellaan ja työntekijöitä väkivalloin alistetaan.

    Sen sijaan romanttista metsästäjä-keräilijätyyppistä sukupuolimoraalia noudattavissa länsimaissa naiseen pyritään tekemään vaikutus. Jos on onnistunut keksimään jotain hauskaa, hienoa tai käytännöllistä, voi olla sukupuolielämälle eduksi jakaa tämä keksintö: tämä rinnastuu riistan hankkimiseen ja jakamiseen ryhmälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.