Näen suomalaiselle hyvinvointivaltiolle kaksi poliittista uhkaa.
Poliittinen vasemmisto ei halua pitää suitsia kireällä vaan jakaa rahaa sympatian perusteella. Silloin kun demarit rakensivat hyvinvointivaltiota, he olivat rahankäytössä tiukkoja ja johdonmukaisia. Säännöt olivat ankaria. Tämä ote on höltynyt pahasti viimeisen 20 vuoden aikana. Jos hyvinvointivaltion rahoja käytetään tehottomasti, kärsijöinä eivät ole rikkaat vaan köyhät. Jos joku saa perusteettomia tulonsiirtoja, rahaa riittää muille tarpeessa oleville vähemmän.
Toinen ongelma ovat oikeistolaiset. Heidän pahin ongelmansa ei ole se, että he haluavat kyykyttää köyhiä ja lisätä tuloeroja. Aina tulee uusia vaaleja ja tästä kansa kostaa vaaleissa.
Kokoomuslaisten – perussuomalaisista puhumattakaan – ongelma on, että he ovat huonoja yhteiskunnallisessa insinööriosaamisessa – siis siinä, että muutetaan sääntöjä toimivasti, järkevästi ja kustannustehokkaasti. En yleensä arvostele yksittäisten henkilöiden osaamista, mutta nyt teen poikkeuksen asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.
Millä tiedoilla kokoomuksessa tehdään päätöksiä?
Eduskunnassa asemansa puolesta kokoomuksen tärkein sosiaalipolitiikan osaaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho perusteli muutoksia sillä, että 56 000 toimeentulotuen saajaa voi siirtyä halvempiin asuntoihin. Onhan Etuovessa tarjolla 10 000 asuntoa pelkästään pääkaupunkiseudulla. On kyllä, mutta ne eivät ole erityisen halpoja. On noin 900 sellaista asuntoa, joihin voi siirtyä toimeentulotukinormin mukaisen vuokran toivossa. Nuo 56 000 ylivuokraa maksavaa toimeentulotukiasiakasta eivät tietenkään aivan kaikki ole pääkaupunkiseudulla, mutta valtaosa taitaa olla, koska täällä on niin korkeat vuokrat. Mia Laihon kannanotto osoitti, että hän on tarjonnan määrällisestä puolesta aivan pihalla. Ja hän siis on eduskunnassa kokoomuksen tärkein aivo tässä asiassa. Tämän lisäsi hallitus aikoo ensisijaisia tukia alentamalla siirtää ensi vuonna kymmeniä tuhansia kotitalouksia lisää toimeentulotuen piiriin, joten tuo 56 000:n muuttamaan pakotettavan määrä tulee kasvamaan merkittävästi.
Hallituksen pyrkimystä tehdä toimeentulotuesta pienituloisten pääasiallinen tukimuoto en ymmärrä lainkaan. Toimeentulotuella olevan ei kannata käydä töissä, koska työssäkäynti tuottaa tappiota – työmatkat, työvaatteet ja lounasruokailu nyt esimerkiksi. Toimeentulotuen muodostamassa tuloloukussa olevien määrää pitäisi vähentää eikä lisätä.
Asumismenojen omavastuusta luopuminen oli virhe
Otan nämä toimeentulotuen ylivuokrat esille, koska pidän itse ongelmaa todellisena ja vastustin sen tietoista aikaansaamista parikymmentä vuotta sitten. Pidin virheenä sitä, että toimeentulotuen saajalta vietiin kaikki kannustimet vähentää asumismenojaan. Kun fatta maksaa kaikki ajateltavissa olevat asumismenot, asukkailla ei ollut tarvetta pitää vuokraansa kohtuullisena ja vuokranantajan kannatti nostaa vuokraa kuinka paljon tahansa. Ei tällainen voi toimia. Hämmästyikö joku, että menot kasvoivat?
Olin ollut joskus viime vuosituhannella sopimassa toimeentulotukeen liittyvästä neljän prosentin vastuusta asumismenoista. Jos siis päädyit valitsemaan 100 euroa kalliimman asunnon, maksoit siitä kuukaudessa neljä euroa enemmän. Tätä pidettiin kohtuuttomana ilmeisesti siksi, että se saattoi vapailla vuokramarkkinoilla olevat eriarvoiseen asemaan ARA-asunnon saaneisiin nähden. Tällainen epäoikeudenmukaisuus ARA-politiikkaa liittyy eikä se rajoitu toimeentulotuen saajiin.
Omavastuu pitäisi palauttaa ja voisi se olla jyrkempikin kuin vanha neljä prosenttia. Kun yksinelävän vuokrakatto on nyt 694 euroa, omavastuu voisi olla nolla esimerkiksi euroa 600 euroon saakka, kymmenen prosenttia sen ylimenevältä osalta ja 20 prosenttia yli 694 euron osalta. Tämä edellyttäisi toimeentulotuen perusosan nostamista noin kymmenellä eurolla.
Kelan joustava vuokrakatto
Kela julkaisi kussakin kunnassa hyväksyttävät korkeimmat vuokrat, mutta jos ei löytänyt riittävän halpaa asuntoa, Kela jatkoi maksamista. Nyt ilmeisesti Kela on saanut joitakin muuttamaan halvempiin asuntoihin, koska niitä on nyt saatavilla, ei kymmentä tuhatta, mutta joitakin satoja. Muutama vuosi sitten puolet helsinkiläisistä toimeentulotukiasiakkaista sai tukea normia korkeampaan vuokraan. Uudempaa tietoa minulla ei ole, mutta yleistä se tuntuu olevan. Kaikki vuokranantajat eivät ole sikoja, mutta osa on. Sika ei jätä käyttämästä hyväksi tällaista avointa piikkiä.
Mutta kuvitteleeko joku, että 56 000 kotitaloutta pystyy löytämään kolmessa kuukaudessa halvemman vuokra-asunnon niistä 900 asunnosta, joita on tarjolla? Tämä edellyttää massiivista siirtymää asuntomarkkinoilla. Kyse on keskisuuren kaupungin kokoisesta joukosta, jonka pitäisi siis muuttaa kolmen kuukauden kuluessa.
Ei tällaista voi tehdä kertarysäyksellä. Tämä pitää porrastaa ja antaa asuntomarkkinoille enemmän aikaa sopuetua. Kannattaisi ehkä alkaa sinkuista, koska näiltä vapautuu isompia asuntoja lapsiperheille ja niin edelleen. Lapset kärsivät pakkomuutoista eniten, koska koulu ja kaverit.
Sinänsä tämä on hyvä aika alentaa toimeentulotukiasiakkaiden maksamia vuokria. Se ei ehkä edellytä edes muuttoa toiseen asuntoon. Pääkaupunkiseudulla on 12 000 tyhjä vuokra-asuntoa. Vuokranantaja saattaa näissä oloissa olla valmis alentamaan vuokraa, koska uuden vuokralaisen etsiminen voi viedä kauan.
Toimeentulotukiasiakkaat, ainakaan kaikki, eivät ole erityisen kyvykkäitä neuvottelemaan vuokranantajien kanssa. Jonkun pitäisi ottaa heidän puolestaan yhteyttä vuokranantajaan ja esittää vuokran alentamista.
Toteutus ratkaisee
Tämän päivän Hesarissa Kelan edustaja sanoo, että lain muutos tulee tuskin vaikuttamaan juuri mihinkään. Onhan Kelalla jo nyt vastaava ohjeistus. Lakia ei vielä ole, mutta hallituspuolueiden edustajat julistavat, että muutos tulee olemaan merkittävä. Se riippuu aivan siitä, miten pykälät kirjoitetaan.
Helsingin ympäryskunnat kärsivät
Jos edustaisin Helsingin ympäryskuntia, olisin hallituksen aikeista raivoissani. Tarkoittaahan halvemman asunnon etsiminen monelle muuttoa Helsingistä kehyskuntin tai ainakin Espooseen ja Vantaalle. Toimeentulotukiasiakkaat eivät ole erityisen hyviä veronmaksajia. Lisäksi kotikunta maksaa puolet toimeentulotuesta, vaikka Kela sitä hallinnoikin. Nämä menot siirtyvät pois Helsingiltä ympäryskuntien vastuulle. Helsingissä vapautuneisiin asuntoihin taas muuttaa työssä käyviä.
Miksi nämä edullisemmat asunnot menisivät toimeentulotukea saaville?
Asumisen yksi merkittävä ongelma yleisellä tasolla on se, että kokonaiskysyntä määrittää hintatason, mutta samaan aikaan edullisimmat asunnot eivät läheskään aina ohjaudu matalimman maksukyvyn henkilöille. Ongelma muuttuu moninkertaiseksi silloin, kun asunnoista on liian vähän tarjontaa. Kaiken lisäksi toimeentulotukea saavat eivät ole todellakaan suosituimpia vuokralaisia, heistä menevät kilpailussa ohi todennäköisesti lähes kaikki töitä tekevät sekä useat opiskelijat.
Koko liike näyttää kovasti siltä, että hallitus jostain syystä haluaa ampua Kojamoa ja Satoa tykillä. Ilmeisesti hallituksen fantasia menee jotenkin niin, että toimeentulotuen saajat lähtevät pois vähin äänin ja tilalle muuttaa yhtäkkiä hirveä määrä työntekijöitä, jolloin mm. ravintola-alan ja muiden SOTE- ja kasvatus-alojen työvoimapula hellittää. Ai niin, mutta hallitushan laski, että muutokset johtavat toimeentulotuen saajien työllistymiseen, niin kutsutut dynaamiset vaikutukset. Tässä tulee taas se ongelma, että työnantajat ovat todella nirsoja kaikesta työvoimapulapuheesta huolimatta, suurin osa noista ihmisistä ei kelpaa töihin. Suomessa toisekseen on turha haaveilla tälläisestä dynaamisuudesta, kun täällä ei kelpaa edes tarjotinta kantamaan ilman tutkintoa ja useampaa osaamispassia.
Stadist
”Miksi nämä edullisemmat asunnot menisivät toimeentulotukea saaville?”
Kai sille on syynsä, miksi ne ovat edullisia eli miksi kukaan haluaisi sellaiseen muuttaa, jos ei ole pakko?
Yleisesti pitäisi rakentaa enemmän kuntien ARA-tuettuja vuokra-asuntoja joiden vuokra olisi markkinavuokria alempi ja joihin olisi tulo- ja varallisuusrajat. Sitten kun niitä on riittävästi, niin ei toimentulotuella elävien tarvitse asua kiskurihintaisissa sijoitusasunnoissa tai Kojamon tai Saton kalliissa markkinahintaisissa.
Eikö Helsinki ottanut Malmin lentokenttää omaan kättöönsä juuri tällaisten edullisten asuntojen rakentamista varten?
Kysyisin Osmo sinulta että kun jaottelet tämänkin aiheen oikeisto-vasemmisto akselille niin kuitenkin keskelle jää puolueita jotka eivät ole oikeistolaisia tai vasemmistolaisia vaan keskiryhmiä. Keskusta on keskiryhmän puolue. Sillä on tulevaisuudessa itse asiassa isompi rooli koska jos SDP ei halua tehdä PS:n kanssa yhteistyötä hallitusvastuussa niin tulevaisuudessa on porvari(oikeisto)hallituksia jotka ovat muodostettu Kok+PS+RKP+KD tai Kok+PS+Kesk koalitiolla. Juuri tämän takia olisi mielenkiintoista nähdä sinun arviosi mihin Vihreät kuuluvat tässä jaossa? Vasemmistoon siis SDP:n ja Vasemmistoliiton kimppaan vai keskiryhmään Keskustan ja miksei KD:n kanssa samaan kimppaan? Olet todennut että äänestäjät kostavat oikeistolle sen politiikasta. Näin oli 2019 mutta silloin muodostettiin hallitus jossa oli edellisen hallituksen pääministeripuolue eli Keskusta joka kärsi 2019 vaalitappion mutta muodosti hallituksen jota kutsuttiin vasemmistohallitukseksi ja keskustalaiset kutsuivat sitä punamullaksi. Siinä oli myös Vihreät mukana jotka kärsivät tappion seuraavissa vaaleissa koska puolueen johto samaistui liikaa Vasemmistoliiton kanssa. Näen että vihreät voisi olla avain asemassa siinä että poliittinen vasemmisto ymmärtäisi että tiukka rahankäytö ja tiukat säännöt ovat aina parempi vaihtoehto kuin idealistinen teoria jossa realismi on unohdettu. Tässä kohtaa nämä idealistinen teoria koskee myös turvapaikkapolitiikkaa, ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa mutta ennen kaikkea talouspolitikkkaa.Vihreät voisi olla se portinvartija joka sanoo vasemmistolle että heillä on epärealistinen malli ja samalla Vihreiden pitäisi esittää oma malli joka poikkeaa huomattavasti oikeiston ja vasemmiston mallista jotta Vihreät saisivat enemmän ääniä oikealta.
Sinipunahallitukset ovat olleet parhaita hallituksia, ainakin Lipposen I ja II olivat. Ne ovat satsanneet nimenomaan korkeaan teknologiaan ja koulutukseen ja kaupungistumiseen. On kumma että Kokoomus kelpuuttaa hallituskumppanikseen vain sellaisia pysähtyneisyyden edustajia kuten PS ja KD.
Silfverbergille kommenttina että sinipunahallitukset varsinkin Lipposen johtamana ja miksei Holkerin hallitus sai paljon hyvää aikaiseksi. Tosin täytyy rehellisesti sanoa että viimeksi kun Sinipunahallitus muodostettiin 2011 se olisi onnistunut ellei Jutta Urpilaista olisi äänestetty SDP:n johdosta pois. Perussuomalaisten suuri kannatus ja vaalimenestys on rokottanut eniten demareiden ja keskustan kannatus vuosina 2011-2015 ja 2019-2023. Jos Keskusta ei olisi mennyt hallitukseen 2019 ja kärsinyt tappiota 2023 olisi tilanne eri kuin se on nyt. Hallituskoalition jossa olisi Kok+Kesk+SDP olisi ihanteellinen mutta yhteisen ohjelman laatiminen olisi ollut haasteellista ja todennäköisesi se yritys olisi jäänyt torsoksi. Kok+PS+KD+RKP on tässä ajassa mielenkiintoinen kokeilu joka voi jopa onnistua. Perussuomalaiset joutuvat tässä hallituksessa todellakin kantamaan vastuuta ja hyvä niin.
varmaan saa kuraa niskaa tästä.
itse haluaisin jättää sinipunan oppositioon, tai sitten apupuolueiksi. oikeastaan ainoa millä tämä voisi onnistua on keskusta vihreät pohjainen hallitus, se edellyttää vaalitulosta jostain yksisarvisten maailmasta.
hyvät vaihtoehdot alkaa olla vähissä, ja alkanut olla itsekin huolissaan suomen poliittisesta tulevaisuudesta.
Rahul Somanilla:
Kataisen hallitus epäonnistui siksi että puolet sen tehokaasta työajasta meni ensin yliajalle venyviin hallitusneuvottaluihin ja sitten Kreikan velkasaneerausneuvottelujen hoitamiseen, ei pystytty kotimaan asioita hoitaa kun Nokia alkoi vuotaa kuiviin, sitten tapahtui Krimin miehitys ja malesialaiskoneen alasampuminen Ukrainan venäläiskapinallisalueiden yllä, alkoi juupas eipäs kinaaminen pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä. Lopulta sekä Katainen että Urpilainen poistuivat näyttämöltä ts jätti työn hoitamatta.
Silfverbergille kommenttina tuohon Kataisen hallituksen muodostamiseen vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Alunperin hallituskoalitio oli tarkotus muodostaa Kok+SDP+PS pohjalle mutta perussuomalaiset marssivat ulos neuvotteluista juuri tuon mainitsemasi Kreikan ja Portugalin velkakriisin takia. Kataisen ja Urpilaisen yhteistyö toimi vielä oikein hyvin mutta kun Stubbin hallitus muodostettiin sen valtiovarainministeriksi tuli Antti Rinne joka oli syrjäyttänyt Jutta Urpilaisen SDP:n puheenjohtajan paikalta. Rinne oli loppujen lopuksi hyvin kokematon. Se näkyi jopa silloin kun SDP muodosti hallituksen Kepun kanssa 2019. SDP:n puheenjohtaja vaihdos oli todellinen syy siihen miksi Stubbin hallitus halvaantui. Stubb jopa harkitsi hallituksen hajottamista yhdessä vaiheessa. Se ei olisi vaikuttanut ulkopoliittiikan johtamiseen koska tasavallan presidentti oli ottanut roolin ulkopoliittiikan johtamiseen jossa tuolloin Sauli vielä yritti olla idän ja lännen vakauspolitiikan takuumies. Nokian ongelmat ja Ukrainan tapahtumat olivat ulkopuolisia ongelmia jotka eivät johtuneet Kataisen/ Stubbin hallituksen teoista. Ne olivat ulkoisia tekijöitä.
Kokoomus hiipinyt pidemmälle ’rikkaat ensin ja verot alas’-politiikassaan, ei enää kansankunnan ja isänmaan kokonaisetu kiinnosta. Se siitä sivistysoikeistosta, tilalle jäi vain ahneusoikeisto.
”Mia Laiho perusteli sitä, miten 56 000 toimeentulotuen saajaa voi helposti siirtyä halvempiin asuntoihin.”.
1) Mia ei sanonut että ”helposti”. Ei ollut reilua vääristellä toisen viestiä. Viesti tuli muutenkin selväksi.
2) Toimeentulotuessa on tuloloukkuja. Kuitenkin, tuloloukut ovat ainakin silmämääräisesti VATT muistio 50 graafeista katsoen suurempia siellä, mistä nyt sosiaaliturvan painopistettä siirretään (asumistuki, päivähoitomaksu, työttömän päiväraha) toimeentulotukeen->voi olla, että vähän laskentatavasta riippuen, tuloloukut kokonaisuutena vähenevät vaikka painopiste siirtyykin ”tuloloukkuongelmaiseen” toimeentulotukeen.
Toimeentulotuessa on sataprosenttinen tuloloukku, koska kaikki mitä tienaat yli 150 euron, vähennetään sellaisenaan toimeentulotuesta.
itsekin kannatin oliko 5% omavastuuta vuokranosuuteen toimeentulotuessa, ja sitten oikeisto hallitus pakittaa siitä. (tässä asiassayhteydessä voisi kuitenkin sanoa että olen enemmän vasemmalla!).
>”… että muutetaan sääntöjä toimivasti, järkevästi ja kustannustehokkaasti. ”
oikeisto on ollut yleensä hyvä noissa, mutta tämä hallitus on jotain muuta.
kokoomuksella on ollut tapa kritisoida punamultaa mulle sulle politiikasta, ja sellaista se vähän oli sähkötukien kanssa. mutta tämä oikeistohallitus on sulle mulle politiikan huipennos. ja vielä epäoptimaallinen sellainen jossa kokonaisvaltaista näkemystä ei kunnolla ole.
selitys taitanee olla yksinkertainen, kokoomuksessa on veroalehuumepiikki selässä ja perussuomalaiset saivat ulkomaalais tiukennukset. vaikka kokoomus alkaa olla pääongelma niin perussuomalaiset olisi voinut ruoskia kokoomuksen ruotuun veroalehuumepäissään ollessa. onko tuo ulkomaalaisvastainen-aine sitten astetta voimakkaampaa.
sitä en oikein tiedä mitä kristillisdemokraatit saivat hallitusohjelmassa, tarkoitan että selkeää teemaa ei ole.
Kirjoitukseen on tainnut lipsahtaa aivopieru. Tarkoitetaan varmaan Mia Laihoa eikä Pia Kauppia? Tätä kommenttia ei tarvitse julkaista kommenttiosiossa mutta ehkä kirjoitukseen kannattaa korjata nimi ihan jo Kaupin kunnian tähden jos hän on tilanteeseen ja kritiikkiin osaton.
Tuloeroja pitääkin lisätä. Meidän suurimpiin ongelmiimme lukeutuu se, että suorittavan työn palkat ovat kansainvälisesti katsottuna hirvittävän korkeita ja toisaalta vaativan asiantuntijatyön palkat naurettavan matalia. Tämän seurauksena suorittava työ on siirtynyt ulkomaille mutta työntekijät jääneet työttöminä Suomeen, ja toisaalta sinne ulkomaille on lähtenyt myös aivan liian moni todellinen huippuosaaja paremman palkan perässä. Myös Ode tietää tämän. Miksi sen ääneen sanominen on niin vaikeaa?
Enkö ole sanonut sitä ääneen. Olen kirjoittanut aiheesta jopa useamman kirjan. Lue vaikka 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka.
Suomessa ei voi pakottaa köyhiä ja sairaita asumaan faveloissa tai asuntovaunussa kuten lämpimämmissä maissa ja Suomen asiantuntijat ovat tyhmiä ja laiskoja, suurin osa ei pärjäisi suuressa maailmassa vaan jäävät mielummin tänne kun ei tarvitse pistää kaikkensa peliin ja ottaa riskejä.
Luin tuon ”Toinen ongelma ovat oikeistolaiset. Heidän pahin ongelmansa ei ole se, että he haluavat kyykyttää köyhiä ja lisätä tuloeroja.” niin, että oikeistolaisissa on ongelmallista (mm.) se, että he haluavat lisätä tuloeroja. Ehkä ymmärsin sen väärin.
Valittavasti vaan tuloeroja kasvattamalla ei saavuteta talouskasvua jota tarvitaan mikäli halutaan pitää huolta koko kansan hyvinvoinnista. Kaikkein vähiten Suomi ja suomalaiset kokonaisuudessaan hyötyvät tuloeroista jotka Orpon hallitus synnyttää leikkaamalla kaikkein pienituloisimmilta ja heikentämällä pienituloisten työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa työehtojaan ja palkkojaan.
https://www.kestavyyspaneeli.fi/2020/11/27/suuret-tuloerot-heikentavat-talouskasvua/
Uusliberalismin ja valumateorian opein ei todellakaan rakenneta tervettä talouskasvua ja kaikkien hyvinvointia!
Se että Orpon hallitus suorastaan savustaa pienituloisia muuttamaan pois sieltä missä on edes niitä pienipalkkaisia työpaikkoja on kuin suoraan hölmöläistarinoista. Kun ennen on yritetty saada mm. asuntopolitiikalla työntekijät ja työpaikat kohtaamaan niin nyt Orpo hallituksineen on tekemässä kohtalokkaan virheen ajamalla varsinkin pienituloiset pois sieltä missä heidän työmahdollisuutensa ovat.
Työnantajat voivat korottaa pienituloisten palkkoja ja nostaa vastaavasti hintoja asiakkailleen. Miksi emme uskoisi tässä markkinatalouteen?
Aika ajatella, hintoihin vaikuttavat aivan samalla tavoin hyvätuloisten palkat vaikka uusliberalismiiin ja valumateoriaan uskovat haluavatkin ylläpitää kuvaa että vain pienituloisten palkoilla olisi vaikutusta hintoihin. Aivan hyvin kaikille voidaan maksaa toimeentuloon riittävä palkka koska hintojen nousuun ei kuitenkaan vaikuta pienituloisten palkkojen nousu yhtään sen enempää kuin vastaava nousu suurituloisten palkkoihinkaan. Pienituloisten palkkoja nosto tasolle jolla tulee toimeen, on aivan hyvin mahdollista markkinataloudessakin, mutta silloin ei toki ole varaa lisätä hintapainetta lisäämällä tuloeroja. Mutta haluaako työntaja korottaa pienituloisten palkkoja, ylipäätään kenenkään palkkoja, vapaaehtoisesti onkin sitten toinen juttu. Kaikkihan ne nostavat hintoja asiakkkaille, niille jotka tekevät töitä noille työnantajille 😎.
Tuloerot ovat kyllä ok, kunhan pidetään huolta siitä että myös ”pienituloiset” pärjäävät.
Sekin kannattaa muistaa, että markkinatalous kuten myös suunnitelmatalous ovat lopulta vain teoreettisia käsitteitä. Jotkut uskottelevat että markkinatalous tarkoittaa samalla rajoittamattomia tuloeroja kun haluavat perustella sillä vaikka oman ahneutensa oikeutusta. Tosiasia on kuitenkin se että täysin vapaa markkinatalous on täyttä utopiaa ja siksi mitään puhdasta markkinataloutta ei todellisuudessa ole olemassakaan, vaan kaikkiin yhteiskuntiin liittyy myös sosiaalinen ulottuvuus, ihmiset! https://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinatalous
Se miten ”markkinatalous” huomioi ihmiset menee sitten enemmänkin sellaisten käsitteiden kuin sosiaalinen markkinatalous tai sosiaalidemokratia alle. Kyllä niissäkin uskotaan markkinatalalouteen, mutta ei sokeasti kuten jotkut markkinauskovaiset tekevät. Tosin eivät nuo markkinauskovaiset tunnu itsekään tiukan paikan tullen luottavan omaan utopiaansa vaan suorastaan huutavat silloin yhteiskunnalta tukea ja kuten on nähty niin syyttävät sitten yhteiskuntaa velkaantumisesta joka johtui siitä että pelastettiin ”markkinat” ja yrittäjät kaatumasta. https://yle.fi/a/3-11335412
Onkohan taloustieteilijät miettineet, voisiko asumisen tukemisessa ottaa samat keinot käyttöön kuin ruuan tukemisessa? Siinähän on tukemisella aiheutettu massiivinen ylituotanto ja hintojen pudotus.
Näinhän on tapahtunut (asuntojen ylituotanto, kysynnän romahdus ja hintojen pudotus) globaalisti viime vuosina/vuosikymmeninä monessa paikassa. Ei sitä kannata tavoitella – eikä kannata tavoitella ruoan tuotannossakaan – tarpeettomat asunnot tai ruoka ovat ongelmajätettä. Valtion tuet ovat tavallaan silmänkääntötemppu, kollektiivisesti maksamme kokonaisuutena saman hinnan ja vähän enemmän (transaktiokulut), mutta kun osa maksetaan/rahoitetaan veroina tai valtion velanottona, näyttää siltä, että maksaisimme yksilöinä vähemmän (joidenkin kohdalla se toki voi reaalisestikin toteutua, esim. tulojakauman ylä- tai alapäässä). Siinä mielessä joku kansalaistili/yritystili-tyyppinen ratkaisu korvaamaan kaikki erilaiset tuet olisi hyvä, että se näyttäisi läpinäkyvämmin, miten raha liikkuu. Pitkälti on kyse nollasummapelistä, eli veroja kerätään ja tukia maksetaan yhtä paljon, ja tavoitteena tietenkin on, että tukien saajat jossain vaiheessa ovat myös maksajina. Ei tietenkään aina.
Asuntojen tuotannon lisäämiseen ei edes tarvittaisi tukia, riittäisi että lopetetaan rakentamisen kieltäminen ja luovutaan pysäköintinormien kaltaisesta typerästä sääntelystä.
Eri asumismuotojen verokohtelun neutralisointi ja varainsiirtoveron poisto olisivat myös hyviä keinoja poistaa turhaa kitkaa asuntomarkkinoilta, jolloin jo olemassaolevat asunnot allokoituisivat paremmin, eli olisivat halvempia.
Valitettavasti nykytilanteesta hyötyy eniten hyväosaiset omistusasujat, joka on myös poliittisesti vaikutusvaltaisin äänestäjäryhmä. Eli muutoksen todennäköisyys on erittäin pieni.
’Kela julkaisi kussakin kunnassa hyväksyttävät korkeimmat vuokrat, mutta jos ei löytänyt riittävän halpaa asuntoa, Kela jatkoi maksamista’
Tämä kohta vaatii vähän täsmentämistä. Kela on hyväksynyt korkeamman vuokran, jos asukas on hakenut aktiivisesti edullisempaa asuntoa. Jos asukas ei ole hakenut, niin asumistuen korkein määrä on katsottu Kelan kuntakohtaisen laskelman mukaan. Mutta tässähän ei ole vielä kaikki. Jos Kela ei ole huomioinut korkeampaa vuokraa, on varsinkin lapsiperhe voinut ottaa yhteyttä kunnan (hyvinvointialueen kai nykyään) sosiaalitoimeen ja hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea muodostuneiden vuokrarästien osalta.
Jos perustoimeentulotukea muutetaan, mutta täydentävän ja ehkäisevän toimentulotuen sääntöjä ei muuteta, niin mikään ei käytännössä muutu. Kela kovistelee ja hyvinvointialueen Fatta kuittaa laskun.
Kommentissasi on asumistuki ja toimeentulotuki sekaisin. Mitä täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen tulee, niin jos asia säädetään toimeentulotukilain osaksi, niin sieltä ei enää täydennystä nimenomaan vuokraan myönnetä, koska sama laki sitoo silloin Hyvinvointialuettakin. Muuhun kylläkin.
”Millä tiedoilla kokoomuksessa tehdään päätöksiä?”
Koska politiikkoa on kiinnostanut totuus, koko totuus ja vain totuus? Koska he ovat esittäneet tietoja mitalin molemmilta puolilta?
Tämä koskee kaikkia puolueita, myös VIHREITÄ. Politiikka on jo lähtökohtaisesti sumuttamista, harhaanjohtamista ja puolitotuuksien syöttämistä äänestäjille. Tämä siksi, että politiikasta on tehty suosikkikisat ja edunsaajaryhmien välistä kilpailua. Lisäksi luotetaan siihen, että äänestäjät eivät oikeasti tiedä asioista kovinkaan paljoa.
Varsin kyyninen näkemys, mutta vuosikymmenien politiikan seuraaminen on vahvasti vaikuttanut näkemyksen muodostumiseen.
Osmo on laittanut esille Jarkko Lauspalon blogin. Ei olisi kannattanut. Sanoisin, että blogiteksti on pelkkää populismia.
Minusta journalismin perusperiaatteisiin kuuluu, että toimittaja tekee kysymykset ja haastateltava vastaa. Jos toimittajan ammattitaito ei riitä jatkokysymysten esittämiseen niin niitä vastauksia on turha alkaa jälkikäteen ruotimaan.
Otsikoinnissa on kyllä parantamisen varaa muillakin kuin lööppilehdillä.
Vasemmisto eli politisoitunut ay-liike pistää julkisen liikenteen torstaina poikki.
Eli vastustaa ”oikeisto”hallitusta estämällä kymmeniä tuhansia autottomia pienituloisia hankkimasta toimeentuloaan. Taksiin kaikilla ei ole varaa.
Moni lähtee ay:stä.
Mitä tulee oikeiston vaatimukseen siirtyä asumaan pieniin ja halpoihin asuntoihin pk-seudulla, niin jokainen vuokralainen tietää ettei niitä ole kuin kourallinen.
En muista milloin maamme poliittinen kenttä on ollut näin sekaisin todellisuuden kanssa.
Marinin hallituksen aikana tämä jo viimeistään alkoi. Uusi ei ole sen kummempi vaikka onkin poliittisesti toinen.
Todellisuuksia ei tunnisteta. Korkeintaan osia ei siitä, mutta ei ihmisten arkielämän kokonaisuuksia, päätösten seurauksia.
Järkikato.
Ay-liike ajaa toimillaan kyllä kaikkien niiden etua jotka joutuvat hankkimaan elantonsa työnteolla, ovat työttömänä, kouluttautuvat työelämään tai ansaitsevat eläkettä. Valitettavasti vaan osa työntekijöistäkään ei sitä ymmärrä vaan haraa jatkuvasti omia etujaan vastaan tukemalla mieluummin hallituksen toimia jotka ovat vahingollisia kaikille työntekijöille, kuin tukemalla niitä työntekijöitä jotka ajavat työntekijöiden etuja ja oikeuksia.
En tiedä mistä moinen ymmärtämättömyys johtuu. Ideologiastako? Valitetaan sitä kun joku toimi hankaloittaa hieman omaa elämää, mutta ei ymmärretä sitä että hallituksen toimet vaikuttavat tulevaisuudessa moninkertaisesti omaan elämään.
Ei ihme jos ihmisiä on helppo vedättää vaikka mihin, kun heiltä puuttuu ymmärrys siitä mitä mikin hallituksen päätös tarkoittaa ja jos ymmärtävätkin, niin mitään he eivät olisi valmiita tekemään edes sen eteen ettei ainakaan kaikkein haitallisimpia päätöksiä tehtäisi.
Kaikkein huolestuttavinta pienitulosten kannalta on se että heidän joukossaan tuo ymmärtämättömyys ja lammasmaisuus tuntuu olevan kaikkein suurinta. Ei ihme jos heitä viedään kuin passia narussa vuodesta toiseen. Populisteille he ovat parasta riistaa, lupaukset ja mielikuvat uppoavat kuin veitsi voihin, ja ääniä ropisee. Osa ei vieläkään tunnu tajuavan sitä kuinka persut ovat pettäneet ennen vaaleja työntekijöille ja muillekin antamansa lupaukset ja vie nyt työntekijöitä kuin pässiä narussa yhdessä kokoomuksen kanssa mikäli ay-liike ei sitä pysäytä. Pakko sanoa että hävettää niiden työntekijöiden puolesta jotka asettautuvat tavalla tai toisella nyt sinimustan hallituksen puolelle työntekijöiden yhteistä etua vastaan!
Kenen asialla sitten nämä ay:stä lähtijät oikein ovat tai kuvittelevat olevansa. Entä YTK:läiset?
Oletko varma, että ay-liike on työttömien puolella eikä suojele työssä olevia työttömien kilpailulta?
Soininvaara: Mitä hyvää siitä seuraisi jos työttömät kilpailisi työllisten kanssa? Esim niin että työssäkäyvän voisi irtisanoa heti kun tulee halvempi työtön tekemään samoja töitä? Eikö sitä kilpailua ole nyt jo ihan tarpeeksi?
Minusta ay-liike on linnottautunut omien valtarakenteidensa puolustamiseen. Ja etujen puolustaminen rajoittuu työssäkäyviin.
Työttömät näyttävät olevan kyllä puheissa hyvinkin esillä, mutta vain siinä mielessä, että työttömille pitää valtion maksaa kunnon korvaus. Pelkäävät ilmeisesti, että tulevat muuten sotkemaan työssäkäyvien työn jatkuvuutta ja palkankorotusvaatimuksia.
Tulee mieleen ylen a-studio 23.8. Siellä sak n Eloranta sanoi vähintäänkin rivien välistä, että työttömistä suuri osa on sairaita eivätkä ne osaa mitään ja pientä kohtaanto-ongelmaakin on. Minusta hänen sanomisensa kuvasti hyvin ay liikkeen linjaa.
Ay- liike on sekä työllisten että työttömien puolella siitä olen varma. Ensi torstaina se osoittaa olevansa asian kanssa myös tosissaan ja lisää om luvassa.
Ei ole työttömienkään etu jos työtä tehdään palkatta tai palkalla jolla ei tule toimeen. Työehtosopimusten alimmat palkat takaavat vain juuri sen että niillä palkoilla tulee sentään toimeen, loppu on kiinni työnantajista, haluavatko he houkutellaan työntekijöitä paremmilla palkoilla ja työllistää.
Ongelma on siinä ettei kaikille työttömille ole töitä toimeentuloon riittävällä palkalla eikä nykyinen hallitus halua tukeakaan työntekijöitä ottamaan sellaista työtä, jolla ei tule toimeen, vastaan. Toinen ongelma on osaaminen jonka kehittämistäkään nykyinen hallitus halua tukea. Kolmas ongelma on työnantajien haluttomuus maksaa edes sellaista palkkaa jolla tulisi toimeen.
Toki joku markkinauskovainen voi olla sitä mieltä että työlliset, ay-liike edustajanaan,ovat syypäitä työttömyyteen, muuta se on vain puhdasta propagandaa jolla nakertaa sekä työlliten että työttömien asemaa.
Jos ay-liike haluaa pitää osan työvoimasta työttömänä tukeakseen palkkatasoa, on vaikea väittää, että se on työttömiksi karsinoitujen etu.
Ay-liike ei halua pitää työttömiä poissa työelämästä, vaan EK ja Suomen Yrittäjät haluavat. Mitä enemmän on työttömiä niin sitä vähemmän tarvitsee maksaa palkkaa työssä oleville. Kvartaalitaloudessa ei ole työpaikkoja muille kuin voittoa tuottaville yksilöille.
Työttömyydellä on monta syytä: kohtaanto-ongelma, sairaudet ja osaamisen puute mainittiin mutta siinä ei ole kaikki. Unohtui kokonaan kilpailu globaalilla tasolla ja ikärasismi.
Viimeiset 20 vuotta on työpaikkoja viety pois Suomesta ja länsimaista lähinnä itä-Eurooppaan ja Kaukoitään jossa työntekijöiden asema on heikompi ja palkat ja elinkustannukset alemmat kuin länsimaissa. Tämä on vienyt suorittavan tason teollisuustöitä mutta uhkaa myös asiantuntija-asemassa olevia. Sillä ei ole mitään merkitystä miten Suomen ja Ruotsin työehdot eroavat toisistaan kun suurin ero on Intian tai Thaimaan ja Euroopan välillä. Näihin asioihin vaikuttaa kanssa maailmanpoliittinen tilanne, ja se voi muuttua jos Kiina tai muut ”BRICS-maat” alkavat hankalaksi.
Ikärasismi on kanssa suuri työttömyyden aiheuttaja Suomessa. Yli 60-vuotiaita irtisanotaan urakalla ja aina löydetään syitä miksi 60-vuotias ei pysy kehityksessä mukana ja on lähinnä rasite työnantajalle. Ruotsissa sentään on laissa irtisanomisjärjestys, Suomessa ei ole mitään. Nyt hallitus haluaa lopettaa kaikki ns ikäsidonnaiset poikkeukset työttömyysturvassa. Näistä ja niiden aikataulusta ei ole annettu mitään tarkkaa esitystä ja aikataulua vielä mutta ensi vuoden alussa tulee. Te jotka olette nyt pian lähestymässä 60 vuoden ikää, seuratkaa tarkkaan tilannetta ja älkää kuvitelko että olette suojassa.
Työpaikkojen vienti Aasiaan on aka vähäistä verrattuna siihen, kuinka paljon automaatio ja digitalisaatio on niitä tuhonnut. Sinä aikana kun ”työpaikat vietiin Kiinaan”, teollisuustuotanto nousi kymmenillä prosenteilla Suomessa.
Ay- liike ei pidä ketään työelämän ulkopuolella silloin kun tyäelämällä tarkoitetaan sitä että siitä saatavalla palkalla pitää tulla toimeen. Työnantajat sen sijaan jättävät.
Orjatyö ja työ palkalla jolla ei tule toimeen on eri asia ja yhteiskunnan on ratkottava muilla konsteilla niiden toimeentulo jotka eivät saa työstään toimeentuloon riittävää palkkaa.
Automaatio ja digitalisaatio vei paljon töitä 1990-2000 luvulla suurilta ikäluokilta kun he olivat kuuskymppisiä eli pääsivät käytännössä eläkkeelle.
Nyt toisaalta uhkaa tekoäly viedä töitä asiantuntijoilta joilla on muuten digitaidot hanskassa, töitä ei tule riittämään niin monelle enää.
Onko tämä enää ’edustuksellista demokratiaa’ jos valtaosa kansanedustajista ei tiedä minkälaisessa todellisuudessa kansa elää? Mielestäni ei, ei voi puhua mistään edustuksesta. Miten voit edustaa sellaista mitä et ymmärrä?
Vuokranantajat joustavat kyllä jos koko markkina on sekaisin. Kukaan täysjärkinen vuokranantaja ei lähde potkimaan vuokralaista pois jos markkinoilla on yhtä aikaa 50 000 maksukyvytöntä ja yhtään maksuhaluisia / kykyisiä ei ole.
Silloin on vaan laskettava vuokraa ja sillä selvä.
Muutos tapahtuu helpoiten muuttamalla asioita – Ei hidastamalla muutosta. Oikeastihan ongelmiin tässä muutoksessa joutuvat asuntosijoittajat jotka ovat ostaneet ”ei niin haluttuja” asuntoja joiden kysyntä ja korkea hinta perustuu pelkästään siihen että sossu + kela maksavat mielellään liikaa.
Minäkin alan olla samalla kannalla kuin Sepi.
Varsinkin kun luki taannoin lööppilehtien sijoitusasuntosijoittajista. Kovasti tuntui olevan tuottoisaa bisnestä. Ja uusia asuntoja rakennettiin vauhdilla.
Todellisuudessa tuottamattomiin seiniin investointi on aina pois yhteiskunnan vaurastumisesta. Vaikka se kovasti bkt ä kasvattaakin.
Olen jossain määrin samaa mieltä. Kokoomuksesta erottuu nykyään voimakkaat ”pro markkinatalous” ja ”pro yritykset” -siipi. Näillä laidoilla ei välttämättä ole kovin paljoa tarjottavaa akateemiselle, työssäkäyvälle äänestäjälle. Ellei sitten usko, että kun yrityksillä on oikein kivaa, on ennen pitkää äänestäjälläkin kivaa.
Yhteiskunnallisen osaamisen poliittista vajetta paikkaavat onneksi virkamiehet – toki vain valtansa rajaan asti. Olen havainnut, että tiettyjä teemoja yritetään puskea julkisuuteen hallituksen voimasuhteista huolimatta. Toisaalta kaikista villeimmät vaalilupaukset jäävät pöydälle, kun niiden toteuttaminen osoittautuu mahdottomaksi.
Osaamisvajeen lisäksi huolenaihetta minulle aiheuttaa sokea usko dataan ja ”tutkimukseen”. Poliittisessa keskustelussa pyörii nykyaikana ”tutkitun tiedon” käsite, jota kelpaa vankaksi perusteeksi poliittiselle päätöksenteolle. Kuten tiedämme, dataan pohjautuva mallintaminen ja kvantitatiivinen tutkimus noin ylipäätään eivät ole arvoneutraaleja. Joskus ”tutkittu tieto” osoittautuu hyvinkin heppoiseksi:
– Tutkimuksen data voi olla hyvin suppeaa tai biasoitunutta (esim. tilaustutkimukset sopivin kysymyksin oikealle yleisölle),
– dataa tulkitaan kummallisella tavalla. Esimerkiksi aineistossa havaittu A:n ja B:n korrelaatio tulkitaan automaattisesti kausaatioksi A=>B (eikä esim. B=>A=>epätoivottu vaikutus C, jota ei lainkaan käsitelty),
– tai suppeaa tutkimusta käytetään perusteluksi paljon laajemmalle muutokselle, vaikka tosiasiassa tutkimus perustelee vain kapean osan ehdotetuista toimenpiteistä.
Voisiko poliittisen päätöksenteon perusteena käytettävään tutkimukseen suhtautua samoin kuin virkamiesten päätöksiin, joita tehdään rikosoikeudellisella virhevastuulla?
Tämä iskee esim. Kouvolaan ja Lahteen eikä esim. Lappeenrantaan tai Tampereelle.
Vuoratason keinotekoinen nosto alueilla, joilla ei ole asuntopulaa tulee kärsimään. Toki moni on sijoittanutkin tästä syystä. Esim. minä itse olen ostanut kämpän Lahden keskustasta vain koska siinä kaupungissa neliöt ovat todella halpoja suhteessa siihen, miten valtio tulee asumista
Soininvaara kirjoitti:
”Eduskunnassa asemansa puolesta kokoomuksen tärkein sosiaalipolitiikan osaaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho perusteli muutoksia sillä, että 56 000 toimeentulotuen saajaa voi siirtyä halvempiin asuntoihin. Onhan Etuovessa tarjolla 10 000 asuntoa pelkästään pääkaupunkiseudulla. On kyllä, mutta ne eivät ole erityisen halpoja. On noin 900 sellaista asuntoa, joihin voi siirtyä toimeentulotukinormin mukaisen vuokran toivossa. Nuo 56 000 ylivuokraa maksavaa toimeentulotukiasiakasta eivät tietenkään aivan kaikki ole pääkaupunkiseudulla, mutta valtaosa taitaa olla, koska täällä on niin korkeat vuokrat.”
Soininvaara olettaa kirjoituksessaan, että nuo 56 000 olisivat kaikki vuokra-asujia. Ainakin hallituksen esityksessä on puhuttu myös omistusasujista. Tuosta 56 000 hengen joukosta osa lienee eri puolilta Suomea sellaisia omistusasujia, joilla asumismeno ylittää esimerkiksi työttömäksi tai työkyvyttömäksi joutumisen jälkeen tulotasoon nähden ylisuuren asuntolainan takia tällä hetkellä asumismenonormin. Näin on varsinkin ensi vuoden syyskuun jälkeen, jolloin lähes 20 000 ruokakuntaa ja näiden tuensaajien keskimääräistä suurempi ruokakuntakoko huomioiden samalla yli 50 000 asukasta tipahtaa pois omistusasunnon asumistuelta kokonaan, jonka jälkeen heidän ensisijainen asumistukimuotonsa on toimeentulotuki, jossa asumismenot huomioidaan paljon laajemmin kuin omistusasunnon yleisessä asumistuessa on huomioitu.
Suomessa on kuntia, joissa valtaosa asunnoista on omistusasuntoja. Uusi lainsäädäntö merkitsee sitä, että jos niissä tipahtaa työttömäksi, saattaa saman tien kannattaa tipahtaa toimeentulotuelle asti.
”Mutta kuvitteleeko joku, että 56 000 kotitaloutta pystyy löytämään kolmessa kuukaudessa halvemman vuokra-asunnon niistä 900 asunnosta, joita on tarjolla?”
Ei kuvittele. Mutta tällä hetkellä osa isoistakin vuokrantantajista on pidättäytynyt tavanomaisista vuokrankorotuksistaan, kun markkina on näyttänyt siltä, että vuokria korottamalla asukasvaihtuvuus pomppaa ylöspäin. Vaikutus vuokriin tulee ennen kaikkea sitä kautta, mitä indeksikorotuksia vuokranantajat tekevät tai eivät tee, ei niinkään muuttojen kautta. Markkinat toimivat niin, että muutamakin tuhat muuttajaa saattaa vaikuttaa vuokranantajien päätöksiin kymmenien tuhansien asuntojen osalta – sekä korotuksiin että korotuksista pidättäytymiseen.
”Tämän päivän Hesarissa Kelan edustaja sanoo, että lain muutos tulee tuskin vaikuttamaan juuri mihinkään. Onhan Kelalla jo nyt vastaava ohjeistus. Lakia ei vielä ole, mutta hallituspuolueiden edustajat julistavat, että muutos tulee olemaan merkittävä. Se riippuu aivan siitä, miten pykälät kirjoitetaan.”
Vaikutus riippuu ennen kaikkea siitä, mille tasoille kuntakohtaiset normit lainsäädännössä minkäkin kunnan osalta asetetaan, vai asetetaanko niitä edes kuntakohtaisesti vai vaikkapa postinumerokohtaisesti tai maakuntakohtaisesti, vai miten. Kelan ohjeissa käytetty tapa ei ole ollenkaan luontevimman oloinen vaihtoehto, ja toisenlaisiakin tapoja voisi hyvin harkita. Nyt normit on Kelan sisäiseen ohjeistukseen määräytyneet monessa kunnassa alunperin varsin sattumanvaraisesti jollain laskukaavalla yleisen asumistuen saajista aikoinaan vuosia sitten laskettuna, jonka jälkeen ne ovat muuttuneet vain vähän.
Toimeentulotuen asumismenojen osalta ei ole tehty mitään omistusasujiin kohdistuvaa muutosta. Taitanet tarkoittaa asumistukea, mutta siitä ei nyt ole kyse.
Niin, jos omistusasunnossa asuvalle sattuu joku vahinko kuten työttömyys, sairaus tms ettei selviä lainoista tai asunnon juoksevista menoista, ja asumistuki lopetetaan ja toimeentulotukea ei saa, niin mitä hallitus ajattelee että niiden ihmisten pitää tehdä?
Soininvaara kirjoitti:
”Toimeentulotuen asumismenojen osalta ei ole tehty mitään omistusasujiin kohdistuvaa muutosta. Taitanet tarkoittaa asumistukea, mutta siitä ei nyt ole kyse.”
Tarkoitin toimeentulotukea. Toimeentulotukilain 7 a § eli asumismenopykälä, jota hallitus esitöiden sisältöineen on muuttamassa, sisältää myös uudistuvan lainsäädännön siitä, miten omistusasujien toimeentulotuki määräytyy. [Sivumennen sanottuna, omistusasujien osaltakin toimeentulotukilaissa asti oleva teksti myös samalla muuttuu vastaamaan sitä käytäntöä, jota Kela on jo aiemmin soveltanut (esimerkiksi saunamaksun huomionti asumismenona kaikissa asumismuodoissa tulee lakiin ja niin edelleen).]
Pointtini oli, että blogisi aiheena oleva 3 kuukauden sääntö ei koske vain vuokra-asujia, vaan toimeentulotukilain muutosesityksen mukaan koskee myös omistusasunnossa asuvia, jos asumismenot heillä ylittävät uudet lainsäädäntöön perustuvat normit. Omistusasujien osuus toimeentulotuen saajista kasvanee puolestaan asumistukiuudistuksen myötä, jonka johdosta omistusasujat tippuvat pois yleisen asumistuen piiristä syyskuun 2024 jälkeen. Jolloin kyseinen 3 kuukauden sääntökin voi tulla sovellettavaksi entistä useammilla omistusasujilla aikanaan.
R.Silfverberg kirjoitti:
”Niin, jos omistusasunnossa asuvalle sattuu joku vahinko kuten työttömyys, sairaus tms ettei selviä lainoista tai asunnon juoksevista menoista, ja asumistuki lopetetaan ja toimeentulotukea ei saa, niin mitä hallitus ajattelee että niiden ihmisten pitää tehdä?”
Ajatuksena vaikuttaisi olevan, että silloin pitää käyttää ensin käyttövaransa johonkin (matkailuun, elämiseen tai kuka mihinkin sitä käyttääkään). Ja sitten kun rahat on tililtä loppu, eikä ole kalliita autoja tai muutakaan rekistereissä näkyvää omaisuutta, niin toimeentulotuki on se tukimuoto, joka on ainoastaan jatkossa niissä tilanteissa enää tarjolla asumismenoihin. Sen saamisen ehtona on käteisvarattomuus. Omistettua itse asuttua ainoaa asuntoa ei huomioida kuitenkaan omaisuutena. Ei myöskään edullista vanhaa autoa, jos se on esimerkiksi työllistymismahdollisuuksien tai lasten saattamisen takia välttämätön.
Soininvaara kirjoitti:
”Toimeentulotuella olevan ei kannata käydä töissä, koska työssäkäynti tuottaa tappiota – työmatkat, työvaatteet ja lounasruokailu nyt esimerkiksi.”
Tuo pitää täysimääräisesti paikkansa kai vain lounasruokailun osalta. Kelan toimeentulotuen ohjeessa lukee, että toimeentulotuessa ansiotuloista saa vähentää sekä työmatkakustannukset että ”kohtuulliset työvaate- ja työvälinemenot”:
”Ansiotulosta tehtäviä vähennyksiä ovat
• ansiotulovähennys
• työmatkakustannukset
• ammattiyhdistyksen ja työttömyyskassan jäsenmaksut
• kohtuulliset työvaate- ja työvälinemenot.”
Lisäksi todetaan (jäljessä suoria sitaatteja Kelan toimeentulotuen ohjedokumentista):
”Työmatkakustannukset vähennetään niiden aiheutumiskuukautena maksettavasta
ansiotulosta. Jos työmatkakustannusten aiheutumiskuukautena ei ole laskelmalla
huomioitavia ansiotuloja, ei työmatkamenoja voida vähentää.”
”Työmatkakustannukset huomioidaan edullisimman kulkuneuvon mukaisesti, ellei
hakijalla ole esittää perusteltua syytä suurempaan kuluun.
Perusteltuja syitä ovat esimerkiksi:
• puuttuvat tai erityisen hankalat liikenneyhteydet
• sairaus tai vamma, joka edellyttää omaa autoa
• työtehtävät
Oman auton käytöstä aiheutuvat työmatkakustannukset huomioidaan tosiasiallisten
polttoainekustannusten mukaisesti, kuitenkin enintään 0,33 e/km. Hakijan tulee
toimittaa luotettava selvitys oman auton käytöstä. Tällaisena selvityksenä voidaan pitää
esimerkiksi työvuorolistoja sekä kuitteja polttoaineostoista. Kohtuulliset tosiasialliset
työmatkakustannukset voidaan vähentää enintään siihen ansiotulon nettomäärään asti,
josta on ensin tehty ansiotulovähennys. Hakijaa ohjataan selvittämään työmatkakulujen
vähentäminen verotuksessa oikean ennakonpidätyksen määrän selvittämiseksi.”
”Työssäkäynnistä aiheutuvat kohtuulliset työvaate- ja työvälinemenot voidaan vähentää
huomioitavasta ansiotulosta. Kustannusten kohtuullisuutta arvioidaan suhteessa hakijan
ansiotulon määrään.
Esimerkki
Ollille on maksettu palkkaa 350 euroa ja työnantaja on vähentänyt siitä
työvaatekustannuksia 25 euroa. Toimeentulotuen laskelmassa huomioidaan
375 euroa ansiotulona ja työvaatekustannus 25 euroa huomioidaan menona.
Lisäksi ansiotulosta tehdään 150 euron ansiotulovähennys.”
Kela huomioi asumismenot vain normin mukaan, jos paikkakunnalla on tarjolla normien rajoissa olevia asuntoja. Kuten Mia Laiho totesi, Etuovi.comista voi käydä katsomassa, että pääkaupunkiseudulla on tarjolla sellaisia asuntoja. Toisin sanoen, Kelan ohjeistuksen mukaan pääkaupunkiseudulla ei toimeentulotuesta makseta nytkään yli normin kuin ensimmäiset kolme kuukautta. Tilanne ei siis täällä muutu mihinkään, toimeentulotuella elävät eivät ole muuttamassa vaan maksavat jatkossakin 100 % omavastuun normin ylittävistä vuokrista.
Jossain pienemmällä paikkakunnalla voi tarjonta olla heikompaa, Kihniössä ei ole yhtään vuokra-asuntoa tarjolla. Siellä ei taida olla kyllä paljoa toimeentulotukea saaviakaan.
Hallitus tietysti rummuttaa tätä merkittävänä säästönä, vaikka tarjolla taitaa olla lähinnä pennosia. Mutta kukas kissan hännän nostaa?
Oletko nyt ihan varma että uudessa laissa menee noin? Mun käsittääkseni tulee jotain sanktioita eli ainakin toimeentulotuki perutaan jos ei muuta.
Ei tule sanktioita siitä, että asuu liian kalliissa asunnossa. Erotus vain pitää maksaa itse. Tässä jälkimmäisessä on ollut vähän horjuntaa.
Sanktio on se, että ylimenevä osuus pitää maksaa itse, jolloin käytännössä elellään perusosaa pienemmin käteen jäävin kuukausituloin. Eli sama käytäntö kuin nykyisinkin.
R. Silfverbergille:
Niiden pitää myydä asuntonsa ja muuttaa vuokralle esim kontulaan.
Tätäkö ”Välittävä Suomi -hallitus” todella haluaa, että ihmiset jotka ovat tehneet töitä vuosikymmeniä, mutta vanhemmalla iällä iskeneen sairauden ja työttömyyden takia eivät pysty maksamaan omistamansa asuntonsa juoksevia menoja, ja muita elintärkeitä menoja, pitää muuttaa vuokralle johonkin lähiöläävään tai ostaa maaseudulta hometalo? Entä jos se ei ole terveydellisistä syistä mahdollista?
Minä olen Kontulassa ollut vierailuilla. Ihan mukavia asuntoja siellä on. Hintatasokin taitaa olla kohdallaan. Voin suositella.
Tässähän oli R.Silfverberg illä varmaan kyse juuri Kontulasta, kun Mikko Siitonen kyseisen lähiön mainitsi.
Pentti A K Häkkinen:
Onko mielestäsi oikein että omistusasunnossa asuva kuuskymppinen pariskunta esim joutuu myymään asuntonsa jos on iskenyt työttömyys ja on sairauksia ja ei saa mitään tukea yhteiskunnalta paitsi työttömyyskorvausta, ja sitäkin aiotaan leikata? Ei asumistukea, ei toimeentulotukeaa, korkeat sairauskulut ja kallis sähkölämmitys talvella? Kysymys on vain parista vuodesta jonka yli pitäisi pärjätä 65-vuotiaaksi asti kunnes eläke alkaa juosta. Nykyään ei pääse enää eläkkeelle jos on 60-64 kuten ennen pääsi.
Kyse ei ole siitä mihin lähiöön joutuu muuuttamaan vuokralle, vaan siitä että onko hallitukselle tärkeämpää pakottaa ihmisiä myymään omistusasuntojaan, tuleeko se jotenkin yhteiskunnalle halvemmaksi jos he asuvat Kojamon, Saton tai Lumon 1500 €/kk hintaisissa vuokra-asunnoissa ja nostavat kaikkia tukia?
R.Silfverberg maalailee kauhukuvia nykyisen hallituksen toimista omistusasuntojen asukkaiden selviytymisestä.
Minulla ei ole mitään kosketuspintaa asumistukeen eikä toimeentulotukeen. Voin ottaa kantaa vain yleisellä tasolla.
Vihervasemmisto on aina ollut omistusten kimpussa erilaisilla veroilla. Outoa, että nykyinen hallitus olisi samoilla linjoilla.
Omistusasunnossa asuvalla harvoin työttömyys ja sairaus vievät taloudelta pohjan. Sen sijaan tontin kiinteistövero taajama-alueella ja yleiset energiapoliittiset ratkaisut ovat sellaisia, että asukkaan on niihin vaikea varautua.
Nykyinen hallitus näyttää olevan kiinteistöveron korotuksen kannalla. Pitkäjänteisen energiapolitiikan tuhosi jo edellinen hallitus, joten kyllä omistusasujilla haasteita riittää.
Kiinteistöveron vaikutus vuokralla-asujiin on minimaalinen, mutta energian hinta vaikuttaa vuokratasoon korottavasti. Ja nykyinen hallitus ei siihen paljoa voi vaikuttaa, kun Marin in porukka teki taksonomia yms sekoiluillaan uskon tulevaisuuteen turpeen tuottajilta ja hakeyrittäjiltä. Klapiyrittäjät voivat sen sijaan olla tyytyväisiä, kun voivat myydä klapeja kovemmalla hinnalla kuin suoran sähkölämmityksen kustannus olisi.
Mitä luulette. Tulisiko sanomista, jos laittasimme maailmalla pakolaisia telttaan siten, että tilaa olisi 4 neliötä / henkilö ja sukupuolet olisi sekaisin?
No kyllä tulisi. Who:n minimistandardit ovat sitovia.
Paljonko sitä tilaa pitää olla? ”Minimum 4.5m2 to 5.5m2 covered living space per person in cold climates, including kitchen facilities as more time will be spent inside the shelter” Ei paljon, mutta tuo on minimi.
Ja sitten uutiset, Ukrainalaiset Suomessa: https://yle.fi/a/74-20063869
Migrin standardi 4 neliötä / hlö ja sukupuolet, uskonnot ja kulttuurit sekaisin. Tästä toiminnasta vastuussa oleva pitäisi saada tuomiolle
Vaikea kuvitella, että kokkareilla ja hallituksella yleensä ei olisi ideana ajaa ”tuottamattomat” pois Hkistä. Jolloin saadaan siis enemmän vuokra-asuntoja sille palvelusväelle, jota Hkissä tarvitaan.
Ongelmahan on vain siinä, että hallitus samaan aikaan leikkaa itse asiassa myös ’palvelusväeltä’, koska asumistukia leikataan myös osa-aikaisilta työntekijöiltä. Tietääkseni osa-aikaiset Helsingissä keskittyvät hyvin voimakkaasti palvelualoille. Eli pallo saadaan maaliin, mutta heti perään se karkaa omaan maaliin. Samalla toimeentulotukea nostavilta ei juuri leikata.