Toimeentulotuen vuokrarajoja ei voi toteuttaa kolmessa kuukaudessa

Näen suo­ma­laiselle hyv­in­voin­ti­val­ti­olle kak­si poli­it­tista uhkaa.

Poli­it­ti­nen vasem­mis­to ei halua pitää suit­sia kireäl­lä vaan jakaa rahaa sym­pa­t­ian perus­teel­la. Sil­loin kun demar­it rak­en­si­vat hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, he oli­vat rahankäytössä tiukko­ja ja johdon­mukaisia. Sään­nöt oli­vat ankaria. Tämä ote on höl­tynyt pahasti viimeisen 20 vuo­den aikana. Jos hyv­in­voin­ti­val­tion raho­ja käytetään tehot­tomasti, kär­si­jöinä eivät ole rikkaat vaan köy­hät. Jos joku saa perus­teet­to­mia tulon­si­ir­to­ja, rahaa riit­tää muille tarpeessa oleville vähemmän.

Toinen ongel­ma ovat oikeis­to­laiset. Hei­dän pahin ongel­mansa ei ole se, että he halu­a­vat kyykyt­tää köy­hiä ja lisätä tulo­ero­ja. Aina tulee uusia vaale­ja ja tästä kansa kostaa vaaleissa.

Kokoomus­lais­ten  – perus­suo­ma­lai­sista puhu­mat­takaan – ongel­ma on, että he ovat huono­ja yhteiskun­nal­lises­sa insinööriosaamises­sa – siis siinä, että muute­taan sään­töjä toimi­vasti, järkevästi ja kus­tan­nuste­hokkaasti. En yleen­sä arvostele yksit­täis­ten henkilöi­den osaamista, mut­ta nyt teen poikkeuk­sen asian yhteiskun­nal­lisen merk­i­tyk­sen takia.

Millä tiedoilla kokoomuksessa tehdään päätöksiä?

Eduskun­nas­sa ase­mansa puoles­ta kokoomuk­sen tärkein sosi­aalipoli­ti­ikan osaa­ja, sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nan vara­puheen­jo­hta­ja Mia Lai­ho perusteli muu­tok­sia sil­lä, että 56 000 toimeen­tu­lotuen saa­jaa voi siir­tyä halvem­pi­in asun­toi­hin. Onhan Etuoves­sa tar­jol­la 10 000 asun­toa pelkästään pääkaupunkiseudul­la. On kyl­lä, mut­ta ne eivät ole eri­tyisen halpo­ja. On noin 900 sel­l­aista asun­toa, joi­hin voi siir­tyä toimeen­tu­lo­tuki­normin mukaisen vuokran toivos­sa. Nuo 56 000 ylivuokraa mak­savaa toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas­ta eivät tietenkään aivan kaik­ki ole pääkaupunkiseudul­la, mut­ta val­taosa taitaa olla, kos­ka tääl­lä on niin korkeat vuokrat. Mia Lai­hon kan­nan­ot­to osoit­ti, että hän on tar­jon­nan määräl­lis­es­tä puoles­ta aivan pihal­la. Ja hän siis on eduskun­nas­sa kokoomuk­sen tärkein aivo tässä asi­as­sa. Tämän lisäsi hal­li­tus aikoo ensisi­jaisia tukia alen­ta­mal­la siirtää ensi vuon­na kym­meniä tuhan­sia koti­talouk­sia lisää toimeen­tu­lotuen piiri­in, joten tuo 56 000:n muut­ta­maan pakotet­ta­van määrä tulee kas­va­maan merkittävästi.

Hal­li­tuk­sen pyrkimys­tä tehdä toimeen­tu­lotues­ta pien­i­t­u­lois­t­en pääasialli­nen tukimuo­to en ymmär­rä lainkaan. Toimeen­tu­lotuel­la ole­van ei kan­na­ta käy­dä töis­sä, kos­ka työssäkäyn­ti tuot­taa tap­pi­o­ta – työ­matkat, työ­vaat­teet ja lounas­ruokailu nyt esimerkik­si.  Toimeen­tu­lotuen muo­dosta­mas­sa tuloloukus­sa ole­vien määrää pitäisi vähen­tää eikä lisätä.

Asumismenojen omavastuusta luopuminen oli virhe

Otan nämä toimeen­tu­lotuen ylivuokrat esille, kos­ka pidän itse ongel­maa todel­lise­na ja vas­tustin sen tietoista aikaansaamista parikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Pidin virheenä sitä, että toimeen­tu­lotuen saa­jal­ta vieti­in kaik­ki kan­nus­timet vähen­tää asum­is­meno­jaan. Kun fat­ta mak­saa kaik­ki ajateltavis­sa ole­vat asum­is­menot, asukkail­la ei ollut tarvet­ta pitää vuokraansa kohtu­ullise­na ja vuokranan­ta­jan kan­nat­ti nos­taa vuokraa kuin­ka paljon tahansa. Ei täl­lainen voi toimia. Häm­mästyikö joku, että menot kasvoivat?

Olin ollut joskus viime vuosi­tuhan­nel­la sopi­mas­sa toimeen­tu­lo­tu­keen liit­tyvästä neljän pros­entin vas­tu­us­ta asum­is­menoista. Jos siis päädy­it val­it­se­maan 100 euroa kalli­im­man asun­non, mak­soit siitä kuukaudessa neljä euroa enem­män. Tätä pidet­ti­in kohtu­ut­tomana ilmeis­es­ti sik­si, että se saat­toi vapail­la vuokra­markki­noil­la ole­vat eri­ar­voiseen ase­maan ARA-asun­non saaneisi­in näh­den. Täl­lainen epäoikeu­den­mukaisu­us ARA-poli­ti­ikkaa liit­tyy eikä se rajoitu toimeen­tu­lotuen saajiin.

Omavas­tuu pitäisi palaut­taa ja voisi se olla jyrkem­pikin kuin van­ha neljä pros­ent­tia. Kun yksinelävän vuokrakat­to on nyt 694 euroa, omavas­tuu voisi olla nol­la esimerkik­si euroa 600 euroon saak­ka, kymme­nen pros­ent­tia sen ylimenevältä osalta ja 20 pros­ent­tia yli 694 euron osalta. Tämä edel­lyt­täisi toimeen­tu­lotuen peru­sosan nos­tamista noin kymmenel­lä eurolla.

Kelan joustava vuokrakatto

Kela julka­isi kus­sakin kun­nas­sa hyväksyt­tävät korkeim­mat vuokrat, mut­ta jos ei löytänyt riit­tävän hal­paa asun­toa, Kela jatkoi mak­samista. Nyt ilmeis­es­ti Kela on saanut joitakin muut­ta­maan halvem­pi­in asun­toi­hin, kos­ka niitä on nyt saatavil­la, ei kym­men­tä tuhat­ta, mut­ta joitakin sato­ja. Muu­ta­ma vuosi sit­ten puo­let helsinkiläi­sistä toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaista sai tukea normia korkeam­paan vuokraan. Uudem­paa tietoa min­ul­la ei ole, mut­ta yleistä se tun­tuu ole­van. Kaik­ki vuokranan­ta­jat eivät ole siko­ja, mut­ta osa on. Sika ei jätä käyt­tämästä hyväk­si täl­laista avoin­ta piikkiä.

Mut­ta kuvit­teleeko joku, että 56 000 koti­talout­ta pystyy löytämään kolmes­sa kuukaudessa halvem­man vuokra-asun­non niistä 900 asun­nos­ta, joi­ta on tar­jol­la? Tämä edel­lyt­tää mas­si­ivista siir­tymää asun­tomarkki­noil­la. Kyse on keskisu­uren kaupun­gin kokois­es­ta joukos­ta, jon­ka pitäisi siis muut­taa kol­men kuukau­den kuluessa.

Ei täl­laista voi tehdä ker­tarysäyk­sel­lä. Tämä pitää por­ras­taa ja antaa asun­tomarkki­noille enem­män aikaa sop­uet­ua. Kan­nat­taisi ehkä alkaa sinkuista, kos­ka näiltä vapau­tuu isom­pia asun­to­ja lap­siper­heille ja niin edelleen. Lapset kär­sivät pakko­muu­toista eniten, kos­ka koulu ja kaverit.

Sinän­sä tämä on hyvä aika alen­taa toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaiden mak­samia vuokria. Se ei ehkä edel­lytä edes muut­toa toiseen asun­toon. Pääkaupunkiseudul­la on 12 000 tyhjä vuokra-asun­toa. Vuokranan­ta­ja saat­taa näis­sä olois­sa olla valmis alen­ta­maan vuokraa, kos­ka uuden vuokralaisen etsimi­nen voi viedä kauan.

Toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaat, ainakaan kaik­ki, eivät ole eri­tyisen kyvykkäitä neu­vot­tele­maan vuokranan­ta­jien kanssa. Jonkun pitäisi ottaa hei­dän puolestaan yhteyt­tä vuokranan­ta­jaan ja esit­tää vuokran alentamista.

Toteutus ratkaisee

Tämän päivän Hesaris­sa Kelan edus­ta­ja sanoo, että lain muu­tos tulee tuskin vaikut­ta­maan juuri mihinkään. Onhan Kelal­la jo nyt vas­taa­va ohjeis­tus. Lakia ei vielä ole, mut­ta hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat julis­ta­vat, että muu­tos tulee ole­maan merkit­tävä. Se riip­puu aivan siitä, miten pykälät kirjoitetaan.

Helsingin ympäryskunnat kärsivät

Jos edus­taisin Helsin­gin ympäryskun­tia, olisin hal­li­tuk­sen aikeista raivois­sani. Tarkoit­taa­han halvem­man asun­non etsimi­nen mon­elle muut­toa Helsingistä kehyskuntin tai ainakin Espooseen ja Van­taalle. Toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaat eivät ole eri­tyisen hyviä veron­mak­sajia. Lisäk­si kotikun­ta mak­saa puo­let toimeen­tu­lotues­ta, vaik­ka Kela sitä hallinnoikin. Nämä menot siir­tyvät pois Helsingiltä ympäryskun­tien vas­tu­ulle. Helsingis­sä vapau­tuneisi­in asun­toi­hin taas muut­taa työssä käyviä.

63 vastausta artikkeliin “Toimeentulotuen vuokrarajoja ei voi toteuttaa kolmessa kuukaudessa”

  1. Mik­si nämä edullisem­mat asun­not meni­sivät toimeen­tu­lo­tukea saaville?

    Asumisen yksi merkit­tävä ongel­ma yleisel­lä tasol­la on se, että kokon­aiskysyn­tä määrit­tää hin­tata­son, mut­ta samaan aikaan edullisim­mat asun­not eivät läh­eskään aina ohjaudu matal­im­man mak­sukyvyn henkilöille. Ongel­ma muut­tuu moninker­taisek­si sil­loin, kun asun­noista on liian vähän tar­jon­taa. Kaiken lisäk­si toimeen­tu­lo­tukea saa­vat eivät ole todel­lakaan suosi­tu­impia vuokralaisia, heistä menevät kil­pailus­sa ohi toden­näköis­es­ti läh­es kaik­ki töitä tekevät sekä use­at opiskelijat.

    Koko liike näyt­tää kovasti siltä, että hal­li­tus jostain syys­tä halu­aa ampua Kojamoa ja Satoa tykil­lä. Ilmeis­es­ti hal­li­tuk­sen fan­ta­sia menee jotenkin niin, että toimeen­tu­lotuen saa­jat lähtevät pois vähin äänin ja tilalle muut­taa yhtäkkiä hirveä määrä työn­tek­i­jöitä, jol­loin mm. rav­in­to­la-alan ja muiden SOTE- ja kas­va­tus-alo­jen työvoima­pu­la hel­lit­tää. Ai niin, mut­ta hal­li­tushan las­ki, että muu­tok­set johta­vat toimeen­tu­lotuen saa­jien työl­listymiseen, niin kut­su­tut dynaamiset vaiku­tuk­set. Tässä tulee taas se ongel­ma, että työ­nan­ta­jat ovat todel­la nir­so­ja kaikesta työvoima­pu­la­puheesta huoli­mat­ta, suurin osa noista ihmi­sistä ei kel­paa töi­hin. Suomes­sa toisek­seen on turha haaveil­la täl­läis­es­tä dynaamisu­ud­es­ta, kun tääl­lä ei kel­paa edes tar­jot­in­ta kan­ta­maan ilman tutk­in­toa ja use­am­paa osaamispassia.

    1. Stadist
      ”Mik­si nämä edullisem­mat asun­not meni­sivät toimeen­tu­lo­tukea saaville?”

      Kai sille on syyn­sä, mik­si ne ovat edullisia eli mik­si kukaan halu­aisi sel­l­aiseen muut­taa, jos ei ole pakko?

      1. Yleis­es­ti pitäisi rak­en­taa enem­män kun­tien ARA-tuet­tu­ja vuokra-asun­to­ja joiden vuokra olisi markki­navuokria alem­pi ja joi­hin olisi tulo- ja var­al­lisu­us­ra­jat. Sit­ten kun niitä on riit­tävästi, niin ei toi­men­tu­lotuel­la elävien tarvitse asua kiskuri­hin­tai­sis­sa sijoi­tusasun­nois­sa tai Koja­mon tai Saton kalli­is­sa markkinahintaisissa. 

        Eikö Helsin­ki ottanut Malmin lento­kent­tää omaan kät­töön­sä juuri täl­lais­ten edullis­ten asun­to­jen rak­en­tamista varten?

  2. Kysy­isin Osmo sin­ul­ta että kun jaot­telet tämänkin aiheen oikeis­to-vasem­mis­to akselille niin kuitenkin keskelle jää puoluei­ta jot­ka eivät ole oikeis­to­laisia tai vasem­mis­to­laisia vaan keskiryh­miä. Keskus­ta on keskiryh­män puolue. Sil­lä on tule­vaisu­udessa itse asi­as­sa isom­pi rooli kos­ka jos SDP ei halua tehdä PS:n kanssa yhteistyötä hal­li­tus­vas­tu­us­sa niin tule­vaisu­udessa on porvari(oikeisto)hallituksia jot­ka ovat muo­dostet­tu Kok+PS+RKP+KD tai Kok+PS+Kesk koali­ti­ol­la. Juuri tämän takia olisi mie­lenki­in­toista nähdä sin­un arviosi mihin Vihreät kuu­lu­vat tässä jaos­sa? Vasem­mis­toon siis SDP:n ja Vasem­mis­toli­iton kimp­paan vai keskiryh­mään Keskus­tan ja mik­sei KD:n kanssa samaan kimp­paan? Olet toden­nut että äänestäjät kosta­vat oikeis­tolle sen poli­ti­ikas­ta. Näin oli 2019 mut­ta sil­loin muo­dostet­ti­in hal­li­tus jos­sa oli edel­lisen hal­li­tuk­sen päämin­is­teripuolue eli Keskus­ta joka kär­si 2019 vaal­i­tap­pi­on mut­ta muo­dosti hal­li­tuk­sen jota kut­sut­ti­in vasem­mis­to­hal­li­tuk­sek­si ja keskusta­laiset kut­sui­v­at sitä puna­mul­lak­si. Siinä oli myös Vihreät mukana jot­ka kär­sivät tap­pi­on seu­raavis­sa vaaleis­sa kos­ka puolueen johto samais­tui liikaa Vasem­mis­toli­iton kanssa. Näen että vihreät voisi olla avain ase­mas­sa siinä että poli­it­ti­nen vasem­mis­to ymmärtäisi että tiuk­ka rahankäytö ja tiukat sään­nöt ovat aina parem­pi vai­h­toe­hto kuin ide­al­isti­nen teo­ria jos­sa real­is­mi on uno­hdet­tu. Tässä kohtaa nämä ide­al­isti­nen teo­ria kos­kee myös tur­va­paikkapoli­ti­ikkaa, ulko-ja tur­val­lisu­us­poli­ti­ikkaa mut­ta ennen kaikkea talouspolitikkkaa.Vihreät voisi olla se port­in­var­ti­ja joka sanoo vasem­mis­tolle että heil­lä on epäre­al­isti­nen malli ja samal­la Vihrei­den pitäisi esit­tää oma malli joka poikkeaa huo­mat­tavasti oikeis­ton ja vasem­mis­ton mallista jot­ta Vihreät saisi­vat enem­män ääniä oikealta.

    1. Sinipuna­hal­li­tuk­set ovat olleet parhai­ta hal­li­tuk­sia, ainakin Lip­posen I ja II oli­vat. Ne ovat sat­san­neet nimeno­maan korkeaan teknolo­giaan ja koulu­tuk­seen ja kaupungis­tu­miseen. On kum­ma että Kokoomus kelpu­ut­taa hal­li­tuskump­panikseen vain sel­l­aisia pysähtyneisyy­den edus­ta­jia kuten PS ja KD.

      1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että sinipuna­hal­li­tuk­set varsinkin Lip­posen johta­mana ja mik­sei Holk­erin hal­li­tus sai paljon hyvää aikaisek­si. Tosin täy­tyy rehellis­es­ti sanoa että viimek­si kun Sinipuna­hal­li­tus muo­dostet­ti­in 2011 se olisi onnis­tunut ellei Jut­ta Urpi­laista olisi äänestet­ty SDP:n joh­dos­ta pois. Perus­suo­ma­lais­ten suuri kan­na­tus ja vaal­imen­estys on rokot­tanut eniten demarei­den ja keskus­tan kan­na­tus vuosi­na 2011–2015 ja 2019–2023. Jos Keskus­ta ei olisi men­nyt hal­li­tuk­seen 2019 ja kärsinyt tap­pi­o­ta 2023 olisi tilanne eri kuin se on nyt. Hal­li­tuskoali­tion jos­sa olisi Kok+Kesk+SDP olisi ihanteelli­nen mut­ta yhteisen ohjel­man laa­timi­nen olisi ollut haas­teel­lista ja toden­näköis­esi se yri­tys olisi jäänyt tor­sok­si. Kok+PS+KD+RKP on tässä ajas­sa mie­lenki­in­toinen kokeilu joka voi jopa onnis­tua. Perus­suo­ma­laiset joutu­vat tässä hal­li­tuk­ses­sa todel­lakin kan­ta­maan vas­tu­u­ta ja hyvä niin.

      2. var­maan saa kuraa niskaa tästä.

        itse halu­aisin jät­tää sinipunan oppo­si­tioon, tai sit­ten apupuolueik­si. oikeas­t­aan ain­oa mil­lä tämä voisi onnis­tua on keskus­ta vihreät poh­jainen hal­li­tus, se edel­lyt­tää vaal­i­t­u­losta jostain yksis­arvis­ten maailmasta.

        hyvät vai­h­toe­hdot alkaa olla vähissä, ja alka­nut olla itsekin huolis­saan suomen poli­it­tis­es­ta tulevaisuudesta.

      3. Rahul Somanil­la:
        Kataisen hal­li­tus epäon­nis­tui sik­si että puo­let sen tehokaas­ta työa­jas­ta meni ensin yli­a­jalle venyvi­in hal­li­tus­neu­vot­talui­hin ja sit­ten Kreikan velka­sa­neer­aus­neu­vot­telu­jen hoita­miseen, ei pystyt­ty koti­maan asioi­ta hoitaa kun Nokia alkoi vuo­taa kuivi­in, sit­ten tapah­tui Krim­in miehi­tys ja male­sialaiskoneen alasam­pumi­nen Ukrainan venäläiskap­inal­lisaluei­den yllä, alkoi juu­pas eipäs kinaami­nen pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyt­tä. Lop­ul­ta sekä Katainen että Urpi­lainen pois­tu­i­v­at näyt­tämöltä ts jät­ti työn hoitamatta.

      4. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na tuo­hon Kataisen hal­li­tuk­sen muo­dostamiseen vuo­den 2011 eduskun­tavaalien jäl­keen. Alun­perin hal­li­tuskoali­tio oli tarko­tus muo­dostaa Kok+SDP+PS poh­jalle mut­ta perus­suo­ma­laiset marssi­vat ulos neu­vot­teluista juuri tuon mainit­se­masi Kreikan ja Por­tu­galin velka­kri­isin takia. Kataisen ja Urpi­laisen yhteistyö toi­mi vielä oikein hyvin mut­ta kun Stub­bin hal­li­tus muo­dostet­ti­in sen val­tio­varain­min­is­terik­si tuli Antti Rinne joka oli syr­jäyt­tänyt Jut­ta Urpi­laisen SDP:n puheen­jo­hta­jan paikalta. Rinne oli lop­pu­jen lopuk­si hyvin koke­ma­ton. Se näkyi jopa sil­loin kun SDP muo­dosti hal­li­tuk­sen Kepun kanssa 2019. SDP:n puheen­jo­hta­ja vai­h­dos oli todel­li­nen syy siihen mik­si Stub­bin hal­li­tus hal­vaan­tui. Stubb jopa hark­it­si hal­li­tuk­sen hajot­tamista yhdessä vai­heessa. Se ei olisi vaikut­tanut ulkopoli­it­ti­ikan johtamiseen kos­ka tasaval­lan pres­i­dent­ti oli ottanut roolin ulkopoli­it­ti­ikan johtamiseen jos­sa tuol­loin Sauli vielä yrit­ti olla idän ja län­nen vakaus­poli­ti­ikan taku­umies. Nokian ongel­mat ja Ukrainan tapah­tu­mat oli­vat ulkop­uolisia ongelmia jot­ka eivät johtuneet Kataisen/ Stub­bin hal­li­tuk­sen teoista. Ne oli­vat ulkoisia tekijöitä.

      5. Kokoomus hiipinyt pidem­mälle ‘rikkaat ensin ja verot alas’-politiikassaan, ei enää kansankun­nan ja isän­maan kokon­aise­tu kiin­nos­ta. Se siitä sivistysoikeis­tos­ta, tilalle jäi vain ahneusoikeisto.

  3. “Mia Lai­ho perusteli sitä, miten 56 000 toimeen­tu­lotuen saa­jaa voi hel­posti siir­tyä halvem­pi­in asuntoihin.”.
    1) Mia ei sanonut että “hel­posti”. Ei ollut reilua vääris­tel­lä toisen viestiä. Viesti tuli muutenkin selväksi.
    2) Toimeen­tu­lotues­sa on tuloloukku­ja. Kuitenkin, tuloloukut ovat ainakin silmämääräis­es­ti VATT muis­tio 50 graafeista kat­soen suurem­pia siel­lä, mis­tä nyt sosi­aal­i­tur­van pain­opis­tet­tä siir­retään (asum­is­tu­ki, päivähoit­o­mak­su, työt­tömän päivära­ha) toimeentulotukeen->voi olla, että vähän lasken­tatavas­ta riip­puen, tuloloukut kokon­aisuute­na vähenevät vaik­ka pain­opiste siir­tyykin “tuloloukkuon­gel­maiseen” toimeentulotukeen.

    1. Toimeen­tu­lotues­sa on sat­apros­ent­ti­nen tuloloukku, kos­ka kaik­ki mitä tien­aat yli 150 euron, vähen­netään sel­l­aise­naan toimeentulotuesta.

  4. itsekin kan­natin oliko 5% omavas­tu­u­ta vuokra­nosu­u­teen toimeen­tu­lotues­sa, ja sit­ten oikeis­to hal­li­tus pakit­taa siitä. (tässä asi­as­say­htey­dessä voisi kuitenkin sanoa että olen enem­män vasemmalla!).

    >”… että muute­taan sään­töjä toimi­vasti, järkevästi ja kustannustehokkaasti. ”
    oikeis­to on ollut yleen­sä hyvä nois­sa, mut­ta tämä hal­li­tus on jotain muuta.

    kokoomuk­sel­la on ollut tapa kri­ti­soi­da puna­mul­taa mulle sulle poli­ti­ikas­ta, ja sel­l­aista se vähän oli sähkö­tukien kanssa. mut­ta tämä oikeis­to­hal­li­tus on sulle mulle poli­ti­ikan huipen­nos. ja vielä epäop­ti­maalli­nen sel­l­ainen jos­sa kokon­ais­val­taista näke­mys­tä ei kun­nol­la ole.

    seli­tys tai­ta­nee olla yksinker­tainen, kokoomuk­ses­sa on veroale­hu­umepi­ik­ki selässä ja perus­suo­ma­laiset sai­vat ulko­maalais tiuken­nuk­set. vaik­ka kokoomus alkaa olla pääon­gel­ma niin perus­suo­ma­laiset olisi voin­ut ruoskia kokoomuk­sen ruo­tu­un veroale­hu­umepäis­sään ollessa. onko tuo ulko­maalais­vas­tainen-aine sit­ten astet­ta voimakkaampaa.

    sitä en oikein tiedä mitä kris­til­lis­demokraatit sai­vat hal­li­tu­so­hjel­mas­sa, tarkoi­tan että selkeää teemaa ei ole.

  5. Pia Kaupin kan­nan­ot­to osoit­ti, että hän on asian määräl­lis­es­tä puoles­ta aivan pihalla. 

    Kir­joituk­seen on tain­nut lip­sah­taa aivopieru. Tarkoite­taan var­maan Mia Lai­hoa eikä Pia Kaup­pia? Tätä kom­ment­tia ei tarvitse julka­ista kom­ment­tio­sios­sa mut­ta ehkä kir­joituk­seen kan­nat­taa kor­ja­ta nimi ihan jo Kaupin kunn­ian täh­den jos hän on tilanteeseen ja kri­ti­ikki­in osaton.

  6. Tulo­ero­ja pitääkin lisätä. Mei­dän suurimpi­in ongelmi­imme lukeu­tuu se, että suorit­ta­van työn palkat ovat kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna hirvit­tävän korkei­ta ja toisaal­ta vaa­ti­van asiantun­ti­jatyön palkat nau­ret­ta­van matalia. Tämän seu­rauk­se­na suorit­ta­va työ on siir­tynyt ulko­maille mut­ta työn­tek­i­jät jääneet työt­töminä Suomeen, ja toisaal­ta sinne ulko­maille on läht­enyt myös aivan liian moni todel­li­nen huip­pu­osaa­ja parem­man palkan perässä. Myös Ode tietää tämän. Mik­si sen ääneen sanomi­nen on niin vaikeaa?

    1. Enkö ole sanonut sitä ääneen. Olen kir­joit­tanut aiheesta jopa use­am­man kir­jan. Lue vaik­ka 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka.

      1. Suomes­sa ei voi pakot­taa köy­hiä ja sairai­ta asumaan favelois­sa tai asun­to­vaunus­sa kuten lämpimäm­mis­sä mais­sa ja Suomen asiantun­ti­jat ovat tyh­miä ja laisko­ja, suurin osa ei pär­jäisi suures­sa maail­mas­sa vaan jäävät mielum­min tänne kun ei tarvitse pistää kaikken­sa peli­in ja ottaa riskejä.

      2. Luin tuon “Toinen ongel­ma ovat oikeis­to­laiset. Hei­dän pahin ongel­mansa ei ole se, että he halu­a­vat kyykyt­tää köy­hiä ja lisätä tulo­ero­ja.” niin, että oikeis­to­lai­sis­sa on ongel­mallista (mm.) se, että he halu­a­vat lisätä tulo­ero­ja. Ehkä ymmärsin sen väärin.

    2. Valit­tavasti vaan tulo­ero­ja kas­vat­ta­mal­la ei saavute­ta talouskasvua jota tarvi­taan mikäli halu­taan pitää huol­ta koko kansan hyv­in­voin­nista. Kaikkein vähiten Suo­mi ja suo­ma­laiset kokon­aisu­udessaan hyö­tyvät tulo­eroista jot­ka Orpon hal­li­tus syn­nyt­tää leikkaa­mal­la kaikkein pien­i­t­u­loisim­mil­ta ja heiken­tämäl­lä pien­i­t­u­lois­t­en työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisuuk­sia puo­lus­taa työe­hto­jaan ja palkkojaan.
      https://www.kestavyyspaneeli.fi/2020/11/27/suuret-tuloerot-heikentavat-talouskasvua/

      Uus­lib­er­al­is­min ja val­u­ma­teo­ri­an opein ei todel­lakaan raken­neta ter­vet­tä talouskasvua ja kaikkien hyvinvointia!

      Se että Orpon hal­li­tus suo­ras­taan savus­taa pien­i­t­u­loisia muut­ta­maan pois sieltä mis­sä on edes niitä pieni­palkkaisia työ­paikko­ja on kuin suo­raan hölmöläis­tari­noista. Kun ennen on yritet­ty saa­da mm. asun­topoli­ti­ikalla työn­tek­i­jät ja työ­paikat kohtaa­maan niin nyt Orpo hal­li­tuksi­neen on tekemässä kohtalokkaan virheen aja­mal­la varsinkin pien­i­t­u­loiset pois sieltä mis­sä hei­dän työmah­dol­lisuuten­sa ovat.

      1. Työ­nan­ta­jat voivat korot­taa pien­i­t­u­lois­t­en palkko­ja ja nos­taa vas­taavasti hin­to­ja asi­akkailleen. Mik­si emme uskoisi tässä markkinatalouteen?

      2. Aika ajatel­la, hin­toi­hin vaikut­ta­vat aivan samal­la tavoin hyvä­tu­lois­t­en palkat vaik­ka uus­lib­er­al­is­mi­i­in ja val­u­ma­teo­ri­aan usko­vat halu­a­vatkin ylläpitää kuvaa että vain pien­i­t­u­lois­t­en palkoil­la olisi vaiku­tus­ta hin­toi­hin. Aivan hyvin kaikille voidaan mak­saa toimeen­tu­loon riit­tävä palk­ka kos­ka hin­to­jen nousu­un ei kuitenkaan vaiku­ta pien­i­t­u­lois­t­en palkko­jen nousu yhtään sen enem­pää kuin vas­taa­va nousu suu­rit­u­lois­t­en palkkoi­hinkaan. Pien­i­t­u­lois­t­en palkko­ja nos­to tasolle jol­la tulee toimeen, on aivan hyvin mah­dol­lista markki­na­t­aloudessakin, mut­ta sil­loin ei toki ole varaa lisätä hin­ta­painet­ta lisäämäl­lä tulo­ero­ja. Mut­ta halu­aako työn­ta­ja korot­taa pien­i­t­u­lois­t­en palkko­ja, ylipäätään kenenkään palkko­ja, vapaae­htois­es­ti onkin sit­ten toinen jut­tu. Kaikki­han ne nos­ta­vat hin­to­ja asi­akkkaille, niille jot­ka tekevät töitä noille työnantajille 😎.

        Tulo­erot ovat kyl­lä ok, kun­han pide­tään huol­ta siitä että myös “pien­i­t­u­loiset” pärjäävät.
        Sekin kan­nat­taa muis­taa, että markki­na­t­alous kuten myös suun­nitel­mat­alous ovat lop­ul­ta vain teo­reet­tisia käsit­teitä. Jotkut uskot­tel­e­vat että markki­na­t­alous tarkoit­taa samal­la rajoit­ta­mat­to­mia tulo­ero­ja kun halu­a­vat perustel­la sil­lä vaik­ka oman ahneuten­sa oikeu­tus­ta. Tosi­a­sia on kuitenkin se että täysin vapaa markki­na­t­alous on täyt­tä utopi­aa ja sik­si mitään puh­das­ta markki­na­t­alout­ta ei todel­lisu­udessa ole ole­mas­sakaan, vaan kaikki­in yhteiskun­ti­in liit­tyy myös sosi­aa­li­nen ulot­tuvu­us, ihmiset! https://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinatalous
        Se miten “markki­na­t­alous” huomioi ihmiset menee sit­ten enem­mänkin sel­l­ais­ten käsit­tei­den kuin sosi­aa­li­nen markki­na­t­alous tai sosi­aalidemokra­tia alle. Kyl­lä niis­säkin usko­taan markki­na­ta­lalouteen, mut­ta ei sokeasti kuten jotkut markkin­ausko­vaiset tekevät. Tosin eivät nuo markkin­ausko­vaiset tun­nu itsekään tiukan paikan tullen luot­ta­van omaan utopi­aansa vaan suo­ras­taan huu­ta­vat sil­loin yhteiskunnal­ta tukea ja kuten on nähty niin syyt­tävät sit­ten yhteiskun­taa velka­an­tu­mis­es­ta joka joh­tui siitä että pelastet­ti­in “markki­nat” ja yrit­täjät kaa­tu­mas­ta. https://yle.fi/a/3–11335412

  7. Onko­han talousti­eteil­i­jät miet­ti­neet, voisiko asumisen tukemises­sa ottaa samat keinot käyt­töön kuin ruuan tukemises­sa? Siinähän on tukemisel­la aiheutet­tu mas­si­ivi­nen yli­tuotan­to ja hin­to­jen pudotus.

    1. Näin­hän on tapah­tunut (asun­to­jen yli­tuotan­to, kysyn­nän rom­ah­dus ja hin­to­jen pudo­tus) globaal­isti viime vuosina/vuosikymmeninä mon­es­sa paikas­sa. Ei sitä kan­na­ta tavoitel­la — eikä kan­na­ta tavoitel­la ruoan tuotan­nos­sakaan — tarpeet­tomat asun­not tai ruo­ka ovat ongel­ma­jätet­tä. Val­tion tuet ovat taval­laan silmänkään­tötemp­pu, kollek­ti­ivis­es­ti mak­samme kokon­aisuute­na saman hin­nan ja vähän enem­män (transak­tioku­lut), mut­ta kun osa maksetaan/rahoitetaan veroina tai val­tion velan­ot­tona, näyt­tää siltä, että mak­saisimme yksilöinä vähem­män (joidenkin kohdal­la se toki voi reaalis­es­tikin toteu­tua, esim. tulo­jakau­man ylä- tai alapäässä). Siinä mielessä joku kansalais­til­i/yri­tys­tili-tyyp­pinen ratkaisu kor­vaa­maan kaik­ki eri­laiset tuet olisi hyvä, että se näyt­täisi läpinäkyväm­min, miten raha liikkuu. Pitkälti on kyse nol­la­summapelistä, eli vero­ja kerätään ja tukia mak­se­taan yhtä paljon, ja tavoit­teena tietenkin on, että tukien saa­jat jos­sain vai­heessa ovat myös mak­saji­na. Ei tietenkään aina.

    2. Asun­to­jen tuotan­non lisäämiseen ei edes tarvit­taisi tukia, riit­täisi että lopete­taan rak­en­tamisen kieltämi­nen ja luovu­taan pysäköinti­normien kaltais­es­ta type­r­ästä sääntelystä. 

      Eri asum­is­muo­to­jen veroko­htelun neu­tral­isoin­ti ja varain­si­ir­toveron pois­to oli­si­vat myös hyviä keino­ja pois­taa turhaa kitkaa asun­tomarkki­noil­ta, jol­loin jo ole­mas­saol­e­vat asun­not allokoi­tu­isi­vat parem­min, eli oli­si­vat halvempia.

      Valitet­tavasti nykyti­lanteesta hyö­tyy eniten hyväo­saiset omis­tusasu­jat, joka on myös poli­it­tis­es­ti vaiku­tus­val­taisin äänestäjäryh­mä. Eli muu­tok­sen toden­näköisyys on erit­täin pieni.

  8. ‘Kela julka­isi kus­sakin kun­nas­sa hyväksyt­tävät korkeim­mat vuokrat, mut­ta jos ei löytänyt riit­tävän hal­paa asun­toa, Kela jatkoi maksamista’ 

    Tämä koh­ta vaatii vähän täs­men­tämistä. Kela on hyväksynyt korkeam­man vuokran, jos asukas on hak­enut akti­ivis­es­ti edullisem­paa asun­toa. Jos asukas ei ole hak­enut, niin asum­istuen korkein määrä on kat­sot­tu Kelan kun­tako­htaisen laskel­man mukaan. Mut­ta tässähän ei ole vielä kaik­ki. Jos Kela ei ole huomioin­ut korkeam­paa vuokraa, on varsinkin lap­siper­he voin­ut ottaa yhteyt­tä kun­nan (hyv­in­voin­tialueen kai nykyään) sosi­aal­i­toimeen ja hakea täy­den­tävää tai ehkäi­sevää toimeen­tu­lo­tukea muo­dos­tunei­den vuokrarästien osalta. 

    Jos perus­toimeen­tu­lo­tukea muute­taan, mut­ta täy­den­tävän ja ehkäi­sevän toi­men­tu­lotuen sään­töjä ei muute­ta, niin mikään ei käytän­nössä muu­tu. Kela kovis­telee ja hyv­in­voin­tialueen Fat­ta kuit­taa laskun.

    1. Kom­men­tis­sasi on asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki sekaisin. Mitä täy­den­tävään ja ehkäi­sevään toimeen­tu­lo­tu­keen tulee, niin jos asia sääde­tään toimeen­tu­lo­tuk­i­lain osak­si, niin sieltä ei enää täy­den­nys­tä nimeno­maan vuokraan myön­netä, kos­ka sama laki sitoo sil­loin Hyv­in­voin­tialuet­takin. Muuhun kylläkin.

  9. “Mil­lä tiedoil­la kokoomuk­ses­sa tehdään päätöksiä?”
    Kos­ka poli­ti­ikkoa on kiin­nos­tanut totu­us, koko totu­us ja vain totu­us? Kos­ka he ovat esit­täneet tieto­ja mital­in molem­mil­ta puolilta?
    Tämä kos­kee kaikkia puoluei­ta, myös VIHREITÄ. Poli­ti­ik­ka on jo lähtöko­htais­es­ti sumut­tamista, harhaan­jo­htamista ja puoli­to­tuuk­sien syöt­tämistä äänestäjille. Tämä sik­si, että poli­ti­ikas­ta on tehty suosikkik­isat ja edun­saa­jaryh­mien välistä kil­pailua. Lisäk­si luote­taan siihen, että äänestäjät eivät oikeasti tiedä asioista kovinkaan paljoa.
    Varsin kyyni­nen näke­mys, mut­ta vuosikym­me­nien poli­ti­ikan seu­raami­nen on vah­vasti vaikut­tanut näke­myk­sen muodostumiseen.

  10. Osmo on lait­tanut esille Jarkko Laus­palon blo­gin. Ei olisi kan­nat­tanut. Sanois­in, että blog­itek­sti on pelkkää populismia.
    Minus­ta jour­nal­is­min perus­pe­ri­aat­teisi­in kuu­luu, että toimit­ta­ja tekee kysymyk­set ja haas­tatelta­va vas­taa. Jos toimit­ta­jan ammat­ti­taito ei riitä jatkokysymys­ten esit­tämiseen niin niitä vas­tauk­sia on turha alkaa jälkikä­teen ruotimaan.
    Otsikoin­nis­sa on kyl­lä paran­tamisen varaa muil­lakin kuin lööppilehdillä.

  11. Vasem­mis­to eli poli­ti­soitunut ay-liike pistää julkisen liiken­teen torstaina poikki.
    Eli vas­tus­taa “oikeisto“hallitusta estämäl­lä kym­meniä tuhan­sia autot­to­mia pien­i­t­u­loisia han­kki­mas­ta toimeen­tu­loaan. Tak­si­in kaikil­la ei ole varaa.
    Moni läh­tee ay:stä.

    Mitä tulee oikeis­ton vaa­timuk­seen siir­tyä asumaan pieni­in ja halpoi­hin asun­toi­hin pk-seudul­la, niin jokainen vuokralainen tietää ettei niitä ole kuin kourallinen. 

    En muista mil­loin maamme poli­it­ti­nen kent­tä on ollut näin sekaisin todel­lisu­u­den kanssa.
    Marinin hal­li­tuk­sen aikana tämä jo viimeistään alkoi. Uusi ei ole sen kum­mem­pi vaik­ka onkin poli­it­tis­es­ti toinen.
    Todel­lisuuk­sia ei tun­nis­te­ta. Korkein­taan osia ei siitä, mut­ta ei ihmis­ten arkielämän kokon­aisuuk­sia, päätösten seurauksia. 

    Järkika­to.

    1. Ay-liike ajaa toimil­laan kyl­lä kaikkien niiden etua jot­ka joutu­vat han­kki­maan elan­ton­sa työn­te­ol­la, ovat työt­tömänä, koulut­tau­tu­vat työelämään tai ansait­se­vat eläket­tä. Valitet­tavasti vaan osa työn­tek­i­jöistäkään ei sitä ymmär­rä vaan haraa jatku­vasti omia etu­jaan vas­taan tuke­mal­la mielu­um­min hal­li­tuk­sen toimia jot­ka ovat vahin­gol­lisia kaikille työn­tek­i­jöille, kuin tuke­mal­la niitä työn­tek­i­jöitä jot­ka aja­vat työn­tek­i­jöi­den etu­ja ja oikeuksia. 

      En tiedä mis­tä moinen ymmärtämät­tömyys johtuu. Ide­olo­gias­tako? Valite­taan sitä kun joku toi­mi han­kaloit­taa hie­man omaa elämää, mut­ta ei ymmär­retä sitä että hal­li­tuk­sen toimet vaikut­ta­vat tule­vaisu­udessa moninker­tais­es­ti omaan elämään.

      Ei ihme jos ihmisiä on help­po vedät­tää vaik­ka mihin, kun heiltä puut­tuu ymmär­rys siitä mitä mikin hal­li­tuk­sen päätös tarkoit­taa ja jos ymmärtävätkin, niin mitään he eivät olisi valmi­ita tekemään edes sen eteen ettei ainakaan kaikkein haitallisimpia päätök­siä tehtäisi. 

      Kaikkein huolestut­tavin­ta pien­i­t­u­losten kannal­ta on se että hei­dän joukos­saan tuo ymmärtämät­tömyys ja lam­mas­maisu­us tun­tuu ole­van kaikkein suur­in­ta. Ei ihme jos heitä viedään kuin pas­sia narus­sa vuodes­ta toiseen. Pop­ulis­teille he ovat paras­ta riis­taa, lupauk­set ja mieliku­vat uppoa­vat kuin veit­si voihin, ja ääniä ropisee. Osa ei vieläkään tun­nu tajua­van sitä kuin­ka per­sut ovat pet­täneet ennen vaale­ja työn­tek­i­jöille ja muillekin anta­mansa lupauk­set ja vie nyt työn­tek­i­jöitä kuin päs­siä narus­sa yhdessä kokoomuk­sen kanssa mikäli ay-liike ei sitä pysäytä. Pakko sanoa että hävet­tää niiden työn­tek­i­jöi­den puoles­ta jot­ka aset­tau­tu­vat taval­la tai toisel­la nyt sin­imus­tan hal­li­tuk­sen puolelle työn­tek­i­jöi­den yhteistä etua vastaan! 

      Kenen asial­la sit­ten nämä ay:stä lähti­jät oikein ovat tai kuvit­tel­e­vat ole­vansa. Entä YTK:läiset?

      1. Oletko var­ma, että ay-liike on työt­tömien puolel­la eikä suo­jele työssä ole­via työt­tömien kilpailulta?

      2. Soin­in­vaara: Mitä hyvää siitä seu­raisi jos työt­tömät kil­pail­isi työl­lis­ten kanssa? Esim niin että työssäkäyvän voisi irti­sanoa heti kun tulee halvem­pi työtön tekemään samo­ja töitä? Eikö sitä kil­pailua ole nyt jo ihan tarpeeksi?

      3. Minus­ta ay-liike on lin­not­tau­tunut omien val­tarak­en­tei­den­sa puo­lus­tamiseen. Ja etu­jen puo­lus­t­a­mi­nen rajoit­tuu työssäkäyviin.
        Työt­tömät näyt­tävät ole­van kyl­lä puheis­sa hyvinkin esil­lä, mut­ta vain siinä mielessä, että työt­tömille pitää val­tion mak­saa kun­non kor­vaus. Pelkäävät ilmeis­es­ti, että tule­vat muuten sotke­maan työssäkäyvien työn jatku­vu­ut­ta ja palkankorotusvaatimuksia.

        Tulee mieleen ylen a‑studio 23.8. Siel­lä sak n Elo­ran­ta sanoi vähin­täänkin riv­ien välistä, että työt­tömistä suuri osa on sairai­ta eivätkä ne osaa mitään ja pien­tä kohtaan­to-ongel­maakin on. Minus­ta hänen sanomisen­sa kuvasti hyvin ay liik­keen linjaa.

      4. Ay- liike on sekä työl­lis­ten että työt­tömien puolel­la siitä olen var­ma. Ensi torstaina se osoit­taa ole­vansa asian kanssa myös tosis­saan ja lisää om luvassa.

        Ei ole työt­tömienkään etu jos työtä tehdään palkat­ta tai pal­ka­lla jol­la ei tule toimeen. Työe­htosopimusten alim­mat palkat takaa­vat vain juuri sen että niil­lä palkoil­la tulee sen­tään toimeen, lop­pu on kiin­ni työ­nan­ta­jista, halu­a­vatko he houkutel­laan työn­tek­i­jöitä parem­mil­la palkoil­la ja työllistää.

        Ongel­ma on siinä ettei kaikille työt­tömille ole töitä toimeen­tu­loon riit­täväl­lä pal­ka­lla eikä nykyi­nen hal­li­tus halua tukeakaan työn­tek­i­jöitä otta­maan sel­l­aista työtä, jol­la ei tule toimeen, vas­taan. Toinen ongel­ma on osaami­nen jon­ka kehit­tämistäkään nykyi­nen hal­li­tus halua tukea. Kol­mas ongel­ma on työ­nan­ta­jien halut­to­muus mak­saa edes sel­l­aista palkkaa jol­la tulisi toimeen.

        Toki joku markkin­ausko­vainen voi olla sitä mieltä että työl­liset, ay-liike edustajanaan,ovat syypäitä työt­tömyy­teen, muu­ta se on vain puh­das­ta pro­pa­gan­daa jol­la naker­taa sekä työl­liten että työt­tömien asemaa.

      5. Jos ay-liike halu­aa pitää osan työvoimas­ta työt­tömänä tukeak­seen palkkata­soa, on vaikea väit­tää, että se on työt­tömik­si karsi­noitu­jen etu.

      6. Ay-liike ei halua pitää työt­tömiä pois­sa työelämästä, vaan EK ja Suomen Yrit­täjät halu­a­vat. Mitä enem­män on työt­tömiä niin sitä vähem­män tarvit­see mak­saa palkkaa työssä oleville. Kvar­taal­i­taloudessa ei ole työ­paikko­ja muille kuin voit­toa tuot­taville yksilöille.

        Työt­tömyy­del­lä on mon­ta syytä: kohtaan­to-ongel­ma, sairaudet ja osaamisen puute mainit­ti­in mut­ta siinä ei ole kaik­ki. Uno­h­tui kokon­aan kil­pailu globaalil­la tasol­la ja ikärasismi. 

        Viimeiset 20 vuot­ta on työ­paikko­ja viety pois Suomes­ta ja län­si­maista lähin­nä itä-Euroop­paan ja Kaukoitään jos­sa työn­tek­i­jöi­den ase­ma on heikom­pi ja palkat ja elinkus­tan­nuk­set alem­mat kuin län­si­mais­sa. Tämä on vienyt suorit­ta­van tason teol­lisu­ustöitä mut­ta uhkaa myös asiantun­ti­ja-ase­mas­sa ole­via. Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä miten Suomen ja Ruotsin työe­hdot eroa­vat toi­sis­taan kun suurin ero on Int­ian tai Thaimaan ja Euroopan välil­lä. Näi­hin asioi­hin vaikut­taa kanssa maail­man­poli­it­ti­nen tilanne, ja se voi muut­tua jos Kiina tai muut “BRICS-maat” alka­vat hankalaksi. 

        Ikära­sis­mi on kanssa suuri työt­tömyy­den aiheut­ta­ja Suomes­sa. Yli 60-vuo­ti­ai­ta irti­san­o­taan urakalla ja aina löy­de­tään syitä mik­si 60-vuo­tias ei pysy kehi­tyk­sessä mukana ja on lähin­nä rasite työ­nan­ta­jalle. Ruot­sis­sa sen­tään on lais­sa irti­sanomisjärjestys, Suomes­sa ei ole mitään. Nyt hal­li­tus halu­aa lopet­taa kaik­ki ns ikäsi­don­naiset poikkeuk­set työt­tömyys­tur­vas­sa. Näistä ja niiden aikataulus­ta ei ole annet­tu mitään tarkkaa esi­tys­tä ja aikataulua vielä mut­ta ensi vuo­den alus­sa tulee. Te jot­ka olette nyt pian läh­estymässä 60 vuo­den ikää, seu­ratkaa tarkkaan tilan­net­ta ja älkää kuvitelko että olette suojassa.

      7. Työ­paikko­jen vien­ti Aasi­aan on aka vähäistä ver­rat­tuna siihen, kuin­ka paljon automaa­tio ja dig­i­tal­isaa­tio on niitä tuhon­nut. Sinä aikana kun “työ­paikat vieti­in Kiinaan”, teol­lisu­us­tuotan­to nousi kym­me­nil­lä pros­en­teil­la Suomessa.

      8. Ay- liike ei pidä ketään työelämän ulkop­uolel­la sil­loin kun tyäelämäl­lä tarkoite­taan sitä että siitä saataval­la pal­ka­lla pitää tul­la toimeen. Työ­nan­ta­jat sen sijaan jättävät.

        Orjatyö ja työ pal­ka­lla jol­la ei tule toimeen on eri asia ja yhteiskun­nan on ratkot­ta­va muil­la kon­steil­la niiden toimeen­tu­lo jot­ka eivät saa työstään toimeen­tu­loon riit­tävää palkkaa.

      9. Automaa­tio ja dig­i­tal­isaa­tio vei paljon töitä 1990–2000 luvul­la suuril­ta ikälu­ok­il­ta kun he oli­vat kuuskymp­pisiä eli pää­sivät käytän­nössä eläkkeelle.
        Nyt toisaal­ta uhkaa tekoä­ly viedä töitä asiantun­ti­joil­ta joil­la on muuten dig­i­taidot han­skas­sa, töitä ei tule riit­tämään niin mon­elle enää.

    2. Onko tämä enää ‘edus­tuk­sel­lista demokra­ti­aa’ jos val­taosa kansane­dus­ta­jista ei tiedä minkälaises­sa todel­lisu­udessa kansa elää? Mielestäni ei, ei voi puhua mis­tään edus­tuk­ses­ta. Miten voit edus­taa sel­l­aista mitä et ymmärrä?

  12. Vuokranan­ta­jat jous­ta­vat kyl­lä jos koko markki­na on sekaisin. Kukaan täysjärki­nen vuokranan­ta­ja ei lähde potki­maan vuokralaista pois jos markki­noil­la on yhtä aikaa 50 000 mak­sukyvytön­tä ja yhtään mak­suhaluisia / kyky­isiä ei ole.

    Sil­loin on vaan las­ket­ta­va vuokraa ja sil­lä selvä. 

    Muu­tos tapah­tuu helpoiten muut­ta­mal­la asioi­ta — Ei hidas­ta­mal­la muu­tos­ta. Oikeast­i­han ongelmi­in tässä muu­tok­ses­sa joutu­vat asun­tosi­joit­ta­jat jot­ka ovat osta­neet “ei niin halut­tu­ja” asun­to­ja joiden kysyn­tä ja korkea hin­ta perus­tuu pelkästään siihen että sos­su + kela mak­sa­vat mielel­lään liikaa.

    1. Minäkin alan olla samal­la kan­nal­la kuin Sepi.
      Varsinkin kun luki taan­noin lööp­pile­htien sijoi­tusasun­tosi­joit­ta­jista. Kovasti tun­tui ole­van tuot­toisaa bisnestä. Ja uusia asun­to­ja raken­net­ti­in vauhdilla.
      Todel­lisu­udessa tuot­ta­mat­tomi­in seini­in investoin­ti on aina pois yhteiskun­nan vauras­tu­mis­es­ta. Vaik­ka se kovasti bkt ä kasvattaakin.

  13. Olen jos­sain määrin samaa mieltä. Kokoomuk­ses­ta erot­tuu nykyään voimakkaat “pro markki­na­t­alous” ja “pro yri­tyk­set” ‑siipi. Näil­lä laidoil­la ei vält­tämät­tä ole kovin paljoa tar­jot­tavaa aka­teemiselle, työssäkäyvälle äänestäjälle. Ellei sit­ten usko, että kun yri­tyk­sil­lä on oikein kivaa, on ennen pitkää äänestäjäl­läkin kivaa. 

    Yhteiskun­nal­lisen osaamisen poli­it­tista vajet­ta paikkaa­vat onnek­si virkamiehet — toki vain val­tansa rajaan asti. Olen havain­nut, että tiet­tyjä teemo­ja yritetään puskea julk­isu­u­teen hal­li­tuk­sen voima­suhteista huoli­mat­ta. Toisaal­ta kaik­ista villeim­mät vaalilu­pauk­set jäävät pöy­dälle, kun niiden toteut­ta­mi­nen osoit­tau­tuu mahdottomaksi. 

    Osaamis­va­jeen lisäk­si huole­nai­het­ta min­ulle aiheut­taa sokea usko dataan ja “tutkimuk­seen”. Poli­it­tises­sa keskustelus­sa pyörii nykyaikana “tutk­i­tun tiedon” käsite, jota kel­paa vankak­si perus­teek­si poli­it­tiselle päätök­sen­te­olle. Kuten tiedämme, dataan poh­jau­tu­va mallint­a­mi­nen ja kvan­ti­tati­ivi­nen tutkimus noin ylipäätään eivät ole arvoneu­traale­ja. Joskus “tutkit­tu tieto” osoit­tau­tuu hyvinkin heppoiseksi:
    — Tutkimuk­sen data voi olla hyvin sup­peaa tai bia­soitunut­ta (esim. tilaus­tutkimuk­set sopivin kysymyksin oikealle yleisölle),
    — dataa tulk­i­taan kum­mallisel­la taval­la. Esimerkik­si aineis­tossa havait­tu A:n ja B:n kor­re­laa­tio tulk­i­taan automaat­tis­es­ti kausaa­tiok­si A=>B (eikä esim. B=>A=>epätoivottu vaiku­tus C, jota ei lainkaan käsitelty),
    — tai sup­peaa tutkimus­ta käytetään perusteluk­si paljon laa­jem­malle muu­tok­selle, vaik­ka tosi­asi­as­sa tutkimus perustelee vain kapean osan ehdote­tu­ista toimenpiteistä.

    Voisiko poli­it­tisen päätök­sen­teon perus­teena käytet­tävään tutkimuk­seen suh­tau­tua samoin kuin virkami­esten päätök­si­in, joi­ta tehdään rikosoikeudel­lisel­la virhevastuulla?

  14. Tämä iskee esim. Kou­volaan ja Lah­teen eikä esim. Lappeen­ran­taan tai Tampereelle.

    Vuo­rata­son keinotekoinen nos­to alueil­la, joil­la ei ole asun­top­u­laa tulee kär­simään. Toki moni on sijoit­tanutkin tästä syys­tä. Esim. minä itse olen ostanut käm­pän Lah­den keskus­tas­ta vain kos­ka siinä kaupungis­sa neliöt ovat todel­la halpo­ja suh­teessa siihen, miten val­tio tulee asumista

  15. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Eduskun­nas­sa ase­mansa puoles­ta kokoomuk­sen tärkein sosi­aalipoli­ti­ikan osaa­ja, sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nan vara­puheen­jo­hta­ja Mia Lai­ho perusteli muu­tok­sia sil­lä, että 56 000 toimeen­tu­lotuen saa­jaa voi siir­tyä halvem­pi­in asun­toi­hin. Onhan Etuoves­sa tar­jol­la 10 000 asun­toa pelkästään pääkaupunkiseudul­la. On kyl­lä, mut­ta ne eivät ole eri­tyisen halpo­ja. On noin 900 sel­l­aista asun­toa, joi­hin voi siir­tyä toimeen­tu­lo­tuki­normin mukaisen vuokran toivos­sa. Nuo 56 000 ylivuokraa mak­savaa toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas­ta eivät tietenkään aivan kaik­ki ole pääkaupunkiseudul­la, mut­ta val­taosa taitaa olla, kos­ka tääl­lä on niin korkeat vuokrat.”

    Soin­in­vaara olet­taa kir­joituk­ses­saan, että nuo 56 000 oli­si­vat kaik­ki vuokra-asu­jia. Ainakin hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä on puhut­tu myös omis­tusasu­jista. Tuos­ta 56 000 hen­gen joukos­ta osa lie­nee eri puo­lil­ta Suomea sel­l­aisia omis­tusasu­jia, joil­la asum­is­meno ylit­tää esimerkik­si työt­tömäk­si tai työkyvyt­tömäk­si jou­tu­misen jäl­keen tulota­soon näh­den ylisu­uren asun­to­lainan takia täl­lä het­kel­lä asum­is­menonormin. Näin on varsinkin ensi vuo­den syysku­un jäl­keen, jol­loin läh­es 20 000 ruokakun­taa ja näi­den tuen­saa­jien keskimääräistä suurem­pi ruokakun­takoko huomioiden samal­la yli 50 000 asukas­ta tipah­taa pois omis­tusasun­non asum­istuelta kokon­aan, jon­ka jäl­keen hei­dän ensisi­jainen asum­is­tukimuo­ton­sa on toimeen­tu­lo­tu­ki, jos­sa asum­is­menot huomioidaan paljon laa­jem­min kuin omis­tusasun­non yleisessä asum­istues­sa on huomioitu. 

    Suomes­sa on kun­tia, jois­sa val­taosa asun­noista on omis­tusasun­to­ja. Uusi lain­säädän­tö merk­it­see sitä, että jos niis­sä tipah­taa työt­tömäk­si, saat­taa saman tien kan­nat­taa tipah­taa toimeen­tu­lotuelle asti.

    “Mut­ta kuvit­teleeko joku, että 56 000 koti­talout­ta pystyy löytämään kolmes­sa kuukaudessa halvem­man vuokra-asun­non niistä 900 asun­nos­ta, joi­ta on tarjolla?”

    Ei kuvit­tele. Mut­ta täl­lä het­kel­lä osa isois­takin vuokran­tan­ta­jista on pidät­täy­tynyt tavanomai­sista vuokranko­ro­tuk­sis­taan, kun markki­na on näyt­tänyt siltä, että vuokria korot­ta­mal­la asukas­vai­h­tu­vu­us pomp­paa ylöspäin. Vaiku­tus vuokri­in tulee ennen kaikkea sitä kaut­ta, mitä indek­siko­ro­tuk­sia vuokranan­ta­jat tekevät tai eivät tee, ei niinkään muut­to­jen kaut­ta. Markki­nat toimi­vat niin, että muu­ta­makin tuhat muut­ta­jaa saat­taa vaikut­taa vuokranan­ta­jien päätök­si­in kym­me­nien tuhan­sien asun­to­jen osalta — sekä koro­tuk­si­in että koro­tuk­sista pidättäytymiseen.

    “Tämän päivän Hesaris­sa Kelan edus­ta­ja sanoo, että lain muu­tos tulee tuskin vaikut­ta­maan juuri mihinkään. Onhan Kelal­la jo nyt vas­taa­va ohjeis­tus. Lakia ei vielä ole, mut­ta hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat julis­ta­vat, että muu­tos tulee ole­maan merkit­tävä. Se riip­puu aivan siitä, miten pykälät kirjoitetaan.”

    Vaiku­tus riip­puu ennen kaikkea siitä, mille tasoille kun­tako­htaiset nor­mit lain­säädän­nössä minkäkin kun­nan osalta asete­taan, vai asete­taanko niitä edes kun­tako­htais­es­ti vai vaikka­pa postinu­meroko­htais­es­ti tai maakun­tako­htais­es­ti, vai miten. Kelan ohjeis­sa käytet­ty tapa ei ole ollenkaan luon­te­vim­man oloinen vai­h­toe­hto, ja toisen­laisi­akin tapo­ja voisi hyvin harki­ta. Nyt nor­mit on Kelan sisäiseen ohjeis­tuk­seen määräy­tyneet mon­es­sa kun­nas­sa alun­perin varsin sat­tuman­varais­es­ti jol­lain laskukaaval­la yleisen asum­istuen saa­jista aikoinaan vuosia sit­ten las­ket­tuna, jon­ka jäl­keen ne ovat muut­tuneet vain vähän.

    1. Toimeen­tu­lotuen asum­is­meno­jen osalta ei ole tehty mitään omis­tusasu­ji­in kohdis­tu­vaa muu­tos­ta. Tai­tanet tarkoit­taa asum­is­tukea, mut­ta siitä ei nyt ole kyse.

      1. Niin, jos omis­tusasun­nos­sa asu­valle sat­tuu joku vahinko kuten työt­tömyys, sairaus tms ettei selviä lain­oista tai asun­non juok­se­vista menoista, ja asum­is­tu­ki lopete­taan ja toimeen­tu­lo­tukea ei saa, niin mitä hal­li­tus ajat­telee että niiden ihmis­ten pitää tehdä?

      2. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Toimeen­tu­lotuen asum­is­meno­jen osalta ei ole tehty mitään omis­tusasu­ji­in kohdis­tu­vaa muu­tos­ta. Tai­tanet tarkoit­taa asum­is­tukea, mut­ta siitä ei nyt ole kyse.”

        Tarkoitin toimeen­tu­lo­tukea. Toimeen­tu­lo­tuk­i­lain 7 a § eli asum­is­menopy­kälä, jota hal­li­tus esitöi­den sisältöi­neen on muut­ta­mas­sa, sisältää myös uud­is­tu­van lain­säädän­nön siitä, miten omis­tusasu­jien toimeen­tu­lo­tu­ki määräy­tyy. [Sivu­men­nen san­ot­tuna, omis­tusasu­jien osaltakin toimeen­tu­lo­tuk­i­lais­sa asti ole­va tek­sti myös samal­la muut­tuu vas­taa­maan sitä käytän­töä, jota Kela on jo aiem­min soveltanut (esimerkik­si sauna­mak­sun huomion­ti asum­is­menona kaikissa asum­is­muodois­sa tulee laki­in ja niin edelleen).]

        Point­ti­ni oli, että blo­gisi aiheena ole­va 3 kuukau­den sään­tö ei koske vain vuokra-asu­jia, vaan toimeen­tu­lo­tuk­i­lain muu­tosesi­tyk­sen mukaan kos­kee myös omis­tusasun­nos­sa asu­via, jos asum­is­menot heil­lä ylit­tävät uudet lain­säädän­töön perus­tu­vat nor­mit. Omis­tusasu­jien osu­us toimeen­tu­lotuen saa­jista kas­va­nee puolestaan asum­is­tuk­i­u­ud­is­tuk­sen myötä, jon­ka joh­dos­ta omis­tusasu­jat tip­pu­vat pois yleisen asum­istuen piiristä syysku­un 2024 jäl­keen. Jol­loin kyseinen 3 kuukau­den sään­tökin voi tul­la sovel­let­tavak­si entistä use­am­mil­la omis­tusasu­jil­la aikanaan.

      3. R.Silfverberg kir­joit­ti:

        “Niin, jos omis­tusasun­nos­sa asu­valle sat­tuu joku vahinko kuten työt­tömyys, sairaus tms ettei selviä lain­oista tai asun­non juok­se­vista menoista, ja asum­is­tu­ki lopete­taan ja toimeen­tu­lo­tukea ei saa, niin mitä hal­li­tus ajat­telee että niiden ihmis­ten pitää tehdä?”

        Ajatuk­se­na vaikut­taisi ole­van, että sil­loin pitää käyt­tää ensin käyt­tö­varansa johonkin (matkailu­un, elämiseen tai kuka mihinkin sitä käyt­tääkään). Ja sit­ten kun rahat on tililtä lop­pu, eikä ole kalli­ita auto­ja tai muu­takaan rek­istereis­sä näkyvää omaisu­ut­ta, niin toimeen­tu­lo­tu­ki on se tukimuo­to, joka on ain­oas­taan jatkos­sa niis­sä tilanteis­sa enää tar­jol­la asum­is­menoi­hin. Sen saamisen ehtona on käteis­varat­to­muus. Omis­tet­tua itse asut­tua ain­oaa asun­toa ei huomioi­da kuitenkaan omaisuute­na. Ei myöskään edullista van­haa autoa, jos se on esimerkik­si työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sien tai las­ten saat­tamisen takia välttämätön.

  16. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Toimeen­tu­lotuel­la ole­van ei kan­na­ta käy­dä töis­sä, kos­ka työssäkäyn­ti tuot­taa tap­pi­o­ta – työ­matkat, työ­vaat­teet ja lounas­ruokailu nyt esimerkiksi.”

    Tuo pitää täysimääräis­es­ti paikkansa kai vain lounas­ruokailun osalta. Kelan toimeen­tu­lotuen ohjeessa lukee, että toimeen­tu­lotues­sa ansio­tu­loista saa vähen­tää sekä työ­matkakus­tan­nuk­set että “kohtu­ulliset työ­vaate- ja työvälinemenot”:

    “Ansio­tu­losta tehtäviä vähen­nyk­siä ovat
    • ansiotulovähennys
    • työmatkakustannukset
    • ammat­tiy­hdis­tyk­sen ja työt­tömyyskas­san jäsenmaksut
    • kohtu­ulliset työ­vaate- ja työvälinemenot.”

    Lisäk­si tode­taan (jäl­jessä suo­ria sitaat­te­ja Kelan toimeen­tu­lotuen ohjedokumentista):

    “Työ­matkakus­tan­nuk­set vähen­netään niiden aiheutu­miskuukaut­e­na maksettavasta
    ansio­tu­losta. Jos työ­matkakus­tan­nusten aiheutu­miskuukaut­e­na ei ole laskelmalla
    huomioitavia ansio­tu­lo­ja, ei työ­matka­meno­ja voi­da vähentää.”

    “Työ­matkakus­tan­nuk­set huomioidaan edullisim­man kulkuneu­von mukaises­ti, ellei
    hak­i­jal­la ole esit­tää perustel­tua syytä suurem­paan kuluun.
    Perustel­tu­ja syitä ovat esimerkiksi:
    • puut­tuvat tai eri­tyisen han­kalat liikenneyhteydet
    • sairaus tai vam­ma, joka edel­lyt­tää omaa autoa
    • työtehtävät
    Oman auton käytöstä aiheutu­vat työ­matkakus­tan­nuk­set huomioidaan tosiasiallisten
    polt­toainekus­tan­nusten mukaises­ti, kuitenkin enin­tään 0,33 e/km. Hak­i­jan tulee
    toimit­taa luotet­ta­va selvi­tys oman auton käytöstä. Täl­laise­na selvi­tyk­senä voidaan pitää
    esimerkik­si työvuorolis­to­ja sekä kuit­te­ja polt­toaineostoista. Kohtu­ulliset tosiasialliset
    työ­matkakus­tan­nuk­set voidaan vähen­tää enin­tään siihen ansio­tu­lon net­tomäärään asti,
    jos­ta on ensin tehty ansio­tulovähen­nys. Hak­i­jaa ohjataan selvit­tämään työmatkakulujen
    vähen­tämi­nen vero­tuk­ses­sa oikean ennakon­pidä­tyk­sen määrän selvittämiseksi.”

    “Työssäkäyn­nistä aiheutu­vat kohtu­ulliset työ­vaate- ja työvä­line­menot voidaan vähentää
    huomioitavas­ta ansio­tu­losta. Kus­tan­nusten kohtu­ullisu­ut­ta arvioidaan suh­teessa hakijan
    ansio­tu­lon määrään.

    Esimerk­ki
    Ollille on mak­set­tu palkkaa 350 euroa ja työ­nan­ta­ja on vähen­tänyt siitä
    työ­vaatekus­tan­nuk­sia 25 euroa. Toimeen­tu­lotuen laskel­mas­sa huomioidaan
    375 euroa ansio­tu­lona ja työ­vaatekus­tan­nus 25 euroa huomioidaan menona.
    Lisäk­si ansio­tu­losta tehdään 150 euron ansiotulovähennys.”

  17. Kela huomioi asum­is­menot vain normin mukaan, jos paikkakun­nal­la on tar­jol­la normien rajois­sa ole­via asun­to­ja. Kuten Mia Lai­ho tote­si, Etuovi.comista voi käy­dä kat­so­mas­sa, että pääkaupunkiseudul­la on tar­jol­la sel­l­aisia asun­to­ja. Toisin sanoen, Kelan ohjeis­tuk­sen mukaan pääkaupunkiseudul­la ei toimeen­tu­lotues­ta mak­se­ta nytkään yli normin kuin ensim­mäiset kolme kuukaut­ta. Tilanne ei siis tääl­lä muu­tu mihinkään, toimeen­tu­lotuel­la elävät eivät ole muut­ta­mas­sa vaan mak­sa­vat jatkos­sakin 100 % omavas­tu­un normin ylit­tävistä vuokrista.

    Jos­sain pienem­mäl­lä paikkakun­nal­la voi tar­jon­ta olla heikom­paa, Kih­niössä ei ole yhtään vuokra-asun­toa tar­jol­la. Siel­lä ei tai­da olla kyl­lä paljoa toimeen­tu­lo­tukea saaviakaan.

    Hal­li­tus tietysti rum­mut­taa tätä merkit­tävänä säästönä, vaik­ka tar­jol­la taitaa olla lähin­nä pen­nosia. Mut­ta kukas kissan hän­nän nostaa?

    1. Oletko nyt ihan var­ma että uudessa lais­sa menee noin? Mun käsit­tääk­seni tulee jotain sank­tioi­ta eli ainakin toimeen­tu­lo­tu­ki perutaan jos ei muuta.

      1. Ei tule sank­tioi­ta siitä, että asuu liian kalli­is­sa asun­nos­sa. Ero­tus vain pitää mak­saa itse. Tässä jälkim­mäisessä on ollut vähän horjuntaa.

      2. Sank­tio on se, että ylimenevä osu­us pitää mak­saa itse, jol­loin käytän­nössä elel­lään peru­sosaa pienem­min käteen jäävin kuukausi­t­u­loin. Eli sama käytän­tö kuin nykyisinkin.

  18. R. Sil­fver­bergille:
    Niiden pitää myy­dä asun­ton­sa ja muut­taa vuokralle esim kontulaan.

    1. Tätäkö “Välit­tävä Suo­mi ‑hal­li­tus” todel­la halu­aa, että ihmiset jot­ka ovat tehneet töitä vuosikym­meniä, mut­ta van­hem­mal­la iäl­lä iske­neen sairau­den ja työt­tömyy­den takia eivät pysty mak­samaan omis­ta­mansa asun­ton­sa juok­se­via meno­ja, ja mui­ta elin­tärkeitä meno­ja, pitää muut­taa vuokralle johonkin lähiöläävään tai ostaa maaseudul­ta homet­a­lo? Entä jos se ei ole ter­vey­del­li­sistä syistä mahdollista?

      1. Minä olen Kon­tu­las­sa ollut vierailuil­la. Ihan mukavia asun­to­ja siel­lä on. Hin­tata­sokin taitaa olla kohdal­laan. Voin suositella.
        Tässähän oli R.Silfverberg illä var­maan kyse juuri Kon­tu­las­ta, kun Mikko Siito­nen kyseisen lähiön mainitsi.

      2. Pent­ti A K Häkkinen:
        Onko mielestäsi oikein että omis­tusasun­nos­sa asu­va kuuskymp­pinen pariskun­ta esim joutuu myymään asun­ton­sa jos on iskenyt työt­tömyys ja on sairauk­sia ja ei saa mitään tukea yhteiskunnal­ta pait­si työt­tömyysko­r­vaus­ta, ja sitäkin aio­taan leika­ta? Ei asum­is­tukea, ei toimeen­tu­lo­tukeaa, korkeat sairausku­lut ja kallis sähköläm­mi­tys talvel­la? Kysymys on vain parista vuodes­ta jon­ka yli pitäisi pär­jätä 65-vuo­ti­aak­si asti kunnes eläke alkaa juos­ta. Nykyään ei pääse enää eläk­keelle jos on 60–64 kuten ennen pääsi.

        Kyse ei ole siitä mihin lähiöön joutuu muu­ut­ta­maan vuokralle, vaan siitä että onko hal­li­tuk­selle tärkeäm­pää pakot­taa ihmisiä myymään omis­tusasun­to­jaan, tuleeko se jotenkin yhteiskun­nalle halvem­mak­si jos he asu­vat Koja­mon, Saton tai Lumon 1500 €/kk hin­tai­sis­sa vuokra-asun­nois­sa ja nos­ta­vat kaikkia tukia?

      3. R.Silfverberg maalailee kauhuku­via nykyisen hal­li­tuk­sen toimista omis­tusasun­to­jen asukkaiden selviytymisestä.
        Min­ul­la ei ole mitään kos­ke­tus­pin­taa asum­is­tu­keen eikä toimeen­tu­lo­tu­keen. Voin ottaa kan­taa vain yleisel­lä tasolla.
        Viher­vasem­mis­to on aina ollut omis­tusten kim­pus­sa eri­laisil­la veroil­la. Outoa, että nykyi­nen hal­li­tus olisi samoil­la linjoilla.
        Omis­tusasun­nos­sa asu­val­la har­voin työt­tömyys ja sairaus vievät taloudelta poh­jan. Sen sijaan ton­tin kiin­teistövero taa­ja­ma-alueel­la ja yleiset ener­giapoli­it­tiset ratkaisut ovat sel­l­aisia, että asukkaan on niihin vaikea varautua.
        Nykyi­nen hal­li­tus näyt­tää ole­van kiin­teistöveron koro­tuk­sen kan­nal­la. Pitkäjän­teisen ener­giapoli­ti­ikan tuhosi jo edelli­nen hal­li­tus, joten kyl­lä omis­tusasu­jil­la haastei­ta riittää.
        Kiin­teistöveron vaiku­tus vuokral­la-asu­ji­in on min­i­maa­li­nen, mut­ta ener­gian hin­ta vaikut­taa vuokrata­soon korot­tavasti. Ja nykyi­nen hal­li­tus ei siihen paljoa voi vaikut­taa, kun Marin in poruk­ka teki tak­sono­mia yms sekoiluil­laan uskon tule­vaisu­u­teen turpeen tuot­ta­jil­ta ja hakeyrit­täjiltä. Klapiyrit­täjät voivat sen sijaan olla tyy­tyväisiä, kun voivat myy­dä klape­ja kovem­mal­la hin­nal­la kuin suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen kus­tan­nus olisi.

  19. Mitä luulette. Tulisiko san­omista, jos lait­tasimme maail­mal­la pako­laisia telt­taan siten, että tilaa olisi 4 neliötä / henkilö ja sukupuo­let olisi sekaisin?

    No kyl­lä tulisi. Who:n min­imi­s­tan­dard­it ovat sitovia. 

    Paljonko sitä tilaa pitää olla? “Min­i­mum 4.5 m² to 5.5 m² cov­ered liv­ing space per per­son in cold cli­mates, includ­ing kitchen facil­i­ties as more time will be spent inside the shel­ter” Ei paljon, mut­ta tuo on minimi.

    Ja sit­ten uutiset, Ukrainalaiset Suomes­sa: https://yle.fi/a/74–20063869

    Migrin stan­dar­di 4 neliötä / hlö ja sukupuo­let, uskon­not ja kult­tuu­rit sekaisin. Tästä toimin­nas­ta vas­tu­us­sa ole­va pitäisi saa­da tuomiolle

  20. Vaikea kuvitel­la, että kokkareil­la ja hal­li­tuk­sel­la yleen­sä ei olisi ideana ajaa “tuot­ta­mat­tomat” pois Hkistä. Jol­loin saadaan siis enem­män vuokra-asun­to­ja sille palvelusväelle, jota Hkissä tarvitaan.

    1. Ongelma­han on vain siinä, että hal­li­tus samaan aikaan leikkaa itse asi­as­sa myös ‘palvelusväeltä’, kos­ka asum­is­tukia leikataan myös osa-aikaisil­ta työn­tek­i­jöiltä. Tietääk­seni osa-aikaiset Helsingis­sä keskit­tyvät hyvin voimakkaasti palvelu­aloille. Eli pal­lo saadaan maali­in, mut­ta heti perään se karkaa omaan maali­in. Samal­la toimeen­tu­lo­tukea nos­tavil­ta ei juuri leikata.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.