Sidosryhmien edut mukaan osakeyhtiölakiin?

27 vastausta artikkeliin “Sidosryhmien edut mukaan osakeyhtiölakiin?”

1. Jär­keenkäviä ajatuk­sia Osmol­ta ja Manne Airaksiselta!

   Lie­nee kaikille aivan selvää että jos yhteiskun­nista raken­netaan alis­teisia kapaital­is­mille ja markki­noille, niin kap­i­tal­is­tit ja markki­nat alka­vat määräil­lä, jopa kiristää, yhteiskun­tia. Kuitenkin pitäisi aina olla niin että yhteiskun­ta päät­tää par­la­men­taaris­es­ti sen mitä markki­noiden ja yri­tys­ten on tehtävä palvel­lak­seen yhteiskun­tia kehit­tymään oikeaan suun­taan. Toki investoin­neille pitää antaa myös suo­ja, mut­ta kun suo­ja annetaan, niin pitää huole­htia siitä ettei se estä ainakaan ympäristö­toimia ja työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sista huole­htimista. Eikä se että markki­noille annetaan tas­a­puoliset vaa­timuk­set ja luo­daan samat pelisään­nöt kaikille ole mikään este yri­tyk­sille tai markki­na­t­aloudelle toimia. Samalat viival­ta­han kaik­ki sil­loin toimivat!

   Velvol­lisu­us epämääräiseen yhteiskun­tavas­tu­useen on todel­la teho­ton keino taa­ta ympäristön tai työn­tek­i­jöi­den työn­tek­i­jöi­den edut tai edes oikeudet. Mikäli asi­at jätetään pelkästään sen varaan niin sil­loin ei huole­hdi­ta oikeasti sen enem­pää ympäristöstä kuin työn­tek­i­jöistäkään. Tarvi­taan ehdot­tomasti tiukat velvoit­teet joiden mukaan kaikkien on toimit­ta­va ja joista ei tin­gitä. Sen päälle voidaan kyl­lä kan­taa sit­ten sitä epämääräistä yhteiskun­tavas­tu­u­takin, mut­ta sen varaan ei kan­na­ta rak­en­taa. Yhteiskun­tavas­tuu ja uskot­telu että markki­nat kyl­lä hoita­vat ovat vain saman­laisia juh­la­puhei­ta kuin oli­vat kokoomuk­sen ja per­su­jen vaalilu­pauk­setkin. Pelkää vedä­tys­tä ja ajan pelu­u­ta jot­tei asioille vaan tehtäisi mitään.

   On todel­la sin­isilmäistä uskoa että ympäristöstä kokon­aisuute­na ja työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sista kyet­täisi­in pitämään huol­ta pelkästään yhteiskun­tavas­tu­useen vedoten tai pelkästään markki­noiden ehdoil­la. Molem­mille on kyl­lä sijansa, mut­ta vain raja­tusti. Ilman selkeitä velvoit­tei­ta yhteiskun­taa ja sidos­ryh­miä kohtaan yri­tys­ten yhteiskun­tavas­tuu ei tarkoi­ta oikein mitään, eikä sään­telemätön markki­na­t­alous palvele koko yhteiskun­taa, meitä kaikkia.

   Yhtä vähän puheil­la kansalais­ten yhteiskun­tavas­tu­usa on merk­i­tys­tä sil­loin kun ei ole määritel­ty sitä mitä se pitää sisäl­lään ja mihin se velvoit­taa. Jotain kon­re­ti­aa tarvi­taan ja velvoit­tei­ta jot­ka kuitenkin mah­dol­lis­ta­vat oikeu­den­mukaisen siir­tymän kohti ympäristön kannal­ta kestävää maa­pal­loa. Joten mik­sei aloitet­taisi sieltä mis­tä syn­tyvät ne suurim­mat yksi­tyisen kulu­tuk­sen hai­tat, eli niistä joiden kulu­tus on täysin kestämät­tömäl­lä tasol­la, niin jäisi sen­tään senkin jäl­keen kaikille mah­dol­lisu­us kulut­taa aivan riit­tävästi oman asum­isym­päristön­sä olo­suh­teet huomioiden. https://www.theguardian.com/environment/2023/nov/22/ban-private-jets-to-address-climate-crisis-says-thomas-piketty

   Jos aloiteaan öky­i­lyn suit­simis­es­ta yksi­tyisessä kulu­tuk­ses­sa, niin taval­lis­ten kansalais­ten on var­masti helpom­pi hyväksyä ne ympäristö­toimet joi­ta heiltä sit­ten vaa­di­taan. Oikeu­den­mukaista siir­tymäähän tässä haetaan, vai mitä! Ei epäoikeu­den­mukaista, niin kuin Orpon hal­li­tus toimii leikkaa­mal­la niiltä joil­la on vähiten varaa ja anta­mal­la lisää “öky­il­i­jöille” ja niille jot­ka eivät oikeasti lisää tarvitse.

   Vastaa

   1. Insinöörinä läh­den arvioimaan täl­laisia asioi­ta fak­to­jen perusteella.

      Maail­man ener­giantuotan­nos­ta saa tietoa IEA:n raportista ”Maail­man ener­gianäkymät 2023”

      Raportin mukaan maail­man ener­giatuotan­nos­ta noin 80% tuote­taan nyt fos­si­il­isil­la ja vuo­teen 2030 men­nessä arvioidaan tuon putoa­van noin 73%:iin.

      Kun tiede­tään, että maail­man ener­giatuotan­to lisään­tyy vuosit­tain 3,7%, seit­semässä vuodessa lisäys­tä tulee 29%. 

      Fos­si­ilis­ten päästö­jen vähen­tämi­nen onkin varsin haas­ta­va rasti, vaik­ka nopeasti kehit­tyvi­in uusi­u­tu­vi­in investoidaankin nyt 75% enem­män kuin fossiilisiin!

      Tässä ChatGPT:n vas­taus: Siir­tymi­nen fos­si­ilipolt­toaineista uusi­u­tu­vi­in ener­gian­lähteisi­in on mon­imutkainen ja haas­ta­va pros­es­si useista syistä.

      1. Infra­struk­tu­uri ja pääomasijoitus:
      Nykyi­nen ener­giain­fra­struk­tu­uri on voimakkaasti sijoit­tunut fos­si­ilipolt­toainete­knolo­gioi­hin, kuten voimalaitok­si­in, putk­istoi­hin ja jalosta­moi­hin. Uusi­u­tu­vi­in siir­tymi­nen vaatii merkit­täviä pääo­masi­joituk­sia aurinko‑, tuuli- ja mui­hin uusi­u­tu­vi­in teknolo­gioi­hin. Tämä voi olla este monille maille ja yrityksille.

      2. Epäsään­nöl­lisyys ja luotettavuus:
      Uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet, kuten aurinko ja tuuli, ovat epäsään­nöl­lisiä ja riip­pu­vaisia sääolo­suhteista. Epäsään­nöl­lisyys voi johtaa ener­giantuotan­non vai­htelui­hin, mikä tekee vakaiden ja luotet­tavien ener­gia­toim­i­tusten ylläpitämis­es­tä haas­tavaa. Tämä edel­lyt­tää ener­gia varas­toin­tite­knolo­gioi­ta ja älykkäitä sähköverkkojärjestelmiä.

      3. Ener­gian varastointi:
      Ener­gian varas­toin­ti on kri­it­ti­nen haaste uusi­u­tuville. Toisin kuin fos­si­ilipolt­toaineet, joi­ta voidaan varas­toi­da hel­posti, uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet vaa­ti­vat edis­tyneitä ratkaisu­ja ylimääräisen ener­gian varas­toimisek­si aikoi­hin, jol­loin aurinko ei paista tai tuuli ei puhal­ta. Parhail­laan kehitetään akkute­knolo­gioi­ta, mut­ta ne eivät ehkä vielä täysin vas­taa suurten mit­takaavo­jen ja pitkien varas­toin­ti­aiko­jen tarpeeseen.

      4. Siir­tymiskus­tan­nuk­set:
      Vaik­ka uusi­u­tu­van ener­gian kus­tan­nuk­set ovat laske­neet, siir­tymiseen liit­tyy edelleen kus­tan­nuk­sia, jot­ka liit­tyvät ole­mas­sa ole­van infra­struk­tu­urin kor­vaamiseen ja uusien teknolo­gioiden käyt­töönot­toon. Hal­li­tuk­set, yri­tyk­set ja yksilöt voivat epäröidä näi­den kus­tan­nusten kan­tamista, eri­tyis­es­ti jos he epäröivät pitkän aikavälin taloudel­lisia hyötyjä.

      5. Poli­it­tiset ja sääntelyhaasteet:
      Ener­gia-alaa sään­nel­lään tiukasti, ja poli­ti­ik­ka suosii usein vaki­in­tunei­ta teol­lisu­u­de­nalo­ja. Uusi­u­tu­vi­in siir­tymi­nen saat­taa vaa­tia muu­tok­sia säädök­si­in, tuki­in ja kan­nus­timi­in, jot­ta puh­taampi­en teknolo­gioiden käyt­töönot­toa kan­nuste­taan. Poli­it­tiset ja sään­te­lyesteet voivat hidas­taa siirtymisprosessia.

      6. Työ­paikko­jen menetys:
      Fos­si­ilipolt­toaineala on monille alueille merkit­tävä työl­listäjä. Nopea siir­tymi­nen uusi­u­tu­vi­in voi johtaa työ­paikko­jen mene­tyk­si­in näil­lä aloil­la. Oikeu­den­mukaisen siir­tymän varmis­tamisek­si tarvi­taan poli­ti­ikko­ja, jot­ka tuke­vat ja koulut­ta­vat työn­tek­i­jöitä siirtymäalueilla.

      7. Globaali riip­pu­vu­us fossiilipolttoaineista:
      Mon­et maat ovat riip­pu­vaisia fos­si­ilipolt­toainei­den vien­nistä taloudel­lisen vakau­den ylläpitämisek­si. Fos­si­ilipolt­toaineista luop­umi­nen voi vaikut­taa näi­den talouk­sien toim­intaan, ja globaalia yhteistyötä tarvi­taan näi­den haastei­den käsit­telemisek­si yhdessä.

      8. Teknolo­gian kehitys:
      Vaik­ka uusi­u­tu­vat teknolo­giat ovat edis­tyneet merkit­tävästi, jatku­va tutkimus ja kehi­tys ovat ratkai­se­via niiden tekemisek­si entistä tehokkaam­mik­si, edullisem­mik­si ja skaalau­tu­vam­mik­si. Teknolo­gian läpimur­rot ovat tarpeen nyky­is­ten uusi­u­tu­vien rajoi­tusten käsittelemiseksi.

      Johtopäätös: Olisiko kuitenkin paras­ta, että pieni Suo­mi antaisi markki­noiden ja insinöörien hoitaa tämän todel­la mon­imutkaisen asian, eikä päästetä ymmärtämät­tömiä, todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tunei­ta pop­ulisti-poli­itikko­ja rys­simään tätäkin?

      Vastaa

      1. Fak­ta on kuitenkin se että markki­nat ovat luoneet tilanteen jos­sa maa­pal­lon ilmas­to läm­pe­nee liikaa, sii­itäkin huoli­mat­ta että niitä on yritet­ty oja­ta pois tuhon tieltä. Ohjaus­ta tarvi­taan ehdot­tomasti lisää kos­ka markki­noil­la ei ole ollut kykyä eikä halua ryhtyä riit­tävi­in toimi­in vaik­ka tilanne on ollut tiedos­sa ainakin jo 90-luvul­ta saakka.

         Toki tekniset ratkaisut löy­tyvät insinööreiltä, mut­ta pelkästään markki­noiden varaan ihmiskun­nan tule­vaisu­ut­ta ei kan­na­ta jät­tää jos halu­taan että tulevil­la sukupolvillekin jää edes sel­l­aiset eli­nolo­suh­teet kuin meil­lä nyt on.

         Toki sel­l­ainen markkin­ausko­vainen joka pitää tärkeäm­pänä vapaa­ta voiton­tavoit­telua kuin lap­sia ja lapsen­lap­sia, ihmisiä yleen­sä, sat­taa olla sitä mieltä että markki­nat pitää aset­taa ihmis­ten ja ympäristön yläpuolelle.

2. Kos­ka moni kuitenkin puhuu velvoit­ta­van yri­tys­vas­tu­un puoles­ta, kir­joi­tan siitä, mik­si val­tion ohjaus on paljon parem­pi ajatus. 

   Miten velvoit­ta­va yri­tys­vas­tuu eroaa val­tion ohjauk­ses­ta? Esimerkik­si yri­tys­vas­tu­u­lain idea­han on nimeno­maan lait­taa yri­tyk­set vas­tu­useen jos ne toimi­vat vastuuttomasti:
   https://finnwatch.org/fi/yritysvastuulaki-nyt

   Jos yri­tys­vas­tuu taas perus­tuu vapaae­htoisu­u­teen, niin sit­ten­hän se ei ole velvoit­tavaa. Nykyti­lanne siis.

   En siis ihan ymmär­rä mitä tarkoit­taa “velvoit­ta­va yri­tys­vas­tuu” jos velvoit­tavu­u­teen ei kuu­lu myös seu­raa­muk­set vastuuttomuudesta. 

   Toki olen kir­joituk­sen isos­ta kuvas­ta samaa mieltä, lisää sään­te­lyä ja markki­noiden ohjaamista kohti hyv­in­voin­tia lisäävää toim­intaa. Nykyti­lanteessa kan­nuste­taan vas­tu­ut­tomaan ja haitalliseen toimintaan.

   Vastaa

   1. Tämä menee nyt seman­ti­ikan puolelle. Jos tarkoi­tat yri­tys­vas­tu­ul­la sitä, että on velvol­lisu­us nou­dat­taa lake­ja, se on lakien kaut­ta ohjaamista.

      Vastaa

      1. Seman­ti­ikkaa juurikin, kun ole ter­mien sisäl­löistä var­ma kun en syväl­lä ske­nessä ole. Mut­ta joo, luulen ymmärtäväni kir­joituk­sen punaisen lan­gan. Parem­pi ohja­ta tarkalla julkisel­la sään­te­lyl­lä pelisään­nöt, kuin säätää epämääräi­nen laki että “kaikkien pitää olla vas­tu­ullisia” ja sit­ten riidel­lä ja vään­nel­lä että mitä se mil­loinkin tarkoit­taa ja kenen näkökulmasta.

3. Emme koskaan saa­neet Itä-Suomes­sa Ukrainaa tuke­vaan mie­lenosoituk­seen vas­taavia mas­so­ja liiken­teeseen, mitä viime sun­nun­taina tuli Rajat auki- miekkari­in https://yle.fi/a/74–20061017. Eniten Ukrainaa oli tuke­mas­sa porukkaa sil­loin, kun Juk­ka Kopra ja Han­na Holopainen oli­vat vetämässä marssia toril­ta keskus­taan. Nyt rajat auki poruk­ka on äänekkääm­pää, mitä Ukraina poruk­ka koskaan. Myö hävit­ti­in tämä.

   Rajat auki- mie­lenosoituk­sia Itä-Suomes­sa oli jo korona aikana, mut­ta tämä ei nous­sut val­takun­nal­lisen uutiskyn­nyk­sen yli. Ei, vaik­ka siinä oli iro­ni­aa sen suh­teen, että tässä oli perus­suo­ma­laisia vetämässä tilaisu­ut­ta. Nytkin mie­lenosoituk­ses­sa käytet­ti­in aika rajua kieltä. 

   “On erit­täin jul­maa tehdä täl­lainen päätös ennen joulua. Melkein kaikil­la oli suun­nitelmia päästä viet­tämään joulua läheis­ten kanssa. Tämä tun­tuu hyökkäykseltä.”
   “Kyl­lä tässä on kyseessä sota­toi­mi Venäjää vastaan.”
   Edel­lä maini­tut kom­men­tit paikallisil­ta vasem­mis­toli­iton ja perus­suo­ma­lais­ten edustajilta.

   Samaan aikaan, kun koetaan pääkaupunkiseudun ole­van syylli­nen alueen kur­jis­tamiseen tulee koko ajan pikku-uutisia. Kuten, että kaupun­gin johto syyt­tää min­is­ter­iötä vit­tuilus­ta: https://yle.fi/a/74–20061409 tai, että Migri karkot­taa alueen pitkäaikaisia yrit­täjiä: https://www.esaimaa.fi/paikalliset/6372152

   Lappeen­ran­nas­sa ja Lemil­lä opete­taan perusk­oulus­sa lap­sille aseen käsit­te­lyä ja ammuntaa https://yle.fi/a/74–20060784 Poli­isi takavarikoi 12 rynkkyä ja yhden konekiväärin. https://yle.fi/a/74–20060567 Ihmiset kan­ta­vat enem­män asei­ta näkyvil­lä mitä aiemmin. 

   – Miten pystyn selit­tämään pojal­leni, että sin­un täy­ty­isi rakas­taa Suomea, jos Suo­mi ei rakas­ta hän­tä takaisin? https://yle.fi/a/74–20061137

   Pääkaupunkiseu­tu jos ei kat­so rajalle muu­ta kuin väki­val­takoneis­ton­sa silmil­lä, niin tämä kyl­lä vielä eskaloituu. Patoutunut­ta vihaa on liikaa.

   Vastaa

4. Brasil­ias­sa orju­us lopetet­ti­in viimeisenä maail­mas­sa 1889. Viimeiseen asti sitä puol­lus­tet­ti­in sil­lä että se oli lailli­nen elinkeino. Kuten nyky­suomes­sa turk­istarhaus­ta? T. Mikko

   Vastaa

   1. Jos maaor­ju­udel­la tarkoite­taan sitä, etteivät maatyöläiset saa muut­taa tilal­ta pois, maaor­ju­us jatkui Neu­vos­toli­itossa pitkään.

      Vastaa

      1. Niin, siel­lä Neu­vos­toli­itossa sitä val­tion ohjaus­ta oli kovin paljon. Mik­si se tuot­taisi eurostoli­itossa lop­ul­ta parem­paa lop­putu­losta kun val­taa kokoa­jan halu­taan keskit­tää lisää? Tietenkin vain maail­man pelas­tuk­sek­si ja ihmis­ten parhaak­si, kuinkas muutenkaan. 

         Mil­lä val­tio­val­ta ja julkeasek­tori saataisi­in kuri­in? Tarvit­taisi­in var­maan suo­raa demokra­ti­aa jot­ta poli­itikko­jen kaik­istä type­r­im­mät han­kkeet voitaisi­in torpata.

      2. Syy mik­si maaor­jat eivät voineet lähteä tilal­ta pois vaan jou­tu­i­v­at tyy­tymään torp­parin rooli­in jos­sa he eivät omis­ta­neet maa­ta joh­tui siitä että Venäjäl­lä ei suoritet­tu koskaan tsaarin aikana maanu­ud­is­tus­ta jos­sa maat­tomille olisi jaet­tu maata.Maattomat maatyöläiset tuoti­in Neu­vos­toli­iton kol­hoosi­jär­jestelmän piiri­in ilman että näil­lä maat­to­mia maatyöläisil­lä olisi ollut mah­dol­lista saa­da omaa maa­ta. Suomes­sa torp­pareista tuli pienvil­jeiljöitä yhdessä yössä.

      3. Kol­hoosi­jär­jestelmän aikaan he eivät myöskään saa­neet lähetä kol­hoo­seil­ta. Oli käytössö maan sisäiset pas­sit tätä varten.

      4. Minä tietenkin tarkoitin lskisääteistyt­tyä sys­teemiä. Eli oli orjia joiden käyt­töä perustelti­in : jos orju­us lopete­taan, kär­sitään val­tavia taloudel­lisia tappioita
         Orjia kohdeltaan hyvin, kos­ka saa­vat kelvol­lista ruokaa. Elävät hyvin kos­ka voivat elää elämän­sä hygien­is­es­ti ok. Pitää olla laki jol­la karan­nut­ta orjaa ja karkaamista auttsnut­ta ran­gais­taan ankarasti. Okei

      5. Sisäi­nen pas­si oli käytössä Tsaarin Venäjäl­lä vuodes­ta 1861 sen jäl­keen kun maaor­jat vapautet­ti­in. Tämä rajoit­ti entis­ten maaor­jien sosi­aal­ista liikkuvuutta.

   2. Maaor­jat oli eri ase­mas­sa Venäjäl­lä kuin Brasil­ian ja Yhdys­val­tain plan­taasien orjat. Tilan isän­nät Brasil­ias­sa ja Yhdys­val­lois­sa pystyivät myymään ja osta­maan orjia tai vapaut­ta­maan ilman hallinnol­lisia esteitä. Venäjäl­lä maaor­jia ei pystyt­ty edes myymään ja niiden vapaut­ta­mi­nen vaati hallinnol­lisia toimenpiteitä.

      Vastaa

      1. Älä puhu paskaa! Brasil­ian orja oli ilman mitään oikeuk­sia. Ne tuli­vat v. 1889. Tänä päivänäkin vietetään mustien päivää (oli muuten viime maanan­taina). Vapaapäivä koko maassa.

   3. Mikko Siito­nen: “Brasil­ias­sa orju­us lopetet­ti­in viimeisenä maail­mas­sa 1889.”

      Ei ollut lähel­läkään viimeistä. Mau­ri­ta­ni­as­sa orju­us lopetet­ti­in 1981. Se oli jo aiem­min lopetet­tu ker­ran aiem­min siir­tomaaval­lan aikana 1905. 2007 siitä tehti­in rikos.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na Ossi Sare­so­jalle tuo­hon Mau­ri­tan­ian orju­u­teen erona Amerikan ja Karib­ian orju­u­teen on siinä että Mau­ri­tan­ian orjat oli­vat paikallisia orjia. Amerikan ja Karib­ian orjat oli­vat tuo­tu alun­perin Länsi-Afrikasta.

   4. Kom­ment­ti­na Mikko Siitoselle että tuo­hon Brasil­ian orju­u­teen. En ole väit­tänyt että Brasil­ian orjil­la olisi ollut oikeuk­sia. Päin­vas­toin. Ver­tasin Venäjän maaor­ji­in jot­ka oli­vat sidot­tu maa­han. Orjat Amerikas­sa eivät olleet kaik­ki plan­taa­sior­jia. Yhdys­val­tain etelä­val­tioiden orjista suurin osa oli myös palvelijoita.

      Vastaa

5. on tul­lut usa:n poli­ti­ik­ka seu­rat­tua ja jotenkin tul­lut johtopäätök­seen että jos voitot perus­tuu jostain haitallis­es­ta niin eipä ylevät peri­aat­teet muu­ta tuo­ta haitallisia voit­to­ja. läh­es aina tuo voiton tavoit­telu voittaa.

   esim, jos voitot tulee ympäristön pilaamis­es­ta, niin ympäristö kär­sii. jos voitot tulee työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien polkemis­es­ta niin työn­tek­i­jät kärsii.

   yksi minkä voisi maini­ta on “big tech”, lähin­nä isot it-yri­tyk­set, alpha­bet co, meta co, apple jne. jos voitot tulee asi­akkaiden tieto­jen keräilystä niin tuskin tämä tulee kor­ja­tu­maan omin voimin.

   lyhyesti, val­tio­val­lan pitää puut­tua, hai­tat verolle, sään­nöste­lyyn tai kiel­toon. yri­tys­maail­ma ei tee tätä omin voimin.

   Vastaa

6. Tämä on aivan oikein kak­sipi­ip­puinen asia.

   Isäni – lib­er­aali kanan­talousti­eteen pro­fes­sori – tote­si, että on kaikille parem­pi, että kap­i­tal­is­tit ovat niin hyviä sosial­is­te­ja. että mitään sosial­is­mia ei tarvita.

   Vastaa

   1. Niin, jos vaan noin olisikin. Yri­tys­tä siihen suun­taan oli kyl­lä 1900-luvun lop­pupuolel­la, mut­ta 90-luvul­ta alka­nut kehi­tys ei ole ollut lupaavaa.
      Isäsi ajatuk­ses­sa on järkeä, mut­ta se edel­lyt­täisi sitä että kap­i­tal­istin ahneudel­la olisi joku raja. Orpon hal­li­tus on esimerk­ki siitä ettei sitä rajaa ole vaan kun tilaisu­us tulee niin mak­sajik­si laite­taan kaikkein pien­i­t­u­loisim­mat, kun taas kap­i­tal­is­tit saa­vat jatkaa kuten ennenkin. hyvä­tu­loisille annetaan jopa lisää.

      Ja mak­sa­jak­si laite­taan ahneuk­sis­saan jopa ympäristö.

      Vastaa

7. Tjaah.

   Lehdessä sivul­la 4 valite­taan tek­sti­ilien ylen­määräistä kulu­tus­ta ja sivul­la 6 hehkute­taan, kuin­ka suo­maa­li­nen nuori vaate­su­un­niteli­ja Jen­ni o kehit­tänyt maail­mal­la hyvin myyvän vaate­brändin ja ker­too suun­nit­tel­e­vansa seu­raa­van kau­den mallistoa…

   Vastaa

8. “Toisin kuin Helen oy, turvevä­ki on kuitenkin huu­ta­mas­sa kor­vausten perään. Ei kai ilmastopoli­ti­ikan kiristymi­nen voin­ut olla heillekään yllätys?”

   Ai Hele­nille ei ollut yllä­tys? Kun se yhtäkkiä huo­masi, että sen ener­gian tuotan­to on muu­ta­maa jäteve­den läm­pöä hyö­dyn­tävää läm­pöpump­pua luku­unot­ta­mat­ta perus­tunut kivi­hi­ilen polt­tamiseen kahdessa val­tavas­sa voimalas­sa (Salmisaari, Hanasaari) ja maakaa­sun polt­tamiseen yhdessä vielä kak­si ker­taa niin suures­sa voimalas­sa (Vuosaari). Lisäk­si on usei­ta öljyä polt­tavia huippulämpövoimaloita.

   Helen oy on kaupunki­lais­ten omis­ta­ma ener­giay­htiö, jol­la on kaukoläm­mön tuotan­nos­sa luon­nolli­nen monop­o­li. Pitkään sen tuot­ta­ma ener­gia oli suh­teel­lisen edullista, mut­ta kun Venäjän tuon­ti saati­in lop­ul­ta pysäytet­tyä kiitos sinän­sä jär­jet­tömien sota­toimien, sen tuot­ta­ma ener­gia on selvästi kallein­ta koko pk-alueel­la. Niin­pä taloy­htiöt investoi­vat joukol­la omi­in maaläm­pöratkaisui­hin ja samal­la irrot­tau­tu­vat kaukoläm­möstä. Täl­laiseen hajautet­tuun ratkaisu­un ajau­tu­mi­nen ei palvele mil­lään tapaa Helen oy:n tärkeim­män sidos­ryh­män eli kaupunki­lais­ten etua.

   Vastaa

9. Muu­tok­sis­sa, joiden tulok­se­na on yhteinen hyvä yksi­tyisen sijaan, on todel­lakin tarve säätää rajat tarkasti, omavalvon­taan ja vas­tu­ullisu­u­teen vetoami­nen on vain hal­pa keino olla tekemät­tä lop­ul­ta asian eteen mitään. Juuri täl­lä viikol­la tör­mäsin työssäni huolto­var­muu­teen liit­tyvään asi­aan, jos­sa vira­nomainen on säätänyt yksi­ty­isille yri­tyk­sille velvol­lisu­u­den varautua poikkeusti­lanteisi­in tekemäl­lä asian x. Kos­ka x:n tekem­i­nen aiheut­taa yri­tyk­sille kus­tan­nuk­sia, säädet­ty x:n minim­i­ta­so on käytän­nössä sat­apros­ent­tis­es­ti myös mak­sim­i­ta­so. Ja tämä on siis aivan luon­nol­lista, ei yri­tyk­sille kan­na­ta yrit­tää vyöryt­tää mitään moraali­vaatei­ta laki­vaatei­den lisäksi.

   Kaikkein pahin­ta viher­pe­sua on muuten yleis­es­ti se, että ympäristö­tuho­jen estämi­nen yritetään vyöryt­tää yksi­ty­is­ten kansalais­ten tai kulut­ta­jien vas­tu­ulle. Samal­la kun kansalaisen vas­tu­u­ta hiil­i­jalan­jäl­jestään rum­mute­taan julkises­ti, yri­tyssek­torin edus­ta­jat nau­ra­vat matkalla pankkiin.

   Vastaa

10. No se sidos­ryh­mä on kup­pikun­tia sekin
    Että omaa etu­aan nekin ajaa
    Jos yri­tys ei kup­pikun­tae­tu­jen vuok­si ole elinkelpoinen niin yri­tys­tä ei sit­ten ole. Rak­sa-alal­la ei työn­tek­i­jän etu nyt paina vaan konkurssi­in menevät kiihtyväl­lä tahdilla 

    Eipä ne edut pelasta

    Vastaa

11. Pieni kansan­talous ei voi kir­joitel­la osakey­htiölaki­in mitään tuol­laista, kos­ka se vaikut­taa suuryri­tys­ten sijoit­tumiseen. Olemme jo nyt pitkälle tytäry­htiö- ja toimi­paikkat­alous. Myös EU on liian pieni toim­i­ja asiassa.

    Venäjäl­lä on edelleen mielestäni käytössä sisäi­nen pas­si. Rah­vas on sidot­tu tiet­tyyn alueeseen. Muut­to muualle on luvanvaraista.

    Vastaa