Vajaan työajan subventio

Hal­li­tus leikkaa osa-aikaises­ti työt­tömiltä paljon enem­män kuin kokon­aan työt­tömiltä. Mut­ta pitääkö veron­mak­sajien tukea niitä, jot­ka syys­tä tai tois­es­ta eivät tee täyt­tä työpäivää tai työvuotta?

Ennen 1990 luvun lamaa osa-aikatyöt­tömille mak­set­ti­in sovitel­tua päivära­haa vain rajoite­tun ajan. Laman aikana laskuri pysäytet­ti­in odot­ta­maan parem­pia aiko­ja, mut­ta niitä ei tul­lut koskaan. Oli­vat syn­tyneet sovitel­tu­un päivära­haan nojaa­vat työmarkkinat.

Eri­tyis­es­ti kau­pan alal­la ja rav­in­tois­sa työ­nan­ta­jat oli­vat oppi­neet käyt­tämään tätä hyväk­si. Syn­tyi run­saasti osa-aikaisia työ­paikko­ja. Asi­akkai­ta ei riitä tasais­es­ti pitkin päivää. Työn­tek­i­jöillekin sopi täysi ansio puolipäiväis­es­tä työstä.

Lop­ul­ta eduskun­ta päät­ti, että sovitel­tua päivära­haa voi nos­taa niin pitkään kuin halu­aa. Se tosin heikke­nee hitaasti, ellei välil­lä piipah­da kokoaikatyössä. Eri­tyis­es­ti mata­la­palkkaisil­la aloil­la jär­jeste­ly on nyt erit­täin antelias – varsinkin jos on lap­sia. Kokoaikatyön brut­to­tu­loon pääsee jopa alle 15 tun­nin viikko­työa­jal­la. Palkan lievem­män vero­tuk­sen ansios­ta jotain kokoaikatyöstäkin hyö­tyy, mut­ta aika vähän.

Monel­la kausi­työn alal­la on tul­lut tavak­si viet­tää osa vuodes­ta ansiosi­don­naisel­la. Ei olisi mah­do­ton­ta jär­jestää asfalt­ti­työn­tek­i­jöille muu­ta työtä talvikuukausik­si, mut­ta tähän ei ole tarvet­ta kum­mal­lakaan osapuolella.

Met­sän kor­ju­us­sa kaudet ovat jopa vai­h­ta­neet paikkaa. Ennen työt keskit­tyivät talvikuukausik­si, nyt sulan maan aikaan.  Puun laatu kär­sii, sil­lä talvel­la kaadet­tu puu on kuivempaa.

Raken­nusalal­la ja monil­la palvelu­aloil­la sää voi estää työn­teon. Muista aloista poiketen raken­nusalal­la pakkaspäivien ansiot kor­vataan ilman sovit­telua. Muil­la aloil­la kor­vaus on niukem­pi tai sään estämiä työpäiviä ei kor­vataan lainkaan.

Sosiaaliturvaa vai elinkeinotukea?

Kumpaa tässä tue­taan, huono-osaista palka­nsaa­jaa tai omia kus­tan­nuk­si­aan ajat­tel­e­vaa työnantajaa?

Kaup­pi­aan kulut kas­vaisi­vat, jos hän jou­tu­isi suun­nit­tele­maan työt kokoaikaisik­si. Ehkä hän jou­tu­isi jopa pohti­maan auki­oloaiko­ja. Olen­naista on, kas­vaisi­vatko hänen kus­tan­nuk­sen­sa enem­män kuin yhteiskun­ta panos­taa nyt hänen teet­tämän­sä osa-aikatyön subventioon.

Jos asfalt­ti­työn­tek­i­jöille on todel­la mah­do­ton­ta jär­jestää työ­paikkaa talvek­si, palkkaa pitäisi korot­taa sen ver­ran, että se riit­tää koko vuodek­si. Tämä saat­taisi paran­taa kekseliäisyyttä.

Jos raken­nus­li­ik­keet eivät kek­si raken­nus­miehillä pakkaspäiviksi mitään sisätöitä, niiden olisi vain mak­set­ta­va palkkaa niin kuin teras­sir­av­in­to­lakin mak­saa sadepäivinä.

Tue­taanko tässä siis tosi­asi­as­sa työ­nan­ta­jia? Ei pelkästään. Kyl­lä kau­pan työn­tek­i­jä var­maan mielel­lään saa kokoaikatyön ansion puolipäivä­työstä ja asfalt­timiehen on kiva lomail­la talvisin.

Mak­sajik­si jou­tu­isi­vat myös kulut­ta­jat, kun rak­en­tamisen, rav­in­toloiden ja kau­pan kus­tan­nuk­set kasvavat

Nykyjär­jeste­lyä eivät protestoi sen enem­pään työn­tek­i­jät kuin työ­nan­ta­jat, mut­ta muiden alo­jen pitäisi protestoi­da. Tarkoit­taa­han jär­jeste­ly alo­jen välistä tulon­si­ir­toa täysi­aikaista työtä teet­täviltä aloi­ta vajaa-aikaista työtä teettäville.

On ollut ehkä virhe, että yhteiskun­ta on ryhtynyt sub­ven­toimaan vajaa­ta työaikaa teet­täviä alo­ja, mut­ta sen muut­ta­mi­nen on vaikeata.

Kausi­työn ja pakkaspäivien sub­ven­tioon ei olla koske­mas­sa, mut­ta hal­li­tus heiken­tää olen­nais­es­ti osa-aikatyöt­tömien ase­maa. Mon­en vuo­den kulut­tua työ­markki­nat var­maan ovat tähän sopeu­tuneet, mut­ta muu­tok­ses­ta tulee raskas.

Tuskaa lisää, että samanaikaises­ti osa-aikatyöt­tömien tilan­net­ta heiken­netään myös asum­is­tukea leikkaa­mal­la. Hal­li­tuk­sel­la pitäisi olla malt­tia ede­tä hitaam­min ja jät­tää vaik­ka asum­istuen leikkaus odottamaan.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Talouselämä-lehdessä

39 vastausta artikkeliin “Vajaan työajan subventio”

  1. Ei tämä hal­li­tus ajat­tele yhtään mitään muu­ta kuin kaikkien kur­jis­tamista. Palvelu­alat ovat noille lasku­tikku­miehille ja naisille vain turhu­ut­ta jos­ta pitää päästä eroon. Hei­dän mielestään kaup­po­jen ei kuu­lu olla auki 07–23 vaan 09–18 ja sun­nun­tait kiin­ni ja rav­in­toloi­ta ei tarvi­ta ainakaan maaseudul­la ollenkaan.
    Asfalt­timiehik­si ja met­säsavo­toille ote­taan 1960-luvun tapaan vanke­ja ja irto­laisia pakko­työhön ja sil­lä hom­ma on ratkaistu.

    1. Ompa vuo­da­tus R.Silferberg iltä.
      Kaup­po­jen ei tarvitse olla auki klo 23 asti. Varsinkaan kun se rahoite­taan osa-aikatyötä tuke­val­la työt­tömyysko­r­vauk­sel­la. Useim­mat ihmiset eivät tarvitse laa­jo­ja auki­oloaiko­ja varsinkaan iltaisin. Minä esimerkik­si boiko­toin sun­nun­tain auki­oloa suorit­ta­mal­la ostok­set arkipäiv­inä. Tosin hyväksyn, että esim joulu­nalu­saikana kau­pat voivat olla laa­jem­min auki.
      Kyl­lä maaseudul­lakin rav­in­toloi­ta tarvi­taan mut­ta asi­akaspo­h­ja ei näytä riit­tävän muu­ta kuin val­tatei­den var­rel­la. Tasais­es­ti ovat rav­in­to­lat lopet­ta­neet toim­intansa jo ennen tätä hallitusta.
      Kuten olen jo jos­sain aikaisem­min sanonut niin kaup­po­jen ja kup­pi­loiden osa-aikaista työtä ei val­tio­val­ta saisi tukea, kun van­hus­ten hoi­dos­sa on suuri vaje kokoaikaises­ta työvoimasta.

      1. Tuon perus­teel­la oli­si­vat kaik­ki työt jois­sa ei olla suo­raan tuotan­non kanssa tekemi­sis­sä turhia. Mik­si et itse mene van­hainkoti­in töi­hin? Hal­li­tus ja sen kan­nat­ta­jat elävät 1930-lukua.

      2. R. Sil­fer­berg näyt­tää ehdot­tel­e­van min­ulle vanhainkotityötä.
        Tuo­hon sanois­in, että en ole työtön edes osa-aikaises­ti. Sen ver­ran min­ul­la on kuitenkin koke­mus­ta van­hus­työstä, että olin äiti­ni omaishoita­ja 5 vuot­ta puo­li­aikaises­ti hänen pois­menoon­sa asti. Joka toinen viikko oli äiti­ni kotona, joka toinen viikko van­hainkodis­sa. Minä en siis asunut koto­nani kuin joka toinen viikko. Tältä koke­mus­po­h­jal­ta olen edelleen sitä mieltä, että yhteiskun­nan on turha tukea kaup­po­jen liial­lista auki­oloaikaa osa-aikaisten ylen­palt­tisel­la työt­tömyys­tur­val­la. Kun kokoaikaista työtäkin on tarjolla.

      3. Tarkoituk­seni oli herät­tää kysymyk­siä mik­si hal­li­tus halu­aa iskeä kovim­min ihmisi­in jot­ka tekevät osa-aikatyötä sik­si että he eivät muu­ta työtä saa, tai saisi­vat mut­ta palkat ovat niin huonot että sil­lä ei elä, varsinkaan jos on per­heelli­nen. Kaik­ista ei olisi hoita­jik­si van­hainkotei­hin ja jokainen joka tekee kokopäivä­työtä pitää omaa työtään niin tärkeänä että ei voisi kuvitel­la vai­h­taa omaa hyvin palkat­tua kokopäivä­työtään hoitoko­tien mak­sami­in 1900 euron kuukausi­palkan “kokopäivä” ‑töi­hin, joi­hin siis pääse ilman alan pätevyyttä.

      4. “Kuten olen jo jos­sain aikaisem­min sanonut niin kaup­po­jen ja kup­pi­loiden osa-aikaista työtä ei val­tio­val­ta saisi tukea, kun van­hus­ten hoi­dos­sa on suuri vaje kokoaikaises­ta työvoimasta.”

        Samaa mieltä. Samal­la logi­ikalla muidenkin alo­jen tukem­i­nen työ­matkaku­lu­vähen­nyk­sil­lä tulee lopet­taa kunnes työvoima­pu­la van­hus­ten hoi­dos­sa hellittää.

  2. Jos tavoite on ajaa alas ihmis­ten halu tehdä osa-aikatöitä ja vieläpä mata­lal­la pal­ka­lla niin se onnis­tuu kyl­lä viemäl­lä kan­nus­timet ottaa vas­taan osa-aikatyötä. Ainakin suo­jaosan pois­to saa ihmiset var­masti jät­tämään tietyt osa-aikatyöt ja sovitel­lun päivära­han leikkaami­nen vaikut­taa samoin negati­ivis­es­ti halu­un tehdä osa-aikatyötä. Sen sijaan se ei luo vas­taavaa määrää kokoaikai­sisia työ­paikko­ja, ainakaan sel­l­aisia joista saataval­la pal­ka­lla tulisi toimeen, joten oikea työl­lisyys ei kuitenkaan parane. Vaikut­taa siltä ettei hal­li­tus halu­akaan lisätä työn­tekoa vaan pelkästään vaikeut­taa ihmis­ten toimeen­tu­loa ja lisätä varsinkin pien­i­t­u­lois­t­en työt­tömien ja osa-aikaisten työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisuuk­sia tul­la toimeen. Onko tul­lut muuten mietit­tyä mik­si muis­sa Pohjo­is­mais­sa osa-aikatyötä teke­vien osu­us työl­li­sistä on suurem­pi kuin Suomes­sa. Muis­taak­seni kak­sikko Vartiainen//Soininvaara oli­vat vielä jokunen vuosi sit­ten aja­mas­sa omil­la “teo­ri­oil­laan” lisää osa-aikatyötä Suomeen, siis kohti pohjo­is­maista mallia. Nyt näyt­tää tak­ki kään­tyneen ja osa-aikatyöläiset ovatkin sit­ten keinot­telijoi­ta jot­ka ker­ran ansiopäivära­halle päästyään jäävät vält­telemään kokoaikatyötä. Väite siitä että osa-aikatyötä tekemäl­lä säi­lyt­täisi saman ansio­ta­son kuin ennen työt­tömyyt­tä on kyl­lä enem­män pro­pa­gan­daa kuin todel­lisu­ut­ta, vaik­ka pitäisikin jois­sain erikoistapauk­sis­sa paikkansa lyhyen ajan. Totu­us on kuitenkin se että tulot tule­vat laske­maan kohti perus­päivära­haa melko nopesti mikäli ansio­tu­loil­la ei niitä kykene nos­ta­maan pysyvästi entiselleen tai korkeam­mak­si. Ja kuka nos­taa käten­sä pystyyn ja ilmoit­taa ettei halu­aisi parem­paa palkkaa jos siihen tar­jo­taan mahdollisuus?

    Sik­si kysymys: halu­taanko että Suomes­sa osa-aikatyötä kuten muis­sa pohjo­is­mais­sa, vai halu­taanko ajaa ne jot­ka eivät saa toimeen­tu­loon riit­tävää kokoaikatyötä kokon­aan työelämän ulkopuolelle?

    Jot­ta keskustelu aiheesta pysy­isi edes jol­lain taval­la rak­en­ta­vana , niin kan­nat­taa tutus­tua ensin­näkin fak­toi­hin jot­ka liit­tyvät sovitel­tu­un päivära­haan. Ei päivära­haa mak­se­ta nyky­isinkään lop­ut­tomi­in niin etteikö pienen­tyneil­lä palkkat­u­loil­la olisi vaiku­tus­ta. Jos halu­taan että työtön ottaa vas­taan vain kokoaikatyötä, niin sil­loin osa-aikatyön tekem­i­nen mah­dol­lisim­man vähän houkut­tel­e­vak­si on loogista. Mut­ta onko se järkevää, on toinen asia. Ei ole, kos­ka täy­tyy myön­tää sekin että todel­lista tarvet­ta osa-aikatyölle on työ­nan­ta­jil­la usein sil­loinkin kun työn­tek­i­jä halu­aisi koko aikatyötä jol­la tulee toimeen. Ja työ­nan­ta­ja­han on se joka lop­ul­ta päät­tää työa­jas­ta, vaik­ka jotkut halu­a­vatkin syyl­listää työn­tek­i­jöitä ja uskotel­la että kaik­ki on vaan työn­tek­i­jän tah­dos­ta kiinni.

    Tässä opeteltavak­si niille jot­ka kuvit­tel­e­vat että työt­tömyys­tur­val­la ja osa-aikatyöl­lä voi elel­lä aivan samoin kuin työl­lisenä ennen työt­tömyyt­tä. Kun vielä huomioi ansio­tu­loista tehtävät vähen­nyk­set ja vaiku­tuk­set eläke­tur­vaan, niin ymmärtää kyl­lä mik­si jär­jestelmä kyl­lä kan­nus­taa työn­tekoon eikä suinkaan työn­teon vält­te­lyyn. Ja jos pere­htyy siihen paljonko ansiosi­don­nainen työt­tömyyspäivära­ha eri ansio­ta­soil­la on , huo­mat­tavasti alhaisem­pi Suomes­sa kuin esimerkik­si muis­sa pohjoismaissa,niin ymmärtää ettei työt­tömän osaa kan­na­ta ainakaan kade­htia. Moni kuitenkin tun­tuu kade­hti­van kun seu­raa sitä mil­laisia ehdo­tuk­sia työt­tömien ase­man heiken­tämisek­si ehdotel­laan ja mil­laisia toimia Orpon hal­li­tus kaavailee. Ajatelkaa mitä kade­htimista on vaik­ka alle 2500€ kuukausi­t­u­lois­t­en ase­mas­sa, joiden joukkoon suurin osa osa-aikatyöläi­sistä kuu­luu. Kokoomuk­sen, perus­suo­ma­lais­ten, kris­til­lis­ten ja RKP:läisten mielestä kuitenkin on!
    https://www.palvelualojenkassa.fi/ansiopaivaraha/osa-aikatyo-ja-paivaraha.html
    https://www.tyj.fi/jos-jaat-tyottomaksi/paivarahalaskuri/

    Kun vielä kat­soo kuin­ka suur­ta joukkoa suo­ma­lai­sista hal­li­tuk­sen leikkauk­set tule­vat muutenkin koske­maan olete­tu­ista dynaami­sista vaiku­tuk­sista huoli­mat­ta, osa-aikatyöläiset siel­lä mukana, niin ymmärtää etteivät näkymän­sä ole ollenkaan val­oisat siitä huoli­mat­ta että on ole­mas­sa myös mah­dol­lisu­us sovitel­tu­un päivära­haan. Leikkauk­set koske­vat noin 30–40% pien­i­t­u­lois­in­ta suo­ma­laista , eli n. 1,5 miljoon­aa suo­ma­laista. Kan­nat­taako sit­ten niiden joi­ta nuo leikkauk­set eivät koske kade­htia vielä sitäkin mitä leikkausten kohteena oleville jää noiden leikkausten jäl­keen? Ei luulisi, jos vähänkään ajat­telee työt­tömien ja muiden pien­i­t­u­lois­t­en asemaa.
    https://twitter.com/ahokasjaj/status/1712206342302081340?s=20

  3. Jospa tämä sub­ven­tio pois­ta­mal­la saataisi­in ainakin päivit­täis­tavarakaup­po­jen kas­so­jen toim­inta lop­ul­takin taval­la tai toisel­la automa­ti­soitua ja päästäisi­in eroon siitä jään­teestä, että toinen ihmi­nen käy yksitellen läpi jokaisen ostok­sen ennen kau­pas­ta poistumista.

    Kaik­ki työ ei ole tärkeää.

    1. Kaik­ki työ ei ole tärkeää, tot­ta. Kau­pan kas­sa ei kuitenkaan ole sadan turhim­man joukossa.

  4. Sit­ten meil­lä on vielä määräaikaset opettajat/varhaiskasvatus, jot­ka uuden työssäoloe­hdon myötä tip­pu­vat hel­posti ns. tyhjän päälle. Mitä lapin matkailus­ta ja kausi­työn­tek­i­jöistä tiedän, niin lomau­tus­la­put jael­laan hyvin hel­posti esim. touko-elokuu sit­ten het­ki paine­taan ruska­mum­mo­jen kanssa, mut­ta ennen lumien tuloa ollaan lomautet­tuna. Lumen­tu­lokaan ei aina auta, kun matka­toimis­tot ovat varan­neet tietyt kaudet. Osa tiet­ty jakaa sesonki­työt niin, että tekee pelkän mar­ras-huhtiku­un ja hakee sit­ten duu­nia etelästä.
    Asfalttimies/aurahommasta taas main­in­tana, että kaupungilla näkee yhä enem­män talvikun­nos­s­api­dos­sa myös naisia, kos­ka hei­dät työl­lis­tetään sitte kesäl­lä helpom­min puisto/puutarhuripuolelle.
    Sinäl­lään nuo leikkauk­set ovat kiusaamista niin duu­nar­ia kuin pienyrit­täjääkin kohtaan. Parem­pi säästö olisi leika­ta kokon­aiskestoa, kun siel­lä sitä kuitenkin vas­ta työl­listytään. Lyhy­isi­in pätki­in ansiosi­don­nainen on ehdot­toman tärkeä.. Työssäoloe­hdon piden­tämi­nen tekee koko sys­teemistä turhan. Joku saat­taisi jopa miet­tiä tahal­lista sairaslo­maa ja se taas tulisi työ­nan­ta­jalle kalliiksi.

    1. Ansiosi­don­nainen pitäisi olla henkilöko­htais­es­ti rahoitet­tu. 10% brut­to­lik­sas­ta työt­tömyyssäästötilille jos­ta saa nos­taa rahaa vain niiden kuukuasien aikana kun on työt­tömänä. Jos tilil­lä on sal­doa kun jää eläk­keelle, sen saa nos­taa eläk­keenä / annuiteettina.

      Heti ekas­ta työt­tömyyspäivästä aikaen kaikille vaan samaa perus­päivära­haa — jos sil­lä ei meinaa pär­jätä, niin senkun nos­taa työt­tömyyssäästötililtä lisää sen ver­ran kuin tarvitsee.

      Ehkä voitaisi­in sal­lia myös työt­tömyyssäästötililtä rahan nos­t­a­mi­nen ensi­a­sun­non oston käsirahaan?

    2. Lapin matkailus­sa har­va saa pysyvää työ­suhdet­ta. Määräaikaisia sop­pare­i­ta, kesät ollaan sit­ten työt­töminä, tai muis­sa töis­sä esim siivoo­jana. Näin eri­toten maa­han­muut­ta­jat joil­la ei vält­tämät­tä ole edes oikeut­ta sosi­aal­i­tur­vaan (jon­ka kulu­ja he kuitenkin mak­sa­vat palka­s­ta perit­tävil­lä sivuku­luil­la), näin jos heil­lä on B‑oleskelulupa A‑tasoisen sijasta.

      Mie­lenki­in­nol­la jään odot­ta­maan miten pahasti hal­li­tuk­sen ”30 päivää työt­tömänä -> ulos maas­ta) poli­ti­ik­ka romut­taa myös lapin matkailun kun merkit­tävä (suurin osa?) työvoimas­ta on juurikin maa­han­muut­ta­jia, joille suurim­malle osalle ei kuitenkaan ala tar­joa kesäk­si töitä.

  5. Sama asia on kyseessä siinä, kun suuret ikälu­okat ovat anta­neet nuore­na näyt­tön­sä ja siir­tyneet palkintovirkaan.

    Nyt näyt­tää siltä, että nuorem­mat aje­taan lop­pu­un ja annetaan kenkää. Aiem­min sai työsken­nel­lä, vaik­ka ei pystynyt anta­maan enää sataa pros­ent­tia siitä, mitä nuorempana.

  6. Työt­tömyys­tur­van voisi muut­taa var­maan osit­tain lainaan ja/tai pakkosäästämiseen perus­tu­vak­si (esim vaik­ka sen taan­noisen perustili-ehdo­tuk­sen tapais­es­ti). Se vähen­täisi tuo­ta kausi­työn tukemista ja muutenkin vähen­täisi työt­tömyys­tur­van kan­nus­timia vääristävää vaikutusta.

  7. Voisiko tähän kir­joit­taa, että pikkaisen har­mit­taa tuo hal­li­tuk­sen tekemä rajo­jen sulkeminen.

    Nyt on näyt­tävästi uuti­soitu, että Jeme­niläisiä, Soma­lei­ta, Syyr­i­alaisia ja Irak­i­laisia tulee rajalle ja raja pis­tetään kiin­ni. Tästä en tiedä sen enem­pää, mut­ta sen tiedän, että tämä raja on ollut paik­ka, jos­ta Ukrainalaisia on paen­nut tais­telui­ta. Heistä media ei mainitse mtään. Venäjäl­lä toimii myös edelleen akti­ivis­es­ti human­i­tari­nen jär­jestö, joka aut­taa Ukrainalaisia venäjän kaut­ta suomeen. Tästäkään ei maini­ta mitään. Meil­lä on suomes­sa myös suo­ma­laisia, joiden matkus­t­a­mi­nen nykyisessäkin tilanteessa on tärkeää. Tästäkään ei maini­ta mitään.

    Aiemmn jo kiel­let­ti­in rajan ylit­tämi­nen fil­lar­il­la. Jokainen, jok­ta tietää mitään tiesi, että täl­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Kiel­to ei muu­ta mitenkään tur­va­paikan­hak­i­joiden liikku­mista, mut­ta asialli­nen liikenne polkupyöräl­lä estyi. Tosin tämä nyt vaikut­ti var­maan ain­oas­taan Ima­ta-Sve­to kak­soiskaupun­gin liikenteeseen.

    Nyt kun laite­taan raja kokon­aan kiin­ni, niin mitä se tarkoit­taa? No ainakin sitä, että osa Ukrainalais­ten tulosta lakkaa. Heil­lä kun on useim­miten saat­ta­ja ja nyt ei pääse liikku­maan laillisesti. 

    Miten tämä vaikut­taa sit­ten näi­hin polkupyörä­pako­laisi­in? Vas­taus on taas: ei juuri mitenkään. Ainakin ne tuli­jat jot­ka itse tiedän ovat ker­tavi­isumil­la Venäjäl­lä. Kun pas­sis­sa on exit leima, niin ei ne enää venäjän suun­taankaan pääse. Tuo­hon kana­vatielle mah­tuu kyl­lä ensim­mäiset viisi miljoon­aa pako­laista odot­ta­maan maahanpääsyä.

    Meil­lä on muuten puhut­tu raja-aidas­ta ja siihen on laitet­tu miljoo­nia. Silti tuos­sa rajanyl­i­tys paikalla ei ole mitään fyy­sistä estet­tä kävel­lä Suomen puolelle. Ja pelkäl­lä rvl:n porukalla tuo­takaan aukkoa ei kyl­lä tuki­ta. Kilpi kilpeä vas­ten lop­puu meiltä ukot, venäjän maalle ei var­maan uskalleta ampua eikä var­maan oikein pam­put­taa tai kaa­sut­taakaan. Ja kun ne on suomes­sa, niin ne on tur­va­paikan­hak­i­joi­ta. Eli odotet­tavis­sa on, että sieltä tulee nyt yli vain ne, joiden tulemista yritet­ti­in näil­lä toimil­la estää

    1. Muu­ta­ma kom­ment­ti pe 17.11 klo 21:00

      Fil­lare­i­ta 50–100 kovaa rajaa vas­ten nuijamaalla. 

      Enem­män liiken­net­tä päiväl­lä suomes­ta venäjälle kuin venäjältä suomeen

      1. Tuo kaa­sut­ta­mi­nen var­maan vitut­taa jokaista järkevää suo­ma­laista. Rajalle kun tulee joukko per­heitä ja siel­lä kaas­tute­taan väk­i­joukos­sa, niin eihän se hyvää kuvaa anna ja se on var­masti koh­ta kaikissa venäjän medioissa.

        Toinen ilmainen vink­ki mei­dän pv:lle. Kun kir­joi­tat­te varus­mi­esten moodleen, niin se ei ole mitään maail­man suur­in­ta val­tion salaisu­ut­ta ja joku saat­taa lukea niitä. Toiv­ot­tavasti se pas­ka leviä

  8. Myös vajaan palkan sub­ven­tio: eli tulonsiirrot. 

    Mik­si maa­han halu­taan laa­jasti myös koulut­ta­mat­to­mia maahanmuuttajia?
    Kos­ka on tur­vat­ta­va suuri työvoimare­servi joka kyetään lait­ta­maan töi­hin 10 euron tuntipalkalla.
    He tekevät näitä raskai­ta vajaa­palkkatöitä val­tion sub­ven­toimana, tulon­si­ir­roil­la, sen ajan minkä jak­sa­vat. Kun eivät jak­sa enää ali­palkat­tuna olemisen ora­van­pyörää, vetäy­tyvät työelämästä, minkä ymmärrän.
    Mikä on vasem­mis­ton, lib­er­aalioikeis­ton, ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen ja elinkei­noelämän ratkaisu tähän: uusia ihmisiä samaan put­keen tänne muista maista. Kunnes hei­dät vai­hde­taan taas seu­raavaan erään.
    Perustelu aina sama: työvoima­pu­la, työvoima­pu­la. Niin maail­man tappiin. 

    Se että kon­sen­sus on tämän palkkaköy­hälistön syn­nyt­tämi­nen, ja sitä ruok­i­taan em. kyynisel­lä “maa­han­muut­to­myön­teisyy­del­lä” on suo­ma­lainen kollek­ti­ivi­nen moraalivalhe. 

    10 euroa tun­nis­sa ei riitä elämiseen. Ei myöskään subventoituna.
    Kokeilka­a­pa sitä 30 vuotta.

    Joillekin tuol­lainen voi olla ohimenevä ja jälkikä­teen muis­telta­va värikäs vai­he opiskelu­jen ohes­sa, monille se on koko elämän kestävä taloudelli­nen selviy­tymis­tais­telu. Joka yleen­sä hävitään.
    Mut­ta mitäpä tästä tajuaisi nyky­vasem­mis­to, kokkareista ja vihreistä puhumattakaan. 

    Sub­ven­tiot pois, tilalle työstä kuu­lu­va luon­nolli­nen palkkata­so, eli taso jol­la tek­i­jä elää ja pyörit­tää arkeaan ilman val­tion tukiviidakoita.

    1. “Sub­ven­tiot pois, tilalle työstä kuu­lu­va luon­nolli­nen palkkata­so, eli taso jol­la tek­i­jä elää ja pyörit­tää arkeaan ilman val­tion tukiviidakoita.”

      miten tämä kuu­lostaa perus­suo­ma­lais­ten piiloar­gu­men­tiltä. jos­sa mol­lataan vasem­mis­toa, ja ihme kyl­läkin myös kokoomus­ta. kyl­lä niitä hyvin mak­samia työ­paikko­ja on jos­sain, eikä ulko­maalaisia tarvita.

      soin­in­vaara on mon­een otteeseen puhunut tas­apain­o­työt­tömyy­destä ja palkkata­sos­ta. jos palk­ka ylit­tää työn­tek­i­jän tuot­tavu­u­den niin työn­tek­i­jää ei palkata. oikeas­t­aan ain­oa ratkaisu on tukipoli­ti­ik­ka, mut­ta mak­se­taanko tuki työ­nan­ta­jalle, työn­tek­i­jälle vaiko jääkö kortis­toon. jois­sakin tapauk­sis­sa yri­tys voi korot­taa hintoja.

      toisaal­ta, tulee var­maan yksi huono vai­h­toe­hto, suhde työ­paikat. eli yri­tyk­set sal­lii tap­pi­oi­ta jot­ta saa palkat­tua kavere­itaan ja suku­laisi­aan. tämä tuskin tulee paran­ta­maan suomen taloutta.

      1. Kos­ka ja jos markki­na­t­alouden ehdoil­la ei kyetä takaa­maan kaikkien toimeen­tu­loa oma­l­la työl­lä, niin tarvi­taan toimia mil­lä toimeen­tu­loa tue­taan. Yleen­sä nähdään ain­oina vai­h­toe­htoina tukea joko tuen tarvit­si­jaa suo­raan tai kier­rät­tää tuki yksi­tyisen sek­torin työ­paikko­jen kaut­ta hakat­en päätä seinään markki­na­t­alout­ta leikkien.
        Muis­sa Pohjo­is­mais­sa on tajut­tu että asi­aa voidaan hoitaa muutenkin eli työl­listämäl­lä enem­män julkiselle sek­to­rille. https://www.ku.fi/artikkeli/4160259-ilmeisin-syy-ruotsin-korkeampaan-tyollisyysasteeseen-julkisella-sektorilla-enemman-vakea-toissa

        Suomes­sa on valit­tu lin­ja jos­sa julk­isia menot kohdis­tu­vat suurem­mal­ta osin han­k­in­toi­hin yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta ja siten niistä mak­se­taan myös yksi­tyisen sek­torin voit­to­ja enem­män, kun taas muis­sa Pohjo­is­mais­sa panos­te­taan julk­isil­la varoil­la enem­män työl­listämiseen. Ja kun työl­lis­tetään toimeen­tu­loon riit­täväl­lä pal­ka­lla niin ei tarvitse tukea ver­varoil­la siltä osin sen enem­pää työn­tek­i­jöitä kuin yksi­ty­is­ten työ­nan­ta­jien voittojakaan.

        Jos yksi­tyi­nen sek­tori työl­listää ilman tukia niin hyvä, mut­ta mitä järkeä on jät­tää ihmis­ten toimeen­tu­lo ja työl­listymi­nen sen varaan jos mak­sa­jana on aina kuitenkin yhteiskun­ta joka rahoit­taa lop­ul­ta läh­es kaiken veroil­la nyt kun tuot­tavaa omaisu­ut­ta meno­jen rahoit­tamisek­si on aina vaan vähem­män. Ja sama hul­lu­us vaan jatkuu kun yhä edelleenkin halu­taan luop­ua tuo­tavas­ta omaisu­ud­es­ta. Kap­i­tal­is­tille kyl­lä tuot­ta­va omaisu­us kel­paa, mut­ta eipä kel­paa perskeko-hal­li­tuk­selle kun sen tuo­toil­la pitäisi rahoit­taa sosi­aal­i­tur­vaa ja ter­veyspalvelui­ta tai mitä tahansa julk­isia menoja.

    2. Sinän­sä olen samaa mieltä kly­hälistöstä ja hei­dän ongelmis­taan (vaik­ka se ongel­ma ei ole ”muut köy­hät” kuten esität) mut­ta et lis­tan­nut mukaan ymmårtämät­tömi­in per­su­ja. Mitkä hal­li­tuk­sen toimet paran­ta­vat mata­la­palkkatyöläisen neuvotteluasemaa?

      Hal­li­tus heiken­tää työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­maa heiken­tämäl­lä hei­dän oikeuk­si­aan esim. lakkoi­hin. Samal­la he heiken­tävät merkit­tävästi palkkaköy­hälistön tulo­ja leikkaa­mal­la eniten juuri hei­dän hei­dän toimeen­tu­lostaan pois­ta­mal­la suo­jaosia ja tukia.

      Tämä heiken­tää hei­dän ase­maansa, ei paran­na. Heistä tulee köy­hempiä, ja on entistä suurem­pi pakko ottaa vas­taan mitä tahansa työtä ja olla riipu­vaisia työnantajastaan.

      Tämä on ääret­tömän työ­nan­ta­jamyön­teinen hal­li­tus, joka entis­es­tään paran­taa työ­nan­ta­jien ase­maa sanel­la työn­teon ehdot. 

      Köy­hälistö jolle vai­h­toe­htoina on tyyli­in nähdä nälkää tai suos­tua hei­dän ehtoi­hin­sa on toki EK:n märkä uni, mut­ta kenenkään ei kan­na­ta olla niin harhainen että kuvit­telisi että täl­lä eri­ar­voisu­ut­ta vähen­netään tai köy­hälistön ase­maa parannetaan.

      Sel­l­aiset kuvitel­mat ovat täyt­tä 1984 ”sota on rauhaa” tason val­heisi­in uskomista. ”Paran­namme köy­hälistön tulo­ja leikka­mal­la hei­dän tulo­jaan kym­meniä pros­ent­te­ja” ja ”Paran­namme työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­maa heiken­tämäl­lä hei­dän oikeuksiaan”.

      Hul­lu on maail­ma että tuol­laisinki­in usko­taan. 1984 oli sen­tään akti­ivi­nen pro­pa­gan­damin­is­ter­iö, mut­ta joillekin näem­mä riit­tää pelkkä some jos­sa muu­ta­ma kansanki­ihot­ta­ja tuut­taa oppo­tur­nistisia val­heitaan päivästä toiseen vallanhimoissaan.

      1. Minä kir­joitin tuon 1o euron kommentin.
        Tot­ta: per­sut ovat tässä yhtä syväl­lä kuin muut. Juurikin perustein jot­ka esi­tit. Per­sut pet­tivät ali­palkkaiset. Muut niin ovat pet­täneet muutkin.
        Omat argu­ment­ti­ni eivät siis olleet mitään “piilop­er­suilua” vaan sen toteami­nen, mikä tämä esit­tämäni moraali­val­he on.
        Noin 10 euron palkkata­so on läh­es ihmisoikeusrikko­mus. Ja maa­han­muut­ta­jia siihen myl­lyyn työn­netään eniten. Eivät kaik­ki jak­sa sitä kauan. En jak­saisi itsekään. 

        Oletko Osmo miet­tinyt että mata­la­palkkata­son sub­ven­toin­ti on samal­la myös suo­raa hin­tata­son sub­ven­toin­tia. Siel­läkin mis­sä se ei ole elin­tärkeää, esim. ruoan hinta.
        Esimerk­ki: por­varisper­he Kru­u­nun­haas­sa teetät­tää viikkosi­ivous­ta koton­aan siivous­fir­man kaut­ta. Todel­la edullis­es­ti kos­ka hin­tata­so mata­la, luon­not­toman mata­la. Se on luon­not­toman mata­la, esim. tuo 10 euroa tun­ti, kos­ka fir­ma saa työn­tek­i­jöitä mata­lal­la palkkata­sol­la, kos­ka työn­tek­i­jät saa­vat palkan­lisän­sä tulosiirroilla.
        Ajat­te­len että tämä malli on epä­moraa­li­nen. Ja työvoima­pu­la, ikuinen, on tämän sys­teemin taikakalu. Se ei lopu koskaan, kos­ka työelämämme tarvit­see lop­ut­tomasti ali­palkat­tua väkeä. Jos ei saa­da koti­maas­ta, niin sit­ten mis­tä vaan.
        Mitään “lib­er­aalia” tässä sys­tee­mis­sä ei todel­lakaan ole. Aivan päinvastoin. 

        Luon­nolli­nen palkkata­so olisi sitä, että oma­l­la pal­ka­lla voi elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä edes välttävästi.
        Nyt ovat tässä sen sijaan sekaisin vasem­mis­ton ideaalit, oikeis­ton talouso­pit ja hyvän­tah­toinen hölmöys.
        Tulon­si­ir­roil­la varmis­te­taan se, että vähin­tään 25 pros­ent­tia palkkatyöläi­sistä on pysyvästi alipalkattuja.
        Ja kuten sanoin, 30 vuo­den pestinä sel­l­ainen on var­masti sietämätöntä.
        Tilas­tot työelämän pudokeista ker­to­vat samaa.

      2. Luon­nolli­nen tai siis oikeas­t­aan oikeu­den­mukainen palkkata­so var­maankin olisi sel­l­ainen, että sil­lä tulee toimeen, mut­ta jos sel­l­aista työtä ei ole tar­jol­la vai­h­toe­htona on joko täysi työt­tömyys tai sub­ven­tioitu työ. On paljon poten­ti­aal­isia töitä palvelu­aloil­la, muut­ta kit­saat asi­akkaat eivät suos­tu niistä mak­samaan oikeu­den­mukaista hin­taa. Se, että muis­sa mais­sa suos­tu­vat, johtuu siitä, että mus­sa mais­sa osa kulut­ta­jista on varakkaampia, kos­ka tulo­erot ovat suurempia.
        Vaa­timus, että vain sel­l­aista työtä saa teet­tää, joka tuot­taa noin 3000 €/kk ja mah­dol­lis­taa siis yli 10 €/tunti palkan, tarkoit­taa, että suuri osa työvoimas­ta hin­noitel­laan työ­markki­noiden ulkopuolelle.

      3. Oli­pa kom­men­taat­to­ril­ta Pekko melkoinen vuodatus.
        Vai oliko tämä pelkkää iro­ni­aa. Kuten kom­mentin viimeisen kap­paleen ” riv­ien välistä ” voisi aavistella.

    3. Minus­ta kokoaikaisen työn palkan sub­ven­tio on paikallaan.
      Lähin­nä ajat­telisin työ­tulovähen­nys­tä ja asumistukea.
      Asum­is­tu­keen en ole pere­htynyt, mut­ta tun­tu­ma on, että siinä jär­jestemässä olisi paljon paran­tamista. Ja mitä olen seu­ran­nut niin hal­li­tuk­sel­la on hyviäkin ajatuk­sia. Varsinkin tuo, että tuen saa­jan on etsit­tävä tarvit­taes­sa halvem­pi asun­to. Ja ettei omis­tusasun­toon mak­se­ta asumistukea.
      Työ­tulovähen­nys on minus­ta jonkin­lainen avus­tus peruselin­ta­son kulu­jen alv n maksusta.

      1. Asum­istues­sa ei edel­lytetä halvem­man asun­non han­kkimista. Asu­istuel­la on vain kat­to. Tuo velvol­lisu­us han­keu­tua halvem­paa asun­toon kos­kee toimeen­tu­lo­tukea. Tosin sekin on vapaae­htoista, mut­ta ero­tuk­sen joutuu mak­samaan itse.

  9. Niin, suurin osa rajo­jen kiin­ni lait­tamista vaa­ti­va ei tun­nu tajua­van että samal­la sul­je­taan kaikkien pääsy ja lähtö Suomes­ta sul­jet­tu­jen rajanyl­i­ty­s­paikko­jen kaut­ta. Niin Venäjältä pakoon yrit­tävien ukrainalais­ten kuin kaikkien suo­ma­laisvenäläis­tenkin. Asia ei todel­lakaan ole yksinker­tainen, vaik­ka yksinker­tainen niin voisi kuvitellakin.

    Usko­ma­ton­ta saa­mat­to­muut­ta nykyiseltä ulko­min­is­ter­iltä osoitaa se ettei hän ole keskustel­lut ongel­man ratkais­us­ta lainkaan Venäjän ulko­min­is­terin kanssa. Mik­si? Koko jär­jeste­ly itära­jal­la­han on val­tioiden väli­nen ja sik­si ulko­min­is­terin rooli on avainase­mas­sa. Eikö Val­to­nen uskalla läh­estyä Lavrovia, vai mis­tä mät­tää? Asi­at pitää ainakin yrit­tää ratkaista sil­lä tasol­la mil­lä niistä on sovit­tukin. Jos se ei onnis­tu, niin sit­ten ryhdytään mui­hin toimi­in. Nyt on uno­hdet­tu se mikä kuu­luu vas­tu­umin­is­te­rien tehtävi­in! Ja voisi­han se pres­i­dent­tikin kysel­lä kol­le­gal­ta Venäjäl­lä mis­tä nyt on kyse, eikä oletel­la jotain 😎. Sel­l­aista se diplo­ma­tia on, pitää pystyä toim­i­maan kas­vokkain tiukois­sakin tilanteis­sa sil­loinkin kun vas­taus voi olla tylykin.

    Ps Haav­is­to taisi pär­jätä ainakin Lavrovin kanssa jäämät­tä alakyn­teen. Mut­ta Val­to­nen tun­tuu vaan pakoil­e­van kohtaamista. Val­to­nen nyt hom­mi­in ja rim­paut­ta­maan ainakin Lavroville . Ja voisi­han se Saulikin läh­estyä lätkäkavere­itaan tai kokoomus vel­je­spuolueen­sa edus­ta­jia ja vaa­tia sopimusten noudattamista 😎.

    1. @AKK

      itsekin uskoin diplo­ma­ti­aan (oikeas­t­aan vieläkin), mut­ta real­isti­na, venäjä kuun­telee vain toteu­tus­ta, joten joku toteu­tus suun­nitel­ma suomen puolelta pitää olla. siis rajat kiin­ni, ja kat­so­taan joko sit­ten saataisi­in joku neu­vot­telu tulos. venäjä ei toi­mi nor­maaleil­la sään­nöil­lä .… valitettavasti.

      (ukrainas­sakin on vain soti­laalli­nen suo­ra toteu­tus ratkaisu, en usko että venäjä jotenkin vapaae­htois­es­ti läh­tee, mut­ta siitä enem­män joskus toiste.)

      kyl­lä tässä haisee pikkuisen rajat kiin­ni men­tal­i­teet­ti mut­ta ainakin oikeistop­uolueet ovat nyt hal­li­tuk­ses­sa tekemässä sitä ja eikä oppo­si­tios­sa vaa­ti­mas­sa, joten joutuu puo­lus­taa sitä ja var­maan kan­na­tus las­kee kun on hal­li­tuk­ses­sa. veikkaan että venäjän hybri­di-oper­aa­tio voi räjähtää niiden omi­in käsiin.

      1. Se ettei uskalleta kysyä ensik­si suo­raan venäläisiltä päät­täjiltä mitä he oikein aiko­vat on vaan type­r­ää riip­pumat­ta siitä mitä sieltä vas­tat­taisi­in. Nyt jätet­ti­in yksi tärkeä vai­he väli­in ja ryhdyt­ti­in arvaile­maan Venäjän päät­täjien moti­ive­ja. Vaik­ka arvaus on aivan oikeakin, niin se että ei edes kysytä suo­raan pelaa vaan Venäjän pus­si­in ja antaaa heille yhden aseen ainakin käytet­täväk­si sisäisessä propagandassa.Tulkitsen sen Suomen ulkopoli­it­tisen johdon, Niinistö/Valtonen ja koko Orpon hal­li­tuk­sen osalta, vas­tu­un pakoiluksi. 

        On vas­taus mikä tahansa, niin sitä on uskallet­ta­va kysyä! Ei riitä että heit­el­lään vieste­jä julk­isu­u­teen puolin ja toisin joi­ta sit­ten tulk­i­taan kun voitaisi­in kysyä myös suo­raan. Mitä siitä tulee jos ulkopoli­it­ti­nen johto val­it­see mielu­um­min keräi­lyn kuin suo­ran keskustelun asi­as­ta joka on ensisi­jas­sa pelkästään Suomen ja Venäjän väli­nen ja perus­tuu keskinäiseen sopimuk­seen, vaikkakin Venäjä sopimus­ta nyt räikeästikin rikkonut.

        Jos kyky ja uskallus läh­estyä vastapuol­ta suo­raan puut­tuu, niin ei ihme jos tilanteet eskaloitu­vat ja ratkaisut mutkistuvat.

    2. Kun provoisoidaan, ei kan­na­ta provosoitua. Van­ha viisaus, joka nähtävästi ei kuu­lu hal­li­tuk­semme toim­intat­apoi­hin. Nyt on provosoidut­tu muu­tamista pyöräil­i­jöistä ihan kunnolla. 

      Näitä on nyt luvas­sa var­masti lisää avoimek­si jäte­ty­ille raja-asemille ker­ta hal­li­tus nieli syötin koukkuineen.

      Tätä tanssia Venäjä osaa pela­ta, hölmöä on ollut lähteä siihen mukaan. Se tulee kat­so­maan kuin­ka ylim­i­toitet­tu­ja toimia se onnis­tuu Suomelta heruttelemaan.

    3. Venäjän kanssa on jo sovit­tu, miten raja­muodol­lisu­udet hoide­taan. Toinen osa­puoli on uno­htanut yht’äkkiä nou­dat­taa sitä. Ilmeis­es­ti ulko­min­is­ter­iöl­lä ei ole harhaku­vitelmia Venäjän aiko­muk­sista ja halus­ta nou­dat­taa sovit­tu­ja pelisään­töjä. Vaatii aikamoista lapsenuskoa kuvitel­la, että mikään sopimus Venäjän kanssa pitäisi. Näin on ollut voimas­sa 2014 alka­en, jol­loin Venäjä pal­jasti kort­tin­sa. Ahneet liikemiehet eivät sitä tajun­neet, eikä Niin­istö. Pres­i­den­til­lä oli kova tarve saa­da keskusteluy­hteys Venäjään, aivan kuin kyseessä olisi väärinkäsi­tys. Jotenkin Niin­istö sai raa­hat­tua Putinin Suomeen vierailulle, jos­sa sovit­ti­in jotain transpon­dereista. Asia on sen jäl­keen vis­usti uno­hdet­tu. Niin­istön seu­raa­va sekoilu oli Putinin ja Trumpin tapaamis­esen jär­jestämi­nen. Kysyykää itseltänne, mis­tä ihmeestä niiden piti oikein sopia keskenään, jos­ta olisi voin­ut olla pien­in­täkään hyö­tyä Suomelle. Ei tule mieleen. Lop­putu­loshan oli odotet­tu. Trump loisti tyy­tyväisenä kameroiden edessä ja nöyryyt­ti USA:sta, tämä kaik­ki Niin­istön järkeilyn tuloksena.

      1. Kum­masti vaan Niin­istöä on hehkutet­tu NII­I­i­i­in hyvänä pres­i­dent­tinä. Toden­näköis­es­ti aika mus­taa tämänkin kil­ven. Aivan saam­a­ton henkilö, tyyp­illi­nen kokoomus­lainen, jot­ka osaa­vat olla vain pääo­man ja suuryri­tys­ten hanslankareita.

  10. Onko puun laatu heikom­pi kesäl­lä hakat­tuna ja mik­si? Suurin osa tukkipu­us­ta on joka tapauk­ses­sa kuiv­aa sisäosaa, jos­sa vesi ei kier­rä kesäl­läkään. “Van­han kansan” mielestä kyl­lä kuun vai­hekin vaikut­taa asiaan!

    Entä ovatko markki­na­hakku­ut kausit­taisia? Kyl­lä ovat, mut­ta niin päin että talvel­la hakataan edelleen enem­män kuin kesäl­lä. Tehtaat tarvit­se­vat puut tuor­eina, joten jonkin ver­ran puu­ta hakataan jokaise­na kuukaut­e­na. Kesäl­lä hakataan kan­tavia kiven­näis­maan kohtei­ta ja talvel­la enem­män pehmeitä mai­ta, eli turve­mai­ta jot­ka hoitu­vat helpom­min kun maa on roudas­sa. Kevääl­lä hakataan jonkin ver­ran varas­toon, kos­ka kelirikkoaikana kaikille teille ei pääse puukuormia hakemaan.

    Linkin kuvas­ta näkyvät hakku­umäärät viimeisen kol­men vuo­den ajalta.

    http://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-markkinahakkuut/puun-markkinahakkuut-elokuu-2023

  11. Met­sä­työt ja etenkin puiden kor­juu talvisin on ainakin eteläisessä Suomes­sa nykyään han­kalaa, kun maa ei jäädy entisel­lä lail­la. Maapo­h­ja on syksy­isin ja talvisin vetistä ja kor­juukoneista jää pahat painu­mat maas­toon, syn­tyy korjuuvaurioita.

  12. “Met­sän kor­ju­us­sa kaudet ovat jopa vai­h­ta­neet paikkaa. Ennen työt keskit­tyivät talvikuukausik­si, nyt sulan maan aikaan. Puun laatu kär­sii, sil­lä talvel­la kaadet­tu puu on kuivempaa.”

    Mis­tähän kahvi­huoneesta noin perätön­tä tietoa on saatu jaet­tavak­si muillekin met­sä­talout­ta ymmärtämättömille?

    1. Tieto on peräisin lehtiar­tikke­lista, joka käsit­teli kausi­työt­tömyyt­tä. Se kos­ki moni­toimikonei­den käyt­töä, jota lumi hait­taa. Ilmeis­es­ti kaik­ki met­sien kaa­to ei todel­lakaan keski­ty sulan maan aikaan.

      1. Siinä lehti­ju­tus­sa lie­nee puhut­tu Lapin alueen met­sätöistä. Siel­lä on talvel­la usein yli metri lun­ta, eikä met­sä­työkoneet pär­jää upot­tavis­sa pak­su­is­sa hangis­sa. Etelä-Suomes­sa, jos­sa lumipeite on paljon mata­lam­paa, tilanne on päin­vas­toin, eli etelässä painavien met­sä­työkonei­den osalta on jopa etua siitä, että maa on talvel­la roudas­sa ja kan­taa parem­min kesäaikaan upot­tavis­sakin maas­tois­sa. Kesäa­jas­ta lin­tu­jen pes­imäkausi on nykyään sel­l­aista aikaa, jol­loin monin paikoin ei met­siä juuri kaataa saa.

  13. Lehdis­tössä on näköjään nyt ollut otsikoi­ta siitä, että turku­lais­es­ta rav­in­to­las­ta irti­sanou­tui ker­ral­la peräti ainakin 13 työn­tek­i­jää sen jäl­keen, kun työ­nan­ta­ja oli alka­nut edel­lyt­tää, että noin 20–30 työ­tun­nin sijaan työvi­ikkoon kuu­luisi keskimäärin 30–37,5 tun­tia kol­men viikon työvuorok­ier­ron keskiar­volukuina. Link­ki uutiseen:

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ca4a834d-136e-4500–90a1-d9742c20b66d

    Jutus­sa nos­tet­ti­in esi­in, että 20–30 työ­tun­nin viikkoa ovat halun­neet tehdä etenkin opiskelijat. 

    Työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta kovin lyhy­taikaiset osa-aikaisu­udet ovat har­voin eri­tyisen kan­nat­tavia. Vaik­ka tun­tikus­tan­nus osa-aikatöis­sä voi olla edulli­nen, hallinto on sitä työl­listäväm­pää, mitä enem­män henkilöitä henkilöstö­palapelis­sä mukana on, ja työ­nan­ta­jalle mon­et työ­suhdeku­lut juok­se­vat niin palkan­lasken­nan kuluista, työ­vaateku­luista kuin vaikka­pa työter­veyshuol­lostakin kuitenkin aika lail­la yhtä isoina osa-aikai­sista työn­tek­i­jöistä kuin täysi­aikai­sis­takin, mitä aina ei muisteta.

    1. “Lehdis­tössä on näköjään nyt ollut otsikoi­ta siitä, että turku­lais­es­ta rav­in­to­las­ta irti­sanou­tui ker­ral­la peräti ainakin 13 työn­tek­i­jää sen jäl­keen, kun työ­nan­ta­ja oli alka­nut edel­lyt­tää, että noin 20–30 työ­tun­nin sijaan työvi­ikkoon kuu­luisi keskimäärin 30–37,5 tun­tia kol­men viikon työvuorok­ier­ron keskiarvolukuina.”

      Onnek­si koh­ta Kokoomuk­sen ja Orpon ideaalin mukaises­sa Suomes­sa täl­läiset joukkoir­ti­sanou­tu­miset lue­taan lait­tomak­si työtaistelutoimeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.