Hernesaaren autopaikat

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Her­ne­saaren kaa­van, kos­ka alueel­la asu­vien autoil­i­joiden pääsy pois alueelta ruuhk­ista kär­simät­tä ei olisi onnis­tunut. En tiedä, mil­lä osaamisel­la KHO tämän päät­te­lyn teki, kos­ka Helsin­gin kaavoit­ta­jat eivät uskoneet alueelle muut­ta­van kovin paljon autos­ta riippuvaisia.

Tämä joh­tui siitä, että oli päätet­ty nou­dat­taa alueel­la markki­nae­htoista pysäköin­tiä. Se tarkoit­taa, että autopaikko­ja raken­net­taisi­in vain niin paljon kuin oli halukkai­ta paikan osta­maan, eikä autopaikko­jen hin­to­ja tääl­lä sub­ven­toitaisi niin, että autot­tomat joutu­vat mak­samaan autopaikoista, joi­ta eivät tarvitse. Alueel­la pysäköin­nin jär­jestämi­nen on hyvin kallista. Autopaik­ka mak­saa selvästi enem­män kuin auto. Sen uskot­ti­in vähen­tävän auton käyttöä.

Tätä on kokeil­tu töölöläisil­lä. Töölössä on kyl­lä puoli-ilmainen asukaspysäköin­ti, mut­ta paikat eivät riitä alku­unkaan. Tämä on johtanut siihen, että tämän kokoomus­laisen kaupungi­nosan koti­talouk­sista enem­mistö on autot­to­mia. Paikan pysty­isi kyl­lä vuokraa­maan kau­pal­lis­es­ta pysäköin­ti­laitok­sista ja jopa halvem­mal­la kuin suun­nitel­lus­sa Her­ne­saa­res­sa, mut­ta töölöläi­nen on mielu­um­min ilman autoa. Mik­si Her­ne­saaren asukkaat oli­si­vat eri­laisia? Kata­janokalla on koke­muk­sia samas­ta. Siel­läkin olisi tar­jol­la mak­sullisia mut­ta edullisia autopaikko­ja, mut­ta eivät mene kau­pak­si. Jugend-Kata­janokalla har­val­la on auto, eikä se johdu mitenkään alueen slummiutumisesta.

Jos olete­taan korkeim­man hallinto-oikeu­den tavoin, että enem­mistöl­lä, san­o­taan vaik­ka 70 pros­en­til­la Her­ne­saaren koti­talouk­sista olisi auto ja että liiken­ney­htey­det riit­tävät vain 1900 autoil­i­jan tarpeisi­in. Tämän mukaan 4000 asun­non sijas­ta pitäisi siis asun­to­jen määrää laskea niin, että 1900 autopaikkaa riit­tää, eli asun­to­jen määrä pitäisi laskea 4000 asun­nos­ta 2700 asun­toon ja lop­ut 1300 koti­talout­ta voivat muut­taa vaik­ka Kor­soon. Jos asun­toa kohden on kak­si asukas­ta, tule­va asukasluku lask­isi 8 000 asukkaas­ta 5 400 asukkaaseen.

Tarkastel­laan kolmea vaihtoehtoa

  1. Raken­netaan 300 miljoon­al­la eurol­la tun­neli Her­ne­saares­ta Länsiväylälle
  2. Las­ke­taan asun­to­jen määrää 2700 asun­toa eli asukasluku 5400 asukkaaseen
  3. Tehdään alueesta vähäau­toinen niin, että 4000 asun­toa kohden on ”vain” 1900 autoa – siis kuitenkin paljon enem­män kuin muual­la kantakaupungissa.

Vai­h­toe­hto 1 voidaan jät­tää laskelmista pois hel­posti. Tarvi­taan siis 300 miljoon­aa euroa, jot­ta alueelle mah­tu­isi 1000 autoa enem­män. Yhtä autoa kohden hin­ta olisi 300 000 euroa. Jokin raja nyt sentään.

En löy­dä yhtään argu­ment­tia, jon­ka mukaan vai­h­toe­htoa 2 olisi parem­pi kuin vai­h­toe­hto 3. Vaik­ka auton omis­ta­jia ei mah­du enem­pää, mil­lä logi­ikalla pitäisi sik­si rajoit­taa autot­tomien koti­talouk­sien määrää? Sel­l­aista kateud­es­ta nou­se­vaa perustelua en hyväksy, että jos min­ulle ei löy­dy sieltä sopi­vaa asun­to­ja, ei sinne kukaan muukaan saa muuttaa.

Kaupunkiym­päristölau­takun­ta on valin­nut vai­h­toe­hdon 3. Se esit­tää kaavaan mak­sim­imäärää autopaikoille. Hyvä niin.

Oma veikkauk­seni on, että tuo rajoi­tus on teho­ton. Markki­nae­htois­es­ti ei syn­ny edes tuo­ta määrää autopaikko­ja. Eivät töölöläisetkään halua mak­saa markki­nahin­taa pysäköin­nistä vaan ovat mielu­um­min ilman autoa ja käyt­tävät sen sijaan fil­lar­ia, tak­sia ja auton vuokraus­ta sekä ratikoita.

 

20 vastausta artikkeliin “Hernesaaren autopaikat”

  1. Se ske­naario jos­sa isom­paa ruuhkau­tu­mista tapah­tui, oli sel­l­ainen jos­sa oli oletet­tu että tulevil­la her­ne­saare­laisil­la on 2500 autoa. Kos­ka jos hei­dän auton­o­mis­tuk­sen­sa on saman­laista kuin helsinkiläisil­lä keskimäärin, niitä olisi tuon ver­ran. Jos her­ne­saare­laisil­la taas olete­taan ole­van saman ver­ran auto­ja kuin naa­puris­sa Punavuores­sa asukkail­la keskimäärin, niitä olisi 1400. Nyt siis laitet­ti­in raja 1900, ja on hyvin epä­to­den­näköistä että ne kaik­ki raken­netaan, sijain­nin ohel­la sel­l­ainen asia kuin 30 000 — 70 000 € omakus­tan­nehin­ta paikkaa kohden rajoit­taa tehokkaasti kysyntää.

    Sel­l­aiset asi­at kuten kysyn­tä ja tar­jon­ta, auton­o­mis­tuk­sen suuret alueel­liset vai­hte­lut, ja stres­sitestin kon­sep­ti on kuitenkin juris­tille vierai­ta ja vaikeita. 

    Mut­ta se mikä tässä on minus­ta aivan val­ta­va jut­tu on se että jos ja kun tämä ote­taan ennakkopäätök­senä: Joka ikisen kaa­van, jos­sa on merkit­tävä määrä uusia asukkai­ta, asial­lis­es­ti tehty liiken­ne­selvi­tys ker­too että autoli­iken­teen ruuhkau­tu­mi­nen kas­vaa merkit­tävästi. Kos­ka tiev­erkon vas­taa­va kas­vat­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti ja tilal­lis­es­ti real­is­tista. Ellei auto­jen määrä rajoite­ta taval­la tai toisel­la. Yksi on ruuhka­mak­sut, joi­ta ei saa käyt­tää, joten käteen jää se toinen eli pysäköin­tipaikko­jen määrän rajoit­ta­mi­nen. Tämä kos­kee esimerkik­si tuoret­ta Van­taan yleiskaavaa, tai Pohjois- ja Kes­ki-Espoon osayleiskaavaa. Niistä ei vaan kukaan keksinyt tuol­la perus­teel­la valit­taa, jatkos­sa kyl­lä keksii.

  2. >“Vai­h­toe­hto 1 voidaan jät­tää laskelmista pois hel­posti. Tarvi­taan siis 300 miljoon­aa euroa, jot­ta alueelle mah­tu­isi 1000 autoa enem­män. Yhtä autoa kohden hin­ta olisi 300 000 euroa. Jokin raja nyt sentään.”
    pis­tetään vähän huumoriksi.

    kyl­lähän nyt jon­nekin suomeen tarvi­taan ökyau­toil­i­joidan asuin­paik­ka, 1000 fer­raria, mclare­nia, lam­borgh­inia tai muu­ta vain suomeen. hel­posti löy­tyy 300000 euroa per auto. ja nehän ilomielin mak­saa noin 20 euron tun­ne­li­mak­su­ja. siel­lä sit­ten saa nämä fer­rar­it ja muut kur­vail­la kil­paa tun­nelis­sa. sit­ten jos liikkuu yksi mer­su tai jaguar, nyt hävet­tää lam­bon ja muiden ajajia.

  3. Kos­ka olen­naista on kuitenkin rak­en­taa asun­to­ja jot­ka menevät kau­pak­si tai joi­hin löy­tyy halu­tusti asukkai­ta niin sil­loin asi­aa kan­nat­taa tarkastel­la siitä lähtöko­hdas­ta, ei auto­jen määrästä läh­tien. Eli on pohdit­ta­va ensik­si kuin­ka pienel­lä automääräl­lä alue saadaan täyt­tymään asukkail­la ja muil­la toim­i­joil­la halu­tu­tul­la asukas­määräl­lä ja vas­ta sen jäl­keen ratkot­ta­va pysäköin­ti ja liiken­ner­atkaisu­ja autoille. Ja jos yhtälö näyt­tää että automäärä ei mah­du järkevästi ja kus­tan­nuste­hokkaasti niin sit­ten pitää vaan pienen­tää tavoitel­tua asukas­määrää kunnes löy­tyy sopi­va määrä joka mah­tuu alueelle aiheut­ta­mat­ta kohtu­ut­to­mia kus­tan­nuk­sia Helsin­gin liiken­nejär­jeste­ly­ille. Siitä vaan iteroimaan! Toki samal­la muu­tu­jana voi käyt­tää myös eri­laisia hinnoittelumalleja.

    1. Tämä pohd­in­ta­han jätetään markki­nae­htoises­sa pysäköin­nis­sä rak­en­ta­jalle, jolle se luon­tev­asti kuu­luu. He voi ihan itse päät­tää kuin­ka paljon on tarpeen investoi­da autopaikkoi­hin, sen sijaan että tätä pähk­isi poli­itikot ja virkamiehet. 

      Helsingis­sä ei ole mitään mak­simis kuin­ka paljon pysäköin­tipaikko­ja saa asuin­taloon rak­en­taa. Ei sil­lä tee mitään, raken­nuskus­tan­nuk­set ovat ihan riit­tävä pidäke, olisi turhaa sään­te­lyä. Kuten määräyk­set vähim­mäis­määristä ovat.

      KHO:n sekoilun tulok­se­na nyt sit­ten Her­ne­saa­reen poikkeuk­sel­lis­es­ti tulee mak­simi­nor­mi, mut­ta se on käytän­nössä kuol­lut kir­jain kos­ka mak­si­mi ylit­tää toden­näköisen markki­nakysyn­nän suu­ru­us­lu­okkaa 50%.

      1. Kyl­lä se vaan on niin että kaavoituk­ses­ta vas­taa kaupun­ki. Sen intres­sis­sä ja vas­tu­ul­la on myös laa­tia siitä sel­l­ainen ettei se aiheuta kohtu­ut­to­mia kus­tan­nuk­sia veron­mak­sajille esimerkik­si liiken­nejär­jeste­ly­jen ja muun infran muo­dos­sa. Se pitää muis­taa etteivät markki­nat niitä hoida.

      2. AKK: “Kyl­lä se vaan on niin että kaavoituk­ses­ta vas­taa kaupunki.”

        Kaavoituk­seen voi ihan hyvin jät­tää raken­nut­ta­jille valin­nan­varaa. Markki­navoimat sit­ten ohjaa­vat heitä. Toisin on kaupun­gin virkami­esten ja poli­itikko­jen kanssa. He eivät yritä ennus­taa, paljonko autopaik­ka vaikut­taa asun­non arvoon.

    2. AKK: “on pohdit­ta­va ensik­si kuin­ka pienel­lä automääräl­lä alue saadaan täyt­tymään asukkailla”

      Sanois­in, että aika triv­i­aal­isti tähän riit­tää 0 autoa (jos siis puhutaan vain asukkaiden autoista).

      “Ja jos yhtälö näyt­tää että automäärä ei mah­du järkevästi ja kus­tan­nuste­hokkaasti niin sit­ten pitää vaan pienen­tää tavoitel­tua asukas­määrää kunnes löy­tyy sopi­va määrä joka mah­tuu alueelle”

      En näe, mik­si ainakaan kaupun­gin virkami­esten tai poli­itikko­jen pitäis alkaa täl­laista arvaile­maan. Mielestäni tän voi jät­tää raken­nut­ta­jien huoleksi.

  4. Kokoomus ottaa asi­ak­seen kaataa tämäkin ratkaisu, vaik­ka menisi asun­not, asukkaat ja vaik­ka olisi tärkeää saa­da rak­en­t­a­mi­nen parhail­la paikoil­la käyn­ti­in raken­nusalan rom­ah­duk­sen takia. Ja sit­ten haukkuu mui­ta siitä etteivät ymmär­rä talout­ta ja ovat kaikkea vas­taan. Kale­va kokoaa var­maan jo joukko­ja valit­ta­maan yhä uud­estaan ja menee taas vuosia hukkaan.

  5. Jotenkin rohke­nen epäil­lä, että Her­ne­saaren demografi­as­ta ei kuitenkaan tule Jugend-Skat­tan kaltaista, oli auto­ja sit­ten minkä ver­ran tahansa. Eikä atmosfääristä.

    1. Ja tämä on ongel­ma. Kun Hernari­in tulee tuet­tu­ja seiniä, sinne tulee myös väk­isinkin asukkai­ta, joiden ark­ili­ikku­mi­nen on alueen liiken­nejär­jeste­lyi­den kannal­ta epäop­ti­maal­ista. Arpa­jaisvoit­to­jen myötä ihmiset ovat valmi­ita suurem­pi­in kom­pro­mis­sei­hin asuin­paikkansa suh­teen kuin jos arpa­jaisvoit­to­ja ei olisi jaos­sa. Niemen­nokat ovat yksiselit­teis­es­ti paikko­ja, johon ei tarvi­ta sairaan­hoita­jia, opet­ta­jia tai mui­ta lähi­työtä teke­viä enem­pää kuin heitä sinne markki­nae­htois­es­ti haluaa.

      Lisäk­si 7000 tuhat­ta asukas­ta on aika vähän hyvi­in lähipalvelui­hin ja varsinkin, jos kaik­ki näistä eivät ole varakkai­ta, vaan mukana on tulo­jen pienu­u­den perus­teel­la asukkaak­si valittuja.

      Tuet­tu asum­i­nen on kaupunki­rak­en­teen kannal­ta mon­elta osin todel­la huono asia, mut­ta kos­ka kulut ovat piilos­sa, se ei saa ansait­se­maansa huomiota.

  6. Eikö Her­ne­saar­ta voi kavoit­taa niin että asukaspysäköin­ti kadun var­rel­la on sal­lit­tua, ellei sit­ten lunas­ta itselleen kallista hallipaikkaa?

    1. Ei voi. Se tarkoit­taisi, ettei lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in olisi mitään mah­dol­lisu­ut­ta, kos­ka kadun­var­si­paikat oli­si­vat auto­jen pitkäaikaissäilöy­tyk­sen käytössä, eikä kadun var­teen pysäköi­dyn auton vaiku­tus tei­den ruuhkau­ut­miseen ole mitenkään vähempi.

      1. Mik­si se sit­ten on mah­dol­lista muis­sa kaupungi­nosis­sa? Ne jot­ka omis­ta­vat auton pysäköivät sen kadun var­teen yleen­sä klo 18:00–8:00. Lyhy­taikaisten paikko­jen tarve on usein 8:00 — 18:00 ja niiden käyt­töä voidaan rajoit­taa ajal­lis­es­ti kiekkopakol­la tai mak­samal­la pysäköinnistä.

      2. Helsin­gin niemel­lä pysäköin­ti on kadun­var­sil­la öisin ilmaista. Ei kuitenkaan klo 18, kos­ka asion­tipysäköin­nille on tarvet­ta paljon myöhem­min. Eloku­vat esimerkiksi.

      3. Her­ne­sa­reen ei tai­da eloku­vateat­te­ria tul­la? Ja rav­in­toloi­hin ei yleen­sä kul­je­ta autol­la, Suomes­sa ei suvai­ta suuren mail­man tapaan juop­uneena ajamista. Jos on jotain muu­ta ajan­vi­etet­tä esim urheilua niin urheilu- tai ajan­vi­etepaik­ka jär­jestää omat pysäköin­tipaikat sitten.

  7. Kallis­tu­isin vai­h­toe­htoon 2 (=vähem­män asukkai­ta). Miksi?

    Vai­h­toe­hto 3 (paljon asukkai­ta, vähän auto­ja) olisi ideaal­i­maail­mas­sa real­is­tisin. Valitet­tavasti Helsin­gin nykyi­nen aluer­ak­en­tamisosaami­nen ei mah­dol­lista täl­laises­sa onnistumista. 

    Esimerkik­si käy Jätkäsaari. Saaren “Kampin puolel­la” palve­lut valmis­tu­i­v­at suun­nilleen synkro­nis­sa talo­jen kanssa. “Laut­tasaaren puolel­la” taas raken­net­ti­in ensin talot. Kun asukkaat muut­ti­vat sisään, alet­ti­in hil­jalleen käyn­nis­tel­lä infran ja palvelu­iden pohtimista. Talo­jen parkki­hal­lit täyt­tyivät het­kessä, ja asukkaat ajel­e­vat ostok­sille Ruo­ho­lah­teen, Laut­tasaa­reen ja Tapi­o­laan. Ken­ties tilanne voi muut­tua 5–10 vuo­den kulues­sa, jos alueelle saataisi­in edes lähi-Alepa.

    Kun raken­netaan ensin asun­not ilman palvelu­ja, ja sit­ten hil­jalleen joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja ehkä jon­ain päivänä päivit­täis­palveluitakin, saadaan Van­taan Kivistöä muis­tut­tavaa kaupunki­raken­net­ta. Tok­i­han Her­ne­saaren voisi rak­en­taa 1–2 “lohkona” ker­ral­la valmi­ik­si asun­toi­neen, palveluineen ja infroi­neen. Valitet­tavasti en usko, että tämä on realistista.

      1. Hyvä huomio — näin käsit­tääk­seni onkin. Parkkilu­o­la vaan sijait­see Jätkäsaaren valmi­ik­si raken­netul­la “Kampin puolel­la”, jos­ta löy­tyvät päivittäispalvelutkin. 

        Saaren itäpuolelta on hel­posti 600m-1km käve­ly tuonne parkki­hal­li­in. Itäpuolen kort­telei­hin on toteutet­tu pihakan­si­halle­ja kort­telei­den alle. Neljän kort­telihallin otan­nan perus­teel­la paikat ovat 100% käytössä, vaik­ka yhtiöis­sä parkki­nor­mi on käsit­tääk­seni 0,6–0,7 paikkaa per asunto.

      2. Se parkki­nor­mi on siis min­imi­nor­mi. Olisi saanut rak­en­taa enem­mänkin, jos halu­aa, mut­ta taloy­htiöt eivät ole halunneet.

  8. Ennen kuin alkaa kiihkoil­la, kan­nat­taa lukea esim HS:n pääkir­joi­tus 22.9.2022 aiheesta. Itse olen alka­nut miet­tiä eläkepäiviksi palu­u­ta Tapi­o­laan, Hgin ahdis­ta­van kaupunkisu­un­nit­teluilmapi­irin vuoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.