Hyvinvointialueilta puuttuu noin puolitoista miljardia euroa. Miten tämä voi mennä noin huonosti?
Keskityn tässä terveydenhuoltoon, koska tunnen sen paremmin. Sosiaalipuoli on aivan oma tarinansa.
Suomi yrittää taloudellista ihmettä
Suomen terveydenhuoltomenot ovat suhteessa BKT:hen selvästi alemmat kuin vertailukelpoisissa maissa. Meitä halvemmalla selviävät ovat meitä köyhempiä. Yleensä on niin, että maan vaurastuessa terveydenhuoltoa arvostetaan enemmän ja siihen käytetään enemmän rahaa. Tästä säännöstä poiketen Irlanti selviää terveydenhuollostaan huomattavan halvalla.
Aiemmin oli erittäin selvää, että terveydenhuolto tulee selvästi kalliimmaksi maissa, joissa terveydenhuolto perustuu vakuutuksiin ja yksityiseen terveydenhuoltoon. Tämä ero on viimeisen 20 vuoden aikana lieventynyt selvästi.
Aikamoisia fakiireja meidän on oltava, jos yritämme nykyisistä menoista vielä karsia pois 1,5 miljardia, eli BKT-osuutena 0,5 % yksikköä. Tästä muuten puolet johtuu hoitajien palkkaratkaisusta. Hallitus näyttää ajattelevan, että hoitajien palkankorotukset rahoitetaan vähentämällä hoitoa.
Tähän on sanottu, että Suomessa on selvittävä terveydenhoidosta halvemmalla, koska meillä hoitajat suostuvat tekemään töitä niin huonolla palkalla. Tämä etu on häviämään päin.
Suomessa on vanhusväestöä suhteessa työikäiseen väestöön enemmän kuin melkein kaikissa muissa maissa. Tämän mukaan olisi siis luonnollista, että meillä terveydenhuoltoon käytettäisiin suhteessa enemmän eikä vähemmän rahaa suhteessa BKT:hen kuin muissa maissa.
Palkkojen harmonisointi
Hyvinvointialueiden synnyttämisen yhteydessä harmonisoitiin palkat kunkin hyvinvointialueen sisällä. Se oli kuulemma juridinen välttämättömyys. Samasta työstä saman työnantajan on maksettava samaa palkkaa. Palkat vaihtelivat sitä ennen suuresti niin, että alueilla, joilla asuminen oli kalliimpaa maksettiin enemmän. Tämän jälkeen kalliista asumisesta pitää korvata sielläkin, missä asuminen ei ollut kallista. Sitä en tiedä, harmonisoitiinko myös lääkärien palkat. Maksettiinhan lääkäreille syrjäseutulisää korvaukseksi syrjäseudulla asumisesta.
Tämä palkkojen harmonisointi tuli varsin kalliiksi, mutta toisaalta hoitajien palkoissa oli korjattavaa. Nyt syntyi kuitenkin uusi ongelma. Hoitajien palkat olivat nyt samat siitä riippumatta, mitä asuminen alueella maksoi. Siitä on epäselvyyttä, voiko tämän jälkeen palkkoja nostaa kallin asumiskustanusten alueilla nostamatta niitä kaikkialla. Super sanoo, että toki heille saa maksaa kalliinpaikan lisää, mutta mikä juridinen välttämättömyys sellainen on, joka on välttämätöntä vain 1.1.2023, mutta ei päivääkään sen jälkeen.
Epäselvyys asiasta on tuottanut vuokratyövoimaongelman, tai on ainakin osa sitä. Jos Tapiolaan ei voi houkutella hoitajia korkeammalla palkalla maksamatta sitä myös Hangossa, ongelman voi kierttää vuokraamalla työvoimaa. Vaikka tämä ei olisi seurausta juridisesta pakosta harmonisoida palkat, harmonisointipainetta on myös saman sairaalan sisällä, jos työvoimapulaa yritetään taklata maksamalla uusille tulokkaille enemmän kuin vanhoille. Kannattaa maksaa huikeasti enemmän vuokratyövoimalle kuin maksaa vähän enemmän kaikille.
Nyt olemme joka tapauksessa tilanteessa, jossa yksityiset houkuttelevat henkilökuntaa helpommilla työoloilla julkisista sairaaloista ja vuokraavat sen sitten kiskurihinnalla takaisin. Jostain syystä hallitus haluaa antaa yksityisille vielä taloudellista avustusta tähän terveydenhuollon menoja kasvattavaan toimintaan. Tyhmiä vai pahoja? Kokoomuslaisia en pidä tyhminä, perussuomalaisia en tunne riittävästi.
Säästöt eivät onnistu pehmeällä budjettirajoituksella
Ajatus budjettikurin käytöstä säästökeinona on huono. Kun valtio jakaa ensin rahat jonkin periaatteen mukaan hyvinvointialueille, nämä jakavat sitä edelleen pienemmillä rahamomenteilla ja ne taas pienemmille, kaikilla osapuolilla on tarve keksiä syitä siihen, miksi nämä juuri tarvitsevat rahaa enemmän, eikä missään ole motivaatiota keksiä tapoja selvitä pienemmällä rahalla. Säästömahdollisuudet on helpointa havaita ruohonjuuritasolla, mutta kuka on niin hölmö, että nostaa kätensä, kun kysytään kuka tulisi toimeen vähemmällä rahalla? Siitä saa palkinnoksi vain oman budjetin pienentymisen ja asioiden muuttuminen ankeammiksi.
Tämän vuoksi koko organisaatio pitäisi muuttaa nettobudjetoiduiksi yhtiöiksi, ellei peräti osakeyhtiöiksi. Joku voisi ajatella, että luovutaan julkisista organisaatoista, ja aletaan ostaa palveluja yksityisiltä, mutta kokemus ei puolusta tätä. Missä näin on tehty, lopputulos on ollut hyvin kallis. Sitä saa mistä maksaa, eikä missään ole keksitty, miten maksaa terveydenhuollosta järkevästi. Jotain voidaan kyllä tehdä, mutta en mene tässä kirjoituksessa tähän aiheeseen tätä selvemmin.
Pahimmillaan tämä budjettirajoite on kuitenkin hyvinvointialueiden tasolla, koska siinä tulevat mukaan vielä alueen työpaikat. Jos jokin Laita-Suomen hyvinvointialue kertoisi, että me pärjäämme vähemmällä, tuloksena olisi työpaikkojen ja verotulojen väheneminen. On jokaisen isänmaallinen velvollisuus osoittaa, että me tarvitsemme tänne lisää rahaa. Niinhän saa alueelleenkin lisää elinvoimaa.
Tätä ongelmallinen malli on nimeltään pehmeä budjettirajoitus: ensin annetaan tietty määrä rahaa, mutta kun se ei riitä, valtion on annettava lisää rahaa. Näin on jopa eduskunta päättänyt.
Kaikki hyvinvointialueet ja lisäksi HUS ovat ilmoittaneet, etteivät ne tule annetulla rahalla toimeen. Käsi ylös kuka on yllättynyt?
Tämän takia kannatan maakuntaveroa. Nyt kun hyvinvointialue ei pärjää annetulla rahalla, sillä on annettava lisää ja alueen elinvoima kasvaa. Kaikki alueella hurraavat. Jos pitäisikin nostaa maakuntaveroa, enää ei rahoja tuhlaavia päättäjiä hurrattaisikaan.
Ymmärrän, että Keskusta kannattaa tällaista mankumismallia, mutta miten kokoomuksessa ollaan näin hölmöjä?
Tehotonta käyttöä
Käytetäänkö meillä henkilökuntaa tehottomasti? Vähän tuntuu oudolta, että meillä on pulaa hoitajista, vaikka heitä on paljon enemmän kuin useimmissa muissa maissa suhteessa asukaslukuun. Toinen ryhmä, joita on paljon, on psykiatrit, vaikka juuri heidän pulastaan huudetaan kovimmin.
Kysyin tätä HUS:n hallituksessa, kun psykiatrian alaa esiteltiin hallitukselle. Vastaus oli, että psykiatrin työajasta menee 75 % kirjelmöintiin Kelan kanssa.
Hallinnollista työtä lisätään erilaisilla määräyksillä jatkuvasti. Osa siitä liittyy kela-korvauksiin, sairauseläkkeisiin ja sairauslomiin, mutta kasvava osa sen varmistamiseen, että syyllinen löytyy hoitovirheen sattuessa. Hoitovirheitä tietysti tulee enemmän, kun hoitamiseen jää aikaa vähemmän. Tätä hallinnollista työtä pitäisi yksinkertaisesti vain vähentää.
Hallinnosta on kyllä säästetty, mikä tarkoittaa, että lääkärit tekevät työt, jotka kuuluisivat sihteereille. Ei hyvä.
”Rationalisoinnin” nimissä samaa potilasta hoitaa saman sairauden takia useampi lääkäri, mikä tarkoittaa, että he joutuvat kaikki paneutumaan saman potilaan tilanteeseen. Kannatan voimakkaasti perusterveydenhuollossa omalääkärijärjestelmää, vaikka se tarkoittaa, että lääkäri ei ole koko ajan maksimaalisesti työllistetty.
Meillä käytetään paljon resursseja kuolinsyyn selvittämiseen. Monissa maissa vanhuuteen kuolevan lopullista kuolinsyytä ei selvitetä, ei edes kuningattaren kohdalla. Ihminen voi kuolla myös vanhuuteen.
Objetiivisia menopaineita
Terveydenhuollon menopaineita kasvattaa kaksi vääjäämätöntä trendiä, joista väestön vanheneminen on selkein, mutta näistä kahdesta pienempi.
Lääketieteen kehittyminen lisää menoja paljon enemmän. Nyt voidaan hoitaa suurin kustannuksin monia sellaisia, joille ei aiemmin voitu tarjota kuin lohtua. Tälle valtiovaranministeri ei voi oikein mitään.
Entä jos hoidettaisiin vähemmän?
Lista terveydenhuoltomenoista osoittaa, että paljon halvemmalla voi päästä. Turkki esimerkiksi selviää puolta halvemmalla Suomeen nähden. Tämä ei selity tehokkuudella eikä edes pienellä vanhusten määrällä, vaan sillä, että vain rikkaat saavat kallista hoitoa.
Jos ollaan oikeasti sitä mieltä, että Suomessa tulee käyttää rahaa terveydenhuoltoon selvästi vähemmän kuin vertailukelpoisissa maissa, ainoa tapa tehdä tämä on päättää, että kovin kalliita hoitoa ei anneta – tai siis ei anneta kuin itse maksaville, sillä ei niitä tietenkään kieltää voi.
Tämä kuulostaa monen korvissa karmealta, mutta tietoinen kalliiden hoitojen pois priorisointi on parempi kuin irrationaalinen potilaiden tappamien jonoihin. Silloin jää antamatta myös hyvin kustannustehokasta hoitoa.
Rationaalisen priorisoinnin kriteerinä suosituin on säästyneen (terveen) elinvuoden hinta. Jos tätä käytettäisiin kriteerinä, se osuisi kovimmin minun ikäisiini, joiden hengen kallis hoito voisi kyllä sillä kertaa pelastaa, mutta elinvuodet eivät siitä niin paljon lisääntyisi.
Tästä pitäisi kuitenkin rahoittajan ottaa vastuu. On kohtuuton tilanne terveydenhuollon päättäjien kannalta, että lainsäädännöllä luvataan hyvää ja kallista hoitoa kaikille, mutta tosiasiassa sitä ei voida annetun budjetin puitteissa toteuttaa. Typerintä on toimia niin kuin nyt toimitaan: kasvavien jonojen kautta hoidon epääminen sujuu täysin sattumanvaraisesti ja tuottaa siten paljon enemmän menetettyjä elinvuosia kuin saman säästön tekeminen kustannustehottomista hoidoista.
Kaikessa hiljaisuudessa näin on jo alettu toimia. Esimerkiksi uusimpia ja kalleimpia syöpähoitoja ei julkinen terveydenhuolto enää takaa, vaan ne on maksettava itse.
Minä koen oloni epämukavaksi HUS:in hallituksessa. Laki vaatii paljon sellaista, jonka rahakirstun vartijat epäävät.
Jos sitä mieltä ollaan, voidaan päättää, että terveydenhuollon tasoa alennetaan säästöjen aikaansaamiseksi, mutta siitä pitää päättää avoimesti eikä verhotusti budjettirajoitukseksi naamioituna.
Sairaaloiden johtoon ammattihallitus?
Kun nyt tuli puheeksi jäsenyyteni HUS:in hallituksessa, se ahdistaa minua myös toisesta syystä. En koe voivani olla tosiasiallisesti vastuussa yliopistollisen keskussairaalan isoista linjanvedoista. Olin kuusi vuotta Helen oy:n hallituksen puheenjohtaja ja koin varsinkin viimeisinä vuosina, että yhtiö oli hyvin hanskassa. Osakeyhtiön päätöksentekomalli vain on parempi kuin kunnallisen toimielimen hallintomalli.
Osakeyhtiön hallituksessa kaikki ovat yhtiön asialla ja heidän välillään on työnjako osaamisen suhteen. Osakeyhtiön hallituksen jäseniä valittaessa käytetään osaamismatriisia sen varmistamiseen, että osaamisen eri alueet on täytetty. Kunnallisessa elimessä jokainen edustaa jotain intressiryhmää, eikä valittaessa ole laadittu mitään osaamismatriisia hallituksen jäsenistä. Se on iso ero.
Me päätämme HUS:ssa yksityiskohdista ja niistäkin satunnaisesti, mutta meillä ei tosiasiassa ole mahdollisuutta merkittäviin linjanvetoihin, vaikka niitä kaivattaisiin.
Olen istunut aikoinaan myös HYKS:n hallituksessa. Silloin koin, että hallituksesta oli sairaalle pelkkää haittaa. Sillä ei ollut edellytyksiä ohjata toimintaa, mutta kun hallitus kuitenkin oli muodollisesti vastuussa, virkamiesjohto oli sekin vastuusta vapaa ja vältti ikävät päätökset.
Tilanne on nyt paljon parempi kuin silloin, mutta ei silti hyvä. HUS:sta tavallaan puuttuu hallitus, joka pystyisi ohjaamaan ammattijohtoa. Sitä voidaan aina silloin töllöin tarvita.
Pitäisikö sairaala siis olla poliittisen johdon sijasta ammattijohto? Kenties, mutta ammattijohto ei saisi koostua pelkistä lääkäreistä samasta syystä kuin Finnairin hallitustakaan ei ole miehitetty lentäjillä. Lääkäreiden hallitsema sairaala se vasta kalliiksi tulisi.
Lääkärit ovat sitä mieltä, että sairaanhoitopiirin johtoon kelpaa vain lääkäri, mutta kun lääkärit perustivat omilla rahoillaan Mehiläisen, sen johtoon kelpasi ammattijohtaja, ei-lääkäri. Siis ennen kuin se myytin ulos maasta.
Pyydän anteeksi, jos olen tällä loukannut HUS:n hallituksen muita jäseniä, mutta nämä ajatukset minua kovasti vaivaavat.
= = =
Tästä tuli paljon pidempi kuin piti, mutta silti jäi paljon sanomatta. Voi olla, että jatkoa seuraa.
Huomiota:
‑lääkäripula johtaa kovempiin korvauksiin joka johtaa pienempään työaikaan ja lääkäripulaan. Jos lääkärit saataisi ns. normaalisti töihin, ei olisi lääkäripulaa, nyt useimmille riittää hyvään elintasoon osa-aikainen työ.
‑IL/Nurmi kirjoitteli siitä, että oikeastaan voidaan väittää puolustusmenojen kasvun viimeisen vuosikymmenen aikana syöneen sen rahoituspohjan mikä terveyspuolella voisi olla. Ihan hyvä pointti, aika suuria arvovalintoja.
Nuo valitettavat arvovalinnat, jotka puolustusmenoja vaativat lisäämään, on tehty tuolla itänaapurissa, vuosisata toisensa jälkeen.
Hyvinvointialueiden palkkaharmonisaatio on aloitettu selkeimmistä palkkaeroista, mutta harmonisointi on yhä monin paikoin kesken, koska työtehtäviä on niin monenlaisia ja nimikkeiden lisäksi kunkin tehtävän vaativuus pitää arvioida, jotta on selvää, kenellä palkka ei ole harmoninen suhteessa muihin — ja ketkä edes ovat relevantteja verrokkeja. On arvioitu, että palkkaharmonisoinnin valmiiksi saaminen voi viedä parikin vuotta. Sen pidempään ei saakaan ilmeisesti sen käsittely kestää, koska tasa-arvolainsäädäntö. Tulkinnatkin vaihtelevat vielä. Osa tulkitsee lainsäädäntöä nyt niin, että eri erikoisalojen lääkärien palkat, kuten kirurgin ja silmälääkärin palkat saisivat poiketa ainakin jonkin verran toisistaan, mutta moni kuitenkin niin, että erot eivät saisi olla kovin isoja. Tuo tausta ajoi mm. kuuluisaan yli 100 000 €/kk laskutuksen sopimuksen allekirjoittamiseen silmälääkärien osalta eräällä hyvinvointialueella, kun oli katsottu, ettei silmälääkäriä saa omiin riveihin rekrytoida maksaen sitä vähemmän eli kymmeniä tuhansia euroja kuussa, jotteivat kaikki muut erikoislääkärit saisi laillisesti palkkaharmonisaation nimissä vaatia samaa palkkatasoa. Palkkaharmonisaation kustannuksia on siis vielä paljon vasta tulossa lähivuosina, kun selkenee, kenen verrokkipalkkaan ne palkat pitää missäkin tapauksessa lopulta harmonisoida, jottei kukaan ole epätasa-arvoisempi kuin toiset.
Soininvaara kirjoitti:
“Tämän takia kannatan maakuntaveroa. Nyt kun hyvinvointialue ei pärjää annetulla rahalla, sillä on annettava lisää ja alueen elinvoima kasvaa. Kaikki alueella hurraavat. Jos pitäisikin nostaa maakuntaveroa, enää ei rahoja tuhlaavia päättäjiä hurrattaisikaan.”
Ahvenanmaalla on maakuntaverotusoikeus. Se ei ole käyttänyt sitä ikinä. Verotusoikeudellisenkin on monessa mielessä houkuttelevampaa koittaa saada rahoituksensa ennemmin valtiolta eli yhteisestä pussista kuin rasittaen verotuksella vain oman alueensa väestöä. Jos taas maakunnissa verotus eriytyisi, seuraisi herkästi se tilanne, että palvelujen taso alkaisi vaihdella hyvinvointialueiden välillä erityisesti harvinaisempien sairauksien osalta. Yksi halpa tapa säästää on häätää rahoitusmallin tulopuolen sisältöön suhteessa kalleimmat potilaat asumaan muualle, ja koittaa haalia omalle alueelleen sellainen asukaskunta, jonka kustannukset rahoitusmalli puolestaan on aliarvioinut.
Soininvaara kirjoitti:
“Hallinnosta on kyllä säästetty, mikä tarkoittaa, että lääkärit tekevät työt, jotka kuuluisivat sihteereille. Ei hyvä.”
Tuosta olen täysin eri mieltä. Esimerkiksi oikeat kirjaukset ovat nimenomaan lääkärin keskeinen työtehtävä, vaikka lääkäreistä osa ei siitä tehtävästä pidäkään. Kirjausten tekemiset vievät toki aikaa, mutta ei se juurikaan lääkärinkään aikaa säästä, jos lääkäri puhuu ajatuksiaan ääneen vaikka nauhalle ja lääketiedettä tuntematon puhtaaksi kirjoittaja kirjoittaa ne puhtaaksi kaikkine virheineen — ja potilas pyytää sitten jälkikäteen virheiden korjausta, jos niitä huomaa — verrattuna siihen, että lääkäri kirjoittaa ajatuksensa ylös ja korjaa virheet heti itse. Parempi saada oikeat kirjaukset kuin että ne kirjaa potilaan asiaan perehtymätön välikäsi, koska joka välikäden myötä virheiden esiintyvyys aina keskimäärin kirjauksissa lisääntyy, kun on yksi tulkitsija välissä lisää.
Itse asiasta olen sitä mieltä, että iso osa lääkärikäynneistä on täysin turhia. Esimerkiksi reseptien uusinnan selkeissä tapauksissa voisi hyvin siirtää pois lääkärien tehtävistä vaikka Hyvinvointialueen nettisivujen algoritmille, joka tunnistaisi automaattisesti sen, milloin kyse on selkeästä tapauksesta, jonka reseptin voi sillä tavoin uusia. Sairauslomien myöntämiset voisi myös ulkoistaa lääkärien vastaanotoilta algoritmeille niissä tapauksissa, joissa ei haeta lääkitystä, vaan vain sairaslomaa, ja joissa on kyse harvoin sairaslomaa hakevista. Jos säästöjä haluttaisiin, lainsäädäntö pitäisi muuttaa sellaiseksi, että algoritminkin myöntämät reseptit ja sairaslomat kävisivät selvissä tapauksissa, jolloin henkilöstö voisi keskittyä niihin tapauksiin, joiden käsittely vaatisi oikeastikin jotain henkilökuntaakin.
”.. oikeat kirjaukset ovat nimenomaan lääkärin keskeinen työtehtävä…. tekemiset vievät toki aikaa, mutta ei se juurikaan lääkärinkään aikaa säästä… Parempi saada oikeat kirjaukset kuin että ne kirjaa potilaan asiaan perehtymätön välikäsi…”
Asia on päinvastoin, tutkimustiedonkin mukaan, mutta sen tietävät lääkärit kokemuksesta muutenkin oikein hyvin.
Terveydenhuollon sihteeri on rautainen ammattilainen, joka voisi palauttaa merkittävästi lääkärien aikaa potilastyöhön. Sihteerit takaisin pikimmiten.
“Asia on päinvastoin, tutkimustiedonkin mukaan, mutta sen tietävät lääkärit kokemuksesta muutenkin oikein hyvin. ”
Kerrotko vielä, mistä tutkimuksista on kyse?
Olen lääkärien ajankäyttötutkimuksia lukenut: sekä kotimaisia että ulkomaisia, mutta en ole varma, mihin viittaat. Esimerkiksi THL:n vanhassa tutkimuksessa paperityön osuus lääkärien työajasta oli 23 %:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129501/URN_ISBN_978-952–302-567–7.pdf?sequence=1
Paperityöksi lasketaan mm. potilasaineistojen lukeminen, lomakkeiden täyttäminen, lausuntojen ja lähetteiden kirjoittaminen, muistilapun kirjoittaminen itselle tai muille, kalenterin ylläpito, sähköpostien lukeminen sekä kirjoittaminen ja niin edelleen.
Erilaiset “paperityöt” ovat toisinaan kritiikin kohteena. Mutta kun on tutkittu sellaista lääkärityötä tekeviä, joilla paperityötehtävät on mahdollisimman isolta osin poissa, on havaittu, että moni lääkäri pitää sellaista työtä kuormittavana. Asiantuntijatyössä on hyödyllistä olla aikaa myös ajatella, ja potilaskirjausten tekemiset ovat monelle lääkärille sellaisia ajanhetkiä työpäivän lomassa.
Suomessakin esim. THL:n vuoden 2019 kysely on THL:n tulkinnan mukaan indikoinut, että lääkärikunnassa moni vierastaa pelkkää yksipuolista työtehtäviä.
Yksinkertaistettu Ylen uutinen tuosta vuoden 2019 kyselystä: https://yle.fi/a/3–11119252
Nii: “Erilaiset “paperityöt” ovat toisinaan kritiikin kohteena. Mutta kun on tutkittu sellaista lääkärityötä tekeviä, joilla paperityötehtävät on mahdollisimman isolta osin poissa, on havaittu, että moni lääkäri pitää sellaista työtä kuormittavana.”
Näin on. Jos minä olisin lääkäri niin en jaksaisi sellaista että potilaita tulee liukuhihnalla ja pitäisi olla huolissaan että jos tekee jonkun pienen virheen niin se on sitten “kanttulivei”. Eikä huvittaisi edes käydä sellaisen lääkäriin luona.
Kyllä ne paperityöt antaa pienen tauon palautua.
Husin kohdalla on lisäksi tehty valinta laittaa rahat seiniin. Miljardin investointiohjelma maksaa miljardin, siis vuoden toimintamenot.
En muuten todellakaan vastusta sitä, että kaikille ei tarjota samantasoista hoitoa. Se toteutuu jo nykyisellään, mutta jonoina, jotka voi ohittaa menemällä yksityiselle.
Kirjoituksissasi on usein melko paljon kirjoitusvirheitä. Oikoluvun voi hoitaa helposti esim. https://oikofix.com/ sivuston avulla.
“Hallinnollista työtä lisätään erilaisilla määräyksillä jatkuvasti.”
Nyt pitäisi ensiksi säätää laki, että uusia määräyksiä säädettäessä on selvitettävä niiden vaihtoehtoiskustannus tekemättä jäävänä hoitotyönä, ja pystyttävä perustelemaan miksi uusi määräys tuottaa enemmän hyvää (laatukorjattuja elinvuosia tms) kuin vähentää.
Sitten tilataan psykiatreille uusi tietojärjestelmä joltakin osaavalta taholta. Ei siis niiltä isoilta toimijoilta kuten yleensä, vaan keskisuurelta yritykseltä, jolla on maineessa jotain menetettävää jos homma epäonnistuu. Suomessa on useita hyviä keskisuuria IT-konsulttiyhtiöitä, joilla on vuonna 2023 vähän vaikeaa, joten nyt olisi hyvä sauma saada iso projekti vähän halvemmalla kuin yleensä.
Viimeisen vuoden tai muutaman aikana on nimittäin tapahtunut merkittävää kehitystä luonnolisen kielen tietoteknisessä käsittelyssä. Tekoäly pystyisi nyt tai lähiaikoina hoitamaan suurimman osan lomakkeiden täyttelystä ja erilaisten hakemusten laatimisesta. Sitten täytyisi vain samaan aikaan sääntelyllä varmistaa, että byrokratia ei laajene niin että se syö saadut hyödyt.
“Nyt pitäisi ensiksi säätää laki, että uusia määräyksiä säädettäessä on selvitettävä niiden vaihtoehtoiskustannus tekemättä jäävänä hoitotyönä, ja pystyttävä perustelemaan miksi uusi määräys tuottaa enemmän hyvää (laatukorjattuja elinvuosia tms) kuin vähentää.”
Nykyisinkin pitää kyllä tehdä vaikutusarviot aina lakeja säädettäessä. Mutta niiden laatutaso on välillä kovin heikkoa. Laki ei vaadi, että vaikutusarvio sisältäisi olennaiset tiedot tai että tiedot olisivat edes oikein. Jos lain valmistelija ei osaa tehdä kunnollista vaikutusarviota, tai jos olennaisten vaikutusten raportointi kielletään ylemmän tahon toimesta, niin lopputulos on sitä mitä se nyt usein vaikutusarvioinneissa on — eli että jotain on arvioitu, mutta aika moni asia on huomioimatta, ja sekin mitä lopulta on arvioitu, on saatettu arvioida ihan väärin.
Perusongelma vaikutusarvioinneissa on epäsymmetrinen informaatio, eli että vaikutusarvion tekijä ei usein tunne sitä asiaa, jonka sääntelymuutosten vaikutusta koittaa arvioida, eikä myöskään yhtä aikaa voimassa olevaa muuta lainsäädäntöä, jonka yhteisvaikutusten kautta iso osa vaikutuksista yleensä itse asiassa muodostuu.
Komenttina nimimerkki Nii:lle että maakuntaveron säätäminen ei ole esteenä hyvinvointialueiden määrien muuttamiselle tulevaisuudessa.Se on eduskunnan ja Valtioneuvoston päätös.
Hyvinvointialueiden määrän vähentäminen 21:stä 10:een ei mahdotonta toteuttaa. Suomessa tehtiin vuonna 1997 lääniuudistus jossa 12 lääniä yhdistettiin 6:een.
Suurkuntamalli ilman kolmannen asteen väliportaan hallintomallia olisi ollut halvempi vaihtoehto koska suurkuntien sisällä olevien kuntien tehtävät olisivat säilyneet ennallaan paitsi soteen kohdalla.Ns pitäjämalli.
En laskisi Kelaa, Työeläkeyhtiöitä ja Työllisyysrahastoa verotusoikeuden piiriin koska niiden varat eivät tule verotuksen kautta suoraan vaan epäsuorasti erilaisten maksujen kautta sekä budjetista.
Suurkuntamalli jossa kuntien tehtävät olisivat säilyneet muuten samana ja vain sote olisi hoidettu yhteisesti on alueajattelultaan käytännössä aivan sama malli kuin nykyinen hyvinvointialuemalli. Kokoomuksen puheet ovat pelkkää sanahelinää jolla yritetään vain rahastaa verovaroista mahdollisimman paljon yksityisille toimijoille. Sen tavoitteen saavuttamiseksi ja peittelemiseksi keksitään sitten uudistuksille erilaisia nimiä jotta samalla saataisiin ujutettua sekaan oma tavoite yksityistää. Toinen tavoite on saada muiden esitykset näyttämään jotenkin byrokraattisimmilta, vaikka ne eivät sitä todellisuudessa olekaan.
Toinen kikka on jauhaa sitä kuinka hyvinvointialueita on muka liikaa. No, se uppoaa niihin jotka luulevat että isot muutokset voidaan viedä kerralla maaliin rikkomalla kaikki se minkä varaan ne ovat aiemmin rakentuneet. Nyt vastuualueet vähenivät noin 200->21 ja tarkoittaa että todellisuudessa se tiivisti myös hallintoa. Toki voitaisiin alentaa alueiden määrää edelleenkin ja jos oikein nokitellaan niin miksei päätetä että Suomi on 1 Sote-alue. Mutta kun alueiden määrä ei ole se oleellisin asia, vaan oleellisempaa on että alue on toimintakykyinen!
Ne jotka saivartelevat yhä edelleen alueiden määrällä ja hallintotasoilla voisivat miettiä ensiksi vaikka sitä mitä he tekisivät Uudenmaan hyvinvointialueille ja HUSille. Mikä on kokoomuksen malli siihen. Ettei vaan ole juuri kokoomus sotekiukutteluineen ja muutosvastarinnallaan, vaikka olikin oppositiossa, sen takana että Uudenmaan alueelle on nyt koko maan byrokraattisin Sote-malli, jossa ei toteudu edes se että perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito olisivat hyvinvointialueen hallinnassa, kuten oli tavoite. No, parempi sekin kuin jäädä vanhaan malliin johon oli juututtu kun kokoomus oli hallituksessa estämässä kaikki muut muutokset kuin rahan kylvämisen ostopalveluihin. Ja kyllähän niitä kunnissa kylvettiinkin kuten nyt on huomattu. Aivan posketonta rahastusta vuokratyöntekijöillä ja kuten aiemmin tuli ilmi hoitajamitoituskeskustelussa, niin erityisesti ala-arvoisilla vanhuspalveluilla.
Terveydenhuollossa tulee kehittää eri toimijoiden työnjakoa. Samoin rahoitusta. Nyt kaikki raha menee julkisen pohjattomaan kaivoon ja samalla valitetaan, että hoitoa ei saa. Yksityinen julkisrahoitteinen ja isot omavastuut kattava Kela-korvattu järjestelmä pitää kehittää aidoksi vaihtoehdoksi pohjattomalle kaivolle. Kuka vertailisi avoimesti, mitä eri toimijoille samat suoritteet maksavat todellisuudessa yhteiskunnalle? Jos lääkärikäynti maksaa hyvinvointialueella vaikkapa 100 euroa, niin yksityisellä sen hintalappu on noin 20 euroa yhteiskunnalle.
Lääkärikäynnin hinta on 200–250 € hyvinvointialueella. Yksityinen lääkärikäynti maksaa 60- 150 €. Hyvinvointialueen hinnoissa luonnollisesti hieman labraa ja kuvantamista. Hintaero kuitenkin huomattava, vaikka eri potilaskantaa osin. Omalääkärijärjestestelmää voitaisiin kehittää vaikka kelakorvausjärjestelmän kautta, kuten Lasse Lehtonen ehdottaa.
Siis mitä lukuja nyt vertaat keskenään? Yksityisen listahintaa lääkärikäynnille, ja hyvinvointialueen toteutuneita kustannuksia per lääkärikäynti?
Ainakin hoitajapula katoaa kun saadaan toteutuneet työtunnit edes lähelle muiden alojen keskiarvoa; hoitajien lomat (keskimäärin) ovat pitkät ja saikkuja (keskimäärin) aivan helvetisti. Samalla vuokrafirmoilta loppuisi mahdollisuus varastaa yhteisestä kirstusta.
“Vertailukelpoisissa maissa”, mitä ne ovat? Ehkei Turkki sentään, mutta Euroopan taantuvat taloudet. Niitä ei ole montaa, mutta Suomi kuuluu tietysti joukkoon. Itävalta? Paremmin siellä tietysti menee kuin Suomessa, mutta kuitenkin huonosti.
Viro? Irlanti? Luultavasti joo paremmin vertailukelpoisia., paitsi että suurinta valtaa käyttävä taho mieluummin tuhoaa Suomen kuin lähtee talouden kasvun tielle.
Tärkein kysymys? Mihin muuttaa ennen kuin rajat menevät kiinni?
Tanskassa kävin kesällä. Maan vauraus on ihan jotain muuta kuin Suomessa. Sen aistii joka askeleella. Mutta siellä ylintä valtaa käyttää eduskunta. Vaikka ruotsia osaankin, kieli on kuitenkin hankala. Ehkä sittenkin Göteborg.
Ilmeisesti aiempi postaus otsikolla “Hallituksen asuntopolitiikka muuttaa Suomea syvällisesti” on poistettu blogista? Miksi?
POistin sen tapaturmaisesti (hiiri osuin väärän kohtaan) ja palautin. Se ei kuitenkaan näy. Siihen pääsee haulla, ei sen on kyllä siellä, mutta jostain syystä WP ei näytä sitä. Selvitän asiaa.
Se Sotesta on todettava, että se on kuitenkin hyppy kohti parempaa hallitsemattomasta ja kokonaan lapasesta karanneesta kuntapohjaisesta mallista. Nyt nähdään millaista rahastusta kunnissa on harjoitettu jo pitkään vuokralääkäreillä ja epäonnistuneilla yksityistämisillä. Se on selvää että nykyisellään Soten rahoitus on selvästi alimitoitettu, kuten se on ollut jo koko sen ajan kun Sote-uudistusta on valmisteltu. Mikäli halutaan taata käypä hoito kaikille Suomessa asuville olisi rahoitusta nostettava ainakin 0,5–1 prosenttiyksiköllä BKT:stä. https://www.kaypahoito.fi/
Mutta mitä muuta kannattaa tehdä että palvelut saadaan toimimaan ja rahat riittämään:
— annetaan hyvinvointialueille aikaa vaikka 2–3 uudistaa toimintaansa ja ottaa käyttöön parhaat käytännöt prosesseihinsa. Vasta sen jälkeen kannattaa tehdä uusia suurempia hallinnollisia muutoksia mikäli niille nähdään tarvetta
— hallitus tekee tarvittavat toimet lääkärien ja hoitajien saatavuuden lisäämiseksi sekä kohdentaa riittävät rahat tasa-arvoisten Sote-palveluiden kehittämiseen eikä jaa niitä holtittomasti ohituskaistojen tukemiseen kuten työterveyteen ja yksityisten palveluiden Kela-maksuihin
— muokataan hyvinvointialuiden työoloja kannustavimmiksi ja viihtyisemmiksi
— otetaan käyttöön maakuntavero niin että hyvinvointialueille saadaan myös taloudellinen vastuu toimistaan
— siirretään Kela- kuljetukset hyvinvointialueiden kustannuksiksi
— tehdään kaikki mahdollinen että julkisten varojen rahastus vuokralääkäreillä ja hoitajilla saadaan loppumaan. Ja pidetään huolta siitä etteivät yksityisiltä ostettavat palvelut muodostu missä määrääviksi.
‑Investoidaan itse aina siihen mille tiedetään olevan varmasti kysyntää myös tulevaisuudessa, silloin tuotto investoinnista jää myös itselle
— pidetään huoli siitä että koko ketju, perusterveydenhuollosta erikoisairaanhoitoon on ihan aidosti joka alueella yhden hallinnoijan vastuulla. HUSin kohdallahan niin ei ole vaan sitä ohjataan nyt “hallintohimmelillä”.
— alueita pitää yhdistää tai muokata mikäli näyttää siltä ettei joku alue ei kykene hoitamaan sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa itsenäisesti palvelutavoitteiden mukaisesti. Mutta sen kanssa ei pidä hosua, vaikka jotkut hosupetterit haluaisivatkin hosua sotkeakseen kehitystä kohti parempaa.
— ja ei johtajan tarvitse olla lääkäri vaan “johtaja” joka osaa johtaa
“Ymmärrän että Keskusta kannattaa tällaista mankumismallia, mutta miten kokoomuksessa ollaan näin hölmöjä?”
Entä ymmärtääkö Osmo sen miten mankumismallista päättäneessä ja jo lopettaneessa hallituksessa olleissa puolueissa oltiin näin hölmöjä että päätettiin tehdä mankumismalli.
Aina ei voi voittaa hallituksessakaan. Vihreät ovat kannattaneet maakuntaveroa koko ajan ja kokoomus on vastustanut koko ajan.
Tarkoitit varmaan Keskustaa?
Tarkoitin kokoomusta. Keskusta kannattaa mankumismallia, koska se on sille ominainen. Kokoomusta ihmettelen.
Syy miksi Kokoomus on vastustanut maakuntaveroa johtuu siitä että kokoomus vastustaa maakuntavetoista kolmannen asteen väliportaan hallintoa. Kokoomuksen sote-uudistus perustui Kataisen hallituksessa suurkunta malliin joka kirjattiin hallitusohjelmaan jota Vihreät ja SDP tukivat mutta lopulta vetivät tuen pois koska Keskusta onnistui luomaan siitä jonkinlaisen keskittämisen mörön. Myöhemmin Sipilän hallituksessa Keskustaajoi taas maakuntauudistus jota Sdp vastustivat oppositiosta mutta Rinteen hallituksessa SDP käänsi kelkkansa. Kokoomuksen linja on ollut aina sama eli Suomeen ei tarvita kolmannen asteen väliportaan hallintoa. Iso kuntauudistus olisi ollut riittävä.
Rahul Somani kirjoitti:
“Syy miksi Kokoomus on vastustanut maakuntaveroa johtuu siitä että kokoomus vastustaa maakuntavetoista kolmannen asteen väliportaan hallintoa.”
Varmasti on niinkin, että jos säädettäisiin maakuntavero, kolmannen asteen väliportaan hallinto olisi myöhemmin entistä vaikeampi purkaa ja siirtyä johonkin muuhun malliin. Verotusoikeuden saaneita toimijoita ei ole Suomen historiassa kai koskaan lakkautettu. Verotusoikeudellisiksi lasken myös Kelan, Työeläkeyhtiöt, Työllisyysrahaston yms.
Ei ole tietoa, kuinka pitkäaikainen Hyvinvointialue ‑malli on. Ikuisia sote-ratkaisut tuskin kuitenkaan ovat. Sekin voinee olla mahdollista, että jossain kohtaa lakkautettaisiin tai pakkofuusioitaisiin vuorostaan kunnat ja siirryttäisiin johonkin kuntia suurempien, mutta nykyisiä Hyvinvointialueita keskimäärin pienempien alueiden hallintomalliin, joille verotusoikeus tulisi.
Ideologia yhdistettynä siihen, että Perussuomalaisten tuella kaikki on yhtäkkiä mahdollista, on sokaissut Kokoomuksen. Ainut mitä Perussuomalaisten tuki edellyttää on jaksaa niiden epä-älyllistä räksytystä ja tehdä muutama myönnytys maahanmuuttoon liittyen. Jälki tästä on täysin vastuutonta ja sen korjaaminen perinteisillä koalitiohallituksilla tulee olemaan todella aikaa vievää ellei mahdotonta.
Maakuntavero kaatui hallituksessa keskustaan. Lopulta sitä kannattivat vain vihreät ja vasemmistoliitto, demaritkin mutta Marin ei lopulta kuitenkaan halunnut tehdä siitä sellaista kynnyskysymystä että olisi antanut sen kaataa koko hallituksen. Nyt sitten kärsitään keskustan jääräpäisyydestä kun hyvinvointialueilla ei ole aitoa tulosvastuuta. Samaa vastuuttomuutta on jatkuvasti tukenut myös kokoomus ja muu silloinen oppositio vastustamalla maakuntaveroa.
Nyt sitten mennään kepun ja kokoomuksen mankumismallilla! Saas nähdä milloinka nekin tajuavat vastuuttaa alueet oikeasti myös taloudellisesti.
https://www.ku.fi/artikkeli/4521949-sanna-marin-maakuntavero-tulee-sovitusti
Hansonia lainaten terveydenhoidossa ei ole kyse terveydestä, vaan välittämisen signaloinnista.
Jälleen kerran muistutan ja mainostan tässä, että:
Kustannustehokkainta terveydenhoitoa on pitää pienet lapset pois päivähoidosta (mm. herpesvirusten takia), vähentää matkustusta ja kehittää rokotteita ja hygieniaa. Evoluutioteorian valossa lihavuuteen ja sen liitännäissairauksiin vaikuttavin hoito olisi patogeenisen mikrobiomin tuhoaminen antibiooteilla liitettynä ulosteensiirtoon terveeltä henkilöltä tai esim. Kalaharin metsästäjä-keräilijöiltä.
Sotesairaalan leikkaussalissa leikkaavan keikkalääkärin työnantaja ennakkoperintälain mukaan on sitesairaala.
nythän on oikeistokatasrofihallituksella mahdollisuus korjata tämä sotesotku, vai mikä se sana olikaan … sysipaska. mitäköhän hallitus on neljän vuoden jälkeen … ehkä haiseva lannoite.
joutuuko tässä kaivelemaan henna virkkusen suur-kunta kartan, ainakin siinä on suurkunnilla verotus oikeus.
todennäköisesti tulee kaksi reittiä soteongelmiin. 1) tulee kansallinen järjestelmä. 2a) verotusoikeus sote-alueille. 2b) suurkunnat, verotusoikeudella. (näihin saattaa kestää yli neljä vuotta).
>“Kokoomuslaisia en pidä tyhminä,”
>“mutta miten kokoomuksessa ollaan näin hölmöjä?”
onko tämä soininvaaran kvantti teoriaa, ei olla tyhmiä ja ollaan hölmöjä samaan aikaan. minun versio on, että kun kokoomus saa veroale-huumepiikin niin tällaiset kaksoit kvantti tilat menee täysin läpi.
Jos kokoomuksen lahja yksityisille ei edes lyhennä hoitojonoja merkittävästi, niin tällä touhulla ei ole mitään positiivista vaikutusta mihinkään. Voikin sanoa, että tuon toteutuessa politiikka ja sitä seuraava vallan vahtikoira on täysin korruptoitunut ja rikki. Rahaa siirretään vain kavereiden taskuun, jotka antavat vaalirahaa ja hyviä työpaikkoja poliittisen uran jälkeen. Eikä ketään kiinnosta, vaan politiikka ja media on täynnä jotain instagram-julkkiksia jotka ovat iältään aikuisia, mutta käytökseltään lapsia.
“Lääkärit ovat sitä mieltä, että sairaanhoitopiirin johtoon kelpaa vain lääkäri, mutta kun lääkärit perustivat omilla rahoillaan Mehiläiseen, sen johtoon kelpasi ammattijohtaja, ei-lääkäri. Siis ennen kuin se myytin ulos maasta.”
Nämä ovat eri asioita. Mehiläisessä työskentelee itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka vastaavat omasta toiminnastaan. Riittää, että on fasiliteetit kunnossa.
Sairaalassa tehdään työtä erilaisessa kontekstissa. Jos johtaja ei ymmärrä millä perustein lääkärit sijoitetaan eri tehtäviin ja mitä he tarvitsevat, tulee ongelmia. Miten sellainen johtaja kykenee ymmärtämään lääketieteellisiä hoitoratkaisuja? Miten hän voi tukea alaisiaan, kun ei puhu edes samaa kieltä? Niin, ei hän voi. Ymmärrys substanssista tarvitaan. Tutkimustiedon mukaan hoitotulokset ovat parhaan lääkärijohtoisissa sairaaloissa.
Ymmärrän hyvin tämän kommentoinnin. Kuitenkin herää sellainen kysymys; Jos ei-lääkäri ei ymmärrä sitä hoidollista puolta niin miten sitten se lääkäri ymmärtää sitä taloudellista puolta?
Talousosaaminen tietysti tarvitaan oheen, tottakai. Siitä ei ole kysymys.
Mutta johtajalla on pakko olla alla lääkärikoulutus, jos aikoo menestyksekkäästi johtaa lääketieteellistä työtä ja kantaa johtamisestaan vastuun. Sairaalaa ei voi johtaa kuten tehdasta. Parhaillaan erästä hyvin toiminutta yksikköä ollaan ajamassa karille erään muun ammattiryhmän edustajan toimesta. Alamäki on jo vauhdissa, päätökset eivät avaudu kliinistä työtä tekeville lääkäreille. Ylilääkärien tehtävien lakkautus hyvinvointialueilla tarkoittaa lääketieteellisen toiminnan heikkenemistä. — Käsittämättömiä ideoita on pulpahdellut vuosien saatossa. Muun muassa aikoinaan eräässä isossa pajassa osastonylilääkärin tehtävänimike olisi vaihdettu ja kelpoisuudeksi olisi riittänyt ylempi korkeakoulututkinto.
Edelille:
Tämä olikin minun pointti. Jos siis pitää siis olla lääkäri, niin ei silloin oikein riitä se, että on talousosaamista. Pitää olla myös samantasoista substanssia johtamisesta ja taloudesta. Nämä harvoin yhdistyvät?
“Palkat vaihtelivat sitä ennen suuresti niin, että alueilla, joilla asuminen oli kalliimpaa maksettiin enemmän.”
Työskenlelen itse hv-alueella, mutta sosiaalihuollon puolella, sosiaalityöntekijänä. En tiedä hoitajien palkkavaihteluista, mutta ainakin omalla alalla vaihtelu on ollut juuri toisinpäin kuin kuvaat. Korkeimmat palkat ovat olleet syrjäseutujen halpojen asumiskustannusten kunnissa, sillä sinne on ollut haastavin rekrytoida työvoimaa. Huonoimpia palkanmaksajia tällä alalla ovat perinteisesti olleet sellaiset kunnat kuin Tampere, Turku, Kuopio, Rovaniemi jne. Heittoa näiden pienten ja suurten kuntien välillä on voinut olla jopa n. 1000e/kk ja olen itsekin (mm) tästä syystä käynyt keskuksesta käsin kauempana töissä. Suuret muuttovoittokunnat ovat jotenkin saaneet haalittua työvoimaa, vaikka virkoja on ollut tyhjinä niissäkin.
Monilla alueilla harmonisointi on edelleen kesken, mutta huoli on siihen suuntaan, miten alueiden reunamille saadaan työvoimaa, jos palkalla ei voida kompensoida.
Ohesta selviää palkkausjärjestelmä. Se ei suinkaan tarkoita sitä etteikö palkkaeroja voisi olla jatkossakin. Palkkajärjestelmä ei ole ainakaan mikää syy maksaa huomattavasti enemmän vuokratyövoimasta. Jos sellainen porsaareikä on, niin se pitää tukkia ja harmonisointi pitää ulottaa koskemaan myös vuokratyövoimaa!
https://www.kt.fi/sopimukset/sote/2022/luku-2-palkkaus/palkkausjarjestelma
En Soininvaaran tavoin ole aivan vakuuttunut tuosta ammattilaisjohtajuuden mahtavuudesta. Monesti ekonomistit ovat laskutikkumiehiä. Eihän monia Soininvaarankaan lyhyemmän työajan argumentteja ole tajuttu kaikkien ekonomistien joukossa. Ekonomistit ovat ehdottaneet työtehon lisäämiseksi turhien kokousten poistoa, kun kokoukset ovat taukoja varten. Moni ekonomisti ajatteli tulotason mittaavan hyvin elämänlaatua, kun Soininvaara sanoi, että tulotason nousu on vähintäänkin kyseenalaista vapaa-aikaan verrattuna. Jne. Keskimääräiset ekonomit ovat keskinkertaisia ajattelijoita.
Nythän esimerkiksi “joku ekonomisti” vertasi, että Britanniassa lääkäri hoitaa yli 30 potilasta päivässä, kun Suomessa luku jää alle 10:een! Kai jokainen voi tajuta, ettei nuo luvut ole vertailukelpoisia. Siitä vain hoitamaan 30 moniongelmaista potilasta päiväss…Jos argumentit ovat tuota tasoa ekonomisteilla, niin on ihan hyvä, ettei ekonomit johda terveydenhuoltoa. Voi olla, että siellä ei sen jälkeen kovin moni olisi töissä…
“Minä koen oloni epämukavaksi HUS:in hallituksessa. Laki vaatii paljon sellaista, jonka rahakirstun vartijat epäävät.”
Käytännössä rahakirstun vartijat ovat samoja henkilöitä, jotka niitä lakeja laativat — eli Eduskunta. Joku fundamentaalinen ongelma tässä on, jota voisit joskus poliitikkona avata maallikolle: miksi samat henkilöt eivät ole halukkaita resursoimaan vaatimiaan asioita taloudellisesti sellaisella tavalla, että rahat niihin riittäisivät.
Tämähän on ollut maan tapa jo kauan — sitä varten on perustettu kaikenlaisia neuvostoja vahtimaan, että esimerkiksi kunnille suunnatut lisävelvoitteet resursoidaan asianmukaisesti; silti käytäntö on, että kunnille työnnetään jatkuvasti lisää lakisääteistä tekemistä, joka hädin tuskin resursoidaan, ja resursoinnin arviot ovat vähän niin ja näin.
Hupaisin esimerkki lienee nykyiset TSS-oikeudet, joista säädettäessä hallituksen esityksessä todettiin, ettei uusilla perusoikeuksilla ole markkamääräisiä kustannusvaikutuksia. Se tietenkin herättää kiehtovan kysymyksen: mihin niitä vahvoja taloudellisia oikeuksia tarvittiin, jos niillä ei ajateltu olevan vaikutuksia siihen, miten paljon ihmisille on turvattava tulonsiirtoja?
Miksi politiikassa on niin houkuttelevaa säätää tehtäviä ja tekemisiä kertomatta, mitä se tulee maksamaan?
terv,
jukka
Tässä on yksi tapa jolla niitä turhia kuluja luodaan Sotee ja samalla rahastetaan yksityisellä puolella. Ei taida olla millään tavalla ainakaan käypähoito suositusten mukaista. Ja eikö nimenomaan julkiselle puolelle kannattaisi investoida laitteisiin niin että tarpeelliset tutkimukset voitaisiin tehdä itse, myös magneettikuvaukset, ettei ajauduttaisi tilanteisiin jossa yksityiset tuottavat lähetteitä jotka ovat selvästi tarpeettomia. Toki jokainen voisi silti teettää omalla rahallaan vaikka kuinka turhia tutkimuksia, mutta silloin pitäisi myös jatkosta vastata itse eikä kuormittaa julkista terveydenhuoltoa turhaan.
Luulisi että nimenomaan julkisella puolella olisi helppo pitää vaikka magneettikuvausten kustannukset alhaisina, koska asiakaskunta on hyvinvointialueilla nyt laaja ja samalla voitaisiin varmistaa että tutkimukset ovat varmasti tarpeellisia, eivätkä turhaan kuormitukseen johtavia.
Kuvantaminen | Magneettikuvausten markkinointia yleisölle pitäisi rajoittaa, sanoo professori Kari Tikkinen: https://www.hs.fi/tiede/art-2000009897403.html
Ja tässä vielä yksi syy sille miksi rahat eivät riitä ja vallitsee lääkäripula.
https://yle.fi/a/74–20054509
Mihinkähän on lääkäreiden etiikka kadonnut? Ja minkälaisia leikkauksia Orpon sinimusta hallitus aikoo tehdä lääkäreiden etuuksille, että saisi lääkäritkin kokoaikatöihin. Olisiko jo vihdoinkin aika puuttua vaikka listaamattomien yritysten verovapauksiin?
Irlannin BKT ei ole vertailukelpoinen, koska iso osa BKT:stä ei jää maahan. Irlanti on houkutellut edullisella yritysverotuksella kansainvälisiä yrityksiä tulouttamaan voittonsa Irlannissa. Suurin osa rahasta kuitenkin virtaa vain Irlannin läpi — paitsi se pieni yritysvero, jonka ansiosta Irlannin valtiontalous on ylijäämäinen. Kotitalouksien tulot ovat kuitenkin aika vaatimattomat.
Lääkäripulaa voisi helpottaa koulutuspaikkoja lisäämällä. Opiskelemaan halukkaita olisi runsaasti. Tällä saisi vuokralääkäreillä rahastamisen kuriin. Yksinkertaisimpia lääkäreiden tehtäviä voisi siirtää hoitajien tai tekoälyn hoidettavaksi kuten flunssasairaslomien kirjoittaminen ja pitkäaikaislääkitysten rutiininomaiset reseptinuusinnat.
Syy siihen miksi rahat eivät riitä on se, ettei Suomi ole vauras maa, mutta liian moni uskoo niin olevan.
Eri asia on että köyhässäkin maassa voi tulla kohtalaisen hyvin toimeen kansa, joka tekee työtä ja pitää tarkkaa taloutta.
Työn ja tekniikan avulla katkoimme ankaran luonnon kahleet, mistä näyttönä todettakoon 1977 — 2007 bruttokansantuotteemme kaksinkertaistuminen 30 vuodessa 20 tuhannesta 40 tuhanteen euroon asukasta kohti.
Sitten alkoi satu Suomesta rikkaana maana mennä perille ja liian moni vältellä työtä. Varsinainen retkahdus oli 2022, jolloin tuonti Suomeen kasvoi 7,5% ja vienti 1,7%.
Taloutemme perusta on Aleksanteri II:n Asetus sahalaitoksista 9.4.1861. Sahurit saivat elinkeinovapauden ja
puutavaran viennistä ne pääomat, joilla maamme infrastruktuuri ja teollisuus rakennettiin ja elintasomme nousi yleiseurooppalaiselle tasolle, jota olemme velkarahalla ylläpitäneet siitä lähtien kun luovuimme markasta. Vuodesta 2000 vuoteen 2023 on kotitalouksien velka on noussut 60%:stä 140%:iin käytettävissä olevista tuloista ja julkisyhteisöjen velka 63 mrd.:sta 195 miljardiin euroon.
Meistä on tullut herrakansaa, jossa punavihreät rkp äänitorvenaan vaativat maahan tuotavan pyllynpyyhkijöitä ulkomailta, kun eivät äidit hoida lapsiaan eikä lapset vanhempiaan. Se tulee kalliiksi kun meitä vanhuksia peet housuissa on niin paljon.
Valoa tunnelin päässä edustaa työllisyysasteen vahva nousu viimeiset viisi vuotta. Erityisesti nuoret naiset paiskivat töitä miesten kaljotellessa katsomossa.
Voisiko joku nyt vielä kerran avata asiaa ihan rautalangasta vääntäen:
Miten eläkeläisten ennaltaehkäisevällä kuntoutuksella säästetään mitään, ikään kuin vaihtoehtona hoidoille? Eiväthän ne kulut vähene yhtään vaikka eläisi 10 vuotta pidempään mutta sitten samat kalliit hoidot alkavat 10 vuotta myöhemmin. Ongelmahan syntyy siitä, ettei eläkeläinen ole tuottava yhteiskunnan jäsen, eli käytännössä nauttii vain pitkälti muiden maksamista tulonsiirroista ja palveluista, ja tietenkin itse kerätystä omaisuudestaan. Omaan omaisuuteen ja varallisuuteen hänellä on tietenkin täysi oikeus, sitä en kiistä. Mutta ei eläkeläinen ole muuta kuin kuluerä, se on ihan sama miten asiaa pyörittelee tai lähestyy. Sitten jos meillä on liikaa eläkeläisiä suhteessa kaiken maksajiin eli työssäkäyviin, niin ainoa looginen ja kiistämätön lopputulos on että tulonsiirtoja pitää keventää. Työtä kuitenkin tehdään kansainvälisten ja eurooppalaisten markkinoiden paineessa, tämäkin on ollut samojen eläkeläisten ihan oma valinta, eli työntekijöille ja samalla työnantajille ei voi loputtomasti sälyttää maksuja ja velvollisuuksia.
No, Orpo ja Purra nyt ovat siirtyneet tulonsiirtojen kevennyksiin, mutta budjettilukuja katsellessa pitkäaikaistyöttömiltä leikkaaminen on aika marginaalista säästöä eikä heitä suurinta osaa todennäköisesti saa ‘tuottaviin’ töihin vaikka kuinka leikkaisitte. He eivät vain kelpaa työnantajille, ja sama ongelma koskee monia nuorempiakin työttömiä. Tuottavuuden vaatimukset ovat niin kovia ettei se huonokuntoisilta vain onnistu.
Todellisuus, eli tulonsiirtojen ja palveluiden leikkaukset eläkeläisiltä, tulee vastaan jossain vaiheessa. Ehkä näemme 2020-luvun lopulla Suomen IMF:n ja EU:n ohjauksessa leikkaamassa eläkejärjestelmää, tätäkö te haluatte? Italia näyttää kohta mallia mitä Suomelle on luvassa seuraavan 10 vuoden aikana, saattapi myös Italian kanssa Orpon ja Purran syliin laskeutua lisää menoja. Ja suomalaiset kiltisti maksavat kun olemme niin varakkaita, kertovat eläkeläiset.
Suomella on liian vähän omassa omistuksessa olevia monikansallisia hyvin tuottavia suuryrityksiä. Jos olisi enemmän, niin niiden maksamilla veroilla voitaisiin taklata paremmin kestävyysvajetta. Nokian mahalasku tuntuu vielä ja metsäteollisuudesta ei ole uudeksi Nokiaksi ja Suomen kasvua rajoittaa naapuruus Venäjän kanssa.
Toinen mahdollisuus jos tulonsiirtoja pitää leikata tuntuvasti, on siirtolaisuus Suomesta pois 1960-luvun tyyliin, nimenomaan niiden jotka eivät löydä tuottavaa työtä Suomesta.
“Kaikessa hiljaisuudessa näin on jo alettu toimia. Esimerkiksi uusimpia ja kalleimpia syöpähoitoja ei julkinen terveydenhuolto enää takaa, vaan ne on maksettava itse.
Minä koen oloni epämukavaksi HUS:in hallituksessa. Laki vaatii paljon sellaista, jonka rahakirstun vartijat epäävät.”
Vakuutusmaailmassa ymmärretään “pitkän hännän” vaikutus ja siksi sairasvakuutuksissa on aina määritelty yläraja korvattavalle määrälle. Jos tuota ylärajaa ei määrää, suurin osa rahoista menee hyvin pienen joukon erittäin kalliisiin hoitoihin, missä ei ole mitään järkeä. Julkisella puolella on ajateltu, että jokainen henki on äärettömän arvokas, mutta tämä ajatus johtaa kalliimpien ja kalliimpien uusien hoitomuotojen myötä siihen, että kohta koko Suomen valtion budjetti menee muutaman 80-vuotiaan syöpäsairaan hoitoon — vähän kärjistettynä. Maailmallahan nuo tajuttoman kalliit hoidot maksetaan rikkaiden kalliista vakuutuksista (joissa tuota korvattavuuden ylärajaa ei ole) ja niitä on pystytty kehittämään ja myymään vain siksi, että maailmasta löytyy tarpeeksi miljonäärejä ja miljardöörejä jotka voivat maksaa mitä vain jokaisesta saadusta elintunnista.
Raha on siitä kummallista ainetta, että oli sitä ihan miten paljon tahansa, se on aina lopussa, ja aina löytyy joku, jolla sitä on enemmän vaikka ei pitäisi olla. Tällä hetkellä Suomessa on enemmän rahaa kuin on koskaan ollut, tekniikka kehittyneintä ja väestö koulutetumpaa kuin ikinä on ollut. Rikkaimpien rikkaus on lisääntynyt tuntuvasti 30 vuoden aikana, muiden vähemmän. Mutta raha se vaan taas kerran on loppu. Sitä ei vaan kertakaikkiaan ole eikä sitä löydy mistään, vaikka kuinka etsittäisiin.
Yhteiskunnat voivat rakentua erilaisille asioille. Ne voivat rakentua vaikkapa kunniantunnolle siitä, että on asioita, jotka on hoidettava. Tai ne voivat rakentua yhteen- ja vähennyslaskulle siitä, onko enemmän varaa perheen rotumarsuun vaiko mummon kuntouttamiseen lasten iloksi.
Aivan kuten Saksassa 1933, elämme taas kerran aikaa, jossa absurdius pitäisi määritellä uudelleen, koska vallitsevan määritelmän mukaan koko julkinen keskustelu alkaa olla täysin absurdia.
Jos nyt ymmärsin oikein, niin meidän siis pitäisi säästää terveydenhoitokuluista, että ihmisille jäisi enemmän rahaa tuhota terveytensä.
Tunnettu nettomaksajan periaatehan on sekin, että koska vauraus perustuu työntekoon, pitäisi verottaa vähemmän, että ihmiset vaurastuisivat ja voisivat luopua tekemästä työtä nopeammin, jolloin koko yhteiskunnasta tulisi vauraampi… eikun…
Tuota mieltä kertoi olevansa mm. Elina Valtonen. Veronmaksajana en ole ihan vakuuttunut, että kaikki ne yhteiset varamme, jotka Elinan kouluttamiseen on käytetty, ovat alkuunkaan menneet hyödylliseen ja järkevään tarkoitukseen.
“Tunnettu nettomaksajan periaatehan on sekin, että koska vauraus perustuu työntekoon, pitäisi verottaa vähemmän, että ihmiset vaurastuisivat ja voisivat luopua tekemästä työtä nopeammin, jolloin koko yhteiskunnasta tulisi vauraampi… eikun…”
Länsimaisen liberalismin ongelma on tuossa hyvin kuvattuna. Jos joku pääsee rahastamaan isoja tuloja asuntoja omistamalla sen vuoksi, että asuntomarkkinat ovat epätasapainossa (kuten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla) niin puhumme ansiottomasta tulosta. Henkilö ei ole puhtaasti omalla työllä ansainnut sitä arvonlisää, vaan arvonlisä syntyy markkinan epätasapainosta. Jos puhe on jostain marginaalisesta markkinasta, niin epätasapainot voidaan hyväksyä. Asunnot ja asuminen sen sijaan ovat perustarve, eli valtion ja julkishallinnon ei pidä missään nimessä antaa markkinoiden olla epätasapainossa.
https://www.stat.fi/til/tjt/2020/04/tjt_2020_04_2022-01–28_kat_002_fi.html
Suomessa alkoi jo asumiskustannusten nousu suhteessa tuloihin näkyä 2005–2015 välillä. Tässä on kyse oman arvion mukaan Suomen integroitumisesta länsimaiseen markkinajärjestelmään, joka suosii pääomatuloja palkkatyön kustannuksella ja paisuttaa näin omaisuuserien, kuten asuntojen hintoja. 2015–2020 nousu pysähtyi, mutta yksi syy tässä on mielestäni 2013 aikoihin alkanut EKP:n matalien korkojen politiikka, joka sekin paisutti omaisuuserien hintoja. Asumiskustannukset tuloihin tulevat räjähtämään vieläkin korkeammalle tasolle korkojen nousun myötä, eli jos tätä tilastoa jatketaan niin 2025 näyttää hyvin pahalta. Vuokrat lähtevät myös taas nousuun tulevina parina vuotena kun Orpon ja Purran “maahanmuuttokriittinen” hallitus avaa rajat, Suomessa kun on “valtava pula” työvoimasta, joka tienaa alle 2000€/kk.