Laitoin X:ään (Twitter) ketjun asuntolainojen korkovähennyksistä, joita demarit esittävät palautettaviksi. Julkaisen sen yhtenäiseksi editoituna myös tässä.
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden palauttamista on perusteltu asuntotuotannon elvytyskeinona. Sellaisena se olisi tehoton ja menisi pääosin ohi maalin. Suora tuki tuotannolle olisi paljon tehokkaampaa ja Helsingin osalta tilapäinen tontinvuokrista tinkiminen uusien vuokrasopimusten osalta.
On kysytty, miksi sijoitusasunnon korot saa vähentää verotuksessa, mutta oman asunnon korkoja ei saa. Ero on siinä, että sijoitusasunnon vuokra on verotettavaa tuloa, jota omassa asunnossa asumisesta ei makseta. Ei siis ole tuloa, josta korko vähennetään.
On aivan hölmöä tukea epäloogista veronalennusta vain, koska verot ovat niin korkeita. Kun yhtä veroa alennetaan, toista on korotettava. Siksi veronalennusten kohdalla on käytettävä erityistä harkintaa ja kohdistettava alennukset haitallisiin veroihin säilyttäen verotuksen kokonaisuus loogisena.
Asumisen ohella verotus vääristää asetelmaa omistusasumisen hyväksi ja vuokra-asumisen tappioksi, koska vuokra-asumisesta syntyy (periaatteessa) verotuloja ja omistusasumisesta ei synny. Tasapainotilanteessa vuokralla asuminen on tuon veron verran kalliimpaa
Jos A ja B menevät asumaan ristiin toistensa omistamiin asuntoihin vaikkapa lyhempien työmatkojen takia, molemmat menettävät rahaa, koska joutuvat maksamaan veroa perimästään vuokrasta ̶ Joutuvat, vaikka eivät perisi toisiltaan vuokraa, koska verottaja ei ole tyhmä. Tämä kertoo verotuksen vääristymisestä yleensä, eikä se poistu räätälöimällä jokin erityisalennus esimerkin ristiinvuokrauksen osalta. Jos kahdessa muuten samanlaisessa kaupungissa toisessa asutaan pääosin vuokralla ja toisessa pääosin omistusasunnoissa, jälkimmäisestä kertyy valtiolle selvästi vähemmän verotuloja kuin ensimmäisestä.
Ekonomistien ratkaisu on verottaa omistusasujaa siitä laskennallisesta vuokratulosta (asuntotulo), jonka hän saisi, jos asunnossa asuisi joku muu. Mauno Koivisto sanoi, että suuren yleisön on vaikea näin abstraktia asiaa ymmärtää, joten asia kannattaa unohtaa.
Toinen vaihtoehto olisi saattaa vuokratulot verovapaiksi, mutta suuri yleisö kuvittelee, että näin tuettaisiin ahneita vuokranantajia, vaikka todellisuudessa hyöty tulisi vuokralaisille halvempina markkinavuokrina.
Nyt yhtiölainojen lyhennyksillä kikkailu on tehnyt vuokratulosta verovapaan, mutta tähän ratkaisuun liittyy monia ongelmia.
Kiinteistövero ei ole keino toteuttaa tasapuolisuutta, koska sitä maksetaan samoin perustein myös vuokra-asunnoista.
Korkojen verovähennysoikeus ei tekisi asumisesta halvempaa, koska etu kapitalisoituisi asuntojen hintoihin. Tietysti ne, jotka ovat ostaneet asuntonsa halvalla aikana, jolloin korkoja ei saanut vähentää, hyötyisivät siitä, että verovähennysoikeus tulisi voimaan sen jälkeen, kun he ovat asuntonsa ostaneet.
Yhden asumiseen liittyvät järjenvastaisen veron poistaisin. Varainsiirtoverossa ei ole mitään järkeä.
Jos korkojen verovähennys kapitalisoituu asunnon hintaan, miksei asuntotuki “kapitalisoidu” vuokraan? Niinhän monet tutkijat uskoo.
Katso asiasta tehtyjä tutkimuksia. Asumistuki nostaa vuokria samalla mekanismilla ja saman verran kui palkan korotukset, ei sen enempää.
mä ymmärrän paljon fysiikasta ja luonnontieteistä, mutta toi “asuntotulo” menee yli mun ymmärryksen, enkä pidä itteeni kovin alhaisen älykkyys osamäärän omaavana
sama toi, et jos 2 ihmistä vuokraisi toisiltaan päittääin kämppänsä…mutta miksi tässä tapauksessa pitäisi vuokran olla markkinahinta tasoinen?
jos jotain käsittämätöntä “asuntotuloa” verotettaisiin, silloinhan sen kämpän, talon hinta rommais, jolloin ei oliskaan enää mittään “asuntotuloo” täh?
kommentoin nyt tähän sen tosiseikan, että “YHTEISKUNTA” ei saa tällaisten verojen kiristämisestä..vuokratuloista..tai mistään penniikään lisää tuloa, koska se vero on poissa yhteiskunnan jäsenen kukkarosta, joka luultavasti pystyy hoitelemaan raha asiansa “yhteiskuntaa” paremmin
yhteiskunta..eli kait kansantalous, ei saa senttiikään enempää tuloa verojen kiristämisestä, valtio tai kunnat voi saada, mutkun ne ei ole koko yhteiskunta tai kansantalous
Minkä takia omistusasunnossa asuminen on huonompi vaihtoehto kuin vuokralla?
Kun ihminen säästää sen pakollisen 20% asunnon hinnasta jotta voi ostaa asunnon niin hän antaa rahansa pankin kautta elinkeinoelämän käyttöön joka investoi teollisuuteen ja muuhun tuotantoon ja BKT kasvaa.
Jos asuntosijoittaja osta velkavivulla ison joukon asuntoja vuokrataakseen ne, vielä yhteiskunnan tuella, niin rahat menee kankkulan kaivoon koska pelkät seinät eivät tuota mitään.
Korkovähennyksen palauttaminen edes väliaikaisesti auttaisi ahdingossa eläviä ihmisiä ja ehkäisisi asuntojen pakkomyyntiä.
Pelkät seinät tuottavat asumista. Jos asuminen on turhuutta, mikä on tarpeellista?
Asuminen yhteiskunnan tukemana vuokra-asunnossa ei tuo vientituloja eikä lisää tuottavuutta. Jossain täytyy työssäkäyvän ihmisen joka tapauksessa asua ja omistusasuminen on kansantaloudelle edullisempaa. Jos yhteiskunta käyttäisi esim infran rakentamiseen vuokra-asumisen tukemiseen käytettyjä rahoja niin teollisuus olisi kilpailukykyisempää, ja palkatkin parempia.
Ymmärtäisin vielä jos Nokia olisi vielä samanlaisessa kasvuvaiheessa kuin 15 vuotta sitten, niin pk-seudulla olisi tarve rakentaa paljon vuokra-asuntoja muualta palkattavia asiantuntijoita varten tilapäiseen asumiseen, mutta koska Nokia lässähti niin sitä tarvetta ei enää ole. Ja jos olisi, niin Nokia olisi itse rakennuttanut ne asunnot. Ne asuntosijoittajien omistamat vuokra-asunnot jotka viimeisen 10 vuoden aikana on rakennettu suuria määriä ovat kyllä parantaneet nuorten helsinkiläisten asumismukavuutta mutta eivät ole synnyttäneet mitään “uutta Nokiaa”. Asumistuki on valunut vain asuntosijoittajien taskuun sekä ilkeästi sanottuna ravintoloihin ja muihin huveihin.
On tietenkin ihmisiä jotka eivät pysty säästämään ja hankimaan omistusasuntoa esim elämäntilanteen takia ja heille pitää olla saatavilla vuokra-asuntoja, mutta mieluiten tilapäisenä ratkaisuna kuin pysyvänä, kuten opiskelijoile ja vanhuksille.
Sitten välimuotoja soisi kehittää esim asumisoikeus sekä Hitasia. Hitas joutuu ilmeisesti lahtipenkille siksi että järjestelmää käytettiin väärin. Muutenhan siinä ei ollut mitään vikaa. Hallituksen pyrkimys lopettaa asumisoikeusasuntojen tuotantoa en ymmärrä myöskään. Voin omasta kokemuksesta kertoa että niisäkään asuminen ei ollut erityisen halpaa mutta vähän halvempaa kuitenkin kuin vuokra-asunnossa, ja siihen sijoitetut kynnysrahat sai itselleen, indeksillä korotettuna , kun muutti pois.
Mihin perustuu, että omistusasuminen on kansantaloudelle vuokra-asumista edullisempaa? Ainakin yhteisknta saa vuokra-asunnoista enemmän verotuloja.
OS: “Mihin perustuu, että omistusasuminen on kansantaloudelle vuokra-asumista edullisempaa? Ainakin yhteisknta saa vuokra-asunnoista enemmän verotuloja.”
Esimerkki: Asuntosijoittaja ostaa asunnon (2 h + k helsinkiläisestä lähiöstä) joka maksaa 150.000, rahoittaa sen kokonaan lainalla. Lainan korko on 4% eli 500 €/kk. Hän saa vähentää kaikki korkokulut pääomaverotuksessa ja lisäksi pyytää suht korkeaa vuokraa, esim 1000 € koska asukas saa asumistukea, sanotaan nyt 150 €, jos kk-tulot ovat luokkaa 2000. Yhtiövastike on 300€. Pääomaverot ovat (1000 — 300 — 500) * 0,3 = 60 €. Yhteiskunta maksaa 150 asumistukea eli häviää 90 €.
Jos asukas ostaisi asunnon itse hän ei saisi yhtään verovähennystä. Ainoa millä yhteiskunta jotenkin tukee on ASP-tilin korkotuki 3.8 % ylittäviltä koroilta joka nyt olisi luokkaa 25 euroa kuukaudessa tuon hintaisesta asunnosta jos korko on 4%.
Nämä nyt ovat esimerkkejä mutta tällainen politiikka on ohjannut nuoria vuokraamaan asuntoja ja suht kalliita sensijaan että ostaisivat itse ja se ruokkii pysymään vuokra-asunnoissa vaikka 2000 tuloilla pystyisi säästämään omaan jos asuu vuokralla vähän vaatimattomammassa kämpässä aluksi.
OS: “Asunto-osakeyhtiöissä ei useinkaan pystytä päättämän peruskorjauksista ja rakennus heikkenee.”
Ei useinkaan? Tällaiset ovat tyypillisimmillään pienet muutaman asunnon rivitaloyhtiöt joissa kaikki osakkaat ovat amatöörejä eikä ole edes ammatti-isännöitsijää. Isommissa yhtiöissä hoidetaan peruskorjaukset ajallaan. Toinen poikeus ovat muuttotappiokunnat mutta pk-seudulla ja kasvukseskuksissa sellaista ei esiinny.
Suurempi ongelma tulee olemaan uusissa kerrostaloissa joisa suuren osan asunnoista omistaa asuntosijoittajat jotka ovat helpon rahan perässä ostaneet velkavivulla kämppiä, eikä ole varaa korkojen noustessa maksaa pois yhtiölainojen osuuttaan, joskus ei edes korkoja.
Korjausvelan kertyminen on iso ongelma useissa asunto-osakeyhtiöissä.
“Mihin perustuu, että omistusasuminen on kansantaloudelle vuokra-asumista edullisempaa? Ainakin yhteisknta saa vuokra-asunnoista enemmän verotuloja.”
En tiedä, kummin päin tilanne on edullisuuden osalta. Enkä tiedä sitäkään, saako yhteiskunta enemmän verotuloja vuokra- vai omistusasunnoista. Aihetta voisi joku joskus selvittää.
Katselin yhteisöverotilastoista, että isot vuokranantajat näyttävät maksavan yhteisöveroa esimerkiksi noin 4 % liiketuloksestaan. Onhan se verokertymää silti toki. Toisaalta vuokratalon ostaja ostaa talon yleensä halvemmalla hinnalla neliötä kohti, jolloin verokertymäkin jää jo ostohetkellä pienemmäksi. Omistusasunnoissa hinnoissa on mukana enemmän markkinointikulua yms., jotka kasvattavat arvonlisäveron ja varainsiirtoveron kertymää valtion kassassa. Myös vaikkapa remonttien rakennustarvikkeista omistusasujat maksanevat rautakauppahinnoissaaan suhteessa kalliimpia hintoja kuin toimijat, jotka teettävät suuria määriä remontteja ja saavat siksi hintansa neuvoteltua alemmiksi. Toisaalta omistusasujat tekevät usein monia remontteja omana työnään, josta ei makseta työn osalta sitten veroa, ja omistusasunnot joidenkin tutkimusten mukaan kuluvat keskimäärin vähemmän — koska omistajalla on intensiivi pitää oma omaisuutensa hyvässä kunnossa. Kokonaisuus on sen verran monimutkainen, että en ainakaan itse tällä hetkellä tiedä, miten päin asian laita on. Pitäisi selvittää aika monenlaista ennen kuin tietäisi, miten päin verokertymätkin menevät.
Kommenttina tuohon Ruotsin miljoona asunnon projektiin joka aloitettiin 1960-luvulla osoittautui vääräksi arvioksi koska keskiluokkainen ruotsalainen perhe ei muuttanut lähiöihin vaan pysyi isojen kaupunkien keskustoissa ja maahanmuuttajat asutettiin lähiöihin jotka joissa nyt nähdään sosiaalisia ongelmia. Ruotsi ei ollut tässä kohtaa ainoa Länsi-Euroopan maa joka suunnitteli kaupunkeja vaan samoin teki Ranska joka rakensi lähiöitä ranskaksi Banlieuet ympäri Suur-Pariisia ja Marseillesiä. Englannissa tehtiin sodan jälkeen toisenlainen kaupunkisuunnitelu jossa puutarhakaupunkeja rakennettiin Lontoon reunoille jossa onnistuttiin siinä mielessä että Lontoon ydinkeskusta oli pommitettu paskaksi ja sen jälleenrakentamiseen saatiin työvoimaa pääasiassa siirtomaista joissa heidän jälkeläiset asuvat tällä hetkellä aivan Lontoon Cityn lähellä.
Itse en maksaisi vuokramaalla sijaitsevasta rakennuksesta enempää tilapäisen tontin vuokran alennuksen johdosta. Kai teoreettisesti voisi maksaa, mutta en usko, että valistunut ostaja näin tekisi. Joka tapauksessa tiedossa olisi oltava, mikä tontin vuokra on alennuksen päätyttyä. Jos ei olisi, kyse olisi sumutuksesta.
Sen sijaan tontin kauppahinnasta tinkimisen voisi olettaa auttavan rakentajia, koska uusi alempi asuntojen hintataso huomioiden nykyisellä kustannustasolla ei ilmeisesti voida rakentaa, koska omiaan ei saa pois. Ainoa oikeasti tähän yhtälöön vaikuttava komponentti on maan hinta. Vaikea nähdä, että muut rakentamisen kustannukset joustaisivat tai niillä olisi edes mahdollista joustaa riittävästi.
Kaiken maailman verovähennykset ovat sitä housuun pissaamista talvipakkasella, koska ne päätyvät ajan myötä hintoihin (myös maan hintaan) jolloin ne eivät enää oikeasti hyödytä juuri ketään. Maksavat kyllä menetettyinä verotuloina.
Harmi vain, ettei Helsinki ilmeisesti enää juuri myy maata vaan vuokraa, mikä on kyllä suoranainen vitsaus asunnon ostajien näkökulmasta. Kuntatalouden näkökulmasta varmaan fiksua.
Asuntolaina sellaisena saatanallisena kuluna koskettaa Suomessa käytännössä ainoastaan lapsiperheitä. Olisiko se nyt niin helvetin väärin, jos tässä olisi olemassa sellainen mekanismi, että korkojen nousulla ei paskottaisi lasten ja nuorten tulevaisuutta?
Toki vanhat eivät tästä hyötyisi, kun on jo velat maksettu ja ollaan kaikessa vain saamapuolella ja muutenkin koko helvetillinen lainataakka on käytönnässä ainoastaan niiden idioottien ongelma, jotka ovat päättäneet mennä lisääntymään tässä paskassa maassa, joka perseraiskaa sinut kaikella mahdollisella tavalla.
Laitetaan nyt vittu vaan pelle miljoonaa soimaan. Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta, älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelmaaaaa…
Toivottavasti jengit polttavat Helsingin.
Tässä pitäisi pankkien tulla vastaan lyhennysvapailla, koska inflaation oloissa (ansiotasoindeksi + 4 %) inflaatio lyhentää lainaa aivan tarpeeksi. Pankille on parempi, että asiakkaat eivät lyhennä lainaansa, koska lyhennys ei ole niille tulo vaan korko on. Pankit suhtautuvat lyhennyksiin varsin hövelisti, mutta kaikkien hämmästykseksi velalliset ovat valinneet ylimääräiset lyhennykset,
Olen lyhentänyt asuntolainaa kahdessa vuodessa 150 000 euroa koska nuo rahat pitäisi tuottaa muualla 6,5% vuodessa jotta ne kattaisi tämän hetken korkokulut. Jos pienellä osalla on tämmöinen omatekoinen “korkosuoja”, niin tilastoissa se näyttää että kaikilla menee hyvin lainojensa kanssa vaikka enemmistöllä olisi ongelmia.
Mitä tulee inflaatioon lainan syöjänä, niin mehän ollaan stagflaatiossa.
Varainsiirtoveron hedelmiä: Meillä haluttaisiin myydä naapurin kanssa osakeparkkipaikka toisillemme, koska meillä on paikat A rapussa asuvalla B rapun edessä ja toisinpäin. Ei sitten myydä kun tulisi vero 600e/ruutu.
“Tässä pitäisi pankkien tulla vastaan lyhennysvapailla, koska inflaation oloissa (ansiotasoindeksi + 4 %) inflaatio lyhentää lainaa aivan tarpeeksi. Pankille on parempi, että asiakkaat eivät lyhennä lainaansa, koska lyhennys ei ole niille tulo vaan korko on. Pankit suhtautuvat lyhennyksiin varsin hövelisti, mutta kaikkien hämmästykseksi velalliset ovat valinneet ylimääräiset lyhennykset,”
Ei tuo kaikkia hämmästyttävä asia ole, vaan menee ihan suoraan oppikirjan mukaan. Tietysti monet kykenevät ihmiset alkavat tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä silloin, jos verotuksen jälkeinen vaihtoehtoinen tuotto vaihtoehtoisilla sijoituskohteilla alkaa olla huonompi kuin korkomeno. Nyt pitäisi sijoituksista tienata jo yli 7 %, jotta se olisi kannattavampaa kuin lyhentää verovähennysoikeudetonta asuntolainaa. Moni asuntovelallinen on todennut, ettei saa mistään muualta nyt yli 7 prosentin varmaa tuottoa sijoitukselle (jonka tuotosta pitäisi maksaa 30 % veroa), kun taas asuntovelan lyhentäminen yli 5 %:n korolla vastaa sitä tuottoa, joka verojen jälkeen jäisi yli 7 prosenttia tuottavasta sijoituksesta.
Kaikki eivät ylimääräisiin lyhennyksiin toki kykene. Mutta tilanteessa, jossa pankkien tuottotileiltä saa reilun 3 prosentin koron (josta menee verot pois) tai asuntolainaa lyhentämällä saa yli 7 prosentin tuottoa vastaavan säästön, ei monella ihan hirveän vaikeaksi mietinnäksi mene, kumpaan ylimääräiset rahat ehkä kannattaa laittaa.
Pankillekin ylimääräiset lyhennykset ovat suotuisa asia tilanteessa, jossa asuntomarkkinoilla hinnat ovat tulleet reilusti alas hintahuipustaan, ja jossa markkinatilanteessa kauppa ei kovin hyvin käy. Pankkikaan ei sellaisessa markkinatilanteessa, jossa asunnot eivät meinaa mennä kaupaksi, saa realisoitua lainojaan maksamattomien kotitalouksien asuntokohteita kovin hyvällä hinnalla, kun pakkohuutokauppojen hinnatkin ovat nyt alhaalla ja tarjoukset harvassa.
Nimimerkki Realisitlle kommenttina että pääkaupunkiseudulla ei ole lähiöt tai autot palaneet. Jengi ongelma pääkaupunkiseudulla on liikkuva eli pääasiassa pääkaupunkiseudun kaupunkien jengit ylittävät usein kaupungin rajat ja ovat hyvin liikkuvia koska joukkoliikennejärjestelmä yhdistää kaupungit keskenään. Etenkin Keski-Espoon ja Vantaan sekä Helsingin lähiöt . Helsingin kantakaupunki mukaan lukien Lauttasaari ja Etelä-Espoo sekä Kauniainen ovat rauhallisia asuinalueita jossa on erilainen sosiaalinen tilanne kuin muualla pääkaupunkiseutua.
Voisko jengien liikkuvuutta ja keskenään tappelua rajoittaa asettamalla juna-asemille lippupuomit ja ratikkaan leimattava lippu sisään astuessa aina? Lisäisi raideliikenteen houkuttavuutta ja turvallisuutta kun sieltä vähenisi liputon porukka. Tuntuu jotenkin että liputtomuus sallitaan hsl:llä ns. sosiaalisena tukena..
Ja offtopic: saatava 10 minuutin 1‑vyöhykelippu että infraa voi käyttää lyhyelläkin matkalla!
Eikö vuokratason määritä markkinat eikä vuokranantajien kulut, vai tarkoitatko että vuosikymmenien pääästä muutos vaikuttaisi myös tarjontaan esim lisärakentamisena?
Itse en ainakaan keksi että jos hallitus sanoo että huomisesta lähtien vuokratuloista ei tarvitse maksaa veroa, että miksi vuokranantajat laskisivat vuokria penniäkään.
Verovapaus laskee markkinavuokria ajan myötä, kun sijoittaminen vuokra-asuntoihin tulee houkuttelevammaksi. Nyt itse asiassa olemme käytännössä siinä tilanteesa, että vuokrista tarvitse maksaa veroa, kun yhtiölainan lyhennys jonkin käsittämättömän tulkinnan mukaan on määritelty menoksi, vaikka se on säästämistä.
Isoilla vuokranantajilla Suomessa veroprosentti liikevoitosta on näköjään noin 4 % viimeksi vahvistetussa verotuksessa. Onko se paljon vai vähän? Vuokratuotoista saa vähentää myös esimerkiksi konsernin muille yhtiöille maksetut korot. Jos järjestää jonkun sopivan yhtiön vaikka Luxemburgiin, jota kautta lainaa Suomen kiinteistösijoitusyhtiölle rahaa riittävän korkealla korolla, voi välttää kotimaiset verot liki kokonaan. Suomessa veroa vuokra-asunnoista maksavat korkeampia prosentteja pienomistajat, jotka eivät tunne verosuunnittelun sääntöjä.
Nollakorot ovat olleet jo mieletön kannustin asuntosijoittamiseen, ja asuntosijoittaminen todellakin kasvoi ilmiömäisesti. Toisaalta ilmiönä se nosti asuntojen hintoja merkittävästi alueilta joilla ihmiset haluavat asua, ja se vaikeutti ihmisten omistusasunnon hankkimista ja osaltaan pakotti ihmisiä vuokralle joilla kallistuviin asuntoihin ei ollut varaa.
Eli vaikka vuokrauksen kannattavuuden parantaminen voi lisätä vuokratarjontaa, se osaltaan puskee ihmisiä jotka haluaisivat omistaa asuntonsa vuokra-asujiksi. Lisää siis sekä vuokra-asuntojen kysyntää että tarjontaa. Lopputuloksena useammat asuvat vuokralla, vaikka merkittävä osa vuokra-asujista haluaisi asua omistusasunnossa.
Toki varmastikin ilmiö lisäsi osaltaan myös rakentamista, en sitä kiellä.
Samaa ilmiötä voisi luoda myös vuokratulojen verotuksen poistaminen.
Yritän vain sanoa että nämä eivät ole lainkaan yksinkertaisia kokonaisuuksia, ja laajempaa systeemiajattelua pitää käyttää (mahdollisesti mallinnusten kanssa) ennenkuin voi vetää kovin pitkälle meneviä ja kovin luotettavia johtopäätöksiä.
En ole itse hirveän vakuuttunut perusteluista poistaa vuokratulojen verotusta. Pitkällä aikavälillä mahdollisesti saadaan positiivisia vaikutuksia, välittömällä nähdäkseni negatiivisia (vuokrat eivät laske kuin ehkä joskus tulevaisuudessa, välitön muutoksen etu valuu vuokranantajien taskuun ansiottomasti, ja samat verotulot pitää sitten kerätä jostain muualta).
Asuntotulon verotusta toki kannatan että asumismuodot olisivat enemmän samalla viivalla. Mutta tosiaan, se on liian monimutkainen konsepti myydä kansalle. Ikävä tilanne.
Yhtiölainan lyhennyksien käsittely on selkeä porsaanreikä, joka tulisi tukkia niin pian kuin mahdollista.
Kyllä ne verot saa järjestettyä muillakin tavoilla pois. Klassinen verosuunnittelujärjestely kiinteän omaisuuden sijoituksissa menee niin, että luodaan yhtiöverkosto, ja Suomen yhtiöstä tyhjennetään ensin omat pääomat keskeiseltä osin ja laitetaan tilalle vierasta pääomaa tai oman pääoman ehtoista korkomenollista lainaa sellaisesta maasta, joka ei peri juurikaan veroja korkotuloista. Sitten Suomen yhtiö tekee tulosta, joka kutistetaan pieneksi maksamalla isoja määriä korkoja ulkomaille yhtiöverkoston toiselle yhtiölle korvauksena saadusta lainasta. En tiedä, onko yhtiölainan lyhennyksellä juuri mitään käytännöllistä eroa sellaiseen järjestelyyn nähden, jossa sijoitetut pääomat laitetaan maksuun ja verovähennettäviksi vain toisella tavalla — paitsi se, että sitä ovat päässeet hyödyntämään myös piensijoittajat.
Jos vuokraaminen tuottaa persnettoa kannattaa pitää tyhjänä
eI KANNATA. on maksettava korot ja yhtiövastikkeet eikä saa senttiäkään tuloja.
Normaalitilanteessa ei kannata. Mutta koska markkinataloudessa ja kapitalismissa ei ole olemassa mitään absoluuttista normaalitilannetta, niin mm. monia asuntoja omistavalla voi olla houkutus pitää asuntoja vaikka tyhjillään, mieluummin kuin alentamalla vuokraa, säilyttääkseen muiden asuntojen hintatason ja sitä kautta omistustensa kokonaisuuden kannattavana. Pitää nähdä myös metsä puilta. Niukkuudella voidaan usein ansaita paremmin kuin ylitarjonnalla!
Se tästäkin keskustelusta selviää kuinka sinisilmäisesti ihmiset suhtautuvat kapitalismiin ja markkinatalouteen. Jotkut näistä sinisilmäisimmistä tuntuvat uskovan että täysin vapaa markkinatalous olisi ratkaisu ihmisten asumistarpeisiin, mutta vaativat samalla yhteiskuntaa tukemaan asumista moni tavoin. Suurin osa tuntuu olevan oikeistolaisia sosialisteja joille voitot ovat yksityisiä mutta tappiot yhteisiä ja vastuu lopulta yhteiskunnan. Miten joku voikaan pitää itseään oikeistolaisena ja ruinata samalla jatkuvasti yhteiskunnalta tukea kaikkeen. Vasemmistolainen sentään tietää että yhteiskunta ei palvele ihmisiä mikäli kaikki jätetään markkinoiden armoille.
Jos jotain kannattaa muistaa, niin se että: kapitalismi ja markkinatalous ovat kyllä hyviä renkejä mutta valitettavasti huonoja isäntiä jos ihmisten elämä jätetään kokonaan niiden varaan. Erityisesti sitä kannattaa miettiä niiden oikeistolaista politiikkaa kannattavien, jotka eivät tule toimeen omilla pääomatuloillaan tai joiden ansiotulot eivät pysyvästi kuulu suurituloimpien joukkoon. Miettikää ihmeessä ainakin silloin kun pyydätte apua ja tukea yhteiskunnalta. Oletteko sittenkin sisimmässänne vasemmistolaisia vaikka tuettekin oikeistolaista politiikkaa joka palvelee aivan jotain muuta kuin omaa etuanne. Vai ettekö vaan ymmärrä kuinka teitä höynäytetään. Pitäisi kyllä ymmärtää kun perehtyy siihen mitä varsinkin perussuomalaiset ja kokoomus lupasivat ennen vaaleja ja kuinka he nyt lupauksensa pettävät. Vain idiootti voi olla näkemättä tuota ristiriitaa lupausten ja hallitusohjelman välillä. Kaiken muun lisäksi hallitukselta tuntuu puuttuvan kokonaan ymmärrys ihmisten asumistarpeista ja siitä kuinka asuntomarkkinat palvelisivat parhaiten ihmisiä! Sitä se sokea markkinauskovaisuus ja säästöpolitiikka teettää.
AKK:lle — täysin vapaassa markkinataloudessa vuokrien tuntuessa kohtuuttomilta ihmiset valuisivat tuloluokkien alapäästä asumaan trailerparkeissa, asuntovaunuissa tai ihan vain teltoissa. Sosialistisissa komtentotalouksissa, kuten Suomessa, tämä vain onnistuu aika huonosti, kun jokaisella pitäisi periaattessa olla osoite virallisesti hyväksytyssä asunnossa ja täällähän ei jotain trailerparkkia ikinä hyväksyttäisi — ainahan se “yleishyödyllisesti” gryndattu 15 neliön betonikoppi 700 €/kk on parempi kuin tuplasti suurempi parakkikoti, jossa on pyörät tai siirtolavamekanismi alla.
Kun kaikkea säädellään, rajoitetaan ja ohjataan mahdollisimman yksityiskohtaisesti, niin silloin hauskaa on ainoastaan niillä, joilla on paljon rahaa ja vaikutusvaltaa — mahdolliset kilpailijat ja vaihtoehtoiset ratkaisut kun tulevat automaattisesti “hyvinvointiyhteiskunnan” taholta suljetuksi pois tuottojen tahkoamisen tieltä. Ne, joita tässä kenties kovastikin hyväntahtoisesti koitetaan suojella, ovat kaikkein huonoimmassa asemassa — loput pärjäävät jotenkuten, mutta v‑käyrä kyllä nousee mukavasti eikä kaiken jälkeen kansallisvarallisuus paljokaan pääse kasvamaan.
Jos joku tuntee tämän kommentin jälkeen suurta tarvetta pöyristyä siitä, etteivät trailerparkit ja vastaavat olisi ihmisarvoisia asumispaikkoja, niin olisi kiva kuulla, että mitä ihmisarvoista on nykyisissä 15–20 m^2 yksiöissä tai 30 m^2 kaksioissa nykyisillä vuokratasoilla? Toki rakennettujat, suuret vuokranantajayhtiöt ja asuntosijoittajat pyrkivät maksimoimaan voittonsa (ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään) — vaan miksi ihmeessä kunnat ja julkeasektori yleensä luo olosuhteet, joissa tuottojen optimi löytyy kääpiökokoisista asunnoista — rakentamiskustannusten kannaltahan kalleimmat elementit ovat kylpyhuone/wc ja keittö eikä jonkun ylimääräisen makuuhuoneen kustannus sinänsä ole mitenkään merkittävä. Kunnallissosialismiin taipuvaisten kuntien on kuitenkin ilmeisti aivan pakko päästä rahastamaan rakenusoikeuksista / tonttivuokrista neliömäärien mukaisesti, joten onko nykyinen tilanne mitenkään yllätys. Mitäpä jos säädeltäisiin & rahastettaisiin vain asuntojen lukumäärän mukaan?
Ksee: “Jos joku tuntee tämän kommentin jälkeen suurta tarvetta pöyristyä siitä, etteivät trailerparkit ja vastaavat olisi ihmisarvoisia asumispaikkoja, niin olisi kiva kuulla, että mitä ihmisarvoista on nykyisissä 15–20 m^2 yksiöissä tai 30 m^2 kaksioissa nykyisillä vuokratasoilla?”
Suomen sääolosuhteissa trailerparkit eivät ole ihmisarvoisia asuinpaikkoja.
Ainakin toistaiseksi saa vuokrata myös vanhoista asuintaloista isompia asuntoja kuin mitä aivan uusissa taloisa on, samaan hintaan. Myös Helsingissä.
Noissa aivan pikkuruisissa asunnoissa on yleensä huoneenkorkeus korkeampi niin että mahdollistaa makuuparven eli asunnossa on 1,5 kerrosta. Mutta on se kyllä ollut tyhmää rakentaa niin paljon sellaisia asuntoja viime aikoina.
Meillä on kuitenkin aiemmin ollut korkovähennysoikeus asuntolainoissa. Millä sitä silloin perusteltiin?
Kekkosen aikaan oli muutakin kummallista. Kun miljoona maalla asuvaa pitä asuttaa kaupunkeihn, investointi oli valtava ja haluttiin lahjoa keskituoisia kituuttamaan valtavien asumismenojen kanssa lupaamalla heille vauras tulevaisuus.
Mielestäni siinä ei ollut mitään huonoa. Koivisto muuten oli asuntosäästämis-idean isä. Suomella ei olisi ollut varaa rakentaa miljoona vuokra-asuntoa kuten Ruotsi, joka säästyi sodan tuhoilta, pystyi tekemään. Nyt ollaan samassa tilanteessa, niillä rahoilla joilla valtio tukee pelkkien seinien rakentamista voisi ennemmin rakentaa ja ylläpitää infraa joka tukee teollisuutta. Ihmisten kannattaisi asumista kun suunnittelee olla enemmän aktiivisia eikä olettaa että rahaa tulee seinästä. Yksityisten omistama asuntokanta säilyttää arvonsa paremmin kuin yhteiskunnan omistama. Vaikka en ole joka asiassa näin konservatiivi niin tässä nyt satun olemaan.
Asunto-osakeyhtiöissä ei useinkaan pystytä päättämän peruskorjauksista ja rakennus heikkenee.
Samaa mieltä varainsiirtoverosta, se ei ole vain turha vaan suorastaan vahingollinen. Kuka tai mikä oikein estää sen poistamisen?
Poistaminen maksaisi miljardin, ja populistit käyttää sen mieluummin bensaveron alentamiseen. Lisäksi varainsiirtoveron poistosta hyötyisivät ensisijaisesti nuoremmat joiden asumistarpeet vaihtuvat useasti, eivät paikoilleen juurtuneet iäkkäämmät ihmiset. Ja tämä jälkimmäinen ryhmä on uskollisempia äänestäjiä joilla on enemmän aikaa kiertää torikahveilla vaalien alla.
“Tietysti ne, jotka ovat ostaneet asuntonsa halvalla aikana, jolloin korkoja ei saanut vähentää, hyötyisivät siitä, että verovähennysoikeus tulisi voimaan sen jälkeen, kun he ovat asuntonsa ostaneet.”
Tästä olen kyllä kovasti eri mieltä.
Verovähennysoikeushan poistui kokonaan vasta vuonna 2023. Vaikka palattaisiin takaisin sinne verovähennysoikeuden asteittaisen poistamisen alkumetreille, hyvin harva on itse asiassa maksanut merkittäviä määriä enempää korkoja kuin jos verovähennysoikeus olisi säilytetty. Vielä harvempi on ostanut kyseiset asunnot “halvalla”. Korothan olivat nollassa vuosia. Näin ollen en näe, että korkovähennyksen asteittainen poistaminen olisi viime vuosikymmenellä pitänyt asuntojen hintoja kurissa — siksi sen palauttaminenkaan ei tuottaisi “ansiotonta arvonnousua” tässä mielessä.
Asuntotuotannon suorassa tukemisessa on se ongelma, että se vasta vääristääkin markkinat: nykyinen rakennusliikkeiden valmiiden asuntojen ylitarjontatilanne ei ratkea “luontaisesti” jos koko ajan rakennetaan uutta myytävää enemmän kuin pystytään sulattelemaan. Lisäksi nyt 2020-luvulla rakentaminen suuntautuisi ihan väärään sektoriin: kriittiset vihreät infrastruktuuripäivitykset kallistuvat tai kokonaan peruuntuvat, kun rakennetaan vain turhia asuinrakennuskolosseja verorahoilla.
Lisäksi huomauttaisin, että asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden palautus olisi tässä tilanteessa vain “tasoitin”, jolla Suomen taloutta saadaan hieman tasavertaisempaan asemaan muiden euromaiden kanssa — on jo nähtävissä, että Suomen lyhyempiin korkoihin sidotut asuntolainat ehtivät ajamaan maan deflaatioon ennen kuin suurien maiden inflaatio alkaa edes hieman talttua. Viiden prosentin reaalikorot johtavat Suomessa hyvin nopeasti hyvin kalliiseen kriisiin.
“Varainsiirtoveron hedelmiä: Meillä haluttaisiin myydä naapurin kanssa osakeparkkipaikka toisillemme, koska meillä on paikat A rapussa asuvalla B rapun edessä ja toisinpäin. Ei sitten myydä kun tulisi vero 600e/ruutu. ”
Miksi ette yksinkertaisesti sovi, että pysäköitte autonne toistenne paikoille ?
“Miksi ette yksinkertaisesti sovi, että pysäköitte autonne toistenne paikoille ?”
On sähköauton latausta laskutuspalvelulla ja vaihtuvuutta osakkaissa. No mutta joo, merkittävämpi ongelma on se kuinka varainsiirtovero jarruttaa tarpeenmukaista asunnonvaihtoa kuten blogisti kirjoittikin. Toiset ravaa ristiin kaupunkien välillä kun meillä sentään vain parkkiruutujen välillä. Mutta hei mikseivät vain sopisi että asuvat toistensa asunnoissa =D?
Osmo: “Kiinteistövero ei ole keino toteuttaa tasapuolisuutta, koska sitä maksetaan samoin perustein myös vuokra-asunnoista.”
Kiinteistövero kuitenkin vähän parantaa tasapuolisuutta, koska asuntosijoittajalle se on vähennyskelpoinen meno.
Se asuntokeskustelussa tuntuu jatkuvasti unohtuvan että esimerkiksi 3 ylimpään tulodesiiliin kuuluvat ovat aivan erilaisessa asemassa kuin ne jotka kuuluvat 3 alimpaan tulodesiliin ja ne jotka kuuluvat suomalaisten varakkaimpaan puoliskoon sietävät paljon paremmin taloudellisesti. Nyt hallitus käy niiden kimppuun joilla pelivara sekä tulojen että varallisuuden osalta puuttuu täysin. Ei meillä jotka kuulumme noihin “hyväosaisiin” ole todellisuudessa mitään hätää,mutta niillä joiden tulot ja varallisuuspuskurit ovat pienet tai olemattomat on.
Nyt tuntuu vaan kokoomuslainen ahneus ja perussuomalainen empatiakyvyn puute sokaisevan ihmiset ja sosiaaliturvaa, työelämää sekä vero- ja asuntopolitiikkaa koskevia päätöksiä tehdään puhtaasti hyvin toimeentulevien ehdoilla kohdistaen kaikki negatiiviset toimet pienituloisimpien ja varattomimpiin. Kaiken ahneuden ja empatiakyvyttömyyden kruunuksi kehdataan sitten jopa alentaa suurituloisimpien verotusta ja olla puuttumatta edes räikeimpiin verotuksen porsaanreikiin. Mutta sellaista se vaan nyt on kun hallitus muodostuu oikeistosta ja äärioikeistosta, silloin unohdetaan se kuinka päätökset oikeasti vaikuttavat pienituloisemman ja varattomimman kansanosan elämään. Mitähän esimerkiksi perussuomalaisia äänestäneiden työntekijöiden ja varsinkin sosiaaliturvaa eri muodoissa tarvitsevien päässä oikein liikkuu? Tuliko kustua omiin muroihin ja kuinka he kehtaavat esiintyä jatkossa persuina, jotka kyykyttävät kaikkia työntekijöitä, työmailla.
Menee ohi korkovähennyksestä, mutta kyllä Suomessa pitäisi olla enemmän vuokralla asumista. Tekisi työmarkkinoista joustavammat kun kynnys lähteä työnperässä madaltuisi. Moni kituuttaa tällä hetkellä omistusasunnossaan kun ei ole valmis ottamaan 10–15% hinnanalennusta kämpästään. Ne putkiremonttiin laitetut rahat voi laittaa Helsingin pörssin yleisindeksiin, joka varmasti tuottaa paremmin.
Tutkimuskirjallisuuden mukaan pitkään jossain pitkään vuokralla muutoin kuin opiskelijana asuneista lukitusvaikutus työn perässä muuttojen kannalta on lähes yhtä iso kuin omistusasujilla. Eli jos tarkastellaan vain eroa vuokra- ja omistusasujien kesken, niin eroja on. Mutta jos eliminoidaan sitä, että opiskelijat ovat yleensä vuokra-asujia ja tarkastellaankin vain muita, niin erot muuttamisissa ihan eri työssäkäyntialueille ovat paljon pienempiä. Saman työssäkäyntialueen sisällä vuokra-asujat kyllä muuttavat tiheämmin. Mutta nyt oli kyse työn perässä muuttamisesta eli muualle muuttamiseta.
Muuttoja tehdään pitkiäkin matkoja opiskelun alkaessa ja valmistumisen tienoilla ja lasten ollessa pieniä, mutta sen jälkeisessä elämässä muuttoja tehdään pääasiassa saman työssäkäyntialueen sisällä. Jos on 10 vuotta tai enemmän luonut sosiaalisia verkostoja jollekin seudulle, on muuttokynnys korkea. Pienten lasten vanhemmat tekevät muuttoja siihen asti, kunnes vanhin lapsi menee kouluun, jonka jälkeen perheillä on merkittävä lukitusvaikutus ja muutot työn perässä muualle ovat suhteellisen harvinaisia. Eläköitymisvaiheessa taas on sitten isompaa muuttojen esiintyvyyttä. Mutta se ei ole työn perässä muuttamista.
Jos on saanut oikeuden ARA-asuntoon, siitä ei kannata muuttaa pois ennen kuin oikeuden on saanut siirretyksi lapsilleen. Tämä lukitusvaikutus on paljon suurempi kuin omistusasumiseen liittyvä.
Millaiset ovat ehdot jos oikeutta vuokrata alle markkinavuokraista ARA-asuntoa haluaa siirtää lapsilleen?
Tapahtuuko sitä usein vai onko se joku urbaani legenda?
Ara-asunnon siirto lapsille tapahtuu niin, että ennen kuin muuttaa siitä itse pois ottaa lapsen asumaan sinne kanssaan. Sen jälkeen lapsella on oikeus siirtää vuokrasopimus itselleen. Juridisia yksityiskohtia en tunne, mutta paheksun suuresti.
Lisäyksenä lukitusvaikutuksesta vielä, että kirjallisuuden mukaan se ei koske kategorisesti samalla tavoin kaikkia omistusasujia, vaan lukitusvaikutus koskee tutkimuskirjallisuuden mukaan omistusasujista erityisesti niitä, joiden asunnon käypä arvo alittaa heidän asuntovelkansa määrän, tai on hyvin lähellä sitä. Jos velkaa on enemmän kuin asunnosta saisi myymällä, se sitoo säilymään asunnon omistusasukkaana. Lukitusvaikutusta on myös erityisesti sellaisissa omistusasunnoissa, joita on vaikea saada myydyksi eli joissa on erittäin alhainen arvo tai erittäin pitkä todennäköinen myyntiaika.
Yksi mielenkiintoinen ilmiö omistusasujien lukitusvaikutuksissa liittyy korkoihin. Nousevien korkojen aikaan muuttaminen vähenee. Laskevien korkojen aikaan muuttaminen yleistyy. Vuokralla asuvilla asia menee niin päin, että vuokrien voimakkaasti noustessa muuttohalukkuus kasvaa ja vuokrien korotusten ollessa pieniä muuttaminen on vähäisempää. Vuokralla asuvia ja omistusasujia asuntoon sitoo mm. se, jos on sisustanut asunnon hyvin pitkälle personoiden pitkän asumisajan aikana tai jos on paljon tavaraa — jonka muuttaminen olisi työlästä. Vastaavasti muuttokynnystä alentaa sekä omistus- että vuokra-asujilla se, jos tavaraa on omistuksessa erityisen vähän. Pitkä asumisaika jossakin saa ihmisiä kiintymään usein asuinympäristöönsä, mistä seuraa lukitusefektiä.
Varainsiirtovero tuottaa myös suuren lukitusvaikutuksen. Siihen menee tavallisesti parin kuukauden palkka.
On useita lukitusvaikutuksia ja siksi niihin puuttuminen aiheuttaa usein “harakka tervatulla katolla” ilmiön. Omistusasunnon hankkimisestahan päättää ja vastaa jokainen itse joten yhteiskunnan puuttuminen kuinka omistuksen arvo kehittyy on hyvin vaikeaa. Yhteiskunta voi korkeintaan pitkäjänteisesti ohjata yhdyskuntarekennetta sellaiseen suuntaan että työpaikat ja valittu asuminen kohtaavat , muu on melkoista näpertelyä. Ensinnä kannattaa ainakin miettiä mitä lukitusvaikutuksen purulla oikein tähdätään. Tähdätäänkö sillä siihen että ihmiset muuttaisivat työn perässä vai mihin. Jos halutaan tukea työn perässä muuttamista, niin silloin kannattaa kohdentaa tuki juuri siihen eikä tukea kaikkea mahdollista muuttoa. Jos halutaan tukea asuntorakentamista, omistusasumista tai muuttoa sopivamman kokoiseen tai hintaisen vuokra-asuntoon, tai vaikkapa omistusasuntoon, niin keinot ovat tietenkin toiset.
Filosofisena havaintona eniten kummastuttaa se kuinka itseään sääntelemättömän markkinatalouden ja yksityisomistuksen kannattajina pitävät ruinaavat yhteiskunnan tukia lähes kaikkeen. Tuet kyllä kelpaavat, mutta yhteiskunta ei saisi edes sen vastineeksi omistaa mitään. Melkoista vedätystä! Jopa niin että tukia vaaditaan aina vaan varakkaimmille ja suurituloisimmille, mutta samalla härskisti leikataan tukia niiltä jotka tukia oikeasti tarvitsevat, kuten nykyinen hallitus juuri tekee. Eiköhän niitä tukia kannattaisi kuitenkin purkaa ensiksi sieltä missä niitä vähiten tarvitaan, eli sieltä missä niillä ei ole merkitystä arkeen!
Koska Suomea on rakennettu siten että omistusasumisesta on tehty yleisesti kannattavampaa kuin vuokra-asumisesta, niin ei suunnan muutos ainakaan yhtäkkiä ole järkevää. Kaikanlaiset kikkailut korkojen vähennysoikeuksilla ovat kyllä melko näpertelyä ja niin on myös varainsiirtoveron poisto. Tuskinpa ne mitään suurta rakentamis- ja muuttobuumia saisivat aikaiseksi jos sitä nyt haetaan. Ja kuinka nuo verovähennykset sitten kompensoitaisiin julkisessa talouden kannalta.
Eikä työpaikkojen perässä muuttaminen voi koskaan toteutua joustavasti jos asuminen perustuu omistusasumiseen. Eikä silloinkaan jos edullisista vuokra-asunnoista on pulaa. Jos omasta asunnosta ei saa omasta mielestään käypää hintaa ja mieluiten vielä reipasta voittoa, niin varmasti se on este. Valitettavasti elämä on sellaista että sitä voittoa on vaan vaikea kerryttää muuta kuin silloin kun asuntomarkkinat käyvät ylikuumina, kuten on tapahtunut säännöllisesti. Ihmiset on vaan saatu elämään ikäänkuin kuplassa jossa kaiken arvo myös asuntojen vaan kasvaa tasaisesti. Ei kasva, vaan välillä kasvaa ja välillä laskee, ja kun laskee niin lukitusvaikutus vaan voimistuu. Se kannattaa aina pitää mielessä ettei omistusasumista kannata rinnastaa asuntosijoittamiseen tai kuvitella että jokainen voi valita asuntonsa kuin suurituloinen tai varakas. Ei voi, vaan valintamahdollisuudet ovat monelle varsin pienet.
Kapitalistinen markkinatalous on vaan sellaisia että sijoittajat hakevat sijoituksilleen vaan voittoa ja tuottavat niitä asuntoja maksimoidakseen voittonsa. On aivaan turha odottaa sijoittajien laittavan rahojaan asuntotuotantoon, silloin kun he eivät näe sitä riittävän kannattavana. Koska yhteiskunnalle merkitsee muukin jotain kuin suora rahallinen tuotto, niin sen kannattaisi itse investoida niihin asuntoihin joita tarvitaan jotta talouden pyörät pyörisivät kansantalouden kannalta positiiviseen suuntaan myös silloin kun yksityinen rahalla asuntoja ei rakenneta. Sekin kannattaa muistaa että yksityisten asuntosijoittajien etu on se että asuntoja on aina hieman niukasti ja kun rakennusliikkeet ovat samojen sijoittajien hallussa, niin silloin pelataan peliä jossa sijoittaja on vahvoilla hinnoitellessaan asuntoja ja lypsy yhteiskunnalta alkaa. Rakennetaan kunhan yhteiskunta tukee, tai ei rakenneta ja yhteiskunta maksaa työttömyydestä ja siitä ettei ihmisille löydy asuntoja sieltä missä se olisi yhteiskunna kannalat hyödyllisintä.
Että sellaista markkinataloutta! Ei siinä mitään kunhan markkinauskovaisetkin heräisivät ja tunnustaisivat että pelkästään markkinoiden armoilla yhteiskunta ei voi toimia. Ei toimi edes USA:ssa vaikka markkinauskovaiset tuntuvat niin uskovan. Todisteena vaikkapa se millaisia summia USAn liittovaltion budjetissa ohjataan erilaisiin infrahankeisin kaiken muun lisäksi jotta talouden pyörät eivät pysähtyisi. Ja velkaa otetaan ilman paniikkia ymmärtäen että sitä tarvitaan jotta pyörisivät.
Asuntojen hinta- ja varsinkin vuokratasot saadaan pysymään riittävän alhaisena vain tuottamalla asuntoja tarpeeksi ja sinne missä ne työpaikat ovat! Ja omistusasumisella tulee aina olemaan suurempi lukitusvaikutus kuin vuokra-asumisella. Jos lukitusvaikutusta halutaan purkaa, niin on panostettava vuokra-asuntoihin ja niitä on rakennettava niin etteivät keinottelijat pääse määräämään vuokratasoja! Mutta halutaanko että ihmisillä on asuntoja siellä missä töitäkin, vai onko sittenkin tärkeämpää varmistaa ja maksimoida sijoittajien voitot. Nykyiselle hallitukselle eivät ainakaan kohtuuhintaiset asunnot, siellä missä on töitäkin, tunnu olevan tärkeitä, siksi ei ilmeisesti sekään että yritykset saisivat työntekijöitä niistä jotka tarvitsevat niitä kohtuuhintaisia asuntoja riittävän läheltä jotta työmatkat eivät muodostuisi kohtuuttomiksi työssä jaksamisen kannalta.
Pitääkö paikkaansa, että tämä hallitus purkaa työllisyysrahastosta 700 miljoonaa työntekijöiden rahastoimaa rahaa ja jakaa sen rikkaille?
Jos pitää, niin en ihmettele yhtään, jos poliittiset murhat palaavat suomeen
Varainsiirtovero on tavalliselle ihmiselle muuttovero
Joskus se kämppääkannattaa pitää kallis/lomalämppänä kun vuokraus ei ole kannattavaa. Vuokralainen yleensä tuhoaa kämpää
Vieläkö muuten työntekijöiden on syytä luottaa oheisiin 10 vuoden takaisiin ajatuksiin työmarkkinoista. Sanoisin että nykyinen hallitus vetää suorastaan maton alta tuolta ajattelulta.
Työntekijöitä on kyllä saatu houkuteltua matalapalkkatöihin, mutta mitään yhteiskuntasopimusta ei ole syntynyt. Nyt sitten ajetaan matalapalkkatyöläiset kyykkyyn viemällä heiltä ne tarvittavat tuetkin jotka tarvitaan että pienillä palkoilla tulisi edes toimeen. Joku voisi sanoa että onpahan aikamoinen vedätys. Ode, vieläkö olet samaa mieltä Vartiaisen kanssa vai tunnetko itsesikin petetyksi?
https://twitter.com/juho_orjala/status/1704732114757796295
Vartiainenhan on nyt arvioinut, että leikkaukset helpottavat Helsingissä työvoimapulaa kun osa-aikaiset ryhtyvät sankoin joukoin kokopäivätöihin. Eli Vartiainen ei selvästikkään itse usko omaan julkaisuunsa.
Osmo. Taas väitetään, että suomalaiset tekisivät Euroopan lyhintä työaikaa. Teeppä päivitetty kirjoitus aiheesta, että onko tilanne muuttunut aiemmista kirjoituksistasi.
Marinin hallituksen korona / sota aikana mentiin miinukselle ka. 9,4 miljardia vuodessa.
Kokkareet vaativat tästä tiputusta 6 miljaria eivätkä suostuneet neuvottelemaan pienemmistä esityksistä. Vaatimus oli siis selvä. 3,4 miljardia max. ja tästä ei vittu tingitä.
Sitten piti vähän jakaa sitä hyvää kavereille ja nuolla hillotolppaa. Miinukselle mentiin 11,4 miljardia, jossa on jo mukana duunareiden rahastosta varastettu 0,7 miljardia. Jos tuo ryöstö jätetään huomiotta, niin kokoomusen ehdottomasta vaatimuksesta luistettiin jo 8,7 miljardia. Lisäksi kun huomioidaan, että suuri osa säästöistä on sellaista, joka valuu köyhiltä rohmuamisen sijaan sossutukiin, niin kokkareet on pihalla yli kymmenen miljardin verran.
Noin suuri heitto puheiden ja tekojen välillä ei voi olla pelkkään tyhmyyttä. Siinä on pakko olla tuottamuksellisuutta mukana. Vaikka Petteri Orpo meni henkilökohtaisesti A‑studiossa kertomaan, että ei pääsisi peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksesta läpi, kun ei ymmärrä verotuksen perusteita, niin kaikki kokoomuslaiset eivät varmaan voi olla näin tyhmiä. Siellä on pakko olla myös roistoja ja varkaita joukossa.
“Noin suuri heitto puheiden ja tekojen välillä ei voi olla pelkkään tyhmyyttä. Siinä on pakko olla tuottamuksellisuutta mukana. Vaikka Petteri Orpo meni henkilökohtaisesti A‑studiossa kertomaan, että ei pääsisi peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksesta läpi, kun ei ymmärrä verotuksen perusteita, niin kaikki kokoomuslaiset eivät varmaan voi olla näin tyhmiä. Siellä on pakko olla myös roistoja ja varkaita joukossa.”
Orpo onkin kätyri. Fiktiossa kätyrit ovat vähän karikatyyrisen pahoja ja idioottimaisia, tehden ylempien käskystä pahoja tekoja. Orpo osuu tähän muottiin mainiosti, varsinkin sen osalta ettei oikeasti tunnu edes käsittävän suomalaisen nykyjärjestelmän olemusta tai hänen säästölistojensa vaikutuksia.
Pakko tosin iskeä myös Valtionvarainministeriön leikkausvaihtoehtoihin ja näihin liittyviin laskelmiin. Aivan lapsellisia tuotoksia, niin lapsellisia että Kelan entinen pääjohtaja saa ammuttua säästökohteiden älykkyyden alas käyttämättä numeroita, pelkästään perustellen loogisesti asiat Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kautta. Toisin sanoen Valtionvarainministeriöön näyttää pesiytyneen aivan yhtä inkompetenttia henkilöstöä kuin mitä Orpo on, varmaan taas jotain Pitkän Matikan A‑B-C porukkaa, kun edes perustason looginen päättely ei näytä onnistuvan.
P.S. Valtionvarainministeriö on muuten jyvittänyt aika ison osan säästöistä syntyvän sos.turvan leikkausten dynaamisista vaikutuksista, eli syntyvistä uusista verotuloista kun iso osa työttömiä ja osa-aikaisia yhtäkkiä työllistyy kokopäivätöihin. On kyllä niin älyllistä epäonnistunutta porukkaa, potkut pitäisi antaa ja periä palkka takaisin tältä vuodelta.
Ymmärtävät kyllä perusteet mutta ideologia ohjaa valehteluun. Olisin itsekin osallistunut mielelläni talouden tasapainottamiseen, ja koronasta, Ukrainan sodasta sekä siitä johtuneen energiakriisin kustannusten maksamiseen, mutta hallitus valitettavasti päätti toisin. Se päätti maksattaa kaiken nillä joiden tulotaso on alle suomalaisten mediaaniansioiden. Eihän se että että samalla alennetaan veroja hyvätoisilta velaksi ole hyvätuloisten osallistumista, vaan härskiä politiikkaa.
HS-haastattelu | Hyvätuloisiltakin olisi löytynyt leikattavaa, sanoo Kelan entinen pääjohtaja: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009846507.html
Mikäli hallitus olisi edes sen verran oikeudenmukinen että pitäisi ensiksi huolta niistä jotka tukea eniten tarvitsevat, niin silloin voisi olla perusteltua tukea omistusasumista vaikka korkovähennyksellä, mutta kun näin ei ole niin en kannata mitään ylimääräisiä tukia niille jotka tulevat toimeen muutenkin. Hyvinvointivaltion yksi suuri ongelma on juuri ne tuet jotka valuvat niille jotka eivät niitä oikeasti tarvitse kohtuulliseen toimeentuloon. Varsinkin silloin kun hyvin toimeentulevat eivät halua osallistua entiseen tapaan edes hyvinvointivaltion rahoittamiseen.
Jotta räikeä jakautuminen ahneistoon ja hyvinvointivaltiota aidosti kannattaviin saataisiin pysähtymään, niin Suomeen tarvittaisiin puolue joka uskaltaa olla selkeästi keskusta vasemmistolainen puolue. Vihreät sitä yrittää välillä olla mutta hapuilee identiteettinsä kanssa uskaltamatta sanoa avoimesti mitä oikein on. Keskusta oikeistolaisia kosiskelevia, keskusta oikeistisiksi itsensä luokittelevia puolueita kyllä löytyy, mutta miksi ei avoimesti keskusta vasemmistolaista? Siinähän olisi valtava kannatuspotentiaali sille joka osaisi ottaa tuon kentän haltuun. Ei riitä että puhutaan vaikka sosiaaliliberalimismista jos ei osata erottaa sitä kokoomuslaisesta oikeistolaisuudesta jota sen ei pitäisi missään nimessä olla. Potentiaalia lisää vielä sekin että keskustan keskusta oikeistolaisuus näyttää menettäneen vetovoimansa koska keskusta on luopunut alkiolaisuudesta, siitä osasta identiteettiään joka on ollut käytännössä vasemmistolaisuutta. Osaavatko SDP tai vaikkapa vihreät täyttää tuon selvän keskusta vasemmistolaisen puolueen aukon. Miksei joku puolue voisi ilmoittaa olevansa selkeästi keskusta vasemmistolainen sosiaaliliberaali puolue kun poliittisessa kentässä on siinä selvästi suuri aukko? On aukko toki konservatiivisessa keskusta vasemmistolaisessakin nurkassa poliittista kenttää ja tuota aukkoon ovat iskeneet sitten perussuomalaiset ääriokeistolaisuudellaan. Onhan se outoa jos arvoiltaan kyselyjen perusteella selvästi vasemmistolainen menee jostain syystä äänestämään äärioikeistoa, mutta niin vaan on. Ja mitä hän saa, no tietenkin äärioikeistolaista talous- ja sosiaalipolitiikkaa.
SDP osaa kyllä tarvittaessa muuntua keskustavasemmistolaiseksi. Monasti kun se on ollut suurimmillaan on pj:nä ollut ns oikeistodemari.
PS ei näissä vaaleissa menestynyt duunareiden äänillä vaan lähinnä Keskustasta loikanneiden yrittäjien ja pikkuvirkamiesten. Ainakin pikkuvirkamiehiä (ja miksei isoja ? kannattaisi SDP:n yrittää houkutella seuraavissa vaaleissa kun huomaavat miten Kok vetää PS:ää kuin pässiä narusta.
R. Silverberg, näin tosiaan on. Luulisi että ainakin persujen äänestävät ei rasistiset työntekijät ja kaikki työntekijöiden oikeuksien heikentämisestä tai sosiaaliturvaleikkauksista kärsivät olisi helppokin saada ymmärtämään ettei heidän kannata oman etunsa vuoksi ainakaan (ääri)oikeistoa äänestää.
Toisekseen kannattaako sitten itseään sivistysporvarina pitävän ja aidosti hyvinvointivaltiota kannattavien äänestää puolueita jotka leikkaavat sivistyksestä ja siitä mikä on hyvinvointivaltion ydintä eli peruspalveluista ja kaikkein pienituloisimpien toimeentulosta samalla kun jaetaan lisää rahaa velaksi kaikkein hyvätuloisimmille ja varakkaimmille. Keskusta ja RKP:hän edustavat keskustaoikeistoa jotka estävät toistuvasti mm. räikeimpienkin verotuksen porsaanreikien ja kaikkien varakkaimpien kohtuuttomat veroedut. Luulisi että tilaa olisi sellaisellekin keskustalaiselle puolueelle joka haluaisi korjata edes nuo epäkohdat ja kertoa äänestäjille että se on tavallisten suomalaisten etu! Onko vaikka vihreistä siihen tai sitten demareista? Kykenevätkö ne täyttämään sen aukon mitä keskustassa on ja vakuuttamaan äänestäjät siitä ettei keskustaoikeistosta eikä varsinkaan (ääri)oikeistosta ole noiden ongelmien korjaajiksi, vaan päinvastoin.
Kum maailmalla ollaan jo luopumassa taantumuksellisesta oikeistolaisuudesta jota nykyinen hallitus edustaa niin luulisi että ihmisten silmät avautuvat myös Suomessa. Kannattaa lukea Hesarista juttu Paul Polmanista “Vähemmän pahaa on edelleen pahaa” niin ymmärtää mihin suuntaan pitäisi kulkea sen sijaan että kuljetaan hallituksen toimin juuri päinvastaiseen suuntaan.
“Polman ylistää Suomea, jossa hyvinvointia mitataan muillakin mittareilla kuin vain bruttokansantuotteella. “Te olette olette maailman etujoukoissa” ”
Mutta mitä tekee hallitus, pelottelee velalla ja repii kokoomus/perussuomalaisella politiikalla hyvinvointivaltio Suomea palasiksi.
Kaikki suomalaiset saavat elämänsä aikana useita tulonsiirtoja, mutta omituisesti oikeistopiirien keskustelussa tulosiirtoja saavat leimataan pitkäaikaistyöttömiin tai alemman portaan väkeen.
Monet sosiaalietuudet ovat sidoksissa kuukausiansioihin. Hyvätuloiset sanovat, että he maksavat myös enemmän veroja. Tämä on totta, jos katsotaan yksittäistä tilinauhaa eikä kokonaisuutta. Pidempään elävät ja isompia etuja saavat haukkuvat usein pienituloisia passivoivasta elämästä. Kaikki saavat tulonsiirtoja, joten myös säästöjä etsittäessä pitäisi miettiä kuka maksaa ja mitä maksaa.
Suurituloisimmista löytyy tulonsiirtojen osalta merkittävä määrä nettosaajia ja pienituloisimmista palkansaajista löytyy merkittävä määrä nettomaksajia. Kokoomuslaiselle moraalipuheelle ei löydy perustetta.
Pitää vielä tarkastella tarkemmin tuota dataa, mutta pienipalkkaisissa palkansaajissa on merkittävästi yhteiskunnan nettomaksajia. Tultu maahan aikuisena, työllistytty keskimäärin viiden maassaolovuoden jälkeen ja tehty pienipalkkaista työtä työura, jonka lyhyt aika pientä eläkettä.
Suurimmassa tuloluokassa työurat ovat erittäin lyhyitä ja eläkeaikaa tulee hyvin usein jopa yhtä monta vuotta mitä työura on kestänyt. Mikään määrä veroja ei nosta korkeasti koulutetun ja lyhyen työuran tehneen pitkäikäisen henkilön maksamaa veromäärää niin suureksi, että se kuittaisi saadut tulonsiirrot.
En ole laskenut tai nähnyt laskelmia, mutta kyllä moni lääkäriä välttelevä duunarismies, joka sitten kupsahtaa siinä 55–70-vuoden iässä yllättäen sydänkohtaukseen ilman että ehtii juuri eläkettä nauttia paljastuisi hyvin todennäköisesti suureksi nettomaksajaksi, vaikka ei saisi edes suurta palkkaa elämänsä aikana.
Suomessa on luotu joku outo illuusio, että mukamas kaikki summan X (joka usein jossain 2000–3000€/kk) tienaavat olisivat nettohyötyjiä ja loisivat yhteiskuntaa. Toki sitä voi tehdä jotain tasapäisiä jyvityksiä kaikista valtion kuluista, mutta kuten terveet aikuiset tietävät niin oikeuslaitoskin suojelee lähinnä hyvätuloisten etuja koska oikeuden käyminen on niin raskasta. Samoin poliisi ihan säännönmukaisesti jättää vähäiset varkaudet ja vahingonteot tutkimatta, mutta silti kummasti ihmiset haluavat luoda valheellista mielikuvaa, että näitä laitoksia rahoitetaan yhdessä kaikkien yhteiseksi hyväksi ja että kaikki muka jotenkin hyötyvät niistä yhtä paljon.
En ymmärrä edes millä logiikalla puolustusvoimat suojelee minun etuani? Eipä ole merkittävää omaisuutta jota voisivat venäläiset varastaa, sen sijaan minun ruumiini ja henkeni kelpaa kyllä metsään ja poteroon suojelemaan muiden omaisuutta. Eli jälleen kerran, minut pakotetaan rahoittamaan useita julkisia toimijoita, joiden olemassa olosta en saa mitään efektiivistä hyötyä, sama koskee monia muita ihmisiä kun Suomen järjestelmä on niin sairas, ja sitten vielä päälle haukutaan loiseksi rehellisen työn tekijää.
Osmo taisi aiemmin sanoa, että kokoaikatyössä olevien työajan vertailu maittain on harhaanjohtavaa, kun monissa maissa iso osa töissä olevista ei edes tee kokoaikaista työaikaa. Ja mitä itse olen käsittänyt, niin joissain maissa kuten USA:ssa työskennellään pitkää päivää sillä ajatuksella, että eläkerahat olisi kasattu paljon Suomen eläkeikää nuorempana kasaan. Eli vaikka hetkellisesti tehtäisiin pitkää päivää, niin elinikäiset vuosityöajat eivät ole tuota, mitä Suomen työnteko kritisoivat antavat ymmärtää.
Uusi kirjoitus vuosityöajasta olisi tosiaan mielenkiintoinen. Asiaa on taidettu Soininvaaran uusimmassa kirjassa käsitellä, mutta tuota en itse ainakaan vielä ole lukenut.