Moni reagoi vihreän verouudistuksen ajatukseen selkärangalla sanoen, että tasaverojen osuuden nosto kärjistää tuloeroja. Kärjistää, jos halutaan, että se kärjistää, ja voi vaikka pienentää, jos sitä halutaan. Myös tasaverojen ja tulonsiirtojen (lue: perustulo) yhdistelmässä päästään juuri sellaiseen tulonjakoon kuin halutaan.
Periaatteessa pitäisi jokaisen saada ratkaista itse, paljonko haluaa työaikaansa myydä. Se ei järjestöille eikä pääluottamusmiehille kuulu. Vähemmän työtä merkitsee tietenkin vähemmän palkkaa. Kun osallistuu tuotantoon vähemmän, saa tuotannon tuloksistakin vähemmän itselleen. Reilu peli siis?
Tässä on kaksi ongelmaa. Jos suurituloinen leppoistaa, yli puolet hänen bruttoansioiden laskustaan menee verotuksen kautta yhteiskunnan tappioksi. Nalle Wahlroos on esittänyt vapaa-ajan verottamista. Ongelma lievenee vaan ei poistu siirtymällä vihreään verouudistukseen. Niissä maissa, joissa on meitä suurempi vapaus valita osa-aikatyö, tämä ei ole kuitenkaan johtanut suurempiin ongelmiin.
Toinen ongelma liittyy siihen, että leppoistaminen on helpompaa sille, jonka palkka on korkea. Palkka taas on korkea niillä, joiden työpanosta erityisesti tarvittaisiin.
Vastaavasti taas niillä, joiden palkka on matala, se on matala, koska heidän työpanokselleen ei ole niin suurta kysyntää. Jos vapaa-aika on yhtä arvokasta kaikille, kokonaisuuden kannalta olisi parasta, jos pienipalkkaiset leppoistaisivat ja suuripalkkaiset eivät. Nyt hallitus tähtää päinvastaiseen: pienipalkkaisen on tehtävä työtä kokoaikaisesti tai jättäydyttävä toimeentulotuen varaan ja ansaittava vain 150 €/kk. Tähän tähdätään työttömyysturvan ja asumistuen 300 euron suojaosuuksien poistamisella.
Kun kadehdimme niin muiden Pohjoismaiden korkeaa työllisyysastetta, unohdamme herkästi, että erotus koostuu osa-aikatyötä tekevistä.
Pari asiaa särähtää tuossa Osmon jutussa.
A Matala palkka on laitettu kysyntävajeen piikkiin. Kyseessä on kuitenkin tarjonta puolen ongelma. Vähän koulutusta vaativiin töihin löytyy ”liikaa” tekijöitä.
B Pienipalkkaiset leppoistaisivat ja suurpalkkaiset tekisivät enemmän töitä. Tässä on pakko olla joku harha. Suurpalkkaisissa näyttää olevan yliedustettuna viihdepuolen ihmiset (pelikehittäjät, somettajat, jääkiekkoilijat yms). Ei tämä yhteiskunta paremmaksi tule jos nämä keräävät enemmän palkkatuloja. Pienpalkkaisilta he ne rahat keräävät. Samalta se näyttää sote systeemissä. Johtajia ja heidän palkkaamiaan konsultteja piisaa, kun rahaa pitäisi kohdistaa hoitotyöhön.
Ode kirjoitaa: ”Moni reagoi vihreän verouudistuksen ajatukseen selkärangalla sanoen, että tasaverojen osuuden nosto kärjistää tuloeroja. Kärjistää, jos halutaan, että se kärjistää, ja voi vaikka pienentää, jos sitä halutaan.”
Jäin miettimään, että mikähän tuo selkäranka oikein on?
Mielestäni Suomessa tuo ”selkäranka” on Marxin ideaan perustuva luokkataistelu, oikeisto- vasemmisto akseli. Neuvostoliiton ”reaalisosialismin” romahtamisen jälkeen, tuota selkärankaa on tuunattu New-left ”nuoriso-populismin” muodossa, josta vihreä liikekin on peräisin.
Minusta tuo Marx-peräinen ”vihreä selkäranka” on virheellinen, valtiokeskeinen ja toimimaton. Se on silkkaa populismia ja irrallaan taloustodellisuudesta.
Mitä tulee Suomen tulonjakoon, tuo valkiokeskeinen ”marxilainen vihreä selkäranka” pitää panna heti jäähylle.
Tilalle pitää ottaa Immanuel Kantin (1724-1804) mukainen ihmiskeskeinen MARKKINATALOUS, joka on tunnetusti tuonut miljardeille vaurautta ja pelastanut miljoonat nälältä.
Markkinatalous perustuu RISKIÄ OTTAVAAN IHMISEEN, joka tavallisesti parhaiten menestyy ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa, mikä on toiminut ihmiskunnan kehityksen draiverina kivikaudelta saakka.
Uuden tekniikan kehittäminen ja käyttöönotto oli aikaisemminkin se keino myös Suomessa, kun nousimme sodanjälkeisestä konkurssista muutamassa vuosikymmenessä ”rakettimaisesti” aivan maailman kärkeen.
Tämä on se ainut ”varma keino” myös nyt, kun rupeamme pelastamaan isänmaatamme nykyisestä, pääosin itse-aiheutetusta mega-kriisistä.
Entä sitten tämä tulonjako-kysymys? Mitä tuloeroille halutaan / pitää tehdä?
Nykyisin Suomen talous on liiaksi valtiojohtoista, jossa riski-yrittäjä ei ole keskiössä, niinkuin menestyvässä markkinataloudessa pitäisi olla.
Suomessa omalla työllä ja kansainvällisesti kilpailukykyisellä huippu-osaamisella EI VOI vaurastua!
Tästä syystä parhaat pk-yritykset ja osaajat lähtevät maasta ”tseunamina”, suuryritystemme perään!
Mauno Koiviston tokaisu tulee mieleen: ”Tarttis tehrä jotain…”
Ehkä se osaaminen ei sittenkään ollut niin huippua? Aika moni täällä kuitenkin näkyy vaurastuneen..l
Mun käsittääkseni pk-yrityksistä ei tule mieleen että juuri niissä olisi sitä huipputeknologian osaamista, vaan lähinnä niissä suurissa. Tietysti nykyisistä suuryrityksista ovat monet aloittaneet pieninä mutta se on ollut joskus 1800-luvulla.
Hyvä R. Silfverberg,
48-vuotisen työrupeamani aikana olen tehnyt töitä eri tehtävissä globaaleissa suuryrityksissä (Wärtsilä, Valmet, Siemens), sekä viimeiset 34 vuotta uutta tekniikkaa kehittävissä suomalaisissa pk-yrityksissä.
Nykyisin olen toimitusjohtajana kahdessa firmassa, jotka kehittävät uutta tekoälyyn perustuvaa systeemiä ydinvoimaloiden, isojen dieselmoottoreitten ja kartonkikoneiden kunnonvalvontaan.
Meillä on mm. töissä Aalto-yliopiston viimeisen vuosikurssin teekkareita, IT-puolen parhaita kykyjä, joista ”pidämme kiinni kynsin hampain”…
Seuraan teknologian huima-vauhtista globaalia kehitystä 24/7.
Se menee näin: Globaaliyhtiöt seuraavat oman alansa huippu-osaajia silmä tarkkana ja kaappaavat / ostavat parhaat osaajat / pk-yritykset, kun ne ovat saaneet jotain ”kiinnostavaa” aikaisiksi, ja integroivat ne sitten omiin kehitys-projekteihinsa.
Valitettavasti Suomesta tällainen teknologian ”brain-drain” muihin maihin on ollut käynnissä jo vuosia…
Syynä tähän on tietenkin se, että Suomi on traagisella tavalla syvä-jumissa nykyiseen, valtiokeskeiseen ”reaalisosialismiimme”, jossa osaavia ihmisiä ei arvosteta / anneta vaurastua…
Tämä Suomen marxilaiseen maailmankuvaan perustuva syvä-jumi näyttää jatkuvan vielä pitkään ja on perusteltua kysyä, että onko isänmaamme jo menetetty tapaus?
Se on kai aika normaalia että pienemmissä yrityksissä ei ole pääomaa ja sellaisia asiakasverkostoja kuin suurilla, mutta ei kai sillä että suuryritykset ostavat hyvin menestyneitä pienempiä ole mitään tekemistä marxilaisuuden kanssa?
Kannattaisi lopettaa se marxilaisuuden haukkuminen sinne ja tänne koska missään Euroopassa sen enempää kuin Suomessakaan ei ole moneen kymmeneen vuoteen ollut mitään marxilaista talous- tai yhteiskuntajärjestelmää.
Suomen teollisuuden ja kaupan ongelmat johtuvat siitä että olemme kaukana manner-Euroopan markkinoista ja olemme Venäjän naapuri.
Hyvä R.Silfverberg,
Kirjoitat, että ”Suomen teollisuuden ja kaupan ongelmat johtuvat siitä että olemme kaukana manner-Euroopan markkinoista ja olemme Venäjän naapuri.”
Valitettavasti, olet tässä TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ!
Perustelut:
Suomessa yhteiskunta ja talous perustuvat siihen, että kansalaisille luvataan ”populistisesti” hyvinvointia ja turvallisuutta kehdosta hautaan, ilman henkilökohtaista riskiä. Riskiä ottavaa yrittäjää ei mainita tässä yhteydessä ollenkaan!
Kannattaa muistaa, että Marxin materialistisessa ideassa, työtätekevän ja omistavan luokan välisessä taistelussa, ei ole ihmistä ollenkaan, on vain eläin, joka toimii primitiivisten vaistojensa varassa!
Suomen tilanne on siten selkeästi valtiokeskeistä marxilaista sosialismia, joka on tunnetusti johtanut valtioitten talousromahduksiin ja kansalaisten käsittämättömään kärsimykseen!
Suomen marxilais-sosialistinen, taloustodellisuudesta irronnut talouskokeilu on nyt ilmiselvästi epäonnistunut, niinkuin kaikkialla muuallakin! Sitä joka muuta väittää, saa haukkua marxilaiseksi!
Toisaalta markkinatalous on tunnetusti antanut miljardeille hyvinvlointia ja pelastanut miljoonat nälältä.
Suomen pitää nyt kiireesti siirtyä markkinatalouteen, joka PERUSTUU riskiä ottavaan ihmiseen / yrittäjään!
Toivotankin kaikki joukolla tervetulleiksi ottamaan riskiä tänne armottomaan / globaaliin reaalitalouteen!
Ainoastaan menestyvät riskinottajat voivat nostaa isänmaamme nykyisestä, Maxin ideaan uskovien aiheuttamasta mega-kriisistä!
”Jos vapaa-aika on yhtä arvokasta kaikille, kokonaisuuden kannalta olisi parasta, jos pienipalkkaiset leppoistaisivat ja suuripalkkaiset eivät. Nyt hallitus tähtää päinvastaiseen: pienipalkkaisen on tehtävä työtä kokoaikaisesti tai jättäydyttävä toimeentulotuen varaan ja ansaittava vain 150 €/kk. Tähän tähdätään työttömyysturvan ja asumistuen 300 euron suojaosuuksien poistamisella.”
Tuossa on toki se ”JOS”. Tutkimuskirjallisuus viittaa siihen, että kaikki vapaa-aika ei ole keskenään yhtä arvokasta edes yksilölle itselleen. Lisäksi jonkinmääräinen työnteko saattaa jopa lisätä vapaa-ajan arvostusta. Niin kuin Peppi Pitkätossukin jo opetti yhden päivän mittaisella koulu-urallaan: kesälomaakaan ei pääse nauttimaan, ellei ensin käy vähintään sitä yhtä päivää koulua (tai työtä). Osa-aikatyöskentely voi lisätä jäljelle jäävän vapaa-ajan arvoa verrattuna siihen, jos ei töissä käy lainkaan.
Ympäristön kannalta tulonjakokysymys on mutkikkaampi. Eniten maapalloa kuluttava promille aiheuttaa maapallolla valtavaa ympäristötuhoa. Nämä puolestaan ovat yleensä niitä suurituloisia tai suuriomaisuuksisia. Kasvihuonekaasupäästövaikutuksetkin voivat olla jollain yksilöllä vuositasolla yli 10 000 kertaiset kuin jollain toisella. Toimeentulotuella elävät saattavat elää kohtuullisen pienin ympäristövaikutuksin verrattuna vaikkapa 200 päivää vuodesta ympäri maailmaa lentäviin.
Mitä työttömyysturvaan tulee, se ei toimine välttämättä noin. Uusi malli kannustaa mm. jaksottamaan tulojen nostamista vaikkapa joka kolmannelle kuukaudelle tai kahdelle kuukaudelle vuodessa. Soviteltu päiväraha lasketaan maksukuukauden mukaan, ei sen mukaan milloin summat on tienattu. Eli jos vaikka kaikki syksyn palkat osa-aikatyöstä maksetaan keskitetysti joulukuussa, ne leikkaavat vain joulukuun työttömyysturvaa, ja muilta kuukausilta työttömyysetuudet voi saada täysimääräisinä – kun niille ei ole huomioitavaa työtuloa. Sekä työntekijät että työnantajat kyllä osaavat sopeutua sääntöjen muutoksiin, mikä usein unohdetaan vaikutusarvioinneissa.
Nyt ööö llä on joku harha tästä toimeentulotuesta.
Heillä on siis mitätön ympäristövaikutus. Tätä ajatusta voisi kehitellä edelleen ja todeta, että siirrytään kaikki toimeentulotuelle niin minimoidaan ympäristövaikutukset.
Eihän se näin voi olla. Sanoisin, että henkilöt, jotka ”kustantavat” toimeentulotuen, joutuvat tekemään ”ympäristötuhoja” näiden saamapuolella olievienkin edestä.
Pointtini oli lähinnä se, että jolla on vähän varaa kuluttaa, kuluttaakin yleensä vähemmän. Jolla on paljon varaa kuluttaa, kuluttaakin enemmän. En ehdota kaikkia siirtymään toimeentulotuelle, mutta kannatan kohtuullisempia elämäntapoja ja kohtuullisempaan kulutukseen siirtymistä ihan kaikille.
’Sanoisin, että henkilöt, jotka ”kustantavat” toimeentulotuen, joutuvat tekemään ”ympäristötuhoja” näiden saamapuolella olievienkin edestä.’
Ei kukaan pakota heitä ympäristuhoihin.
Mutta tässä on koko markkinatalouden ja ilmastonmuutoksen paradoksi: päästöjen vähentäminen vaatii sitä, että kärjistetysti ihmiselle maksettaisiin vain nurmikolla tai kotona istumisesta, mutta tämä on ristiriidassa markkinatalouden kanssa. Sitten vähemmän haitallinen ratkaisu on maksaa ihmisille päästöjen vähentämisestä, mutta tässä tulee ihan vastaavia meriitin ja markkinatalouden ongelmia. Eli lopputuloksena markkinatalous päätyy vain subventoimaan ja toivomaan vihreästä siirtymässä ratkaisua koska se ei kykene realistisesti vähentämään päästöjä. Ilmakehän CO2 pitoisuus on noussut hyvin vakaalla kulmalla viime vuodetkin eikä loppua näy vaikka länsimaalaiset pissivät housuihin sähköautoissaan.
”Kun kadehdimme niin muiden Pohjoismaiden korkeaa työllisyysastetta, unohdamme herkästi, että erotus koostuu osa-aikatyötä tekevistä.”
Tuo on totta. Lisäksi on syytä muistaa, että vanhempainvapaat tilastoidaan eri maissa eri tavoin työllisyysastelaskelmissa. Palkallinen vanhempainvapaa-aika tilastoidaan työllisyydeksi. Niissä pohjoismaissa, joissa on paremmin ehdoin olevat palkalliset vanhempainvapaat isillä ja äideillä, on tilastoissa jo senkin takia korkeampi työllisyysaste tilastoissa. Esimerkiksi taannoisen palkkakierroksen ratkaisut, joissa joissain työehtosopimuksissa isien palkalliset isyysvapaat pitenivät, tulee nostamaan työllisyysastetta tilastoissa, kun entistä aiempaa isompi osa töistä poissaoloista tilastoidaan isilläkin jatkossa työllisyydeksi. Äideillä palkallinen äitiysvapaa on osalla aloista yli puoli vuottakin, joka siis tilastoidaan työllisyydeksi. Työttömän äidin äitiysvapaa puolestaan on ei-työllisyyttä tilastoissa. Vaikka sisältö on täsmälleen sama. Tällaisia työllisyystilastot ovat.
Jatkona vielä edelliseen, että työllisyystilastoja tehdään tilastoviranomaisten toimesta kahdella eri määritelmällä. Ensimmäisen mukaan ” Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.” Jos työeläketietojen mukaan on palkka juossut (vaikka sitten töistä poissa ollessa), on sen määritelmän mukaan työllinen.
Toinen Tilastokeskuksen käytössä oleva työllisen määritelmä on: ”Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, ansiosidonnainen vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely; tai jos poissaolo kestää alle 3 kuukautta.”
Tuossa määritelmässä ne, joilla vanhempainvapaa on ansiosidonnainen, lasketaan työllisiksi, mutta perusturvalla olevat vanhempainvapaalla olevat tilastoidaan ei-työllisiksi. Siinä myös esim. palkalliselta isyysvapaalta kotihoidontuelle siirtyvät lasketaan ensimmäiset 3 kuukautta työllisiksi. Jos käy tunninkin töissä kolmen kuukauden sisällä, on senkin jälkeen työllinen. Eri Pohjoismaissa on erilaisia työehtosopimuksia yms. ja ihan samoissa elämäntilanteissa perhevapaatilanteissa työllisyydet tilastoidaan eri Pohjoismaissa käytännössä eri tavoin.
Suomi on maa, jossa kirurgin kannattaa rakennella ok-taloa hartiapankilla ja virkavapaalla. Terve työnjako ei toimi verotuksesta johtuen.
Tuo on suunnilleen noin. Jos huomioi sekä omasta työstä maksettavat verot että sen, että jos tilaa firman rakentamaan sitä ok-taloa, se perii myös arvonlisäverot työstäkin, jolloin käytännössä työnantajalle pitää maksaa noin 100 % enemmän kuin mitä rakennustyöntekijälle maksetaan palkkaa, ja vastaavasti itselle käteen jää esim. 60 % siitä, mitä omista töistä lisää tienaa. Jos työntekijä saa palkkaa 3000 €/kk, ja yritys laskuttaa tästä työstä alveineen 6000 €/kk, pitää tienata 10 000 €/kk, jotta saa tienattua sen verran kuin samasta työajasta pitää maksaa toiselle, joka tienaa 70 % vähemmän. Moni kirurgeista tekee itse asiassa paljon huolellisempaa työjälkeäkin vielä kuin ostettu ulkopuolinen ammattilainen. Nopeus voi silti olla hitaampaa. Kirurgin kädet ovat yleensä erittäin tarkat.
Tuo pätee vain silloin jos kaikki mitataan vain rahassa ja unohdetaan kokonaisuus jossa elämme.
Rahan ja talouden palvonta sokaisee ihmiset ja saa heidät unohtamaan kaiken muun. Entäs jos kirurgi haluaakin rakentaa sen talon ihan vaan siksi että se on hänestä mielekästä vaikka saisi omasta kirurgin työstään huomattavasti suuremmat tulot, myös nettotulot senkin jälkeen että teettäisi tuon talon. Ja mitenkä 1500€ ansaitsevan pätkätyöläisen kannattaa ostaa 10000€+ ansaitsevan kirurgin palveluita?
Onhan Suomi myös sellainen maa että sijoittamalla saa paremmat tulot kuin työtä tekemällä ja vielä paremmat tulot saa kun hankkii sijoituksille tuotot Suomesta mutta muuttaa ulkomaille välttäen siten niiden tuottojen verottamisen kokonaan. Mukavahan sitä on kasvatella sijoitustuottoja ensiksi muiden suomalaisten verovaroin kustantamien palveluiden avulla ja mennä sen jälkeen valittamaan epäisänmaalisesti Suomen kireää verotusta maksamatta omaa osuuttaan niistä veroista. Ja kun omistaa tarpeeksi, niin saa sijoituksensa tuotot vuosittaain veropaasti 150000€ saakka. Kannattaako sitä silloin tehdä töitä?
Eikö oman kodin rakentamisen pitäisi sitten muka kannattaa?
Nimerkki AKK :lle vasta kommenttina että kyllä kaikki on loppujen lopuksi rahasta ja taloudesta kiinni.Samalla kun puhutaan kestävästä kulutuksesta ja kestävästä kehityksestä niin sitten julistetaan ihan jotain muuta kun pienikin leikkaus sosiaaliturvaan toteutetaan jo tulee Senaatintorilla pieni kansannousu.
Ei kukaan kirurgia kiellä rakentamasta itse sillä, että työn verokiilaa kavennetaan. Jos haluaa rakentaa, niin senkun rakentaa.
Siihen vaan ei ehkä kannattaisi rakentaa oikein erikseen taloudellista kannustinta maassa, jossa on ikävän pitkän leikkausjonot.
Samoin Suomi on maa missä fiksuimmat menevät tekemään tuottamatonta kirurgin työtä.
Voitaisiin ottaa EK:lta mallia ja laskea lääkäreiden ja kirurgien palkat alle vientiteollisuuden mediaanin, koska vain vienti on tuottavaa työtä. Sitten myös koulutusmäärät ylös sairaanhoitajien ja lähihoitajien tapaan että lääkäreistä saadaan edullista ja nöyrää työvoimaa.
”…koska vain vienti on tuottavaa työtä.”
Höpöhöpö
Jos vain vienti on tuottavaa työtä, miten maapallolla voi ylipäänsä olla elinkeinotoimintaa. Mihin maapallolta vienti suuntautuu?
Enhän minä tietenkään ole tätä mieltä että vain vienti on tuottavaa työtä. Mutta kummasti argumentti menee läpi kun EK sitä esittää palkkamaltin tueksi, ja Kokoomus sitten hännystelijänä tekee mitä herransa käskee.
Mutta miksi tartutte tähän kohtaan, ja vain hiljaa hymistelette lääkärien kiskoessa karmeita palkkoja itselleen muun terveydenhuollon henkilöstön nostaessa vain almuja? Eipä täälläkään ihmisiä näytä paljon markkinatalous ja niiden tasapaino kiinnostavan?
Hyvä huomio, joka on helppoa laskea auki:
– Etelä-Helsingissä rakennusapumiehen töistä veloitetaan asiakkaalta nykyään n. 40€/h. Työhön ei tarvita erityisempää kokemusta. Kantaminen, siivoilu, jätekeikat ja yksinkertaiset työt opastettuna sujuvat normaalikuntoiselta aikuiselta.
– Olkoon kuukaudessa 162 työtuntia. Jos palkkaan apumiehen työmaalle kuukaudeksi, maksan hänen työstään 6500€.
– Jotta tienaisin tuon 6500€, tulee kuukausipalkkani olla 12 500€/kk. Jos tienaan esim. ”vain” 10 000€/kk, on minun taloudellisesti rationaalista jäädä palkattomalle vapaalle apumieheksi. Apumies, jonka muuten olisin palkannut, jää kuukauden ajaksi työttömäksi.
Laskelma ei huomioi kotitalousvähennystä. Jota tosin on ehdotettu poistettavaksi mm. sillä perusteella, että palkkaisin kuitenkin rakennusapumiehen, maksoipa se mitä tahansa.
Olen seurannut Soininvaaran ajatuksia tulojen ja vapaa-ajan balanssista jo Vauraus ja aika -kirjasta lähtien. Ajatukset resonoivat vahvasti ja ovat viitoittaneet ammatillisia valintojani. Toki kaikki kulutus ei ole ”roinaa” vaan aineettomia palveluita. On silti paikallaan ajatella työntekoa vs. vapaa-aikaa ja kulutusta tietynlaisena vaihdantana. Vaihdan siis aikaani ja kallisarvoista elämääni kulutusmahdollisuuksiin.
Sijoittaja maksaa tuotoistaan 30% ja 34% 30000€n jälkeen, jos ei kuulu alemmin verotettuun rälssiin. Lisäksi osinkotuloista on jo maksettu 20% yhteisövero, jotta jakokelpoinen osinko on saatu aikaan.
Yleensä ulkomaillakin pääomatuloja verotetaan. Poikkeus on lähinnä jotkut tunnetut veroparatiisit. Pitää olla kapitaalia kymmeniä miljoonia, ennenkuin homma kalliine järjestelyineen kannattaa. Heitä ei Suomessa montaa ole.
Suomen perusongelma on, että hyviä veronmaksajia on aivan liian vähän, ja heidätkin vihervasemmisto haluaa karkoittaa maasta.
Ns. leppoistaminen ei ole aina vapaaehtoista. Minut työnantaja pukkasi eläkkeelle 58v. No ei sen ikäinen akateeminen, vanha IT-jäärä mitään kiinnostavaa työtä saanut. Keskityin eläkkeen nauttimiseen ja sijoittamiseen. Nettotulot nyt suuremmat kuin koskaan. Riskit olemattomat, koska vain omaa rahaa pelissä ja osinkokoneet jauhaa. Riittää, kun tunnin päivässä lukee uutisia ja miettii, pitääkö tehdä jotakin.
Suomessa on varaa haaskata koulutusta ja kokemusta uskomattomia määrä.
Tästä pääomatulojen ja omaisuuden verotuksen kannustinkuopasta vältellä tuottavaa työtä pitäisi kyllä keskustella enemmän. Eli oli hyvä nosto sinulta, kiitos.
Nimmerkki Realistille kommenttina että raideliikenteen ja lentoliikenteen ero on siinä että raideliikenne on monopoli ja lentoliikenne on avattu kilpailulle jo ajat sitten. HSL:ää subventoi vain sen jäsenkunant mutta VR on täysin subventoitu laitos koska raideliikennettä ei ole vielä avattu kilpailulle joten se on monopoli. Jos taloudellisesti pitäisi tehdä valinta kumpaa Suomen kokoisessa maassa pitäisi subventoida raideliikennettä vai lentoliikennettä niin taloudellisesti raideliikenne on järkevämpää subventoida valtion budjetista. Myös raideliikenne pitää koko Suomen asuttuna paremmin kuin yksityisautoilu. Ulkomaan matkustamiseen lentoliikenne on parempi vaihtoehto ellei sitten päätetä että Tallinnan tunneli rakenneta samalla konspetilla kuin Englannin kanaalitunneli rakennettiin.
Rahul, esität mielenkiintoisan väitteen, että ”Myös raideliikenne pitää koko Suomen asuttuna paremmin kuin yksityisautoilu.”
Autoilun kannattajathan väittävät päinvastaista, että autoliikenne ja maantieverkko pitää Suomen asuttuna ja muut liikennemuodot ovat vain jotain Helsingin herrojen kotkotusta. Mutta jos katsottaisiin asiaa toiselta kantilta, niin Rahulin väitteessäkin on perää. Jos Suomessa ei olisi rautateitä ollenkaan, eli ne olisi jostain syystä jätetty kokonaan rakentamatta aikoinaan tai ne olisi kaikki purettu pois joskus 1960-luvulla, niin miltä Suomi näyttäisi? Asuisiko esim Joensuussa kuinka paljon ihmisiä, tai Kokkolassa tai Rovaniemellä? Veikkaaan että huomattavasti vähemmän kuin nyt. Ja samoin ympäröivä maaseutu olisi myös harvemmin asutettu.
Mitä kotimaan lentoliikenteeseen tulee, niin ymmärrän että maakuntalentoja halutaan tukea, varsinkin kaupunkeihin joihin junamatka Helsingistä kestää yli 4 tuntia. Pari kertaa päivässä lentävä pienehkö potkuriturbiinikone maakuntakeskuksiin ei saastuta järin paljon. Pääasiassa että lentäminen ei ole lähestulkoon ilmaista ja että ei lennetä kuten 1980-luvulla
isoilla suihkukoneilla joka pikkukaupunkiin jolla oli lentokenttä.
Raideliikenne ei pidä Suomea asuttuna, koska valtaosa liikennesuoritteesta tehdään yksityisautoilla. Harva asuu aseman vieressä.
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Selvitin joskus huvikseni, mitkä seutukunnat Suomessa kasvavat. Kaikki kasvavat seutukunnat kahta lukuunottamatta olivat rautatiepaikkakuntia. Ne kaksi muuta olivbaty Porvoo, joa kasvoi Helsingin kupeessa ja jokin Lapin seutukunta, joka oli plussalla todella niukasti.
Osmolta kysyisin, että johtuukohan se kasvu raiteista vai yliopistoista?
Ainakin Seinäjoen ”kasvu” johtuu siitä, että se näivettänyt koko maakunnan. Se on ainoa paikka missä niitä palveluja enää on. Tämä taitaa päteä moneen seutukuntaan Tampereen yläpuolella. Kun tuossa tutkiskelin näytti siltä, että suuret suurenevat ja pienet kuihtuvat pois.
Yliopiston on jokseenkin pakko olla rautatiepaikkakunnalla. Niin on myös teollisuuden.
Nimimerkki Realisti voisi katsoa Itä ja Länsi-Suomen taloudellista kehitystä . Raideliikenne yhdistettynä länsirannikon satamiin on hyvä esimerkki siitä että vientilogistiikka on riippuvainen raideliikenteestä ja satamista. Myös junanrata paikkakunnilla asuu enemmän ihmisiä kuin niillä paikkakunnilla joissa ei ole junanrataa. Pääkaupunkiseudun lähikunnista Sipoo ja Kirkkonummi ovat tässä kohtaa hyvinä esimerkkeinä. Toisessa on raideyhteys ja toisessa ei ole ja Kirkkonummen väkiluku on paljon suurempi kuin Sipoon vaikka molemmat sijaitsevat Pääkaupunkiseudun kupeessa.
Osmon ongelma on liiallinen yksinkertaistaminen, mikä juontaa tietysti juurensa sedän tilastotiedetaustasta. Vale – emävale – tilasto – Osmo-setä, heh heh. Todellisuus on tilastoa värikkäämpää. Kyllä setä sen ymmärtääkin, vaikkei aina tiedostakaan.
Trollaus — nimittely — puska — Jarin kommentti
Trollausta se ei ole, eikä henkilöön menevää. Osmo-setä nyt vain ajattelee liian tilastollisesti. Ihmiset eivät, eikä muuten muutkaan luontokappaleet, ole pelkkiä numeroita. Sikäli kuin näitä minunkaan lausahduksia kukaan haluaa ymmärtää. Hyväosaiset eivät ainakaan, epäilen.
Osmo ei varmaankaan, poiittinen ihminen kun on, näistä piitanne.
Tilasto on kuin valaiseva lyhtypylväs, se valaisee vain pienen alueen mutta siihen on mukava nojata! Ihmeitä tekeviä!
Jos on aikaa silloin on aikaa kuluttaa roinaa, ostaa, lennellä ympäriinsä ja tuhota maapalloa. Jos ei ole aikaa niin kuluttaa vähemmån.
Aika johtaa kulutuksen kasvuun. Joten on virhepäätelmä ajatella, että roina vähenisi jos on aikaa enemmän.
Soininvaara varmaan tarkoittaa, että ansiot vähenisivät vastaavasti vapaa-ajan lisääntyessä eli työajan lyhentyessä. Toisin sanoen resurssit hankkia roinaa vähenisivät.
Ei se näin suoraviivaisesti mene. Jos on vähän vapaata se pitää käyttää tehokkaasti esim. pitää päästä nopeasti sinne työpaikalle,lomille, harrastuksiin, kauppaan jne eli tarvitaan lentämistä, useita autoja perheessä, jne kun taas jos on enemmän vapaa-aikaa voi valita hitaamman ja useimmiten luontoa säästävämmän kulkutavan. Nämä ovat valintoja. Voi olla, että enemmän vapaata omaavalla on myös enemmän aikaa miettiä valintojensa seurauksia…
”useita autoja perheessä”
On muuten todella tyypillistä helsinkiläisillä omakotitaloalueilla. Siinä teille vähän mietittävää.
Samoin HSL subventoi huomattavasti valtaosin tyhjiä bussilinjoja omakotitalo- ja rivarialueille ja näiden läpi, ilmeisesti siksi että perheiden lapset pääsevät liikkumaan kun vanhemmat ajelevat autoilla paikasta toiseen.
HSL on täysin subventoitu laitos, ei pelkästään bussilinjojen osalta. Kalleinta ja subventoiduinta on kuitenkin raideliikenne ja lentoliikenne.
Yksityisautoilu tuottaa nettoverotuloja ja pitää maan asuttuna. Paluuta 30-luvulle ei ole.
”Palkka taas on korkea niillä, joiden työpanosta erityisesti tarvittaisiin.”
Vapaiden markkinoiden logiikkaan perustuvissa argumenteissa kannattaa huomioida, että ne eivät koskaan täysin toimi oikeassa maailmassa. Kuulemma esimerkiksi sairaanhoitajista on kuulemma huutava pula, mutta kukaan ei halua mennä alalle eikä heidän palkkojaan haluta korottaa. Samoin saa jatkuvasti lukea lehdistä yrittäjien valitusta vaikka mistä perus duunaritöistä, kuinka niihin ei löydy tekijöitä ”millään palkalla”. No kyllä varmasti löytyy kun tarpeeksi lyödään rahaa tiskiin.
Nimimerkki Anonyymille kommenttina tuohon sairaanhoitajien palkkoihin niin ne maksetaan verovaroista tai velaksi joten verotusta on joko kiristettävä tai velkaa on otettava lisää. Yksityinen sektori ei voi nostaa palkkoja keinotekoisesti.
Tai sitten on purettava liian raskasta organisaatiota? Aina on mahdollista säästää myös sieltä johtopuolelta. Eikä kaikkien hoitajien palkkoja makseta verovaroista, on niitä yksityiselläkin puolella!