Aikaa vai roinaa? Tulonjako (6/6)

45 vastausta artikkeliin “Aikaa vai roinaa? Tulonjako (6/6)”

1. Pari asi­aa särähtää tuos­sa Osmon jutussa.
   A Mata­la palk­ka on laitet­tu kysyn­tä­va­jeen piikki­in. Kyseessä on kuitenkin tar­jon­ta puolen ongel­ma. Vähän koulu­tus­ta vaa­tivi­in töi­hin löy­tyy ”liikaa” tekijöitä.
   B Pieni­palkkaiset lep­pois­taisi­vat ja suur­palkkaiset tek­i­sivät enem­män töitä. Tässä on pakko olla joku harha. Suur­palkkai­sis­sa näyt­tää ole­van yliedustet­tuna viihdepuolen ihmiset (pelike­hit­täjät, somet­ta­jat, jääkiekkoil­i­jat yms). Ei tämä yhteiskun­ta parem­mak­si tule jos nämä keräävät enem­män palkkat­u­lo­ja. Pien­palkkaisil­ta he ne rahat keräävät. Samal­ta se näyt­tää sote sys­tee­mis­sä. Johta­jia ja hei­dän palkkaami­aan kon­sult­te­ja piisaa, kun rahaa pitäisi kohdis­taa hoitotyöhön.

   Vastaa

   1. Ode kir­joitaa: “Moni reagoi vihreän ver­ou­ud­is­tuk­sen ajatuk­seen selkäran­gal­la sanoen, että tasavero­jen osu­u­den nos­to kär­jistää tulo­ero­ja. Kär­jistää, jos halu­taan, että se kär­jistää, ja voi vaik­ka pienen­tää, jos sitä halutaan.”

      Jäin miet­timään, että mikähän tuo selkäran­ka oikein on?

      Mielestäni Suomes­sa tuo “selkäran­ka” on Marx­in ideaan perus­tu­va luokkatais­telu, oikeis­to- vasem­mis­to akseli. Neu­vos­toli­iton “reaal­isosial­is­min” rom­ah­tamisen jäl­keen, tuo­ta selkärankaa on tuu­nattu New-left “nuoriso-pop­ulis­min” muo­dos­sa, jos­ta vihreä liikekin on peräisin.

      Minus­ta tuo Marx-peräi­nen “vihreä selkäran­ka” on virheelli­nen, val­tiokeskeinen ja toim­i­ma­ton. Se on silkkaa pop­ulis­mia ja irral­laan taloustodellisuudesta.

      Mitä tulee Suomen tulon­jakoon, tuo valkiokeskeinen “marx­i­lainen vihreä selkäran­ka” pitää pan­na heti jäähylle.

      Tilalle pitää ottaa Immanuel Kan­tin (1724–1804) mukainen ihmiskeskeinen MARKKINATALOUS, joka on tun­netusti tuonut mil­jardeille vau­raut­ta ja pelas­tanut miljoonat nälältä.

      Markki­na­t­alous perus­tuu RISKIÄ OTTAVAAN IHMISEEN, joka taval­lis­es­ti parhait­en men­estyy otta­mal­la käyt­töön uut­ta tekni­ikkaa, mikä on toimin­ut ihmiskun­nan kehi­tyk­sen draive­ri­na kivikaudelta saakka.

      Uuden tekni­ikan kehit­tämi­nen ja käyt­töönot­to oli aikaisem­minkin se keino myös Suomes­sa, kun nousimme sodan­jälkeis­es­tä konkurssista muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä “raket­ti­mais­es­ti” aivan maail­man kärkeen. 

      Tämä on se ain­ut “var­ma keino” myös nyt, kun rupeamme pelas­ta­maan isän­maatamme nykyis­es­tä, pääosin itse-aiheutetus­ta mega-kriisistä.

      Entä sit­ten tämä tulon­jako-kysymys? Mitä tulo­eroille halu­taan / pitää tehdä?

      Nyky­isin Suomen talous on liiak­si val­tio­jo­htoista, jos­sa ris­ki-yrit­täjä ei ole keskiössä, niinkuin men­estyvässä markki­na­t­aloudessa pitäisi olla. 

      Suomes­sa oma­l­la työl­lä ja kan­sain­väl­lis­es­ti kil­pailukykyisel­lä huip­pu-osaamisel­la EI VOI vaurastua!

      Tästä syys­tä parhaat pk-yri­tyk­set ja osaa­jat lähtevät maas­ta “tse­u­nam­i­na”, suuryri­tys­temme perään!

      Mauno Koivis­ton tokaisu tulee mieleen: “Tart­tis tehrä jotain…”

      Vastaa

      1. Ehkä se osaami­nen ei sit­tenkään ollut niin huip­pua? Aika moni tääl­lä kuitenkin näkyy vaurastuneen..l

      2. Mun käsit­tääk­seni pk-yri­tyk­sistä ei tule mieleen että juuri niis­sä olisi sitä huip­pute­knolo­gian osaamista, vaan lähin­nä niis­sä suuris­sa. Tietysti nyky­i­sistä suuryri­tyk­sista ovat mon­et aloit­ta­neet pien­inä mut­ta se on ollut joskus 1800-luvulla.

      3. Hyvä R. Silfverberg,

         48-vuo­tisen työru­pea­mani aikana olen tehnyt töitä eri tehtävis­sä globaaleis­sa suuryri­tyk­sis­sä (Wärt­silä, Val­met, Siemens), sekä viimeiset 34 vuot­ta uut­ta tekni­ikkaa kehit­tävis­sä suo­ma­lai­sis­sa pk-yrityksissä. 

         Nyky­isin olen toim­i­tusjo­hta­jana kahdessa fir­mas­sa, jot­ka kehit­tävät uut­ta tekoä­lyyn perus­tu­vaa sys­teemiä ydin­voimaloiden, iso­jen diesel­moot­tor­e­it­ten ja kar­tonkikonei­den kunnonvalvontaan. 

         Meil­lä on mm. töis­sä Aal­to-yliopis­ton viimeisen vuosikurssin teekkare­i­ta, IT-puolen parhai­ta kykyjä, joista “pidämme kiin­ni kynsin hampain”… 

         Seu­raan teknolo­gian huima-vauhtista globaalia kehi­tys­tä 24/7.

         Se menee näin: Globaaliy­htiöt seu­raa­vat oman alansa huip­pu-osaa­jia silmä tarkkana ja kaap­paa­vat / osta­vat parhaat osaa­jat / pk-yri­tyk­set, kun ne ovat saa­neet jotain “kiin­nos­tavaa” aikaisik­si, ja inte­groi­vat ne sit­ten omi­in kehitys-projekteihinsa.

         Valitet­tavasti Suomes­ta täl­lainen teknolo­gian “brain-drain” mui­hin mai­hin on ollut käyn­nis­sä jo vuosia…

         Syynä tähän on tietenkin se, että Suo­mi on traagisel­la taval­la syvä-jumis­sa nykyiseen, val­tiokeskeiseen “reaal­isosial­is­mi­imme”, jos­sa osaavia ihmisiä ei arvoste­ta / anneta vaurastua…

         Tämä Suomen marx­i­laiseen maail­manku­vaan perus­tu­va syvä-jumi näyt­tää jatku­van vielä pitkään ja on perustel­tua kysyä, että onko isän­maamme jo menetet­ty tapaus?

      4. Se on kai aika nor­maalia että pienem­mis­sä yri­tyk­sis­sä ei ole pääo­maa ja sel­l­aisia asi­akasverkos­to­ja kuin suuril­la, mut­ta ei kai sil­lä että suuryri­tyk­set osta­vat hyvin men­estyneitä pienem­piä ole mitään tekemistä marx­i­laisu­u­den kanssa?
         Kan­nat­taisi lopet­taa se marx­i­laisu­u­den haukku­mi­nen sinne ja tänne kos­ka mis­sään Euroopas­sa sen enem­pää kuin Suomes­sakaan ei ole mon­een kymme­neen vuo­teen ollut mitään marx­i­laista talous- tai yhteiskuntajärjestelmää.
         Suomen teol­lisu­u­den ja kau­pan ongel­mat johtu­vat siitä että olemme kaukana man­ner-Euroopan markki­noista ja olemme Venäjän naapuri.

      5. Hyvä R.Silfverberg,

         Kir­joi­tat, että “Suomen teol­lisu­u­den ja kau­pan ongel­mat johtu­vat siitä että olemme kaukana man­ner-Euroopan markki­noista ja olemme Venäjän naapuri.”

         Valitet­tavasti, olet tässä TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ!

         Peruste­lut:

         Suomes­sa yhteiskun­ta ja talous perus­tu­vat siihen, että kansalaisille luvataan “pop­ulis­tis­es­ti” hyv­in­voin­tia ja tur­val­lisu­ut­ta kehdos­ta hau­taan, ilman henkilöko­htaista riskiä. Riskiä ottavaa yrit­täjää ei maini­ta tässä yhtey­dessä ollenkaan!

         Kan­nat­taa muis­taa, että Marx­in mate­ri­al­is­tises­sa ide­as­sa, työtätekevän ja omis­ta­van luokan välisessä tais­telus­sa, ei ole ihmistä ollenkaan, on vain eläin, joka toimii prim­i­ti­ivis­ten vais­to­jen­sa varassa!

         Suomen tilanne on siten selkeästi val­tiokeskeistä marx­i­laista sosial­is­mia, joka on tun­netusti johtanut val­tioit­ten talous­rom­ah­duk­si­in ja kansalais­ten käsit­tämät­tömään kärsimykseen!

         Suomen marx­i­lais-sosial­isti­nen, talous­todel­lisu­ud­es­ta irronnut talouskokeilu on nyt ilmi­selvästi epäon­nis­tunut, niinkuin kaikkial­la muual­lakin! Sitä joka muu­ta väit­tää, saa haukkua marxilaiseksi!

         Toisaal­ta markki­na­t­alous on tun­netusti antanut mil­jardeille hyv­in­vloin­tia ja pelas­tanut miljoonat nälältä.

         Suomen pitää nyt kiireesti siir­tyä markki­na­t­alouteen, joka PERUSTUU riskiä ottavaan ihmiseen / yrittäjään!

         Toiv­otankin kaik­ki joukol­la ter­ve­tulleik­si otta­maan riskiä tänne armot­tomaan / globaali­in reaalitalouteen!

         Ain­oas­taan men­estyvät riskinot­ta­jat voivat nos­taa isän­maamme nykyis­es­tä, Max­in ideaan uskovien aiheut­ta­mas­ta mega-kriisistä!

2. “Jos vapaa-aika on yhtä arvokas­ta kaikille, kokon­aisu­u­den kannal­ta olisi paras­ta, jos pieni­palkkaiset lep­pois­taisi­vat ja suuri­palkkaiset eivät. Nyt hal­li­tus tähtää päin­vas­taiseen: pieni­palkkaisen on tehtävä työtä kokoaikaises­ti tai jät­täy­dyt­tävä toimeen­tu­lotuen varaan ja ansait­ta­va vain 150 €/kk. Tähän tähdätään työt­tömyys­tur­van ja asum­istuen 300 euron suo­jao­suuk­sien poistamisella.”

   Tuos­sa on toki se “JOS”. Tutkimuskir­jal­lisu­us viit­taa siihen, että kaik­ki vapaa-aika ei ole keskenään yhtä arvokas­ta edes yksilölle itselleen. Lisäk­si jonk­in­määräi­nen työn­teko saat­taa jopa lisätä vapaa-ajan arvos­tus­ta. Niin kuin Pep­pi Pitkä­tossukin jo opet­ti yhden päivän mit­taisel­la koulu-ural­laan: kesälo­maakaan ei pääse naut­ti­maan, ellei ensin käy vähin­tään sitä yhtä päivää koulua (tai työtä). Osa-aikatyösken­te­ly voi lisätä jäl­jelle jäävän vapaa-ajan arvoa ver­rat­tuna siihen, jos ei töis­sä käy lainkaan.

   Ympäristön kannal­ta tulon­jakokysymys on mutkikkaampi. Eniten maa­pal­loa kulut­ta­va promille aiheut­taa maa­pal­lol­la val­tavaa ympäristö­tuhoa. Nämä puolestaan ovat yleen­sä niitä suu­rit­u­loisia tai suu­ri­omaisuuk­sisia. Kasvi­huonekaa­supäästö­vaiku­tuk­setkin voivat olla jol­lain yksilöl­lä vuosi­ta­sol­la yli 10 000 ker­taiset kuin jol­lain toisel­la. Toimeen­tu­lotuel­la elävät saat­ta­vat elää kohtu­ullisen pienin ympäristö­vaiku­tuksin ver­rat­tuna vaikka­pa 200 päivää vuodes­ta ympäri maail­maa lentäviin.

   Mitä työt­tömyys­tur­vaan tulee, se ei toimine vält­tämät­tä noin. Uusi malli kan­nus­taa mm. jak­sot­ta­maan tulo­jen nos­tamista vaikka­pa joka kol­man­nelle kuukaudelle tai kahdelle kuukaudelle vuodessa. Sovitel­tu päivära­ha las­ke­taan mak­sukuukau­den mukaan, ei sen mukaan mil­loin sum­mat on tien­at­tu. Eli jos vaik­ka kaik­ki syksyn palkat osa-aikatyöstä mak­se­taan keskite­tysti jouluku­us­sa, ne leikkaa­vat vain jouluku­un työt­tömyys­tur­vaa, ja muil­ta kuukausil­ta työt­tömyy­se­tu­udet voi saa­da täysimääräis­inä — kun niille ei ole huomioitavaa työ­tu­loa. Sekä työn­tek­i­jät että työ­nan­ta­jat kyl­lä osaa­vat sopeu­tua sään­tö­jen muu­tok­si­in, mikä usein uno­hde­taan vaikutusarvioinneissa.

   Vastaa

   1. Nyt ööö llä on joku harha tästä toimeentulotuesta.
      Heil­lä on siis mitätön ympäristö­vaiku­tus. Tätä aja­tus­ta voisi kehitel­lä edelleen ja tode­ta, että siir­ry­tään kaik­ki toimeen­tu­lotuelle niin min­i­moidaan ympäristövaikutukset.
      Eihän se näin voi olla. Sanois­in, että henkilöt, jot­ka ”kus­tan­ta­vat” toimeen­tu­lotuen, joutu­vat tekemään ”ympäristö­tuho­ja” näi­den saama­puolel­la olievienkin edestä.

      Vastaa

      1. Point­ti­ni oli lähin­nä se, että jol­la on vähän varaa kulut­taa, kulut­taakin yleen­sä vähem­män. Jol­la on paljon varaa kulut­taa, kulut­taakin enem­män. En ehdo­ta kaikkia siir­tymään toimeen­tu­lotuelle, mut­ta kan­natan kohtu­ullisem­pia elämän­tapo­ja ja kohtu­ullisem­paan kulu­tuk­seen siir­tymistä ihan kaikille.

      2. ‘Sanois­in, että henkilöt, jot­ka ”kus­tan­ta­vat” toimeen­tu­lotuen, joutu­vat tekemään ”ympäristö­tuho­ja” näi­den saama­puolel­la olievienkin edestä.’

         Ei kukaan pako­ta heitä ympäristuhoihin.

         Mut­ta tässä on koko markki­na­t­alouden ja ilmas­ton­muu­tok­sen paradok­si: päästö­jen vähen­tämi­nen vaatii sitä, että kär­jis­te­tysti ihmiselle mak­set­taisi­in vain nur­mikol­la tai kotona istu­mis­es­ta, mut­ta tämä on ris­tiri­idas­sa markki­na­t­alouden kanssa. Sit­ten vähem­män haitalli­nen ratkaisu on mak­saa ihmisille päästö­jen vähen­tämis­es­tä, mut­ta tässä tulee ihan vas­taavia meri­itin ja markki­na­t­alouden ongelmia. Eli lop­putu­lok­se­na markki­na­t­alous pää­tyy vain sub­ven­toimaan ja toivo­maan vihreästä siir­tymässä ratkaisua kos­ka se ei kykene real­is­tis­es­ti vähen­tämään päästöjä. Ilmake­hän CO2 pitoisu­us on nous­sut hyvin vakaal­la kul­mal­la viime vuode­tkin eikä lop­pua näy vaik­ka län­si­maalaiset pis­sivät housui­hin sähköautoissaan.

3. “Kun kade­hdimme niin muiden Pohjo­is­maid­en korkeaa työl­lisyysastet­ta, uno­hdamme herkästi, että ero­tus koos­t­uu osa-aikatyötä tekevistä.”

   Tuo on tot­ta. Lisäk­si on syytä muis­taa, että van­hempainva­paat tilas­toidaan eri mais­sa eri tavoin työl­lisyysaste­laskelmis­sa. Pal­ka­lli­nen van­hempainva­paa-aika tilas­toidaan työl­lisyy­dek­si. Niis­sä pohjo­is­mais­sa, jois­sa on parem­min ehdoin ole­vat pal­ka­lliset van­hempainva­paat isil­lä ja äideil­lä, on tilas­tois­sa jo senkin takia korkeampi työl­lisyysaste tilas­tois­sa. Esimerkik­si taan­noisen palkkakier­roksen ratkaisut, jois­sa jois­sain työe­htosopimuk­sis­sa isien pal­ka­lliset isyys­va­paat pitenivät, tulee nos­ta­maan työl­lisyysastet­ta tilas­tois­sa, kun entistä aiem­paa isom­pi osa töistä pois­saoloista tilas­toidaan isil­läkin jatkos­sa työl­lisyy­dek­si. Äideil­lä pal­ka­lli­nen äitiys­va­paa on osal­la aloista yli puoli vuot­takin, joka siis tilas­toidaan työl­lisyy­dek­si. Työt­tömän äidin äitiys­va­paa puolestaan on ei-työl­lisyyt­tä tilas­tois­sa. Vaik­ka sisältö on täs­mälleen sama. Täl­laisia työl­lisyys­ti­las­tot ovat.

   Vastaa

4. Jatkona vielä edel­liseen, että työl­lisyys­ti­las­to­ja tehdään tilas­tovi­ra­nomais­ten toimes­ta kahdel­la eri määritelmäl­lä. Ensim­mäisen mukaan ” Tieto työl­lisyy­destä perus­tuu työeläke- ja verovi­ra­nomais­ten tietoi­hin.” Jos työeläketi­eto­jen mukaan on palk­ka juos­sut (vaik­ka sit­ten töistä pois­sa ollessa), on sen määritelmän mukaan työllinen.

   Toinen Tilas­tokeskuk­sen käytössä ole­va työl­lisen määritelmä on: “Työlli­nen on henkilö, joka on tutkimusvi­ikol­la tehnyt työtä vähin­tään tun­nin palkkaa tai yrit­täjä­tu­loa saadak­seen. Myös tutkimusvi­ikol­la työstä tilapäis­es­ti pois ollut henkilö las­ke­taan työl­lisek­si, jos pois­saolon syy on äitiys- tai isyys­va­paa, ansiosi­don­nainen van­hempainva­paa, oma sairaus, loma tai työaika­jär­jeste­ly; tai jos pois­sao­lo kestää alle 3 kuukautta.”

   Tuos­sa määritelmässä ne, joil­la van­hempainva­paa on ansiosi­don­nainen, las­ke­taan työl­lisik­si, mut­ta perus­tur­val­la ole­vat van­hempainva­paal­la ole­vat tilas­toidaan ei-työl­lisik­si. Siinä myös esim. pal­ka­lliselta isyys­va­paal­ta koti­hoidontuelle siir­tyvät las­ke­taan ensim­mäiset 3 kuukaut­ta työl­lisik­si. Jos käy tun­ninkin töis­sä kol­men kuukau­den sisäl­lä, on senkin jäl­keen työlli­nen. Eri Pohjo­is­mais­sa on eri­laisia työe­htosopimuk­sia yms. ja ihan samoissa elämän­ti­lanteis­sa per­he­vap­aati­lanteis­sa työl­lisyy­det tilas­toidaan eri Pohjo­is­mais­sa käytän­nössä eri tavoin.

   Vastaa

5. Suo­mi on maa, jos­sa kirur­gin kan­nat­taa raken­nel­la ok-taloa har­ti­a­pankil­la ja virkava­paal­la. Ter­ve työn­jako ei toi­mi vero­tuk­ses­ta johtuen.

   Vastaa

   1. Tuo on suun­nilleen noin. Jos huomioi sekä omas­ta työstä mak­set­ta­vat verot että sen, että jos tilaa fir­man rak­en­ta­maan sitä ok-taloa, se perii myös arvon­lisäverot työstäkin, jol­loin käytän­nössä työ­nan­ta­jalle pitää mak­saa noin 100 % enem­män kuin mitä raken­nustyön­tek­i­jälle mak­se­taan palkkaa, ja vas­taavasti itselle käteen jää esim. 60 % siitä, mitä omista töistä lisää tien­aa. Jos työn­tek­i­jä saa palkkaa 3000 €/kk, ja yri­tys laskut­taa tästä työstä alvei­neen 6000 €/kk, pitää tien­ata 10 000 €/kk, jot­ta saa tien­at­tua sen ver­ran kuin samas­ta työa­jas­ta pitää mak­saa toiselle, joka tien­aa 70 % vähem­män. Moni kirurgeista tekee itse asi­as­sa paljon huolel­lisem­paa työjälkeäkin vielä kuin ostet­tu ulkop­uo­li­nen ammat­ti­lainen. Nopeus voi silti olla hitaam­paa. Kirur­gin kädet ovat yleen­sä erit­täin tarkat.

      Vastaa

   2. Tuo pätee vain sil­loin jos kaik­ki mitataan vain rahas­sa ja uno­hde­taan kokon­aisu­us jos­sa elämme.

      Rahan ja talouden palvon­ta sokaisee ihmiset ja saa hei­dät uno­hta­maan kaiken muun. Entäs jos kirur­gi halu­aakin rak­en­taa sen talon ihan vaan sik­si että se on hänestä mielekästä vaik­ka saisi omas­ta kirur­gin työstään huo­mat­tavasti suurem­mat tulot, myös net­to­tu­lot senkin jäl­keen että teet­täisi tuon talon. Ja mitenkä 1500€ ansait­se­van pätkä­työläisen kan­nat­taa ostaa 10000€+ ansait­se­van kirur­gin palveluita?

      Onhan Suo­mi myös sel­l­ainen maa että sijoit­ta­mal­la saa parem­mat tulot kuin työtä tekemäl­lä ja vielä parem­mat tulot saa kun han­kkii sijoituk­sille tuo­tot Suomes­ta mut­ta muut­taa ulko­maille vält­täen siten niiden tuot­to­jen verot­tamisen kokon­aan. Mukava­han sitä on kas­vatel­la sijoi­tus­tuot­to­ja ensik­si muiden suo­ma­lais­ten verovaroin kus­tan­ta­mien palvelu­iden avul­la ja men­nä sen jäl­keen valit­ta­maan epäisän­maalis­es­ti Suomen kireää vero­tus­ta mak­samat­ta omaa osu­ut­taan niistä veroista. Ja kun omis­taa tarpeek­si, niin saa sijoituk­sen­sa tuo­tot vuosit­taain veropaasti 150000€ saak­ka. Kan­nat­taako sitä sil­loin tehdä töitä?

      Eikö oman kodin rak­en­tamisen pitäisi sit­ten muka kannattaa?

      Vastaa

      1. Nimerk­ki AKK :lle vas­ta kom­ment­ti­na että kyl­lä kaik­ki on lop­pu­jen lopuk­si rahas­ta ja taloud­es­ta kiinni.Samalla kun puhutaan kestävästä kulu­tuk­ses­ta ja kestävästä kehi­tyk­ses­tä niin sit­ten julis­te­taan ihan jotain muu­ta kun pienikin leikkaus sosi­aal­i­tur­vaan toteutetaan jo tulee Senaat­in­to­ril­la pieni kansannousu.

      2. Ei kukaan kirur­gia kiel­lä rak­en­ta­mas­ta itse sil­lä, että työn veroki­ilaa kaven­netaan. Jos halu­aa rak­en­taa, niin senkun rakentaa.

         Siihen vaan ei ehkä kan­nat­taisi rak­en­taa oikein erik­seen taloudel­lista kan­nustin­ta maas­sa, jos­sa on ikävän pitkän leikkausjonot.

   3. Samoin Suo­mi on maa mis­sä fik­suim­mat menevät tekemään tuot­tam­a­ton­ta kirur­gin työtä.

      Voitaisi­in ottaa EK:lta mallia ja laskea lääkärei­den ja kirurgien palkat alle vien­ti­te­ol­lisu­u­den medi­aanin, kos­ka vain vien­ti on tuot­tavaa työtä. Sit­ten myös koulu­tus­määrät ylös sairaan­hoita­jien ja lähi­hoita­jien tapaan että lääkäreistä saadaan edullista ja nöyrää työvoimaa.

      Vastaa

      1. “…kos­ka vain vien­ti on tuot­tavaa työtä.”
         Höpöhöpö

      2. Jos vain vien­ti on tuot­tavaa työtä, miten maa­pal­lol­la voi ylipään­sä olla elinkeino­toim­intaa. Mihin maa­pal­lol­ta vien­ti suuntautuu?

      3. Enhän minä tietenkään ole tätä mieltä että vain vien­ti on tuot­tavaa työtä. Mut­ta kum­masti argu­ment­ti menee läpi kun EK sitä esit­tää palkka­maltin tuek­si, ja Kokoomus sit­ten hän­nys­telijänä tekee mitä her­ransa käskee.

         Mut­ta mik­si tar­tutte tähän kohtaan, ja vain hil­jaa hymis­telette lääkärien kiskoes­sa karmei­ta palkko­ja itselleen muun ter­vey­den­huol­lon henkilöstön nos­taes­sa vain almu­ja? Eipä tääl­läkään ihmisiä näytä paljon markki­na­t­alous ja niiden tas­apaino kiinnostavan?

   4. Hyvä huomio, joka on help­poa laskea auki:

      - Etelä-Helsingis­sä raken­nusa­pumiehen töistä veloite­taan asi­akkaal­ta nykyään n. 40€/h. Työhön ei tarvi­ta eri­tyisem­pää koke­mus­ta. Kan­t­a­mi­nen, siivoilu, jätekeikat ja yksinker­taiset työt opastet­tuna suju­vat nor­maa­likun­toiselta aikuiselta.
      — Olkoon kuukaudessa 162 työ­tun­tia. Jos palkkaan apumiehen työ­maalle kuukaudek­si, mak­san hänen työstään 6500€.
      — Jot­ta tien­aisin tuon 6500€, tulee kuukausi­palkkani olla 12 500€/kk. Jos tien­aan esim. “vain” 10 000€/kk, on min­un taloudel­lis­es­ti ratio­naal­ista jäädä palkat­toma­lle vapaalle apumiehek­si. Apumies, jon­ka muuten olisin palkan­nut, jää kuukau­den ajak­si työttömäksi. 

      Laskel­ma ei huomioi koti­talousvähen­nys­tä. Jota tosin on ehdotet­tu pois­tet­tavak­si mm. sil­lä perus­teel­la, että palkkaisin kuitenkin raken­nusa­pumiehen, mak­soipa se mitä tahansa. 

      Olen seu­ran­nut Soin­in­vaaran ajatuk­sia tulo­jen ja vapaa-ajan bal­anssista jo Vau­raus ja aika ‑kir­jas­ta läh­tien. Ajatuk­set resonoi­vat vah­vasti ja ovat viitoit­ta­neet ammatil­lisia val­in­to­jani. Toki kaik­ki kulu­tus ei ole “roinaa” vaan aineet­to­mia palvelui­ta. On silti paikallaan ajatel­la työn­tekoa vs. vapaa-aikaa ja kulu­tus­ta tietyn­laise­na vai­h­dan­tana. Vai­h­dan siis aikaani ja kallis­ar­voista elämääni kulutusmahdollisuuksiin.

      Vastaa

6. Sijoit­ta­ja mak­saa tuo­tois­taan 30% ja 34% 30000€n jäl­keen, jos ei kuu­lu alem­min verotet­tuun rälssi­in. Lisäk­si osinko­tu­loista on jo mak­set­tu 20% yhteisövero, jot­ta jakokelpoinen osinko on saatu aikaan.

   Yleen­sä ulko­mail­lakin pääo­mat­u­lo­ja verote­taan. Poikkeus on lähin­nä jotkut tun­netut veroparati­isit. Pitää olla kap­i­taalia kym­meniä miljoo­nia, ennenkuin hom­ma kalli­ine jär­jeste­lyi­neen kan­nat­taa. Heitä ei Suomes­sa mon­taa ole.

   Suomen peru­songel­ma on, että hyviä veron­mak­sajia on aivan liian vähän, ja hei­dätkin viher­vasem­mis­to halu­aa karkoit­taa maasta.

   Vastaa

7. Ns. lep­pois­t­a­mi­nen ei ole aina vapaae­htoista. Min­ut työ­nan­ta­ja pukkasi eläk­keelle 58v. No ei sen ikäi­nen aka­teem­i­nen, van­ha IT-jäärä mitään kiin­nos­tavaa työtä saanut. Keski­tyin eläk­keen naut­timiseen ja sijoit­tamiseen. Net­to­tu­lot nyt suurem­mat kuin koskaan. Riskit olemat­tomat, kos­ka vain omaa rahaa pelis­sä ja osinkokoneet jauhaa. Riit­tää, kun tun­nin päivässä lukee uutisia ja miet­tii, pitääkö tehdä jotakin.

   Suomes­sa on varaa haaska­ta koulu­tus­ta ja koke­mus­ta usko­mat­to­mia määrä.

   Vastaa

   1. Tästä pääo­mat­u­lo­jen ja omaisu­u­den vero­tuk­sen kan­nustinkuopas­ta väl­tel­lä tuot­tavaa työtä pitäisi kyl­lä keskustel­la enem­män. Eli oli hyvä nos­to sin­ul­ta, kiitos.

      Vastaa

   2. Nim­merk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että raideli­iken­teen ja lentoli­iken­teen ero on siinä että raideli­ikenne on monop­o­li ja lentoli­ikenne on avat­tu kil­pailulle jo ajat sit­ten. HSL:ää sub­ven­toi vain sen jäsenku­nant mut­ta VR on täysin sub­ven­toitu laitos kos­ka raideli­iken­net­tä ei ole vielä avat­tu kil­pailulle joten se on monop­o­li. Jos taloudel­lis­es­ti pitäisi tehdä val­in­ta kumpaa Suomen kokoises­sa maas­sa pitäisi sub­ven­toi­da raideli­iken­net­tä vai lentoli­iken­net­tä niin taloudel­lis­es­ti raideli­ikenne on järkeväm­pää sub­ven­toi­da val­tion bud­jetista. Myös raideli­ikenne pitää koko Suomen asut­tuna parem­min kuin yksi­ty­isautoilu. Ulko­maan matkus­tamiseen lentoli­ikenne on parem­pi vai­h­toe­hto ellei sit­ten päätetä että Tallinnan tun­neli raken­neta samal­la kon­spetil­la kuin Englan­nin kanaal­i­tun­neli rakennettiin.

      Vastaa

      1. Rahul, esität mie­lenki­in­toisan väit­teen, että “Myös raideli­ikenne pitää koko Suomen asut­tuna parem­min kuin yksityisautoilu.”
         Autoilun kan­nat­ta­jathan väit­tävät päin­vas­taista, että autoli­ikenne ja maantiev­erkko pitää Suomen asut­tuna ja muut liiken­nemuodot ovat vain jotain Helsin­gin her­ro­jen kotko­tus­ta. Mut­ta jos kat­sot­taisi­in asi­aa toiselta kan­til­ta, niin Rahulin väit­teessäkin on perää. Jos Suomes­sa ei olisi rautateitä ollenkaan, eli ne olisi jostain syys­tä jätet­ty kokon­aan rak­en­ta­mat­ta aikoinaan tai ne olisi kaik­ki puret­tu pois joskus 1960-luvul­la, niin miltä Suo­mi näyt­täisi? Asu­isiko esim Joen­su­us­sa kuin­ka paljon ihmisiä, tai Kokko­las­sa tai Rovaniemel­lä? Veikkaaan että huo­mat­tavasti vähem­män kuin nyt. Ja samoin ympäröivä maaseu­tu olisi myös harvem­min asutettu.

         Mitä koti­maan lentoli­iken­teeseen tulee, niin ymmär­rän että maakun­tal­en­to­ja halu­taan tukea, varsinkin kaupunkei­hin joi­hin juna­mat­ka Helsingistä kestää yli 4 tun­tia. Pari ker­taa päivässä lentävä pienehkö potku­rit­ur­bi­inikone maakun­takeskuk­si­in ei saas­tu­ta järin paljon. Pääasi­as­sa että lentämi­nen ei ole läh­es­tulkoon ilmaista ja että ei lennetä kuten 1980-luvulla
         isoil­la suihkukoneil­la joka pikkukaupunki­in jol­la oli lentokenttä.

      2. Raideli­ikenne ei pidä Suomea asut­tuna, kos­ka val­taosa liiken­nesuorit­teesta tehdään yksi­ty­isautoil­la. Har­va asuu ase­man vieressä.

      3. Raideli­ikenne ei pidä Suomea asut­tuna, kos­ka val­taosa liiken­nesuorit­teesta tehdään yksityisautoilla

         Tuo ei kyl­lä pidä paikkaansa. Selvitin joskus huvikseni, mitkä seu­tukun­nat Suomes­sa kas­va­vat. Kaik­ki kas­va­vat seu­tukun­nat kah­ta luku­unot­ta­mat­ta oli­vat rautatiepaikkakun­tia. Ne kak­si muu­ta oliv­baty Por­voo, joa kasvoi Helsin­gin kupeessa ja jokin Lapin seu­tukun­ta, joka oli plus­sal­la todel­la niukasti.

      4. Osmol­ta kysy­isin, että johtuuko­han se kasvu raiteista vai yliopistoista?
         Ainakin Seinäjoen “kasvu” johtuu siitä, että se näivet­tänyt koko maakun­nan. Se on ain­oa paik­ka mis­sä niitä palvelu­ja enää on. Tämä taitaa päteä mon­een seu­tukun­taan Tam­pereen yläpuolel­la. Kun tuos­sa tutkiske­lin näyt­ti siltä, että suuret suurenevat ja pienet kui­h­tu­vat pois.

      5. Yliopis­ton on jok­seenkin pakko olla rautatiepaikkakun­nal­la. Niin on myös teollisuuden.

   3. Nim­imerk­ki Real­isti voisi kat­soa Itä ja Län­si-Suomen taloudel­lista kehi­tys­tä . Raideli­ikenne yhdis­tet­tynä län­sir­an­nikon satami­in on hyvä esimerk­ki siitä että vien­til­o­gis­ti­ik­ka on riip­pu­vainen raideli­iken­teestä ja satamista. Myös junan­ra­ta paikkakun­nil­la asuu enem­män ihmisiä kuin niil­lä paikkakun­nil­la jois­sa ei ole junan­rataa. Pääkaupunkiseudun lähikun­nista Sipoo ja Kirkkon­um­mi ovat tässä kohtaa hyv­inä esimerkkeinä. Toises­sa on raidey­hteys ja toises­sa ei ole ja Kirkkon­um­men väk­iluku on paljon suurem­pi kuin Sipoon vaik­ka molem­mat sijait­se­vat Pääkaupunkiseudun kupeessa.

      Vastaa

8. Osmon ongel­ma on liialli­nen yksinker­tais­t­a­mi­nen, mikä juon­taa tietysti juuren­sa sedän tilas­totiede­taus­tas­ta. Vale — emä­vale — tilas­to — Osmo-setä, heh heh. Todel­lisu­us on tilas­toa värikkääm­pää. Kyl­lä setä sen ymmärtääkin, vaikkei aina tiedostakaan.

   Vastaa

   1. Trol­laus — nimit­te­ly — pus­ka — Jarin kommentti

      Vastaa

      1. Trol­laus­ta se ei ole, eikä henkilöön menevää. Osmo-setä nyt vain ajat­telee liian tilas­tol­lis­es­ti. Ihmiset eivät, eikä muuten muutkaan luon­tokap­paleet, ole pelkkiä numeroi­ta. Sikäli kuin näitä min­unkaan lausah­duk­sia kukaan halu­aa ymmärtää. Hyväo­saiset eivät ainakaan, epäilen.

         Osmo ei var­maankaan, poi­it­ti­nen ihmi­nen kun on, näistä piitanne.

   2. Tilas­to on kuin valai­se­va lyhtypylväs, se valaisee vain pienen alueen mut­ta siihen on muka­va noja­ta! Ihmeitä tekeviä!

      Vastaa

9. Jos on aikaa sil­loin on aikaa kulut­taa roinaa, ostaa, lennel­lä ympäri­in­sä ja tuho­ta maa­pal­loa. Jos ei ole aikaa niin kulut­taa vähemmån.

   Aika johtaa kulu­tuk­sen kasvu­un. Joten on virhep­äätelmä ajatel­la, että roina vähenisi jos on aikaa enemmän.

   Vastaa

   1. Soin­in­vaara var­maan tarkoit­taa, että ansiot väheni­sivät vas­taavasti vapaa-ajan lisään­tyessä eli työa­jan lyhen­tyessä. Toisin sanoen resurssit han­kkia roinaa vähenisivät.

      Vastaa

   2. Ei se näin suo­ravi­ivais­es­ti mene. Jos on vähän vapaa­ta se pitää käyt­tää tehokkaasti esim. pitää päästä nopeasti sinne työpaikalle,lomille, har­ras­tuk­si­in, kaup­paan jne eli tarvi­taan lentämistä, usei­ta auto­ja per­heessä, jne kun taas jos on enem­män vapaa-aikaa voi vali­ta hitaam­man ja useim­miten luon­toa säästäväm­män kulku­ta­van. Nämä ovat val­in­to­ja. Voi olla, että enem­män vapaa­ta omaaval­la on myös enem­män aikaa miet­tiä val­in­to­jen­sa seurauksia…

      Vastaa

      1. “usei­ta auto­ja perheessä”

         On muuten todel­la tyyp­il­listä helsinkiläisil­lä omakoti­taloalueil­la. Siinä teille vähän mietittävää.

         Samoin HSL sub­ven­toi huo­mat­tavasti val­taosin tyhjiä bus­sil­in­jo­ja omakoti­ta­lo- ja rivar­i­alueille ja näi­den läpi, ilmeis­es­ti sik­si että per­hei­den lapset pää­sevät liikku­maan kun van­hem­mat ajel­e­vat autoil­la paikas­ta toiseen.

      2. HSL on täysin sub­ven­toitu laitos, ei pelkästään bus­sil­in­jo­jen osalta. Kallein­ta ja sub­ven­toiduin­ta on kuitenkin raideli­ikenne ja lentoliikenne.

         Yksi­ty­isautoilu tuot­taa net­tovero­tu­lo­ja ja pitää maan asut­tuna. Palu­u­ta 30-luvulle ei ole.

10. “Palk­ka taas on korkea niil­lä, joiden työ­panos­ta eri­tyis­es­ti tarvittaisiin.”

    Vapaiden markki­noiden logi­ikkaan perus­tu­vis­sa argu­menteis­sa kan­nat­taa huomioi­da, että ne eivät koskaan täysin toi­mi oike­as­sa maail­mas­sa. Kuulem­ma esimerkik­si sairaan­hoita­jista on kuulem­ma huu­ta­va pula, mut­ta kukaan ei halua men­nä alalle eikä hei­dän palkko­jaan halu­ta korot­taa. Samoin saa jatku­vasti lukea lehdis­tä yrit­täjien val­i­tus­ta vaik­ka mis­tä perus duu­nar­itöistä, kuin­ka niihin ei löy­dy tek­i­jöitä “mil­lään pal­ka­lla”. No kyl­lä var­masti löy­tyy kun tarpeek­si lyödään rahaa tiskiin.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Anonyymille kom­ment­ti­na tuo­hon sairaan­hoita­jien palkkoi­hin niin ne mak­se­taan verovaroista tai velak­si joten vero­tus­ta on joko kiris­tet­tävä tai velkaa on otet­ta­va lisää. Yksi­tyi­nen sek­tori ei voi nos­taa palkko­ja keinotekoisesti.

       Vastaa

       1. Tai sit­ten on puret­ta­va liian raskas­ta organ­isaa­tio­ta? Aina on mah­dol­lista säästää myös sieltä johtop­uolelta. Eikä kaikkien hoita­jien palkko­ja mak­se­ta verovaroista, on niitä yksi­tyisel­läkin puolella!