Puheenvuoroni valtuuston Espa-keskustelussa sen jälkeen, kun palautuskeskustelu oli ratkennut ja asiasta saattoi puhua yleisemmin. Tämä teksti vastaa suunnittelemaani puheenvuoroa. Jouduin vähän lyhentämään sitä aikarajoituksen vuoksi.
Äskeinen keskustelu oli aivan hirveä. Pitäisi pyrkiä pitkäaikaisempaan yhteistyöhön ja neuvotteluihin. Nyt keskustellaan legopalikoista, kun pitäisi keskustella siitä, mitä noista palikoista rakennetaan.
Yhteinen ongelmamme on, että Helsingin keskusta on vaarassa. Moni selittää tätä Helsingissä tehdyillä ratkaisuilla. Kumma kun ne vaikuttavat kaikissa isommissa suomalaisissa kaupungeissa ja kaikissa teollisuusmaissa.
Pääsyynä on muutokset kaupan toiminnoissa, asiakasvirtojen siirtyminen automarketteihin, joita Helsinkikin on alkanut kaavoittaa. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin nettikaupan yleistymisestä.
Toinen trendi on etätyöt. Siksi keskustassa on päivisin vähemmän ihmisiä.
Pitäisi myös miettiä, mikä on keskustan suhteellinen etu kaupunkiseudun aluerakenteessa. Se ei ole ostotapahtumassa, jossa joku tulee autolla lähiöstä, pysäköin maan alla, ostaa päivittäiset ruokaostoksensa ja ajaa takaisin lähiöön. Tähän automarketit sopivat paremmin.
Sen sijaan keskustalla on suhteellinen etu autottomien ihmisten ostoksiin. Heitä on puolet helsinkiläisistä kotitalouksista. Jääkaapin ostamiseen ei tarvita autoa, koska se toimitetaan kotiin liikkeen varastosta.
Keskustan elävöittämiseksi paras tapa on kaavoittaa keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen paljon lisää asutusta. Ei siis satoja vaan ainakin kymmenen tuhatta asukasta lisää. On hyväksyttävä yritysten halu muuttaa tyhjät toimistot himoituiksi asunnoiksi. Hinnat osoittavat, että keskustassa halutaan asua ja että toimistoista on ylitarjontaa. Keskustassa asuvat ovat alueen palvelujen varmimpia käyttäjiä.
Keskustaan ostoksille tulevista valtaosa tulee joukkoliikenteellä tai kävellen. Keskustalla on suhteellinen etu autottomien ostoksiin.
Kaupan sijasta keskusta kehittyy yhä enemmän palvelujen käytön ja oleskelun alueena. Siitä todistaa myös Pohjois-Espan viime päivien valtava suosio.
Takaisin tähän esityslistan kohtaan.
Vihreät, erityisesti Hannu Oskala, esitti aikanaan vaihtoehdoksi keskustatunnelille huoltotunnelin käyttöä. Tästä voi tulla hyvä kompromissi. Sen kapasiteetti on pieni, joten lähinnä keskustan pysäköintihalleihin, ei oikaisua. Hinta tai hidaste.
Yleensä kokoomuslaisilla on herkistynyt suhde rahaan. Siksi ihmettelen tätä haikailua keskustatunneliin. Minäkin olin valmis kannattamaan sitä silloin, kun sen piti maksaa puoli miljardia. Ei siitä kyllä varsinaista liikennepoliittista hyötyä olisi ollut, mutta jos se olisi tehnyt mahdolliseksi sopia monesta muusta asiasta, tämäkin raha olisi kannattanut maksaa
Kun ilmeni, että tämä viiden kilometrin pätkä olisi maksanut puolitoista miljardia ̶ suunnilleen yhtä paljon kuin moottoritie Turkuun, totesin, ettei tuosta tule kalua.
Hyvät kokoomuslaiset: ymmärrättehän, että puolitoista miljardia olisi vaatinut kuntaveron nostamisen yhdellä prosenttiyksiköllä kymmeneksi vuodeksi. Yhdensuuntainen matka kuusi euroa.
Kokoomuslaiset olivat mörtsinä siitä, että keskustatunnelin selvittäminen lopetettiin tässä vaiheessa. Näytti ilmeiseltä, ettei se ole taloudellisesti rahoitettavissa. Rahan käyttäminen turhaan tutkimuseen on haaskausta. Oli myös toinen syy. Pormestari Vapaavuori oli kieltänyt kehittää keskustaa millään tavalla niin kauan kuin keskustatunnelin kehittäminen on kesken. Olimme jo siinä vaiheessa jääneet jälkeen kotimaisista ja kansainvälisistä kilpailijoistamme. Muutama vuosi samaa pysähtyneisyyttä olisi ollut tuhoisaa. Olisi tästä tietysti voitu jotenkin sopia, mutta tuohon aikaan ei voitu sopia mistään.
Tästä umpikujasta pitäisi päästä pois.
Samaa mieltä, että keskustatunnelin kustannusarvio tekee siitä toteutuskelvottoman.
Kun tämä on todettu, pitää lähteä purkamaan norsua eli keskustan liikenneongelmia osiin. Ainakin säännöllisesti keskustassa autoilevana arvelisin, että suurin ongelma on nykyisen umpikujan eli Jätkäsaaren ja tulevan umpikujan eli Hernesaaren liikenne. Jos käytössä on edes osa puolestatoista miljardista, niin ratkaisuja alkaa löytyä. Eikä mielestäni tunnelia tarvita tähänkään.
Iso kysymys on tietenkin autolauttasataman sijainti. Ykkösvaihtoehto on siis siirtää ne Vuosaareen. Jos tämä ei onnistu, niin suora yhteys Länsiväylältä Salmisaaren ja Jätkäsaaren länsirantaa pitkin voisi olla ratkaisu. Ainakaan suuria luontoarvoja ei tuhoudu.
Huoltotunnelin avaaminen henkilöautoille ilman läpiajomahdollisuutta ei tule olemaan mikään kompromissi, koska valtaosin nämä Esplanadeista kitisijät kuuluvat siihen neljäsosaan, joka ajaa keskustan läpi sillalta sillalle. Kaikki Helsingin keskustan elinvoimaan liittyvä on heille keppihevostelua, se on heille vain liikenneväylä. Tämän voi sanoa jo siksikin, ettei kukaan idiootti enää pysty vuonna 2023 vakavissaan kiistämään autoilun rajoittamisen positiivista vaikutusta kaupunkikeskustojen elinvoimalle. Asiasta on maailma täynnä näyttöä.
Tietenkään kaikki kitisijät eivät aja läpi. On siellä ihan oikeita idioottejakin. Pääosin vähäisesti kouluja käyneitä yrittäjiä, ravintoloitsijoita ja taksikuskeja, jotka yleistävät omat fiiliksensä koskemaan koko maailmaa. Heille on ihan turha paasata jostain keskustan suhteellisesta edusta. Menee korkealta yli.
En nyt silti olisi huolissani tilanteesta kävelykeskustan kannattajana. Raha tämän tulee ratkaisemaan ja jos kesä säiden puolesta ei muutu ihan surkeaksi, niin kyllä siinä itsepäisempikin yrittäjä tulee pääsemään yli kognitiivisesta dissonanssistaan, kun puoti/ruokala on täynnä asiakkaita ja kassa pullottaa.
”Raha tämän tulee ratkaisemaan ja jos kesä säiden puolesta ei muutu ihan surkeaksi, niin kyllä siinä itsepäisempikin yrittäjä tulee pääsemään yli kognitiivisesta dissonanssistaan, kun puoti/ruokala on täynnä asiakkaita ja kassa pullottaa.”
Mutta ykkösvalittaja eli Keskuskauppakamari tuskin pääsee. Eihän se välittänyt edes siitä tutkimustuloksesta, että murto-osa keskustan euroista tuodaan sinne yksityisautoilla. Jokin äärimmäisen syvältä kumpuava ideologia siellä on takana, kun yksityisautoilua kannatetaan aina ja kaikessa viimeiseen asti.
Kauppakamarin jäsenten intressit ovat niin erinäiset, että verotuksen lisäksi ainoa mistä ovat yhtä mieltä, on julkisen rahan kuppaaminen liike-elämälle. Keskustatunneli on mitä parhain esimerkki. Se ei maksa liike-elämälle mitään, mutta rakentaminen on iso bisnes ja se parantaa kiinteistöjen ja bisnesten saavutettavuutta seudulla. Hintaansa nähden marginaalisen vähän, mutta kun veronmaksajien piikkiin, aivan sama.
Toisekseen keskustassa on niin paljon rahaa kiinni, ettei tässä tarvitse kauppakamarista huolehtia. Ilmariset, spondat, hok-elannot ja muut keskustan omistajat ja toimijat saavat kyllä äänensä kuuluviin ilman etujärjestöjäkin. Monissa keskustan liiketilojen vuokrasopimuksissa on nykyään liikevaihtoon sidottu osa, joten kävelykatukokeilun onnistuminen on asianosaisten tiedossa melko nopealla aikataululla. Plus että Helsinki itse omistaa torikorttelit, joiden elävöittäminen on ollut ikuisuusprojekti.
Onnellisin tapahtumakulku olisi tietysti, että keskustan yrittäjien ja kiinteistönomistajien intressi erkanisi niin paljon kauppakamarin linjauksista, että täysin keinotekoinen side kävelykeskustan edistämisen ja keskustatunnelin välillä repsahtaisi liike-elämän sisällä ihan julkisesti. Vaikkei niin kävisikään, niin on silti syitä, joiden myötä espa-kokeilu saattaa muuttua pysyväksi. Pienikin kassavirran lisäys kelpaa tässä korkotilanteessa monelle kiinteistönomistajalle.
Kolmanneksi satun tietämään, ettei kauppakamarin vikinä istu kovin hyvin edes kaikille markkinahenkisille poliitikolle valtuustosalin oikeassa laidassa. Kun harhaisesti huutaa yhtenään merihirviötä, niin hetken päästä kukaan ei enää jaksa ja jää kylähullun maine. Ts. kauppakamarin kannanotot ovat toistuvasti olleet niin kaukana tutkimusnäytöstä, ettei viesti mene läpi kuin käärmeöljykauppiaille, papeille ja muille uskomusalojen ammattilaisille.
”Olimme jo siinä vaiheessa jääneet jälkeen kotimaisista ja kansainvälisistä kilpailijoistamme. Muutama vuosi samaa pysähtyneisyyttä olisi ollut tuhoisaa. ”
Mitä Osmo tarkoitat, olisi mielenkiintoista kuulla vähän tarkemmin näistä ajatuksistasi? Mitä kaupunkeja pidät kilpailijoina, millä eri tavoin jäimme jälkeen, ollaanko nyt päästy yhtä nopeaan kehitykseen vai jäämmekö edelleen jälkeen?
Itse olen käynyt ajoittain Oslossa ja tuuminut kyllä, että kylläpä kaupunki kehittyy aivan eri vauhtia Helsinkiin nähden. Löytyy rohkeutta ja ambitiotasoa. Arkkitehtuuri on toista luokkaa – mutta sellaista uutta arkkitehtuuria, jota Suomessa ja Helsingissä tuntuvat vastustavan kaikki (ainakin jos Hesari ja kaupungin ”Kerro kantasi” -kanava heijastavat totuudenmukaisesti suomalaisten enemmistön ajattelua). Helsingissä uudisrakentamisen pitäisi ilmeisesti olla korkeintaan kolmekerroksista ja olla mahdollisimman huomaamatonta.
Vertaus Osloon on kyllä aika karu Helsingin kannalta, riittää kun katsoo vaikkapa radanvartta kun saavutaan päärautatieasemalle joka on Helsingissä todella onneton esitys harmaita laatikoita ja vertaa vastaavaa paikkaa Oslossa. Miksi on pakko näyttää köyhältä??
Nyt kun Orpon hallituksen ohjelma on julkaistu jossa kirjattu Lentoradan rakentaminen. Mitä mieltä olet Osmo. Jos kyseinen rata hanke toteutuu olisi tämä ensimmäinen iso raide poliittinen hanke pääkaupunkiseudulla kun Keskustan siltarummut ovat pyyhitty pois kokonaan hallitusohjelmasta
Lentoratahan ei ole pääkaupunkiseudun hanke vaan sillä ohjataan maakunnista eli pohjoisesta ja idästä tulevat pitkän matkan junat kulkemaan lentoaseman kautta.
Lentoradalla tuskin nähdään HSL:n lähijunia, ne kulkevat Kehärataa pitkin.
Lentoradan alkupää on Helsingin rautatieasemalta Lentoasemalle.Olet varmaan oikeassa ettei HSL operoi Lentoradalla vaan VR mutta Lentorata on parempi kuin Kehärata. Suora nopea junayhteys Helsingin keskustassa Lentoasemalle. Onhan Tukholmassa esimeriksi Arlanda Express ja Lontoossa Heathrow Express joilla kestää 15 min matka aika toisin kuin pakallisjunilla joka vie 30 minuuttia jopa tunti.
Käytännössä keskustan palveluiksi jää ainoastaan kuppilat, kahvilat ja ruokakaupat. Kaikki muu ostetaan netistä. Sitten jotain viihdettä sinne. Keskustassa on oikeasti valtava määrä tyhjää toimistotilaa. Jotain käsitystä saa ylimääräisestä turhasta toimistotilasta kun arvioi, että kerran viikossa ihmiset käyvät toimistolla.
Helsingin keskustan funktiona on oluen, viinan, ruuan ja viihteen tarjoaminen. Se on siinä. Mitään muuta käytännön merkitystä sillä ei enää ole.
Jos tälläkin hetkellä tarkistellaan Helsingin kantakaupungin vähittäiskauppa tarjontaa niin Stockmannia ja Ympyrätaloa ei ole kattavaa vähittäiskaupan keskittymää. Ellei lasketa mukaan Ruoholahden Citymarketia ja Triplaa. Itäkeskus on isoin vähittäiskaupan keskittymä Helsingissä. Iso Omena ,Ainoa, Lippulaiva ja Sello sijaitsevat Espoossa.
Minusta suurin ongelma Helsingin keskustan elinvoimalle ovat kauppiaat. Varsinaisia ongelmia on kolme:
1) Tiedon puute siitä, mitä keskustassa on. Onko olemassa mitään tapaa selvittää helposti, mitä kauppoja keskustassa on ja mitä niissä myydään? Jos tiedän täsmälleen, mitä etsin, hakukoneet auttavat, mutta välillä olisi ihan kiva vain katsoa, olisiko keskustassa joitakin kiinnostavia kauppoja, joita voisi käydä katsomassa ihan vartavasten tai edes silloin, kun on muutakin asiaa keskustaan.
Jos on asiaa keskustaan muutenkin, mutta ei ole valtava kiire, poikkeaminen johonkin kauppaan on näppärä tapa käyttää ylimääräinen aika. Jos esimerkiksi menen vieraita vastaan asemalle tai olen menossa tuttujen kanssa elokuviin tai konserttiin, pyrin usein olemaan vähän etuajassa. Jos tiedän, että kohteen lähellä on kiinnostavia kauppoja, saatan hyvinkin varata ylimääräiset 30 minuuttia, jotta voin poiketa esim. kirjakaupassa, soitinliikkeessä, lautapelikaupassa tai vaikka jossain harrastusliikkeessä katsomassa, mitä on tarjolla.
Nyt poikkean yleensä vain niissä kaupoissa, joiden olemassaolon tiedän. Jos minulla on vartta ylimääräistä aikaa, en käytä sitä mahdollisesti kiinnostavien liikkeiden etsimiseen, vaan kävelen suoraan vaikkapa lautapelikauppaan. Kauppiaiden kannattaisi miettiä, miten potentiaalisille asiakkaille saisi tiedon kaupan olemassaolosta.
2) Kauppiaiden täysin väärä käsitys asiakaskunnasta. Tiedän useamman liikkeen, joissa asioin, kun ne olivat keskustassa. Ainakin yksi selitti lähes suu vaahdossa jossain lehdessä, miten hänen asiakkaansa eivät pääse kauppaan, koska autoilijoita kiusataan. Tuon olisin vielä voinut ehkä antaa anteeksi, mutta asiakkuus loppui, kun kauppa päätti muuttaa pois keskustasta paikkaan, jonne autolla pääsee paremmin. Harmi vain, että minä en pääse sinne kovin helposti. Keskustaan pääsin max. 30 minuutissa, uuteen paikkaan matka-aika on tunti. Nykyään tilaan vastaavat tuotteet netistä ihan toisesta liikkeestä. En usko olevani ainut menetetty asiakas.
3) Kauppojen huono valikoima. Moni kauppias valittaa asiakkaiden puutetta. Joskus kannattaisi miettiä, mistä se johtuu. Osasyynä on varmasti nettikauppa, mutta ainakin minun tapauksessani yksi keskeinen osasyy on valikoiman suppeus ja laatu. On aika ikävää asioida liikkeessä, joka kehuu olevansa laadukas tai asiantunteva, vaikka kaupan valikoimasta puuttuvat kokonaan jopa keskitasoiset vaihtoehdot laadukkaista puhumattakaan. Osta siinä sitten keskustan kivijalkakaupasta, kun haluamaansa tuotetta ei saa edes tilaamalla. Houkutus turvautua nettikauppaan on aika suuri, vaikka kyse olisi tuotteesta, jota pitäisi oikeastaan päästä kokeilemaan fyysisesti.
En usko, että olen ainoa asiakas, jolle luotettava ja asiantunteva kauppias pystyisi myymään vähän paremman ja kalliimman vaihtoehdon, jos sellainen olisi myynnissä. Jos lähden ostamaan 200€ hilavitkutinta, voisin hyvinkin valita 250€ hilavitkuttimen, jos se on kestävämpi, laadukkaampi ja muutenkin parempi vaihtoehto. Nyt joudun tyytymään 100€ hilavitkuttimeen, joka on paras kaupan valikoimassa oleva. Aivan liian moni suomalainen kauppias on unohtanut keskiluokkaisen laatutietoisen asiakaskunnan olemassaolon.
Yhdessäkään kommentissa et mainitse niitä henkilöitä jotka asuvat kokeiluun vaikuttavilla alueilla ja kaikesta päätellen viisveisaat siitä mitä päätöksistä heille seuraa. Kenelle kaupunki on olemassa?
Voin kertoa sinulle Osmo että keskustan alueella asuu paljon ihmisiä joilla on auto ja jotka autoilevat – syystä tai toisesta. Muistutan että tämä on vapaa maa ja autolla saa ajaa jos haluaa.
Nythän autoilu sähköistyy kovaa vauhtia mutta silti teidän linjanne vain jatkuu. Ehkä teidän puolueelle tekisi ihan hyvä ottaa tämän autoilun suhteen hieman vähemmän ideologinen linja.
Kun katsoo noita autojonoja jotka näistä kokeiluista ja kesäkaduista koituu niin naurattaa tuo väittämä että ”kokemukset on pelkästään positiivisia”. Ajoin äsken ohi ja pe iltana klo 20.00 nuo Pohjois-Espan penkit oli kaikki tyhjiä. Ravintoloiden terasseilla oli väkeä mutta muuten kaikki olivat puistossa. Ehkä vähempi ois riittänyt?
Oskari: ”Yhdessäkään kommentissa et mainitse niitä henkilöitä jotka asuvat kokeiluun vaikuttavilla alueilla ja kaikesta päätellen viisveisaat siitä mitä päätöksistä heille seuraa. Kenelle kaupunki on olemassa?”
Itsehän asun kivenheiton päässä espoista ja jos nyt mietii syitä, että miksi sitä asuu suhteellisen kalliissa neliöissä Etelä-Helsingissä, niin kyllä tärkeämpi on se tunnelma ja sfääri, kun nykäisee perjantain äfterwörkeillä pohjoisespan terassilla skumppapullon hyvässä seurassa kuin sujuva liikkuminen autolla.
Kieltämättä plussaa asuinpaikassa on myös, että kun lähtee ulkoiluttamaan kuulauden ekana perhantaina SECiä, niin on heti pelipaikoilla, mutta jos arkiautoilun sujuvuus olisi tärkeää, asuisin ehkä ennemmin Pasilassa.
Makunsa kaikilla, itselle afterworkit etenkin ulkona on ehkä kerran vuodessa tapahtuva asia. Silloin kun niitä harrasti enemmän niin onnistuivat vallan mainiosti ilman että liikenne piti tukkia.
Suuren osan vuodesta kelit on täällä kuitenkin sellaisia että noilla penkeillä ei istu kukaan. Eikä Etelä-Espan pyörätien käyttöaste ole silloin korkea. Kuljen päivittäin siitä poikki monta kertaa joten tulee väkisin seurattua.
Kesäksi nämä muutokset ehkä perusteltavissa mutta ympärivuotisina ovat pelkkää kiusantekoa.
Jatkona vielä kommentoisin että pitkäjänteinen kehittäminen vaatii kaikilta puolueilta kompromisseja. Myös vihreiltä. Tällä hetkellä homma menee niin että vihreät junttaa mieluiset hankkeet läpi SDP ja Vas sekä muutaman virkamiehen avulla. Että ehkä kannattaa aloittaa peiliin katsomisella.
Mitenkähän suurkaupunki New York pystyy sulkemasn pitkät pitkät katuja joka viikonloppu ja tuottamaan markkinat ja ruokatarjontaa
Mutta ei niitä katuja suljeta arkena