Liikenteestä pitäisi sopia pitkäjänteisemmin

Puheen­vuoroni val­tu­us­ton Espa-keskustelus­sa sen jäl­keen, kun palau­tuskeskustelu oli ratken­nut ja asi­as­ta saat­toi puhua yleisem­min. Tämä tek­sti vas­taa suun­nit­tele­maani puheen­vuoroa. Jouduin vähän lyhen­tämään sitä aikara­joituk­sen vuoksi.

Äskeinen keskustelu oli aivan hirveä. Pitäisi pyrk­iä pitkäaikaisem­paan yhteistyöhön ja neu­vot­telui­hin.  Nyt keskustel­laan legopa­likoista, kun pitäisi keskustel­la siitä, mitä noista palikoista rakennetaan.

Yhteinen ongel­mamme on, että Helsin­gin keskus­ta on vaaras­sa. Moni selit­tää tätä Helsingis­sä tehdy­il­lä ratkaisuil­la. Kum­ma kun ne vaikut­ta­vat kaikissa isom­mis­sa suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa ja kaikissa teollisuusmaissa.

Pääsyynä on muu­tok­set kau­pan toimin­nois­sa, asi­akasvir­to­jen siir­tymi­nen automar­ket­tei­hin, joi­ta Helsinkikin on alka­nut kaavoit­taa. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin net­tikau­pan yleistymisestä.

Toinen tren­di on etä­työt. Sik­si keskus­tas­sa on päivisin vähem­män ihmisiä.

Pitäisi myös miet­tiä, mikä on keskus­tan suh­teelli­nen etu kaupunkiseudun aluer­ak­en­teessa. Se ei ole osto­ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa joku tulee autol­la lähiöstä, pysäköin maan alla, ostaa päivit­täiset ruokaos­tok­sen­sa ja ajaa takaisin lähiöön. Tähän automar­ketit sopi­vat paremmin.

Sen sijaan keskustal­la on suh­teelli­nen etu autot­tomien ihmis­ten ­ ostok­si­in. Heitä on puo­let helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista. Jääkaapin ostamiseen ei tarvi­ta autoa, kos­ka se toimite­taan koti­in liik­keen varastosta.

Keskus­tan elävöit­tämisek­si paras tapa on kaavoit­taa keskus­taan ja sen välit­tömään läheisyy­teen paljon lisää asu­tus­ta. Ei siis sato­ja vaan ainakin kymme­nen tuhat­ta asukas­ta lisää. On hyväksyt­tävä yri­tys­ten halu muut­taa tyhjät toimis­tot himoi­tuik­si asun­noik­si. Hin­nat osoit­ta­vat, että keskus­tas­sa halu­taan asua ja että toimis­toista on yli­tar­jon­taa. Keskus­tas­sa asu­vat ovat alueen palvelu­jen varmimpia käyttäjiä.

Keskus­taan ostok­sille tule­vista val­taosa tulee joukkoli­iken­teel­lä tai kävellen. Keskustal­la on suh­teelli­nen etu autot­tomien ostoksiin.

Kau­pan sijas­ta keskus­ta kehit­tyy yhä enem­män palvelu­jen käytön ja oleskelun alueena. Siitä todis­taa myös Pohjois-Espan viime päivien val­ta­va suosio.

Takaisin tähän esi­tys­lis­tan kohtaan.

Vihreät, eri­tyis­es­ti Han­nu Oskala, esit­ti aikanaan vai­h­toe­hdok­si keskus­tatun­nelille huolto­tun­nelin käyt­töä. Tästä voi tul­la hyvä kom­pro­mis­si. Sen kap­a­siteet­ti on pieni, joten lähin­nä keskus­tan pysäköin­ti­hallei­hin, ei oikaisua. Hin­ta tai hidaste.

Yleen­sä kokoomus­laisil­la on herk­istynyt suhde rahaan. Sik­si ihmette­len tätä haikailua keskus­tatun­neli­in. Minäkin olin valmis kan­nat­ta­maan sitä sil­loin, kun sen piti mak­saa puoli mil­jar­dia. Ei siitä kyl­lä varsi­naista liiken­nepoli­it­tista hyö­tyä olisi ollut, mut­ta jos se olisi tehnyt mah­dol­lisek­si sopia mon­es­ta muus­ta asi­as­ta, tämäkin raha olisi kan­nat­tanut maksaa

Kun ilmeni, että tämä viiden kilo­metrin pätkä olisi mak­sanut puoli­toista mil­jar­dia  ­̶  suun­nilleen yhtä paljon kuin moot­tori­tie Turku­un, totesin, ettei tuos­ta tule kalua.

Hyvät kokoomus­laiset: ymmär­rät­te­hän, että puoli­toista mil­jar­dia olisi vaat­in­ut kun­taveron nos­tamisen yhdel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä kymmenek­si vuodek­si. Yhden­su­un­tainen mat­ka kuusi euroa.

Kokoomus­laiset oli­vat mörtsinä siitä, että keskus­tatun­nelin selvit­tämi­nen lopetet­ti­in tässä vai­heessa. Näyt­ti ilmeiseltä, ettei se ole taloudel­lis­es­ti rahoitet­tavis­sa. Rahan käyt­tämi­nen turhaan tutkimuseen on haaskaus­ta. Oli myös toinen syy. Pormes­tari Vapaavuori oli kieltänyt kehit­tää keskus­taa mil­lään taval­la niin kauan kuin keskus­tatun­nelin kehit­tämi­nen on kesken. Olimme jo siinä vai­heessa jääneet jäl­keen koti­mai­sista ja kan­sain­väli­sistä kil­pail­i­jois­tamme. Muu­ta­ma vuosi samaa pysähtyneisyyt­tä olisi ollut tuhoisaa. Olisi tästä tietysti voitu jotenkin sopia, mut­ta tuo­hon aikaan ei voitu sopia mistään.

Tästä umpiku­jas­ta pitäisi päästä pois.

 

17 vastausta artikkeliin “Liikenteestä pitäisi sopia pitkäjänteisemmin”

  1. Samaa mieltä, että keskus­tatun­nelin kus­tan­nusarvio tekee siitä toteutuskelvottoman.

    Kun tämä on todet­tu, pitää lähteä purka­maan nor­sua eli keskus­tan liiken­neon­gelmia osi­in. Ainakin sään­nöl­lis­es­ti keskus­tas­sa autoil­e­vana arvelisin, että suurin ongel­ma on nykyisen umpiku­jan eli Jätkäsaaren ja tule­van umpiku­jan eli Her­ne­saaren liikenne. Jos käytössä on edes osa puolesta­toista mil­jardista, niin ratkaisu­ja alkaa löy­tyä. Eikä mielestäni tun­nelia tarvi­ta tähänkään.

    Iso kysymys on tietenkin auto­laut­tasa­ta­man sijain­ti. Ykkös­vai­h­toe­hto on siis siirtää ne Vuosaa­reen. Jos tämä ei onnis­tu, niin suo­ra yhteys Län­siväylältä Salmisaaren ja Jätkäsaaren län­sir­an­taa pitkin voisi olla ratkaisu. Ainakaan suuria luon­toar­vo­ja ei tuhoudu.

  2. Huolto­tun­nelin avaami­nen henkilöau­toille ilman läpi­a­jom­ah­dol­lisu­ut­ta ei tule ole­maan mikään kom­pro­mis­si, kos­ka val­taosin nämä Esplanadeista kitisi­jät kuu­lu­vat siihen neljä­sosaan, joka ajaa keskus­tan läpi sil­lal­ta sil­lalle. Kaik­ki Helsin­gin keskus­tan elin­voimaan liit­tyvä on heille kep­pi­hevostelua, se on heille vain liiken­neväylä. Tämän voi sanoa jo sik­sikin, ettei kukaan idioot­ti enää pysty vuon­na 2023 vakavis­saan kiistämään autoilun rajoit­tamisen posi­ti­ivista vaiku­tus­ta kaupunkikeskus­to­jen elin­voimalle. Asi­as­ta on maail­ma täyn­nä näyttöä.

    Tietenkään kaik­ki kitisi­jät eivät aja läpi. On siel­lä ihan oikei­ta idioot­te­jakin. Pääosin vähäis­es­ti koulu­ja käyneitä yrit­täjiä, rav­in­toloit­si­joi­ta ja tak­sikuske­ja, jot­ka yleistävät omat fiilik­sen­sä koske­maan koko maail­maa. Heille on ihan turha paasa­ta jostain keskus­tan suh­teel­lis­es­ta edus­ta. Menee korkeal­ta yli. 

    En nyt silti olisi huolis­sani tilanteesta käve­lykeskus­tan kan­nat­ta­jana. Raha tämän tulee ratkaise­maan ja jos kesä säi­den puoles­ta ei muu­tu ihan surkeak­si, niin kyl­lä siinä itsepäisem­pikin yrit­täjä tulee pääsemään yli kog­ni­ti­ivis­es­ta dis­so­nanssis­taan, kun puoti/ruokala on täyn­nä asi­akkai­ta ja kas­sa pullottaa.

    1. “Raha tämän tulee ratkaise­maan ja jos kesä säi­den puoles­ta ei muu­tu ihan surkeak­si, niin kyl­lä siinä itsepäisem­pikin yrit­täjä tulee pääsemään yli kog­ni­ti­ivis­es­ta dis­so­nanssis­taan, kun puoti/ruokala on täyn­nä asi­akkai­ta ja kas­sa pullottaa.”

      Mut­ta ykkös­valit­ta­ja eli Keskuskaup­paka­mari tuskin pääsee. Eihän se välit­tänyt edes siitä tutkimus­tu­lok­ses­ta, että mur­to-osa keskus­tan euroista tuo­daan sinne yksi­ty­isautoil­la. Jokin äärim­mäisen syvältä kumpua­va ide­olo­gia siel­lä on takana, kun yksi­ty­isautoilua kan­nate­taan aina ja kaikessa viimeiseen asti.

  3. Kaup­paka­marin jäsen­ten intres­sit ovat niin erinäiset, että vero­tuk­sen lisäk­si ain­oa mis­tä ovat yhtä mieltä, on julkisen rahan kup­paami­nen liike-elämälle. Keskus­tatun­neli on mitä parhain esimerk­ki. Se ei mak­sa liike-elämälle mitään, mut­ta rak­en­t­a­mi­nen on iso bisnes ja se paran­taa kiin­teistö­jen ja bisnesten saavutet­tavu­ut­ta seudul­la. Hin­taansa näh­den mar­gin­aalisen vähän, mut­ta kun veron­mak­sajien piikki­in, aivan sama.

    Toisek­seen keskus­tas­sa on niin paljon rahaa kiin­ni, ettei tässä tarvitse kaup­paka­marista huole­htia. Ilmariset, spon­dat, hok-elan­not ja muut keskus­tan omis­ta­jat ja toim­i­jat saa­vat kyl­lä äänen­sä kuu­lu­vi­in ilman etu­jär­jestöjäkin. Monis­sa keskus­tan liiketilo­jen vuokra­sopimuk­sis­sa on nykyään liike­vai­h­toon sidot­tu osa, joten käve­lykatukokeilun onnis­tu­mi­nen on asiano­sais­ten tiedos­sa melko nopeal­la aikataul­ul­la. Plus että Helsin­ki itse omis­taa toriko­rt­telit, joiden elävöit­tämi­nen on ollut ikuisuusprojekti. 

    Onnel­lisin tapah­tu­makulku olisi tietysti, että keskus­tan yrit­täjien ja kiin­teistön­o­mis­ta­jien intres­si erkanisi niin paljon kaup­paka­marin lin­jauk­sista, että täysin keinotekoinen side käve­lykeskus­tan edis­tämisen ja keskus­tatun­nelin välil­lä rep­sah­taisi liike-elämän sisäl­lä ihan julkises­ti. Vaikkei niin kävisikään, niin on silti syitä, joiden myötä espa-kokeilu saat­taa muut­tua pysyväk­si. Pienikin kas­savir­ran lisäys kel­paa tässä korkoti­lanteessa mon­elle kiinteistönomistajalle.

    Kol­man­nek­si sat­un tietämään, ettei kaup­paka­marin vikinä istu kovin hyvin edes kaikille markki­na­henkisille poli­itikolle val­tu­us­tos­alin oike­as­sa laidas­sa. Kun harhais­es­ti huu­taa yht­enään mer­i­hirviötä, niin het­ken päästä kukaan ei enää jak­sa ja jää kylähul­lun maine. Ts. kaup­paka­marin kan­nan­otot ovat tois­tu­vasti olleet niin kaukana tutkimus­näytöstä, ettei viesti mene läpi kuin käärmeöljykaup­pi­aille, papeille ja muille usko­musa­lo­jen ammattilaisille.

  4. “Olimme jo siinä vai­heessa jääneet jäl­keen koti­mai­sista ja kan­sain­väli­sistä kil­pail­i­jois­tamme. Muu­ta­ma vuosi samaa pysähtyneisyyt­tä olisi ollut tuhoisaa. ”

    Mitä Osmo tarkoi­tat, olisi mie­lenki­in­toista kuul­la vähän tarkem­min näistä ajatuk­sis­tasi? Mitä kaupunke­ja pidät kil­pail­i­joina, mil­lä eri tavoin jäimme jäl­keen, ollaanko nyt päästy yhtä nopeaan kehi­tyk­seen vai jääm­mekö edelleen jälkeen?

    Itse olen käynyt ajoit­tain Oslos­sa ja tuumin­ut kyl­lä, että kyl­läpä kaupun­ki kehit­tyy aivan eri vauh­tia Helsinki­in näh­den. Löy­tyy rohkeut­ta ja ambi­tio­ta­soa. Arkkite­htu­uri on toista luokkaa — mut­ta sel­l­aista uut­ta arkkite­htu­uria, jota Suomes­sa ja Helsingis­sä tun­tu­vat vas­tus­ta­van kaik­ki (ainakin jos Hesari ja kaupun­gin “Ker­ro kan­tasi” ‑kana­va hei­jas­ta­vat totu­u­den­mukaises­ti suo­ma­lais­ten enem­mistön ajat­telua). Helsingis­sä uud­is­rak­en­tamisen pitäisi ilmeis­es­ti olla korkein­taan kolmek­er­roksista ja olla mah­dol­lisim­man huomaamatonta.

    1. Ver­taus Osloon on kyl­lä aika karu Helsin­gin kannal­ta, riit­tää kun kat­soo vaikka­pa radan­vart­ta kun saavu­taan päärautatiease­malle joka on Helsingis­sä todel­la onneton esi­tys har­mai­ta laatikoi­ta ja ver­taa vas­taavaa paikkaa Oslos­sa. Mik­si on pakko näyt­tää köyhältä??

  5. Nyt kun Orpon hal­li­tuk­sen ohjel­ma on julka­istu jos­sa kir­jat­tu Lentoradan rak­en­t­a­mi­nen. Mitä mieltä olet Osmo. Jos kyseinen rata han­ke toteu­tuu olisi tämä ensim­mäi­nen iso raide poli­it­ti­nen han­ke pääkaupunkiseudul­la kun Keskus­tan sil­tarum­mut ovat pyy­hit­ty pois kokon­aan hallitusohjelmasta

    1. Lentorata­han ei ole pääkaupunkiseudun han­ke vaan sil­lä ohjataan maakun­nista eli pohjois­es­ta ja idästä tule­vat pitkän matkan junat kulke­maan lentoase­man kautta.
      Lentoradal­la tuskin nähdään HSL:n lähi­ju­nia, ne kulke­vat Kehärataa pitkin.

      1. Lentoradan alkupää on Helsin­gin rautatiease­mal­ta Lentoasemalle.Olet var­maan oike­as­sa ettei HSL oper­oi Lentoradal­la vaan VR mut­ta Lentora­ta on parem­pi kuin Kehära­ta. Suo­ra nopea junay­hteys Helsin­gin keskus­tas­sa Lentoase­malle. Onhan Tukhol­mas­sa esimerik­si Arlan­da Express ja Lon­toos­sa Heathrow Express joil­la kestää 15 min mat­ka aika toisin kuin pakallisju­nil­la joka vie 30 min­u­ut­tia jopa tunti.

  6. Käytän­nössä keskus­tan palveluik­si jää ain­oas­taan kup­pi­lat, kahvi­lat ja ruokakau­pat. Kaik­ki muu oste­taan netistä. Sit­ten jotain viihdet­tä sinne. Keskus­tas­sa on oikeasti val­ta­va määrä tyhjää toimis­toti­laa. Jotain käsi­tys­tä saa ylimääräis­es­tä turhas­ta toimis­toti­las­ta kun arvioi, että ker­ran viikos­sa ihmiset käyvät toimistolla. 

    Helsin­gin keskus­tan funk­tiona on olu­en, viinan, ruuan ja viih­teen tar­joami­nen. Se on siinä. Mitään muu­ta käytän­nön merk­i­tys­tä sil­lä ei enää ole.

    1. Jos täl­läkin het­kel­lä tark­istel­laan Helsin­gin kan­takaupun­gin vähit­täiskaup­pa tar­jon­taa niin Stock­man­nia ja Ympyrä­taloa ei ole kat­tavaa vähit­täiskau­pan keskit­tymää. Ellei las­ke­ta mukaan Ruo­ho­lah­den City­mar­ke­tia ja Triplaa. Itäkeskus on isoin vähit­täiskau­pan keskit­tymä Helsingis­sä. Iso Ome­na ‚Ain­oa, Lip­pu­lai­va ja Sel­lo sijait­se­vat Espoossa.

      1. Minus­ta suurin ongel­ma Helsin­gin keskus­tan elin­voimalle ovat kaup­pi­aat. Varsi­naisia ongelmia on kolme:

        1) Tiedon puute siitä, mitä keskus­tas­sa on. Onko ole­mas­sa mitään tapaa selvit­tää hel­posti, mitä kaup­po­ja keskus­tas­sa on ja mitä niis­sä myy­dään? Jos tiedän täs­mälleen, mitä etsin, hakukoneet aut­ta­vat, mut­ta välil­lä olisi ihan kiva vain kat­soa, olisiko keskus­tas­sa joitakin kiin­nos­tavia kaup­po­ja, joi­ta voisi käy­dä kat­so­mas­sa ihan var­tavas­ten tai edes sil­loin, kun on muu­takin asi­aa keskustaan.

        Jos on asi­aa keskus­taan muutenkin, mut­ta ei ole val­ta­va kiire, poikkeami­nen johonkin kaup­paan on näp­pärä tapa käyt­tää ylimääräi­nen aika. Jos esimerkik­si menen vierai­ta vas­taan ase­malle tai olen menos­sa tut­tu­jen kanssa eloku­vi­in tai kon­sert­ti­in, pyrin usein ole­maan vähän etu­a­jas­sa. Jos tiedän, että kohteen lähel­lä on kiin­nos­tavia kaup­po­ja, saatan hyvinkin vara­ta ylimääräiset 30 min­u­ut­tia, jot­ta voin poike­ta esim. kir­jakau­pas­sa, soitin­li­ik­keessä, lau­tape­likau­pas­sa tai vaik­ka jos­sain har­ras­tus­li­ik­keessä kat­so­mas­sa, mitä on tarjolla.

        Nyt poikkean yleen­sä vain niis­sä kaupois­sa, joiden ole­mas­saolon tiedän. Jos min­ul­la on vart­ta ylimääräistä aikaa, en käytä sitä mah­dol­lis­es­ti kiin­nos­tavien liikkei­den etsimiseen, vaan käve­len suo­raan vaikka­pa lau­tape­likaup­paan. Kaup­pi­aiden kan­nat­taisi miet­tiä, miten poten­ti­aal­isille asi­akkaille saisi tiedon kau­pan olemassaolosta.

        2) Kaup­pi­aiden täysin väärä käsi­tys asi­akaskun­nas­ta. Tiedän use­am­man liik­keen, jois­sa asioin, kun ne oli­vat keskus­tas­sa. Ainakin yksi selit­ti läh­es suu vaah­dos­sa jos­sain lehdessä, miten hänen asi­akkaansa eivät pääse kaup­paan, kos­ka autoil­i­joi­ta kiusa­taan. Tuon olisin vielä voin­ut ehkä antaa anteek­si, mut­ta asi­akku­us lop­pui, kun kaup­pa päät­ti muut­taa pois keskus­tas­ta paikkaan, jonne autol­la pääsee parem­min. Har­mi vain, että minä en pääse sinne kovin hel­posti. Keskus­taan pääsin max. 30 min­uutis­sa, uuteen paikkaan mat­ka-aika on tun­ti. Nykyään tilaan vas­taa­vat tuot­teet netistä ihan tois­es­ta liik­keestä. En usko ole­vani ain­ut menetet­ty asiakas.

        3) Kaup­po­jen huono valikoima. Moni kaup­pias valit­taa asi­akkaiden puutet­ta. Joskus kan­nat­taisi miet­tiä, mis­tä se johtuu. Osasyynä on var­masti net­tikaup­pa, mut­ta ainakin min­un tapauk­ses­sani yksi keskeinen osasyy on valikoiman sup­peus ja laatu. On aika ikävää asioi­da liik­keessä, joka kehuu ole­vansa laadukas tai asiantun­te­va, vaik­ka kau­pan valikoimas­ta puut­tuvat kokon­aan jopa keski­ta­soiset vai­h­toe­hdot laadukkaista puhu­mat­takaan. Osta siinä sit­ten keskus­tan kivi­jalka­kau­pas­ta, kun halu­a­maansa tuotet­ta ei saa edes tilaa­mal­la. Houku­tus tur­vau­tua net­tikaup­paan on aika suuri, vaik­ka kyse olisi tuot­teesta, jota pitäisi oikeas­t­aan päästä kokeile­maan fyysisesti.

        En usko, että olen ain­oa asi­akas, jolle luotet­ta­va ja asiantun­te­va kaup­pias pysty­isi myymään vähän parem­man ja kalli­im­man vai­h­toe­hdon, jos sel­l­ainen olisi myyn­nis­sä. Jos läh­den osta­maan 200€ hilav­itkutin­ta, voisin hyvinkin vali­ta 250€ hilav­itkut­ti­men, jos se on kestävämpi, laadukkaampi ja muutenkin parem­pi vai­h­toe­hto. Nyt joudun tyy­tymään 100€ hilav­itkut­timeen, joka on paras kau­pan valikoimas­sa ole­va. Aivan liian moni suo­ma­lainen kaup­pias on uno­htanut keskilu­okkaisen laatu­ti­etoisen asi­akaskun­nan olemassaolon.

  7. Yhdessäkään kom­men­tis­sa et mainitse niitä henkilöitä jot­ka asu­vat kokeilu­un vaikut­tavil­la alueil­la ja kaikesta päätellen viisveisaat siitä mitä päätök­sistä heille seu­raa. Kenelle kaupun­ki on olemassa?

    Voin ker­toa sin­ulle Osmo että keskus­tan alueel­la asuu paljon ihmisiä joil­la on auto ja jot­ka autoil­e­vat — syys­tä tai tois­es­ta. Muis­tu­tan että tämä on vapaa maa ja autol­la saa ajaa jos haluaa. 

    Nythän autoilu sähköistyy kovaa vauh­tia mut­ta silti tei­dän lin­janne vain jatkuu. Ehkä tei­dän puolueelle tek­isi ihan hyvä ottaa tämän autoilun suh­teen hie­man vähem­män ide­ologi­nen linja. 

    Kun kat­soo noi­ta auto­jono­ja jot­ka näistä kokeiluista ja kesäkaduista koituu niin nau­rat­taa tuo väit­tämä että ”koke­muk­set on pelkästään posi­ti­ivisia”. Ajoin äsken ohi ja pe iltana klo 20.00 nuo Pohjois-Espan penkit oli kaik­ki tyhjiä. Rav­in­toloiden teras­seil­la oli väkeä mut­ta muuten kaik­ki oli­vat puis­tossa. Ehkä vähempi ois riittänyt?

    1. Oskari: “Yhdessäkään kom­men­tis­sa et mainitse niitä henkilöitä jot­ka asu­vat kokeilu­un vaikut­tavil­la alueil­la ja kaikesta päätellen viisveisaat siitä mitä päätök­sistä heille seu­raa. Kenelle kaupun­ki on olemassa?”

      Itse­hän asun kiven­heiton päässä espoista ja jos nyt mietii syitä, että mik­si sitä asuu suh­teel­lisen kalli­is­sa neliöis­sä Etelä-Helsingis­sä, niin kyl­lä tärkeämpi on se tun­nel­ma ja sfääri, kun nykäisee per­jan­tain äfter­wörkeil­lä pohjois­es­pan teras­sil­la skump­papul­lon hyvässä seuras­sa kuin suju­va liikku­mi­nen autolla. 

      Kieltämät­tä plus­saa asuin­paikas­sa on myös, että kun läh­tee ulkoilut­ta­maan kuu­lau­den ekana per­han­taina SECiä, niin on heti peli­paikoil­la, mut­ta jos arki­au­toilun suju­vu­us olisi tärkeää, asu­isin ehkä ennem­min Pasilassa.

      1. Makun­sa kaikil­la, itselle after­work­it etenkin ulkona on ehkä ker­ran vuodessa tapah­tu­va asia. Sil­loin kun niitä har­rasti enem­män niin onnis­tu­i­v­at val­lan main­iosti ilman että liikenne piti tukkia.

        Suuren osan vuodes­ta kelit on tääl­lä kuitenkin sel­l­aisia että noil­la penkeil­lä ei istu kukaan. Eikä Etelä-Espan pyörä­tien käyt­töaste ole sil­loin korkea. Kul­jen päivit­täin siitä poik­ki mon­ta ker­taa joten tulee väk­isin seurattua.

        Kesäk­si nämä muu­tok­set ehkä perusteltavis­sa mut­ta ympärivuo­tisi­na ovat pelkkää kiusantekoa.

  8. Jatkona vielä kom­men­toisin että pitkäjän­teinen kehit­tämi­nen vaatii kaik­il­ta puolueil­ta kom­pro­mis­se­ja. Myös vihreiltä. Täl­lä het­kel­lä hom­ma menee niin että vihreät junt­taa mieluiset han­kkeet läpi SDP ja Vas sekä muu­ta­man virkamiehen avul­la. Että ehkä kan­nat­taa aloit­taa peili­in katsomisella.

  9. Mitenkähän suurkaupun­ki New York pystyy sulke­masn pitkät pitkät katu­ja joka viikon­lop­pu ja tuot­ta­maan markki­nat ja ruokatarjontaa 

    Mut­ta ei niitä katu­ja sul­je­ta arkena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.