Yksityinen vai julkinen (6): palvelusetelit vanhustenhoidossa

Tämä viimeinen osa kir­joi­tus­sar­jani sosi­aali- ja ter­veyshuol­losta viivästyi muiden kiirei­den vuok­si. Ehdin jo kir­joit­taa hoita­jami­toituk­ses­ta, joten ei siitä sen enempää.

Yksi­tyiset van­hus­ten­hoito­laitok­set ovat osoit­ta­neet parem­muuten­sa van­hus­ten­hoi­dos­sa. Samal­la rahal­la saa enem­män. Vähem­mäl­lä rahal­la ei kuitenkaan saa enem­pää. Kun­nat ovat mak­sa­neet jopa 30 % vähem­män van­hus­ten hoi­dos­ta yksi­ty­isille kuin omille laitok­silleen. Niin­pä ei ole ihme, että hoidon tasos­sa on joil­lakin yksi­ty­isil­lä puutteita.

Tässä käsit­te­len lähin­nä sitä, voisiko osta­ja olla van­hus itse (tai hänen omaisen­sa) eikä hyvinvointialue.

Mitä hoito asiakkaalle maksaa?

Yleinen käsi­tys on, että ympärivuorokautisen palvelu­a­sumisen asi­akas­mak­su on 85 % asi­akkaan tuloista. Täl­lä tarkoite­taan var­maankin net­to­tu­lo­ja, vaik­ka asianomais­es­ta laista en löytänyt kohtaa, jon­ka perus­teel­la tuloista vähen­netään verot. Ela­tus­mak­sut esimerkik­si kyl­lä vähennetään.

Lain mukaan se ei kuitenkaan saa olla korkeampi kuin palvelun tuotan­tokus­tan­nuk­set. Mak­sim­i­hin­ta on siis jotain 4500 €/kk. Tähän kat­toon tör­mätään vähän yli 5000 euron eläk­keen kohdal­la. Täl­laiset eläk­keet eivät ole yleisiä, mut­ta niitäkin on. Ennen kaikkea joil­lakin on pääomatuloja.

En ole näh­nyt yhdenkään hoito­laitok­sen ker­to­van, mikä on tämä lain mukainen enimmäismaksu.

Kan­sain­välisessä kir­jal­lisu­udessa san­o­taan, että ihmisen omaisu­us on taval­lis­es­ti suurim­mil­laan hänen jäädessään eläk­keelle tai viimeistään, kun hän pää­tyy van­hainkoti­in.  Sen jäl­keen hän joutuu mak­samaan hoi­dostaan, mikä syö omaisuutta.

Suo­mi on harv­inainen poikkeus siinä, ettei omaisu­us vaiku­ta tulosi­don­naisi­in hoit­o­mak­sui­hin. Tämä on rikkai­ta suuresti suo­si­va peri­aate, mut­ta on sille tietenkin käytän­nön syynä han­kalu­us, miten estää omaisu­u­den siir­to per­il­lisille ennakkoper­in­tönä. Jos halua on, tähän löy­tyy kyl­lä keinot, mut­ta halua ei ole. Tässä per­il­lisiä, ei vanhusta.

Tämän erikoisu­u­den vuok­si ihmisen omaisu­us on Suomes­sa yleen­sä suurim­mil­laan hänen kuollessaan.

Asun­to on suo­ma­lais­ten yleisin omaisu­us. Aika mon­en pitkäaikaishoitoon joutuneen van­huk­sen asun­to on tyhjil­lään hänen kuole­maansa saak­ka. Jos asun­non vuokraa, vuokrat­u­losta menee 85 % hoit­o­mak­su­un. Jäl­jelle jäävän 15 pros­entin takia ei kan­na­ta ottaa kan­taak­seen vuokraamiseen liit­tyvää riskiä ja vaivaa.  Tämän takia meil­lä on tuhan­sia asun­to­ja tyhjillään.

Jos opiske­li­ja hakee toimeen­tu­lo­tukea, hänen opin­to­lainansa las­ke­tan tulok­si, oli hän nos­tanut sitä tai ei.

Koti­hoito on laskelmien mukaan edullisem­paa kuin hoito laitok­ses­sa. Ero ei tule hoi­dos­ta vaan asumis­es­ta. Laitok­ses­sa pitää mak­saa myös sein­istä. On van­huk­sel­la olta­va asun­to koti­hoi­dos­sakin. Jos hoit­o­mak­su käsit­telisi asum­is­meno­ja ja asun­non omis­tamista järkeväm­min, laitoshoito muut­tuisi nyky­istä edullisem­mak­si suh­teessa koti­hoitoon ja halukkaista pää­sisi suurem­pi osa laitoksiin.

Korostet­takoon, ettei ketään pidä tietenkään pakot­taa laitoshoitoon, mut­ta siihen pitäisi olla parem­pi oikeus kuin nyt.

Palveluseteli

Käyn­nistin aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä lain­säädän­nön palveluseteleistä. Min­ul­la oli sil­loin mielessä van­hus­ten pitkäaikaishoito. Jos van­hus saisi palvelusetelin turvin vali­ta hoitopaikan ja raha tulisi perässä, se tek­isi  van­huk­ses­ta kil­pail­lun asi­akkaan hoidokin sijaan.

Julki­nen val­ta mit­taa hoidon tasoa eri­laisil­la objek­ti­ivisek­si tulk­i­tu­il­la mittareil­la. Ystäväl­listä asen­net­ta ei kuitenkaan voi mita­ta. Asianomainen saat­taa arvostaa aivan toisia asioi­ta kuin tämä yhteiskun­nan käyt­tämä mit­tari. Joku voi sanoa, että van­hus on itse kyken­emätön val­it­se­maan, mut­ta useim­mil­la on kuitenkin omaisia. Puskara­dio kyl­lä ker­too mis­sä saa hyvää hoitoa ja mis­sä huonoa.

Jot­ta palveluseteli olisi yhtälail­la rikkaiden ja köy­hien käytet­tävis­sä, sen arvon pitäisi määräy­tyä samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin hoit­o­mak­sun pitkäaikaishoi­dos­sa – sen pei­liku­vana siis niin, että setelin arvo piene­nee tulo­jen kas­vaes­sa samaa tah­tia kuin hoit­o­mak­su julkises­sa palvelus­sa kas­vaa. Näin asi­akkaan itsen­sä mak­set­tavak­si jäävä osu­us riip­puisi tuloista samaan tapaan kun hoitomaksu.

Myön­net­täköön, että täl­lainen valin­nan­va­paus on mah­dol­lista vain, jos on vapaa­ta kap­a­siteet­tia, mut­ta yksi­ty­i­sis­sä hoito­laitok­sis­sa sitä kyl­lä on. Enem­mistö van­huk­sista ymmärtääk­seni hoide­taan yksi­ty­isiltä ostet­tuna palvelu­na. Palvelusetelin tapauk­ses­sa osta­ja olisi asi­akas, ei kunta.

Saako maksaa itse enemmän?

Seu­raa­va kysymys on, saako mak­saa itse enem­män, jos halu­aa hoitopaikan, joka on kalli­impi, mut­ta parem­pi. Kyse ei ole parem­mas­ta hoi­dos­ta lääketi­eteel­lisessä mielessä, vaan mukavam­mas­ta elämästä.

Tähän voi tietysti vas­ta­ta demarien tapaan, että se olisi eri­ar­voista. Van­hus­ten hoi­dos­sa kakkien on olta­va sama­nar­voisia. Kovin myöhäi­nen vai­he se on tietysti tasa-arvoa opetel­la. Ymmärtäisin tämän kasar­mi­tasa-arvoisu­u­den parem­min päivähoidossa.

Jos van­hus ei demarei­den mielestä saa käyt­tää korkeampia tulo­jaan ja omaisu­ut­taan mukavam­paan hoitoon, mik­si samat demar­it kuitenkin kan­nat­ta­vat ansioeläkkeitä eivätkä tasaeläkkeitä? Miten on hyväksyt­täväm­pää, että joil­lakin on varaa reis­sa­ta eläke­vu­osi­naan ympäri maail­maa ja toisil­la ei ole. Ymmärtäisin hyvin, että joku halu­aisi luop­ua maail­manympärys­matkas­taan ja käyt­tää rahat viimeis­ten elin­vu­osien­sa mukavu­u­teen. Joil­lakin ei edes ole per­il­lisiä. Hei­dän olisi loogista syödä omaisu­ut­taan mukavampi­en viimeis­ten vuosien hyväksi.

Yksi hyvä argu­ment­ti tätä vas­taan kuitenkin on. Sen on joku sanonut ytimekkäästi englan­niksi: The ser­vices of the poor tend to be poor.

Jos hyvä­tu­loiset osta­vat itselleen parem­paa hoitoa ja köy­hät saa­vat tyy­tyä perushoitoon, voi perushoito muut­tua ajan myötä nyky­istä huonom­mak­si. Näin­hän on käynyt ter­veyskeskusten kohdal­la, kun hyväo­saisil­la on työterveyshuolto.

= = =

Hoidon mukavu­u­teen liit­tyy sekin, ettei tarvitse muut­taa mon­ta ker­taa elämän­sä viimeis­inä vuosi­na. Sik­si en pidä hyvän­sä ratkaisuna hoita­jami­toituk­sen älyt­tömyyk­si­in, että mitoi­tus kos­kee vain sänkyyn hoidet­tavia poti­lai­ta ja muut ovat muun­laises­sa, sen het­k­istä toim­intakykyään vas­taavas­sa hoi­dos­sa. Se tarkoit­taisi mon­ta muut­toa ja uuteen ympäristöön totuttelua.

15 vastausta artikkeliin “Yksityinen vai julkinen (6): palvelusetelit vanhustenhoidossa”

  1. “Näin­hän on käynyt ter­veyskeskusten kohdal­la, kun hyväo­saisil­la on työterveyshuolto.”

    Tähän lisäisin, että on opti­mistista odot­taa uud­is­tet­tu­jen hyv­in­voin­tialuei­denkaan saa­van peruster­vey­den­huoltoa toim­i­maan. Kas kun peruster­vey­den­huol­losta päät­tävil­lä taitaa olla läh­es kaikil­la itsel­lään tästä huole­hti­mas­sa työ­paikan työter­veyshuolto. Omako­htainen koke­mus puut­tuu, ja sil­loin arvioin­nit jäävät valmis­teli­jan paper­il­la esit­tämien väit­tämien varaan — mah­dol­lis­es­ta päät­täjien vil­pit­tömästä pyrkimyk­ses­tä huolimatta.

  2. Mis­tä päät­telet, että on tuhan­sia asun­to­ja tyhjil­lään. Kun van­hus menee ympärivuorokautiseen hoitoon, hän saa vähen­tää oman asun­ton­sa menot tulois­taan, joiden perus­teel­la hoit­o­mak­su määräy­tyy, lyhyen siir­tymäkau­den max 6 kk ajan. Sen jäl­keen niitä ei ote­ta huomioon mikä vaikut­taa aika paljon hoit­o­mak­su­un ja tuo­hon 85 pros sään­töön. Miten voitaisi­in luo­da omaisu­us­la­ji eli juuri oman asun­non vuokrat­u­lot joi­ta ei sit­ten otet­taisi huomioon mak­sus­sa. Blo­gisi on valitet­ta­van täyn­nä täl­laisia ole­tuk­sia ja ”ratkaisu­ja” .

    1. Vuokra-asun­toa ei tietenkään voi pitää tyhjänä, mut­ta omis­tusasun­non voi ja moni myös pitää..
      Yritin esit­tää, että vuokrat­u­lot omas­ta asun­nos­ta otet­taisi­in huomioon, vaik­ka asun­to pidet­täisi­in tyhjänä, kuten opiske­li­jan toimeen­tu­lotues­sakin ote­taan huomioon opin­to­laina, vaik­ka sitä ei nostettaisi.

      1. En tarkoit­tanut vuokra-asun­toa vaan omis­tusasun­non vastiket­ta ja mui­ta siitä koitu­via meno­ja. Ne joutuu kat­ta­maan säästöil­lä, kos­ka niitä ei huomioi­da menona asi­akas­mak­sua määrätessä.

  3. Van­hus­ten hoi­dos­sa iso ongel­ma on puolisoiden tilanne. Moni halu­aisi asua yhdessä puolison­sa kanssa, mut­ta hoito­laitok­si­in pääsee yleen­sä vain toinen. Hoita­jami­toi­tus on vielä vaikeut­tanut tätä ongel­maa. Aiem­min yksi­tyisel­lä puolel­la puolisot pää­sivät asumaan parem­min yhdessä, kun taas julkisel­la puolel­la tämä tök­ki. Nyt ei pääse enää yksi­tyisel­läkään. Hoita­jami­toituk­sen takia suh­teel­lisen hyväkun­toisia ei sen takia halu­ta ottaa asumaan huonokun­toisen puoli­son vierelle, vaik­ka se saat­taisi olla huonokun­toisem­man ter­vey­den kannal­ta ihan hyvä asia, että olisi välit­tävä omainen vier­essä. Mah­dol­lisu­us puolisoille asua yhdessä pitäisi taa­ta myös van­hoina, jos he itse sitä ovat halunneet.

    1. Työter­vey­den­huol­lon kat­tavu­us, eli mitä sen piiri­in kuu­luu, on riip­puen työ­nan­ta­jas­ta ja työte­htävästä yri­tyk­sessä, melko sup­peaa. Ainakaan minä duu­nari, en ole ollut koskaan oikeutet­tu muu­ta kuin vain valikoitu­un hoitoon. Jos on tarvet­ta tutkia jotain tarkem­min, se ei kuu­lu työ­nan­ta­jan työter­vey­den­huol­lon piiri­in. Joten karkeasti voisi sanoa, että saikku paperin sieltä saa flun­ssaan yms…, ilman sen enem­pää jonot­tamista, ja pikkuisen muu­ta, mut­ta kaiken muun täy­tyy hoitaa sit­ten kyl­lä julkisel­la puolel­la. Joten on todel­la ärsyt­tävää, että poli­itikot väit­tävät, että työter­veyshuol­lol­la kor­vataan ter­vey­den­huoltoa. Ei kor­va­ta, ainakaan kaikkien osalta.

  4. Ilman asi­akkaan valin­nan­va­paut­ta ei syn­ny kun­nol­lista kan­nustin­ta tuot­taa hyvää palvelua, kun ei se palvelun tuot­ta­ja hyödy siitä mitenkään, että asi­akkail­la on hyvät olta­vat — pait­si ehkä hoita­jien / man­agerei­den hyvän mie­len ver­ran. Paras­ta olisi jos hyvän palvelun tuot­ta­mi­nen olisi myös rahal­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Sen takia palvelusetelit oli­si­vat huo­mat­ta­van hyvä tapa ohja­ta palve­lu­tuot­ta­jien kan­nus­timia -> jos asi­akkaat + hei­dän omaisen­sa saa­vat vali­ta, he kyl­lä alka­vat siirtää huonoista paikoista van­huk­si­aan parem­pi­in paikkoi­hin ja tämä sit­ten näkyy hin­noit­telu­voimas­sa + siinä, että hyvää palvelua tuot­ta­vat yksiköt kas­va­vat ja huonoa palvelua tuot­ta­vat näivettyvät.

    Toinen van­hus­ten elämän­laat­ua aut­ta­va asia palveluseteleis­sä olisi se, että jos laito­spaikko­ja ei reg­u­loi­da mielipuolisen kalli­ik­si, niin hie­man parem­pikun­toiset, mut­ta jo apua arjes­sa kaipaa­vat van­huk­set voisi­vat han­kki­u­tua omil­la rahoil­laan palvelu­a­sumiseen hoito­laitok­sen yhtey­teen ja täten olla jo tut­tu­ja palveluhenkilöstön ja laitok­sen kanssa. Samal­la koti­hoidon resursse­ja kuluu vähemmän.

    Siinä vai­heessa kun kun­to edelleen heikke­nee, palveluseteli mah­dol­lis­taa sen palve­lu­ta­son nos­tamisen ilman, että tarvit­see vai­h­taa hoitokodista toiseen.


    Minus­ta laki­in voisi yrit­tää tehdä kir­jauk­sen, että viimeisen vak­i­tuisen osoit­teen vuokraamis­es­ta syn­tyvää vuokrat­u­loa ei las­ke­ta kun huomioidaan tuo­ta palvelu­a­sumisen setelin / sote-alueen mak­su­o­su­ut­ta. Vuokrat­u­losta menee kuitenkin yhteiskun­nalle 30% pääo­mat­ulovero, joten kyl­lä siitä julkiseen kirstu­unkin jotain tipahtaa.

    Puhu­mat­takaan siitä, että paljonko kansan­talous hyö­tyy kun tuhan­sia tyhjil­lään ole­via asun­to­ja pää­ty­isi hyötykäyttöön.

  5. Käytän­nön koke­muk­sia tältä keväältä van­hus­ten ympärivuorokautis­es­ta hoi­dos­ta han­kki­neena voin ker­toa, että itse mak­sav­ille asi­akkaille on jo nyt käytössä valin­nan­va­paus ja erään­lainen palveluseteli. Jär­jeste­ly toimii siten, että kun van­hus on saanut päätök­sen ympärivuorokautis­es­ta hoi­dos­ta, palvelu­o­h­jaa­jal­ta saa lis­tan yksi­ty­i­sistä hoitopaikoista, joiden kanssa SOTE-alueel­la on sopimus. Näistä voi sit­ten vali­ta mieleisen­sä. Käytän­nössä niis­sä on aina vapai­ta paikko­ja ja isä tai äiti on siir­ret­ty viikon sisäl­lä sairaalas­ta palvelu­a­sun­toon. Temp­pu vaatii tietenkin rahaa eli ensim­mäiset kolme kuukaut­ta paik­ka pitää mak­saa itse, mut­ta sen jäl­keen van­hus jää hoitopaikkaan nor­maalin 85/42,5% mak­sun mukaisesti.

    Näin tämä toimii ainakin Pohjois-Savos­sa ja Kes­ki-Suomes­sa. Hus-hus-alueista en tiedä.

    Osmon ilmoit­ta­ma hin­ta on toki alakant­ti­in ja on ilmeis­es­ti SOTE-aluei­den yksi­ty­isille mak­sama hin­ta, ei sisäl­lä vuokraa ja täyshoitoa tai ottaa huomioon yksi­tyis­es­ti oste­tulle hoidolle mak­se­tut tuet. Kokon­aish­in­ta ilman tukia on 5500–6000 €/kk.

    Käärin­li­inas­sa ei ole tasku­ja ja jokaisel­la asun­ton­sa velat mak­sa­neel­la keski­t­u­loisel­la eläkeläiselle on tuo­hon investoin­ti­in varaa.

  6. Tot­takai jokainen voi nykyäänkin han­kkia oma­l­la rahal­laan vaik­ka kuin­ka hyvää hoitoa, mut­ta pitääkö siihen sotkea sit­ten yhteiskun­nan varo­ja? Ihan oma val­in­ta­han se on halu­aako käyt­tää rahansa maail­manympäri­matkaan vai parem­paan hoitoon, ei sen kieltämi­nen ole sen parem­min SDP:n kuin minkään muunkaan puolueen agen­dal­la. Eikö hyv­in­voin­ti­val­tio tarkoi­tus ole kuitenkin se että taataan kaikille vain se mitä kat­so­taan vält­tämät­tömäk­si ja tarpeel­lisek­si, muu mak­se­taan sit­ten omas­ta pus­sista. Käytän­nön syistä yhteiskun­nan varo­ja ei kan­na­ta käyt­tää kuitenkaan siihen että niil­lä avataan mah­dol­lisuuk­sia ohit­taa rahan voimal­la muut palvelu­iden tarvit­si­jat. Olen jo kauan seu­ran­nut sitä kuin­ka ihmis­ten ahneus on sokaissut hei­dät vaa­ti­maan yhteiskunnal­ta tukea vain lisää ja lisää, sil­loinkin kun omat tulot ja var­al­lisu­us riit­täi­sivät aivan hyvin ilman tuki­akin. Julk­isia varo­ja kan­nat­taa käyt­tää kuitenkin vain niiden julk­isten palvelu­iden tuot­tamiseen jot­ka halu­taan ole­van kaikkien saatavil­la, sil­lä muuten edessä on lop­u­ton suo. 

    Juuri se että vaa­di­taan yksilöl­lisyyt­tä verovaroin tuotet­tui­hin palvelui­hin rapaut­taa koko jär­jestelmää. Varsin mon­elta tun­tuu kadon­neen kokon­aan hyv­in­voin­ti­val­tion idea tasa-arvoi­sista palveluista. Tasa-arvoisu­us tarkoit­taa sitä että ne palve­lut jot­ka kat­so­taan tarpeel­lisik­si kaikkien kannal­ta ja halu­taan tar­jo­ta kaikille tarvit­si­joille mak­se­taan verovaroista, ei mui­ta. Palvelu­iden taso sovi­taaan sit­ten kaikille samak­si ja keski­tytään siihen että varat verovarat käytetään juuri niiden palvelu­iden saatavu­u­teen. Jos jol­lakin on sit­ten yksilöl­lisiä toivei­ta ja varaa niiden toteut­tamiseen, niin toki he voivat ostaa omil­la varoil­laan vaik­ka mitä. 

    Sitä ihmette­len mik­si per­in­tövero­tus­ta ei kat­so­ta nimeno­maan panos­tuk­se­na ikään­tyvien hoi­va- ja hoito­tarpeisi­in, vaan per­i­jät suo­ras­taan kuo­laa­vat sen perään että saisi­vat perin­nöt jopa verot­ta. Olisiko per­in­töjä syytä verot­ta kovem­min että rahat riit­tä­sivät niitä jät­tävien hoivaa- ja hoitoon?

    Ja tot­takai jokaisel­la ikään­tyväl­lä on oikeus käytää omia varo­jaan kuten halu­aa. Eikä yhteiskun­nan palveluitakaan ole pakko ottaa vas­taan jos ne eivät kel­paa. Ei rahaan kan­na­ta kiin­tyä niin että jät­tää käyt­tämät­tä sitä myös omaan hyv­in­voin­ti­in­sa sil­loin kun sitä rahaa on. Sil­loin kun itse on jo laitoshoidon tarpeessa mah­dol­lisu­udet lisätä omaa hyv­in­voin­tia rahal­lakan ovat vaan varsin pienet. Ja jos joku osa omaisu­ud­es­ta jää vaille käyt­töä oman heiken­tyneen ter­veysti­lanteen takia, ja sen perus­teel­la joutuu mak­samaan kovem­pia palvelumak­su­ja eikä halua kuitenkaan , niin voihan siitä luop­ua ennakkoper­in­tönä. Samat palve­lut saa silti! 

    Meistä itses­tämme ja val­it­semis­tamme päät­täjistähän se on kiin­ni mil­laiset palve­lut halu­amme kaikille taa­ta. Täysin tasa-arvois­es­ti niitä ei kyetä koskaan toteut­ta­maan, mut­ta jos halua on niin kyl­lä ne vähin­täänkin kohtu­ullisi­na voidaan kaikille antaa. Ei toki sil­loin jos hyvä­tu­loisille jae­taan veronalen­nuk­sia ja sal­li­taan kaikkein hyvä­tu­loisimpi­in kohdis­tu­vat verova­paudet ja ‑edut, samal­la kun leikataan palveluista. Siis kokoomus­laisel­la politiikalla.
    “The ser­vices of the poor tend to be poor.”,mutta mikään pakko­han niin ei ole olla. Kyl­lä köy­hienkin palve­lut voivat olla vähin­täänkin “fair”!

    Kyl­lähän köy­hät saa­vat aina tyy­tyä vähempään, mut­ta siihen voidaan vaikut­taa voidaanko sitä vähempää pitää kuitenkin riit­tävänä vai ei. Ja mikä estääkään pitämästä huol­ta siitä että perushoidon taso pysyy riit­tävänä? Se ettei halu­ta rahoit­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta riit­tävästi, kaik­ki muut ovat vain seu­raus­ta siitä. Kun pide­tään vaan huol­ta siitä perushoidon tasos­ta, niin mitä väliä jos jotkut osta­vat sen lisäk­si jotain muu­ta? Ei mitään! Kaik­ki voi muut­tua huonom­mak­si tai parem­mak­si, mut­ta kaik­ki riip­puu myös siitä mihin suun­taan halu­amme asioiden kehit­tyvän ja kenen kannal­ta asi­aa tarkastel­laan. Kokoomus­laisen silmin mihinkään tasa-arvoisi­in hyv­in­voin­tipalvelui­hin ei ole tietenkään varaa, kos­ka oma kukkaro ja itsekkyys tulee aina ensin, sen sijaan uskoisin että vaikka­pa vihrei­den, demarien ja vasem­mis­toli­it­to­lais­ten silmin inhimilli­nen perushoito kuu­luu kaikille ja että siihen pitää myös panos­taa riit­tävästi. Ihan meistä itses­tämme ja val­i­tu­ista poli­it­ti­sista päät­täjistä on kuitenkin kiin­ni se mihin suun­taan perushoito muut­tuu, ei siitä mitä joku ostaa sen lisäksi.
    “Jos hyvä­tu­loiset osta­vat itselleen parem­paa hoitoa ja köy­hät saa­vat tyy­tyä perushoitoon, voi perushoito muut­tua ajan myötä nyky­istä huonommaksi.”

    1. Ihan järkevää jut­tua AKK laset­telee, mut­ta yhteen kohtaan halu­aisin puut­tua. Ennakkoperin­nön anta­mi­nen juuri ennen hoito­laitok­seen jou­tu­mista voidaan tulki­ta hoit­o­mak­sun alen­tamis­tarkoituk­ses­sa tehdyk­si. Ja hoit­o­mak­su määräy­tyy aivan kuin ennakkoper­in­töä ei olisi tehtykään. Met­säo­maisu­us ja sijoi­tusasun­not ovat tyyp­il­lisiä, joista voisi yrit­tää luop­ua ennakkoperinnöllä.

  7. OS san­ot että ”Korostet­takoon, ettei ketään pidä tietenkään pakot­taa laitoshoitoon, mut­ta siihen pitäisi olla parem­pi oikeus kuin nyt.”

    Olen eri mieltä tästä mut­ta kysyn näin: kek­sitkö mitään muu­tose­hdo­tus­ta jos­sa ikäih­miselle koituu uusia velvol­lisuuk­sia eikä aina vain uusia oikeuk­sia? Ja muis­tu­tan tässä että per­in­töveron kiristämi­nen ei roko­ta perin­nön anta­jaa vaan sen saajaa.

  8. Sote-uud­is­tuk­sen rakenne näyt­tää hyvältä, vaik­ka sitä on kaikin keinoin yritet­ty ”tuho­ta”.
    Sote-uud­is­tus vaikut­taa merkit­tävästi kun­tien toim­intaan ja talouteen, kun­tien tehtävi­in ja niitä koske­vaan rahoituk­seen, vero­tu­soikeu­teen ja val­tiono­su­usjär­jestelmään, omaisu­u­teen, velkoi­hin ja sopimuk­si­in sekä henkilöstöön.
    Yhteistyöaluei­ta on viisi.
    Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon yhteistyöalueet
    Hyv­in­voin­tialuei­den rahoi­tus­laskel­ma vuodelle 2024 (4.2023)
    5,5 miljoon­aa asukas­ta ja 24,3 mil­jar­dia euroa.
    asukasluku, miljoona ja rahoi­tus, miljardia €
    Pohjois-Suomen yhteistyöalue 0,7 3,4
    Itä-Suomen yhteistyöalue 0,8 3,9
    Sisä-Suomen yhteistyöalue 0,9 4,0
    Län­si-Suomen yhteistyöalue 0,9 3,9
    Etelä-Suomen yhteistyöalue 1,5 6,4
    Helsin­ki 0,7 2,7
    5,5 24,3
    Sote-rahoi­tus muo­doste­taan eri­lai­sista kertoimista
    (asukaspe­rusteisu­us, ter­vey­den­huol­lon palve­lu­tarve, van­hushuol­lon palve­lu­tarve, sosi­aal­i­huol­lon palve­lu­tarve, muut)
    Tule­vaisu­udessa olisi hyvä yhdis­tää hyv­in­voin­tialueet omaan yhteistyöalueeseen (5 + Helsinki).
    Ja jatkos­sa siirtää myös päivähoito ja koulu­tus yhteistyöalueille. 

    ”Näin ei voi jatkua”, sanoi joku
    julkisen talouden velka­an­tu­mi­nen on pakko pysäyttää
    talous­poli­ti­ik­ka uhkaa suo­ma­laisille tärkei­den palvelu­iden tulevaisuutta.
    valtionvelka
    v. 2008 54 mrd €
    v. 2017 106 mrd €
    nyt 14.6.2023 141,6 mrd €
    Jos pitäisi puhua tot­ta, niin mis­tä val­tion vel­ka on tullut?
    Yri­tystuet noin 7 – 9 mil­jar­dia vuodessa.
    16 x 9 mrd € = 144 mil­jar­dia euroa
    Arvon­lisäverot on esim. Tan­skas­sa olleet jo 1990-luvul­ta alka­en 25 %
    KIKY, yri­tyk­sille tukea työn­tek­i­jöiltä 12 mil­jar­dia euroa.
    Kaik­ki yri­tys­ten tuet haet­ta­va vast­edes EU:sta.

    1. Pari asi­aa tuos­sa tuula.s n kom­men­tis­sa on, mitkä minus­ta ovat väärin.
      Kiky 12 mil­jar­dia euroa. Ilmeis­es­tikin kyseessä on joku palkan sivuku­lu­jen osa. Minä mak­san yksinyrit­täjänä kaik­ki sivuku­lut itse, niin en muista kikyn muut­ta­neen mitään. Kuitenkin olisi syytä miet­tiä, että palkan sivuku­lut ovat se asia, joka estää henkilölisäyk­sen pienis­sä yri­tyk­sis­sä. Työl­lisyys­näköko­h­tien perus­teel­la niitä tulisi pienentää.

      Kaik­ki yri­tys­ten tuet haet­ta­va vast­edes EU sta. Minus­ta asia on valmi­ik­si jo noin. De min­imis tuki on ain­oa, jota ei säätele Eu, muu­ta kuin ylära­jan osalta. Se, että Brys­seli­in pitäisi palkata joku käsit­telijä lyömään leimaa yri­tys­tukipa­perei­hin, ei kyl­lä ole tätä päivää. Äly­ro­bot­eil­la taita­vat hoitaa jo nyt asi­at Suomes­sa. Minäkin saan yri­tys­tukea vil­jankui­v­atuk­seen tarvit­ta­van polt­toöljyn osalta. Nykyään käsit­telyai­ka on luokkaa 1 viikko, ennen oli puo­livuot­ta. Tun­tu­isi, että robot­ti on ollut asialla.

  9. Pent­ti A K Häkkiselle
    Kiky on mak­sanut tähän men­nessä työn­tek­i­jöille 12.071.763.946 euroa eli 12,1 mil­jar­dia euroa
    (15.6.2023)
    Mikä on kiky-kello?
    Kiky- eli Kil­pailukykysopimus on vuon­na 2016 tehty ja vuo­den 2017 alus­ta voimaan tul­lut työ­markki­na­sopimus, jota Juha Sip­ilän hal­li­tus vaati työ­markki­naos­a­puo­lil­ta Suomen kus­tan­nuskil­pailukyvyn paran­tamisek­si. Sanal­la kikykel­lo netis­sä, saa lisätietoa.

    Työn­tek­i­jät osal­lis­tu­vat myös veron­mak­saji­na yrit­täjäeläkkeisi­in omien sosi­aa­liku­lu­jen­sa lisäksi.
    Val­tion tilin­päätök­ses­tä 2022
    Eläkkeet
    Val­tion osu­us mer­im­ieseläkekas­san menoista (58.700.000,00 €)
    Val­tion osu­us maat­alousyrit­täjän eläke­laista johtu­vista menoista (735.500.000,00 €)
    Val­tion osu­us yrit­täjän eläke­laista johtu­vista menoista (408.999.994,00 €)
    58,7 + 735,5 + 409 = 1.203,2 miljoon­aa € eli 1,2 mil­jar­dia euroa veron­mak­sajille maksettavaa

    Esimerkkierit­te­ly työn­tek­i­jän palkasta
    Työn­tek­i­jän palk­ka; palk­ka + sosiaalikulut
    Palk­ka- ja palkkio­tu­lo­jen medi­aani (keskim­mäi­nen) 3.112 euroa,
    miesten 3.508 euroa huhtiku­us­sa 2023
    Palkkata­so 3.500 € / kk (43.750 € / v, tuloverot ja nettotulo)
    Verot yhteen­sä 12.729 € / v (29,1 %).
    Palka­nsaa­jan tulovero­tuk­sen rakenne v. 2023
    Palka­nsaa­jan mak­samien tulovero­jen (vero­ja ja veron­lu­on­teisia mak­su­ja) määrä ja rakenne
    Alle 53-vuo­tias mies, jon­ka vero­tuk­ses­sa on huomioitu vain automaat­tis­es­ti verot­ta­jan viran puoles­ta tekemät vähen­nyk­set. Viran puoles­ta tehtäviä vähen­nyk­siä ovat muun muas­sa tulon­hankkimisvähen­nys, ansio­tulovähen­nys, työ­tulovähen­nys ja perusvähennys.
    Val­tion tulovero­tuk­sen ja yle-veron lisäk­si muut verope­rus­teet ovat:
    keskimääräi­nen kun­nal­lisvero­pros­ent­ti 7,37 %
    keskimääräi­nen kirkol­lisvero­pros­ent­ti 1,38 %
    sairaus­vaku­u­tus­mak­sut: sairaan­hoit­o­mak­su 0,6 % ja päivära­hamak­su 1,36 %
    työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su 1,50 %
    palka­nsaa­jan työeläke­mak­su 7,15 % (ei huomioitu 53–62-vuotiaiden korotusosuutta)
    Kuukausi­palk­ka on 3 500 € (suun­nilleen keskipalkka).
    Vuosi­t­u­lot lomara­hoi­neen saadaan ker­toma­l­la kuukausi­palk­ka 12,5:llä.

    Palk­ka % 3.500 €
    TyEl-mak­su 7,2 252
    Sairaus­vaku­u­tuk­sen päivära­hamak­su 1,4 49
    Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su 1,5 53
    Kun­nal­lisvero 6,1 214
    Sairaus­vaku­u­tuk­sen sairaan­hoit­o­mak­su 0,5 17
    Kirkol­lisvero 1,1 39
    Val­tion tulovero 10,9 381
    Yle-vero 0,4 14
    Net­to­tu­lo 70,9 2.481

    3.500 € — 1.019 € = 2.481 € kuukausi­palk­ka – verot ja veron­lu­on­teiset pakol­liset mak­sut = netto
    Verot yhteen­sä 12.729 € / v (29,1 %).
    Palkan sivuku­lut ovat aina samat. On kyse siitä, kuka ne mak­saa. Mui­hin pohjo­is­mai­hin ver­rat­tuna työn­tek­i­jät saa­vat pienem­pää palkkaa. Mitä enem­män eri­laisia verovähen­nyk­siä kek­sitään, sitä vähem­män työ­nan­ta­jan pitää mak­saa palkkaa (eli tukea työ­nan­ta­jille) omas­ta pus­sis­taan ja palkat pysyvät matalina.
    Tuleeko EU-tuki rahana EU:sta, vai onko se lupa, että suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat saa­vat mak­saa tukea.

    1. Sanois­in, että aikamoista huuhaa­ta on kommentissa.
      Kom­men­taat­to­ril­la tuula.s näyt­tää ole­van jotain ham­paankolos­sa yrit­täjiä kohtaan. Ilmeis­es­ti heil­lä ei saisi olla mitään eläke-etu­ja. Ei siis edes sitä kansaneläk­keen peru­sosaa, jon­ka saa vaik­ka ei tek­isi päivääkään töitä.

      Täm­möistähän tämä suo­ma­lainen yrit­täjä­vas­tainen kult­tuuri on. Val­tio ja suuryri­tyk­set halu­a­vat ostaa tarvit­ta­van työ­panok­sen yrit­täjäs­tatuk­sel­la ole­val­ta yksityishenkilöltä.
      Ja hom­ma pyörii hyvin kum­mankin osa­puolen kannal­ta. Pait­si jos tämä yksinyrit­täjä sairas­tuu. Ei ole tietoakaan mis­tään sairausa­jan palka­s­ta. Sehän on palkkatyöläisen peru­soikeuk­sia. Ja rokot­taa pahasti pienyri­tyk­sen taloutta.
      Kysyä sopii, minkä takia suur­palkkaiselle työn­tek­i­jälle pitää mak­saa täyt­tä sairausa­jan palkkaa, jos teloo itsen­sä jos­sain elit­is­tisessä urheilu­la­jis­sa vapaa-aikanaan. Luulisi tuol­loinkin vapaa-ajan tap­atur­mavaku­u­tuk­sen ole­van se perus­tur­va niinkuin meil­lä yksinyrit­täjil­lä. Tosin har­val­la meil­lä on mah­dol­lisuuk­sia elit­is­tisi­in harrastuksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.