Yksityinen vai julkinen (4) kilpailu hoitajista

Helsingis­sä val­tu­us­tokeskustelus­sa eräs Vasem­mis­toli­iton val­tu­utet­tu sanoi samas­sa puheen­vuorossa, että yksi­tyiset sote-alan yri­tyk­set mak­sa­vat huono­ja palkko­ja ja sen lisäk­si vievät työvoimaa julkiselta sek­to­ril­ta. Nämä eivät ensi­tun­tu­mal­la oikein mah­du samaan todellisuuteen.

Mut­ta niin se kuitenkin on. Hoita­jien palkat ovat todel­la yksi­ty­isil­lä alem­pia kuin julkisel­la, minkä lisäk­si ne onnis­tu­vat näil­lä huonoil­la palkoil­laan rekry­toin­nis­sa parem­min kuin kun­nat tai nyky­isin hyvinvointialueet.

Niin­pä työn­teon yksi­tyisel­lä täy­tyy olla kivem­paa kuin julkisella.

Yksi help­po seli­tys löy­tyy. Julkisel­la on enem­män vuorotyötä ja yksi­ty­isil­lä usein mukavam­mat työa­jat. Jos tämä olisi seli­tys, yksi­ty­is­ten parem­pi vetovoima koskisi vain päivä­työtä, mut­ta ei vuorotyötä. Ei kuitenkaan koske.

Nyt siir­ryn taas alueelle, jota en tunne kun­nol­la tai jos­sa tietoni voivat olla vanhentuneita.

Eräässä sem­i­naaris­sa odotin puheen­vuoroani yhdessä erään yksi­tyisen sotealan työ­nan­ta­jan kanssa. Hän sanoi, että hei­dän paras kil­pailu­valt­tin­sa on KVTES kaikkine type­r­ine jäykkyyksineen.

Kun­nis­sa jae­taan – tai jaet­ti­in ainakin ennen – ikävät työa­jat tas­a­puolis­es­ti kaikille. Täl­lainen kasar­mi­tasa-arvoisu­us on näen­näis­es­ti oikeu­den­mukaista mut­ta tosi­asi­as­sa kaukana opti­mista. Ikävät työa­jat ovat ikäviä kaikkien kannal­ta, mut­ta toisille ne ovat vielä ikävämpiä kuin toisille. Sinkun on esimerkik­si helpom­pi tehdä yötyötä kuin pien­ten las­ten van­hempi­en. Paras­ta olisi huu­tokau­pa­ta yö- ja sun­nun­taityövuorot, jol­loin ne pää­ty­i­sivät niille, joille on niistä vähiten hait­taa tai joil­la tarve lisära­halle on suurin. Tätä ei kuitenkaan edes laki sal­li, ei ainakaan sun­nun­taityön osalta, kos­ka laki määrää palkan kaksinker­taisek­si. Jotenkin yksi­tyiset onnis­tu­vat jaka­maan työvuorot parem­min niin, että kunkin elämän­ti­lanne ote­taan huomioon. Se on niille iso kilpailuvaltti.

Jos julkisel­la yrit­tää esit­tää esi­henkilölle, että voisiko saa­da per­jan­tai-iltapäivät vapaak­si, kun on lapsen viu­lu­tun­ti, vas­taus olisi toden­näköis­es­ti, että jos minä tuo­hon suos­tu­isin, koh­ta olisi jono oven takana vaa­ti­mas­sa erityiskohtelua.

Tässä vain kult­tuuri on yksi­ty­isil­lä parem­pi ja se on niille raha­nar­voinen etu.

Esimiehiä ei ole koulutet­tu esimiehik­si, hei­dät on koulutet­tu hoita­jik­si ja lääkäreiksi.

Eräis­sä sairaalois­sa lääkärien ja hoita­jien välit ovat tule­htuneet. Organ­isaa­tiot ovat kovin hier­arkkisia ja hier­arkian huip­ul­la on lääkäri. Siinä on hoita­jan työvi­ihtyvyys koetuksella.

Nyt on päädyt­ty lisäk­si pahaan noidanke­hään. Henkilöstöpu­la aiheut­taa kiiret­tä työssä ja heiken­tyneet työolot saa­vat hoita­jat vai­h­ta­maan työ­nan­ta­jaa tai peräti alaa. Tämä on yhä vaikeampi ratkaista. Ter­veisiä vain Sää­ty­talolle: tästä ei selvitä ilman rahaa ja sitä tarvi­taan paljon.

Tässä ahdin­gos­sa kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että sekä hoita­jia että lääkäre­itä on Suomes­sa väk­iluku­un näh­den run­saasti. Jotakin meil­lä tehdään peräti huonosti.

 

 

 

13 vastausta artikkeliin “Yksityinen vai julkinen (4) kilpailu hoitajista”

  1. Eläköi­tymistä edeltäneet vuodet yliopis­tol­lisen sairaalan osas­ton­hoita­jana viet­tänyt äiti­ni ker­toi joskus vuo­sisadan vai­h­teen tienoil­la johta­mal­laan osas­tol­la kokeil­lus­ta radikaal­ista menetelmästä laa­tia työvuorolis­to­ja: Kysytään hoita­jil­ta miten nämä halu­aisi­vat eri­tyyp­pisiä vuoro­ja tehdä. Tulok­set oli­vat kuulem­ma hyviä, sen ver­ran eri­laisia elämän­ti­lantei­ta henkilökun­nan kesku­udessa oli. 

    Siitä en tiedä, vaki­in­tuiko menetelmä vai jäikö kokeiluk­si ja miten siel­lä nykyään niitä vuoro­ja jae­taan. Ainakin julk­isu­udessa on jonkin ver­ran saanut viime aikoina lukea myös myös kyseessä ole­van alueen sote-asioiden kriisiytymisestä.

  2. KVTES itsessään ei määrit­tele työvuoro­jär­jeste­lyjä liian jäykästi, mut­ta julkisen puolen kult­tuuri sanelee. Julkisel­la puolel­la työn­tek­i­jät (tai tarkem­min hei­dän tietyt edus­ta­jansa, esim. luot­ta­mus­miehet) vah­ti­vat haukkana, että kaik­ki tehdään tasa-arvois­es­ti — eli käytän­nössä niin, että kukaan ei saa sitä mikä sopisi itselle parhait­en, vaan kaik­ki laite­taan samaan muot­ti­in. Tasa-arvoisu­ut­ta perustel­laan mm. sil­lä, että muuten pärstäk­er­roin vaikut­taisi siihen, mitä kukin työn­tek­i­jä saisi ja työ­nan­ta­jan mielis­telijät voittaisivat.

    Mik­si sit­ten julkisel­la puolel­la on noin, mut­ta ei yksi­tyisel­lä? On ainakin kak­si selit­tävää tekijää:
    — julkiselle puolelle hakeu­tuu sel­l­aisia työn­tek­i­jöitä, jot­ka odot­ta­vat työ­paikan ole­van eri­tyisen tasa-arvoinen. Heitä on tietysti vain osa työn­tek­i­jöistä, mut­ta kun heitä hakeu­tuu sopivi­in asemi­in esim. luot­ta­mus­miehik­si ja työ­suo­jelu­val­tu­ute­tuik­si, saa­vat he pidet­tyä asian näpeis­sään tehokkaasti
    — julkisen puolen poli­it­ti­nen johto. Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike voi käyt­tää val­taansa poli­it­tisen johdon kaut­ta. Sen ei vält­tämät­tä tarvitse näkyä esim. hal­li­tuk­sen kok­ouk­sis­sa suo­raan, vaan riit­tää että ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä lähel­lä ole­vat hal­li­tuk­sen jäsenet soit­ta­vat virkamiesjo­hdolle epävi­ral­lis­es­ti ja ker­to­vat miten asioi­ta pitäisi tehdä

  3. Toinenkin help­po seli­tys löy­tyy. Poti­lastyötä tekeville yksi­ty­is­puolel­la on keskimäärin vähem­män stres­siä aiheut­tavia potilaita.

    Vaik­ka var­masti jokainen poti­lastyötä yksi­tyisel­lä tekevä on joskus kohdan­nut epämiel­lyt­täviä asioi­ta ja epäasial­lista käytöstä, ero lie­nee silti merkit­tävä. Julkisel­la puolel­la on yksinker­tais­es­ti enem­män inhimil­lis­es­ti raskai­ta yhteiskun­nan monion­gel­mais­ten ja heikkokun­tois­t­en van­hus­ten tapauk­sia, ja lisäk­si myös eri­lainen epäasialli­nen käytös on yleisem­pää päi­hde- ja mie­len­ter­veysongelmien vyy­hdis­sä painivien suunnalta.

    1. Juuri tuo on se oleelli­nen ero, yksi­tyisel­lä puolel­la voidaan poimia rusi­nat pul­las­ta. Eivät työe­htosopimuk­set ole este, mut­ta kos­ka julkiselle puolel­la on vas­tuu hoitaa kaik­ki poti­laat, niin sen toim­intaa ei voi­da jät­tää kovin pitkälti pelkästään hoita­jien vapaae­htoisu­u­den varaan.

      On mie­lenki­in­toista seu­ra­ta kuin­ka jatku­vasti rin­naste­taan kah­den täysin eri­laisil­la velvoit­teil­la toimi­van palve­lu­tuot­ta­jan toim­intaa, aivan kuin olisi kyse samas­ta toim­inta ympäristöstä. Ei ole, vaan yksi­tyi­nen sek­tori voi vali­ta ketä se hoitaa, julki­nen ei. Ymmärtämät­tömille on help­po puhua ter­veyspalveluista aivan kuin kaik­ki palvelun­tuot­ta­jat oli­si­vat lähtöko­htais­es­ti samal­la viival­la, eivät kuitenkaan ole lähellekään.

      Toki toimin­nois­sa on aina kehitet­tävää, mut­ta luulisi jokaisen ymmärtävän ainakin sen kuin­ka paljon helpom­pi on jär­jestää asi­at sil­lon kun voi itse vali­ta asi­akkaansa kuin jos ei voi. 

      Mitäs jos tehtäisi­inkin niin että laitet­taisi­in ter­veyspalvelui­ta eniten kuor­mit­ta­vat ja päivystys yksi­ty­is­ten hoidet­taviksi ja julki­nen puoli val­it­sisi rusi­nat pul­las­ta. Vieläkö sit­ten tek­isi mieli ver­ra­ta toim­into­ja keskenään samoil­la kri­teereil­lä? Tuskinpa. 😎

      On toki oikeutet­tua vaa­tia että toim­intaa kehitetää ja toim­i­taan tehokkaasti mut­ta pitää muis­taa myös se ettei pidä sokeasti suo­raan ver­ra­ta kah­den oleel­lis­es­ti eri­laista asi­akaskun­taa palvel­e­van ja eri­laisil­la velvoit­teil­la ole­van toim­i­jan tehokkuutta.

      1. Helpoim­mal­la pää­sisi kun lopetet­taisi­in julki­nen ter­vey­den­hoito kokonaan.

        Sil­loin kaik­ki pää­si­sivät yksi­tyiselle, sekä työn­tek­i­jät että poti­laat. Kenenkään tarvitse kidut­taa itseään julkisel­la puolel­la töis­sä, saati potilaana…

  4. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Jos julkisel­la yrit­tää esit­tää esi­henkilölle, että voisiko saa­da per­jan­tai-iltapäivät vapaak­si, kun on lapsen viu­lu­tun­ti, vas­taus olisi toden­näköis­es­ti, että jos minä tuo­hon suos­tu­isin, koh­ta olisi jono oven takana vaa­ti­mas­sa erityiskohtelua.
    Tässä vain kult­tuuri on yksi­ty­isil­lä parem­pi ja se on niille raha­nar­voinen etu.”

    Tuos­sa on kyse muus­takin kuin vain kult­tuurista. Jos julkisel­la puolel­la esi­henkilö on epä­tas­a­puo­li­nen työvuoro­jen jaos­sa, työn­tek­i­jä voi tehdä mak­sut­ta kan­telun, ja tasa-arvo- tai yhden­ver­taisu­us­val­tu­utet­tu sit­ten tekee muu­ta­man tuhan­nen euron sov­in­toe­hdo­tuk­sen, johon julkisen sek­torin edus­ta­jan on käytän­nössä pakko suos­tua. Tai sit­ten voi ede­tä hallinto-oikeu­den kaut­ta 150 euron mak­suriskil­lä. Julkisen sek­torin toimin­nas­ta valitet­taes­sa mak­suris­ki on aina julkisel­la puolel­la jok­seenkin kokon­aan. Jos yksi­tyisel­lä puolel­la ei pidä esi­henkilön ratkais­us­ta, voi nos­taa kan­teen oikeudessa, jos­sa on mah­dol­lisu­us voit­taa muu­ta­ma tuhat euroa tai saa­da mak­set­tavak­seen 50 000 euron oikeu­denkäyn­tiku­lut. Jälkim­mäistä ei juuri kukaan tee, kos­ka kus­tan­nus­ris­ki on niin merkit­tävä. Ja vas­taavasti: julkisel­la puolel­la ollaan hyvin tarkko­ja siitä tas­a­puolisu­ud­es­ta, kos­ka jos ilman perustel­tua syytä ollaan ilmi­selvän epä­tas­a­puolisia, on edessä herkästi kallista vas­tailua kanteluihin.

    Tuo­hon ei aja kult­tuuri tai vain KVTES, vaan ennen kaikkea julkisen sek­torin lainsäädäntö.

  5. Olisi hyvä tietää mihin tämä val­tu­utet­tu väit­teen­sä perus­taa, kun on ker­tomasi mukaan ker­tonut puheen­vuorossaan sote-alan yri­tys­ten mak­sa­van huonom­pia palkkoja?

    Vai­moni työkaveri ker­toi olleen­sa lähi­hoita­jana yksi­tyisessä palve­lu­talos­sa ja saa­neen­sa 1000€ enem­män palkkaa. Hän kyl­lä teki kaikkia mah­dol­lisia vuoro­ja, mut­ta niin on mah­dol­lisu­us tehdä julkisel­lakin sektorilla.

    Ihmette­len mik­si hoita­jan palk­ka voi olla yksi­tyisel­lä huonom­pi, kos­ka hoita­jista on pulaa, eikö yksi­tyi­nen työ­markki­namekanis­mi toimikkaan ja työn hin­ta nousekkaan?

    Työvoima­pu­lan takia mon­et lähi­hoita­jat julkisel­la puolel­la pystyvät tehokkaasti sivu­ut­ta­maan mainit­se­masi “kasar­mi­tasa-arvoisu­u­den”.
    Siihen keinona on määräaikainen työ­suhde. Vaimol­lenikin on tar­jot­tu mon­een ker­taan vak­i­tu­ista työ­suhdet­ta. Ei halua sel­l­aista, kos­ka halu­aa tehdä vain iltavuoroja..
    Myöskään hänen ei tarvitse olla nimet­tynä vas­tu­uhoita­jana tietylle asukkaalle. Hän ker­toi, että use­at maa­han­muut­ta­jat tekevät juuri näin.

    Sun­nun­taityövuoro­ja ei tarvitse huu­tokau­pa­ta kuten ei pyhienkään työvuoro­ja. Yleen­sä sil­loin on van­hus­ten palve­lu­talois­sa parhain miehi­tys, kos­ka suurin osa hoita­jista on maa­han­muut­ta­jia, jot­ka halu­avet tehdä kaik­ki ne päivät töitä, jol­loin saa lisiä.

    Yleen­sä suo­ma­laiset työn­tek­i­jät halu­a­vat olla juhan­nuk­set ja joulut ym vapail­la. Useille maa­han­muut­ta­jaryh­mille noi nyt ei ole niin tärkeitä ajanko­htia olla vapaalla.

    Yövuoro on se han­kalin. Onge­la­mana on, että se sekoit­taa ryt­min kokon­aan ja kun siitä ker­kee toipumaan, niin sit­ten koh­ta on taas yövuoro­ja. Kun ikää tulee, niin siihen on entistä vaikeam­paa sopeu­tua Yövuoro­jen osalta pitäisi miet­tiä uusia keinoja. 

    Niin sit­ten tos­ta mainit­se­mas­tasi eri­tyisko­htelus­ta, niin jonkin ver­ran sitä saa­vat julkisel­la puolel­la määräaikaises­sa työ­suh­teessa ole­vat hoita­jat van­hus­ten palve­lu­talois­sa, kos­ka nehän muuten lähtevät muualle, eivät uusi sopimustaan.

    1. Juuri nyt on meneil­lään yksi­tyisen sote-alan lakko, jon­ka perus­teena on palkko­jen jäl­keen­jääneisyys suh­teessa julkisen sek­torin palkkoihin.

    2. “Ihmette­len mik­si hoita­jan palk­ka voi olla yksi­tyisel­lä huonom­pi, kos­ka hoita­jista on pulaa, eikö yksi­tyi­nen työ­markki­namekanis­mi toimikkaan ja työn hin­ta nousekkaan?”

      Ainakin kunnille/valtiolle tar­jot­taes­sa tulee vas­taan se, että hin­ta vaa­di­taan niin alas, että ei vaan voi mak­sa parem­paa palkkaa. 

      Vois­han aina vaan jät­tää tar­joa­mat­ta, mut­ta kun kas­vaakin pitäisi.
      https://duunitori.fi/palkat/sairaanhoitaja
      ton mukaan yksi­tyi­nen mak­saisi satasen kuus­sa vähem­män. mah­do­ton tietää onko se perus­palkan ero­jen syytä vai eri­lais­ten kor­vausten määrästä johtuva

    3. ihmettelijä: “Ihmette­len mik­si hoita­jan palk­ka voi olla yksi­tyisel­lä huonom­pi, kos­ka hoita­jista on pulaa, eikö yksi­tyi­nen työ­markki­namekanis­mi toimikkaan ja työn hin­ta nousekkaan?”

      Hoita­jista on pulaa julkisel­la puolel­la, mut­ta se ei vält­tämät­tä tarkoi­ta, että heistä olisi pulaa myös yksi­tyisel­lä puolella.

  6. Se mitä Soin­in­vaarankin olisi syytä ihme­tel­lä niin on Helsin­gin kaupun­gin palve­lu­talot. Mik­si ihmeessä niis­sä jokaises­sa esimiehet säätelevät kaiken­maail­man käytän­töjä. Van­hus­ten palve­lu­ta­lo noin niikuin kon­septi­na ei voi olla sen ihmeel­lisem­pi muo­toil­la kuin joku mäkkärikään. Yleen­sä samal­la taval­la eri­laisia asukkai­ta niis­sä on kaikissa, joten samal­la muotil­la ne pitäisi tehdä. Ei ole kovin tehokas­ta julk­isten varo­jen käyt­töä, jos jokaises­sa palve­lu­talos­sa käytän­nön tason oper­ati­ivi­nen toim­inta säädel­lään erikseen.

    Sit­ten yksi aika iso ongel­ma on työte­htävien epä­ta­sainen jakau­tu­mi­nen. Suomes­sa työn­jo­hto­ta­son kult­tuuri on sel­l­ainen aina niin ymmärtäväi­nen ja valitet­tavasti palve­lu­taloi­hin on pesiy­tynyt sel­l­aista kult­tuuria, jos­sa tii­mi tarkoit­taa sitä, että “vahvem­mas­sa ase­mas­sa” ole­vat kip­paa­vat omi­akin töitä niille hil­jaisille. Käytän­nössä se näkyy suurem­pana henkilöstökier­tona, kun ihmisiä läh­tee epäoikeu­den­mukaisen työkuor­mi­tuk­sen takia. Tiimies­imiehillä ei ole riit­tävästi taito­ja johtaa tiimien työtä. Tätä näkyy Helsingis­sä julk­i­sis­sa palve­lu­talois­sa. Tästä vai­moni keskustelee usein kanssani. 

    Kol­mas ongel­ma on, että lähi­hoita­jana on paljon maa­han­muut­ta­jia, jot­ka eivät saa lääkelu­van testiä suoritet­tua puut­teel­lisen kieli­taidon takia. Se taas tarkoit­taa, että vuorois­sa on yksi lääkelu­van suorit­tanut, joka hoitaa kaikkien muidenkin poti­laiden lääk­keet ja sen lisäk­si tekee ne samat työt kuin muutenkin. Hel­vetin­moinen duuni. 

    Noin yhteen­ve­t­ona voi tode­ta, kun vai­moni on ollut use­assa Helsin­gin kaupun­gin palve­lu­talos­sa, että niis­sä työn­jo­hdon osaami­nen on aika heikkoa.

  7. Olin eräässä Helsin­gin kaupun­gin sisäisessä palaveris­sa, jos­sa esitelti­in erään ham­ma­suol­lon vas­taan­oton Leanaus-pro­jek­tia. Tulok­set oli­vat huikei­ta. Turhat käyn­nit väheni­vat reip­paasti ja poti­lastyy­tyväisyys kasvoi, kun sai­vat parem­min yhtey­den ham­mashuoltoon. Sen lisäk­si henkilöstön työ­tyy­tyväisyys paran­tui huo­mat­tavasti. Jäin miet­timään mik­si ihmeessä ei Leana­ta sys­temaat­tis­es­ti laa­jasti sote-alueel­la, nämä vaan ovat yksit­täisiä sat­un­naisia pro­jek­te­ja. Leanauk­ses­sa tun­nis­tet­ti­in ne pul­lonkaulat ja haet­ti­in niihin ratkaisut ja ne toteutet­ti­in. Jäin miet­timään miten suuret säästöt voitaisi­inkaan saavut­taa pelkästään sil­lä, että tehtäisi­in laa­jasti Leanaus-pro­jek­te­ja. Se olisi eräs niistä hyvistä vas­tauk­sista julkisen talouden ongelmiin.

  8. “Organ­isaa­tiot ovat kovin hier­arkkisia ja hier­arkian huip­ul­la on lääkäri. Siinä on hoita­jan työvi­ihtyvyys koetuksella.”

    Hoita­jil­la on omat johta­jansa, lähiesi­henkilön­sä ja työe­htosopimuk­sen­sa. Viihtyvyy­den puute ei ole seu­raus lääkärijohtajuudesta.

    Lääketi­eteel­listä toim­intaa ei voi johtaa men­estyk­sel­lis­es­ti ellei ymmär­rä sub­stanssia ja sitä, mil­lä tavoin lääketi­eteelli­nen päätök­sen­teko tapahtuu. 

    Tiet­ty hier­arkkisu­us on pakko säi­lyt­tää, ellei halu­ta laskea hoidon tasoa. 

    “Karoli­inisen insti­tuutin teet­tämän laa­jan kir­jal­lisu­uskat­sauk­sen mukaan lääkäri­jo­hta­ju­udel­la on sairaalatyöym­päristössä posi­ti­ivi­nen vaiku­tus poti­lashoidon laatu­un ter­veyshyö­dyn, poti­las­tur­val­lisu­u­den ja poti­lastyy­tyväisyy­den näkökul­mas­ta sekä myös taloudel­lis­ten resurssien ja toim­intavoimavaro­jen ohjauk­seen, yhteiskun­tavas­tu­useen, henkilöstön tyy­tyväisyy­teen, infor­maa­tiote­knolo­gian soveltamiseen ja muu­tosvalmi­u­teen.” (Sari Huikko-Tar­vainen: Joht­a­mi­nen lääkäripro­fes­sios­sa. Väitöskir­ja, Jyväskylän yliopis­to 2022).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.