Kuvitelkaamme, ettei asumista tuettaisi lainkaan, ei alihinnoitelluilla Ara-asunnoilla eikä asumistuella. Olisiko sellainen maailma mahdollinen?
Siirtymävaiheessa tapahtuisi hankalia asioita, mutta kuvitelkaamme uutta tasapainotilaa.
Perushoitajan palkoilla ei pystyisi elämään pääkaupunkiseudulla. Olisiko siis pääkaupunkiseutu ilman hoitohenkilökuntaa, poliiseja, siivoojia tai tarjoilijoita?
Ei olisi. Heille vain pitäisi maksaa korkeampaa palkkaa. Esimerkiksi siivoojia olisi vähemmän, koska siivottaisiin itse.
Pienituloiset asuisivat radanvarsilähiöissä. Kantakaupungissa asuisi vain hyvätuloisia tai muuten rikkaita. Näin on esimerkiksi Pariisissa. Segregaatio olisi suurta ja kehyskunnat sekä Vantaa köyhiä.
Korkeammat palkat hätistäisivät osa työpaikoista pois Helsingistä. Osa siirtyisi esimerkiksi Tallinnaan, osa muualle Suomeen ja osa lopetettaisiin kannattamattomina. Suomen aluepoliittinen tasapaino olisi väestöä ajatellen tasaisempi, vaan ei ehkä tuloja ajatellen.
Moni palvelualojen työpaikka menisi, koska asiakkaat eivät suostu maksamaan palvelusta kohonneiden palkkojen takia enempää, vaan siirtyvät itsepalveluun.
Kun pienipalkkaiset ja työttömät muuttaisivat pois, heidän asuntonsa vapautuisivat niille, joilla on varaa niistä maksaa. Asuntojen hinnat ja vuokrat olisivat vähän alempia. Korkean jalostusasteen työpaikkoja keskittyisi lisää Helsingin seudulle. Häviäjiä olisivat esimerkiksi Tampere, joka on päässyt vauhtiin Helsinkiä edullisemman asumisen ansiosta. Moni tamperelainen muuttaisi Helsinkiin, koska järkevän hintaisia asuntoja olisi taas saatavilla.
Ennen sosiaaliturvassa, esimerkiksi työttömyyskorvauksissa oli kalliin paikan lisät. Nyt asumistuki korvaa osin tätä. Jos asumistuki vain poistettaisiin, työttömät joutuisivat muuttamaan jonnekin kauas työpaikoista. Näin vapautuisi asuntoja työssä oleville, jolloin talous vähän kohenisi, mutta työttömät eivät kaukana työpaikoista juuri työllistyisi.
Tulotaso Helsingissä nousisi edelleen.
Veroaste laskisi, kun asumistukea ei tarvitsisi rahoittaa, mutta nousisi taas, koska esimerkiksi sote tulisi kalliimmaksi. Pienimpiä eläkkeistä pitäisi toisaalta nostaa, koska takuueläkkeestä ei pysty maksamaan vuokraa. Asumistuki on olennainen osa pientä eläkettä saavan toimeentulossa.
Nuoret olivat kuin Jeesus eli asuisivat vanhempiensa hoteissa 30-vuotiaiksi. Syntyvyys laskisi edelleen.
Lopputulos ei ehkä olisi huonompi – riippuu vähän siitä kenen mielestä – mutta siirtymävaihe olisi todella vaikea.
Kerrankin järkevää spekulointia täällä. Tukiaisten alasajo alentaisi hintoja ja vuokria keskustassa ja parantaisi asumisen mahdollisuuksia työssäkäyvälle väestölle, keskiluokka mukaan lukien.
Tämä olisi oikeudenmukaisinta.
Lisäksi asumistuen lakkauttamisella olisi laajempia positiivisia dynaamisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen.
Mitäs jos pääomatuloja verotettaisiin progressiivisesti muiden tulojen rinnalla? Yksityishenkilöt voisivat tarjota asuntoja vuokralle halvemmalla kuin suuryritykset, ja tämä painaisi vähitellen vuokria alas. Ja, kas, asumistukea ei tarvittaisikaan, ja sekin keskituloisten piiloverotus voitaisiin poistaa.
(Kyllä, vähempituloisten asumistuki on keskituloisten piiloverotusta: samalla kun verot nousee kovaa vauhtia, myös tuet tippuu, lopulta yksi euro tuloja lisää on vain senttejä lisää pussissa.)
Tämä on aivan kummallinen näkemys. Vuokranantajina toimivat yksityishenkilöt ovat yleensä työssäkäyviä tai vähintään eläkkeensaajia. Jos vuokratuoton verotus nousisi 30 prosentista tyypillisen marginaaliveron piiriin eli 50–60 prosenttiin, millä logiikalla vuokrat laskisivat? Yritysten verotus taas on ihan toinen kysymys.
Niinpä! Näkisin että pääomatuloveron nosto aiheuttaisi ainoastaan siirtymän rahastoihin ja vakuutuskuoriin, joista tarvitsee maksaa vero vasta kun sijoitus myydään. Vuosittaista osinkoa tai vuokratuloa ei kukaan enää haluaisi.
“Niinpä! Näkisin että pääomatuloveron nosto aiheuttaisi ainoastaan siirtymän rahastoihin ja vakuutuskuoriin, joista tarvitsee maksaa vero vasta kun sijoitus myydään. Vuosittaista osinkoa tai vuokratuloa ei kukaan enää haluaisi.”
Noinhan se asumistuessakin menee. Tuloina ei huomioida rahasto-omistuksia, jos ne eivät ole ns. tuotto-osuuksia, jotka maksavat koron kaltaista tuloa vuosittain. Arvonnousu ei ole Suomen tuloperustaisesssa sosiaaliturvassa tulo lainkaan. Saa olla vaikka miljoonien rahasto-omistukset tai vakuutuskuoret, niin pääomatulo on niistä puhdas 0 kun asiaa tarkastellaan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan, jota Kela soveltaa.
Kyllä kai maailmassa on aika monta maata, jossa asumista ei tueta. Eikö löydy suunnilleen Suomea vastaavaa, niin että ei tarvitsisi arvailla? Ainakaan lopputulemaa, siirtymisvaihe voi olla vähän eri juttu.
“Pienituloiset asuisivat radanvarsilähiöissä. Kantakaupungissa asuisi vain hyvätuloisia tai muuten rikkaita. Näin on esimerkiksi Pariisissa. Segregaatio olisi suurta ja kehyskunnat ja Vantaa köyhiä”
Pienituloiset asuvat jo nyt enimmäkseen lähiöissä ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vain suurituloisia asuu kantakaupungissa. Suurin osa pk-seudun asukkaista asuu lähiöissä muutenkin, ja valinnanvaraa on tosiaan eritasoisista lähiöistä. Helsingin seutu ei myöskään ole läheskään niin iso kuin Pariisi että samanlaista tungosta ei synnyt.
Radanvarsi on ihan kelpo paikak asua jos työpaikka on radan varrella, mutta ratoja saisi olla enemmän, varsinkin kantakaupungin päässä. Helsingistä puuttuu yhä metro- tai lähijunalinja joka hoitaisi työmatkaliikenteen Meilahden sairaalaan. Pikaraitiotie Pasilasta sinne olisi vähimmäisvaatimus. Olkoot vaikka Keskuspuistosta jouduttaisiin kaatamaan puita.
Vantaa ja Helsinki pitäisi yhdistää toisaalta Vantaalla on myös ihan mukavia keskiluokkaisten asuinalueita ja työpaikkoja omasta takaa myös muille kuin varastoduunareille eli eiköhän Vantaa pärjää jatkossakin omillaan.
Miten oikein asuttiin ennenvanhaan kun asumistukea eivät saaneet muut kuin opiskelijat?
“Miten oikein asuttiin ennenvanhaan kun asumistukea eivät saaneet muut kuin opiskelijat?”
Ainakin silloin asunnoissa asui selvästi enemmän ihmisiä keskimäärin. Pariskuntien kannatti asua yhdessä ja yksinasuvien kannatti paremmin pariutua. Nyt pariutumalla menettää herkästi asumistuen, mikä voi olla yksi Suomen erityisen alhaisen syntyvyyden osasyistä. Yksin asuvien määrä on kasvanut lisääntymiskykyikäisten joukossa samaan aikaan kuin asumistuen menotkin ovat kasvaneet. Silloin kun asumistukea sai paljon harvempi, asuttiin enemmän yhdessä.
Rainer, kantakaupungissa asuu tällä hetkellä kaksi ääripäätä: he joilla on siihen varaa ja he, joiden asumisen rahoittaa Kela. Esimerkiksi Jätkäsaaressa on huomattavan vähän ns. kovan rahan asuntoja.
Perinteisellä alemmalla keskiluokalla ei ole enää varaa kantakaupunkiin. Rikkailla ja köyhillä on.
“Miten oikein asuttiin ennenvanhaan kun asumistukea eivät saaneet muut kuin opiskelijat?”
Asumistuki on tullut vuonna 1972, joten harvalla palstan seuraajalla muistikuvia ajasta. Mutta helppo sanoa, että ahtaammin.
Ja tilanne siihen aikaan oli eri koska Helsingin väkiluku oli paljon pienempi. Punavuori oli halvahko työläiskaupungin osa. Helsingin kasvu ja suomen vaurastuminen ajaa tilanteen siihen, että keskituloisen on vaikea asuntoa hankkia kantakaupungista. Mutta miksi pitäisi? Pieni osa väestä on siellä muutenkaan.
Erilaisten tukien tuunaaminen sinne tänne on vaikeaa koska kun yhdestä paikasta tökkää niin toisessa paikassa tapahtuu jotain.
Jos asumistuki poistettaisiin tai pienennettäisiin niin yksi arvaus jonka tekisin on se, että harkinnanvaraisten toimeentulotukien määrä kasvaisi.
Tuki järjestelmän uudistaminen pitäis tehdä kokonaisuutena. Ja se ei varmaan yhdessä vaalikaudessa meni maaliin.
Minä olen miettinyt, että pitäisi olla lähijuna-oikaisu Käpylästä Huopalahteen, joko tunnelissa tai osittain nykyistä ratapihaa käyttäen ja sitten vähän keskuspoiston läpi. Tämä auttaisi esimerkiksi Oulunkylästä Otaniemeen kulkua, mihin uusi Etanajokeri ei auta *yhtään*, hidastaa jopa. (Autolla Kehä‑1: 20min, 550: 41min, raidejokeri oletettavasti 45min, juna+metro: 46min, suuri osa ajasta hukkaan lähestyessä päärautatieasemaa ja sieltä metrolle pitkän matkan kävellen.)
Täöllöin Huopalahdesta voisi taas olla yhteys Meilahteen.
Ranskankielessä on oma sana nimeltään Banlieue joka tarkoittaa esikaupunkia. Ääripäässä on Clichy-sous-Bois esikaupunki jossa asuu pientuloisia ja Neuilly-sur-Seine esikaupunki jossa asuu rikkaita. Keskiluokka asuu näiden välissä esimerkiksi jos otetaan Helsinki esimerkkinä on Kontula köyhien Banlieue ja Laajasalon Jollas on rikkaiden Banlieue ja keskiluokan Banlieue on Itäkeskuksen ympäristö. Tämä kehitys on jo todellista Helsingissä mutta ei ihan Espoossa jossa on rakennettu asuinalueita yhteen
Vantaan ja Helsingin yhdistäminen auttaa poliittisesti kokoomusta esimerkiksi kuntavaaleissa. Nyt SDP :llä on vahva ote Vantaan kuntapolitiikassa. Vantaan velka on kunta tasolla yhtä iso kuin maa tasolle on Italian velka joten ottaako Helsinki Vantaan velat niskaansa?
“Perushoitajan palkoilla ei pystyisi elämään pääkaupunkiseudulla. Olisiko siis pääkaupunkiseutu ilman hoitohenkilökuntaa, poliiseja, siivoojia tai tarjoilijoita?
Ei olisi. Heille vain pitäisi maksaa korkeampaa palkkaa. Esimerkiksi siivoojia olisi vähemmän, koska siivottaisiin itse.”
Tuskin kävisi noinkaan. Todennäköisin seuraus olisi se, että asumisväljyys kutistuisi. Asumistuki on ennen kaikkea yksinasumisen tuki. Ilman asumistukea nuoret asuisivat pidempään vanhempiensa kanssa ja erilaisia kakkosasuntoja olisi vähemmän (lasken tässä myös kakkosasunnon 500 €/k työasuntovähennyksen asumistueksi). Silloin väki asuisi pienemmässä neliömäärässä per asukas, ja asuntomarkkinoiden vuokratasot romahtaisivat, kunnes kysynnän ja tarjonnan tasapaino löytyisi taas. Asumistuki valuu ennen kaikkea neliöihin. Tuki mahdollistaa asumisen suuremmissa neliöissä kuin missä moni muuten asuisi.
Ilman merkittävää asumistukea olevissa yhteiskunnissa sekä soluasuminen että sukujen yhdessä asuminen on yleisempää. Suomessa varsin harva 19-vuotias asuu enää vanhempiensa luona, vaikka asunnossa olisi tilaa, koska opintotuki on niin paljon huonompi, jos asuu vanhempiensa luona. Joskus kävin soluasuntolassa, missä oli yksi asukas. Kaikki muut asuivat siellä vain siksi, että käteen jäi paremmin rahaa, jos oli kirjoilla vuokra-asunnossa + sai yksinasuvan opintotuen vaikka tällöin vuokrakin piti maksaa — kuin jos oli kirjoilla kotona vanhempien luona ja sai vanhempien luona olevan miniopintotuen. Kotona vanhempien luona omalla tai vanhempien kustannuksella asuvien henkilöiden opintotuen huonous valtion laskuun yksin asuviin nähden on yksi suomalaisen järjestelmän kummallisista valtion menoja lisäävistä kannustinloukuista.
Kun tekoäly uhkaa jo valkokaulustyötä, niin aika outoa olisi jos hallitus alkaisikin omin toimin vähentämään kaikkia työpaikkoja. Palkat eivät todellakaan nouse korvaamaan asumistukea. Asunnot ovat niin isojen ja rikkaiden pelureiden hallussa, että ei niiden tarvitse tiputtaa vuokria merkittävästi. Lisämenot asumiseen romahduttaa sitten muun kysynnän ja hävittää työpaikat. Suurten ikäluokkien jättämät asunnotkin menee samoille, kun perintövero saa ihmiset myymään eikä pistämään vuokralle. Ja koska Ruotsin demaritkin ovat enemmän oikealla kuin Suomen oikeisto, niin kansankapitalismi ei täällä uhkaa omistuksen keskittymistä.
Pienituloiset eläkeläisetkin joutuisivat muuttamaan muualle. Heiltäkin vapautuisi paljon asuntoja niitä työn takia tarvitseville.
Kuitenkin tälläinen Metsävähennys on olemassa ja sitä muun muassa metsäyhtiöt kehottavat käyttämään ja myös pankit auttavat joten tässäkin metsänmyynnissä voidaan käyttää laillistettuja vähennyksiä
Metsävähennys on olemassa siksi, koska metsää hakatessa metsän arvo laskee. Kannattaisiko muka tilanne, että ostat esim 20 000 eurolla metsäpalstan ja hakkaat siitä 10 000 eurolla puita pois. Palstan arvo laskee 10 000 eurolla samalla kun maksat 3 000 euroa veroja puunmyynnistä. Jäisit siis tappiolle 3 000 euroa ilman metsävähennystä.
Ihmiset asuisivat useammin kimppakämpissä tai edes kämppiksen kanssa — tai perheenjäsenen tai sukulaisen. Vähentäisikö se masennusta ja monia muita ongelmia?
Siksi myös useampi mahtuisi asumaan Helsinkiin ja hinnat ja vuokrat kohtuullistuisivat.
Silti kaavoitusta pitäisi lisätä niin, että sitäkin useampi mahtuisi Helsinkiin ja hinnat ja vuokrat kohtuullistuisivat vieläkin enemmän.
Eikös aika monessa kalliissa suurkaupungissa harrasteta myös työssäkäyvien aikuisten kimppakämppiä?
En kyllä tiedä leviäisikö tuo käytäntö Suomeen jos asumisen tuet poistettaisiin. Kimppakämppäsysteemit käyvät nopeasti aika vaikeiksi, jos sosiaaliturvan perusyksikkö on talous eikä yksilö.
”Kimppakämppäsysteemit käyvät nopeasti aika vaikeiksi, jos sosiaaliturvan perusyksikkö on talous eikä yksilö.”
Kieroutunut lähtökohta, koska oikeastaanhan koko asumistuki ja miuu muu sosiaaliturvahimmeli pitäisi panna matokuurille.
Yksinkertaisuudessa minua miellyttäisi seuraava malli: kela/sossu lopetetaan, mielivalta/tarveharkinta pois, kaikille sama minimitili ja työnvieroksujien suut säkkiä myöten. Perustulo voisi olla esim 500€ täysikäistä kohti, joka työssäkäyvältä enimmäkseen verotetaan pois. Asumiset sun muut täytyisi kunkin mitoittaa siten, että niihin on varaa. Oma yksityinen asunto ei ole mikään ihmisoikeus.
Ilman asumistukiea “Asuntojen hinnat ja vuokrat olisivat vähän alempia.”. “Moni tamperelainen muuttaisi Helsinkiin, koska järkevän hintaisia asuntoja olisi taas saatavilla.”
Hyvä, että joku (muukin kuin Amos Ahola) uskaltaa todeta että asumistuki nostaa asumisen hintaa. Keskivertoekonomistit ovat lukenee VATTin selvitykset huolimattomasti (tai median otsikoista) ja toistelevat virheellistä väitettä ‚että asumistuki ei vaikuta asumisen hintaan.
Amos Ahola on kyllä pääsääntöisesti väärässä. Koska asumistuki ei käytännössä riipu asunnon vuokrasta, se nostaa vuokria vain samalla mekanismilla kuin palkankorotukset tai työttömyysturvan korotus. Jos työttömät karkotetaan kauas työpaikoista turvallisesti työttömiksi, asuntojen kysyntä laskee ja hinnat laskevat marginaalisesti Helsingissä jha nousevat siellä jossakin, kaukana työpaikoista.
Jään erimieliseksi tuosta. Asumistuki verotetaan pois toisilta->se ei lisää yhteenlaskettuja käytettävissä olevia rahavaroja->ei nosta asumisen hintaa tuolla mekanismilla. Sensijaan asumistuki kannustaa:
* nuorta muuttamaan pois vanhempien luota omaan asuntoon eikä mihinkään vähimmäsasumismenojen alle jäävään soluasuntoon, vaan ihan kunnon yksiöön
* nuortaparia pitämään omat erilliset kämpät kun vaihtoehtona olisi muuttaa yhteen
Veikkaan, että asumisen hinta on hyvin herkkä tälle “neliöiden kulutukselle” ->nostaa asumisen hintaa ihan merkittävästi.
“Koska asumistuki ei käytännössä riipu asunnon vuokrasta, se nostaa vuokria vain samalla mekanismilla kuin palkankorotukset tai työttömyysturvan korotus. Jos työttömät karkotetaan kauas työpaikoista turvallisesti työttömiksi, asuntojen kysyntä laskee ja hinnat laskevat marginaalisesti Helsingissä jha nousevat siellä jossakin, kaukana työpaikoista.”
Olen samaa mieltä siitä, että asumistuen mekanismi on sama kuin palkankorotuksilla tai työttömyysturvan korotuksilla. Sekä korkeampi palkka että asumistuki lisää käytettävissä olevia kokonaistuloja, jotka osa sitten käyttää isommassa tai kalliimmassa asunnossa asumiseen — verrattuna tilanteeseen, jossa käytettävissä olevia tuloja olisi vähemmän. Moni asuu niin isossa asunnossa, johon asunnon vaihtohetkellä on ollut juuri ja juuri riittävät kokonaistulot, jossa arviossa asumistuki on yksi tulo muiden tulojen rinnalla. Jos asumistuki olisi merkittävästi pienempi, siitä tuskin seuraisi mitään suurta muuttoliikettä kasvukeskuksista kauemmas, vaan tiivistyvämpää asumista.
Kirjoitus vaikuttaa lähtevän siitä oletuksesta, että muualla Suomessa on kymmentuhatpäinen korkeastikoulutettujen joukko, jonka polttava haave Helsingissä asumisesta riistetään kalliin asumisen toimesta. Köyhät pois keskustasta ja diplomi-insinöörit, plastiikkakirurgit, graafiset suunnittelijat ja koko eliitti jonottaa vapautuvia ara-asuntoja alennettuun markkinahintaan. Mutta entäs jos kukaan ei ilmestykkään Pikku-Villen syntymäpäiväjuhlille? Voisiko olla, että kallis asuminen ei olekkaan primäärinen syy olla muuttamatta Helsinkiin?
Tutkittaessa vetovoimaa Helsinki ei kolkuttele suomalaiskaupunkien kärkipäätä. Kaupunki ei kehity mainittavin harppauksin (Iisakki Garden, näivettyvä keskusta, luhistuva sairaanhoitosektori, Vartiainen palkanmaksun takuumiehenä jne.). Suurkaupungin hyötyjä ei vielä ole mutta haitat alkavat realisoitua. Jengiytyminen, koulujen eriytyminen, ghettoutuminen…
Korona tarjosi mahtavan ihmiskokeen. Etätöissä tai kerran viikossa toimistolla käydessä asumisen sijainti menetti merkitystä. Ihmiset äänestivät jaloillaan ja opiskelijoista ja tyrehtyneestä maahanmuutosta siivotut luvut kertovat että Tampere kasvoi, Helsinki supistui. Muun kulutuksen tyrehtyessä asumisen hinta ei vaikuttaisi olleen tärkein tekijä muuttaa pois Helsingistä.
Totta kai tulijoitakin olisi. Valtionhallinnon sidosryhmät, monen alan konsultit ja Helsingissä suuret niche-alat vaativat kyynärpäiden hieromista kaltaistensa kanssa, mutta yhä kasvavalle osalle Helsinki-Vantaata lähemmäs ei tarvitse tulla tavoiteltaessa suurempia kaloja Helsingin eteläpuolelta. On myös hyvä huomata että laskisivat ne asuntojen hinnat myös muiden kaupunkien keskustoissa. Ja niissä voisi asua parturin tai tarjoilijan palkalla, jolloin paine palveluiden näivettymiseen ei olisi yhtä valtava kuin Helsingissä.
Todennäköisesti erilaiset kimppakämpät ja soluasunnot yleistyisivät jos asumistuki poistettaisiin. Yksin asuville luultavasti aika helppo sopeutua mutta lapsiperheille tilanne voisi olla ongelmallinen.
Nykyinen asumistuki on ehdoiltaan ennen kaikkea yksinasuvien ja osin yksinhuoltajien tuki. Lapsiperheistä hyvin harva saa asumistukea. Eläkkeensaajan asumistukea eivät saa pienten lasten lapsiperheet. Yleistä asumistukea saa 391 315 ruokakuntaa. Näistä yksinhuoltajakotitalouksia on 58 953 ja kahden huoltajan perheitä vain 24 398. Perheiden kokonaismäärät menevät toisin päin eli kahden huoltajan perheitä on enemmän kuin yksinhuoltajakotitalouksia.
Siitä ei ole tietoa, moniko asumistuen yksinhuoltajakotitalouksista on tai ei ole oikeasti yksinhuoltajia. Asumistuessa on merkittävä kannustinloukku yksinhuoltajien kannalta yhdessä asumiseen, kun asumistuki, jota muuten saa useita tuhansia euroja vuodessa, voisi mennä yhdessä asuessa nollaan.
Enpä tiedä, julkaistaanko tätä, sillä aion arvostella taas kerran vihreää politiikkaa.
Väyrynen on arvostellut monia poliittisia päätöksiä siitä, että ne ovat kiihdyttäneet kaupungistumista ja tiedän, mitä blogisti ajattelee hänestä. En itsekään pidä Väyrysen nykyisistä kommenteista Ukrainan sodasta, mutta se vaikuta siihen, että on asioita, joista olen edelleen myös samaa mieltä hänen kanssaan.
Kalleusluokitukset ja nykyisellään vielä asumistuki ovat juuri sellaisia toimia, joilla muuttoliikettä on kiihdytetty. Ehkä se on ollut jopa hyvä maaseudun asujille, joilta maatalouden voimakas tuottavuuden nousu on vienyt työt siellä, mutta ekologisesti tässä on ongelma: melkoinen määrä asumuksia ja infraa on jäänyt käyttämättömiksi kesken elinkaarensa ja samalla on kalliilla ja luonnonvaroja tuhlaten rakennettu uutta kasvukeskuksiin ja varsinkin pk-seudulle. Arvelen, ettei ainakaan Linkola olisi pitänyt tätä kehitystä kovin luontoystävällisenä. Voimakas muuttoliike aiheutti myös sosiaalisia ongelmia.
Asioilla on puolensa ja toisena.
Kun noinkin laajastikäytettyä järjestelmää lähdetään ajamaan alas, se pitäisi tehdä portaittain ja ajan kanssa. Harva säästöistä meuhkaaja tuntuu käsittävän, että raha kiertää yhteiskunnassa ja äkilliset muutokset sen reiteissä tuppaavat aiheuttamaan ongelmia paikkoihin, joihin monetkaan eivät tajua muutosten vaikuttavan. Myös eläkeyhtiöt ja vakuutuslaitokset ovat sijoittaneet asuntoihin, samoin poliittiset järjestöt, sijoitusrahastot ja säätiöt. Rakennusyhtiöt ovat laskeneet tuottonsa vallitsevan vuokratason ja (sijoitusasuntojen) myyntihintojen mukaan ja jos yhtäkkiä asumistuen poistamisen seurauksena ne laskevatkin reippaasti, eivät firmat pystykään maksamaan velkojaan ja sitten on käsissä jo luottokriisikin.
Muutokset tulisi olla ennakoitavia kaikille toimijoille siten, että heillä on riittävästi aikaa järjestää asiansa toisin ja hintatasojen muutokset olisivat hillittyjä. Silloin tietenkin myös säästövaikutus tulee hitaasti. Porrastus pitäisi myös olla sellainen, että ensin tuet poistetaan uusilta tietystä vuodesta eteenpäin valmistuvilta asunnoilta, jolloin poisto ei vaikuttaisi nyt rakenteille oleviin. Muilta sitten voitaisiin pikkuhiljaa pienennellä niin, ettei mitään dramaattisia romahduksia missään synny.
Ne, jotka haluavat hoitaa taloutta Chicagon poikien shokkiterapialla, menkööt Venäjälle katsomaan, mitä siitä seuraa.
Muutenkin järjettömyyksiä olisi nyt syytä välttää. Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin koko, vaan liian matala talouskasvu, eikä itse itsensä maksavaa talouskasvua saada millään työttömien pakkotöillä, vaan osaamisella ja ammattitaidolla, eikä se tosiaan tapahdu hetkessä. Maahanmuutollakaan se tuskin kovin nopeasti onnistuu, jos koskaan, vaikka siitä jonkin verran apua voikin olla.
Kokoomus sai vaalivoittonsa melkoisella vaalipropagandalla, jonka kai aika moni otti tosissaan, kuten perussuomalaistenkin puheet. Kuitenkin se, mitä Marin sanoi, tulee melko varmasti olemaan lähempänä toteutuvaa reaalitodellisuutta. Hän ei lietsonut paniikkia, joten ei saanut niin paljon puolueelleen sitten ääniäkään.
Se on totta, että jonkin verran menojan kasvua on syytä supistaa, ettei uhkaava korkotaakka kasva kovin suureksi, mutta paljon, paljon tärkeämpää olisi saada aikaan kasvua, sillä säästämällä jäämme vain entistä kauemmas taakse muista Pohjoismaista.
Vuosikymmenten typeryys tulee maksamaan meille nyt paljon. Tyhmyyksillä on aina hintansa, vaikka ne sitten maksaisikin jotkut muut kuin tyhmyyksiä tehneet.
Toki kai tunnustat että Keskusta ja Väyrynen on ollut hallitusvastuussa niissäkin hallituksissa jotka ovat Väyrysen kritiikistä huolimatta kiihdyttänyt kaupungistumista. Voidaankin kysyä mikä olisi ollut vaihtoehto etenkin 1970-luvulla? Muutto Ruotsiin vai muutto etelään? Väyrynen visioi tosin vuonna 1983 Helsingin Sanomissa luonnonmukaisesta tietoyhteiskunnasta jossa oli visiona muun muassa valtionhallinnon hajauttaminen maakuntiin . Voidaan toki kysyä miksi tämäkin suunnitelma jota Kepu ajoi noin 40 ei ole toteutunut vaikka Kepu on ollut hallituksessa vuodesta 1983 vuoteen 2023 yhteenä 9 kertaa hallituksessa. Soininvaara itsekin on aikoinaan 1970-luvulla haaveillut Väyrysen ja Kepun hajauttamisen mallista mutta Soininvaara ymmärtää tosi asiat kun kehitys kehittyy ja Suomi muuttuu ja kansainvälistyy. Kansainvälinen espattiyhteisö ei yksinkertaisesti halua halua maaseudulla joten työvoiman huokuttaminen Suomeen toimii vain kun työtä ja yrittäjyyttä keskittyy kaupunkeihin. Menemällä piiloon metsään ei toimi.
Toki myönnän, että Vihreiden politiikan tavoite riippumatta siitä, onko Väyrynen heidän kanssaan samassa hallituksessa vai ei, näyttää olevan hävittää elämäntapoja ja kulttuureja, kunnes ne voi julistaa uhanalaisiksi ja alkaa suojella niitä. Silloin siihen paitsi voi, myös velvoitetaan käyttämään veronmaksajien rahaa.
Kansoista voisi tässä sanoa sen, että kaikkein eniten tuppaavat välistymään sellaiset kansat, jotka eivät ole itse saaneet ratkaistua omia ongelmiaan. Siksi he yleensä tuntuvat ajattelevan, että meillä, jotka olemme ratkaisseet suurimman osan omista ongelmistamme, olisi velvollisuus ratkaista myös heidän ongelmansa. Tämä näkyy aivan selvästi myös tänne Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien etnisessä jakaumassa. Oletan, että sanapari etninen jakauma ei vielä ole rasismia, joskin tuossa käyttämäni jälkeen se voi sellaiseksi kyllä muuttua.
Linkola on siitä hyvä ajattelija, että kun ottaa muutaman kilotonnin Linkolaa ja jytkäyttää sillä kanssakeskustelijaa niin, että silmälasit tärähtävät tai jopa huurtuvat, voi sen jälkeen lattialta aina lakaista pari jätesäkillistä katteetonta idealismia.
En oikein ymmärrä mitä tarkoitat sillä että Vihreiden politiikan tavoite olisi ollut jossain vaiheessa sidottu Paavo Väyrysen asemaan niissä hallituksissa jossa Väyrynen itse oli ministeriä. Tarkoitin Väyrysellä sitä että hän ja Keskusta oli useissa hallituksissa ministerinä jossa Väyrysen kiroama keskittämisen politiikka oli agendalla vaikka sitä nyt yritettiin jarruttaa jossain kohtaan enemmän nissä hallituksissa jossa Keskusta olisi mukana. Keskusta oli kahdessa hallituksessa Keskustan kanssa Vanhasen II hallituksessa ja Marinin hallituksessa ja molemmissa tämäkin teema meni kissa ja hiiri leikiksi.
En myöskään tiedä mitä elämäntapoja ja kulttuureja olisi hävitetty Suomesta esimeriksi viimeisten 40 vuoden aikana kun kaupungistuminen alkoi? Kuten aiemmin sanoin esim 1970-luvulla olisi ollut kaksi vaihtoehto muutto Ruotsiin tai muutto Etelä-Suomeen . Ruotsissa suomalaiset olivat ja ovat edelleen niitä maahanmuuttajia joita Suomessakin yhteiskunta vastaanottaa joko humanitäärisistä syistä tai työvoimasyistä. Mitäs sanot 50 000 ukrainalaiselle Suomessa pitäisikö heidän palata takaisin Ukrainaan kun sota on ohi vaikka heillä olisi parempi elämä Suomessa kuin Ukrainassa vaikka Ukrainan jälleenrakentaminen onkin iso mahdollisuus rakentaa yhteiskunta uudelleen aivan alusta .
Jos Linkola olisi saanut päättä asioita nyt tässä vuonna 2023 Linkola olisi todennäköisesti tukenut Venäjän pommituksia Ukrainassa . Sanon tämän koska Linkola antoi esim täyden tuen Saddam Husseinille vuonna 1990 Persianlahden sodan aikana vaikka hän oli Rauhanliiton jäsen. Vladimir Putin olisi Linkolalle suuri ihmiskunnan pelastaja vaikka Putinin motiivit ovat aivan eri kuin luonnonsuojeleminen.
Olisiko toimeentulotukeakin syytä käsitellä, kun siinä on oikein merkittäviä asumistukiosuuksia?
Aika moni kannustusloukku liittyy siihen, että toimeentulotuesta maksetaan kuitenkin asunto jos muut tulot ovat pienet eikä omaisuutta ole.
Sekin on mahdollista, että luokkayhteiskunta palaisi. Tarkoittaa sitä, että syntyisi luokkatietoisuus.
Oletatko, että työttömät muuttaisivat pois Helsingistä mutta pienituloiset eläkeläiset eivät muuttaisi? Mistä ero?
Eläkeläisten ja opiskelijoiden asumistuki jäisi mutta työssäkäyvien ja työttömien poistuisi. Eihän työtön joka asuu omistusasunnossakaan saa asumistukea sen puolen. Vai ovatko he vain tilastopoikkeama ettei kannata välittää?
Jotta työttömyys vähenisi PK-seudulla niin tänne pitäisi saada myös teollisuustyöpaikkoja. On väärin että niitä syntyy enimmäkseen periferiaan. Eivät kaikki jotka eivät pääse hyvin palkattuihin asiantuntija- tai johtotöihin halua ruokaläheteiksi.
R.Silfverberg: “Eläkeläisten ja opiskelijoiden asumistuki jäisi”
Ei tässä Osmon postauksessa sanottu, että eläkeläisten asumistuki jäisi.
Laajemmassa mielessä uskon kyllä, että Helsingissä ja ympäryskunnissa asuu paljon melko pienipalkkaisia palvelualojen työntekijöitä. Jos näiden asumistuet poistuvat niin hekin äänestävät jaloillaan työttömien tapaan. Jos nyt on jo vaikeaa kuulemma saada ravintoloihin ja baareihin työntekijöitä niin odottakaa vaan kun leikkaatte asumistuet työssäkäyviltä. Toki on kysymys erikseen, saako työssäkäyvä opiskelija asumistukea vai ei? En ihan ymmärrä miksi jonkun max 10–20 tuntia viikossa työskentelevän opiskelijan pitäisi saada asumistukea, mutta 20–30 tuntia viikossa työskentelevän palvelualan työntekijän ei pitäisi saada asumistukea. Ja todellakaan kaikille ole noin vain tarjolla säännöllistä 37,5–40 tuntia viikossa työtä, varsinkaan palvelualalla vaikka kuinka fantasioitte markkinaliberalismianne ja leikkaatte tukia.
Palkkaa pitäisi siis lopulta maksaa enemmän, mutta palkanmaksu ei kyllä nytkään kiinnosta työvoimapulan vallitessa niin vaikea uskoa että se alkaisi kiinnostaa työvoimapulan yhä pahentuessa.
Kolumnissa kirjoitettiin “Pienimpiä eläkkeistä pitäisi toisaalta nostaa…”.
Ei tarvitsisi. Osa pieneläkkeelle aikovista jatkaisi työelämässä, jotta voisi rahoittaa asumisensa. Loput voisivat muuttaa edullisemman asumisen perässä vaikkapa Itä-Suomeen, on sielläkin teatteri, torikahvila ja taidemuseo.
Lapsenlapset ovat kuitenkin täällä etelässä.
Kyllä, veri on vettä sakeampaa… Ihminen ei todellakaan ole pelkkä talousyksikkö jonka asumispaikkaa voitaisiin optimoida talousnäkökulmien perusteella pelkästään. Se, että lapset ja lastenlapset ovat lähellä sisältää paljon sellaista sosiaalista pääomaa joka ei näy missään laskelmissa ja on tietysti myös hankalasti mitattavissa. Onneksi.
Aika moni eläkeläinen ainakin suunnittelee muuttoa jonnekin pienemmälle paikkakunnalle, toiset taas ulkomaille, mutta kaikkein pienituloisimmilla ei ole oikein rahkeita ryhtyä sellaiseen. Se vaatii ennen kaikkea jonkinlaisia tuloja tai perintöä ja hyvää terveyttä.
Vaikka Itä-Suomessa on edullisempaa asua kuin Uudellamaalla niin mistä työpaikat Itä-Suomeen? Venäjän rajan on kiinni joten kaupankäynti on pysähtynyt. Keskustan puheenjohtaja Saarikko ehdotti vaalikampanjan aikana erityistalousalueiden perustamisista Itä-Suomen. Onko Tuukka tästä asiasta Keskustan puheenjohtajan kanssa samaa mieltä?
Erinomaista spekulointia, mutta kirjoittaja tuntee ymmärrettävän huonosti tamperelaista sielunmaisemaa.
“Moni tamperelainen muuttaisi Helsinkiin, koska järkevän hintaisia asuntoja olisi taas saatavilla.”
Tamperelaiset, myös korkeasti koulutetut, ovat nurkkapatriootteja, minä muiden mukana. Siihen on tämänhetkisessä kaupunkikehityksen noususuhdanteessa perusteitakin. En suurin surminkaan usko, että muuttoliike täältä “kylmään ja tuuliseen” olisi merkittävästi suurempaa kuin nyt ainoastaan asumiskustannusten laskun vuoksi. Se vaatisi korkean jalostusasteen työpaikkojen todella dramaattista keskittymistä Helsinkiin. Asumistuen poisto olisi toki radikaali muutos ja sen vaikutukset moninaiset, mutta Tampereen veto- ja pitovoima on vahvempaa tekoa kuin äkkiseltään luulisi.
Tamperelaiset äänestäjät ovat itse valinneet sen kehityksen joka on ollut Tampereella poliittisesti kaikkien puolueiden yhteinen päämäärä . Pääkaupunkiseudulla on myös Espoo joka kehittyy koko ajan kaupungiksi. On helpompaa kehittää yhtä kaupunkia kuin 3 eri kaupunkia jonka sisällä on myös useita erilaisia todellisuuksia.
Sikäli kun puhutaan Helsingin tuetusta asumisesta, on absoluuttinen vaikutus varsin pieni. Helsingissä lisääntyvät vain kovimmat karpaasit, hedelmällisyysluku pitkästi alle yhden. Normaalit ihmiset tarvitsevat sen lähimetsän tai nurmikaistaleen lisääntyäkseen.
Eikä asiaa pidä katsoa yksisilmäisesti vain yhden abstrahoidun reaaliluvun kautta. Syntyvyyden koostumus on tietenkin myös merkittävä, ja tukien poistumisella lienee siihen melkoisen positiivinen vaikutus.
Viime aikoihin asti Välimeren maissa oli merkittävästi alempi syntyvyys kuin Pohjoismaissa, ja tämä kyllä vaikuttaisi ilmeiseltä selitykseltä eroon. Ehkä kuitenkin viimesijainen syy on urbanisoituminen ja siihen liittyvät moninaiset sosiaaliset ilmiöt.
Välimeren maiden alhainen syntyvyys johtuu maasta muutosta pääasiassa. Perussuomalaiset ehdotti A‑studiossa että Suomi voisi rekryoida työvoimaa enemmän Välimeren maista kuin Euroopan ulkopuolelta. Tähän SAK yhtyi mutta EK ymmärtää reaaliteetit että työvoimapula on tosi asia myös Välimeren maissa joten kilpailu on erittäin kovaa
Osmo palaa tavallaan vanhaan huoleensa: Mitään ei voi oikeasti muuttaa, myöskään paremmaksi, koska muutosvaihe on niin hankala. Eli polkuriippuvuus.
Jotta työntekijöitä on (myös pääkaupunkiseudulla) tarjolla, pitää työntekijöiden ansioiden olla riittävät. Ja jotta palveluita on tarjolla, eivät työvoimakustannukset saa olla liian korkeat.
Jos asumistuki on oikeasti yleinen pienituloisten yleinen tukimuoto, miksi sen nimi on asumistuki. Eli nimen voisi lopettaa, ja sidonnaisuuden asumiskustannuksiin.
Kaikesta edellä pohdistusta on yksi johtopäätös, eli perustulo tai kansalaispalkka tai negatiivinen tulovero. Ja samalla tietysti kaikkia tuloja koskeva riittävä positiivinen tulovero parempituloisille.
Malli on selvä. Ylimenokausi on kuitenkin mahdotttoman vaikea — saavutettuja etuja menettäisivät jotkin kansalaiset ja jotkin järjestelmät. Ja poliittisesti muutos lienee mahdoton.
Kojamon (VVO, SATO) kautta ammattiliitoille ja sitä kautta erit. vasemmistopuoluelle vuokra-asuntoyhtiöiden verottomien jättivoittojen kautta virtaava asumistukijärjestelmä pitää myös hoitaa 2000-luvulle.
Tämä käsittämätön muinaisjäänne, oikeastaan korruptiomuoto, on suomalaisen asuntojärjestelmän häpeäpilkku.
Se pitää myös vuokra-asumisen hinnat korkealla kun kyseiset “sosiaalisen asuntotuotannon” monoliitit voivat pyytää kämpistään, esimerkiksi Katajanokalla, oikeastaan mitä vaan.
Jos tämä ei ole “reformipöydissä” nyt hallitusneuvotteluissa esillä vieläkään niin ihmettelen syvästi.
Kannattaa muistaa, että eniten asumistukea maksetaan Hekan asuntoihin. Kojamon asuntoihin tuskin paljonkaan, koska ne ovat niin kalliita, ettei asumistukeen oikeutettu pysty niissä asumaan — ellei saa toimeentulotukea. Jos taas saa toimeentulotukea, asumistuella ei ole merkitystä, koska se vähennetään toimeentulotuesta.
Kyllä VVO:n ja SATO:n asunnoissa asuu paljonkin ihmisiä toimeentulotukitasolla, työelämän ulkopuolella olevia, m‑muuttajia jne. Hekan asuntoa ei kaikille löydy ja tuilla noissa asuvien ihmisten asuminen noissa kalliissa asunnoissa väliaikaisesti, voi venyä todella pitkiksi ajoiksi.
Yhteiskunnan tuilla ylihinnoiteltu vuokramarkkina ei ole muiden kuin sijoittajien (Kojamo suurin) kannalta hyvä tilanne.
Järjetöntä että ihmiset maksavat veroja maksaakseen veroillaan asumistukia de facto asuntoyhtiöille.
Itse en ainakaan motivoidu tuon kaltaiseen veronmaksuun. Jos olen iloinen veronmaksaja tuolla tulonsiirtologiikalla, olen aikamoinen hölmö.
Osmo on oikeassa siinä, että asumistuki, kuten (ainakin kunnallisveronalainen) työttömyyskorvauskin, ovat pääosin tulonsiirtoa valtiolta kunnille ja kaupungeille.
Yksityiset suurnyhtäjät eivät kuitenkaan ole aivan mitätön tekijä nekään:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007881731.html
Sikäli kuin olen asumistukijärjestelmän oikein ymmärtänyt, ja kävin sitä Kelan sivuilta tutkimasta (Finlexin jätin tällä kertaa väliin), niin oikeus tukeen määräytyy yksinomaan tuensaajan tulotason mukaan. Tuen määrä on rajoitettu. Niin ollen pienituloinen saa tuen, johon on oikeutettu, olipa asunto miten kallis tahansa, kunhan hänen rahansa riittävät maksaa asumismenojen se osa, jota asumistuki ei kata. Hän voi siis maksaa aina asunnon hinnasta riippumatta asumisestaan asumistuen verran enemmän kuin ilman asumistukea.
Jos tuo ei vaikuta halvempien asuntojen hintaa nostavasti ja/tai pieniä palkkoja laskevasti, ei markkinatalous toimi. Jos ajatellaan, että kalliissa asunnoissa hinta olisi lähellä omistamisen (ja rakentamisen) kustannuksia kohtuullisella voittomarginaalilla, niin niissä hintaluokissa, joissa tukea on mahdollista käytännössä saada, voittomarginaali on selvästi suurempi. Vastaavasti halpaa työtä tarjoavat voivat maksaa pienempiä palkkoja ja hinnoitella tuotteensa halvemmiksi. Se hyödyttänee eniten kohtuullisen matalatuloisia, joiden progressiivinen tulovero on alhainen, sillä he maksavat vähiten asumistuen kustannuksista yhteiskunnalle.
Tämän tukiautomaatin ongelma on kai se, että ihmisten tulotason laskiessa tukea saavien määrät kasvavat samalla kun veroja maksavien määrät ja kyky maksaa veroja vähenevät. Juuri nyt ongelma lienee asumiskustannusten raju nousu.
Heilahtelujen puskurointi näyttää olevan vaikeaa. Puskurien kerryttäminen maksaa ja pitkinä hyvinä aikoina ne voivat kasvaa “järjettömän suuriksi”, kun taas peräkkäin toistuvien huonojen aikojen välissä ne voivat jäädä liian pieniksi tasoittamaan heilahteluja. Sama ongelmahan pätee koko julkiseen talouteen kokonaisuudessaan. Myös puskurien toteutus on oleellista. Rahastojen tuotot ja arvot supistuvat nekin huonoina aikoina.
Syntyy minulle ainakin käsitys, että olisi järkevämpää tukea asuntotuotantoa kuin asumista. Työpaikkojen keskittyminen luo asumiseen ja moneen muuhunkin windfall-voittojen mahdollisuuden, jota asumistuki entisestään lisää.
“Kojamon (VVO, SATO) kautta ammattiliitoille ja sitä kautta erit. vasemmistopuoluelle vuokra-asuntoyhtiöiden verottomien jättivoittojen kautta virtaava asumistukijärjestelmä pitää myös hoitaa 2000-luvulle.”
Niin samaa mieltä ! Nyt olisi Orpolla tuhannen taalan paikka tehdä vallankumous. Kaikille leikkauksille , lue sopeutuksille, on nyt suomalaisten enemmistön tuki. Tietenkin sillä varauksella , etteivät leikkaukset (sopeutukset ) osu omalle kohdalle.
Veikkaanpa kuitenkin , ettei Orpolla ole palloja puuttua kyseiseen rälssiin. Onhan siinä edunsaajana iso raha grynderien ja pääomapiirien muodossa.
Mikä on muuten Suomen kevään harvinaisin luontoääni ? Vuokratukiasuntojen pihatalkoolaisen haravointiääni . 🙂
Kojamon yleishyödyllinen yhteisön asema pitäisi purkaa. Tämä on se ongelma joka on tällä hetkellä kun vuokrat nousevat kun niistä ei makseta veroa . Olen ymmärtänyt että myös SDP:ssä oli haluja purkaa ay-liikkeen yleishyödyllinen asema. Tämä jakaa Sdp:tä yhtä hyvin kuin esimerkiksi metsän omistajien verovapaa etu Keskustaa. Tosi asiat on aina hyvä tunnustaa
Monella tuntuu olevan vahvana käsitys että asumistuen saajat valloittavat nimenomaan kalliit keskustojen asunnot. Samoja käsityksiä leviteään myös toimeentulotuen saajista. Suosittelen tutustumaan ensiksi vaikka oheisen laskurin avulla asumistukiin, sen jälkeen voi perehtyä toimeentulotukiin vaikkapa googlettamalla. Ja sitten vastaamaan rehellisesti kuinka niillä tuloilla voidaan muka asua kalliissa keskusta-asonnoissa.
https://laskurit.kela.fi/yleisen-asumistuen-laskuri
Ei ole ensimmäinen kerta kun joku pohtii sitä kuinka markkinat hoitavat asiat kyllä kuntoon kunhan ensin viedään tuet niiltä joilla ne markkinat eivät tarjoa riittävää toimeentulo nytkään. Näitä uusliberalismiin pohjautuvia ajatusrakennelmia kyllä riittää., mutta valittavasti ne ovat utopistia. Vai uskooko joku oikeasti siihen että pelkät markkinat hoitaisivat asiat paremmin kuin hyvinvointivaltio jossa ajatellaan myös ihmisiä jotka ovat osa sitä markkinataloutta.
Siitä olen samaa mieltä että siirrymävaihe olisi erittäin vaikea. Kannattaa miettiä myös sitä missä ajassa kuviteltu lopputulos saavutettaisiin ja mitä tuhoja tuohon “utopiaan” siirtyminen aiheuttaisi nimenomaan niille ihmisille joiden palkat eivät nousisikaan. USAssa on rakennettu tuota utopiaa jo ties kuinka kauan, mutta kenen asemaa se onkaan parantanut. Onko se tarjonnut hyvinvointia kaikille. Ei, vaan aika iso osa ihmisistä on jätetty suorastaan heitteille, samalla kun paikalliset “oligarkit” paisuttavat omaisuuksiaan. Venäjästä puhumattakaan. Sitäkö Suomeenkin halutaan?
Kenen mielestä lopputulos olisi sitten parempi? Ja mitä järkeä olisi muutoksessa jonka lopputulos ei ehkä olisi huonompi?
“Lopputulos ei ehkä olisi huonompi – riippuu vähän siitä kenen mielestä – mutta siirtymävaihe olisi todella vaikea”
Olet oikeassa AKK, tätä maata, Suomea jossa on pohjoismaiden matalin bkt, matalin työllisyyaste, korkein työttömyysaste ja matalin kansalaisten yleinen varallisuustaso
(ja korkein, tai toiseksi korkein kokonaisverotusaste)
EI kannata jättää markkinatalouden armoille.
Mutta kun tuota em. katsoo, niin ei ole kyllä putkeen mennyt valtiontaloudenkaan suhteen. Lisätään tuohon vielä velka-aste, inflaatio ja täysin sakkaava palkkakehitys.
Kenen käsiin tämä maa sitten kannattaisi jättää?
Ei taida olla muuta mahd. kuin juuri nyt muodostettavan hallituksen.
Ei sillä ainakaan huonommin voi mennä kuin markkinataloudella ja Marinin hallituksella. Vai voiko?
O.S:“Suomen aluepoliittinen tasapaino olisi väestöä ajatellen tasaisempi, vaan ei ehkä tuloja ajatellen.”
O.S. myöntää 2,6 miljardin asumistuen olevan aluepoliittiikkaa. Tuki mahdollistaa työntekemisen pääkaupunkiseudulla. Samalla tämä megalomaaninen rahasumma on tukea asuntobisnekselle ja SAK:lle.
SAK:lla on tunnetut kytkyt kiinteistöbisnekseen ja sen verovapauksiin. Tämä raha on myös oleellinen osa SDP:n kohtuuttomaan valta-asemaan. Venäjällä on muissa autoritäärisissä maissa tiedotus on valtion tiukassa kontrollissa. Suomessa se on vallan nelikentällä SAK-SDP-KOK-EM (etelän media).
Soininvaara on aikaansa edellä tuodessaan tämän rakenteen framille.
Sovitaanko Eemil, että asumistuki muutetaan kunnan vastuulla olevaksi ja valtion tuloveroa alennetaan vastaavasti. Uusimaa vboittaisi ja entinen kepulandia, nykyinen prsusta häviäisi. Aika paljon nimittäin maksetaan asumistukea maakuntien eläkeläisille.
Eemil nyt liioittelee että media olisi Suomessa samalla tavalla kontrollissa kuin Venäjällä. Mikäs on Eemil Yleisradion tilanne? Entäs MTV:n? Kyllä olet Eemil oikeassa että Sanomat ja AlmaMedia omistavat maakuntien lehtiä mutta miksi ne on myyty pois on hyvä oleellinen kysymys. Voisin ottaa yhden etelänmedian ulkopuolella olevan lehden nimittäin Maaseudun Tulevaisuuden. Maaseudun Tulevaisuus äänestettiin toiseksi arvostetuimmaksi sanomalehdeksi 1 Helsingin Sanomien jälkeen Markkinointi & Mainonta — ja Taloustutkimuksen kyselyssä vuonna 2016. Itsekin arvostan Jouni Kemppaisen työtä Maaseudun Tulevaisuudessa. Kemppainen ei lietso vastakkainasettelua Etelä-Suomen ja muun Suomen välillä .Ota Eemil Jouni Kemppaisesta mallia.
R.S:” liioittelee että media olisi Suomessa samalla tavalla kontrollissa kuin Venäjällä. ”
En tarkoittanut siten, vaan esim. Almamedian arvot :” kuuntelemme rohkeasti sidosryhmiemme näkökulmia ja tartumme ennakkoluulottomasti ydinliiketoimintaamme tukeviin uusiin mahdollisuuksiin.”
Elikkäs, etelän media painottaa viestinnässään omien sidosryhmien etuja. Tällöin moniarvoinen , koko Suomea kattavan uutisointi , näkökulmatoimittaminen typistyy omiin sidosryhmiin. Etelässä oleva raha puhuu.
Ei siis valtio ohjaa eikä sanele medialle mitään ohjeita , vaikka Sebastian Tynkkynen sitä ehdottaakin. Oman lisänsä tähän kapeakatseisuuteen tuovat useat toimittajat , jotka ovat vasemmistovihreyteen ja identiteettipolitiikkaan suuntautuneita.
” Kemppainen ei lietso vastakkainasettelua Etelä-Suomen ja muun Suomen välillä .”
Huvittava käänteisväite. Maaseutuko on kehittänyt vastakkainasettelun ? Tulee mieleen Putinin propaganda, jossa Venäjä puolustautuu lännen hyökkäystä vastaan.
Tulee mieleen maatalouden tuet, jotka ovat kaupunkilaisten mielestä väärin. Niitä suuremmat asumistuet sensijaan ovat oikeutettuja. Maaseudun kehittäminen on iltalypsyä, mutta kaupunkituet dynaamista talouskasvua. Oma lukunsa ovat eliitin sanelemat ohjeet miten maaseudulla pitäisi elää ja museoida luonnonvarat.
Harvemmin kuulee ohjeita kaupunkilaisten elämisen tapoihin. Ja kun sellaisia kuulee, niin ne ovat poikkeuksetta vastavetoja kaupunkilaisten antamiin maaseutuohjeisiin.
O.S:” Uusimaa vboittaisi ”
Ninnpä, koska tähänastinen keskittämispolitiikka ja subventointi on imuroinut maaseudun tyhjäksi.
Eemilin retoriikassa koskien maaseudun ja kaupunkien välisessä kehittämisessä Vladimir Putinin propaganda on näköjään se uusi Eemilin käyttämä peli tyyli jolla Eemil pyrkii saamaan nopean tasoituksen vaikka koko keskustelu on nyt median idealogisesta agendasta. Otin itse Maaseudun Tulevaisuuden joka on nimenomaan onnistunut luomaan laadukasta journalismia joka on sitoutumatonta joka on myös löytänyt oman lukija kunnan maaseudun ulkopuolelta
Miksi tämä Maaseudun Tulevaisuuden journalistinen linja onkin Eemilille sitten ongelma? Minähän kehuin Jouni Kemppaista. Onko Jouni Kemppainen Eemilille liian kaupunkilainen? Eemil voisi toki kysyä että kuinka hyvin Marinin hallitus hoiti tuon ennallistamis-ja taksonomia kysymyksen jossa Maatalousministerinä oli keskustalainen Antti Kurvinen. Kun Eemil syyttää eliittiä maaseudun ongelmista sopii Eemil kysyä miksi Maalaisliiton perilliset eivät onnistuneet puolustamaan maaseutua viimeiset 8 vuotta (Sipilä+Marin) ?
Nuoret muuttaisivat kimppakämppiin ja parit muuttaisivat yhteen. Muutos olisi parempaan. Työttömät muuttaisivat työn perässä, kun saavat hyvän työpaikan. Tätä kohti pitäisi mennä määrätietoisesti. Siirtymävaihe suunniteltava huolellisesti. Voisiko asteittainen siirtyminen toimia?
R.S:“metsän omistajien verovapaa etu Keskustaa”
Mikä tuo verovapaus on, itse ainakin maksan puukaupasta verot ? Puun ostaja maksaa myyntihinnan lisäksi 24 prosentin arvonlisäveron. Tilille tulee tällöin rahana kauppahinta + arvonlisävero – ennakonpidätys. Tarkoittaako Somani kaksinkertaista verotusta, mikä malli oli käytössä aikaisemmin.
Metsänhoitomaksu oli vuoteen 2015 asti yksityisiltä puuntuottajilta perittävä vero jolla rahoitettiin muun muassa metsänhoitoyhdistyksien toimintaa. Veron tuotosta 98 prosenttia tilitettiin metsänhoitoyhdistyksille. Puuntuottajalta perittävä vero jakautui kaikilta metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä perittävään perusmaksuun ja hehtaari maksuun.
Siis eräänlainen metsämaan kiinteistövero.
R.S:” Onko Jouni Kemppainen Eemilille liian kaupunkilainen?”
Kemppainen on järjen ääni. Hän kyseenalaistaa EU:n pölhöt direktiivit ja taksonomiat. Komissiolla ei ole oikeutta puuttua metsiin, mutta
“Muun muassa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen mukaan komission esityksen taustalla on kyllä käytetty tiedettä, mutta poimien osatotuuksia ja välttäen laajempaa tieteellistä näkökulmaa. Euroopan Metsäinstituutin (EFI) Brysselin edustajan Harald Mauserin mielestä tämän komission aikana valikoidaan niitä tieteellisiä tuloksia, jotka sopivat jo valittuun linjaan. (MT 30.11.)”
Metsäkaupoissa on mahdollista tehdä Metsävähennys jossa voi välttää veroja muun muassa käyttämällä hyödyksi erilaisia vähennysmenelmiä .Tätäkin mahdollisuutta neuvotaan muun muassa metsäyhtiöt ja vakuutusyhtiöt.
Voit katsoa lisätieto:
https://www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/uutinen/1509567880039
https://www.storaensometsa.fi/21-tarkeinta-verovinkkia-metsanomistajalle/.
Metsävähennyksenä saa vähentää osan metsän hankintahinnasta. Erona muihin yrittäjiin on se, että saa vähentää vain osan. He saavat vähentää kokonaan varasto-omaisuuden ja kiinteistön (esim. rakennukset) hankinnan.
Eemilille vain tiedoksi että Marinin hallituksessa Keskusta reagoi liian hitaasti Euroopan komission taksonomia-ja ennallistamispäätöksiin jossa oli perinteisen direktiivin mukaan suunniteltu puitelaki . Ruotsin hallitukset vuosina 2020–2023 reagoi nopeammin kyseisiin taksonomia-ja ennallistamispäätöksiin kuin Marinin hallitus jossa Keskusta oli toinen päähallitus puolue .Eemilin on turha syyttää taksonomiasta-ja ennallistamisesta jotain kaupunkieliittiä kun Keskusta oli itse hallituksessa kun tuo päätös taksonomiasta-ja ennallistamista oli ajankohtainen.Miksi Keskusta ei tehnyt taksonomiast hallituskysymystä vuonna 2021? Viimeistään ennallistamisessa nähtiin kuinka kahteen tai jopa kolmeen eri suuntana Marinin hallituksen ministerit vetivät köyttä ennallistamisasiassa. Onneksi Säätytalolla neuvotellaan yksityiskohtaisemmin kuin vuonna 2019. Petteri Orpo oli Kataisen hallituksen maatalousministeri ja neuvotteli Suomen maataloustuen 141 tuen jatkosta ja CAP sai Orpon aikana lisärahoitusta 7 vuodeksi Venäjän puun tuontikiellon haittoihin Petteri neuvotteli yli 20 miljoonan euron kansalliset tuet EU-kriisirahastosta. Tästäkin hyvästä Eemil MTK kiitti Petteriä ihan avoimesti. Voit Eemil luotta että tällä kertaa ei tuleva Orpon hallitus laiminlyö Suomen metsienomistajien ja maatalouden etuja Brysselissä vaan neuvottelee paremmat sopimukset toisin kuin Marinin hallitus jossa oli keskustalainen maatalousministeri ja vihreä ympäristöministeri.Juuri tästä syystä ympäristöministeri voidaankin minun puolesta yhdistää maatalousministeriöön
R.S:“jotain kaupunkieliittiä kun Keskusta oli itse hallituksessa kun tuo päätös taksonomiasta-ja ennallistamista oli ajankohtainen”
Jaa, keskustako olisi voinut yksin päättää hallituksen linjasta ? Jos keskusta puolusti maaseutua esim. yksityismetsänomistajia, niin alkoi hirvittävä parku , keskusta pettää aina. Ja nimenomaan vihreät jarrutti yhteinäisen viestin esittämistä EU:n suuntaan .
MT:n mukaan Orpo on esittämässä sadan miljoonan leikkausta maatalouteen. Essayahin mukaan hallitusneuvotteluissa on keskusteltu maatalouden kannattavuuskriisistä. Miten Orpon leikkaukset parantavat kannattavuutta ?
“Petteri Orpo oli Kataisen hallituksen maatalousministeri ja neuvotteli Suomen maataloustuen 141 tuen jatkosta ja CAP sai Orpon aikana lisärahoitusta”
Eikö tämä kansallinen tuki vaikutakaan heikentävästi kehitysmaiden pärjäämiseen maataloustuotteiden vientimarkkinoilla. Ainakin Soininvaaran mielestä, jota Somani komppasi ‚Suomen sokerijuurikkaan tuet ovat vahingollisia kehitysmaille.
141-Tukiratkaisuun sisältyy maatalouden kannattavuusedellytyksiä turvaavia tulotukia ja rakennekehitystä edistäviä investointitukia. Näissä investointituissa ei ole rajattu pois sokerijuurikkaan viljelyä.
Keskusta sai paljon aikaan maatalousministerikautena, alla esimerkkinä Kurvisen lyhyen kauden edistysaskeleita:
-elintarvikemarkkinalain muutos, tuottajan aseman parantuminen ruokaketjussa, määräaikainen sähkö- ja lannoitekustannustuki, uusi eläintenhyvinvointilaki,
metsäisten EU-maiden virallinen lobbaus ryhmä; for forest-ryhmä, joka perustettiin viime vuonna lokakuussa.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) tutustui EU:n ilmastopolitiikasta vastaavan Frans Timmermansin kanssa suomalaiseen metsään.
Kurvinen: ”Uskoni vahvistui siihen, että Suomi voi vaikuttaa ja myös onnistua. EU-tasolla on nyt käsittelyssä monia Suomen kannalta tärkeitä metsäkysymyksiä, eikä meidän pidä arkailla pitää puoliamme. Työ jatkuu.”
Poliittisen vaikuttamisen realismia: Tiesin, että aikaa on todella vähän ja prosessit ovat politiikassa hyvin hitaita sekä aina vaalikauden loppua kohti päätöksenteko vaikeutuu. (Kurvinen) 12.5.-23 Keskustan E‑P:n piirin vuosikokouspuhe.
Eemil, Keskustalla oli vaa’aa kieli asema Marinin hallituksessa vaikuttaa hyvin moniin asioihin kuten esimerkiksi juuri tuohon ennallistamis-ja taksonomia kysymykseen. Keskustalla oli maatalousministerin salkku joka on tässäkin asiassa tärkeä salkku. Suomen maataloustuet maksetaan Euroopan unionin CAP tuesta pääasiassa ja loput alueellisesti 141 tuesta jonka jatkoaika päättyy vuoteen 2027.
Olen Eemil sinun kanssasi samaa mieltä Marinin hallitus ei ollut kovinkaan yhtenäinen näissä metsiin liittyvissä kysymyksissä ja suomalaiset mepit olisi pitänyt tehdä parempaa yhteistyötä Europoon parlamentissa. Voin sanoa rehellisesti että esimerkiksi kokoomuksen mepit olivat tässä kohtaa yksimielisiä yhtä meppiä lukuunottamatta. Valitettavasti myös Vihreiden mepit menivät Keski-Euroopan ympäristöliikkeen mukaan vaikka niillä on aivan erilainen agenda ja lähtökohdat. Yksityismetsänomistajien metsän omistajien etuja pitää puolustaa hallituksessa vaikka niitä että muut päätökset sitten eivät mene eteenpäin ennen kuin sovitaan yhdestä. Olen itse asiassa hämmästynyt ettei Keskusta ajanut yksityismetsänomistajien etuja tarpeeksi ja tästä syystä Kokoomus sai ääniä myös keskustalaisäänestäjiltä .
Tuostaa MT:n tiedoista että leikkaus pöydällä olisi esitetty leikkauksia maataloustukeen en osaa sanoa mitään.
Aivan oikein Eemil, Ruotsi saa vain CAP tukea ja maksaa CAP tukea. Ruotsilla ei ole omia kansallisia maataloustukia kuten Suomella on neuvoteltu 141. Suosittelen Eemil lukemaan edes menneen MTK:n puheenjohtajan entisen ulkoministeri Heikki Haaviston muistelmat (Talonpojan muistelmat). Se kertoo paljon Suomen ja Ruotsin EU jäsenyysneuvotteluden eroista vuosina 1993–1994.
Kansallisella tuella ei ole mitään tekemistä Euroopan ulkopuolisessa kaupassa jossa ei sovelletan sisämarkkinoiden sääntöjä vaan WTO sääntöjä.
Vielä kerran Eemil, ei ole olemassa mitään Suomen sokerijuurikkaan tukea. On olemassa EU maataloustuet jossa otetaan huomioon sokerijuurikkaan tuotanto. Suomen kansallinen tuki (141) koskee Pohjois-Suomea erikseen ja eteläinen Suomi saa vain CAP tukea .Eemil sotkee EU:n sisäiset tuet ja EU:n vapaakauppasopimukset keskenään. Sokerintuotanto on osa EU:n sisäisiä tukia mutta ei ole osa EUn ulkopuolisia kauppasopimuksi.
Eemil, tuokin Frans Timmermansin vierailu tapahtui Nuuksion kansallispuistoon yhdessä komission puheenjohtaja Von der Leynin kanssa. Tässäkin pr-temppuna viedä nämä kaksi 30 kilometrin päähän Helsingin keskustasta läheiseen metsään. Kaikki tieää että 30 kilometrin päässä Helsingin keskustasta on jonkinalaista metsää. Nuuksio on luontokeskus josta pääsee tunnissa Helsingin keskustaan.
UPM:n hallitukessa istuvalla Björn Wahlroosilla oli hyvä edotus lauantaina Ykkösaamussa jossa hän ehdotti Finnairin koneen vuokrausta jolla voitaisiin lennättää Keski-Euroopan meppejä esim Pohjois-Suomeen jossa he voivat tutustua oikeaan metsään. Komppaan tässä kohtaa Wahlroosia.
Kun Timmermans osallistui vuonna 2021 vieraana Suuren valiokunnan vieraana niin kyseinen valiokunta ei saanut tässä taksonomia ja ennallistamisasiassa päätöstä ihan sen takia koska Marinin hallitus ei saanut siitä mitään yksimielistä päätöstä aikaiseksi.
Parasta olisi siirtyä vapaaseen markkinatalouteen.
Ongelma on se että kapitalistit ja sotilaallis-teollinen-kompleksi eivät koskaan anna moisen “virheen” tapahtua.
Poliitikkojen kannalta on ongelma jos mahdollisuus palkita uskollisia puolueen ytimen jäseniä ei voisikaan palkita enää “suojatyöpaikoilla” vaan joku heistä voisi joutua oikeisiin töihin.
Vapaa markkinatalous rajoittaisi liikaa kapitalistista toimintaa ja antaisi tietyissä asioissa lisää liikkumavaraa työtekijälle.
Todellinen painajainen siis.
On aika herätä, vetää kissa ja päästää herätyskello ulos.
.
Tässä on ristiriita .Vapaa markkinatalous tarkoittaisi seuraavia muutoksia;
1. Kaikki suorat yritystuet mukaan lukien maataloustuet pitäisi poistaa kokonaisuudessa ei vain yhden maan toimesta
2. Työmarkkinoita paikallinen sopiminen käyttöön ja yleissitovuus vapaaehtoiseksi (Tämä koskee nyt Suomea tässä kohtaa)
3. Väestön keskittäminen kasvu keskuksiin (Tämä koskee nyt Suomea tässä kohtaa)
4. Maatalouden uudelleen järjestely niin että pienet perhetilat pitäisi muuttaa kaupallisiksi konserneiksi i (Tämä koskee Suomea mutta myös eräitä muita Euroopan isoja maatalousmaita (Ranska, Alankomaat jne) tässä kohtaa.Ruotsi on tämän jo toteuttanut 1970-luvulla)
Isot kansantaloudet kuten Yhdysvallat, Saksa, Japani ja Ranska ovat jarruttaneet noita 4 uudistusta jo pitkään.
Jos kuuntelet Björn Wahlroosin näkemyksiä noista 4 uudistuksesta hän on samaa mieltä että isot G‑maat ovat vastustaneet noita 4 uudistusta jo 30 vuoden ajan.
R.S:“Ruotsi on tämän jo toteuttanut 1970-luvulla)”
Eikö Ruotsi ota vastaan EU:n maataloustukia ? Maksaa siis vain jäsenmaksut EU:iin.
Nyt 156.000 ihmistä matkustaa päivittäin töihin Helsinkiin Helsingin ulkopuolelta. Helsingissä on nyt n. 50.000 kohtuuhintaista (siis alihinnoiteltua), tuettua asuntoa, osa keskustassa. Näihin asuntoihin voi vielä lisäksi saada asumistukea. Muistetaan, että alihinnoiteltu ARA-asunto on eliniäinen, vaikka tulot muuttuisivat paljonkin. Helsingissä n. 50 % asuu yksin.
Markkinat, markkinahinnat voisivat hoitaa kaupungin asukasvalikoinnin, eikä kunnan verotarve tai hyväntekeväisyystahto, alihinnoitelluilla Ara-asunnoilla, tuetuilla asunnoilla.
Nyt on aika laittaa Helsingin 50.000 asuntoa myyntiin (asukkaille tai/ja muille) tai/ja kovan rahan vuokra-asunnoiksi
Helsinki järjestää vastaisuudessa yhdenvertaiset palvelut kaikille asukkaille.
Helsingissä on nykyisin omistusasuntoja lähes 68 prosenttia.
Minun asuin alueella on kovan rahan omistusasuntoja 21,6 % (tonttiomistuksista en tiedä).
Ihmisten elämistä/asumista on tuettava oikeudenmukaisesti, ei arpomalla.
HITAS-tuki on tulonsiirto veronmaksajilta keskiluokalle.
HITAS-asunnon arvonnan voittaja saa kotinsa satoja tuhansia euroja markkinahintoja halvemmalla. Lähes viidennes hitaksista oli mahdollisia sijoitusasuntoja.
Suomalainen saa itse valita asuinpaikkansa (sanoo perustuslaki), mutta se ei sano, että toisen veronmaksajan on se rahoitettava.
Jos halutaan vähentää alueiden eriarvoistumista, annetaan kaikille rahaa asumiseen, eikä vain joillekin.
Suomen bruttokansantuote (talouden suuruuden mittari) on n. 234 miljardia euroa, (42.340 €/hlö).
Vuonna 2021 bruttokansantuote asukasta kohti ohitti finanssikriisiä (v. 2008) edeltäneen tason.
Moni Euroopan maa toipui finanssikriisistä muutamassa vuodessa. Suomessa ei ole ollut talouskasvua, eikä investointeja. Hyvin koulutetut työntekijät ovat työskennelleet yrityksissä, joissa kehitystä ei ole tapahtunut 15 vuoteen.
Ennen finanssikriisiä Suomen talouskasvu oli viennin varassa, mutta viime vuosina kasvun veturina on ollut yksityinen kulutus. KIKY on tullut maksamaan työntekijöille jo 11,7 miljardia euroa.
Nyt kansalaisten ostovoima on romahtamassa, inflaation ja maltillisten palkankorotusten ja sopeutusten takia.
Suomalaisille palveluja ja tuotteitaan myyvät tulevat tämän huomaamaan.
Sosiaaliturva huolehtii köyhimpien palkansaajien perustoimeentulosta.
Esim. työntekijöiden, myyjien ja varastotyöntekijöiden, lähihoitajien ja sairaanhoitajien, varhaiskasvatuksen opettajien palkka on n. 2.500–3.000 euroa kuukaudessa. Palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 3 315 euroa vuonna 2021. N. 95.000 yli 50-vuotiasta työtöntä tarvitsee lyhytaikaisia täsmäkoulutuksia.
Miksi pitäisi olla kannattamatonta toimintaa tai toisten rahoilla tuettua toimintaa. Työntekijäpulassa työntekijät voisivat olla kannattavissa työpaikoissa, asiallisella palkalla.
Yhteiskunnan (valtio, kaupunki, hyvinvointialue) työpaikoissa tulisi olla asiallinen palkka ja asialliset työolot, jotta suuri määrä koulutettua osaajaa ei vaihtaisi toisille aloille.
Korkean jalostusasteen työpaikkoja tulisi saada kaikkialle Suomeen (raaka-aineille maastavientivero)
Kannattamatonta ei kannata tehdä Suomessa. Sen voi ostaa muualta tarvitsijoille.
THL:n mukaan ”ihmisarvoiseen elämään” tarvitaan yhdelle henkilölle
700 € + 800 € = 1.500 € (asunto 800 € tai asunto 400 €/auto 400 €)
On aiheellista muuttaa kaikki sosiaalituet henkilökohtaisiksi eduiksi.
Ja huolehtia verotus niin, että palkasta (mahdollisine tukineen) jää vähintään 1.500 € käteen / kk
Muistetaan, että takuueläke on eläkeikäisen perusturva. Sitä ei pidä sekoittaa työeläkkeeseen, joka karttuu työuran aikana ja työeläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöstä. Korotuksista puhuttaessa pitää sanoa, kummasta on kyse.
Jos nyt keksittäisiin, että Helsingin kaupunki tukee arpajaisissa pärjänneen asumista koko asunnon saajan elämän ajan tai antaa arpajaisissa voittaneelle satoja tuhansia euroja rahoituksen osaksi miljoona-asuntoon, niin
Olisiko tämä ”laillista”, oikeudenmukaista se ei tietenkään ole.
Onko mahdotonta ajatella, että vallan käyttäjä kykenisi oikeudenmukaiseen päätökseen rahan jaossa.
Lait hyvin tuntevalle Ara-asunto on myös perinnöllinen. Ennen kuin iäkäs asukas kärrätään vanhainkotiin, muuttaa nuori kirjansa asuntoon ja kas, hän saa asunnon käyhttööns’ä, oli kuinka varakas hyvänsä. Tämä on asia, johon pitäisi mielestäni puuttua.
Tässä skenaariossa säädät vain yhtä muuttujaa ja oletat, että kaikki muut pysyvät vakioina. Loppupelissä kuitenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Mitä tapahtuisi, jos kaikki lainan antaminen asuntokauppaan ja ‑tuotantoon lopetetaan, että kukaan ei saisi omistukseensa asuntoa, joka on maksettu toisten ansaitsemilla rahoilla. Onhan sekin asumisen “tukemista” vaikkakin yksityisen sektorin rahoilla.
On olemassa kymmeniä ja satoja muuttujia, jotka kaikki vaikuttavat asumiseen.
En näkisi realistisena, että asumista ei tuettaisi lainkaan. Epäilen, että siinä on kuitenkin tehty virhe että asumistuki on sidottu asumiskuluihin. Syntyy liian vahva kannustin asua yksin ja liian kalliisti. Epäilemättä vuokralla asuminen yksin maan kalleimmassa kaupungissa on kallista.
Minä muuttaisin systeemiä niin, että toimeentulotuki olisi vain väliaikainen. Niitä olisi jokaisella elämänsä aikana käytössään vain 12kpl. Oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan/vuorotteluvapaaseen olisi jokaisella 1kk per töissäolovuosi.
Sen jälkeen olisi peruspäiväraha ja asumislisä.
Esimerkiksi yksinasuvalle voidaan maksaa asumistukea omakotitalon hoitomenoihin 155–162e riippuen maakunnasta. Lisäksi asunnon korkomenoista 73% luetaan hyväksyttäväksi.
Tämä johtuu siitä, että aiemmin korkomenot oli verovähennettäviä ja tämä on jäänyt päivittämättä.
Lopettaisin eläkkeen saajan asumistuen, asumistuen ja korvaisin ne kaikille yhtenäisellä asumislisällä. Se voisi olla maksimissaan yksinasuvalla noin 200e-300e. Peruspäivärahaa voisi korottaa jonkin verran.
Yleensä nyrkkisääntö on, että asumiseen saa mennä enintään 1/3 tuloista.
Tuo olisi minusta se suuruusluokka, joka yhteiskunnan taholta pitäisi riittää asumistukeen. Jos joku haluaa muuttaa Varkauteen kimppakämpään ja käyttää rahansa muuhun, niin hänelle kuuluisi sama asumistuki kuin sille, joka haluaa käyttää asumiseen lähes kaikki tulonsa. Perusnarkkikin voisi ostaa sen 10–20ke asunnon ihan omaksi. Varallisuuskin jakautuisi tasaisemmin, kun tuettaisiin omistamista yhden mukaisesti koijaamojen vuokraliskuriluukkujen oheen.