Entä jos asumista ei tuettaisi lainkaan?

Kuvitelka­amme, ettei asum­ista tuet­taisi lainkaan, ei ali­hin­noitel­luil­la Ara-asun­noil­la eikä asum­istuel­la. Olisiko sel­l­ainen maail­ma mahdollinen?

Siir­tymä­vai­heessa tapah­tu­isi han­kalia asioi­ta, mut­ta kuvitelka­amme uut­ta tasapainotilaa.

Perushoita­jan palkoil­la ei pysty­isi elämään pääkaupunkiseudul­la. Olisiko siis pääkaupunkiseu­tu ilman hoito­henkilökun­taa, poli­ise­ja, siivoo­jia tai tarjoilijoita?

Ei olisi. Heille vain pitäisi mak­saa korkeam­paa palkkaa. Esimerkik­si siivoo­jia olisi vähem­män, kos­ka siiv­ot­taisi­in itse.

Pien­i­t­u­loiset asu­isi­vat radan­var­silähiöis­sä. Kan­takaupungis­sa asu­isi vain hyvä­tu­loisia tai muuten rikkai­ta. Näin on esimerkik­si Pari­i­sis­sa. Seg­re­gaa­tio olisi suur­ta ja kehyskun­nat sekä Van­taa köyhiä.

Korkeam­mat palkat hätistäi­sivät osa työ­paikoista pois Helsingistä. Osa siir­ty­isi esimerkik­si Tallinnaan, osa muualle Suomeen ja osa lopetet­taisi­in kan­nat­ta­mat­tom­i­na. Suomen alue­poli­it­ti­nen tas­apaino olisi väestöä ajatellen tasaisem­pi, vaan ei ehkä tulo­ja ajatellen.

Moni palvelu­alo­jen työ­paik­ka menisi, kos­ka asi­akkaat eivät suos­tu mak­samaan palvelus­ta kohon­nei­den palkko­jen takia enem­pää, vaan siir­tyvät itsepalveluun.

Kun pieni­palkkaiset ja työt­tömät muut­taisi­vat pois, hei­dän asun­ton­sa vapau­tu­isi­vat niille, joil­la on varaa niistä mak­saa. Asun­to­jen hin­nat ja vuokrat oli­si­vat vähän alem­pia. Korkean jalostusas­teen työ­paikko­ja keskit­ty­isi lisää Helsin­gin seudulle. Häviäjiä oli­si­vat esimerkik­si Tam­pere, joka on päässyt vauhti­in Helsinkiä edullisem­man asumisen ansios­ta. Moni tam­pere­lainen muut­taisi Helsinki­in, kos­ka järkevän hin­taisia asun­to­ja olisi taas saatavilla.

Ennen sosi­aal­i­tur­vas­sa, esimerkik­si työt­tömyysko­r­vauk­sis­sa oli kalli­in paikan lisät. Nyt asum­is­tu­ki kor­vaa osin tätä. Jos asum­is­tu­ki vain pois­tet­taisi­in, työt­tömät jou­tu­isi­vat muut­ta­maan jon­nekin kauas työ­paikoista. Näin vapau­tu­isi asun­to­ja työssä oleville, jol­loin talous vähän kohenisi, mut­ta työt­tömät eivät kaukana työ­paikoista juuri työllistyisi.

Tulota­so Helsingis­sä nousisi edelleen.

Veroaste lask­isi, kun asum­is­tukea ei tarvit­sisi rahoit­taa, mut­ta nousisi taas, kos­ka esimerkik­si sote tulisi kalli­im­mak­si. Pien­impiä eläkkeistä pitäisi toisaal­ta nos­taa, kos­ka taku­ueläk­keestä ei pysty mak­samaan vuokraa. Asum­is­tu­ki on olen­nainen osa pien­tä eläket­tä saa­van toimeentulossa.

Nuoret oli­vat kuin Jeesus eli asu­isi­vat van­hempi­en­sa hoteis­sa 30-vuo­ti­aik­si. Syn­tyvyys lask­isi edelleen.

Lop­putu­los ei ehkä olisi huonom­pi – riip­puu vähän siitä kenen mielestä – mut­ta siir­tymä­vai­he olisi todel­la vaikea.

80 vastausta artikkeliin “Entä jos asumista ei tuettaisi lainkaan?”

  1. Ker­rankin järkevää speku­loin­tia tääl­lä. Tuki­ais­ten alasajo alen­taisi hin­to­ja ja vuokria keskus­tas­sa ja paran­taisi asumisen mah­dol­lisuuk­sia työssäkäyvälle väestölle, keskilu­ok­ka mukaan lukien.
    Tämä olisi oikeudenmukaisinta.
    Lisäk­si asum­istuen lakkaut­tamisel­la olisi laa­jem­pia posi­ti­ivisia dynaamisia vaiku­tuk­sia yhteiskun­taan ja talouteen.

  2. Mitäs jos pääo­mat­u­lo­ja verotet­taisi­in pro­gres­si­ivis­es­ti muiden tulo­jen rin­nal­la? Yksi­ty­ishenkilöt voisi­vat tar­jo­ta asun­to­ja vuokralle halvem­mal­la kuin suuryri­tyk­set, ja tämä painaisi vähitellen vuokria alas. Ja, kas, asum­is­tukea ei tarvit­taisikaan, ja sekin keski­t­u­lois­t­en piilovero­tus voitaisi­in poistaa.

    (Kyl­lä, vähempit­u­lois­t­en asum­is­tu­ki on keski­t­u­lois­t­en piilovero­tus­ta: samal­la kun verot nousee kovaa vauh­tia, myös tuet tip­puu, lop­ul­ta yksi euro tulo­ja lisää on vain sent­te­jä lisää pussissa.)

    1. Tämä on aivan kum­malli­nen näke­mys. Vuokranan­ta­ji­na toimi­vat yksi­ty­ishenkilöt ovat yleen­sä työssäkäyviä tai vähin­tään eläk­keen­saa­jia. Jos vuokratuo­ton vero­tus nousisi 30 pros­en­tista tyyp­il­lisen mar­gin­aaliv­eron piiri­in eli 50–60 pros­ent­ti­in, mil­lä logi­ikalla vuokrat lask­i­si­vat? Yri­tys­ten vero­tus taas on ihan toinen kysymys.

      1. Niin­pä! Näk­isin että pääo­mat­uloveron nos­to aiheut­taisi ain­oas­taan siir­tymän rahas­toi­hin ja vaku­u­tuskuori­in, joista tarvit­see mak­saa vero vas­ta kun sijoi­tus myy­dään. Vuosit­taista osinkoa tai vuokrat­u­loa ei kukaan enää haluaisi.

      2. “Niin­pä! Näk­isin että pääo­mat­uloveron nos­to aiheut­taisi ain­oas­taan siir­tymän rahas­toi­hin ja vaku­u­tuskuori­in, joista tarvit­see mak­saa vero vas­ta kun sijoi­tus myy­dään. Vuosit­taista osinkoa tai vuokrat­u­loa ei kukaan enää haluaisi.”

        Noin­han se asum­istues­sakin menee. Tuloina ei huomioi­da rahas­to-omis­tuk­sia, jos ne eivät ole ns. tuot­to-osuuk­sia, jot­ka mak­sa­vat koron kaltaista tuloa vuosit­tain. Arvon­nousu ei ole Suomen tulope­rus­taisess­sa sosi­aal­i­tur­vas­sa tulo lainkaan. Saa olla vaik­ka miljoonien rahas­to-omis­tuk­set tai vaku­u­tuskuoret, niin pääo­mat­u­lo on niistä puh­das 0 kun asi­aa tarkastel­laan sosi­aal­i­tur­valain­säädän­nön mukaan, jota Kela soveltaa.

  3. Kyl­lä kai maail­mas­sa on aika mon­ta maa­ta, jos­sa asum­ista ei tue­ta. Eikö löy­dy suun­nilleen Suomea vas­taavaa, niin että ei tarvit­sisi arvail­la? Ainakaan lop­putule­maa, siir­tymis­vai­he voi olla vähän eri juttu.

  4. “Pien­i­t­u­loiset asu­isi­vat radan­var­silähiöis­sä. Kan­takaupungis­sa asu­isi vain hyvä­tu­loisia tai muuten rikkai­ta. Näin on esimerkik­si Pari­i­sis­sa. Seg­re­gaa­tio olisi suur­ta ja kehyskun­nat ja Van­taa köyhiä”

    Pien­i­t­u­loiset asu­vat jo nyt enim­mäk­seen lähiöis­sä ja muu­ta­maa poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta vain suu­rit­u­loisia asuu kan­takaupungis­sa. Suurin osa pk-seudun asukkaista asuu lähiöis­sä muutenkin, ja valin­nan­varaa on tosi­aan eri­ta­soi­sista lähiöistä. Helsin­gin seu­tu ei myöskään ole läh­eskään niin iso kuin Pari­isi että saman­laista tun­gos­ta ei synnyt. 

    Radan­var­si on ihan kelpo paikak asua jos työ­paik­ka on radan var­rel­la, mut­ta rato­ja saisi olla enem­män, varsinkin kan­takaupun­gin päässä. Helsingistä puut­tuu yhä metro- tai lähi­ju­nal­in­ja joka hoitaisi työ­matkali­iken­teen Meilah­den sairaalaan. Pikaraiti­otie Pasi­las­ta sinne olisi vähim­mäis­vaa­timus. Olkoot vaik­ka Keskus­puis­tos­ta joudut­taisi­in kaata­maan puita. 

    Van­taa ja Helsin­ki pitäisi yhdis­tää toisaal­ta Van­taal­la on myös ihan mukavia keskilu­okkaisten asuinaluei­ta ja työ­paikko­ja omas­ta takaa myös muille kuin varas­to­du­unareille eli eiköhän Van­taa pär­jää jatkos­sakin omillaan. 

    Miten oikein asut­ti­in ennen­van­haan kun asum­is­tukea eivät saa­neet muut kuin opiskelijat?

    1. “Miten oikein asut­ti­in ennen­van­haan kun asum­is­tukea eivät saa­neet muut kuin opiskelijat?”

      Ainakin sil­loin asun­nois­sa asui selvästi enem­män ihmisiä keskimäärin. Pariskun­tien kan­nat­ti asua yhdessä ja yksi­na­su­vien kan­nat­ti parem­min par­i­u­tua. Nyt par­i­u­tu­mal­la menet­tää herkästi asum­istuen, mikä voi olla yksi Suomen eri­tyisen alhaisen syn­tyvyy­den osasy­istä. Yksin asu­vien määrä on kas­vanut lisään­tymiskykyikäis­ten joukos­sa samaan aikaan kuin asum­istuen menotkin ovat kas­va­neet. Sil­loin kun asum­is­tukea sai paljon harvem­pi, asut­ti­in enem­män yhdessä.

    2. Rain­er, kan­takaupungis­sa asuu täl­lä het­kel­lä kak­si ääripäätä: he joil­la on siihen varaa ja he, joiden asumisen rahoit­taa Kela. Esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa on huo­mat­ta­van vähän ns. kovan rahan asuntoja. 

      Per­in­teisel­lä alem­mal­la keskilu­okalla ei ole enää varaa kan­takaupunki­in. Rikkail­la ja köy­hillä on.

    3. “Miten oikein asut­ti­in ennen­van­haan kun asum­is­tukea eivät saa­neet muut kuin opiskelijat?”

      Asum­is­tu­ki on tul­lut vuon­na 1972, joten har­val­la pal­stan seu­raa­jal­la muis­tiku­via ajas­ta. Mut­ta help­po sanoa, että ahtaammin. 

      Ja tilanne siihen aikaan oli eri kos­ka Helsin­gin väk­iluku oli paljon pienem­pi. Punavuori oli hal­vahko työläiskaupun­gin osa. Helsin­gin kasvu ja suomen vauras­tu­mi­nen ajaa tilanteen siihen, että keski­t­u­loisen on vaikea asun­toa han­kkia kan­takaupungista. Mut­ta mik­si pitäisi? Pieni osa väestä on siel­lä muutenkaan.

      Eri­lais­ten tukien tuu­naami­nen sinne tänne on vaikeaa kos­ka kun yhdestä paikas­ta tökkää niin toises­sa paikas­sa tapah­tuu jotain.

      Jos asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in tai pienen­net­täisi­in niin yksi arvaus jon­ka tek­isin on se, että harkin­nan­varais­ten toimeen­tu­lo­tukien määrä kasvaisi. 

      Tuki jär­jestelmän uud­is­t­a­mi­nen pitäis tehdä kokon­aisuute­na. Ja se ei var­maan yhdessä vaa­likaudessa meni maaliin.

    4. Minä olen miet­tinyt, että pitäisi olla lähi­ju­na-oikaisu Käpylästä Huopalah­teen, joko tun­nelis­sa tai osit­tain nyky­istä rat­api­haa käyt­täen ja sit­ten vähän keskus­pois­ton läpi. Tämä aut­taisi esimerkik­si Oulunkylästä Otaniemeen kulkua, mihin uusi Etana­jok­eri ei auta *yhtään*, hidas­taa jopa. (Autol­la Kehä‑1: 20min, 550: 41min, raide­jok­eri oletet­tavasti 45min, juna+metro: 46min, suuri osa ajas­ta hukkaan läh­estyessä päärautatiease­maa ja sieltä metrolle pitkän matkan kävellen.)

      Täöl­löin Huopalahdes­ta voisi taas olla yhteys Meilahteen.

    5. Ran­skankielessä on oma sana nimeltään Ban­lieue joka tarkoit­taa esikaupunkia. Ääripäässä on Clichy-sous-Bois esikaupun­ki jos­sa asuu pien­tu­loisia ja Neuil­ly-sur-Seine esikaupun­ki jos­sa asuu rikkai­ta. Keskilu­ok­ka asuu näi­den välis­sä esimerkik­si jos ote­taan Helsin­ki esimerkkinä on Kon­tu­la köy­hien Ban­lieue ja Laa­jasa­lon Jol­las on rikkaiden Ban­lieue ja keskilu­okan Ban­lieue on Itäkeskuk­sen ympäristö. Tämä kehi­tys on jo todel­lista Helsingis­sä mut­ta ei ihan Espoos­sa jos­sa on raken­net­tu asuinaluei­ta yhteen

    6. Van­taan ja Helsin­gin yhdis­tämi­nen aut­taa poli­it­tis­es­ti kokoomus­ta esimerkik­si kun­tavaaleis­sa. Nyt SDP :llä on vah­va ote Van­taan kun­tapoli­ti­ikas­sa. Van­taan vel­ka on kun­ta tasol­la yhtä iso kuin maa tasolle on Ital­ian vel­ka joten ottaako Helsin­ki Van­taan velat niskaansa?

  5. “Perushoita­jan palkoil­la ei pysty­isi elämään pääkaupunkiseudul­la. Olisiko siis pääkaupunkiseu­tu ilman hoito­henkilökun­taa, poli­ise­ja, siivoo­jia tai tarjoilijoita?

    Ei olisi. Heille vain pitäisi mak­saa korkeam­paa palkkaa. Esimerkik­si siivoo­jia olisi vähem­män, kos­ka siiv­ot­taisi­in itse.”

    Tuskin kävisi noinkaan. Toden­näköisin seu­raus olisi se, että asum­isväljyys kutis­tu­isi. Asum­is­tu­ki on ennen kaikkea yksi­na­sumisen tuki. Ilman asum­is­tukea nuoret asu­isi­vat pidem­pään van­hempi­en­sa kanssa ja eri­laisia kakkosasun­to­ja olisi vähem­män (lasken tässä myös kakkosasun­non 500 €/k työa­sun­tovähen­nyk­sen asum­istuek­si). Sil­loin väki asu­isi pienem­mässä neliömäärässä per asukas, ja asun­tomarkki­noiden vuokrata­sot rom­ah­taisi­vat, kunnes kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apaino löy­ty­isi taas. Asum­is­tu­ki val­uu ennen kaikkea neliöi­hin. Tuki mah­dol­lis­taa asumisen suurem­mis­sa neliöis­sä kuin mis­sä moni muuten asuisi.

    Ilman merkit­tävää asum­is­tukea ole­vis­sa yhteiskun­nis­sa sekä solu­a­sum­i­nen että suku­jen yhdessä asum­i­nen on yleisem­pää. Suomes­sa varsin har­va 19-vuo­tias asuu enää van­hempi­en­sa luona, vaik­ka asun­nos­sa olisi tilaa, kos­ka opin­to­tu­ki on niin paljon huonom­pi, jos asuu van­hempi­en­sa luona. Joskus kävin solu­a­sun­to­las­sa, mis­sä oli yksi asukas. Kaik­ki muut asui­v­at siel­lä vain sik­si, että käteen jäi parem­min rahaa, jos oli kir­joil­la vuokra-asun­nos­sa + sai yksi­na­su­van opin­totuen vaik­ka täl­löin vuokrakin piti mak­saa — kuin jos oli kir­joil­la kotona van­hempi­en luona ja sai van­hempi­en luona ole­van min­iopin­totuen. Kotona van­hempi­en luona oma­l­la tai van­hempi­en kus­tan­nuk­sel­la asu­vien henkilöi­den opin­totuen huo­nous val­tion lasku­un yksin asu­vi­in näh­den on yksi suo­ma­laisen jär­jestelmän kum­malli­sista val­tion meno­ja lisäävistä kannustinloukuista.

  6. Kun tekoä­ly uhkaa jo valkokaulustyötä, niin aika outoa olisi jos hal­li­tus alka­isikin omin toimin vähen­tämään kaikkia työ­paikko­ja. Palkat eivät todel­lakaan nouse kor­vaa­maan asum­is­tukea. Asun­not ovat niin iso­jen ja rikkaiden pelurei­den hal­lus­sa, että ei niiden tarvitse tiput­taa vuokria merkit­tävästi. Lisä­menot asumiseen rom­ah­dut­taa sit­ten muun kysyn­nän ja hävit­tää työ­paikat. Suurten ikälu­okkien jät­tämät asun­notkin menee samoille, kun per­in­tövero saa ihmiset myymään eikä pistämään vuokralle. Ja kos­ka Ruotsin demar­itkin ovat enem­män oikeal­la kuin Suomen oikeis­to, niin kansankap­i­tal­is­mi ei tääl­lä uhkaa omis­tuk­sen keskittymistä.

  7. Pien­i­t­u­loiset eläkeläisetkin jou­tu­isi­vat muut­ta­maan muualle. Heiltäkin vapau­tu­isi paljon asun­to­ja niitä työn takia tarvitseville.

    1. Kuitenkin täl­läi­nen Met­sävähen­nys on ole­mas­sa ja sitä muun muas­sa met­säy­htiöt kehot­ta­vat käyt­tämään ja myös pankit aut­ta­vat joten tässäkin met­sän­myyn­nis­sä voidaan käyt­tää lail­lis­tet­tu­ja vähennyksiä

      1. Met­sävähen­nys on ole­mas­sa sik­si, kos­ka met­sää hakates­sa met­sän arvo las­kee. Kan­nat­taisiko muka tilanne, että ostat esim 20 000 eurol­la met­sä­pal­stan ja hakkaat siitä 10 000 eurol­la pui­ta pois. Pal­stan arvo las­kee 10 000 eurol­la samal­la kun mak­sat 3 000 euroa vero­ja puun­myyn­nistä. Jäisit siis tap­pi­olle 3 000 euroa ilman metsävähennystä.

  8. Ihmiset asu­isi­vat use­am­min kimp­pakämp­is­sä tai edes kämp­pik­sen kanssa — tai per­heen­jäse­nen tai suku­laisen. Vähen­täisikö se masen­nus­ta ja monia mui­ta ongelmia?
    Sik­si myös use­ampi mah­tu­isi asumaan Helsinki­in ja hin­nat ja vuokrat kohtuullistuisivat.

    Silti kaavoitus­ta pitäisi lisätä niin, että sitäkin use­ampi mah­tu­isi Helsinki­in ja hin­nat ja vuokrat kohtu­ullis­tu­isi­vat vieläkin enemmän.

  9. Eikös aika mon­es­sa kalli­is­sa suurkaupungis­sa har­raste­ta myös työssäkäyvien aikuis­ten kimppakämppiä?

    En kyl­lä tiedä lev­iäisikö tuo käytän­tö Suomeen jos asumisen tuet pois­tet­taisi­in. Kimp­pakämp­päsys­teemit käyvät nopeasti aika vaikeik­si, jos sosi­aal­i­tur­van perusyk­sikkö on talous eikä yksilö.

    1. ”Kimp­pakämp­päsys­teemit käyvät nopeasti aika vaikeik­si, jos sosi­aal­i­tur­van perusyk­sikkö on talous eikä yksilö.”

      Kier­outunut lähtöko­h­ta, kos­ka oikeas­t­aan­han koko asum­is­tu­ki ja miuu muu sosi­aal­i­tur­vahim­meli pitäisi pan­na matokuurille. 

      Yksinker­taisu­udessa min­ua miel­lyt­täisi seu­raa­va malli: kela/sossu lopete­taan, mielivalta/tarveharkinta pois, kaikille sama minim­i­tili ja työn­vieroksu­jien suut säkkiä myöten. Perus­tu­lo voisi olla esim 500€ täysikäistä kohti, joka työssäkäyvältä enim­mäk­seen verote­taan pois. Asumiset sun muut täy­ty­isi kunkin mitoit­taa siten, että niihin on varaa. Oma yksi­tyi­nen asun­to ei ole mikään ihmisoikeus.

  10. Ilman asum­is­tukiea “Asun­to­jen hin­nat ja vuokrat oli­si­vat vähän alem­pia.”. “Moni tam­pere­lainen muut­taisi Helsinki­in, kos­ka järkevän hin­taisia asun­to­ja olisi taas saatavilla.”
    Hyvä, että joku (muukin kuin Amos Aho­la) uskaltaa tode­ta että asum­is­tu­ki nos­taa asumisen hin­taa. Keskiver­toekon­o­mistit ovat luke­nee VAT­Tin selvi­tyk­set huoli­mat­tomasti (tai medi­an otsikoista) ja tois­tel­e­vat virheel­listä väitet­tä ‚että asum­is­tu­ki ei vaiku­ta asumisen hintaan.

    1. Amos Aho­la on kyl­lä pääsään­töis­es­ti väärässä. Kos­ka asum­is­tu­ki ei käytän­nössä riipu asun­non vuokras­ta, se nos­taa vuokria vain samal­la mekanis­mil­la kuin palkanko­ro­tuk­set tai työt­tömyys­tur­van koro­tus. Jos työt­tömät karkote­taan kauas työ­paikoista tur­val­lis­es­ti työt­tömik­si, asun­to­jen kysyn­tä las­kee ja hin­nat laske­vat mar­gin­aalis­es­ti Helsingis­sä jha nou­se­vat siel­lä jos­sakin, kaukana työpaikoista.

      1. Jään erim­ielisek­si tuos­ta. Asum­is­tu­ki verote­taan pois toisilta->se ei lisää yhteen­las­ket­tu­ja käytet­tävis­sä ole­via rahavaroja->ei nos­ta asumisen hin­taa tuol­la mekanis­mil­la. Sen­si­jaan asum­is­tu­ki kannustaa:
        * nuor­ta muut­ta­maan pois van­hempi­en luo­ta omaan asun­toon eikä mihinkään vähim­mäsasum­is­meno­jen alle jäävään solu­a­sun­toon, vaan ihan kun­non yksiöön
        * nuor­ta­paria pitämään omat eril­liset käm­pät kun vai­h­toe­htona olisi muut­taa yhteen
        Veikkaan, että asumisen hin­ta on hyvin herkkä tälle “neliöi­den kulu­tuk­selle” ->nos­taa asumisen hin­taa ihan merkittävästi.

      2. “Kos­ka asum­is­tu­ki ei käytän­nössä riipu asun­non vuokras­ta, se nos­taa vuokria vain samal­la mekanis­mil­la kuin palkanko­ro­tuk­set tai työt­tömyys­tur­van koro­tus. Jos työt­tömät karkote­taan kauas työ­paikoista tur­val­lis­es­ti työt­tömik­si, asun­to­jen kysyn­tä las­kee ja hin­nat laske­vat mar­gin­aalis­es­ti Helsingis­sä jha nou­se­vat siel­lä jos­sakin, kaukana työpaikoista.”

        Olen samaa mieltä siitä, että asum­istuen mekanis­mi on sama kuin palkanko­ro­tuk­sil­la tai työt­tömyys­tur­van koro­tuk­sil­la. Sekä korkeampi palk­ka että asum­is­tu­ki lisää käytet­tävis­sä ole­via kokon­ais­tu­lo­ja, jot­ka osa sit­ten käyt­tää isom­mas­sa tai kalli­im­mas­sa asun­nos­sa asumiseen — ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja olisi vähem­män. Moni asuu niin isos­sa asun­nos­sa, johon asun­non vai­h­to­hetkel­lä on ollut juuri ja juuri riit­tävät kokon­ais­tu­lot, jos­sa arvios­sa asum­is­tu­ki on yksi tulo muiden tulo­jen rin­nal­la. Jos asum­is­tu­ki olisi merkit­tävästi pienem­pi, siitä tuskin seu­raisi mitään suur­ta muut­toli­iket­tä kasvukeskuk­sista kauem­mas, vaan tiivistyväm­pää asumista.

  11. Kir­joi­tus vaikut­taa lähtevän siitä ole­tuk­ses­ta, että muual­la Suomes­sa on kym­men­tuhat­päi­nen korkeastik­oulutet­tu­jen joukko, jon­ka polt­ta­va haave Helsingis­sä asumis­es­ta riis­tetään kalli­in asumisen toimes­ta. Köy­hät pois keskus­tas­ta ja diplo­mi-insinöörit, plas­ti­ikkakirur­git, graafiset suun­nit­teli­jat ja koko eli­it­ti jonot­taa vapau­tu­via ara-asun­to­ja alen­net­tuun markki­nahin­taan. Mut­ta entäs jos kukaan ei ilmestykkään Pikku-Villen syn­tymäpäiväjuhlille? Voisiko olla, että kallis asum­i­nen ei olekkaan primääri­nen syy olla muut­ta­mat­ta Helsinkiin?

    Tutkit­taes­sa vetovoimaa Helsin­ki ei kolkut­tele suo­ma­laiskaupunkien kärkipäätä. Kaupun­ki ei kehi­ty mainit­tavin harp­pauksin (Iisak­ki Gar­den, näivet­tyvä keskus­ta, luhis­tu­va sairaan­hoitosek­tori, Var­ti­ainen palka­n­mak­sun taku­umiehenä jne.). Suurkaupun­gin hyö­tyjä ei vielä ole mut­ta hai­tat alka­vat real­isoitua. Jengiy­tymi­nen, koulu­jen eriy­tymi­nen, ghettoutuminen…

    Korona tar­josi mah­ta­van ihmisko­keen. Etätöis­sä tai ker­ran viikos­sa toimis­tol­la käy­dessä asumisen sijain­ti menet­ti merk­i­tys­tä. Ihmiset äänes­tivät jaloil­laan ja opiske­li­joista ja tyre­htyneestä maa­han­muu­tos­ta siiv­o­tut luvut ker­to­vat että Tam­pere kasvoi, Helsin­ki supis­tui. Muun kulu­tuk­sen tyre­htyessä asumisen hin­ta ei vaikut­taisi olleen tärkein tek­i­jä muut­taa pois Helsingistä. 

    Tot­ta kai tuli­joitakin olisi. Val­tion­hallinnon sidos­ryh­mät, mon­en alan kon­sul­tit ja Helsingis­sä suuret niche-alat vaa­ti­vat kyynär­päi­den hieromista kaltais­ten­sa kanssa, mut­ta yhä kas­vavalle osalle Helsin­ki-Van­taa­ta lähem­mäs ei tarvitse tul­la tavoiteltaes­sa suurem­pia kalo­ja Helsin­gin eteläpuolelta. On myös hyvä huo­ma­ta että lask­i­si­vat ne asun­to­jen hin­nat myös muiden kaupunkien keskus­tois­sa. Ja niis­sä voisi asua par­turin tai tar­joil­i­jan pal­ka­lla, jol­loin paine palvelu­iden näivet­tymiseen ei olisi yhtä val­ta­va kuin Helsingissä.

  12. Toden­näköis­es­ti eri­laiset kimp­pakäm­pät ja solu­a­sun­not yleisty­i­sivät jos asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in. Yksin asuville luul­tavasti aika help­po sopeu­tua mut­ta lap­siper­heille tilanne voisi olla ongelmallinen.

    1. Nykyi­nen asum­is­tu­ki on ehdoil­taan ennen kaikkea yksi­na­su­vien ja osin yksin­huolta­jien tuki. Lap­siper­heistä hyvin har­va saa asum­is­tukea. Eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea eivät saa pien­ten las­ten lap­siper­heet. Yleistä asum­is­tukea saa 391 315 ruokakun­taa. Näistä yksin­huolta­jakoti­talouk­sia on 58 953 ja kah­den huolta­jan per­heitä vain 24 398. Per­hei­den kokon­ais­määrät menevät toisin päin eli kah­den huolta­jan per­heitä on enem­män kuin yksinhuoltajakotitalouksia.

      Siitä ei ole tietoa, moniko asum­istuen yksin­huolta­jakoti­talouk­sista on tai ei ole oikeasti yksin­huolta­jia. Asum­istues­sa on merkit­tävä kan­nustin­loukku yksin­huolta­jien kannal­ta yhdessä asumiseen, kun asum­is­tu­ki, jota muuten saa usei­ta tuhan­sia euro­ja vuodessa, voisi men­nä yhdessä asues­sa nollaan.

  13. Enpä tiedä, julka­istaanko tätä, sil­lä aion arvostel­la taas ker­ran vihreää politiikkaa.

    Väyry­nen on arvostel­lut monia poli­it­tisia päätök­siä siitä, että ne ovat kiihdyt­täneet kaupungis­tu­mista ja tiedän, mitä blo­gisti ajat­telee hänestä. En itsekään pidä Väyry­sen nyky­i­sistä kom­menteista Ukrainan sodas­ta, mut­ta se vaiku­ta siihen, että on asioi­ta, joista olen edelleen myös samaa mieltä hänen kanssaan.

    Kalleuslu­ok­i­tuk­set ja nykyisel­lään vielä asum­is­tu­ki ovat juuri sel­l­aisia toimia, joil­la muut­toli­iket­tä on kiihdytet­ty. Ehkä se on ollut jopa hyvä maaseudun asu­jille, joil­ta maat­alouden voimakas tuot­tavu­u­den nousu on vienyt työt siel­lä, mut­ta ekol­o­gis­es­ti tässä on ongel­ma: melkoinen määrä asumuk­sia ja infraa on jäänyt käyt­tämät­tömik­si kesken elinkaaren­sa ja samal­la on kalli­il­la ja luon­non­va­ro­ja tuh­lat­en raken­net­tu uut­ta kasvukeskuk­si­in ja varsinkin pk-seudulle. Arve­len, ettei ainakaan Linko­la olisi pitänyt tätä kehi­tys­tä kovin luon­toys­täväl­lisenä. Voimakas muut­toli­ike aiheut­ti myös sosi­aal­isia ongelmia.

    Asioil­la on puolen­sa ja toisena.

    Kun noinkin laa­jastikäytet­tyä jär­jestelmää lähde­tään aja­maan alas, se pitäisi tehdä por­tait­tain ja ajan kanssa. Har­va säästöistä meuhkaa­ja tun­tuu käsit­tävän, että raha kiertää yhteiskun­nas­sa ja äkil­liset muu­tok­set sen reit­eis­sä tup­paa­vat aiheut­ta­maan ongelmia paikkoi­hin, joi­hin mon­etkaan eivät tajua muu­tosten vaikut­ta­van. Myös eläkey­htiöt ja vaku­u­tus­laitok­set ovat sijoit­ta­neet asun­toi­hin, samoin poli­it­tiset jär­jestöt, sijoi­tus­ra­has­tot ja säätiöt. Raken­nusy­htiöt ovat laske­neet tuot­ton­sa val­lit­se­van vuokrata­son ja (sijoi­tusasun­to­jen) myyn­ti­hin­to­jen mukaan ja jos yhtäkkiä asum­istuen pois­tamisen seu­rauk­se­na ne laske­vatkin reip­paasti, eivät fir­mat pystykään mak­samaan velko­jaan ja sit­ten on käsis­sä jo luottokriisikin.

    Muu­tok­set tulisi olla ennakoitavia kaikille toim­i­joille siten, että heil­lä on riit­tävästi aikaa jär­jestää asiansa toisin ja hin­tata­so­jen muu­tok­set oli­si­vat hillit­tyjä. Sil­loin tietenkin myös säästö­vaiku­tus tulee hitaasti. Por­ras­tus pitäisi myös olla sel­l­ainen, että ensin tuet pois­te­taan uusil­ta tietys­tä vuodes­ta eteen­päin valmis­tuvil­ta asun­noil­ta, jol­loin pois­to ei vaikut­taisi nyt rak­en­teille ole­vi­in. Muil­ta sit­ten voitaisi­in pikkuhil­jaa pienen­nel­lä niin, ettei mitään dra­maat­tisia rom­ah­duk­sia mis­sään synny.

    Ne, jot­ka halu­a­vat hoitaa talout­ta Chicagon poikien shokkit­er­api­al­la, menkööt Venäjälle kat­so­maan, mitä siitä seuraa.

    Muutenkin jär­jet­tömyyk­siä olisi nyt syytä vält­tää. Suomen ongel­ma ei ole julkisen sek­torin koko, vaan liian mata­la talouskasvu, eikä itse itsen­sä mak­savaa talouskasvua saa­da mil­lään työt­tömien pakkotöil­lä, vaan osaamisel­la ja ammat­ti­taidol­la, eikä se tosi­aan tapah­du het­kessä. Maa­han­muu­tol­lakaan se tuskin kovin nopeasti onnis­tuu, jos koskaan, vaik­ka siitä jonkin ver­ran apua voikin olla.

    Kokoomus sai vaalivoit­ton­sa melkoisel­la vaalipro­pa­gan­dal­la, jon­ka kai aika moni otti tosis­saan, kuten perus­suo­ma­lais­tenkin puheet. Kuitenkin se, mitä Marin sanoi, tulee melko var­masti ole­maan lähempänä toteu­tu­vaa reaal­i­todel­lisu­ut­ta. Hän ei liet­sonut pani­ikkia, joten ei saanut niin paljon puolueelleen sit­ten ääniäkään.

    Se on tot­ta, että jonkin ver­ran meno­jan kasvua on syytä supis­taa, ettei uhkaa­va korko­taak­ka kas­va kovin suurek­si, mut­ta paljon, paljon tärkeäm­pää olisi saa­da aikaan kasvua, sil­lä säästämäl­lä jäämme vain entistä kauem­mas taakse muista Pohjoismaista.

    Vuosikym­menten type­r­yys tulee mak­samaan meille nyt paljon. Tyh­myyk­sil­lä on aina hin­tansa, vaik­ka ne sit­ten mak­saisikin jotkut muut kuin tyh­myyk­siä tehneet.

    1. Toki kai tun­nu­s­tat että Keskus­ta ja Väyry­nen on ollut hal­li­tus­vas­tu­us­sa niis­säkin hal­li­tuk­sis­sa jot­ka ovat Väyry­sen kri­ti­ik­istä huoli­mat­ta kiihdyt­tänyt kaupungis­tu­mista. Voidaankin kysyä mikä olisi ollut vai­h­toe­hto etenkin 1970-luvul­la? Muut­to Ruot­si­in vai muut­to etelään? Väyry­nen visioi tosin vuon­na 1983 Helsin­gin Sanomis­sa luon­non­mukaises­ta tietoy­hteiskun­nas­ta jos­sa oli visiona muun muas­sa val­tion­hallinnon hajaut­ta­mi­nen maakun­ti­in . Voidaan toki kysyä mik­si tämäkin suun­nitel­ma jota Kepu ajoi noin 40 ei ole toteu­tunut vaik­ka Kepu on ollut hal­li­tuk­ses­sa vuodes­ta 1983 vuo­teen 2023 yhteenä 9 ker­taa hal­li­tuk­ses­sa. Soin­in­vaara itsekin on aikoinaan 1970-luvul­la haaveil­lut Väyry­sen ja Kepun hajaut­tamisen mallista mut­ta Soin­in­vaara ymmärtää tosi asi­at kun kehi­tys kehit­tyy ja Suo­mi muut­tuu ja kan­sain­välistyy. Kan­sain­vä­li­nen espat­tiy­hteisö ei yksinker­tais­es­ti halua halua maaseudul­la joten työvoiman huokut­ta­mi­nen Suomeen toimii vain kun työtä ja yrit­täjyyt­tä keskit­tyy kaupunkei­hin. Men­emäl­lä piiloon met­sään ei toimi.

      1. Toki myön­nän, että Vihrei­den poli­ti­ikan tavoite riip­pumat­ta siitä, onko Väyry­nen hei­dän kanssaan samas­sa hal­li­tuk­ses­sa vai ei, näyt­tää ole­van hävit­tää elämän­tapo­ja ja kult­tuure­ja, kunnes ne voi julis­taa uhanalaisik­si ja alkaa suo­jel­la niitä. Sil­loin siihen pait­si voi, myös velvoite­taan käyt­tämään veron­mak­sajien rahaa.

        Kan­soista voisi tässä sanoa sen, että kaikkein eniten tup­paa­vat välistymään sel­l­aiset kansat, jot­ka eivät ole itse saa­neet ratkaistua omia ongelmi­aan. Sik­si he yleen­sä tun­tu­vat ajat­tel­e­van, että meil­lä, jot­ka olemme ratkaisseet suurim­man osan omista ongelmis­tamme, olisi velvol­lisu­us ratkaista myös hei­dän ongel­mansa. Tämä näkyy aivan selvästi myös tänne Suomeen muut­tanei­den maa­han­muut­ta­jien etnisessä jakau­mas­sa. Ole­tan, että sana­pari etni­nen jakau­ma ei vielä ole rasis­mia, joskin tuos­sa käyt­tämäni jäl­keen se voi sel­l­aisek­si kyl­lä muuttua.

        Linko­la on siitä hyvä ajat­teli­ja, että kun ottaa muu­ta­man kilo­ton­nin Linko­laa ja jytkäyt­tää sil­lä kanssakeskusteli­jaa niin, että silmäl­a­sit tärähtävät tai jopa huur­tu­vat, voi sen jäl­keen lat­tial­ta aina lakaista pari jätesäkil­listä kat­tee­ton­ta idealismia.

    2. En oikein ymmär­rä mitä tarkoi­tat sil­lä että Vihrei­den poli­ti­ikan tavoite olisi ollut jos­sain vai­heessa sidot­tu Paa­vo Väyry­sen ase­maan niis­sä hal­li­tuk­sis­sa jos­sa Väyry­nen itse oli min­is­ter­iä. Tarkoitin Väyry­sel­lä sitä että hän ja Keskus­ta oli useis­sa hal­li­tuk­sis­sa min­is­ter­inä jos­sa Väyry­sen kiroa­ma keskit­tämisen poli­ti­ik­ka oli agen­dal­la vaik­ka sitä nyt yritet­ti­in jar­rut­taa jos­sain kohtaan enem­män nis­sä hal­li­tuk­sis­sa jos­sa Keskus­ta olisi mukana. Keskus­ta oli kahdessa hal­li­tuk­ses­sa Keskus­tan kanssa Van­hasen II hal­li­tuk­ses­sa ja Marinin hal­li­tuk­ses­sa ja molem­mis­sa tämäkin teema meni kissa ja hiiri leikiksi. 

      En myöskään tiedä mitä elämän­tapo­ja ja kult­tuure­ja olisi hävitet­ty Suomes­ta esimerik­si viimeis­ten 40 vuo­den aikana kun kaupungis­tu­mi­nen alkoi? Kuten aiem­min sanoin esim 1970-luvul­la olisi ollut kak­si vai­h­toe­hto muut­to Ruot­si­in tai muut­to Etelä-Suomeen . Ruot­sis­sa suo­ma­laiset oli­vat ja ovat edelleen niitä maa­han­muut­ta­jia joi­ta Suomes­sakin yhteiskun­ta vas­taan­ot­taa joko human­itääri­sistä syistä tai työvoimasy­istä. Mitäs san­ot 50 000 ukrainalaiselle Suomes­sa pitäisikö hei­dän pala­ta takaisin Ukrainaan kun sota on ohi vaik­ka heil­lä olisi parem­pi elämä Suomes­sa kuin Ukrainas­sa vaik­ka Ukrainan jälleen­rak­en­t­a­mi­nen onkin iso mah­dol­lisu­us rak­en­taa yhteiskun­ta uudelleen aivan alusta . 

      Jos Linko­la olisi saanut päät­tä asioi­ta nyt tässä vuon­na 2023 Linko­la olisi toden­näköis­es­ti tukenut Venäjän pom­mi­tuk­sia Ukrainas­sa . Sanon tämän kos­ka Linko­la antoi esim täy­den tuen Sad­dam Hus­seinille vuon­na 1990 Per­sian­lah­den sodan aikana vaik­ka hän oli Rauhan­li­iton jäsen. Vladimir Putin olisi Linko­lalle suuri ihmiskun­nan pelas­ta­ja vaik­ka Putinin moti­iv­it ovat aivan eri kuin luonnonsuojeleminen.

  14. Olisiko toimeen­tu­lo­tukeakin syytä käsitel­lä, kun siinä on oikein merkit­täviä asumistukiosuuksia? 

    Aika moni kan­nus­tus­loukku liit­tyy siihen, että toimeen­tu­lotues­ta mak­se­taan kuitenkin asun­to jos muut tulot ovat pienet eikä omaisu­ut­ta ole.

  15. Sekin on mah­dol­lista, että luokkay­hteiskun­ta palaisi. Tarkoit­taa sitä, että syn­ty­isi luokkatietoisuus.

  16. Ole­tatko, että työt­tömät muut­taisi­vat pois Helsingistä mut­ta pien­i­t­u­loiset eläkeläiset eivät muut­taisi? Mis­tä ero?

    1. Eläkeläis­ten ja opiske­li­joiden asum­is­tu­ki jäisi mut­ta työssäkäyvien ja työt­tömien pois­tu­isi. Eihän työtön joka asuu omis­tusasun­nos­sakaan saa asum­is­tukea sen puolen. Vai ovatko he vain tilastopoikkea­ma ettei kan­na­ta välittää?

      Jot­ta työt­tömyys vähenisi PK-seudul­la niin tänne pitäisi saa­da myös teol­lisu­ustyö­paikko­ja. On väärin että niitä syn­tyy enim­mäk­seen per­ife­ri­aan. Eivät kaik­ki jot­ka eivät pääse hyvin palkat­tui­hin asiantun­ti­ja- tai johtotöi­hin halua ruokaläheteiksi.

      1. R.Silfverberg: “Eläkeläis­ten ja opiske­li­joiden asum­is­tu­ki jäisi”

        Ei tässä Osmon postauk­ses­sa san­ot­tu, että eläkeläis­ten asum­is­tu­ki jäisi.

      2. Laa­jem­mas­sa mielessä uskon kyl­lä, että Helsingis­sä ja ympäryskun­nis­sa asuu paljon melko pieni­palkkaisia palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöitä. Jos näi­den asum­istuet pois­tu­vat niin hekin äänestävät jaloil­laan työt­tömien tapaan. Jos nyt on jo vaikeaa kuulem­ma saa­da rav­in­toloi­hin ja baarei­hin työn­tek­i­jöitä niin odot­takaa vaan kun leikkaat­te asum­istuet työssäkäyviltä. Toki on kysymys erik­seen, saako työssäkäyvä opiske­li­ja asum­is­tukea vai ei? En ihan ymmär­rä mik­si jonkun max 10–20 tun­tia viikos­sa työsken­televän opiske­li­jan pitäisi saa­da asum­is­tukea, mut­ta 20–30 tun­tia viikos­sa työsken­televän palvelu­alan työn­tek­i­jän ei pitäisi saa­da asum­is­tukea. Ja todel­lakaan kaikille ole noin vain tar­jol­la sään­nöl­listä 37,5–40 tun­tia viikos­sa työtä, varsinkaan palvelu­alal­la vaik­ka kuin­ka fan­ta­sioitte markki­nal­ib­er­al­is­mi­anne ja leikkaat­te tukia.

        Palkkaa pitäisi siis lop­ul­ta mak­saa enem­män, mut­ta palka­n­mak­su ei kyl­lä nytkään kiin­nos­ta työvoima­pu­lan val­lites­sa niin vaikea uskoa että se alka­isi kiin­nos­taa työvoima­pu­lan yhä pahentuessa.

  17. Kolum­nis­sa kir­joitet­ti­in “Pien­impiä eläkkeistä pitäisi toisaal­ta nostaa…”.
    Ei tarvit­sisi. Osa pieneläk­keelle aiko­vista jatkaisi työelämässä, jot­ta voisi rahoit­taa asumisen­sa. Lop­ut voisi­vat muut­taa edullisem­man asumisen perässä vaikka­pa Itä-Suomeen, on siel­läkin teat­teri, torikahvi­la ja taidemuseo.

      1. Kyl­lä, veri on vet­tä sakeam­paa… Ihmi­nen ei todel­lakaan ole pelkkä talousyk­sikkö jon­ka asum­i­s­paikkaa voitaisi­in opti­moi­da talous­näkökul­mien perus­teel­la pelkästään. Se, että lapset ja las­ten­lapset ovat lähel­lä sisältää paljon sel­l­aista sosi­aal­ista pääo­maa joka ei näy mis­sään laskelmis­sa ja on tietysti myös han­kalasti mitat­tavis­sa. Onneksi.

      2. Aika moni eläkeläi­nen ainakin suun­nit­telee muut­toa jon­nekin pienem­mälle paikkakun­nalle, toiset taas ulko­maille, mut­ta kaikkein pien­i­t­u­loisim­mil­la ei ole oikein rahkei­ta ryhtyä sel­l­aiseen. Se vaatii ennen kaikkea jonkin­laisia tulo­ja tai per­in­töä ja hyvää terveyttä.

    1. Vaik­ka Itä-Suomes­sa on edullisem­paa asua kuin Uudel­la­maal­la niin mis­tä työ­paikat Itä-Suomeen? Venäjän rajan on kiin­ni joten kau­pankäyn­ti on pysähtynyt. Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Saarikko ehdot­ti vaa­likam­pan­jan aikana eri­ty­istalousaluei­den perus­tami­sista Itä-Suomen. Onko Tuuk­ka tästä asi­as­ta Keskus­tan puheen­jo­hta­jan kanssa samaa mieltä?

  18. Eri­no­maista speku­loin­tia, mut­ta kir­joit­ta­ja tun­tee ymmär­ret­tävän huonos­ti tam­pere­laista sielunmaisemaa.

    “Moni tam­pere­lainen muut­taisi Helsinki­in, kos­ka järkevän hin­taisia asun­to­ja olisi taas saatavilla.”

    Tam­pere­laiset, myös korkeasti koulute­tut, ovat nurkka­p­a­tri­oot­te­ja, minä muiden mukana. Siihen on tämän­hetkisessä kaupunkike­hi­tyk­sen noususuh­dan­teessa perusteitakin. En suurin sur­minkaan usko, että muut­toli­ike täältä “kylmään ja tuuliseen” olisi merkit­tävästi suurem­paa kuin nyt ain­oas­taan asumiskus­tan­nusten laskun vuok­si. Se vaatisi korkean jalostusas­teen työ­paikko­jen todel­la dra­maat­tista keskit­tymistä Helsinki­in. Asum­istuen pois­to olisi toki radikaali muu­tos ja sen vaiku­tuk­set mon­i­naiset, mut­ta Tam­pereen veto- ja pitovoima on vahvem­paa tekoa kuin äkkiseltään luulisi.

    1. Tam­pere­laiset äänestäjät ovat itse valin­neet sen kehi­tyk­sen joka on ollut Tam­pereel­la poli­it­tis­es­ti kaikkien puoluei­den yhteinen päämäärä . Pääkaupunkiseudul­la on myös Espoo joka kehit­tyy koko ajan kaupungik­si. On helpom­paa kehit­tää yhtä kaupunkia kuin 3 eri kaupunkia jon­ka sisäl­lä on myös usei­ta eri­laisia todellisuuksia.

  19. Syn­tyvyys lask­isi edelleen.

    Sikäli kun puhutaan Helsin­gin tue­tus­ta asumis­es­ta, on absolu­ut­ti­nen vaiku­tus varsin pieni. Helsingis­sä lisään­tyvät vain kovim­mat karpa­a­sit, hedelmäl­lisyys­luku pitkästi alle yhden. Nor­maalit ihmiset tarvit­se­vat sen lähimet­sän tai nur­mikaistaleen lisääntyäkseen.

    Eikä asi­aa pidä kat­soa yksisilmäis­es­ti vain yhden abstra­hoidun reaalilu­vun kaut­ta. Syn­tyvyy­den koos­t­u­mus on tietenkin myös merkit­tävä, ja tukien pois­tu­misel­la lie­nee siihen melkoisen posi­ti­ivi­nen vaikutus.

  20. Nuoret oli­vat kuin Jeesus eli asu­isi­vat van­hempi­en­sa hoteis­sa 30-vuo­ti­aik­si. Syn­tyvyys lask­isi edelleen.

    Viime aikoi­hin asti Välimeren mais­sa oli merkit­tävästi alem­pi syn­tyvyys kuin Pohjo­is­mais­sa, ja tämä kyl­lä vaikut­taisi ilmeiseltä seli­tyk­seltä eroon. Ehkä kuitenkin viime­si­jainen syy on urban­isoi­tu­mi­nen ja siihen liit­tyvät mon­i­naiset sosi­aaliset ilmiöt.

    1. Välimeren maid­en alhainen syn­tyvyys johtuu maas­ta muu­tos­ta pääasi­as­sa. Perus­suo­ma­laiset ehdot­ti A‑studiossa että Suo­mi voisi rekry­oi­da työvoimaa enem­män Välimeren maista kuin Euroopan ulkop­uolelta. Tähän SAK yhtyi mut­ta EK ymmärtää reaali­teetit että työvoima­pu­la on tosi asia myös Välimeren mais­sa joten kil­pailu on erit­täin kovaa

  21. Osmo palaa taval­laan van­haan huoleen­sa: Mitään ei voi oikeasti muut­taa, myöskään parem­mak­si, kos­ka muu­tosvai­he on niin han­kala. Eli polkuriippuvuus.

    Jot­ta työn­tek­i­jöitä on (myös pääkaupunkiseudul­la) tar­jol­la, pitää työn­tek­i­jöi­den ansioiden olla riit­tävät. Ja jot­ta palvelui­ta on tar­jol­la, eivät työvoimakus­tan­nuk­set saa olla liian korkeat.

    Jos asum­is­tu­ki on oikeasti yleinen pien­i­t­u­lois­t­en yleinen tukimuo­to, mik­si sen nimi on asum­is­tu­ki. Eli nimen voisi lopet­taa, ja sidon­naisu­u­den asumiskustannuksiin.

    Kaikesta edel­lä pohdis­tus­ta on yksi johtopäätös, eli perus­tu­lo tai kansalais­palk­ka tai negati­ivi­nen tulovero. Ja samal­la tietysti kaikkia tulo­ja koske­va riit­tävä posi­ti­ivi­nen tulovero parempituloisille.

    Malli on selvä. Yli­menokausi on kuitenkin mah­dott­toman vaikea — saavutet­tu­ja etu­ja menet­täi­sivät jotkin kansalaiset ja jotkin jär­jestelmät. Ja poli­it­tis­es­ti muu­tos lie­nee mahdoton.

  22. Koja­mon (VVO, SATO) kaut­ta ammat­tili­itoille ja sitä kaut­ta erit. vasem­mistop­uoluelle vuokra-asun­toy­htiöi­den verot­tomien jät­tivoit­to­jen kaut­ta vir­taa­va asum­is­tuk­i­jär­jestelmä pitää myös hoitaa 2000-luvulle.
    Tämä käsit­tämätön muinaisjäänne, oikeas­t­aan kor­rup­tiomuo­to, on suo­ma­laisen asun­to­jär­jestelmän häpeäpilkku. 

    Se pitää myös vuokra-asumisen hin­nat korkeal­la kun kyseiset “sosi­aalisen asun­to­tuotan­non” mono­li­itit voivat pyytää kämp­istään, esimerkik­si Kata­janokalla, oikeas­t­aan mitä vaan.

    Jos tämä ei ole “reformipöy­dis­sä” nyt hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa esil­lä vieläkään niin ihmette­len syvästi.

    1. Kan­nat­taa muis­taa, että eniten asum­is­tukea mak­se­taan Hekan asun­toi­hin. Koja­mon asun­toi­hin tuskin paljonkaan, kos­ka ne ovat niin kalli­ita, ettei asum­is­tu­keen oikeutet­tu pysty niis­sä asumaan — ellei saa toimeen­tu­lo­tukea. Jos taas saa toimeen­tu­lo­tukea, asum­istuel­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka se vähen­netään toimeentulotuesta.

      1. Kyl­lä VVO:n ja SATO:n asun­nois­sa asuu paljonkin ihmisiä toimeen­tu­lo­tuk­i­ta­sol­la, työelämän ulkop­uolel­la ole­via, m‑muuttajia jne. Hekan asun­toa ei kaikille löy­dy ja tuil­la nois­sa asu­vien ihmis­ten asum­i­nen nois­sa kalli­is­sa asun­nois­sa väli­aikaises­ti, voi venyä todel­la pitkik­si ajoiksi. 

        Yhteiskun­nan tuil­la yli­hin­noitel­tu vuokra­markki­na ei ole muiden kuin sijoit­ta­jien (Kojamo suurin) kannal­ta hyvä tilanne.
        Jär­jetön­tä että ihmiset mak­sa­vat vero­ja mak­saak­seen veroil­laan asum­is­tukia de fac­to asuntoyhtiöille.
        Itse en ainakaan motivoidu tuon kaltaiseen veron­mak­su­un. Jos olen iloinen veron­mak­sa­ja tuol­la tulon­si­ir­tologi­ikalla, olen aikamoinen hölmö.

      2. Osmo on oike­as­sa siinä, että asum­is­tu­ki, kuten (ainakin kun­nal­lisveronalainen) työt­tömyysko­r­vauskin, ovat pääosin tulon­si­ir­toa val­ti­ol­ta kun­nille ja kaupungeille.

        Yksi­tyiset suurny­htäjät eivät kuitenkaan ole aivan mitätön tek­i­jä nekään:

        https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007881731.html

        Sikäli kuin olen asum­is­tuk­i­jär­jestelmän oikein ymmärtänyt, ja kävin sitä Kelan sivuil­ta tutki­mas­ta (Fin­lex­in jätin täl­lä ker­taa väli­in), niin oikeus tukeen määräy­tyy yksi­no­maan tuen­saa­jan tulota­son mukaan. Tuen määrä on rajoitet­tu. Niin ollen pien­i­t­u­loinen saa tuen, johon on oikeutet­tu, oli­pa asun­to miten kallis tahansa, kun­han hänen rahansa riit­tävät mak­saa asum­is­meno­jen se osa, jota asum­is­tu­ki ei kata. Hän voi siis mak­saa aina asun­non hin­nas­ta riip­pumat­ta asumis­es­taan asum­istuen ver­ran enem­män kuin ilman asumistukea.

        Jos tuo ei vaiku­ta halvem­pi­en asun­to­jen hin­taa nos­tavasti ja/tai pieniä palkko­ja laskev­asti, ei markki­na­t­alous toi­mi. Jos ajatel­laan, että kalli­is­sa asun­nois­sa hin­ta olisi lähel­lä omis­tamisen (ja rak­en­tamisen) kus­tan­nuk­sia kohtu­ullisel­la voit­tomar­gin­aalil­la, niin niis­sä hin­talu­okissa, jois­sa tukea on mah­dol­lista käytän­nössä saa­da, voit­tomar­gin­aali on selvästi suurem­pi. Vas­taavasti hal­paa työtä tar­joa­vat voivat mak­saa pienem­piä palkko­ja ja hin­noitel­la tuot­teen­sa halvem­mik­si. Se hyödyt­tänee eniten kohtu­ullisen mata­lat­u­loisia, joiden pro­gres­si­ivi­nen tulovero on alhainen, sil­lä he mak­sa­vat vähiten asum­istuen kus­tan­nuk­sista yhteiskunnalle.

        Tämän tuki­au­tomaatin ongel­ma on kai se, että ihmis­ten tulota­son lask­ies­sa tukea saavien määrät kas­va­vat samal­la kun vero­ja mak­savien määrät ja kyky mak­saa vero­ja vähenevät. Juuri nyt ongel­ma lie­nee asumiskus­tan­nusten raju nousu.

        Heilahtelu­jen puskuroin­ti näyt­tää ole­van vaikeaa. Puskurien ker­ryt­tämi­nen mak­saa ja pitk­inä hyv­inä aikoina ne voivat kas­vaa “jär­jet­tömän suurik­si”, kun taas peräkkäin tois­tu­vien huono­jen aiko­jen välis­sä ne voivat jäädä liian pieniksi tasoit­ta­maan heilahtelu­ja. Sama ongelma­han pätee koko julkiseen talouteen kokon­aisu­udessaan. Myös puskurien toteu­tus on oleel­lista. Rahas­to­jen tuo­tot ja arvot supis­tu­vat nekin huonoina aikoina.

        Syn­tyy min­ulle ainakin käsi­tys, että olisi järkeväm­pää tukea asun­to­tuotan­toa kuin asum­ista. Työ­paikko­jen keskit­tymi­nen luo asumiseen ja mon­een muuhunkin wind­fall-voit­to­jen mah­dol­lisu­u­den, jota asum­is­tu­ki entis­es­tään lisää.

    2. “Koja­mon (VVO, SATO) kaut­ta ammat­tili­itoille ja sitä kaut­ta erit. vasem­mistop­uoluelle vuokra-asun­toy­htiöi­den verot­tomien jät­tivoit­to­jen kaut­ta vir­taa­va asum­is­tuk­i­jär­jestelmä pitää myös hoitaa 2000-luvulle.”

      Niin samaa mieltä ! Nyt olisi Orpol­la tuhan­nen taalan paik­ka tehdä val­lanku­mous. Kaikille leikkauk­sille , lue sopeu­tuk­sille, on nyt suo­ma­lais­ten enem­mistön tuki. Tietenkin sil­lä varauk­sel­la , etteivät leikkauk­set (sopeu­tuk­set ) osu oma­lle kohdalle.

      Veikkaan­pa kuitenkin , ettei Orpol­la ole pal­lo­ja puut­tua kyseiseen rälssi­in. Onhan siinä edun­saa­jana iso raha gryn­de­rien ja pääomapi­irien muodossa. 

      Mikä on muuten Suomen kevään harv­inaisin luon­toääni ? Vuokratuki­a­sun­to­jen pihatalkoolaisen haravointiääni . 🙂

      1. Koja­mon yleishyödylli­nen yhteisön ase­ma pitäisi purkaa. Tämä on se ongel­ma joka on täl­lä het­kel­lä kun vuokrat nou­se­vat kun niistä ei mak­se­ta veroa . Olen ymmärtänyt että myös SDP:ssä oli halu­ja purkaa ay-liik­keen yleishyödylli­nen ase­ma. Tämä jakaa Sdp:tä yhtä hyvin kuin esimerkik­si met­sän omis­ta­jien verova­paa etu Keskus­taa. Tosi asi­at on aina hyvä tunnustaa

  23. Monel­la tun­tuu ole­van vah­vana käsi­tys että asum­istuen saa­jat val­loit­ta­vat nimeno­maan kalli­it keskus­to­jen asun­not. Samo­ja käsi­tyk­siä leviteään myös toimeen­tu­lotuen saa­jista. Suosit­te­len tutus­tu­maan ensik­si vaik­ka oheisen laskurin avul­la asum­is­tuki­in, sen jäl­keen voi pere­htyä toimeen­tu­lo­tuki­in vaikka­pa googlet­ta­mal­la. Ja sit­ten vas­taa­maan rehellis­es­ti kuin­ka niil­lä tuloil­la voidaan muka asua kalli­is­sa keskusta-asonnoissa.

    https://laskurit.kela.fi/yleisen-asumistuen-laskuri

    Ei ole ensim­mäi­nen ker­ta kun joku pohtii sitä kuin­ka markki­nat hoita­vat asi­at kyl­lä kun­toon kun­han ensin viedään tuet niiltä joil­la ne markki­nat eivät tar­joa riit­tävää toimeen­tu­lo nytkään. Näitä uus­lib­er­al­is­mi­in poh­jau­tu­via aja­tus­raken­nelmia kyl­lä riit­tää., mut­ta valit­tavasti ne ovat utopis­tia. Vai uskooko joku oikeasti siihen että pelkät markki­nat hoitaisi­vat asi­at parem­min kuin hyv­in­voin­ti­val­tio jos­sa ajatel­laan myös ihmisiä jot­ka ovat osa sitä markkinataloutta.

    Siitä olen samaa mieltä että siir­rymä­vai­he olisi erit­täin vaikea. Kan­nat­taa miet­tiä myös sitä mis­sä ajas­sa kuvitel­tu lop­putu­los saavutet­taisi­in ja mitä tuho­ja tuo­hon “utopi­aan” siir­tymi­nen aiheut­taisi nimeno­maan niille ihmisille joiden palkat eivät nousisikaan. USAs­sa on raken­net­tu tuo­ta utopi­aa jo ties kuin­ka kauan, mut­ta kenen ase­maa se onkaan paran­tanut. Onko se tar­jon­nut hyv­in­voin­tia kaikille. Ei, vaan aika iso osa ihmi­sistä on jätet­ty suo­ras­taan heit­teille, samal­la kun paikalliset “oli­gark­it” paisut­ta­vat omaisuuk­si­aan. Venäjästä puhu­mat­takaan. Sitäkö Suomeenkin halutaan?

    Kenen mielestä lop­putu­los olisi sit­ten parem­pi? Ja mitä järkeä olisi muu­tok­ses­sa jon­ka lop­putu­los ei ehkä olisi huonompi?
    “Lop­putu­los ei ehkä olisi huonom­pi – riip­puu vähän siitä kenen mielestä – mut­ta siir­tymä­vai­he olisi todel­la vaikea”

    1. Olet oike­as­sa AKK, tätä maa­ta, Suomea jos­sa on pohjo­is­maid­en matal­in bkt, matal­in työl­lisyyaste, korkein työt­tömyysaste ja matal­in kansalais­ten yleinen varallisuustaso
      (ja korkein, tai toisek­si korkein kokonaisverotusaste)
      EI kan­na­ta jät­tää markki­na­t­alouden armoille.
      Mut­ta kun tuo­ta em. kat­soo, niin ei ole kyl­lä put­keen men­nyt val­tion­taloudenkaan suh­teen. Lisätään tuo­hon vielä vel­ka-aste, inflaa­tio ja täysin sakkaa­va palkkakehitys. 

      Kenen käsi­in tämä maa sit­ten kan­nat­taisi jättää?
      Ei tai­da olla muu­ta mahd. kuin juuri nyt muo­dostet­ta­van hallituksen.
      Ei sil­lä ainakaan huonom­min voi men­nä kuin markki­na­t­aloudel­la ja Marinin hal­li­tuk­sel­la. Vai voiko?

  24. O.S:“Suomen alue­poli­it­ti­nen tas­apaino olisi väestöä ajatellen tasaisem­pi, vaan ei ehkä tulo­ja ajatellen.”

    O.S. myön­tää 2,6 mil­jardin asum­istuen ole­van alue­poli­it­ti­ikkaa. Tuki mah­dol­lis­taa työn­tekemisen pääkaupunkiseudul­la. Samal­la tämä mega­lo­maa­ni­nen raha­sum­ma on tukea asun­to­bis­nek­selle ja SAK:lle.

    SAK:lla on tun­netut kytkyt kiin­teistöbis­nek­seen ja sen verova­pauk­si­in. Tämä raha on myös oleelli­nen osa SDP:n kohtu­ut­tomaan val­ta-ase­maan. Venäjäl­lä on muis­sa autoritääri­sis­sä mais­sa tiedo­tus on val­tion tiukas­sa kon­trol­lis­sa. Suomes­sa se on val­lan neliken­täl­lä SAK-SDP-KOK-EM (etelän media).

    Soin­in­vaara on aikaansa edel­lä tuodessaan tämän rak­en­teen framille.

    1. Sovi­taanko Eemil, että asum­is­tu­ki muute­taan kun­nan vas­tu­ul­la ole­vak­si ja val­tion tuloveroa alen­netaan vas­taavasti. Uusi­maa vboit­taisi ja enti­nen kepu­lan­dia, nykyi­nen prsus­ta häviäisi. Aika paljon nimit­täin mak­se­taan asum­is­tukea maakun­tien eläkeläisille.

    2. Eemil nyt liioit­telee että media olisi Suomes­sa samal­la taval­la kon­trol­lis­sa kuin Venäjäl­lä. Mikäs on Eemil Yleis­ra­dion tilanne? Entäs MTV:n? Kyl­lä olet Eemil oike­as­sa että Sanomat ja Alma­Me­dia omis­ta­vat maakun­tien lehtiä mut­ta mik­si ne on myy­ty pois on hyvä oleelli­nen kysymys. Voisin ottaa yhden etelän­medi­an ulkop­uolel­la ole­van lehden nimit­täin Maaseudun Tule­vaisu­u­den. Maaseudun Tule­vaisu­us äänestet­ti­in toisek­si arvoste­tu­im­mak­si sanomale­hdek­si 1 Helsin­gin Sanomien jäl­keen Markki­noin­ti & Main­on­ta — ja Talous­tutkimuk­sen kyselyssä vuon­na 2016. Itsekin arvostan Jouni Kemp­paisen työtä Maaseudun Tule­vaisu­udessa. Kemp­painen ei liet­so vas­takkainaset­telua Etelä-Suomen ja muun Suomen välil­lä .Ota Eemil Jouni Kemp­pais­es­ta mallia.

      1. R.S:” liioit­telee että media olisi Suomes­sa samal­la taval­la kon­trol­lis­sa kuin Venäjällä. ”

        En tarkoit­tanut siten, vaan esim. Alma­me­di­an arvot :” kuun­telemme rohkeasti sidos­ryh­miemme näkökul­mia ja tar­tumme ennakkolu­u­lot­tomasti ydin­li­ike­toim­intaamme tuke­vi­in uusi­in mahdollisuuksiin.”

        Elikkäs, etelän media pain­ot­taa viestin­nässään omien sidos­ryh­mien etu­ja. Täl­löin moni­ar­voinen , koko Suomea kat­ta­van uuti­soin­ti , näkökul­ma­toimit­ta­mi­nen typ­istyy omi­in sidos­ryh­mi­in. Etelässä ole­va raha puhuu.

        Ei siis val­tio ohjaa eikä sanele medi­alle mitään ohjei­ta , vaik­ka Sebas­t­ian Tynkky­nen sitä ehdot­taakin. Oman lisän­sä tähän kapeakat­seisu­u­teen tuo­vat use­at toimit­ta­jat , jot­ka ovat vasem­mis­tovihrey­teen ja iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaan suuntautuneita. 

        ” Kemp­painen ei liet­so vas­takkainaset­telua Etelä-Suomen ja muun Suomen välillä .”

        Huvit­ta­va kään­teisväite. Maaseu­tuko on kehit­tänyt vas­takkainaset­telun ? Tulee mieleen Putinin pro­pa­gan­da, jos­sa Venäjä puo­lus­tau­tuu län­nen hyökkäys­tä vastaan.

        Tulee mieleen maat­alouden tuet, jot­ka ovat kaupunki­lais­ten mielestä väärin. Niitä suurem­mat asum­istuet sen­si­jaan ovat oikeutet­tu­ja. Maaseudun kehit­tämi­nen on iltalyp­syä, mut­ta kaupunkituet dynaamista talouskasvua. Oma lukun­sa ovat eli­itin sanelemat ohjeet miten maaseudul­la pitäisi elää ja museoi­da luonnonvarat.

        Harvem­min kuulee ohjei­ta kaupunki­lais­ten elämisen tapoi­hin. Ja kun sel­l­aisia kuulee, niin ne ovat poikkeuk­set­ta vas­tave­to­ja kaupunki­lais­ten antami­in maaseutuohjeisiin.

        O.S:” Uusi­maa vboittaisi ”

        Nin­npä, kos­ka tähä­nas­ti­nen keskit­tämis­poli­ti­ik­ka ja sub­ven­toin­ti on imuroin­ut maaseudun tyhjäksi.

    3. Eemilin retori­ikas­sa koskien maaseudun ja kaupunkien välisessä kehit­tämisessä Vladimir Putinin pro­pa­gan­da on näköjään se uusi Eemilin käyt­tämä peli tyyli jol­la Eemil pyrkii saa­maan nopean tasoituk­sen vaik­ka koko keskustelu on nyt medi­an ide­al­o­gis­es­ta agen­das­ta. Otin itse Maaseudun Tule­vaisu­u­den joka on nimeno­maan onnis­tunut luo­maan laadukas­ta jour­nal­is­mia joka on sitou­tu­ma­ton­ta joka on myös löytänyt oman luk­i­ja kun­nan maaseudun ulkopuolelta
      Mik­si tämä Maaseudun Tule­vaisu­u­den jour­nal­isti­nen lin­ja onkin Eemilille sit­ten ongel­ma? Minähän kehuin Jouni Kemp­paista. Onko Jouni Kemp­painen Eemilille liian kaupunki­lainen? Eemil voisi toki kysyä että kuin­ka hyvin Marinin hal­li­tus hoiti tuon ennal­lis­tamis-ja tak­sono­mia kysymyk­sen jos­sa Maat­alous­min­is­ter­inä oli keskusta­lainen Antti Kurvi­nen. Kun Eemil syyt­tää eli­it­tiä maaseudun ongelmista sopii Eemil kysyä mik­si Maalais­li­iton per­il­liset eivät onnis­tuneet puo­lus­ta­maan maaseu­tua viimeiset 8 vuot­ta (Sipilä+Marin) ?

  25. Nuoret muut­taisi­vat kimp­pakämp­pi­in ja par­it muut­taisi­vat yhteen. Muu­tos olisi parem­paan. Työt­tömät muut­taisi­vat työn perässä, kun saa­vat hyvän työ­paikan. Tätä kohti pitäisi men­nä määräti­etois­es­ti. Siir­tymä­vai­he suun­nitelta­va huolel­lis­es­ti. Voisiko asteit­tainen siir­tymi­nen toimia?

  26. R.S:“metsän omis­ta­jien verova­paa etu Keskustaa”

    Mikä tuo verova­paus on, itse ainakin mak­san puukau­pas­ta verot ? Puun osta­ja mak­saa myyn­ti­hin­nan lisäk­si 24 pros­entin arvon­lisäveron. Tilille tulee täl­löin rahana kaup­pahin­ta + arvon­lisävero – ennakon­pidä­tys. Tarkoit­taako Somani kaksinker­taista vero­tus­ta, mikä malli oli käytössä aikaisemmin. 

    Met­sän­hoit­o­mak­su oli vuo­teen 2015 asti yksi­ty­isiltä puun­tuot­ta­jil­ta perit­tävä vero jol­la rahoitet­ti­in muun muas­sa met­sän­hoitoy­hdis­tyk­sien toim­intaa. Veron tuo­to­s­ta 98 pros­ent­tia tilitet­ti­in met­sän­hoitoy­hdis­tyk­sille. Puun­tuot­ta­jal­ta perit­tävä vero jakau­tui kaik­il­ta met­sän­hoitoy­hdis­tyk­sen jäse­niltä perit­tävään perus­mak­su­un ja hehtaari maksuun. 

    Siis erään­lainen met­sä­maan kiinteistövero.

    R.S:” Onko Jouni Kemp­painen Eemilille liian kaupunkilainen?”

    Kemp­painen on jär­jen ääni. Hän kyseenalais­taa EU:n pöl­höt direk­ti­iv­it ja tak­sono­mi­at. Komis­si­ol­la ei ole oikeut­ta puut­tua met­si­in, mutta 

    “Muun muas­sa Met­sä­te­ol­lisu­us ry:n met­säjo­hta­jan Karoli­ina Niemen mukaan komis­sion esi­tyk­sen taustal­la on kyl­lä käytet­ty tiedet­tä, mut­ta poimien osato­tuuk­sia ja vält­täen laa­jem­paa tieteel­listä näkökul­maa. Euroopan Met­säin­sti­tuutin (EFI) Brys­selin edus­ta­jan Har­ald Mauserin mielestä tämän komis­sion aikana valikoidaan niitä tieteel­lisiä tulok­sia, jot­ka sopi­vat jo valit­tuun lin­jaan. (MT 30.11.)”

    1. Met­säkaupois­sa on mah­dol­lista tehdä Met­sävähen­nys jos­sa voi vält­tää vero­ja muun muas­sa käyt­tämäl­lä hyödyk­si eri­laisia vähen­nys­menelmiä .Tätäkin mah­dol­lisu­ut­ta neu­votaan muun muas­sa met­säy­htiöt ja vakuutusyhtiöt. 

      Voit kat­soa lisätieto: 

      https://www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/uutinen/1509567880039

      https://www.storaensometsa.fi/21-tarkeinta-verovinkkia-metsanomistajalle/.

      1. Met­sävähen­nyk­senä saa vähen­tää osan met­sän han­k­in­tahin­nas­ta. Erona mui­hin yrit­täji­in on se, että saa vähen­tää vain osan. He saa­vat vähen­tää kokon­aan varas­to-omaisu­u­den ja kiin­teistön (esim. raken­nuk­set) hankinnan.

    2. Eemilille vain tiedok­si että Marinin hal­li­tuk­ses­sa Keskus­ta reagoi liian hitaasti Euroopan komis­sion tak­sono­mia-ja ennal­lis­tamis­päätök­si­in jos­sa oli per­in­teisen direk­ti­ivin mukaan suun­nitel­tu puite­la­ki . Ruotsin hal­li­tuk­set vuosi­na 2020–2023 reagoi nopeam­min kyseisi­in tak­sono­mia-ja ennal­lis­tamis­päätök­si­in kuin Marinin hal­li­tus jos­sa Keskus­ta oli toinen päähal­li­tus puolue .Eemilin on turha syyt­tää tak­sono­mi­as­ta-ja ennal­lis­tamis­es­ta jotain kaupunkieli­it­tiä kun Keskus­ta oli itse hal­li­tuk­ses­sa kun tuo päätös tak­sono­mi­as­ta-ja ennal­lis­tamista oli ajankohtainen.Miksi Keskus­ta ei tehnyt tak­sono­mi­ast hal­li­tuskysymys­tä vuon­na 2021? Viimeistään ennal­lis­tamises­sa nähti­in kuin­ka kah­teen tai jopa kolmeen eri suun­tana Marinin hal­li­tuk­sen min­is­ter­it vetivät köyt­tä ennal­lis­tamisas­i­as­sa. Onnek­si Sää­ty­talol­la neu­votel­laan yksi­tyisko­htaisem­min kuin vuon­na 2019. Pet­teri Orpo oli Kataisen hal­li­tuk­sen maat­alous­min­is­teri ja neu­vot­teli Suomen maat­aloustuen 141 tuen jatkos­ta ja CAP sai Orpon aikana lisära­hoi­tus­ta 7 vuodek­si Venäjän puun tuon­tikiel­lon hait­toi­hin Pet­teri neu­vot­teli yli 20 miljoo­nan euron kansal­liset tuet EU-kri­isir­a­has­tos­ta. Tästäkin hyvästä Eemil MTK kiit­ti Pet­ter­iä ihan avoimesti. Voit Eemil luot­ta että täl­lä ker­taa ei tule­va Orpon hal­li­tus laimin­lyö Suomen met­sien­o­mis­ta­jien ja maat­alouden etu­ja Brys­selis­sä vaan neu­vot­telee parem­mat sopimuk­set toisin kuin Marinin hal­li­tus jos­sa oli keskusta­lainen maat­alous­min­is­teri ja vihreä ympäristöministeri.Juuri tästä syys­tä ympäristömin­is­teri voidaankin min­un puoles­ta yhdis­tää maatalousministeriöön

      1. R.S:“jotain kaupunkieli­it­tiä kun Keskus­ta oli itse hal­li­tuk­ses­sa kun tuo päätös tak­sono­mi­as­ta-ja ennal­lis­tamista oli ajankohtainen”

        Jaa, keskus­tako olisi voin­ut yksin päät­tää hal­li­tuk­sen lin­jas­ta ? Jos keskus­ta puo­lusti maaseu­tua esim. yksi­ty­is­met­sän­o­mis­ta­jia, niin alkoi hirvit­tävä parku , keskus­ta pet­tää aina. Ja nimeno­maan vihreät jar­rut­ti yhteinäisen viestin esit­tämistä EU:n suuntaan .

        MT:n mukaan Orpo on esit­tämässä sadan miljoo­nan leikkaus­ta maat­alouteen. Essayahin mukaan hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa on keskustel­tu maat­alouden kan­nat­tavu­uskri­i­sistä. Miten Orpon leikkauk­set paran­ta­vat kannattavuutta ?

      2. “Pet­teri Orpo oli Kataisen hal­li­tuk­sen maat­alous­min­is­teri ja neu­vot­teli Suomen maat­aloustuen 141 tuen jatkos­ta ja CAP sai Orpon aikana lisärahoitusta”

        Eikö tämä kansalli­nen tuki vaiku­takaan heiken­tävästi kehi­tys­maid­en pär­jäämiseen maat­alous­tuot­tei­den vien­ti­markki­noil­la. Ainakin Soin­in­vaaran mielestä, jota Somani komp­pasi ‚Suomen sok­er­i­ju­urikkaan tuet ovat vahin­gol­lisia kehitysmaille.

        141-Tuki­ratkaisu­un sisäl­tyy maat­alouden kan­nat­tavu­usedel­ly­tyk­siä tur­vaavia tulo­tukia ja raken­neke­hi­tys­tä edis­täviä investoin­ti­tukia. Näis­sä investoin­ti­tuis­sa ei ole rajat­tu pois sok­er­i­ju­urikkaan viljelyä.

        Keskus­ta sai paljon aikaan maat­alous­min­is­terikaut­e­na, alla esimerkkinä Kurvisen lyhyen kau­den edistysaskeleita:

        -elin­tarvike­markki­nalain muu­tos, tuot­ta­jan ase­man paran­tu­mi­nen ruokaketjus­sa, määräaikainen sähkö- ja lan­noitekus­tan­nus­tu­ki, uusi eläintenhyvinvointilaki,
        met­säis­ten EU-maid­en viralli­nen lob­baus ryh­mä; for for­est-ryh­mä, joka perustet­ti­in viime vuon­na lokakuussa.

        Maa- ja met­sä­talous­min­is­teri Antti Kurvi­nen (kesk.) tutus­tui EU:n ilmastopoli­ti­ikas­ta vas­taa­van Frans Tim­mer­mansin kanssa suo­ma­laiseen metsään.

        Kurvi­nen: ”Uskoni vahvis­tui siihen, että Suo­mi voi vaikut­taa ja myös onnis­tua. EU-tasol­la on nyt käsit­telyssä monia Suomen kannal­ta tärkeitä met­säkysymyk­siä, eikä mei­dän pidä arkail­la pitää puo­liamme. Työ jatkuu.” 

        Poli­it­tisen vaikut­tamisen real­is­mia: Tiesin, että aikaa on todel­la vähän ja pros­es­sit ovat poli­ti­ikas­sa hyvin hitai­ta sekä aina vaa­likau­den lop­pua kohti päätök­sen­teko vaikeu­tuu. (Kurvi­nen) 12.5.-23 Keskus­tan E‑P:n piirin vuosikokouspuhe.

    3. Eemil, Keskustal­la oli vaa’aa kieli ase­ma Marinin hal­li­tuk­ses­sa vaikut­taa hyvin moni­in asioi­hin kuten esimerkik­si juuri tuo­hon ennal­lis­tamis-ja tak­sono­mia kysymyk­seen. Keskustal­la oli maat­alous­min­is­terin salkku joka on tässäkin asi­as­sa tärkeä salkku. Suomen maat­aloustuet mak­se­taan Euroopan union­in CAP tues­ta pääasi­as­sa ja lop­ut alueel­lis­es­ti 141 tues­ta jon­ka jatkoai­ka päät­tyy vuo­teen 2027.
      Olen Eemil sin­un kanssasi samaa mieltä Marinin hal­li­tus ei ollut kovinkaan yht­enäi­nen näis­sä met­si­in liit­tyvis­sä kysymyk­sis­sä ja suo­ma­laiset mepit olisi pitänyt tehdä parem­paa yhteistyötä Europoon par­la­men­tis­sa. Voin sanoa rehellis­es­ti että esimerkik­si kokoomuk­sen mepit oli­vat tässä kohtaa yksimielisiä yhtä mep­piä luku­unot­ta­mat­ta. Valitet­tavasti myös Vihrei­den mepit menivät Kes­ki-Euroopan ympäristöli­ik­keen mukaan vaik­ka niil­lä on aivan eri­lainen agen­da ja lähtöko­h­dat. Yksi­ty­is­met­sän­o­mis­ta­jien met­sän omis­ta­jien etu­ja pitää puo­lus­taa hal­li­tuk­ses­sa vaik­ka niitä että muut päätök­set sit­ten eivät mene eteen­päin ennen kuin sovi­taan yhdestä. Olen itse asi­as­sa häm­mästynyt ettei Keskus­ta ajanut yksi­ty­is­met­sän­o­mis­ta­jien etu­ja tarpeek­si ja tästä syys­tä Kokoomus sai ääniä myös keskustalaisäänestäjiltä .

      Tuostaa MT:n tiedoista että leikkaus pöy­däl­lä olisi esitet­ty leikkauk­sia maat­alous­tu­keen en osaa sanoa mitään.

    4. Aivan oikein Eemil, Ruot­si saa vain CAP tukea ja mak­saa CAP tukea. Ruot­sil­la ei ole omia kansal­lisia maat­alous­tukia kuten Suomel­la on neu­votel­tu 141. Suosit­te­len Eemil luke­maan edes men­neen MTK:n puheen­jo­hta­jan entisen ulko­min­is­teri Heik­ki Haav­is­ton muis­tel­mat (Talon­po­jan muis­tel­mat). Se ker­too paljon Suomen ja Ruotsin EU jäsenyys­neu­vot­te­lu­den eroista vuosi­na 1993–1994.

    5. Kansal­lisel­la tuel­la ei ole mitään tekemistä Euroopan ulkop­uolises­sa kau­pas­sa jos­sa ei sovel­letan sisä­markki­noiden sään­töjä vaan WTO sääntöjä. 

      Vielä ker­ran Eemil, ei ole ole­mas­sa mitään Suomen sok­er­i­ju­urikkaan tukea. On ole­mas­sa EU maat­aloustuet jos­sa ote­taan huomioon sok­er­i­ju­urikkaan tuotan­to. Suomen kansalli­nen tuki (141) kos­kee Pohjois-Suomea erik­seen ja eteläi­nen Suo­mi saa vain CAP tukea .Eemil sot­kee EU:n sisäiset tuet ja EU:n vapaakaup­pa­sopimuk­set keskenään. Sok­er­in­tuotan­to on osa EU:n sisäisiä tukia mut­ta ei ole osa EUn ulkop­uolisia kauppasopimuksi.

    6. Eemil, tuokin Frans Tim­mer­mansin vierailu tapah­tui Nuuk­sion kansal­lispuis­toon yhdessä komis­sion puheen­jo­hta­ja Von der Leynin kanssa. Tässäkin pr-temp­puna viedä nämä kak­si 30 kilo­metrin päähän Helsin­gin keskus­tas­ta läheiseen met­sään. Kaik­ki tieää että 30 kilo­metrin päässä Helsin­gin keskus­tas­ta on jonk­i­nalaista met­sää. Nuuk­sio on luon­tokeskus jos­ta pääsee tun­nis­sa Helsin­gin keskustaan. 

      UPM:n hal­li­tukessa istu­val­la Björn Wahlroosil­la oli hyvä edo­tus lauan­taina Ykkösaa­mus­sa jos­sa hän ehdot­ti Finnairin koneen vuokraus­ta jol­la voitaisi­in lennät­tää Kes­ki-Euroopan meppe­jä esim Pohjois-Suomeen jos­sa he voivat tutus­tua oikeaan met­sään. Komp­paan tässä kohtaa Wahlroosia. 

      Kun Tim­mer­mans osal­lis­tui vuon­na 2021 vier­aana Suuren valiokun­nan vier­aana niin kyseinen valiokun­ta ei saanut tässä tak­sono­mia ja ennal­lis­tamisas­i­as­sa päätöstä ihan sen takia kos­ka Marinin hal­li­tus ei saanut siitä mitään yksimielistä päätöstä aikaiseksi.

  27. Paras­ta olisi siir­tyä vapaaseen markkinatalouteen.

    Ongel­ma on se että kap­i­tal­is­tit ja soti­laal­lis-teolli­nen-kom­plek­si eivät koskaan anna moi­sen “virheen” tapahtua.

    Poli­itikko­jen kannal­ta on ongel­ma jos mah­dol­lisu­us palki­ta uskol­lisia puolueen yti­men jäseniä ei voisikaan palki­ta enää “suo­jatyö­paikoil­la” vaan joku heistä voisi joutua oikeisi­in töihin.

    Vapaa markki­na­t­alous rajoit­taisi liikaa kap­i­tal­is­tista toim­intaa ja antaisi tietyis­sä asiois­sa lisää liikku­mavaraa työtekijälle.

    Todel­li­nen paina­jainen siis.

    On aika herätä, vetää kissa ja päästää herä­tyskel­lo ulos.

    .

    1. Tässä on ris­tiri­ita .Vapaa markki­na­t­alous tarkoit­taisi seu­raavia muutoksia;
      1. Kaik­ki suo­rat yri­tystuet mukaan lukien maat­aloustuet pitäisi pois­taa kokon­aisu­udessa ei vain yhden maan toimesta
      2. Työ­markki­noi­ta paikalli­nen sopimi­nen käyt­töön ja yleis­si­tovu­us vapaae­htoisek­si (Tämä kos­kee nyt Suomea tässä kohtaa)
      3. Väestön keskit­tämi­nen kasvu keskuk­si­in (Tämä kos­kee nyt Suomea tässä kohtaa)
      4. Maat­alouden uudelleen jär­jeste­ly niin että pienet per­heti­lat pitäisi muut­taa kau­pal­lisik­si kon­serneik­si i (Tämä kos­kee Suomea mut­ta myös eräitä mui­ta Euroopan iso­ja maat­alous­mai­ta (Ran­s­ka, Alanko­maat jne) tässä kohtaa.Ruotsi on tämän jo toteut­tanut 1970-luvulla)

      Isot kansan­taloudet kuten Yhdys­val­lat, Sak­sa, Japani ja Ran­s­ka ovat jar­rut­ta­neet noi­ta 4 uud­is­tus­ta jo pitkään. 

      Jos kuun­telet Björn Wahlroosin näke­myk­siä noista 4 uud­is­tuk­ses­ta hän on samaa mieltä että isot G‑maat ovat vas­tus­ta­neet noi­ta 4 uud­is­tus­ta jo 30 vuo­den ajan.

      1. R.S:“Ruotsi on tämän jo toteut­tanut 1970-luvulla)”

        Eikö Ruot­si ota vas­taan EU:n maat­alous­tukia ? Mak­saa siis vain jäsen­mak­sut EU:iin.

  28. Nyt 156.000 ihmistä matkus­taa päivit­täin töi­hin Helsinki­in Helsin­gin ulkop­uolelta. Helsingis­sä on nyt n. 50.000 kohtu­uhin­taista (siis ali­hin­noitel­tua), tuet­tua asun­toa, osa keskus­tas­sa. Näi­hin asun­toi­hin voi vielä lisäk­si saa­da asum­is­tukea. Muis­te­taan, että ali­hin­noitel­tu ARA-asun­to on elin­iäi­nen, vaik­ka tulot muut­tuisi­vat paljonkin. Helsingis­sä n. 50 % asuu yksin.
    Markki­nat, markki­nahin­nat voisi­vat hoitaa kaupun­gin asukas­va­likoin­nin, eikä kun­nan vero­tarve tai hyvän­tekeväisyys­tah­to, ali­hin­noitel­luil­la Ara-asun­noil­la, tue­tu­il­la asunnoilla.
    Nyt on aika lait­taa Helsin­gin 50.000 asun­toa myyn­ti­in (asukkaille tai/ja muille) tai/ja kovan rahan vuokra-asunnoiksi
    Helsin­ki jär­jestää vas­taisu­udessa yhden­ver­taiset palve­lut kaikille asukkaille.
    Helsingis­sä on nyky­isin omis­tusasun­to­ja läh­es 68 prosenttia.
    Min­un asuin alueel­la on kovan rahan omis­tusasun­to­ja 21,6 % (tont­tiomis­tuk­sista en tiedä).
    Ihmis­ten elämistä/asumista on tuet­ta­va oikeu­den­mukaises­ti, ei arpomalla.
    HITAS-tuki on tulon­si­ir­to veron­mak­sajil­ta keskiluokalle.
    HITAS-asun­non arvon­nan voit­ta­ja saa kotin­sa sato­ja tuhan­sia euro­ja markki­nahin­to­ja halvem­mal­la. Läh­es viidennes hitak­sista oli mah­dol­lisia sijoitusasuntoja.
    Suo­ma­lainen saa itse vali­ta asuin­paikkansa (sanoo perus­tus­la­ki), mut­ta se ei sano, että toisen veron­mak­sa­jan on se rahoitettava.
    Jos halu­taan vähen­tää aluei­den eri­ar­vois­tu­mista, annetaan kaikille rahaa asumiseen, eikä vain joillekin.
    Suomen brut­tokansan­tuote (talouden suu­ru­u­den mit­tari) on n. 234 mil­jar­dia euroa, (42.340 €/hlö).
    Vuon­na 2021 brut­tokansan­tuote asukas­ta kohti ohit­ti finanssikri­isiä (v. 2008) edeltäneen tason.
    Moni Euroopan maa toipui finanssikri­i­sistä muu­ta­mas­sa vuodessa. Suomes­sa ei ole ollut talouskasvua, eikä investoin­te­ja. Hyvin koulute­tut työn­tek­i­jät ovat työsken­nelleet yri­tyk­sis­sä, jois­sa kehi­tys­tä ei ole tapah­tunut 15 vuoteen.
    Ennen finanssikri­isiä Suomen talouskasvu oli vien­nin varas­sa, mut­ta viime vuosi­na kasvun vetu­ri­na on ollut yksi­tyi­nen kulu­tus. KIKY on tul­lut mak­samaan työn­tek­i­jöille jo 11,7 mil­jar­dia euroa.
    Nyt kansalais­ten ostovoima on rom­ah­ta­mas­sa, inflaa­tion ja maltil­lis­ten palkanko­ro­tusten ja sopeu­tusten takia.
    Suo­ma­laisille palvelu­ja ja tuot­teitaan myyvät tule­vat tämän huomaamaan.
    Sosi­aal­i­tur­va huole­htii köy­himpi­en palka­nsaa­jien perustoimeentulosta.
    Esim. työn­tek­i­jöi­den, myyjien ja varas­to­työn­tek­i­jöi­den, lähi­hoita­jien ja sairaan­hoita­jien, varhaiskas­vatuk­sen opet­ta­jien palk­ka on n. 2.500–3.000 euroa kuukaudessa. Palka­nsaa­jien kokon­aisan­sioiden medi­aani oli 3 315 euroa vuon­na 2021. N. 95.000 yli 50-vuo­ti­as­ta työtön­tä tarvit­see lyhy­taikaisia täsmäkoulutuksia.
    Mik­si pitäisi olla kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa tai tois­t­en rahoil­la tuet­tua toim­intaa. Työn­tek­i­jäpu­las­sa työn­tek­i­jät voisi­vat olla kan­nat­tavis­sa työ­paikois­sa, asial­lisel­la palkalla.
    Yhteiskun­nan (val­tio, kaupun­ki, hyv­in­voin­tialue) työ­paikois­sa tulisi olla asialli­nen palk­ka ja asial­liset työolot, jot­ta suuri määrä koulutet­tua osaa­jaa ei vai­h­taisi toisille aloille.
    Korkean jalostusas­teen työ­paikko­ja tulisi saa­da kaikkialle Suomeen (raa­ka-aineille maastavientivero)
    Kan­nat­tam­a­ton­ta ei kan­na­ta tehdä Suomes­sa. Sen voi ostaa muual­ta tarvitsijoille.
    THL:n mukaan ”ihmis­ar­voiseen elämään” tarvi­taan yhdelle henkilölle
    700 € + 800 € = 1.500 € (asun­to 800 € tai asun­to 400 €/auto 400 €)
    On aiheel­lista muut­taa kaik­ki sosi­aal­ituet henkilöko­htaisik­si eduiksi.
    Ja huole­htia vero­tus niin, että palka­s­ta (mah­dol­li­sine tuki­neen) jää vähin­tään 1.500 € käteen / kk
    Muis­te­taan, että taku­ueläke on eläkeikäisen perus­tur­va. Sitä ei pidä sekoit­taa työeläk­keeseen, joka kart­tuu työu­ran aikana ja työeläk­keet mak­se­taan työeläkey­htiöstä. Koro­tuk­sista puhut­taes­sa pitää sanoa, kum­mas­ta on kyse.
    Jos nyt kek­sit­täisi­in, että Helsin­gin kaupun­ki tukee arpa­jai­sis­sa pär­jän­neen asum­ista koko asun­non saa­jan elämän ajan tai antaa arpa­jai­sis­sa voit­ta­neelle sato­ja tuhan­sia euro­ja rahoituk­sen osak­si miljoona-asun­toon, niin
    Olisiko tämä ”lail­lista”, oikeu­den­mukaista se ei tietenkään ole.
    Onko mah­do­ton­ta ajatel­la, että val­lan käyt­täjä kykenisi oikeu­den­mukaiseen päätök­seen rahan jaossa.

    1. Muis­te­taan, että ali­hin­noitel­tu ARA-asun­to on elin­iäi­nen, vaik­ka tulot muut­tuisi­vat paljonkin. Helsingis­sä n. 50 % asuu yksin.

      Lait hyvin tun­te­valle Ara-asun­to on myös perin­nölli­nen. Ennen kuin iäkäs asukas kär­rätään van­hainkoti­in, muut­taa nuori kir­jansa asun­toon ja kas, hän saa asun­non käy­ht­töön­s’ä, oli kuin­ka varakas hyvän­sä. Tämä on asia, johon pitäisi mielestäni puuttua.

  29. Tässä ske­naar­ios­sa säädät vain yhtä muut­tu­jaa ja ole­tat, että kaik­ki muut pysyvät vakioina. Lop­pu­pelis­sä kuitenkin kaik­ki vaikut­taa kaikkeen.

    Mitä tapah­tu­isi, jos kaik­ki lainan anta­mi­nen asun­tokaup­paan ja ‑tuotan­toon lopete­taan, että kukaan ei saisi omis­tuk­seen­sa asun­toa, joka on mak­set­tu tois­t­en ansait­semil­la rahoil­la. Onhan sekin asumisen “tukemista” vaikkakin yksi­tyisen sek­torin rahoilla.

    On ole­mas­sa kym­meniä ja sato­ja muut­tu­jia, jot­ka kaik­ki vaikut­ta­vat asumiseen.

  30. En näk­isi real­is­tise­na, että asum­ista ei tuet­taisi lainkaan. Epäilen, että siinä on kuitenkin tehty virhe että asum­is­tu­ki on sidot­tu asumisku­lui­hin. Syn­tyy liian vah­va kan­nustin asua yksin ja liian kalli­isti. Epäilemät­tä vuokral­la asum­i­nen yksin maan kalleim­mas­sa kaupungis­sa on kallista.
    Minä muut­taisin sys­teemiä niin, että toimeen­tu­lo­tu­ki olisi vain väli­aikainen. Niitä olisi jokaisel­la elämän­sä aikana käytössään vain 12kpl. Oikeut­ta ansiosi­don­naiseen työttömyysturvaan/vuorotteluvapaaseen olisi jokaisel­la 1kk per töissäolovuosi.
    Sen jäl­keen olisi perus­päivära­ha ja asumislisä.
    Esimerkik­si yksi­na­su­valle voidaan mak­saa asum­is­tukea omakoti­talon hoit­o­menoi­hin 155–162e riip­puen maakun­nas­ta. Lisäk­si asun­non korkomenoista 73% lue­taan hyväksyttäväksi.
    Tämä johtuu siitä, että aiem­min korkomenot oli verovähen­net­täviä ja tämä on jäänyt päivittämättä.
    Lopet­taisin eläk­keen saa­jan asum­istuen, asum­istuen ja kor­vaisin ne kaikille yht­enäisel­lä asum­is­lisäl­lä. Se voisi olla mak­simis­saan yksi­na­su­val­la noin 200e-300e. Perus­päivära­haa voisi korot­taa jonkin verran.
    Yleen­sä nyrkkisään­tö on, että asumiseen saa men­nä enin­tään 1/3 tuloista.
    Tuo olisi minus­ta se suu­ru­us­lu­ok­ka, joka yhteiskun­nan tahol­ta pitäisi riit­tää asum­is­tu­keen. Jos joku halu­aa muut­taa Varkau­teen kimp­pakäm­pään ja käyt­tää rahansa muuhun, niin hänelle kuu­luisi sama asum­is­tu­ki kuin sille, joka halu­aa käyt­tää asumiseen läh­es kaik­ki tulon­sa. Perus­narkkikin voisi ostaa sen 10–20ke asun­non ihan omak­si. Var­al­lisu­uskin jakau­tu­isi tasaisem­min, kun tuet­taisi­in omis­tamista yhden mukaises­ti koi­jaamo­jen vuokraliskuriluukku­jen oheen.

Vastaa käyttäjälle näin sen näen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.