Miksi Yleisradiota tarvitaan

Vaik­ka kuin­ka elämme markki­na­t­aloudessa, yleis­ra­diotoimin­nalle on perus­teen­sa. Ne kumpua­vat suo­raan talous­teo­ri­as­ta. Sen lisäk­si kysymys on sivistyk­ses­tä, kult­tuurin kun­nioituk­ses­ta ja suo­jau­tu­mis­es­ta valeuutisia vastaan.

Jos min­ul­la on leipä ja annan sen toiselle, min­ul­la ei ole sen jäl­keen leipää. Jos min­ul­la on tieto ja annan sen toiselle, tieto on sen jäl­keen sekä hänel­lä että minulla.

Kun joskus vuosikym­meniä sit­ten halut­ti­in osoit­taa, että markki­na­t­alous johtaa kaikil­la tavoin opti­maaliseen tulok­seen, yksi peru­so­le­tuk­sista on, että tieto on ilmaista — juuri sen takia, että se ei kulu jaettaessa.

Nyt kun kaikkea sitä, mikä on dig­i­taalises­sa muo­dos­sa, voidaan jakaa ilmaisek­si, olisi markki­na­t­alouden teo­ri­an mukaista, että se myös olisi ilmaista.

Vaa­timus tiedon ilmaisu­ud­es­ta on syn­nyt­tänyt Piraat­tipuolueen, jon­ka kesk­i­nen vaa­timus on, että ei saisi olla mitään tiedon jakamista rajoit­tavia tek­i­jänoikeuk­sia. Olisi het­kel­lis­es­ti opti­maal­ista, jos kaik­ki tieto olisi ilmaisek­si kaikkien saatavil­la, mut­ta tässä on tietysti se ongel­ma, että sil­loin kenenkään ei kan­nat­taisi tuot­taa tietoa, ei levyt­tää musi­ikkia, ei kir­joit­taa kir­jo­ja eikä tuot­taa televisio-ohjelmia.

Jos bit­te­jä myy­dään – tehdään vaik­ka Lätkän MM-kiso­jen lop­puot­telun kat­somis­es­ta mak­sulli­nen, myyjän pitää ratkaista, pyrki­ikö myymään hal­val­la mon­elle vain kalli­il­la hin­nal­la har­voille. Nämä vai­h­toe­hdot voivat olla sille taloudel­lis­es­ti sama­nar­voisia, mut­ta hal­val­la mon­elle on parem­pi kokon­aise­dun kannal­ta. Mitä korkeampi on hin­ta, sitä suurem­pi hyv­in­voin­ti­tap­pio syn­tyy siitä, että osa halukkaista kat­so­jista hin­noitel­laan ulos.

Tähän asi­aan ei ole täy­del­listä ratkaisua, mut­ta toiset ratkaisut ovat parem­pia kuin toiset.

Yht­enä ratkaisuna pide­tään niput­tamista, jota en ala tässä perustele­maanHyvä esimerk­ki niput­tamis­es­ta on Museoko­rt­ti. Vih­jeena sanon, että maakun­tale­hdet men­esty­i­sivät parem­min, jos ne niput­taisi­vat sat­un­naisen luk­i­jan lukuoikeu­den niin, että yhdel­lä kohtu­ullisel­la mak­sul­la voisi lukea niitä kaikkia.

Yleisradiotoiminta on hyvä kompromissi

Hyvänä kom­pro­missi­na on monis­sa mais­sa pidet­ty, että radio- ja TV-toim­intaa jae­taan yleis­ra­dioy­htiöi­den kaut­ta ilmaisek­si – siis verora­hoit­teis­es­ti. Täl­lä on kak­si tarkoi­tus­ta: taa­ta kaikille pääsy infor­maa­tion lähteille sekä pakot­taa yksi­tyiset tar­joa­jat hin­noit­telu­un, jos­sa myy­dään hal­val­la monelle.

Tätä voi rin­nas­taa siihen, että Microsoft­in Office-paketin käyt­täjät hyö­tyvät huo­mat­tavasti ilmaiso­hjelmien ole­mas­saolosta, kos­ka ilmainen vai­h­toe­hto pakot­taa pitämään hin­nan kohtuullisena.

Yleis­ra­diotoimin­nan suuri merk­i­tys on siinä, että se tuot­taa kohta­laisen luotet­tavaa ja monipuolista tietoa maail­man menos­ta. Jos ver­taa keskenään Ylen kir­jeen­vai­h­ta­javerkos­toa Maikkarin vas­taavi­in, ymmärtää, mil­laises­sa pimen­nos­sa eläisimme ilman Yleä. Main­os­ra­hoit­teiset tele­vi­siot ovat muutenkin tien­sä päässä, kos­ka main­ok­set siir­tyvät net­ti­in.  Sik­si maikkari supis­taa koko ajan.

Yleis­ra­dio­ta voi kuva­ta myös val­tavak­si niputtajaksi.

Joku ajat­telee, että uutiset voivatkin men­nä net­ti­in. Ei tarvi­ta val­takun­nal­lisia uutisia, kun voi seu­ra­ta somea, jos­ta saa sel­l­aisia uutisia kuin halu­aa. Juuri sik­si tarvi­taan jokin taho, joka jakaa luotet­tavaa tietoa ja myös uutisia, joi­ta ei halu­aisi kuul­la. Some on täyn­nä salali­it­to­te­o­ri­oi­ta ja valeuutisia. Naa­puri­maan infor­maa­tio­vaikut­ta­mi­nen on läs­nä vähän kaikessa. Joku voi toivoakin, että täl­lainen ”uutisväl­i­tys” saa ihmis­ten mielis­sä suurem­man tilan, mut­ta se on aika epäisän­maal­lis­es­ti ajateltu.

Yleis­ra­dio­ta tarvi­taan muuhunkin kuin uutis- ja ajanko­htaiso­hjelmi­in. On hyvä, että lätkän MM-kisat ja olympialaiset näkyvät ilmaisek­si kaikille, ja oman arvon­sa on myös vaikka­pa Eurovi­isuil­la. Paljon on valitet­tu, että Yle on ostanut lähetysoikeudet joi­hinkin NHL-ottelui­hin. Siihen on vaikea ottaa kan­taa, kun ei tiedä, mitä niistä on mak­set­tu, mut­ta jääkiekol­la on Suomes­sa vank­ka kat­so­ja­joukko. Jos Ylessa osa­taan neu­votel­la, paljon ei ole tarvin­nut mak­saa. Sitä pait­si tulee­han sieltä myös Bri­tann­ian ja Ital­ian sar­jo­jen jalkapallo-otteluita.

Meil­lä kat­so­taan ja kuun­nel­laan RSOn kon­sert­te­ja. Minus­ta on hyvä, että kaikkea tätä on tar­jol­la kaikille tuloista riippumatta.

Mut­ta kult­tuuri­han on kuulem­ma elit­is­tistä turhu­ut­ta – joidenkin mielestä.

Paket­ti­in kuu­lu­vat myös Ylen net­ti­sivut, joil­ta tosin ollaan Hesarin vaa­timuk­ses­ta kieltämässä tek­stimuo­toinen viestin­tä. Arggh!

Ylen tar­jon­ta ei ole vain lin­eaaritele­vi­sio­ta. Erit­täin arvokas­ta on kaik­ki se, mitä Ylen Areena tar­joaa. Vas­taavaa ei ole kau­pal­lisel­la puolel­la. Maikkar­il­ta saa saippuasarjoja.

Olisi suuri kult­tuu­ri­tap­pio, jos Ylen tar­jon­taa radikaal­isti supistettaisiin.

 

Minus­ta kokoomus tekee jät­timäisen virheen, jos se suos­tuu perus­suo­ma­lais­ten vaa­timuk­seen tukkia Ylen suu.

Riip­puma­ton tiedonväl­i­tys on ollut kaikkien kansal­liskon­ser­vati­ivis­ten puoluei­den ham­pais­sa. Toivon, ettei kokoomus liity tähän joukkoon. Kun Erdo­ganin ajat­telulle antaa pikku­sor­men, se vie koko käden.

77 vastausta artikkeliin “Miksi Yleisradiota tarvitaan”

  1. Suomen kokoises­sa maas­sa pitäisi yleis­ra­diotoimin­nalle kyl­lä riit­tää 1,5 TV-kanavaa ja kak­si radiokanavaa aivan hyvin. Jokainen tuo­ta organ­isaa­tio­ta tun­te­va tietää, miten tur­von­nut se on. Siihen näh­den tämä medi­an ylläpitämä poru on aikamoinen – ja myös siihen näh­den, ettei kukaan ole ehdot­tanut YLEn lakkaut­tamista, vaan tule­vat päähal­li­tus­puolueet halu­a­vat kar­sia sen kulu­ja noin 20 %:lla.

    1. Yle tekee mon­es­sa suh­teessa hyvää työtä, mut­ta ydinkysymyk­senä onkin se onko organ­isaa­tion nykyi­nen koko liian iso nykyti­lanteessa. Mielestäni Ylen tulee tehdä oma osuuten­sa kestävyys­va­jeen nujer­tamises­sa, mikä tarkoit­taa toim­intaku­lu­jen kar­simista. Voisiko Yle keskit­tyä eri­tyis­es­ti niihin alueisi­in, jota kau­pal­liset toim­i­jat eivät tarjoa?

      1. Yle-veroa ei ole kas­vatet­tu inflaa­tion mukaises­ti mon­een vuo­teen, joten reaalis­es­ti sen bud­jet­ti on laskenut jo yli kymmenel­lä pros­en­til­la. Yle on siis jo osal­lis­tunut huo­mat­tavasti enem­män kestävyys­va­jeen kaven­tamiseen kuin muu yhteiskunta.

      2. “Yle-veroa ei ole kas­vatet­tu inflaa­tion mukaises­ti mon­een vuo­teen, joten reaalis­es­ti sen bud­jet­ti on laskenut jo yli kymmenel­lä pros­en­til­la. Yle on siis jo osal­lis­tunut huo­mat­tavasti enem­män kestävyys­va­jeen kaven­tamiseen kuin muu yhteiskunta.”

        Ei kai nyt ihan noinkaan. Riip­puu mitä pitää reaalise­na. Tulo­jen noustes­sa Yle-veron tuot­to kas­vaa automaat­tis­es­ti tulo­jen nousu­vauh­tia kaikil­la, joil­la vero ei ole jo ylära­jas­sa. Vain niil­lä, joil­la Yle-vero on jo mak­simis­sa, se ei ole nous­sut sil­loin, jos Yle-veron mak­simia ei ole nos­tet­tu. Mut­ta hin­to­jen ja tulo­jen noustes­sa kaikil­la muil­la Yle-vero on nous­sut: niin ihmisil­lä kuin yri­tyk­sil­läkin. Val­tion tuloarvios­sa Yle-veron tuot­toarvio vuodelle 2023 on 536 miljoon­aa euroa, kun esim. vuon­na 2021 vas­taa­va oli 514 miljoon­aa euroa. Muus­sa yhteiskun­nas­sa esimerkik­si lap­sil­isien nimelli­nenkin määrä on kah­den lapsen van­hempi­en per­heis­sä LASKENUT 10 vuodessa ja reaa­li­nen arvo vielä enemmän.

        Ylel­lä on keskeinen ase­ma suomen kie­len säi­lyt­täjänä ja uud­is­ta­jana. Samoin suo­ma­laisen kult­tuurin esil­läpitäjänä. Ulko­mais­ten kään­nöstenkin osalta se säi­lyt­tää ja ylläpitää suomen kieltä. Silti ajat­te­len, että Yle voisi pär­jätä vaik­ka 2000 työn­tek­i­jäl­läkin nykyään, kun tekni­ik­ka on kehit­tynyt niin, että esim. kuvauk­set voi tehdä pienem­mäl­lä henkilömääräl­lä. Nyt Ylel­lä työn­tek­i­jöitä on yli 3000 ja noin 8000 Free­lance­ria päälle. Jotain Ylen henkilöstön mas­si­ivis­es­ta koos­ta kuvaa se, että tilas­to­jen mukaan Ylessä on pelkkiä sairaslomapäiviä enem­män kuin mon­es­sa pienem­mässä kun­nas­sa on henkilöstöl­lä vuodessa yhteen­sä työpäiviä.

    2. Ja mil­laista ohjel­maa noil­la tynkäkanav­il­la sit­ten lähetet­täisi­in? Olisiko OK jos telkkarista ja radios­ta ei esim tulisi enää ohjel­maa ruot­sik­si koska
      Sven­s­ka YLEn tuotan­to on yksi perus­suo­ma­lais­ten pahimpia silmätikkuja.

      1. Mä ajat­telisin sen niin, että olisi yksi suomenkieli­nen ja puo­likas ruotsinkieli­nen tv-kana­va (eli se ruotsinkieli­nen ei pyörisi 24h) ja sit­ten yksi suomen- ja yksi ruotsinkieli­nen radiokana­va. Siinä on aivan riit­tävästi ohjelma­paikko­ja uutisille, laadukkaille ajanko­htaiso­hjelmille, kult­tuurille, doku­menteille ja ope­tu­so­hjelmille. Kau­pal­liset kana­vat hoita­vat sit­ten kau­pal­lisen puolen main­os­ra­hoit­teis­es­ti, ei siihen veron­mak­sajien rahaa tule käyttää.

    3. Jotain radioi­ta ja tele­vi­sioi­ta vielä vuon­na 2023? :D:D

      Itse en ole koskaan omis­tanut noista kumpaakaan, ja täy­tyy sanoa minus­ta Yle on pysynyt hyvin ajan her­mol­la siinä, että on silti onnis­tunut tar­joa­maan min­ulle varsin laa­jasti sisältöä. Jos jotain joutaa leikkuri­in, niin lait­taisin sinne nuo tv- ja radiokana­vat ensimmäisenä.

    4. Saisi kar­sia puolel­la yhtä hyvin. 20 % on aika vaa­ti­ma­ton leikkaus. Yle on tur­von­nut liikaa. Tot­ta­han se tur­poaa ja vaikut­taa mah­taval­ta, mut­ta hin­ta on kova ja se hin­ta ote­taan pakol­la kansalaisilta.

  2. Olen ollut Yleis­ra­dios­sa töis­sä, sit­ten olen ollut töis­sä myös yksi­tyis­sek­to­ril­la ICT-alueen työte­htävis­sä. Olen ollut myös julk­ishallinnos­sa val­ti­ol­la ja olen kaupungilla töis­sä. Täl­lä työkoke­muk­sel­la pidän julk­isra­hoi­tus­ta erit­täin huonona vai­h­toe­htona. Juliseen rahaan on vaikeaa kehit­tää tehokkai­ta ja toimivia kan­nus­timia. Se on help­poa rahaa myös YLE:lle. Näin mihin sel­l­ainen on johtanut. Tehot­to­muut­ta on paljon. Mik­si joku pääl­likkö, tai muu työn­tek­i­jä vaivau­tu­isi tekemään enem­män ja kehit­tämään, jos saman rahan saa muutenkin eikä saa mitään ylimääräistä? Ylel­lä on huonot palkat ver­rat­tuna yksi­tyis­sek­tori­in, joten sekään ei motivoi muu­ta kuin tekemään sen min­imin mil­lä voi olla töis­sä. Ylen ei tarvitse tehdä taloudel­lista tulosta. 

    Ylessä on ulkois­tet­tu sitä suorit­tavaa tasoa, mut­ta hallinnolle ei ole edelleenkään riit­tävän toimivia taloudel­lisia kan­nus­timia. Julki­nen raha on help­poa rahaa. Sanon sen 10 vuo­den työkoke­muk­sel­la julk­ishallinnos­ta, jos­sa olen toimin­ut nyt viimeiset vuodet pääl­likköte­htävis­sä. Kun­tien ja kaupunkien poli­it­ti­nen hallinto ei näe organ­isaa­tion sisälle. Sisältä päin kat­sot­tuna sitä ihmettelee miten pihal­la poli­it­tiset päät­täjät ovat, tai sit­ten niitä ei edes kiin­nos­ta muu kuin se mis­tä pääsee julk­isu­u­teen ja voi lisätä kannatusta.

    Otan yhden pienen esimerkin kaupun­gin hallinnos­ta. Tämä on ääries­imerk­ki. Tyyp­il­lisem­pi tehot­to­muus on turhat kok­ouk­set, joi­ta ei yksi­tyis­sek­to­ril­la pide­tä, jos­ka asi­akas mak­saa sen kok­ousa­jankin niis­sä laskuis­sa. Eräässä paikas­sa löy­det­ti­in täysin turhaa lasku­tus­ta yli 100 000 euron arvos­ta. Se oli sel­l­aista jos­sa oli palvelu­ja, joi­ta mak­set­ti­in kuukausit­tain. Sen lasku­tuk­sen lopet­tamisen kus­tan­nuk­set oli kuule­ma arvioitu liian suurik­si, kun pitää selvitel­lä ensin tarkem­min mis­sä niitä palvelu­ja on eri paikois­sa han­kit­tu, jot­ta voidaan lopet­taa niitä hal­li­tusti. Jos tästä olisi luvat­tu vaik­ka kahdelle työn­tek­i­jälle 10% tos­ta arvos­ta, jos oma­l­la ajal­laan tekevät ton työn, niin olisi tul­lut merkit­tävä säästö. Nyt kuitenkin edelleen toi kus­tan­nus juok­see ja on juos­sut jo mon­ta vuotta.

  3. Ylen vuosi­bud­jet­ti (510 miljoon­aa, vuon­na 2022) on yhtä suuri kuin kah­den keskikokoisen suo­ma­laisen yliopis­ton (Oulun yliopis­to 280 miljoon­aa + Jyväskylän yliopis­to 220 miljoon­aa). Tuot­taako Yle lisäar­voa yhtä paljon kuin 2 yliopis­toa? Voisiko Suo­mi pär­jätä, jos Yle olisikin vain yhden yliopis­ton kokoinen?

  4. Jon­net eivät muista Repo­ra­dio­ta. Yleen haalit­ti­in vasem­mis­to­laisia toimit­ta­jia ja ohjel­mat oli­vat sen mukaisia. Nykyäänkin, jos Yle olisi täysin riip­puma­ton, se voisi lähteä aja­maan mitä tahansa asi­aa. Sik­si tarvi­taan par­la­men­taarista valvon­taa. Toisaal­ta valvon­ta voi heiken­tää vahtikoirana olemista. 

    Nuorem­pana olin sitä mieltä, että Yle tulisi lopet­taa kokon­aan, mut­ta nyt huo­maan kat­se­l­e­vani Ylen ohjelmia ja Net­flix­ia. Ylen radiop­uoli on myös ain­ut­laa­tu­inen, sieltä voi nimit­täin kuul­la ihan oikei­ta ohjelmia.

    Mut­ta kyl­lä tehostamiseen on varaa. Kaveri­ni oli töis­sä Ylen tekni­ikas­sa ja työe­htosopimus oli luokkaa “Jas­ka saa säätää vasem­man äänikana­van tasoa ja Reiska säätää oikeaa kanavaa”.

  5. Osmon mainit­se­maa niput­tamista eli paket­ti­hin­noit­telua käytetään myös keinona hämärtää osta­jien hin­tati­etoisu­ut­ta, jol­loin osta­jien ostopäätök­si­in voidaan vaikut­taa muil­la mielikuvil­la. Paket­ti­hin­noit­telu on niin kuin yhden koon ten­nis­suk­ka. Se sopii vain osalle ihmisiä. Paketis­sa sit­ten mak­se­taan sel­l­ais­es­takin mitä ei halu­ta. Räikeim­mil­lään, Osmo saisi samas­sa paketis­sa muu­ta­man hyvän ja lop­ut olisi jotain hömp­päle­htiä, joista myös maksaisi.

    Entäs sel­l­ainen ansain­ta­logi­ik­ka, joka toimisi samal­la taval­la kuin yri­tys­ten luon­tasi­et­u­ap­p­likaa­tiot. Min­ul­lakin on sel­l­ainen app­likaa­tio, johon on ladat­tu työ­nan­ta­jal­ta rahaa ja voin vali­ta kult­tuuitar­jon­nas­ta. En siis voi mak­sel­la rav­in­to­laruokia sil­lä. Voisiko julki­nen palvelu toimia sel­l­aisel­la, eli olisi ihmisil­lä tiet­ty rahamäärä jokaisel­la ja sen voisi käyt­tää vain julkiseen palvelu­un ja markki­noil­la olisi erik­seen merkit­ty ne, jot­ka ovat julk­ista palvelua joi­ta pysty­isi osta­maan vain sil­lä rahal­la, joka on julisen palvelun app­likaa­tios­sa. Näin ihmiset kil­pailut­taisi­vat julk­ispalvelun sisäl­lä tar­jon­taa ja näin muo­dos­tu­isi taloudelli­nen kan­nuste siihen.

  6. Mak­saako YLE vielä hirveät hin­nat Dig­i­talle verkkopalveluista? Siihen sitä julkisen palvelun rahaa on palanut. Siis melkoista rahas­tus­ta verovaroista. Se oli melkoinen höynäy­tys, jon­ka veron­mak­sa­jat maksoivat.

  7. Min­un on kyl­lä ihan hirveän vaikeaa ymmärtää, että kun val­tion bud­jet­ti on yli 10 mil­jar­dia miinuk­sel­la ja aivan keskeiset toimin­not, kuten ter­vey­den­hoito, kär­sivät resurssip­u­las­ta, on joidenkin mielestä käytet­tävä rahaa siihen, että YLE lähet­tää esim. futi­sot­telui­ta, HBO sar­jo­ja ja kokkausohjelmia.

  8. Appel­bau­min kir­jaa lukies­sa nousi aja­tus muis­tut­ta­vatko mei­dän Per­summe mis­sä määrin Orban­in tai Trumpin tapaista kansal­liskon­ser­vati­ivien ääri­laitoaa, vai muis­tut­ta­vatko lainkaan, ja rin­nas­tus­ta oli vaikea uskoa. Riik­ka Purra­han vaikut­taa suo­ras­taan cityvihreältä, ja Hal­la-Ahokin sekä puhuu että tun­tuu kuun­tel­e­van järkeä. Mut­ta tämä Tynkky­sen ulostu­lo pani miet­timään onko se alka­nut yhtä viat­tomasti myös Puo­las­sa ja Unkaris­sa, Appel­bau­min mukaan­han esim. Laki ja Oikeus ‑puolue aloit­ti ihan sääl­lisel­lä agen­dal­la. Samoin palau­tu­i­v­at mieleen Matias Turkki­lan van­hat pyrkimyk­set.

    No, hyvä että Per­sut pää­sevät näyt­tämään mis­tä aineesta hei­dät on tehty, ja tilanteessa jos­sa heil­lä ei ole sem­moista ehdo­ton­ta enem­mistöä että joutu­vat tekemään kom­pro­mis­se­ja eivätkä pysty perus­tus­lakia muut­ta­maan. Mut­ta tiedo­tusvä­linei­den hal­tu­unot­to näyt­tää kyl­lä olleen sekä peruskon­sti jol­la wannabe-dik­taat­torit muut­ta­vat pieni määräen­em­mistön niin suurek­si määräen­em­mistök­si että sitä ei enää helpol­la kumo­ta. Niin kuin Harari saar­naa, me ihmiset olemme uudelleeno­hjel­moitavis­sa usko­maan ties mihinkä ideoihin, ja se joka hal­lit­see tiedo­tusvä­linei­den kaltaista ohjel­moin­tivä­linet­tä on paljon vartijana.

    Jos jotkut Per­sut väit­tävät että YLE nykyisel­lään toimii viher­vasem­mis­to­laise­na aivope­sukoneena, ja mon­et meistä pelkäävät että YLE muut­tuu kansal­lisoikeis­to­laisek­si aivope­sukoneek­si, mis­tä löy­tyy viisaus tai mit­ta­puu arvioi­da kumpaa se on vai onko kumpaakaan?

  9. Tämä YLE:stä nyt käytävä keskustelu eri mediois­sa nousi esi­in kun YLE:n bud­jetista halu­taan leika­ta. Kat­sot­tuna liikaa ide­ol­o­gis­ten silmälasien läpi rupeaa vah­vasti puo­lus­ta­maan YLE:n tar­joamia julk­isia palvelu­ja. Tämä asia kään­tyykin “has­su­un asen­toon” kun kysyy mik­si ei saisi YLE:stä leika­ta kun joka tapauk­ses­sa leikkausten edessä on myös sotepalvelut?

    Mitä niin vält­tämät­tömän tärkeää on medi­an julk­i­sis­sa palveluis­sa joiden vuok­si ei voi säästää ja joudu­taan säästämään vielä tärkeäm­mistä kuten sosi­aali- ja terveyspalveluissa?

  10. kun olen seu­ran­nut keskustelu­ja täl­lä blogilla, niin tun­tuu välil­lä että tv-lupa­mak­sut ovat vieläkin hengis­sä ja tv on domi­noi­va media.

    lyhyt ver­sio: pahin on main­os­ra­hoit­teinen media, siis uutis ja fak­ta tuotan­nos­sa, ehkä viih­teessä se toimii.

    tun­tuu että lähin­nä oikeis­to­laiset ajat­telee että kun alasaje­taan yle ja suosi­taan yksi­ty­isiä niin yksit­täiset kansalaiset saa­vat enem­män valin­nan­va­paut­ta. ihan kuin yksi­tyi­nen sek­tori toimii käyt­täjien hyväk­si automaat­tis­es­ti. todel­lisu­udessa yksi­tyi­nen sek­tori toimii mak­sajien ja omis­ta­jien hyväk­si, asi­aa pahen­taa vielä keskit­tymi­nen kon­sernei­hin, kuten sanoma ja keskisuo­ma­lainen. huom mak­sa­jat voi olla mainostajia.

    yritin etsiä lähdet­tä kos­ka kuulin tästä, mut­ta en tiedä kuka sanoi. joskus 1960 ja 1970 luvul­la paikalliset uutis lehdet pystyi ottaa main­ok­sia, mut­ta ei voin­ut kohden­taa niitä. jol­loin rahoi­tus oli jok­seenkin yleinen, täl­lä pystyi rahoit­ta­maan fak­taa paikallis asioi­hin, ja kävi main­os­ta­jille kalli­ik­si, mut­ta main­os­ta­jien piti kuitenkin main­os­taa. nyt main­ok­set voi superko­hden­taa jos­sain youtube:ssa ja facebook:ssa, se on käytän­nössä vienyt main­os rahat paikallisil­ta medioilta.

    kyseinen henkilö ehdot­ti media veroa jos­sa käyt­täjä voi vali­ta medi­ansa, päivän­selvää taitaa olla että täl­lainen media ei saa ottaa main­os­ra­ho­ja, ainakaan suuresti. yle veroa voi pitää esi­as­teena täl­laiselle. selvää on että medi­as­ta ja ylestä pitäisi keskustel­la ja miet­tiä rahoi­tus­ta vakavasti.

    kuitenkin, kil­pailua tarvi­taan sekä yksi­tyiseltä ja julkiselta.

    olisiko unkari ollut parem­pi esimerk­ki, mitä minä tiedän, sekä yksi­tyi­nen ja julki­nen media on Vik­tor Orbán:n hallussa.

    yleis­es­ti, kehot­taisi­in kyseenalais­ta­maan medi­aa enem­män, oli niin tai näin.

  11. “…Paket­ti­in kuu­lu­vat myös Ylen net­ti­sivut, joil­ta tosin ollaan Hesarin vaa­timuk­ses­ta kieltämässä tek­stimuo­toinen viestin­tä. Arggh!”

    Ei vain Hesari vaan muutkin medi­at­alot ovat YLE:ä vas­taan hyökkäilleet, etunenässä Medi­ali­it­to, joka on kan­nel­lut EU:lle, että YLE sor­sii. Ongel­ma siinä on, että vaa­di­taan YLE:ltä sitä, että jos on liikku­vaa sisältöä, niin siinä ei saisi olla mitään kir­joitet­tu­ja sisältöjä.

    Se taas sotii kv. vam­mais­ten yleis­sopimus­ta vas­taan, joka edel­lyt­tää esteetön­tä tiedon­saan­tia. Tämä kos­kee myös A/V‑sisältöjä että lähetyk­sis­sä sekä netis­sä ole­via sisältöjä.

    EU on sitoutunut täysin tähän kv. laki­in ja aikanaan var­maan siel­lä EU:n tuomiois­tu­imelta tulee Medi­ali­itolle täystyr­mäys. Medi­at­alot ovat uno­hta­neet tiedon­saan­nin esteet­tömyys­di­rek­ti­ivin. Sak­sas­sa ajanko­htaiso­hjel­ma netis­sä oli sen ver­ran vaikut­ta­va, että siinä saat­toi kat­sel­la ihan nor­maal­isti ja sit­ten ottaa kielek­si englan­ti, se vai­h­tui kyl­lä ja saat­toi myös muitakin kieliä olla valikoimis­sa mut­ta siinä pystyi otta­maan viit­tomakie­lenkin esille niin halutes­saan tai sit­ten tek­sti­tys sekä viit­tomakieli yhtä aikaa. Tämä kaik­ki samas­sa netis­sä ajanko­htaiso­hjel­mas­sa. Suomes­sa ei tuol­laista vas­taavaa vielä ole.

    Viestin­tälaki­in pitäisi tehdä uudet pykälät, mitkä pakot­taisi­vat kaik­ki medi­at­alot tekemään tek­sti­tyk­siä, näkö­vam­maisille, yms. mitä YLE on tähän asti tehnyt ja tulee jatkos­sa tekemään.

    Vaik­ka kau­pal­lisil­ta tulisikin jotain laatuo­hjelmia mut­ta minä en hyödy siitä pätkääkään, sil­lä niis­sä ei ole tek­sti­tyk­siä enkä mak­sa yhtään mitään, kun tiedän tek­sti­tyk­sen puut­tuvan 100% varmuudella. 

    Tiedon jakamisen pitäisi olla suh­teel­lisen yksinker­taista ja help­poa, ei sel­l­ais­ten mon­imutkaisten jär­jestelmien läpikäymistä, mihin kuluu tolkut­tomasti aikaa, että saa kaiken toimimaan.

    Tiedon jakamisen pitäisikin olla yksinker­taisen hel­pos­sa yhdessä jär­jestelmässä, mis­sä kaik­ki voivat vali­ta mitä halu­a­vat, kun kaikil­la on n‑määrä kat­selu/luku-oikeuk­sia kuukaudessa sopi­vaan hin­taan ja itse päät­tävät ottaa määräaikais- tai kestoti­lauk­sia, jos tykkäävät jostakin kat­so­mas­taan, luke­mas­taan. En ole tähänkään asti tart­tunut mihinkään kokeile nyt n‑määrällä eurol­la kuukaudessa, sit­ten huo­maa, että siinä pitää muis­taa, että pitää itse katkaista tilaus tai se kat­so­taan kestotilaukseksi.

    Kaik­ki riip­puu siitä medi­as­ta sekä lehdis­töstä, että mitkä miel­letään laadukkaik­si. En halua lait­taa ropo­jani johonkin medi­aan, jon­ka ain­oa tuo­tos oli juuri tämä ja esim. yksi kymmen­estä jutu­ista oli laadukas­ta ja lop­ut roskaa vaik­ka ovat väit­täv­inään laadukkaiksi.

    Piraat­tipuolue on jo vuosia sit­ten vaat­in­ut sel­l­aista uuden­laisia ansain­tat­apo­jen muu­tok­sia, kun maail­ma muut­tuu nopeasti ja niin myös dig­i­taalipuolel­la melkoisen nopeal­la kehi­tyk­sel­lä, että nykyi­nen ansain­tata­vat sun muut ovat jo van­hen­tunei­ta. Pitää rak­en­taa niin, että kaik­ki voit­ta­vat siinä ja kukaan ei häviä.

    T. Piraat­tipuolueen jäsen ja ensim­mäis­ten joukos­sa osal­lis­tunut aluevaaliehdokas

  12. Per­in­teis­es­ti ajatel­laan että yleis­ra­diotoim­inta (BBC, YLE; SR, NPR jne) tuo­vat ver­rokki­ta­son kau­pal­lisille toimijoille.
    Kulu­ja syn­tyy kalli­ista ohjelmista ja ilman YLE:ä kau­pal­liset toim­i­jat luon­nol­lis­es­ti tek­i­sivät hal­paa ja kan­nat­tavaa: tosi-tv:tä, valmi­ita for­maat­tio­hjelmia, ostet­tu­ja sar­jo­ja maail­mal­ta… Ensim­mäisenä kar­si­tu­vat uutiset, vai kuin­ka Sanoma Oy? Sanoil­la ei ole enää edes oto-haitarin­soit­ta­jaa palkkalis­toil­la, YLE:llä on.

    Kau­pal­lisia toim­i­joi­ta toki har­mit­taa, kun joutu­vat ylit­tämään jonkun tason ohjelmis­saan. He eivät ole vas­tan­neet, että mitä tek­i­sivät parem­min saadak­seen yleisöä.

    Idea on saa­da YLE-verol­la kaiken­laisia ohjelmia mon­en­laisille yleisöille. Vaikein laji ovat nuo­rille suun­natut ohjel­mat, jot­ka tun­tu­vat aina sukupolves­ta toiseen ärsyt­tävän. Las­teno­hjelmia muut eivät tee. Venäjän- ja ukrainankielistä ja vähän muunkinkielistä ohjel­matar­jon­taa pitäisi laa­jen­taa, mut­ta se taitaisi olla ikävästi kotou­tu­mista edistävää.

  13. Olin kovasti juuri joitain vuosia aiem­min äänestysikään tulleena, vah­vasti teknolo­gian ja tietokonei­den maail­mas­sa kas­va­neena nuore­na iloit­se­mas­sa kun Suomeen perustet­ti­in Piraat­tipuolue. Seu­raa­van vuosikymme­nen käytin pet­tyen raskaasti val­tavir­tapoli­ti­ikkaan ja yhteiskun­taan ylipään­sä kun Piraat­tien aja­ma ide­olo­gia ei saanutkaan nos­tet­ta ja vapaa­ta infor­maa­tion levit­tämistä (siis myös dig­i­taalises­sa muo­dos­sa ole­van kult­tuurin) alet­ti­inkin rajoit­taa yhä raskaam­min tek­i­jänoikeuslakien turvin.

    Tältä poh­jal­ta on hienoa lukea että vih­doinkin joku pitkän lin­jan poli­itikko on tajun­nut mitä me netis­sä kas­va­neet nuoret piraatit 15 vuot­ta sit­ten halusimme ja mil­lä perustein.

    Olen tul­lut hie­man van­hen­nut­tuani myös samaan tulok­seen Osmon kanssa siinä, että kun ker­ta emme elä ideaal­i­maail­mas­sa jos­sa infor­maa­tion vapaa liikku­mi­nen voisi real­is­tis­es­ti toteu­tua, Yleis­ra­dio on ihan kohtu­ulli­nen kom­pro­mis­si. Ja juurikin Osmon esit­tämien argu­ment­tien vuok­si minus­ta dig­i­taalisen kult­tuurin tuotan­to verovaroin ja jakami­nen ilmaisek­si on nimeno­maan tule­vaisu­ut­ta ennem­min kuin tuu­lah­dus van­has­ta maail­mas­ta, jol­laise­na jotkut Yleä pitävät.

    Ylen ajamista alas halu­a­vat voivat vaik­ka seu­ra­ta viikon Fox Newsiä Yhdys­val­loista ja miet­tiä sit­ten uudelleen kuin­ka hieno jut­tu täysin yksi­ty­is­tet­ty uutis­sek­tori on.

    1. >“Ylen ajamista alas halu­a­vat voivat vaik­ka seu­ra­ta viikon Fox Newsiä Yhdys­val­loista ja miet­tiä sit­ten uudelleen kuin­ka hieno jut­tu täysin yksi­ty­is­tet­ty uutis­sek­tori on.”

      mitenköhän on tunne että ne jot­ka vouhot­taa ylestä, var­maan ajat­telee että fox news chan­nel on totu­u­den sarvi.

      itse luokit­te­len fox news kana­van pro­pa­gan­da oper­aa­tiok­si. has­sua vain on se että omis­ta­ja ei ole val­tio niin kuin jos­sain neu­vos­toli­itossa, vaan fox news kana­va on yksityinen.

  14. Carl Har­lund, Karvialainen tule­vaisu­u­den­tutk­i­ja 1700-luvul­ta, ennusti, että tule­vaisu­udessa koko maas­sa olisi vain yksi pap­pi, jota voisi kuun­nel­la kotona maat­en. Tämä haave on ymmär­ret­tävä, onhan papis­ton elät­tämi­nen edelleenkin seu­rakun­ta­laisille huo­mat­ta­va menoerä.

    Ehkä mei­dän pitäisikin ottaa mallia Kus­taa Vaasan tyylistä hoitaa val­tion talout­ta kirkon omaisu­u­den hal­tu­uno­tol­la (RAHAA ON!), ja siirtää jumalan­palvelus- ja sanan­julis­tuste­htävät Ylelle. Täl­löin kaik­ki kansalaiset kuun­telisi­vat samaa saar­naa, mikä loisi yhteistä val­takun­nal­lista kon­tek­s­tia; jumalan­palvelus viimein omak­su­isi saman mit­takaa­van kuin muukin viestintä.

    Ylestä tulisi täl­löin myös uskon­nolli­nen organ­isaa­tio, minkä luulisi vaikut­ta­van myön­teis­es­ti ohjelmien siivouteen. Samal­la voitaisi­in tehdä jonk­in­sort­ti­nen uskonpuhdistus.

  15. Ettei nyt ihan mit­talu­ok­ka uno­h­tu­isi niin kukaan ei pyri Ylen jour­nal­is­tista toim­intaa todel­lis­es­ti rajoit­ta­maan tai sisältöjä varsi­nais­es­ti köy­hdyt­tämään leikkauksin. Kyse on, siis olisi, suht kohtu­ullis­es­ta budjettileikkauksesta. 

    Yle voi hyvin ja täysin vapaasti kohden­taa jäl­jelle jäävän yli noin puolen mil­jardin bud­jet­tin­sa parem­min ja keskit­tää laatu­un ja vas­tu­ulliseen jour­nal­is­tikkaan. Silti jää miljoo­nia hömp­pään, mitä muuten Ylestäkin tulee.
    Ja ulko­mail­ta ostet­tuun halpis­sisältöön, roskaan. Kun lukuisat kana­vat ja for­maatit pitää jol­lakin täyttää. 

    Yle on tot­tunut ase­maansa, ole­maan val­tio val­tios­sa. Sen näkee kun kat­soo ja kuun­telee. Myyt­ti Ylen täy­destä objek­ti­ivi­su­ud­es­ta on sit­ten jut­tu erik­seen. Ei se siihen täysin pysty niin kuin kukaan eikä mikään muukaan toim­i­ja maailmassa.
    Samal­la kuitenkin Yle on ilman muu­ta maamme paras medi­alaitos. Hesari­inkin ver­rat­tuna ero merkit­tävästi positiivinen.
    Itse käytän Yleen 90–95 pros­ent­tis­es­ti siitä ajas­ta minkä medi­aan käytän.
    Yle on itsel­leni aivan vält­tämätön, varsinkin kult­tuuri- ja uutis­tar­jon­tansa kaut­ta. Tämä korkea maine kansalais­ten kesku­udessa ei silti tarkoi­ta että juuri ja vain Ylen bud­jet­ti on ikuis­es­ti kyseenalaistamaton.

    Jos ajat­telemme näin, niin YLE on uusi KEKKONEN. 

    Kun siv­i­tys­porvaris­mia (se korkein rotu ja ihmis­lu­ok­ka) on nyt kuu­lutet­tu Yleä “puo­lus­ta­maan” niin juuri tuo em. pitäisi olla siel­lä tajut­tu, jos mikä. 

    Puo­lus­tan itse YLEä ja sen bud­jet­tia, mut­ta en myyt­tisil­lä perusteil­la, joi­ta nyt esitetään ja öyhötetään. Leika­ta sieltäkin siis saa, jos ei ole. Rahaa. Tietty.

  16. Toiv­ot­tavasti mah­dol­liset YLE-leikkauk­set tehdään ns. real­i­ty ‑ohjelmista ja urheilun esi­tysoikeuk­sista, eikä kult­tuuri- ja uutistoiminnasta. 

    Ylen merk­i­tys on mielestäni erit­täin suuri maakun­nis­sa ja niis­säkin syr­jem­mäl­lä. Hesari ei siel­lä käy kuin välil­lä repor­taasi­matkoil­la. Maakun­ta — ja paikallisle­hdet ovat kyl­lä lähempänä, mut­ta näkevät tehtäväk­seen maakun­nan äänenkan­nat­ta­jana toim­imisen. Jos syr­jem­mäl­lä yri­tyk­sessä on vaik­ka ympäristö- tai työvoiman kohtelu­on­gelmia, ei maakun­tale­hti mielel­lään asi­as­ta kir­joi­ta. Siinä kun voi men­nä mon­elta han­kalasti kor­vat­tavis­sa ole­va työ­paik­ka, jos huonos­ti käyt­täy­tyvä yri­tys menee nurin.

    Lisäk­si maakun­ta- ja paikallisle­hdil­lä on riskinä iden­ti­fioi­tu­mi­nen johonkin paikalliseen poli­it­tiseen ryh­mään, jol­loin uutis­ten ker­tomi­nen alueelta yksipuolis­tuu. Esimerkke­jä löy­tyy muual­takin, mut­ta Kei­jo Korho­sen kausi Kain­u­un sanomien pää­toimit­ta­jana on yksi räikeimmistä.

    Maakun­tien kevytko­r­rup­tio onkin määriteltävis­sä sanon­to­jen kaut­ta: “Ei saa keikut­taa venet­tä.”, “Ei pidä lyödä lyö­tyä.”, “Ei lia­ta omaa pesää” vaan “Pitää puhal­taa yhteen hiileen.” ja “Vetää yhtä köyttä.”

    Olin aikanaan töis­sä täl­laises­sa yri­tyk­sessä, jos­sa kum­mankin sortin ongelmia (sekä liu­ta mui­ta). Maakun­tale­hti tiesi, sik­si he eivät enää suos­tuneet kir­joit­ta­maan posi­ti­ivisi­akaan uutisia, mut­ta tuomiotkin uuti­soiti­in nimeä mainitsematta.

    Ylen maakun­ta­toim­i­tuk­set, puhu­mat­takaan Yle Sap­mista, ovat siis eri­no­maisen tärkeitä.

  17. Ylen ole­mas­saolon tarpeel­lisu­ut­ta ei tarvitse min­ulle sinään­sä perustel­la. Kaipaisin kuitenkin perustelu­ja, mik­sei Ylen toim­intaa kuu­luisi tehostaa siinä mis­sä kaiken muunkin julkisrahoitteisen?

    Keino­ja var­masti löy­tyy. Jonkin ver­ran EU.n yleis­ra­dioy­htiöt tekevätkin jo yhteistyötä, mut­ta yhteistyötä var­maan voisi olla enem­mänkin ja toim­intakin enem­män EU- kuin val­tio­ra­hoit­teista. Jos nyt aloite­taan vaik­ka niistä kir­jeen­vai­h­ta­jista: mihin tarvi­taan suo­ma­laista toimit­ta­jaa ker­tomaan, mitä Espan­jas­sa tapah­tuu, kun asi­aa voidaan kysyä espan­jalaiseltakin toimit­ta­jal­ta, joil­ta suo­ma­lainen kir­jeen­vai­h­ta­jakin joka tapauk­ses­sa tieton­sa ensisi­jais­es­ti saa? Tai jos espan­jalaisen kykyyn rapor­toi­da oman maansa asioista objek­ti­ivis­es­ti tai ulkop­uolis­ten kannal­ta ymmär­ret­tävästi ei luote­ta, ehkä sak­salaisen seli­tys kuitenkin kel­paisi suo­ma­laisellekin? Tuskin tiedon laatu siitä on kiin­ni, näkyykö suomek­si kam­er­alle puhu­van pään taustal­la Madrid.

    Lätkä­mat­sien näyt­tämistä ilmaisek­si voidaan ehkä perustel­la sil­lä, että näin saadaan suurelle kansanos­alle sirkushu­pia hal­val­la. Var­maan olisi kuitenkin rehellistä myön­tää myös, että Ylel­lä on paljon sisältöä, jon­ka seu­raa­jamäärät ovat hyvin mar­gin­aal­isia ja valikoitunei­ta. En nyt hae takaa sitä, että pitäisi tuot­taa vain pop­ulääriä sisältöä keskimääräistä mas­saa varten, mut­ta jokin kohtu­us pitää kai olla siinä, että rahoi­tus edes suun­nilleen seu­raa suosiota.

    Mitä vähem­män tun­tee saa­vansa Yle-verolleen vastinet­ta, sitä helpom­paa on kan­nat­taa sen laskemista. Ehkäpä per­sut ovat leikkaa­mas­sa Ylen rahoi­tus­ta ihan vain sik­si, että Yle-vero on hei­dän kan­nat­ta­jien­sa näkökul­mas­ta huono diili.

  18. Mut­ta onko asial­lista, että ylessä esitetään ohjelmia, kuten pillupäiväkir­jat tai ohjelmia jois­sa keskel­lä päivää kikat­tavil­ta teineiltä kuu­losta­vat tek­i­jät puhu­vat runk­kaamis­es­ta, dil­don käytöstä keskel­lä Helsinkiä ja muu­ta täl­läistä ??? Eikö tuol­laiset pitäisi kar­sia pois ?

    1. On jos on nuorisokanaval­la ja etukä­teen ker­ro­taan mitä ohjel­ma käsittelee.
      Esim ruotsinkielisel­lä nuorten radiokanaval­la YLE X3M on pari ker­taa viikos­sa sek­si­val­is­tu­so­hjel­ma johon kuun­teli­jat saa­vat esit­tää kysymyk­siä ja asiantun­ti­ja, lääkäri tai ter­apeut­ti, vas­taa. Tosin asial­liseen sävyyn ilman kikat­tamista. Parem­pi sel­l­ainen ohjel­ma on kuin Pikku-Kalle vit­sit tai iso­jen poikien/tyttöjen jutut .

  19. Hesarin kan­teen YLEn net­ti­sisältö­jen kieltämisek­si YLE olisi voin­ut nos­taa vas­takan­teen print­ti­me­di­an oikeud­es­ta tuot­taa sisältöä inter­neti­in. Vas­taa nau­ret­tavu­u­teen naurettavuudella!

  20. Osmol­ta aikamoinen ylistys ylen tarpeel­lisu­ud­es­ta. Tulee mieleen takavu­osil­ta ns Repo­ra­dio. Mikä on muuttunut?
    Vai oliko henk­i­nen ilmapi­iri tuol­loin 60 luvun lop­ul­la sel­l­ainen, joka mah­dol­listi mm tais­to­laisu­u­den nousun. Vai oliko Repo­ra­dio yksi kiihottajista.

  21. Yleis­ra­dion on lai­h­dutet­ta­va läskit pois. Liikaa har­rastet­ta joukos­sa. Yleis­ra­dion tulee olla tiedon välit­täjä eikä hupikana­va pie­nille piireille. Kaikkea hump­paa ei tarvi­ta. Jos pitää olla tietoa niin mik­si ei ole etäyliopisto/peruskoulu kanavaa? Jokainen kotiäi­ti ja työssäkäyvä voisi koulut­taa itsen­sä. En voi oppia Yleltä mitään pitkäjän­nit­teis­es­ti — voin kyl­lä kat­soa aut­syök­stöks sarjoja

  22. Tiedon jakami­nen ilmaisek­si sil­lä peruteel­la, että sen jakami­nen ei mak­sa mitään, sivu­ut­taa täysin sen, että tiedon han­k­in­ta on voin­ut mak­saa paljonkin. Sel­l­ainen asenne ilmen­tää vain halut­to­muut­ta mak­saa tiedon löytäjälle tai kehit­täjälle hänen työstään. Moniko tykkää, että hänen työstään ei tarvitse mak­saa palkkaa? Tuskin moni, mut­ta samaiset eivät halua mak­saa tiedos­ta tek­i­jälleen palkkaa. Tiedon sijaan voi olla kysymys vaikka­pa musi­ik­ista. On sen tek­i­jän saata­va palk­ka työstään ja hänel­lä tulee olla oikeus päät­tää hin­nas­taan sekä teosten levityksestä.

  23. Ylen toimin­nan supis­t­a­mi­nen on sinäl­lään aivan ok, jos julk­i­sista menoista halu­taan säästää. Iso ongel­ma tästä tulee sil­loin, jos poli­itikot alka­vat vali­ta mitä sisältöä kar­si­taan. Tähän ainakin PS:llä tun­tuu ole­van kovasti haluja.

    Sivuhuomiona, olen kovin pahoil­lani että YLE pää­tyi lakkaut­ta­maan Yle Puheen. Sama sisältö on toki saatavil­la Areenas­ta, mut­ta puhera­dion meri­it­ti on, että sitä kuun­nel­lessa tulee kuulleek­si paljon sel­l­ais­takin sisältöä mitä ei vält­tämät­tä halu­aisi kuul­la. Ja mitä ei sik­si toden­näköis­es­ti tule Areenas­ta valittua.

    Sanoman vaa­timuk­set YLEn sisäl­lön rajoit­tamis­es­ta ovat kyl­lä vah­vasti pata soimaan kat­ti­laa ‑osas­toa. Sanom­al­la itsessään on läh­es de fac­to monop­o­li tietyis­sä asiois­sa Suomes­sa, siinä on enem­män kuin vähän kaksi­naa­maista huu­taa muiden rajoit­tamista, ettei Sanoman liike­toim­inta kär­si. Mielestäni Sanoma alkaa olla Suomes­sa siinä pis­teessä, että kil­pailu­vi­ra­nomaiset voisi­vat pilkkoa sen pakolla.

    Toki kun­nia sanom­alle siitä, että heil­lä on YLEn jäl­keen Suomen toisek­si paras uutis­me­dia eli HS, jota ei onnek­si ole täysin uhrat­tu vielä viih­teelle, kuten suurin osa Sanoman muus­ta toiminnasta.

    1. Tämä on tahal­lista väärinymmärtämistä. Jostan syys­tä tähän on nyt lähdet­ty ide­olo­gia edel­lä ymmärtämään kom­ment­te­ja mitä medi­aan on tul­lut. En oikein tiedä mitä tuol­lainen palvelee, ainakaan keskustelukult­tuuri ei sil­lä parane, että laite­taan laput silmille ja suu­tu­taan, eikä edes kuun­nel­la mitä san­ot­tavaa toisil­la on.

      Onko se “sisältöön puut­tumista” jos täh­den­netään yleis­ra­dion tehtävää val­takun­nal­lise­na puolueet­tomana medi­ana ja tode­taan, että YLE:n liike­toimin­nan ei pitäisi kil­pail­la viih­teestä kau­pal­lis­ten toim­i­joiden kanssa? Minus­ta se ei ole. Minus­ta se ker­too miten paisunut pul­lataik­i­na YLE on. YLE:llä on tärkeä yhteiskun­nalli­nen tehtävä ja ase­ma. Kukaan ei var­masti tätä ole kiistämässä. Mut­ta mis­sä vai­heessa YLE alkoi verovaroin kil­pail­la viihde­höm­pässä ja real­i­tysar­jois­sa suo­raan kau­pal­lisia vas­taan? Mil­lä oikeudel­la YLE näin tekee ja miten se palvelee sitä YLE:n tehtävää? Minä en ainakaan näe, että se palvelisi mitään tehtävää.

      Sitä­pait­si ne MM-kisat ja Olympialaiset on jo muiden kanavien lähet­tämiä, vaik­ka sitä jon­ain argu­ment­ti­na joku halu­aa pitääkin. Ne ei ole enää vuosi­in kuu­luneet yleis­ra­di­olle. Kukaan ei ole ollut mis­sään vai­heessa ker­tomas­sa miten YLE:n pitäisi lopet­taa nimen omaan sen ydin­te­htävi­in kuu­lu­vien asioiden tekem­i­nen, mut­ta on täysin asial­lista ja perustel­tua kysyä, että miten ihmeessä markki­na­t­aloudessa voi olla mukana toim­i­ja joka toimii verovaroin ja kil­pailee suo­raan kau­pal­lisia toim­i­joi­ta vas­taan. Kauheasti ei viihdekanav­il­ta doku­ment­te­ja tule, tieteiso­hjelmia näy ja koulu­tuk­sel­lisia kat­sel­la. Kyl­lä sille YLE:lle olisi edelleen ole­mas­sa roolin­sa. Sen vain pitäisi olla kaukana real­i­ty ja viihde höm­pästä ja pysyä lestis­sään. Tämän tehtävän toteut­tamiseen ei todel­lakaan tarvi­ta 500 miljoon­aa, 200 miljoon­aakin olisi paljon.

      1. Sebastien Tynkky­nen, joka siis on kat­sot­tu päte­vim­mäk­si johta­maan hal­li­tus­neu­vot­telu­jen YLE-kan­to­jen muo­dostamista, pyysi twit­teris­sä mielip­iteitä siitä, mitä Ylen ohjelmia tulee lakkaut­taa. Minus­ta tuo­ta ei voi tulki­ta kovin monel­la taval­la. Kyl­lä tuo­hon on oikeus ja jopa velvol­lisu­us reagoida.

      2. Eikös se Tynkky­nen nimen omaan main­in­nut pillupäiväkir­jat ja muut viih­teet esimerkeissään?

        Tässä suo­ra lain­aus mikä löy­tyi pienel­lä googletuksella:
        “Esimerkik­si me perus­suo­ma­laiset koemme huu­ta­vana vääryytenä, että verora­ho­jamme käytetään pillupäiväkir­joi­hin ja sinkku­naisi­in pal­jaana samaan aikaan, kun rahat eivät ole riit­täneet van­hus­ten hoitoon tai kun kansalaiset kärvis­televät pienen palkka­pussin kanssa pär­jätäk­seen laskuista ja ruoan ostosta.”

        Mielestäni tuos­sa nimen omaan puhut­ti­in viih­teestä, vielä näköjään uudem­mas­sa viestis­sä hän puo­lusti toimit­ta­jien oikeut­ta nimen omaan puolueet­tomaan toimit­ta­jan työhön. Jos noista kahdes­ta viestistä jotenkin saa sel­l­aisen kuvan, että sisältöä halu­taan manip­u­loi­da, sen sijaan siis, että pitäisi miet­tiä mikä on YLE:n tehtävä, niin joudun kallis­tu­maan asi­as­sa sen suun­taan, että Tynkky­nen puhuu asi­aa. Tokikin kär­jistäen, mut­ta en tiedä minäkään mik­si pil­lipäiväkir­jat ja sinkku­naiset pal­jaana nimiset ohjel­mat kuu­luisi YLE:n tuotan­toon ja mitä muu­ta niil­lä haetaan kuin kil­pailua suo­raan muu­ta viihde­te­ol­lisu­ut­ta vastaan.

        Ymmärtäisin tämän haloon asi­as­ta jos joku Perus­suo­ma­lai­sista olisi puut­tumas­sa YLE:n uutis­toim­i­tuk­seen jne. mut­ta sel­l­aista viestiä en ole lukenut. Onko sel­l­aiseen siel­lä halua, en osaa sanoa.

      3. “Mut­ta mis­sä vai­heessa YLE alkoi verovaroin kil­pail­la viihde­höm­pässä ja real­i­tysar­jois­sa suo­raan kau­pal­lisia vas­taan? Mil­lä oikeudel­la YLE näin tekee ja miten se palvelee sitä YLE:n tehtävää? Minä en ainakaan näe, että se palvelisi mitään tehtävää.”
        Tässä hyvin kiteytet­tynä omatkin tun­toni viimeisen vuosikymme­nen Ylen ohjelmis­ton muut­tumis­es­ta. Eniten min­ua on har­mit­tanut omatuotan­tois­t­en kielikurssien ja kielio­hjelmien tuotan­non lop­pumi­nen. Oli­vat samal­la muka­van sivistäviä ja avartavia.

      4. Oletko var­ma, etteivät nuo kielikur­sit tyssän­neet siihen, että yksi­tyiset valit­ti­vat niistä. En ole var­ma, että näin kävi, mut­ta puhet­ta siitä aikanaan oli.

      5. YLE:n toim­inta rahoitete­taan verovaroin, ja ne on vähän pakko mak­saa halusi tai ei. Suo­mi on edus­tuk­selli­nen demokra­tia. Kai edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa kansalaisille pitää vara­ta kansane­dus­tus­laitok­sen kaut­ta mah­dol­lisu­us vaikut­taa miten ne verovarat käytetään. Ja miten muuten se vaiku­tus­mah­dol­lisu­us pitäisi toteut­taa, jos siihen ei voi kuu­lua että kansane­dus­ta­ja kysyy kansalaisil­ta palautet­ta val­tion laitok­sen toimin­nas­ta sil­loin kun hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa neu­votel­laan mitä ilmeisem­min YLE:ä koske­vien lakien sisällöstä?

        Ennen muinoin oli helpom­paa kun mak­set­ti­in TV-lupa­mak­sua. Sil­loin kansalainen saat­toi sen­tään vali­ta jät­tämäl­lä tele­vi­sion ostamatta.

  24. Ylen bud­jet­ti on paisunut ylisu­urek­si. Lis­taa­masi asioiden jär­jestämi­nen pitää onnis­tua paljon vähem­mäl­lä kuin yli puolim­il­jardi­in paisuneen bud­jetin. Se on järkyt­tävän iso bud­jet­ti, toivoisi hiukan tolkkua puheisi­in on ole­mas­sa jotain yli­paisuneen bud­jetin ja lakkau­tuk­sen välimaastossa.

    Maa jol­la ei ole varaa hoitaa perus­palvelun­sa kun­nol­la ei voi pitää kaikkia viihde­meno­jaan. Se ei köy­hään lom­pakkoon koske jos oop­per­alip­pu­jen hin­nat nousee, museoverkos­to hiukan har­ve­nee tai telkkarista ei tule sohvape­runa­to­hjel­maa j.n.e.

    Eikö juuri mon­en kadon­neen sivil­isaa­tion kohta­lo on nimeno­maan ollut tuh­la­ta varo­jaan enen­emässä määrin viih­teeseen ja turhakkeisi­in lop­pua kohti.

  25. Sel­l­aiselle jol­la ei ole mak­su-TV kanavia käytössään on YLE nyky­muo­dos­saan vält­tämätön jos halu­aa seu­ra­ta muu­ta kuin roskaviihdettä.

  26. Hyvää pohd­in­taa Soin­in­vaar­al­ta. Aika mon­elta tun­tuu kadon­neen ymmär­rys YLEn laa­jem­mas­ta merk­i­tyk­ses­tä koko kansaa palvel­e­vana medi­ana ja se näkyy siinä kuin­ka itsekkäästä näkökul­mas­ta he tarkastel­e­vat sen ohjel­matar­jon­taa. Syn­tyy kauhea huu­to yksit­täi­sistä ohjelmista kun juuri ei satu niistä pitämään ajat­telemat­ta yhtään sitä että moni muu silti pitää. Eikä per­su­ja tun­nu häir­it­sevän sekään, että leikkauk­sil­la vietäisi­in suo­ma­laisil­ta nimeno­maan suo­ma­laista ohjel­matar­jon­taa ja eri­tyis­es­ti niiltä suo­ma­laisil­ta joil­la ei ole varaa kalli­isi­in mak­sukanavi­in. Itsekkyyt­tään per­sut leikkaisi­vat todel­lisu­udessa eri­tyis­es­ti kaikkein pien­i­t­u­loisimpi­en, niiden jot­ka eivät mak­sa lainkaan YLE-veroa tai mak­sa­vat sitä hyvin vähän, palveluista. Kun YLE-vero on mak­simis­saan 163€/vuosi, niin aika itsekkään pitää keski­t­u­loisenkin olla mikäli pitää sitä kohtu­ut­tomana. Eihän sil­lä rahal­la saa mis­tään muual­ta lähellekään vas­taavaa palvelua. Alle 0,5€/päivä ja silti per­sut valit­ta­vat kun joku ohjel­ma ei miel­lytä. Eihän per­su muista väl­itä, kun­han vaan saa itse saa. Empa­tia ei kuu­lu per­su­jen politiikkaan!

    No, ide­ogis­ta­han per­su­jen val­i­tus on ja nou­dat­taa samaa kaavaa kuin muual­lakin mis­sä ideat ammen­netaan fasis­mista tutu­ista toim­intatavoista. Kan­nat­taa lukea vaikka­pa Jason Stan­leyn Näin toimii fasis­mi, niin ymmärtää kyl­lä mik­si per­sut ovat aina YLEn kim­pus­sa. Suosit­te­len samaa kir­jaa myös per­suille, niin että ymmärtävät ainakin sen miltä hei­dän touhun­sa näyt­tää muiden silmis­sä. Ja ehkäpä sit­ten jonkun per­su­ja “vahin­gos­sa” äänestäneen silmätkin aukeaisi­vat kun näk­i­sivät “peilistä” mil­laisen ide­olo­gian vedätet­täviksi ovat sortuneet.

    Se, että puu­tu­taan vaikka­pa YLEn johdon kohtu­ut­tomi­in palkkioi­hin on ihan nor­maalia toim­intaa ja par­la­men­taaris­es­ti hoidet­tavis­sa. Jos liian suuret pakkiot häir­it­sevät, niin per­sut ja kokoomus voivat syyt­tää vain itseään siitä mik­si niin on. Siitä vaan kor­jaa­maan asia, siel­lähän ovat ja ovat olleet omat edus­ta­jat päät­tämässä, ei siihen tarvi­ta koko YLEn rahoituk­seen kohdis­tu­via leikkauk­sia tai maan hal­li­tuk­sen puut­tumista ohjel­ma­sisältöön. Itse ohjelmi­in ei poli­it­tis­ten päät­täjien pidä tietenkään demokra­ti­as­sa puut­tua. Jos puu­tu­taan niin sil­loin ollaan kyl­lä fasis­min tiellä.

  27. Mikähän se Osmoa niin kai­her­taa tässä Tynkky­sessä. Minä vilka­isin Eduskun­nan sivuil­ta tämän Tynkky­sen asioi­ta. Ihan fik­sul­ta kaveri vaikut­taa. Ja yle asi­as­sa näyt­ti vas­tus­ta­van yle n tuot­ta­maa viihdeo­hjelmis­toa ei esim uutisia tai kulttuuria.

    1. Eduskun­nan sivuil­ta ei kyl­lä saa kokon­aisku­va yhdestäkään kansane­dus­ta­jas­ta. Oletko kat­sonut Tynkky­sen YouTube videot hänen kanaval­ta? Suosit­te­len kat­so­maan ja sen jäl­keen suosit­te­len kat­so­maan Rus­sia Todayn rapor­toin­tia Ukrainan sodas­ta. Huo­maat heti mitä yhteistä Tynkky­sel­lä ja Rus­sia Todayn uuti­soin­nis­sa on samaa. Ylen viihdeo­hjelmis­ton kri­ti­ik­ki on ollut aina Yleä ole­vaa kri­ti­ikkiä jos­sa kat­so­taan ettei viihde kuu­luu Yleisradioon.

  28. tuos­ta niput­tamis­es­ta. niput­ta­mi­nen on ollut kaapelitele­vi­sion busi­ness-malli. eli tuo­daan esim 20 kanavaa, joista ehkä kolmea kat­sel­laan vakavasti ja mui­ta löy­hästi. mut­ta ne kana­vat voivat olla eri kanavia kullekin asi­akkaalle. nyt tämä busi­ness malli on osit­tainen tul­lut tele-operaattoreille.

    kuitenkin nään has­sun ongel­man niput­tamises­sa, ja lyhyesti se on fox news chan­nel. monis­sa kaapelisopimuk­sis­sa usa:ssa fox news chan­nel kuu­luu perus­paket­ti­in, johtuen kana­van pro­pa­gan­da ase­mas­ta, näen arvon negati­ivisek­si. eli saatan jät­tää nipun osta­mas­ta jos pro­pa­gan­da oper­aa­tio kuu­luu paket­ti­in. eli, niput­ta­mi­nen toimii jos kaikkien osa-aluei­den arvo on nol­la tai enemmän.

  29. Tynkky­nen oli nyt sit­ten päässyt oikein Ilta-Sanomien pääkir­joituk­seenkin. Hän on onnis­tunut täy­del­lis­es­ti; Odel­la tulee savua korvista, ja niin näkyy tule­van aika monel­la toimit­ta­jal­la ja todel­la monel­la muul­lakin. Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan, sanoi Manu. Has­sut twi­itit ovat has­su­ja twi­it­te­jä, eivät mitään sen enempää.

    Yrit­täkää nyt hyvät ystävät nähdä tämä asia niin kuin se on: Ei mei­dän hal­li­tus tai eduskun­ta ikipäivänä tee sel­l­aista päätöstä, jos­sa san­o­taan, että Ylen pitää lopet­taa ohjel­mat A, B ja C sekä vai­h­taa henkilökun­nan kahvi Kul­ta Katri­inaan, sulkea nelosker­roksen WC:t ja antaa potkut Ylen ter­veysase­man silmälääkärille. Tämän tietävät sekä Ode että Tynkkynenkin.

    Vai pitäisikö ajatel­la niin, että tässä pelätään Ylen ole­van niin ammat­ti­taido­ton ja siel­lä pri­or­i­teetit niin hukas­sa, että kuvit­telette ihan aidosti, että jos bud­jetista 20 % leikataan pois, niin Yle on heti ensim­mäisenä lakkaut­ta­mas­sa uutis­toim­i­tuk­sen­sa tur­vatak­seen kaikissa olois­sa sen, että on rahaa näyt­tää ulko­maisia tv-sar­jo­ja? Ei kai luot­to Yleen ihan noin huono kuitenkaan ole?

    Mä olen vakaasti sitä mieltä, että Ylestä saa sen viides­osan leika­ta pois, ja niin tun­tuu aika moni muukin kom­men­toi­ja ajat­tel­e­van. Mä myös olen sil­lä taval­la kai sit­ten hyväuskoinen, että pidän itses­tään­selvyytenä sitä, että Yle kyke­nee leikkaa­maan tuon sil­lä taval­la, ettei suo­ma­lainen vapaa tiedonväl­i­tys ja uutis­tuotan­to siitä kär­si. Jos ei osaa, sit­ten meil­lä on huo­mat­tavasti suurem­pi ongel­ma käsis­sämme kuin olen kuvitellutkaan.

    1. Vaik­ka voinkin luot­taa siihen, ettei perus­suo­ma­lais­ten tavoit­teet tule toteu­tu­maan, voi kai kuitenkin ar vostel­la hänen tavoitteitaan.

      1. Saako arvostel­la myös sitä kun YLE ker­toi S2 oppi­laista ja min­is­ter­iä myöten juosti­in Twit­teri­in ker­tomaan miten YLE teki väärän­laisen uutisen ja täl­läisiä uutisia ei pitäisi julka­ista? Aikaakaan ei ole asi­as­ta kuin parisen kuukaut­ta, mut­ta ei tul­lut hirveää haloo­ta siitä miten min­is­ter­it yrit­tää ohja­ta YLE:n toim­intaa. Tuliko väärältä puolelta jokkea ja sik­si ei juosseet pääkir­joituk­set kil­van ker­tomaan, että miten on puoluee­ton toim­inta nyt uhat­tuna kun min­is­ter­it avoimesti uhkailee YLE:ä?

        En aina ihan ymmär­rä tätä touhua. Samat sään­nöt ja kohtelu kaikille.

    2. Minus­ta on huolestut­ta­va ja nai­ivi ilmiö tämä, että autoritäärien demokra­ti­aa naker­tavi­in puheisi­in suh­taudu­taan vähätellen. ”Pojat on poikia”, ”kun­han se vain sanoo”, ”no se suo­ma­laisu­u­den puolueo­hjel­ma nyt oli vaan sem­moista diipadaa­paa”, ”hän hakee vain twit­teris­sä suosiota”.

      Ker­ta toisen­sa jäl­keen huo­maamme että ne mitkä alkoi­vat puheena eivät jääneet vain puheik­si. Sama kos­kee Orbanei­ta, Erdo­gane­ja, mut­ta myös Putinia joka puhui pitkään siitä minkälainen katas­trofi Neu­vos­toli­iton hajoami­nen oli, ja kuin­ka asia pitää kor­ja­ta. Sit­ten kun Putin alkoi kor­ja­ta asi­aa jos­ta hän puhui ties kuin­ka kauan, kukaan pait­si Venäjän oppo­si­tiopoli­itikot ja jotkut toimit­ta­jat (ja Suomes­sa Vihreät) ei osan­nut odottaa.

      Sama asia Trump­is­sa, hän nyt vaan Twi­it­taili vaik­ka mitä ja sanoi, eikä mitään otet­tu tosis­saan. Sit­ten kun Capi­to­lia yritet­ti­in val­la­ta ja vaal­i­t­u­losta mitätöidä, ja maa alkaa ole­maan kyp­sä sisäl­lis­so­taan, niin kuka­pa olisi voin­ut uskoa että hän tek­isi mitään sellaista.

      Nyt jos uskoo että Perus­suo­ma­laiset tarkoit­ta­vat sitä sanovat, niin voi liit­tyä salali­it­to­te­o­reet­tiko­jen joukkoon (samo­jen jot­ka uskoi­vat että Putin, Orban, Erdo­gan jne moder­nit dik­taat­torit tarkoit­ta­vat mitä sanovat). Salali­it­to­teo­ria tässä tapauk­ses­sa siis on, että Perus­suo­ma­laidet tarkoit­ta­vat mitä sanovat ja mitä kir­joit­ta­vat puolueo­hjelmi­in­sa. Ja ovat siis anti­demokraat­ti­nen, autoritääri­nen äärioikeistopuolue.

      Toiv­otaan että heille ei tarpeek­si val­taa tule että pää­si­sivät tavoit­teitaan real­isoimaan. Ainakin viime viikko­jen perus­teel­la he eivät ole niin fik­su­ja että pää­si­sivät edes hal­li­tuk­seen. Voi toki kyse olla tak­ti­ikas­takin, kus­taan hal­li­tuk­sen muroi­hin niin kauan että Orpo lyö pelin poik­ki. Sit­ten voidaan taas uhri­u­tua neljä vuot­ta lisää oppo­si­tios­sa, ja yrit­tää nos­taa kan­na­tus­ta vielä entisestään.

    3. YLE-laki­in on näitä kul­taka­tri­inapäätök­siä tul­lut ennenkin:

      Sisältö­palvelu­jen pää­pain­on tulee olla liikku­vaa kuvaa tai ään­tä sisältävis­sä julka­isu­is­sa. Tek­stimuo­toisen sisäl­lön tulee 3 momen­tis­sa säädet­tyjä poikkeuk­sia luku­un otta­mat­ta liit­tyä yhtiön liikku­vaa kuvaa tai ään­tä sisältävään julkaisuun.

      Suomek­si: YLE keskit­tyköön tuot­ta­maan palvelu­ja telkkarikansalle, tek­sti-ori­en­toituneem­mat kansalaiset kään­tyköön toimek­sianta­jiemme omis­tamien medioiden puoleen.

      Poli­it­ti­nen ohjaus tarkoit­taa ohjel­matuotan­non sisältöön puut­tumista. Ilmeisin puut­tumistyökalu on YLE-lain kohta:

      tuot­taa, luo­da, kehit­tää ja säi­lyt­tää koti­maista kult­tuuria, taidet­ta ja virik­keel­listä viihdettä;

      Kun lain­säädän­tö posi­tioi YLEn kult­tuuri- ja viihde­tuot­ta­jak­si, on vaikut­ta­jan ammat­ti­taitoa kanavoi­da mah­dol­lisim­man suuri määrä rahoi­tus­ta sidos­ryh­mälle. Ei sel­l­aiselta sidos­ryh­mältä joka pystyy kanavoimaan vaikka­pa 50 miljoon­aa vuosit­tain koti­maiseen draa­man­tuotan­toon tai urheilu­un ole “pri­or­i­teetit hukas­sa”. Se on tapa muut­taa maail­maa mieleisek­seen ja pitää samal­la kaver­it leivässä kiinni.

      Isoin kysymys on, pitääkö YLEn “tuot­taa, luo­da ja kehit­tää” kult­tuuria, taidet­ta ja viihdet­tä, riit­täisikö että “tuo­daan saataville ja säi­lytetään”? Mik­si vaikka­pa RSOn rahoituk­sen pitää kulkea YLEn kautta? 

      YLEn rooli kult­tuurin ja viih­teen tuot­ta­jana on paa­lutet­tu aivan eri­laises­sa maail­mas­sa, sil­loin kun kaistan­levey­den tekni­nen ja hallinnolli­nen niukku­us (poli­it­ti­nen valvon­ta) määrit­teli media-alan dynami­ikan. Tältä osin YLE-laki sovel­tuu hyvin huonos­ti nykypäivään ja sitä on aikakin tarkastel­la kriittisesti.

    4. Perus­suo­ma­laiset voivat vielä kaat­ua Tynkky­sen kuop­pi­in ja mutki­in. Hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat vas­ta käyn­nistyneet ja luot­ta­mus­ta ei lisää Tynkky­sen ulostu­lot. Puheen­jo­hta­ja Purra tote­si maanan­taina (8.5.) että perus­suo­ma­laiset ovat sitoutuneet neu­vot­teluis­sa muo­dosta­maan Suomeen enem­mistöhal­li­tus. Purra ei halua tässä vai­heessa keskeyt­tää hal­li­tus­neu­vot­telui­ta kos­ka min­is­terin salkku ja min­is­te­ri­au­to odot­taa jo Val­tioneu­vos­ton lin­nas­sa aivan Sää­ty­talon vastapäätä. Kokoomuk­sen johto on minus­ta toimin­ut hyvin tässäkin asi­as­sa. Jos neu­vot­te­lut kaatu­vat ne kaatu­va perus­suo­ma­lais­ten sisäisi­in ongelmi­in ja toden­näköis­es­ti Kepu kut­su­taan paikalle ja peli on selvä.

  30. @Nimimerkki:Åboriginaalille toteaisin vain sen että en tarkoit­tanut mitä Tynkky­nen on jotain mieltä Venäjästä vaan totesin että Tynkky­sen tyyli ja sisältö ovat hyvin saman­laisia kuin Rus­sia Todayn ohjel­man sisäl­löt. Tuo Ukrainan sodan korost­a­mi­nen viit­tasi tyyli­in ei sisältöön.

  31. pistän omat kom­men­tit lyhyesti kun lyhen­telin edel­lisiäkin kommentteja.

    itse puo­lus­tan julk­isra­hoit­teista medi­aa kuten yleä, tosin olisi hyvä jos julk­isia medioi­ta olisi usei­ta eri rahoituk­sel­la, esim paikalliset poli­it­tiset toim­i­jat, kansalli­nen poli­it­ti­nen toim­i­ja, lahjo­tuk­set tai mak­sut yksi­ty­isiltä. suo­mi on tosin niin pieni että on vain yksi rahoit­ta­ja käytännössä.

    eu voisi kuitenkin perus­taa yhteisen medi­an eu:lle, täl­lä voisi kar­sia päällekkäisyyk­siä kansal­lisil­ta toim­i­joil­ta. paikalliset toim­i­ji­at saisi jäädä kuitenkin.

    ylen raskaud­es­ta voidaan kuitenkin keskustel­la, ja ylen ei tarvitse olla viih­teessä niin paljon. tosin viih­teessäkin joskus kau­pal­lisetkin toimii huonos­ti, vaik­ka esim jois­sakin urheilu tapah­tu­mis­sa. kuitenkin ylen rooli on enem­män fak­tas­sa, doku­menteis­sa ja uuti­sis­sa. väl­i­tyskana­vana tulee pain­ot­tumaan internet.

    sit­ten vähem­män vakavampaa:
    https://yle.fi/a/74–20030454 . onko toimit­ta­jil­la joskus tyl­sää kun täl­laisia jut­tu­ja pitää tehdä!?

    1. Yle voisi kyl­lä sat­sat radio-ohjelmi­in enem­män kos­ka täl­lä het­kel­lä radio elää uut­ta tulemista. Se koros­tuu Yle Areenan suo­ra­tois­tu palvelun kaut­ta. Siitä tuskin kukaan on vas­taan kos­ka poli­ti­ikot halu­a­vat puhua enem­män radios­sa kuin TV:ssä. TV:ssä voi moka­ta toisin kuin radios­sa jos­sa ei näy kasvoja

      1. Radios­sakin tule­vaisu­us voi olla entistä enem­män sitä, että ihmiset val­it­se­vat ark­istos­ta, mitä kuun­tel­e­vat. Ja sit­ten on toisaal­ta soit­tolis­tara­diot. Mut­ta jatkos­sa var­maan entistä vähem­män tehdään lähetysa­jal­lista käsikir­joitet­tua radio-ohjel­maa. Eri­laiset pod­castit ovat syr­jäyt­täneet per­in­teistä puhera­dio­ta aika taval­la. Musi­ikki­inkin on suoratoisto.

        Radio­ta kuun­nel­laan nykyään kai isol­ta osin henkilöau­tossa ollessa ja sit­ten sel­l­aisil­la työ­paikoil­la, jois­sa ajanku­lun vuok­si on kiva kuun­nel­la jotakin — tai jos muut työ­paikalla halu­a­vat kuun­nel­la jotain ja joutuu itse kuun­tele­maan siinä sivus­sa. Kuvat­toma­l­la viestil­lä on iso arvo mm. autol­la ajaes­sa, jol­laises­sa tilanteessa ei kuvavi­estin kuva­puol­ta voisi edes seu­ra­ta. Osasyy radion säi­lymiseen autois­sa on myös Suomen autokan­nan van­hu­us. Keskimääräi­nen romu­tusikä on 24 vuot­ta tms. Vas­ta uusim­mis­sa autois­sa voi kuun­nel­la netistä mitä tahansa muu­takin kun taas van­hoista autora­dioista voi kuun­nel­la vain joko CD:itä, kaset­te­ja tai viral­lisia FM-radiokanavia.

      2. @ni

        Van­hoi­hin autoi­hin voi lait­taa tupakan­sy­tyt­ty­men reikään RDS-blue­tooth adapterin jol­loin radio soit­taa mitä ikinä kän­nykästä val­it­see soitettavan. 

        Suomes­sa radio taas toimii FM-verkos­sa eikä digi­ra­dio koskaan lyönyt läpi juuri sik­si että käytän­nössä kaik­ki auto­jen radio­vas­taan­ot­timet toimii FM:llä ja samoin “mökki­ra­diot”.

  32. Tykkään kyl­lä itse päät­tää, mihin rahani käytä, en mihinkään nippuihin.

  33. Olisi het­kel­lis­es­ti opti­maal­ista, jos kaik­ki tieto olisi ilmaisek­si kaikkien saatavil­la, mut­ta tässä on tietysti se ongel­ma, että sil­loin kenenkään ei kan­nat­taisi tuot­taa tietoa, ei levyt­tää musi­ikkia, ei kir­joit­taa kir­jo­ja eikä tuot­taa televisio-ohjelmia.

    Pidän tätä vir­ket­tä hie­man ris­tiri­itaise­na muun artikke­lin kanssa. Artikke­lin, jon­ka pääasialli­nen sisältö kos­kee organ­isaa­tio­ta, jon­ka yksi oleel­lisim­mista tehtävistä on tuot­taa tietoa ja tele­vi­sio-ohjelmia ilmaisek­si kaikkien saataville.

    Ja muutenkin, kun kuulen tuon väit­teen, minus­ta tun­tuu, että elän jotenkin aivan eri­laises­sa infor­maa­tioym­päristössä kuin tuo­hon väit­teeseen usko­va. Tässä min­un infor­maa­tioym­päristössäni, kun etsin inter­netistä aidosti hyödyl­listä infor­maa­tio­ta, tyyp­il­lis­es­ti ensisi­jais­es­ti käytän lähteitä, joiden tuot­ta­ja ei hyödy tuot­ta­mas­taan infor­maa­tios­ta ainakaan suo­raan kau­pal­lis­es­ti (wikipedia, red­dit, muut foo­ru­mit, yle, tämä Soin­in­vaaran blo­gi jne). Päin­vas­toin, hyödyl­listä tietoa etsiessäni kau­palli­nen ansain­ta­logi­ik­ka usein las­kee läh­teen uskot­tavu­ut­ta. Tässä min­un infor­maa­tioym­päristössäni myös uusi tieteelli­nen tieto syn­tyy ilman tek­i­jänoikeuk­sien mah­dol­lis­ta­maa ansain­ta­logi­ikkaa tiedon tuottajalle.

    1. Hyvä huomio, ja tot­ta. Moni hyvä jut­tu on men­nyt pilalle kun se on kau­pal­lis­tet­tu. Artis­teista pod­castei­hin ja niin edelleen. Kun sisäi­nen moti­vaa­tio kor­vau­tuu ulkoisel­la moti­vaa­ti­ol­la tulok­set ehkä lev­iävät laa­jem­malle, mut­ta kom­pe­tenssi vähe­nee kun focus siir­tyy sisäl­löstä yleisön hyödyntämiseen.

      Netis­sä toki huo­maa hyvin ilmiön miten on aina vaikeam­paa löytää niitä ei-kau­pal­lisia lähteitä kun kau­pal­lisu­us tunkeu­tuu netin jokaisi­in syövereihin.

  34. Min­ua alkaa suo­ras­taan kauhis­tut­ta­maan tämän keskustelun taso.
    Eikö olisi jo aika tutkia, ketkä perus­suo­ma­laisia äänestävät. Jos­sain oli tieto, että duunareis­takin puo­let äänesti jo heitä. Lisää äänestäjiä on tul­lut maanvil­jeli­jöistä ja yrittäjistä.
    Min­ul­la on se mieliku­va, että perus­suo­ma­lais­ten äänestäjistä suurin osa on sitä työn­tek­i­jäjoukkoa, joka pitää suo­ma­laista yhteiskun­taa työl­lään toimin­nas­sa. Jotain on vial­la, jos tuol­laisen kan­nat­ta­jakun­nan val­it­semia edus­ta­jia pide­tään öyhöt­täjinä, joil­la ei ole mitään asi­aa päät­tämään val­tion asioista.

    1. Miten se ketkä perus­suo­ma­laisia äänes­tivät liit­tyy? Vaaleil­la val­taan on nousseet muutkin anti­demokraat­tiset autori­taariset moder­nit dik­taat­torit tai ainakin sel­l­aisik­si yrit­tävät: Orban, Erdo­gan, Putin, Trump. 

      Mut­ta älä käsitä väärin, en esim minä ole sanomas­sa että per­suil­la ei olisi asi­aa päät­tämään. He ovat vaaleil­la val­i­tut, ja ovat nyt hal­li­tus­ta muo­dosta­mas­sa. Tämä on demokraa­ti­aa. Saan ja pidän kuitenkin oikeu­den heitä arvostel­la ja ker­toa mielip­i­teeni heistä. Sitä san­o­taan sananvapaudeksi. 

      En siis ole val­taa­mas­sa hallintoraken­nuk­sia kuten per­supäät­täjien ihaile­man Trumpin kan­nat­ta­jat tekivät viimek­si kun Trump hävisi vaalit.

      Ja mikä keskustelun tasos­sa on pielessä, jos jotain räikeästi väärää on san­ot­tu, argu­men­toi toki vastaan.

      Mut­ta teen tässä nyt ole­tuk­sen, perus­suo­ma­laisia äänestäneis­sä on paljon ns. autoritäärisen per­soon­al­lisu­u­den omaavia:
      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Autoritaarinen_persoonallisuus

      Tästähän myös Soin­in­vaara puhui:
      https://www.soininvaara.fi/2023/05/02/anne-applebaum-demokratian-iltahamara/

      1. En nyt sanoisi että Putin tai Orban olisi valit­tu avoimil­la vaaleil­la valtaan. 

        Unkaris­sa on har­rastet­tu vaalipi­irien uudelleen jakopoli­ti­ti­ikkaa jota kut­su­taan Ger­ry­man­deroin­niksi ja tämä on mah­dol­lista vain Enem­mistö­vaal­i­jär­jestelmässä toisin kuin Suomen suh­teel­lis­esa vaal­i­jär­jestelmässä. Myös Unkarin Yleis­ra­dio (sekä yksi­tyiset kana­vat) on Unkarin hal­li­tuk­sen kon­trol­lis­sa. Yleis­ra­dioa hallinnoi hallintoneu­vos­to joka ei ole hal­li­tuk­sen kon­trol­lis­sa vaan sen jäsenet nimit­tää Eduskuntaryhmät . 

        Venäjäl­lä on toimit­tu Putinin aikana myös sys­temaat­tis­es­ti oppo­si­tion vain­oa kuten Boris Nemtso­vin murhaami­nen ja Alek­sei Naval­tyin pidä­tys ja medi­ak­ent­tä etenkin TV:n ja radion toim­inta Venäjäl­lä muis­tut­taa tilan­net­ta kuin mitä oli Suomes­sa vielä 1970-luvul­la Yleis­ra­dion kohdalla. 

        Turkissa on tänä kesäl­lä vaalit ja se voi olla Erdo­ganille myös tap­pio kos­ka Turkin talous on läh­es rom­ah­nanut korkean inflaa­tion takia. Jos Erdo­gan häviää vaalit ja val­lan­vai­h­to toteu­tuu niin sil­loin voidaan sanoa että demokra­tia toimii Turkissa mut­ta jos vaalivilp­piä havaitaan ja uudelleen­lasken­taa ei suorite­ta on Turk­ki jo menetet­ty tapaus.

    2. Niin, ehkä jotain tosi­aan on vial­la. Mut­ta siis: jos äänestäjiä vain on tarpeek­si, valit­tu edus­ta­jako ei voi olla öyhöt­täjä, jota ei oikeasti pitäisi päästää päät­tämään yhtei­sistä asioista? Kansan­su­o­sio ei ole pätevyy­den tae. Esimerk­ki: Don­ald Trump. Edelleen hyvin suosit­tu, vaik­ka johtamistyyli oli täysin kaoot­ti­nen, toim­intata­vat rikol­lisia ja kaiken kukku­rak­si liehit­teli dik­taat­tor­e­i­ta kuten Putinia ja Kim Jong-Iliä. Mut­ta alen­si vero­ja ja vas­tus­taa homoli­it­to­ja sekä abort­tia. Siitä tykätään.

      1. Don­ald Trump on juurikin hyvä esimerk­ki tapauk­ses­ta, mis­tä olisin huolis­sani Suomes­sa. Trump vetoaa hyvin siihen kansanosaan, joka on täysin kyl­lästynyt eli­itin sanele­maan käyt­täy­tymis­normis­toon. Jos­sain vai­heessa se keskusteluy­hteys eli­itin ja tavis­ten välil­lä katkeaa ja molem­mat osa­puo­let alka­vat lin­not­tau­tua omi­in poteroi­hin­sa. Yhdys­val­lat on tuol­la tiel­lä ja kun val­ta­me­di­aa (yle,hs) seu­raa niin medi­al­la on Suomes­sa jo läh­es ”kaivinkoneet” käytössä poteroiden kaivamisessa.

    3. Kor­jataan vielä. Menivät Kim­it sekaisin, eli tietysti Kim Jong-Un. Ja Trump tietysti vas­tus­taa myös hait­ta­maa­han­muut­toa Mek­sikos­ta, vaik­ka tosi­asi­as­sa siir­to­työläiset taita­vat olla merkit­tävä osa sikäläistä talout­ta. Niin ja onhan vielä NRA.

      1. Sopi­ihan tuos­ta olla huolis­saan. Käsite “eli­it­ti” on kyl­lä vähän epämääräi­nen ja usein juuri Trumpin kaltais­ten pop­ulistien käyt­tämä. Samal­la sopi­vasti uno­htuu, että Trump jos kuka edus­taa itse tätä vihat­tua eli­it­tiä, joka on “kansan syvien riv­ien” kaikkien vaikeuk­sien takana. Taloudelli­nen epä­tasa-arvo on tietenkin todel­li­nen ongel­ma, etenkin USA:ssa var­al­lisu­userot ovat todel­la räikeitä ja tun­netusti yhteiskun­nan tur­vaverkot heikko­ja. Peri­aat­teessa kuitenkin on vähän vaikea syyt­tää tätä nk. eli­it­tiä siitä, että jen­gi äänestää Trumpin kaltaisia hui­jare­i­ta. Jokainen kuitenkin päät­tää itse, ketä äänestää. Jos val­in­ta on huono, pitäisi kat­soa peiliin.

  35. Youtubesta ym. Löy­tyy kaik­ista mie­lenki­in­toisin sisältö. Sieltä jokainen voi itse vali­ta sen mitä kat­soo eikä mak­sa mitään.löytyy uutisia,dokkareita.katson paljon venäläisiä sotaeloku­via lähin­nä 2. Maail­man­so­ta jot­ka ovat mielenkiintoisia.dokkareita löy­tyy paljon mie­lenki­in­toisem­paa mitä yle tarjoaa.kiinalainen ccgtn ker­too mitä kiinas­sa tapahtuu.maailman kat­so­mus avartuu.suosittelen.

    1. youtube sivus­ton omis­taa alpha­bet inc, tun­netaan parem­min nimel­lä google. alphabet:lla, meta:lla ja muil­la on inter­es­si, ja se inter­es­si ei palvele kat­so­jia. meta, joka tun­netaan parem­min nimel­lä face­book on ollut julk­isu­udessa run­saasti tästä. esim suosi­taan kär­jistäviä näke­myk­siä ja kom­ment­te­ja. vih­je, kat­so mis­tä rahat tulee!

      itsekin kat­son ja kuun­te­len run­saasti ns. ulko­maisia lähteitä, yle on vain yksi pelaa­ja maa­pal­lol­la. mut­ta en vält­tämät­tä iso­jen video alus­to­jen kautta.

      sil­loin kun ukrainas­sa alkoi joku venäjän idi­o­tis­mi, niin min­un pääasial­liset läh­teet oli­vat voanews.com, france24.com ja dw.com. sit­ten joku puo­lik­si kahjo twitter:n omis­ta­ja elon musk menee sanomaan että, npr on val­tion propagandaa.

      1. Ihan höpöhöpöä kirjoitat.youtuben rahat tule­vat main­ok­sista eikä mis­tään intress­esistä. Sisäl­lön tuot­ta­jia voi jokainen rahoit­taa ihan itse.sisällön tuot­ta­jat tar­joa­vat tähän omia ratkaisu­jaa toki tämä on ihan vapaae­htoista. Vaikut­taakin että seu­raat varsin yksipuolisia kanavia.

  36. Ylen rahoi­tus on hyvä pitää suu­ru­us­lu­okaltaan nykyisessä mit­talu­okas­sa, perus­teet tulleet tuhan­sia ker­to­ja oikein esi­in, ei jak­sa enää sitä, mut­ta tode­taan­pa väli­in toinenkin fak­ta eli se että kyl­lä Yle tuot­taa roskaa siinä kuin muutkin medi­at­alot, tosin selkeästi pienem­mäl­lä roskausosuudella.

    Ei siis mys­ti­fioi­da Yleä jok­sikin medi­a­ju­mal­ta­hok­si, mikä se ei ole. 

    Sen mah­dol­lisen edessä ole­van pienen säästöo­su­u­den, mikä kohtu­udel­la kuu­luu Ylellekin, voi hyvin hoitaa leikkaa­mal­la laadut­tomim­mat ohjel­mat pois. Enkä tässä tarkoi­ta Tynkky­sen lis­to­ja vaan sel­l­aista ohjel­ma- ja uus­in­tau­us­in­tau­u­us­in­tao­hjelmis­toa joiden heikon tason Yle kyl­lä itse hyvin tietää.
    Onko myöskään noin mon­ta Ylen radiokanavaa todel­la perusteltua?

    Lisäk­si avoimen datan maail­mas­sa Ylen bud­jet­ti auki kun­nol­la nettiin.
    Kuten myös koko henkilökun­nan työnkuvat.

      1. Ukkolan kuvaa­man käytän­nön mah­dol­lis­taa täysin lail­lis­es­ti toiv­ot­tavasti taha­ton YLE-lain muotoilu:

        ..tukea kansan­val­taa ja jokaisen osal­lis­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sia tar­joa­mal­la monipuolisia tieto­ja, mielip­iteitä ja keskustelu­ja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 

        Mielip­itei­den tar­joamisel­la ei lain­säätäjä vält­tämät­tä ole tarkoit­tanut että saman­mielis­ten kaverei­den palkkaamises­sa on piik­ki auki, kos­ka näin saadaan YLE täyt­tämään tehtävän­sä tar­joa­mal­la Oikei­ta Mielip­iteitä. Tämä vaikut­taa kuitenkin ole­van käytän­tö, eikä ainakaan vahvista käsi­tys­tä YLEstä kansan­val­lan tukijana.

  37. Jaakko K ihmettelee tuol­la min­un kom­ment­tiani Trumpista.
    Ehkä lyhen­te­len liikaa ajatuk­sieni sanal­lista ilmaisua.
    Trump kuu­luu omaan eli­it­ti­in­sä ja demokraatit omaansa. Molem­mil­la on kan­nat­ta­jansa. Se kan­na­tus, mikä Trumpil­la on johtuu kuitenkin muista syistä kuin Trump­ista. Niistä syistä se tulee eripu­ra. Ja sama eripu­ra lisään­tyy myös Suomes­sa, jos perus­suo­ma­laisi­in ote­taan hyl­jek­sivä kanta.
    PS Demokra­ti­as­sa on muuten val­u­vi­ka, kun demokra­t­ian var­jol­la voi päät­tävistä elim­istä pois­sulkea edus­ta­jia, joiden kan­nat­ta­jat pääosin työsken­televät jokapäiväisen arjen suju­misen hyväksi.

    1. Mitä eripu­raan tulee, eiväthän Perus­suo­ma­laiset itsekään ole kovin rak­en­taval­la asen­teel­la liiken­teessä, enem­mänkin revanssi­hengessä. Tästä voi käyt­tää var­maan sitä öyhö­tys-sanaa. Ja öyhöt­täjä on öyhöt­täjä vaik­ka olisi kuin­ka vaaleil­la valit­tu. Vaal­i­t­u­los on kansan anta­ma man­daat­ti, kyl­lä, mut­ta jos val­i­tuik­si tulee öyhöt­täjiä niin sil­loin sel­l­aisia on halut­tu. Se ker­too äänestäjästä paljon enem­män kuin se mitä hän työk­seen tekee — hyödyl­listä tai hyödytön­tä. Val­u­vi­ka taitaa olla ihmi­sis­sä eikä järjestelmässä.

      1. Tuli­han se lopuk­si Jaakko K lta kiteytet­tynä tuo asia, jon­ka takia min­ua alkoi kauhis­tut­ta­maan tämän keskustelun taso.

      2. Olemme siis yhtä mieltä ongel­mas­ta. Entä ratkais­us­ta? Onko ratkaisu se, että hyväksytään öyhöt­tämi­nen, kos­ka sen takana on oikeutet­tu epäoikeu­den­mukaisu­u­den koke­mus vrt. pitäähän sitä nyt saa­da vähän höyryä päästää, mitenkä tässä maas­sa ei saa enää mitään sanoa? Jos taas ei hyväksytä, miten saataisi­in äänestäjät lopet­ta­maan sen palk­it­sem­i­nen vaaleis­sa? Itse väitän, että suo­ma­laises­sa kult­tuuris­sa pelol­la joht­a­mi­nen on syväl­lä selkäy­timessä. Heti ensim­mäis­ten ongelmien ilmaantues­sa siihen tur­vaudu­taan, oli kyse sit­ten min­is­ter­iöstä tai nyrkkipa­jas­ta. Ja niin­pä kaik­ki ovat siihen tot­tuneet, suo­ras­taan ehdol­lis­tuneet ja melkein odot­ta­vat Pavlovin koiran tavoin sylki­rauhaset sykkien että joku vähän pelot­telisi. Pelko ja viha ovat vahvo­ja tun­tei­ta, joil­la saa ihmisiä ohjail­tua, mut­ta jär­jenkäyt­tö uno­htuu usein näi­den tun­tei­den val­las­sa. Oma ratkaisue­hdo­tuk­seni on, että ihmiset pitäisi opet­taa huo­maa­maan, kun heitä yritetään manip­u­loi­da pelol­la ja vihal­la. Kuten koulus­sa opete­taan medi­aluku­taitoa, ker­ro­taan miten main­ok­sil­la yritetään vaikut­taa ja opete­taan erot­ta­maan main­ok­set muus­ta sisällöstä.

  38. Kuin­ka mon­ta pääl­likköä siihen väli­in tarvi­taan kun tuotan­toy­htiöstä, tai muul­ta jake­li­jal­ta siir­tyy valmis mediatuo­tos Ylen kaut­ta julkise­na palvelu­na ihmis­ten kat­sot­tavak­si, kuun­neltavak­si, tai luettavaksi?

    “Johta­jien, pääl­liköi­den ja esimi­esten suuri määrä on johtanut siihen, että Ylen työn­tek­i­jöi­den kokon­aisan­sio, 3788 euroa kuus­sa, ylit­ti tänä vuon­na ensi ker­taa lehdis­tön keskian­sion, 3 744 euroa.”

    “Johtamisen ja organ­isaa­tioiden emer­i­tus­pro­fes­sori Pauli Juu­ti on käynyt läpi Ylen organ­isaa­tioma­llin ja kuul­lut Ylen alue­toim­i­tusten työn­tek­i­jöi­den huo­lia. Vaik­ka esimiehiä on paljon, johta­jia on vähän. Ylessä näyt­tää käyneen niin, että johta­jat ovat nimit­täneet alaisi­aan esimiehik­si ja pääl­liköik­si ikään kuin palk­in­tona tai kun­ni­anosoituk­se­na tehdys­tä työstä, emer­i­tus­pro­fes­sori Juu­ti sanoo.”

    https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201612272200045616?fbclid=IwAR3RmhYJ8UhjSAokcvAFTzGS-WoyOG5kPfDe9A4CqfV85d7VNCvaIB0gDmg

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *