Maahanmuuttopolitiikka (2/2) Humanitäärinen maahanmuutto

Human­itääris­es­tä maa­han­muu­tos­ta on vaikea kir­joit­taa, kos­ka öyhöt­täjät ovat omi­neet aiheen, eikä kukaan halua koskea sor­men­pääl­läänkään rasis­tisi­in keskustelui­hin pako­lai­sista alem­piro­tu­isi­na kame­likuskeina ja sosi­aalipum­meina. Jos blo­giani vas­taan organ­isoidaan taas öyhö­tyskam­pan­ja, kuten viimek­si tehti­in kun kir­joitin human­itääris­es­tä maa­han­muu­tos­ta, sul­jen kommentoinnin.

Min­un silmis­säni human­itäärisen maa­han­muu­ton pelisään­nöt ovat kri­isiy­tymässä. Ne pitäisi uusia niin kauan kun se on vielä tehtävis­sä järjestäytyneesti.

Suurin ja nopeasti kas­vavin paisum­i­nen siir­to­laisu­u­teen Euroop­paan on Afrikas­ta, jos­sa väestöräjähdys jatkuu vielä ainakin 50 vuot­ta ellei pidem­päänkin. Kun syn­nyin, Afrikas­sa asui 230 miljoon­aa ihmistä. Maanosa oli Euroop­paan ver­rat­tuna läh­es tyhjä. Nyt väk­iluku on 1,4 mil­jar­dia ja kas­vaa 40 – 50 miljoon­al­la vuosit­tain.  Tämän vuo­sisadan lop­ul­la Afrikan väk­ilu­vuk­si ennuste­taan run­sas­ta neljää mil­jar­dia, joskin luku on varsin epä­var­ma. Afrik­ka on val­ta­va maanosa, mut­ta näin isolle väestölle se ei kykene tar­joa­maan kelvol­lista elämää. Kas­va­va osa tuos­ta väestönkasvus­ta pyrkii purkau­tu­maan Afrikas­ta Eurooppaan.

Ei ole yht­enäistä Afrikkaa. Kaik­ki Afrikan maat eivät ole kaaok­ses­sa kas­va­van väestön kanssa, mut­ta riit­tää, että moni niistä on. Isos­sa kuvas­sa on olen­naista, että Afrikas­ta kohdis­tuu seu­raav­ina vuosikym­meninä Euroop­paan val­ta­va ja nopeasti kas­va­va väestöpaine.

Nyt Välimeren yli pyrkii Euroop­paan joitakin kym­meniä tuhan­sia pako­laisia vuodessa, mut­ta luku on nouse­mas­sa satoi­hin tuhan­si­in. Itse asi­as­sa miljoonat nuoret afrikkalaiset suun­nit­tel­e­vat tule­vaisu­ut­taan Euroopassa.

Paine päästä Euroop­paan on suuri, kun ihmiset ovat valmi­ita vaaran­ta­maan henken­sä ylikuor­ma­tuis­sa kalas­ta­javeneis­sä myrsky­isäl­lä Välimerellä.

Näis­sä olois­sa on kum­malli­nen aja­tus pyrk­iä lisäämään Afrikas­ta Euroop­paan suun­tau­tu­vaa siir­to­laisu­ut­ta vähen­tämäl­lä kehi­tys­a­pua. Kehi­tys­a­pu aut­taa sekä syn­tyvyy­den vähen­tämisessä että maid­en kyvyssä elät­tää kas­vavaa väestöään. Kehi­tys­a­pua tärkeäm­pää kuitenkin on oikeu­den­mukaisen kau­pan ylläpitämi­nen. Kun Suo­mi esimerkik­si sub­ven­toi jät­tisum­min jär­jetön­tä sok­erin tuotan­toa tääl­lä napa­pi­irin tun­tu­mas­sa, se sabotoi samal­la kan­nat­ta­van tuotan­non mah­dol­lisuuk­sia Afrikassa.

Liikakan­soi­tus ei muodol­lis­es­ti ole peruste pako­laisu­u­teen, vaan tarvi­taan vain­on kohteek­si jou­tu­mista. Jos väkeä on liikaa, yleen­sä vähem­mistö on liikaa ja pako­laisu­u­den perus­teet ovat pian valmi­it. Tätä kir­joitet­taes­sa satatuhat­ta ihmistä pyrkii pois Sudanista.

Afrikan tilan­net­ta helpot­taa se, että muual­la maail­mas­sa väk­iluku on kään­tymässä jyrkkään lasku­un. Ennen kuin kokon­aisväk­iluku alkaa laskea, lasku­un kään­tyy työikäisen väestön määrä. Suomen mata­la syn­tyvyys ei ole mitään ver­rat­tuna vaik­ka Etelä-Kore­aan, jos­sa jokainen ikälu­ok­ka on alle puo­let van­hempi­en­sa ikäluokasta.

Työikäis­es­tä väestöstä tulee ole­maan pulaa laa­jalti. Voikin käy­dä niin, että afrikkalaiset ovat ter­ve­tullei­ta töi­hin yhä use­am­paan maa­han. Tätä kaut­ta liikaväestö purkau­tuu ja myös syn­tyvyys las­kee. Tähän opti­mis­teen ske­naar­i­oon ei voi kuitenkaan luottaa.

Human­itääris­ten pako­lais­ten vas­taan­ot­ta­mi­nen on maid­en velvol­lisu­us. Sen sijaan voidaan kysyä, onko tapa valikoi­da saa­pu­jat järkevä? Jos joku saa työn­netyk­si iso­varpaansa maan rajo­jen sisäpuolelle, astu­vat voimaan koroste­tut oikeudet, mut­ta sitä ennen kaik­ki keinot estää maa­han saa­pumista ovat sal­lit­tu­ja rajalle ampumista luku­un otta­mat­ta. Voiko joku ker­toa, mikä logi­ik­ka tämän taustal­la on?

Kiin­tiö­pako­laiset ovat loogisin tapa valikoi­da pako­laiset, mut­ta juuri siitä ollaan luop­umas­sa – tai sitä ainakin vaaditaan.

Minä toimisin toisin päin. Ottaisin yhtä paljon pako­laisia kuin nytkin ja jatkos­sa enem­mänkin, mut­ta kiin­tiö­pako­lai­sista valikoiden. Spon­taa­ni­pako­laiset palaut­taisin Afrikkaan pako­laisleireille. Tämä pätee tietysti vain Afrikkaan. Esimerkik­si Venäjältä Putinia pak­enevat ovat eri asia. Venäjäl­lä ei ole mitään YK:n valvo­m­ia leire­jä Putinin vain­on uhreille.

Tuhan­sia ihmisiä hukkuu vuosit­tain yrit­täessään Välimeren yli Euroop­paan.  Tämä ei lopu ennen kuin tämä tie tehdään kan­nat­ta­mat­tomak­si palaut­ta­mal­la näin tulleet YK:n ylläpitämille ja län­si­maid­en rahoit­tamille pako­laisleireille Afrikkaan. Tiedän, ettei tästä mielip­i­teestä pide­tä, mut­ta väitän, että kymme­nen vuo­den kulut­tua ei ole muu­ta mahdollisuutta.

Pakolaisten valinnasta

Tehkäämme ole­tus, että jokaisel­la maal­la on jokin raja sille, kuin­ka suuri­in uhrauk­si­in se on valmis human­itäärisen maa­han­muu­ton hyväk­si. Joku voi tietysti väit­tää, ettei sel­l­aista rajaa saa olla, mut­ta Ruot­sil­la ainakin näyt­tää olevan.

Työ­markki­noille hyvin solah­ta­va pako­lainen mak­saa vas­taan­ot­ta­ja­maalle vähem­män kuin sel­l­ainen, jon­ka on mah­do­ton työl­listyä. Niin­pä näitä edullisia pako­laisia voi ottaa mon­ta ker­taa enem­män kuin niitä toisia.

Vuon­na 2015 esitin, että Irakin pako­lai­sista otet­taisi­in erilleen aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­ta­neet ja tar­jo­taan heille työlu­pa vasti­neek­si siitä, että he repivät tur­va­pakka­hake­muk­sen­sa. Tätä ei kan­nat­tanut oikein kukaan. Tosin Sauli Niin­istö kut­sui min­ut Kul­taran­ta-keskustelui­hin esit­tämään tämän ajatuk­sen sinne kokoontuneille.

Suurin osa Afrikan pako­lai­sista pää­tyy leireille jon­nekin Afrikkaan. Näi­den leirien volyy­mi tulee kas­va­maan val­tavasti. Niiltä ote­taan jonkin ver­ran ihmisiä Euroop­paan — on velvol­lisu­us ottaa. Miten hei­dät tulisi valita?

Pääsys­tä Euroop­paan hyö­tyvät suh­teessa eniten ne, joil­la on edel­ly­tyk­siä men­estyä Euroopas­sa. Vas­taavasti hei­dän hin­tansa vas­taan­ot­ta­ja­maalle on vähäisin, ellei suo­ras­taan negati­ivi­nen. Sik­si en näe, mitä vikaa on käyt­tää tätä val­in­ta­pe­rus­teena pako­laisia valit­taes­sa. Se olisi väärin, jos olisi peri­aat­teessa mah­dol­lista ottaa kaik­ki, mut­ta kun ote­taan vain pieni osa niin kuin nyt tehdään, en näe tässä valikoin­nis­sa moit­timista. Jos näin voidaan ottaa kolminker­tainen määrä, onhan se kaikelta kannal­ta parem­pi lop­putu­los kuin että ote­taan valikoimat­ta olen­nais­es­ti pienem­pi määrä.

Jos vuo­den 2015 irak­i­laiset pako­laiset Ruot­sis­sa oli­si­vat olleet hel­posti työl­listyviä ja Ruotsin talout­ta vahvis­tavia, Ruot­si olisi tuskin pää­tynyt kiristämään turvapaikkapolitiikkaansa.

Huo­mat­takoon, että nämä spon­taa­ni­pako­laiset ovat suurelta osin valikoitunut­ta ja hyväo­saista joukkoa, sil­lä köy­hä, aloitekyvytön tumpe­lo ei pysty jär­jestämään itseään Euroop­paan. Näin he ovat vas­taan­ot­ta­ja­maid­en kannal­ta keskimääräistä parem­pia pako­laisia. Pidän kuitenkin parem­pana, että me valikoimme hei­dät itse sen sijaan, että pako­laisek­si pääsee, kun mak­saa ihmissalakuljettajille.

Kotoutumiseen vauhtia

Pako­laiset eivät ole työl­listyneet Suomen työ­markki­noille eri­tyisen hyvin – tosin tässä on tapah­tunut aivan viime vuosi­na selvä muu­tos parem­paan. Maid­en välil­lä on suuria ero­ja kyvyssä työl­listää pako­laisia, eivätkä nämä ver­tailut mairit­tele Suomea.

Suomes­sa Soma­lias­ta tullei­den työl­lisyys on eri­tyisen mata­la. Kuitenkin Soma­lias­ta tulleet työl­listyvät ihan hyvin sekä Bri­tan­ni­as­sa että Yhdys­val­lois­sa. Vika taitaa siis olla meis­sä eikä mis­sään olete­tuis­sa rotuom­i­naisuuk­sis­sa. Huonos­ta kohtelus­ta ei ole kyse tyyli­in tee työtä tai kuole nälkään, sil­lä pako­laiset halu­a­vat muut­taa Suomes­ta Britanniaan.

En tiedä, onko mei­dän kär­päs­pa­perin tavoin toimi­va perus­tur­vamme hyväk­si suo­ma­laisillekaan, mut­ta ainakaan se ei toi­mi human­itäärisen maa­han­muu­ton kohdal­la. Sosi­aal­i­tur­van huono kan­nus­tavu­us on keskeisenä syynä tur­va­paikan hak­i­joiden heikkoon työl­listymiseen. Tämä vaatii lain­säädän­nön muu­tos­ta taval­la, joka erot­telee maa­han­muut­ta­jat suo­ma­lai­sista pitkäaikaistyöt­tömistä, sanovat perus­tus­lakisedät mitä sanovat.

Töi­hin pitäisi tietysti päästä heti eikä vas­ta vuosien kulut­tua, kun tur­va­paikkapros­es­si on käy­ty läpi.

Meil­lä pitäisi olla erilli­nen maa­han­muut­ta­jien tulon­si­ir­to, joka poikkeaisi ehdoil­taan suo­ma­lais­es­ta perus­tur­vas­ta. Siinä pitäisi olla velvol­lisu­us kotou­tu­mis­toimi­in ja esimerkik­si kieliopin­toi­hin, eikä oikeu­den koti­hoidon tukeen pitäisi koskea maa­han­muut­ta­jia, kos­ka päivähoito on hyvä tapa kotout­taa lap­sia. Sen pitäisi olla työhön kan­nus­ta­va. Pitäisi kat­soa, miten Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa on onnis­tut­tu niin hyvin. Pako­lais­statuk­sen saaneista voisi mak­saa vuo­den ajan automaat­tista palkkatukea työnantajille.

Sitä en hyväksy, että suo­ma­lais­ten perus­tur­va toimii kuin kär­päs­pa­peri, mut­ta tätä on yritet­ty kor­ja­ta jo 30 vuot­ta tulok­set­ta. Jos emme voi kor­ja­ta kaikkien suo­ma­lais­ten vähim­mäis­tur­van ehto­ja, kor­jat­takoon edes tur­va­paikan hak­i­joiden perusturva.

Lyhyt yhteen­ve­to. Human­itääristä maa­han­muut­toa ei voi­da vähen­tää, vaan se tulee lisään­tymään, mut­ta sen sään­töjä pitäisi muut­taa niin, että pako­laiset val­i­taan YK:n leireiltä ja että kotout­ta­mi­nen tähtää voimakkaam­min työllistymiseen.

Työpe­rusteis­es­ti maa­han pitäisi päästä jok­seenkin vapaasti, mut­ta täl­löin ei ole oikeutet­tu asum­is­pe­rusteiseen sosi­aal­i­tur­vaan kuin kohta­laisen maas­sa olon ja työhis­to­ri­an jälkeen.

93 vastausta artikkeliin “Maahanmuuttopolitiikka (2/2) Humanitäärinen maahanmuutto”

  1. Onhan tämä ihan rautaista järkeilyä. Ei kyl­läkään sovi punav­ihreään maail­mo­ja syleilevään hyveel­lisyy­den epis­to­laan. Tai­dat Ode joutua karsseri­in puolue­tovere­itte­si joukossa.

    1. Tai­dat Ode joutua karsseriin… 

      Ei ole joutunut karsseri­in, vaik­ka sama järkeily on ollut tiedos­sa ja näkyvil­lä täl­lä foo­ru­mil­la vuosikaudet. Esimerkik­si Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: rajat auki kokon­aan? vuodelta 2008.

      Ylipään­sä jos kaik­ki keskustelu­un osal­lis­tu­jat jak­sa­vat nyt hillitä ennakko-ole­tuk­set vastapuoles­ta ja pitäy­tyä tölvimis­es­tä, ehkä tässä lop­ul­takin päästään kon­sen­suk­seen, ensin­näkin siitä mitä kan­nat­taa tehdä maa­han­muu­tolle, mut­ta pidem­mäl­lä myös siitä mitä kan­nat­taa tehdä Suomelle seu­raa­van vaa­likau­den aikana.

  2. Nyt puhut asiaa. 

    EU on kikkail­lut pako­lais­ten määrän keinotekoisen alas sään­nöl­lä jos­sa kau­pal­liset lentoy­htiöt joutu­vat palaut­ta­maan lentämäl­lä tule­vat pako­laiset jos tur­va­paikkapäätös on kiel­teinen. Myös pas­si tarvitaan. 

    Kes­ki-Afrikas­ta lentää EU:n aluelle muu­ta­mal­la sadal­la eurol­la. Rajalle tulo mak­saa hel­posti 10 — 20 tuhat­ta euroa. 

    Tur­va­paikkaa pitäisi voi­da hakea pakolaisleirillä.

    1. Nim­imerk­ki MaxM:lle että EU:lla ei ole yhteistä pako­lais­poli­ti­ikkaa. On vain 28 jäsen­maan jonkin­lainen sovit­tu kiin­tiö. Mitään jur­dil­lista päätöstä ei ole EU tehnyt tässä asi­as­sa vaan jo Tam­pereen EU-huip­pukok­ouk­ses­sa 1999 Bel­gian aloit­teesta täl­läistä kyl­lä yrtet­ti­in tehdä Ams­ter­damin sopimuk­seen mut­ta sen kaa­toi Espan­ja ja Britannia. 

      Pas­si myön­netään aina lähtö­maas­sa tai sit­ten kyseisen maan diplo­maat­ti­nen edus­tus­to. Kohde­maa voi myön­tää väli­aikaisen matkus­tusasi­akir­jan mut­ta siinä on hyvin tiukat sään­nöt mitä sen kanssa saa tehdä. Yleen­sä se on menolippu.

      Poikkeuk­sia voi tehdä esim ukrainalais­ten kohdal­la on tehty jous­to­ja kuten hyväksymäl­lä ukrainalainen henkilöko­rt­ti matkus­tusasi­akir­jak­si. Irakin ja Syyr­i­an pako­lais­ten kohdal­la henkilöko­rt­tia ei hyväksyt­ty matkustusasiakirjaksi.

      1. Rahul Somani, Puhuin EU:n kikkailus­ta. Juridi­nen päätös voidaan vält­tää kikkailulla.

        EU soveltaa direk­ti­iviä 2001/51/EC taval­la jon­ka tekni­nen sivu­vaiku­tus vähen­tää pako­lais­ten maa­han saa­pumisedel­ly­tyk­siä paljon enem­män kuin yhteinen pako­lais­poli­ti­ik­ka tai suo­ra kielto. 

        Direk­ti­ivis­sä määrätään sank­tiot kau­pal­lisille toim­i­joille (kuten lentoy­htiöille) jot­ka päästävät paperit­to­mia matkus­ta­jia maa­han. Ihan järkevä toimen­pide. Direk­ti­ivis­sä on kuitenkin koh­ta koh­ta 3 jon­ka pitäisi mah­dol­lis­taa pako­lais­ten pääsy lentokoneel­la EU mai­hin hake­maan turvapaikkaa:
        “3) Tämän direk­ti­ivin sovelt­a­mi­nen ei rajoi­ta sitoumuk­sia, jot­ka johtu­vat 28 päivänä heinäku­u­ta 1951 pako­lais­ten oikeusase­mas­ta tehdys­tä Gen­even yleis­sopimuk­ses­ta sel­l­aise­na kuin se on muutet­tuna 31 päivänä tam­miku­u­ta 1967 tehdyl­lä New Yorkin pöytäkirjalla.”

        Tämä koh­ta on kuol­lut kir­jain, kos­ka päätök­sen siitä kuka voi lentää hake­maan tur­va­paikkaa tekee lento- ja laivay­htiöi­den virkail­i­ja joka myy lip­pua, eikä ketään päästetä ilman viisum­ia tai passia.

        Direk­ti­iviä siis sovel­letaan käytän­nössä taval­la joka estää pako­lais­ten pääsyn maa­han vas­toin direk­ti­ivin tarkoi­tus­ta. Vain ne, joil­la on varaa mak­saa tuhan­sia euro­ja salakul­jet­ta­jille pää­sevät hake­maan tur­va­paikkaa rajal­la. Muuten­han Afrikas­ta, Lähi-idästä tai Sri Lankas­ta ostet­taisi­in lento- tai laivalip­pu EU:n sata­maan jos­sa haet­taisi­in turvapaikkaa. 

        Tulok­se­na on kyynisen ovela ja nerokas tapa tehdä yhteistä pako­lais­poli­ti­ikkaa tekemät­tä pakolaispolitiikkaa. 

        Osmon ehdo­tuk­sen poh­jal­ta voitaisi­in päästä eroon tästä kyynis­es­tä de fak­to pakolaispolitiikasta
        ja lopet­taa vaar­al­liset matkat rajoille ja antaa myös köy­hille varaa hakea turvapaikkaa. 

        LINKIT:

        EU:n Car­ri­er Sanc­tions Direc­tive 2001/51/EC

        finan­cial penalties


        Dr. Hans Rosling: Why Boat Refugees Don’t Fly!
        Gap­min­der Foundation.

    2. Tuo nim­imerk­ki MaxM:n esimerk­ki EU direk­ti­ivistä 2001/51/EC on säädet­ty oikeas­t­aan sen takia kos­ka mitään yhteistä pako­lais­poli­ti­ikkaa EU:ssa ei ole.Se on hätäi­nen ratkaisu joka ei toi­mi. Jos Espan­ja ja Bri­tan­nia eivät olisi saanet tah­toa läpi vuon­na 1999 olisi Ams­ter­damin sopimuk­ses­sa kir­jat­tu yhteiset pelisään­nöt pako­lais­poli­ti­ikkalle. Täl­lä het­kel­lä ongel­ma on Välimeren siir­to­laisu­us joka on johtanut siihen että jopa Englan­nin kanaalin yli tulee lait­to­mia siir­to­laisia Ran­skan kaut­ta Bri­tan­ni­aan ilman että Bri­tann­ian vira­nomaiset voivat kään­nyt­tää näitä siir­to­laisia takaisin Ran­skaan kos­ka Ran­s­ka ei ota vas­taan. Bri­tan­ni­as­sa tämä siir­to­laiset hake­vat tur­va­paikkaa tuol­la Soin­in­vaaran mainit­se­mal­la iso­var­vas menetelmällä.

  3. “Afrik­ka on val­ta­va maanosa, mut­ta näin isolle väestölle se ei kykene tar­joa­maan kelvol­lista elämää. Kas­va­va osa tuos­ta väestönkasvus­ta pyrkii purkau­tu­maan Afrikas­ta Eurooppaan.”

    Afrik­ka on pin­ta-alalal­taan kolme ker­taa Euroop­paa suurem­pi maanosa. Jos siis väestö ei sovi Afrikkaan, ei menee kauaa, kun sieltä saa­pu­va väestö saisi Euroopankin täytettyä.

    Kan­nat­taa muis­taa, että Alanko­maid­en asukasti­hey­del­lä Suomeen sopisi luokkaa 100 miljoon­aa asukas­ta. Tääl­lä on siten val­tavasti tilaa kasvulle samal­la kun ilmas­ton­muu­tos toden­näköis­es­ti muut­taa täkäläisiä olo­suhtei­ta parem­mak­si suh­teessa melkein koko muuhun maapalloon.

    Näi­hin lukui­hin näh­den nykyisen tasoinen kiin­tiöi­ty human­itääri­nen maa­han­muut­to Suomeen on nappikauppaa.

    1. “Kan­nat­taa muis­taa, että Alanko­maid­en asukasti­hey­del­lä Suomeen sopisi luokkaa 100 miljoon­aa asukasta.”

      Ja Afrikkaan noin 13 mil­jar­dia. Euroop­paan reilut neljä.

  4. “Human­itääris­ten pako­lais­ten vas­taan­ot­ta­mi­nen on maid­en velvollisuus.”

    Eikö velvol­lisu­us ole taa­ta ihmis­ar­voinen elämä, ei vält­tämät­tä vas­taan­ot­taa pysyvästi maa­han asumaan? Nähdäk­seni pro­fes­sori Paul Col­lierin kevääl­lä 2015 tekemä ehdo­tus pako­laiskri­isin ratkaisemisek­si perus­tuu juuri siihen, että tur­va voidaan jär­jestää tulo­maan ulkop­uolel­la. Tätä vaiku­tat itsekin kan­nat­ta­van ainakin osittain.

    Kri­ti­soimasi nykyi­nen käytän­tö, jos­sa tur­va­paikan­hak­i­joil­ta pyritään estämään pääsy rajalle tai maa­han jät­tämään tur­va­paik­ka-anomus­taan, ei perus­tu johdon­mukaiseen ajat­telu­un vaan ris­tiri­itais­ten pyrkimys­ten tör­määmiseen ja puut­tuvaan rohkeu­teen ratkaista ris­tiri­ita. Henkistä laisku­ut­ta, jopa välin­pitämät­tömyyt­tä, mut­ta ei sen­tään tietoista, tarkoituk­sel­lista julmuutta.

    Jos hädä­nalaisia pako­laisia on sata miljoona ja pros­ent­ti heistä voidaan ottaa eri mai­hin kiin­tiö­pako­laisi­na, mik­si antaisit lot­tovoiton pros­en­tille? Voisithan saa­da samal­la rahal­la enem­män ja yhden­ver­taisem­min kohdis­ta­mal­la sen tasaisem­min hädä­nalais­ten auttamiseen. 

    Ehkäpä eniten kiin­tiö­pako­lai­s­paikas­ta hyö­ty­i­sivät ne, jot­ka eivät pär­jää pako­laisleireil­lä. Täl­laisia voivat olla esim. moni­vam­maiset ja he, joil­la on harv­inaisia tai vaikei­ta sairauksia.

  5. Tur­va­paikan­hak­i­jat eivät ole suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van piiris­sä, vaan he saa­vat vas­taan­ot­tora­haa, joka on pienem­pi kuin alin toimeen­tu­lo­tu­ki. Oleskelu­van saa­neet saa­vat sosi­aal­i­tur­vaa, joka on ihan yhtä velvoit­tavaa kuin suo­ma­lais­tenkin. Työtä on haet­ta­va ja otet­ta­va vas­taan ja kielik­oulu­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen on myös velvol­lisu­us, jos­ta kieltäy­tymis­es­tä seu­raan tuen menetys.

    1. Vas­taan­ot­tora­han leikkaus­ta ei ole sisämin­is­teri Räsäsen mukaan juuri käytet­ty. Toisin kuin vas­taavaa toimeen­tu­lotuen leikkaus­ta joka on yleistä.

      Merkilli­nen on myös mah­dol­lisu­us vält­tää kansalaisu­us­lain vaikeahko kielikoe luku- ja kir­joi­tus­taidot­to­muu­den perus­teel­la. Luku- ja kir­joi­tus­taito pitäisi olla edel­ly­tys kansalaisu­udelle jos ei ole lääketi­eteel­listä syytä että se on mah­do­ton­ta. Nykyi­nen mah­dol­lisu­us riman alit­tamiseen on karhun­palvelus sekä yhteiskun­nalle että hak­i­jalle itselleen.

    2. Kun Osmo sanoi “Sosi­aal­i­tur­van huono kan­nus­tavu­us on keskeisenä syynä tur­va­paikan hak­i­joiden heikkoon työl­listymiseen.”, hän luul­tavasti tarkoit­ti, että tur­va­paikkaa hak­enei­den työl­lisyys on heikko myös sen jäl­keen, kun tur­va­paik­ka (tai muun­lainen oleskelulu­pa) on saatu, ja tämä johtuu suurelta osin sosi­aal­i­tur­vas­ta. Täl­löin­hän (enti­nen) tur­va­paikan­hak­i­ja jo kuu­lunee sosi­aal­i­tur­van piiriin.

      Lisäk­si hake­muk­sen käsit­te­lyn aikana ei käsit­tääk­seni saa työsken­nel­lä ensim­mäisen 3 kk:n tai 6 kk:n aikana, mil­lä ken­ties saat­taa olla haitalli­nen vaiku­tus myös myöhem­mälle työllistymiselle.

  6. Hei, hyvin jäsen­nät aiheen niin, että minäkin ymmär­rän. Olin taan­noin Köpik­sessä 4 päivää ja tein havain­non; olimme ydiskeskus­tas­sa, aje­limme bus­sil­la kaik­ki mah­dol­liset reitit ja havain­noimme kaikkea. Yksi niistä oli; maa­han­muut­ta­jien oloisia oli paljon, kaik­ki oli­vat työn touhus­sa. Oli myös tiet­ty nuo­ria, mut­ta he oli­vat matkalla koulu­un tai sieltä pois. Yhtään jen­gi-oloista porukaa ei kohdalle osunut. Bus­sil­la ajelti­in Köpik­sen laitim­maisetkin kul­mat ja mitään turhau­tuneen oloisia nuo­ria emme näh­neet. 4 päivässä ei tietenkään saa mitään tieteel­listä tulosta, mut­ta tuli hyvä fiilis kun ulko­mail­ta tulleet ihmiset.… he oli­vat niiku osa sitä yhteiskun­taa. Muu­tan Tan­skaan. Kiitos! Ja hyvää kesää.

  7. Soin­in­vaara kir­joit­ti pako­lai­sista pääasi­as­sa joi­ta ote­taan YK:n pako­laisleireiltä nimeno­maan kiin­tiöinä mut­ta jos­sain kohtaa Soin­in­vaara alkoi ver­taile­maan val­takun­nan­ra­joille saa­punei­ta tur­va­paikan­hak­i­joi­ta. Tässä onkin erona siinä että logi­ik­ka on ollut läh­es aina se että tur­va­paikanoikeus on annet­tu poli­it­tiseen vain­oon perus­tu­valle suo­jelulle (väli­ainen tai pysyvä riip­puu tilanteesta lähtö­maas­sa) mut­ta se luoti­inkin aikoinaan Itäblok­ista län­teen loikkan­nei­den ihmis­ten aut­tamiseen ei soti­in tai kon­flik­tei­hin jos­sa oli YK:n pako­laisjär­jstön omaa­vat kiin­tiö järjestelmät.

    Juuri tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la on sovel­let­tu Soin­in­vaaran iso­var­vas esimerkkiä mut­ta pako­lais­ten kohdal­la sen takia on ole­mas­sa kiin­tiöt. Gen­even pako­lais­sopimus vuodelta 1967 on kir­joitet­tu aikoina sil­loin kun itäblokin loikkauk­set oli huipussa.
    Suomes­sa oli itse asi­as­sa 20 vuot­ta sama pako­laiski­in­tiö eli 750. Vuodes­ta 2001–2019 . Marinin hal­li­tus nos­ti kiin­tiö­pako­lais­ten lukumäärää vuon­na 2021 noin 1050:een.Tähän ei las­ke­ta Ukrainan pako­laisia jot­ka ovat väli­aikaisen suojelunpiirissä. 

    Soin­in­vaara mainit­si kiin­tiö­pako­laiset ja spon­taa­ni­pako­laiset mitä eroa niil­lä on konkreet­tis­es­ti? Se että Venäjältä Suomeen tulee pääasi­as­sa tur­va­paikan­hak­i­joi­ta on eri asia kuin Ukrainan pako­laiset kos­ka erona on sota ja poli­it­ti­nen vaino jot­ka erotel­laan Gen­even sopimuk­sis­sa (1951 ja 1967) erik­seen siis väli­aikaisen ja pysyvä suo­jelun tarve. 

    Ukrainalaiset toden­näköis­es­ti jäävät Suomeen pysyvästi ja 4 vuo­den jäl­keen on mie­lenki­in­toista nähdä kuin­ka perus­suo­ma­laiset reagoi­vat siihen jos Ukrainan sota onkin lop­punut esim pat­ti­ti­lanteeseen. Pitäisikö ukrainalais­ten pala­ta takaisin? Se selviää toden­näköis­es­ti 4 vuo­den aikana.

  8. Oikean suun­taista asi­aa. Samaa aja­tus­ta onkin jo uuden Ympäristöpuolueen yleiso­hjel­mas­sa. Tosin ko. ohjel­mas­sa ei puhuta pako­laisleireistä, vaan pysyvistä nor­maaleista yhteiskun­nista, jot­ka raken­net­taisi­in niil­lä kym­me­nil­lä mil­jardeil­la euroil­la, jot­ka EU-mail­ta täl­lä het­kel­lä kuluu tur­va­paikkamenet­te­ly­jen pyörittämiseen.

    Täl­lä uudel­la menet­te­lyl­lä pako­lais­ten itsen­sä kannal­ta pitkää ja ihmis­ar­voa alen­tavaa pako­lais­pros­es­sia ei tarvit­taisi lainkaan, vaan pak­en­e­maan joutunut pää­sisi heti kiin­ni nor­maali­in elämään ja toipumaan henkises­ti raskaas­ta kriisitilanteesta.

    Lain­aus:
    * Monin paikoin ihmiset joutu­vat pak­en­e­maan sotia ja vain­oa. Mei­dän tulee aut­taa hädässä ole­via ja tukea rauhan­työtä kri­isialueil­la. Pitkäaikaisten kri­isien vaivaamien aluei­den läheisyy­teen tulee län­si­maisel­la yhteistyöl­lä rak­en­taa pak­en­e­maan joutuneille tur­val­lisen ja tavoit­teel­lisen elämän mah­dol­lis­ta­va nor­maali yhteiskun­ta koulu­tus- ja työmah­dol­lisuuksi­neen, jot­ta jatkos­sa tarvet­ta joutua pysyvästi kauas koti­maas­taan ei enää olisi.

    Lähde: https://ymparistopuolue.fi/puolueenyleisohjelma

    1. Kos­ka “pako­laisy­hteiskun­ti­in” ovat kaik­ki halukkaat ter­ve­tullei­ta, niitä ei pidä rak­en­taa niin vetovoimaisik­si, että mil­jardit ihmiset niihin halu­aisi­vat. Niiden ei siis tule olla houkut­tel­e­vampia kuin tavanomaiset yhteiskun­nat köy­hissä kehit­tyvis­sä maissa.

      1. Tiedok­si vain että ei ole ole­mas­sa pako­laisy­hteiskun­tia. Pako­laisek­si voi kuka tahansa joutua jopa nim­imerk­ki Aikaa Ajatel­la. Hyvä esimerk­ki on Ukraina jos­sa on täl­lä het­kel­lä maail­man his­to­ri­an suurin pako­laiskri­isi pääl­lä sit­ten ensim­mäisen ja toisen maailmansodan

      2. Tarkoit­ta­nee käytän­nössä sitä, että eli­nolot nois­sa nk. pako­laisy­hteiskun­nis­sa täy­ty­isi aset­taa surkealle tasolle. Toinen vai­h­toe­hto olisi var­maan yrit­tää kohen­taa eli­nolo­ja kehit­tyvis­sä mais­sa. Mikä ei onnis­tune ilmaisek­si kuitenkaan.

      3. “Hyvä esimerk­ki on Ukraina jos­sa on täl­lä het­kel­lä maail­man his­to­ri­an suurin pako­laiskri­isi pääl­lä sit­ten ensim­mäisen ja toisen maailmansodan”

        Riip­puu vähän siitä, miten mitataan ja mitä pain­ote­taan, mut­ta Syyr­ia ja Venezuela ovat isom­pia. Ukraina on kol­mas. Tähän kun lisää Afgan­istanin ja Etelä-Sudanin niin kasas­sa on kolme neljännestä maail­man tämän­hetk­i­sistä pakolaisista.

  9. Mis­tä se velvol­lisu­us ottaa vas­taan human­i­taarisia pako­laisia on johdet­tu? Käsit­tääk­seni se voi olla vain ihmis­ten tekemä päätös ja niin ollen kiis­tet­tävis­sä ja muutettavissa.

    1. “Mis­tä se velvol­lisu­us ottaa vas­taan human­i­taarisia pako­laisia on johdet­tu? Käsit­tääk­seni se voi olla vain ihmis­ten tekemä päätös ja niin ollen kiis­tet­tävis­sä ja muutettavissa.”

      Kan­sain­vä­li­nen human­i­taari­nen laki on aika semen­töi­ty eikä sille voi tässä nykyisessä tilanteessa tehdä mitään. Sitä ei voitaisi tehdä tänä päivänä tuol­laise­na, mitä se on joten se on vähän sel­l­ainen jäänne aikakaudelta, jol­loin uskot­ti­in hyvään ja halut­ti­in tehdä parem­paa huomista. 

      Laki itsessään poh­jaa hyvinkin itsekkäisi­in näke­myk­si­in siitä, että vas­takkainaset­telus­sa saadaan heiken­net­tyä toista ja vahvis­tet­tua itseä. Tämä on demokraat­tis­ten sivistys­val­tioiden val­tioiden etu.

      1. Olen kuitenkin ollut huo­maav­inani, että toisi­in mai­hin pyrkii paljon pako­laisia ja toisi­in ei lainkaan. On aivan yhtä tyhjän kanssa puhua jonkin ylä­ta­son säädök­sen velvoit­tavu­ud­es­ta, kun pieni lap­sikin ymmärtää, että todel­liset asioi­hin vaikut­ta­vat tek­i­jät ovat maako­htaisia ja kansal­lisil­la päätök­sil­lä toteutettuja.

        Esimerkik­si Tan­skas­sa on kaavail­tu pako­lais­ten sijoit­tamista ostopalvelu­na johonkin köy­hään Afrikan maa­han. Tälle ei ole sitovia esteitä. Sit­ten kauhis­tel­laan, mil­lai­sis­sa olois­sa pako­laiset tuli­si­vat siel­lä ole­maan. Ja kuitenkin on täysin selvää, että ei sinne pako­laisia pää­ty­isi koural­lista enem­pää, kos­ka he valikoisi­vat kohde­maansa uudelleen.

      2. “Olen kuitenkin ollut huo­maav­inani, että toisi­in mai­hin pyrkii paljon pako­laisia ja toisi­in ei lainkaan.”

        Joo. Tästä voi käyt­tää nim­i­tys­tä naa­puri­val­tio. Täl­lä het­kel­lä 69% pako­lai­sista on naapurivaltiossa. 

        Sit­ten, jos kat­soo val­tio­ta­sol­la mai­ta, jois­sa on pako­laisia, niin Turk­ki on selkeä ykkö­nen. Sijal­la kak­si on Kolumbia.

      3. Olet täysin oike­as­sa. Pako­lais­ten ilmestymistä kaukaisi­in mai­hin voidaan pitää poikkeuk­se­na. Kos­ka näin kuitenkin tapah­tuu, ja toisi­in mai­hin enem­män kuin toisi­in, on syytä etsiä seli­tyk­siä. Lisäk­si jokainen pako­laisaal­to yllät­tää aina taval­la tai toisel­la, ja sil­loin alkaa poli­it­ti­nen vään­tö siitä, mitä voi tai saa tehdä. Muis­te­taan vaik­ka Syyr­i­an sotaa pak­enevat naiset ja lapset, jot­ka mate­ri­al­isoi­tu­i­v­at Tornioon irak­i­laisi­na nuo­ri­na miehinä.

      4. “Kos­ka näin kuitenkin tapah­tuu, ja toisi­in mai­hin enem­män kuin toisi­in, on syytä etsiä selityksiä.”

        Eipä niis­sä ole kovinkaan paljon etsimistä henkilöille, jot­ka asi­aa tun­te­vat. Ensim­mäisiä vira­nomais­toimia mitä jokaisen kohdal­la käy­dään läpi on henkilöl­lisyy­den, matkare­itin ja maa­han­tu­lon selvit­tämisek­si tehtävä kuulustelu.

      5. Tarkoi­tan ilmiön selit­tämistä, en yksit­täisen maa­han­tuli­jan vaikutteiden.

        Ymmär­rän toki, että kier­rämme kuin kissa kuumaa puuroa, mut­ta sel­l­aista se pako­laiskeskustelu on. Intres­siryh­mät pitävät puo­li­aan ja leimakirves heiluu. Kan­sain­väiset sopimuk­set maini­taan usein ja niiden lähempi tarkastelu jätetään tekemättä.

        Pahin­ta on minus­ta se, että tähän sosi­aalidemokraat­tiseen parati­isi­in saa­puu pahaa-aav­is­ta­mat­to­mia ihmisiä, jot­ka eivät tiedä joutu­vansa tuk­i­jär­jestelmän elinikäisik­si uhreik­si, sukupolves­ta toiseen.

      6. Mihin intres­siryh­mään koet Timo kuu­lu­vasi ja kenen puo­lia tässä olet pitämässä? Toisaal­ta mihin intres­siryh­mään kuvit­telet min­un kuu­lu­van, kun koet leimakirveen heiluvan?

        Jos et ymmär­rä “ilmiötä”, niin voisitko ava­ta, mitä et siinä ilmiössä ymmärrä.

      7. Taidamme puhua ainakin osit­tain eri asioista. Itse olen täysin ulkop­uo­li­nen tarkkail­i­ja enkä kuvitel­lut sin­unkaan mitään muu­ta olevan.

        Minus­ta on niin, että yht’äkki­nen pako­laisvyöry Euroop­paan on kun­nol­la selit­tämät­tä. Asi­aan liit­tyy hygieenisiä näkökul­mia, jot­ka pitävät tuli­joiden moti­ivien pohtimista epähieno­tun­teise­na. Pako­lais­ten majoit­ta­mi­nen loi het­kessä kan­nat­ta­van teol­lisu­u­den ja muun siinä sivus­sa itse itseään ruokki­van toimin­nan, ja ison liu­dan hyödyl­lisiä idioot­te­ja, joiden ääni kuu­lui kovimmin.

        Rahan jakami­nen lie­nee poli­ti­ikan kovaa ydin­tä, mut­ta tuol­laiset tilanteet luo­vat het­kel­lis­es­ti ilmapi­irin, jos­sa piik­ki on auki, ja soraäänet vaiennetaan.

        Itse olen sitä mieltä, että Suomen velvol­lisu­us ei ollut ottaa noin 30000 miespuolista tuli­jaa niskoilleen. Sekä itsekkäistä syistä että sik­si, että en usko tuli­joidenkaan keskimäärin tääl­lä onneaan löytävän. Ja oleel­lista on, että tuli­joi­ta ei olisi, jos vetovoi­matek­i­jöitä ei olisi.

      8. Olen ollut ensim­mäistä ker­taa pako­laisleir­il­lä noin vuon­na 1995 ja edel­lisen ker­ran vuon­na 2021. Migrille olen tehnyt tun­te­ja jonkin ver­ran, mut­ta en ole ollut ko. fir­maan virkasuhteessa. 

        Euroop­paan suun­tau­tuneen pako­laiskri­isin tau­s­tat tiede­tään. Tästä on kir­joitet­tu paljon pak­su­ja teok­sia siitäkin huoli­mat­ta, että asian tau­s­tat ovat hyvin tun­net­tu­ja. Selvi­tyk­sistä on jopa run­sauden­pu­laa eikä asi­as­sa ole esitet­ty juurikaan eriäviä mielip­iteitä eikä asi­as­sa ole liik­keel­lä merkit­tävää dis­in­for­maa­tio­ta. Ain­ut, mitä taus­tois­sa on epämääräistä on lähin­nä Venäjän kansal­lisi­in intres­sei­hin liit­tyvä viestin­tä sekä muu­ta­maa vuot­ta myöhem­min tehty hybridi­vaikut­tamisen yri­tys samal­la teemalla.

        Pako­laiskri­isin aikana saat­toi hie­man näkyä perus­suo­ma­lais­ten osaa­mat­to­muus ja hei­dän hal­li­tus­vas­tu­un aikaan tapah­tuneet päätök­set eivät olleet kaikin puolin oikei­ta. Veikkaan, että niistä on osa jo peruttu.

        “Itse olen sitä mieltä, että Suomen velvol­lisu­us ei ollut ottaa noin 30000 miespuolista tuli­jaa niskoilleen.” 

        32477 tp hak­i­jaa, joista 26424 miestä ja 6000 naista. 8393 lähti Suomes­ta ennen asian käsit­te­lyä. Veikkaan, että alle puo­let tuos­ta määrästä on Suomes­sa ja tämä pain­ot­tuu lap­siper­heisi­in. Velvol­lisu­us ottaa tuli­ja vas­taan tulee, kun hake­mus tehdään ellei sitä ole aiem­min tehty toises­sa maas­sa, jol­loin käsit­te­ly pysyy siel­lä. Se, että meil­lä on ollut ja on edelleen ongelmia omis­sa pros­es­seis­sa on peili­in kat­somisen paik­ka. Päätös olisi hyvä saa­da aikaan nopeammin.

      9. Olen ilmais­sut itseäni huonos­ti. Ilmiöl­lä tarkoi­tan ennen kaikkea Suomeen suun­tau­tunut­ta pako­laisu­ut­ta tai ehkä kyse oli pikem­minkin siir­to­laisu­ud­es­ta. Tuli­joiden sisäi­nen viidakkop­uhe­lin lie­nee ollut ohjaa­mas­sa kohde­maan valin­nas­sa. Ainakaan esimerkik­si Viroon vas­taavaa hinkua ei ollut.

        Ruot­sista tuli­jat oli­vat ns. tur­val­lis­es­ta maas­ta saa­pu­via, joten velvol­lisu­ut­ta ei voin­ut olla.

        Ääneen­lausumat­tomana syynä Suomen har­joit­ta­malle vas­taan­ot­topoli­ti­ikalle väitetään olleen, että muuten joudumme itse liri­in, kun Venäjältä läh­tee väkeä liik­keelle, emmekä ole olleet jaka­mas­sa taakkaa.

      10. “Ainakaan esimerkik­si Viroon vas­taavaa hinkua ei ollut.”

        Virossa rikkou­tui tam­miku­us­sa 120 000 pako­laisen raja, jol­loin ylitet­ti­in 10% väestöstä. Suomen pako­lais­määrät ovat tähän ver­rat­tuna pieniä.

      11. “Asi­as­ta kolmanteen.”=D

        2015–16 kulku­rit oppi­vat nopeasti, että Virossa hei­dät ote­taan Schen­gen-sään­tö­jen mukaises­ti kiin­ni, eikä Suomeen asti sitä kaut­ta hel­posti pääse. Taisi joku saa­da kumilu­odis­takin. Kat­sopa niiden vuosien tilastot.

  10. Osmo kir­joit­ti paljon asi­aa. Tar­tun vain kahteen.
    Kehi­tys­a­pu ei ole saanut kym­menis­sä vuo­sis­sa mitään aikaan. Se on sen sijaan ajanut kor­rup­tio­ta, ihmis­ten laiskistu­mista ja estänyt yhteiskun­tien kehi­tyk­sen. Samaan aikaan esim. EU on käyt­tänyt voimansa estääk­seen esimerkik­si niiden Afrikas­ta tule­vien tuot­tei­den tuomisen EU:n alueelle. Eli käytän­nössä olemme suo­jelleet omaa teol­lisu­ut­tamme ja estäneet sen kehi­tyk­sen Afrikas­sa ja mak­sa­neet siitä vähän kor­rup­toituneille johta­jille rahaa, että ovat hiljaa. 

    Oikeasti mei­dän pitäisi madal­taa kyn­nys­tä päästä tuo­maan tavaraa markki­noille ja antaa maid­en hoitaa talouten­sa kun­toon omin voimin. Lopet­taa kaik­ki kehi­tys­a­pu, mis­tä on use­ampikin paikalla ollut ja asi­aa tun­te­va kir­joit­tanut pitk­iä kan­nan­ot­to­ja. Jos halu­amme tehdä jotain, niin sen pitäisi olla esimerkik­si opet­ta­jien lähet­tämistä koulut­ta­maan ja opet­ta­maan ja Suo­mi mak­saa suo­ma­laiselle opet­ta­jalle, tyylistä. Afrik­ka nousee vain kor­jaa­mal­la omat ongel­mansa ja niin kauan kuin sinne syy­de­tään mil­jardi­tolkul­la rahaa.

    Jätetään tässä nyt yhdis­tämät­tä pako­laisleire­jä, mis­sä on Osmol­la point­tia ja sitä kehitysapua.

    Toinen asia mihin halu­an tart­tua. Mikä vika siinä Kanadan mallis­sa on? Sin­ul­la on vuosi aikaa saa­da itsesi oppi­maan kie­len ja töi­hin, sen ajan me tuemme. Toki sys­teemin pitäisi olla nyky­istä tehokkaampi. Luvat kouraan ja välit­tömästi opiskele­maan, no suo­mi on vaikea kieli, niin kak­si vuot­ta. Sen jäl­keen sin­un pitää tul­la toimeen omil­lasi, tai vapaae­htoiset kansalaisjär­jestöt mak­sakoot, mut­ta val­ti­ol­ta et mitään saa tuon jäl­keen. Kat­so­taan sit­ten, että onko ne kansalaiset oikeasti niin innokkai­ta lait­ta­maan sitä rahaa jonkun punasen ristin tai muun kuset­ta­ja­jär­jestön kip­poi­hin ja mon­ellekko riit­tää sitä rahaa kun aika tulee umpeen. Yksinker­taista, tehokasta.

    Toki joku nyt alkaa huu­ta­maan ihmisoikeuk­sista ja muus­ta vas­taavas­ta, mut­ta kun me voidaan muutenkin ottaa vain miljoon­ista muu­tamia, niin emme me muutenkaan oikeasti auta, me leikimme aut­tavamme. Se oikea apu olisi siel­lä mis­tä ne tulee ja siel­lä taas se oikea apu ei ole kaataa kah­malokau­pal­la sinne rahaa. Se olisi ennem­min luokkaa infran kor­jaamista, koulut­tamista ja lop­ut hoi­dat­te itse.

    1. Jos kehi­tys­a­pu lakkaute­taan Euroopan toimes­ta kokon­aan sen kor­vaa joku muu vai­h­toe­hto. Kiina mon­es­sa yhtey­dessä tekee jo niin että se luo toisen­laiset sään­nöt kehi­tysavulle johon ei sit­ten kuu­lu avoimen yhteiskun­nan edel­ly­tyk­set ollenkaan. Kor­rup­tio jatkuu ja val­lan väärinkäyt­tö jos Kiina sal­li­taan tehdä Afrikas­sa mitä sat­tuu ja EU vetäy­tyy sieltä ikäänkuin pois.

      1. Senkun pois­te­taan tul­limuu­rit Afrikas­ta tuo­taville tuot­teille, niin euroop­palaiset kon­ser­nit kyl­lä investoi­vat enem­män maanosaan kuin me koskaan saamme jaet­tua sinne kehitysapua.

        Samal­la Afrikkaan muo­dos­tu­isi jopa työ­paikko­ja, niin ei jen­gin ei tarvit­sisi puskea niin raivoisas­ti sieltä pois.

  11. O.S:“Kun Suo­mi esimerkik­si sub­ven­toi jät­tisum­min jär­jetön­tä sok­erin tuotan­toa tääl­lä napa­pi­irin tun­tu­mas­sa, se sabotoi samal­la kan­nat­ta­van tuotan­non mah­dol­lisuuk­sia Afrikassa.”

    Euroopan unioni on maail­man johta­va juurikas­sok­erin tuot­ta­ja, jon­ka osu­us sen kokon­ais­tuotan­nos­ta on noin 50 %. Juurikas­sok­erin osu­us maail­man sok­er­in­tuotan­nos­ta on kuitenkin vain 20 %, ja lop­ut 80 % tuote­taan sokeriruo’osta.

    Suurin osa EU:n sok­er­i­ju­urikkaas­ta vil­jel­lään Euroopan pohjoisosas­sa, jos­sa on tuotan­non kannal­ta suo­tu­isin ilmas­to. Kil­pailukyky­isim­mät tuotan­toalueet sijait­se­vat Pohjois-Ran­skas­sa, Sak­sas­sa, Alanko­mais­sa, Bel­gias­sa ja Puo­las­sa. EU:ssa on myös run­saasti union­in ulkop­uolelta tuo­dun ruoko­raaka­sok­erin jalostusteollisuutta.

    Suomen sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­ly on EU:n yhteisen maat­alous­poli­ti­ikan alaista vil­je­lyä. Suo­mi ei siis sabotoi yksin afrikkalaista sok­erin vil­je­lyä. Tuen määrä on vuo­tuisen vil­jelyalan hie­man vai­hdel­lessa ollut 4 — 5 miljoon­aa euroa vuodessa. Tukea mak­se­taan Euroopan par­la­mentin ja neu­vos­ton ase­tuk­sen (EU) N:o 1308/2013 artik­lan 214 perus­teel­la. Sok­er­i­ju­urikkaan kul­je­tus­tu­ki on 2,5 milj. euroa.

    Suo­mi bud­je­toi vuon­na 2019 kehi­tysy­hteistyöhön 989 miljoon­aa euroa, mikä vas­tasi 0,41 pros­ent­tia brut­tokansan­tu­losta. Taitaa olla muitakin kehi­tysavun tukimuo­to­ja vielä lisäksi. 

    Soin­in­vaaran esi­tyk­sen mukaises­ti kehi­tys­a­pua tulisi siis lisätä ratkai­se­vat 6,5 — 7,5 milj. euroa (sok­er­i­ju­urikkaan tuen ver­ran) . Täl­lä panos­tuk­sel­la Soin­in­vaara muut­taisi afrikkalaisen sok­eriruon tuotan­non kan­nat­tavak­si. Todel­la kustannustehokasta. 

    O.S. nyt äkkiä fil­lari lentokoneeseen ja afrikkaan kon­sul­toimaan sok­er­in­tuotan­to kan­nat­tavak­si. Eikä mak­sa paljon.

    Tämä muis­tut­taa per­su­jen pro­pa­gan­daa, jon­ka mukaan kehi­tysavun pois­tamisel­la kor­jataan ratkai­sev­asti Suomen taloutta.

    Koti­mainen sok­er­i­ju­urikkaan tuotan­to mah­dol­lis­taa uusia inno­vaa­tioi­ta . Esimerkik­si met­sä­te­ol­lisu­u­den pros­es­seis­sa syn­tyviä lig­ni­inipo­h­jaisia sivu­tuot­tei­ta, sok­er­i­ju­urikkaan kuidus­ta erotet­tua mikrokui­tusel­lu­loosaa, sekä tärkkelyspo­h­jaisia mate­ri­aale­ja on aiem­min tes­tat­tu pölyn­si­d­on­taan. Met­sä­te­ol­lisu­u­den sivu­vir­tana syn­tyvää lig­nosel­lu­loos­apo­h­jaista lig­no­sul­fon­aat­ti-kemikaalia on tes­tat­tu suo­lauk­sen korvikkeena ja vesistö­tutkimuk­sis­sa on todet­tu, että sen käyt­tö ei heiken­tänyt poh­jave­den laatua.

    Sok­er­i­ju­urikkaan kor­ju­us­sa saadaan sivu­tuot­teena kasvin maan­pääl­liset osat eli naatit, joi­ta voidaan käyt­tää rehuk­si. Myös juurikasleike on hyvää rehua. Sivu­tuot­teena sok­er­in­valmis­tuk­ses­sa saadaan myös melas­sia, jota voidaan käyt­tää muun muas­sa alko­ho­li­te­ol­lisu­u­den raaka-aineena.

    Suo­ma­lainen inno­vaa­tio: sok­er­i­ju­urikkaas­ta valmis­tet­tua täyt­töainet­ta jalka­pal­lo­ken­tän tekonurmeen kumimu­run tilalle — ensim­mäisenä Espooseen
    Suo­ma­lai­somis­teinen Unis­port on kehit­tänyt uuden­laisen bio­ha­joa­van täyt­töaineen tekonurmikentille.
    Eeva Törmänen18.9.2018 13:16InnovaatiotYmpäristöRakentaminenUrheilu

    Nyky­isin käytössä ole­va auton­renkaista murskat­tu kumirouhe on todet­tu karsinogeeniseksi . 

    Lue seu­raa­va link­ki todellakin
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/03/vanhoista-autonrenkaista-tehdyt-tekonurmikentat-syynissa

    Ilman omaa sok­er­i­ju­urikkaan tuotan­toa nämäkin inno­vaa­tiot oli­si­vat jääneet tekemättä.

    Lue todel­la tämäkin link­ki, O.S. on saat­tanut naut­tia kyseisiä tuot­tei­ta urheilu­juomis­saan pyörälenkkien aikana.

    https://www.puunjalostusinsinoorit.fi/biometsateollisuus/innovaatiot/9‑sivutuotteet-ja-selluloosan-jatkojalosteet/9.2‑ksylitoli/

    1. Eemil ei näköjään edelleenkään hah­mo­ta ulko­maankaup­pa mekanis­me­ja suh­teessa vien­ti­in ja tuon­ti­in. Tästä aiheesta olen aiem­minkin Eemilin kanssa keskustellut.

      Soin­in­vaara tarkoittaa
      sok­erin sub­ven­toin­nil­la maat­alous­tukia joi­ta vain isot rikkaat kansan­taloudet kuten Yhdys­val­lat ja Euroopan unioni voivat mak­saa omille tuot­ta­jille. Näin ei tapah­du Afrikas­sa. Aasi­as­sa ja Lati­nalaises­sa Amerikas­sa tilanne on hiukan parem­pi tässä kohtaa. 

      Se ei auta tilan­net­ta yhtään että joku täältä Euroopas­ta menee ker­tomaan Afrikkaan kuin­ka sok­e­ria pitää tuot­taa ja miten . 

      Se toimii niin että Euroopan unioni avaa sok­erin tuon­nin ja muidenkin maat­alous­tuot­tei­den tar­if­fi vapaan tuon­nin m Euroop­paan Afrikas­ta. Näin Afrikan kap­a­siteet­tiä viedä sok­e­ria Euroop­paan paljon helpom­mak­si kuin se on täl­lä hetkellä.

      Olen Eemilille aiem­min yrit­tänyt korostaa että Suo­mi käyt­tää esimerkik­si Maail­man kaup­pa­jär­jestössä (WTO) Euroopan union­in yhteistä ään­tä ja Suo­mi on estänyt esimerkik­si maat­alous­tuot­tei­den helpot­tamisen kol­man­sista maista WTO:ssa. Eemil voi itse tark­istaa WTO:n tiedoista kuin­ka Suo­mi äänesti niis­sä kysymyk­sis­sä jois­sa oli kyse maat­alous­tuot­tei­den tar­iffien purkamis­es­ta kol­man­sista maista. Palataan Eemil asi­aan kun olet tämän tarkistanut.

      1. R.S:“Soininvaara tarkoit­taa sok­erin sub­ven­toin­nil­la maataloustukia”

        Eihän tarkoi­ta , vaan “Kun Suo­mi esimerkik­si sub­ven­toi jät­tisum­min jär­jetön­tä sok­erin tuotan­toa tääl­lä napa­pi­irin tun­tu­mas­sa, se sabotoi samal­la kan­nat­ta­van tuotan­non mah­dol­lisuuk­sia Afrikassa.”

        Siis Soin­in­vaara hyökkää Suomen sok­er­in­tuotan­toa vas­taan. Hän eikä Somani hah­mo­ta suo­ma­laisen tuotan­non pienu­ut­ta ver­rat­tuna mei­dän mak­samaan kehi­tys­a­pu­un. Eikä sok­er­i­ju­urikkaas­ta tehty­jen inno­vaa­tioiden merk­i­tys­tä. Ei myöskään sitä, että oma­l­la tuotan­nol­la voidaan vähen­tää tuontia.

        Kaupunki­laisille näyt­tää suu­ru­us­suhtei­den hah­mot­ta­mi­nen ole­van tekemätön paikka.

      2. Eemil: “Hän eikä Somani hah­mo­ta […] sitä, että oma­l­la tuotan­nol­la voidaan vähen­tää tuontia.”

        Häh? Osmo­han nimeno­maan sanoi (kohdas­sa, jota lain­a­sit), että sok­er­i­ju­urikkaan tuki­aiset “sabotoi samal­la kan­nat­ta­van tuotan­non mah­dol­lisuuk­sia Afrikas­sa”. Eikö Osmo juurikin tässä hah­mo­ta, että tuki­aiset vähen­tävät tuon­tia Afrikas­ta ja näin sabotoi­vat tuotan­toa siellä?

  12. Arvostan, että nos­tat ihmishen­gen, yhteiskun­nan — ja noh, koko ihmiskun­nan yläpuolelle, jät­täen aat­teet ala­puolelle. Niin kauan kun kaaos tuo tulosta, kaaos jatkuu. Vas­ta kun kaaos kor­vataan jol­lain parem­mal­la, siitä päästään. Yhteiskun­tien kehit­tymi­nen toi tämän muu­tok­sen yksit­täi­sis­sä mais­sa, on vaikea usko ettei se toimisi myös suurem­mal­la mitta-asteikolla.

  13. Tot­ta: on niin kum­malli­nen aja­tus pyrk­iä lisäämään siir­to­laisu­ut­ta Afrikas­ta Euroop­paan vähen­tämäl­lä kehi­tysy­hteistyötä, että sen on saat­tanut esit­tää vain Mes­tari. Toisaal­ta on hyvä muis­taa se, että Afrikas­ta Euroop­paan pyrkii pääasi­as­sa siir­to­laisia. YK:n mukaan he ovat ihmisiä, joil­la usein on lähtö­mais­saan keskimääräistä parem­pi koulu­tus ja työ­paik­ka. Silti he lähtevät — niistä per­in­tei­sistä syistä, joista siir­to­laisek­si lähde­tään: kul­taa vuolemaan.

    Tot­ta: kun­pa län­si kävisi oikeu­den­mukaises­ti kaup­paa Afrikan kanssa, niin sinne jäisi parem­mat elin­mah­dol­lisu­udet, ja suurem­pi osa väestä jäisi sinne aloilleen. Nyt kun ryöstämme maanosaa, osa väestä läh­tee tänne ryöstösaali­imme ker­ran­nais­vaiku­tusten houkuttelemana.

    En usko, että afrikkalaiset ovat jatkos­sakaan laa­jasti ter­ve­tullei­ta töi­hin eri mai­hin. Mut­ta heitä toden­näköis­es­ti ham­pai­ta kiris­tellen ote­taan moni­in mai­hin, sil­lä heitä on tulos­sa riit­tävästi joka paikkaan ja maat tarvit­se­vat työvoimaa ja väestö­jen­sä kasvua, jot­ta ne pysyvät elin­voimaisi­na eli taloudelli­nen toimeli­aisu­us kukois­taa ja investoin­te­ja saadaan ja tehdään.

    Kiin­tiö­pako­laiset todel­la ovat ne var­mat, oikeat pako­laiset, sil­lä YK:n pako­laisjär­jestö UNHCR on selvit­tänyt hei­dän taus­tansa, ja hei­dät ei muu­ta kuin tarvitse ottaa vas­taan, jär­jestää heille kun­ta­paik­ka ja lait­taa hei­dät kotou­tu­mista edis­tävi­in toimen­piteisi­in. Sik­si pako­laiski­in­tiön suu­ru­ut­ta voisi hyvin jopa reilusti kas­vat­taa eikä tähdätä sen raju­un supis­tamiseen, mikä on aja­tus, jon­ka on voin­ut kek­siä vain Mestari.

    Niin kuin toteat, Ode, ne sadat tuhan­net ja jopa miljoonat afrikkalaiset siir­to­laiset, jot­ka jatkos­sa ilmai­se­vat Euroopan rajal­la hake­vansa tur­va­paikkaa, pitäisi palaut­taa Afrikas­sa sijait­seville YK:n ylläpitämille ja Euroopan maid­en rahoit­tamille leireille, jois­sa hei­dän suh­teen­sa tur­va­paikan­haku­un ja pako­laisu­u­teen selvitet­täisi­in. Muuten suh­tau­tu­mi­nen pako­laisu­u­teen, ja yleen­sä maa­han­muut­toon, voi muut­tua Euroopas­sa äärim­mäisen kovak­si ja äly­va­paak­si, eikä se palvele oikei­ta pako­laisia. Pako­laisu­us ja siir­to­laisu­us ovat näet täysin eri asioi­ta, minkä heti havait­see, kun lukee kan­sain­välisiä pakolaissopimuksia.

    Jokaisel­la maal­la on ilman muu­ta raja sille, kuin­ka suuri­in uhrauk­si­in se on valmis human­i­taarisen maa­han­muu­ton suh­teen. Jollei rajaa olisi, Mes­tarin hehkut­ta­ma väestön­vai­h­to voisi olla pätevä keskusteluargumentti.

    On ilman muu­ta selvä, että pako­lais­ten ja tur­va­paikan­hak­i­joiden joukos­sa on hyvin eri­laisia ihmisiä. Suomes­sa on huip­puta­pauksi­na asunut mm. Titon hal­li­tuk­sen min­is­teri ja johto­henkilöitä eräistä maista, jois­sa tehti­in val­lankaap­pauk­set. Näil­lä kyvykkääm­mil­lä henkilöil­lä, kuten aka­teemisil­la, on, tot­ta kai, omi­naisuuk­sia, joiden vuok­si hei­dät on helpom­pi yleis­es­ti kotout­taa. Toisaal­ta mon­esti on niin, että vähem­män koulute­tut työl­listyvät nopeam­min ja parem­min, sil­lä he ovat valmi­impia otta­maan vas­taan mon­en­laisia töitä.

    Kiin­tiö­pako­lais­ten val­in­ta on tietenkin ekonomisem­pi toim­inta­malli kuin se, että otamme sum­mit­tais­es­ti vas­taan tänne hakeu­tu­vat tur­va­paikan­hak­i­jat, joiden taus­tas­ta emme tiedä mitään var­maa, ja aloita­mme tääl­lä alus­ta paljon aikaa vievän selvi­tystyön hei­dän osaltaan.

    Pako­lais­taus­tais­ten mui­ta heikom­paan työl­listymiseen Suomes­sa vaikut­ta­vat mon­et seikat, kuten hei­dän usein tänne sopi­ma­ton osaamisen­sa, heikko koulu­tuk­sen­sa, heikko suomen kie­len taito, hei­hin kohdis­tet­tu rasis­mi ja joidenkin heistä eristäy­tymi­nen siitä kaikesta, mitä Suo­mi heille voi tar­jo­ta, mihin voi vaikut­taa hei­dän kult­tuuris-uskon­nolli­nen taus­tansa. Vain Mes­tari voi muuten ajatel­la, että kan­nat­taa har­joit­taa rasis­mia pako­laisia kohtaan, sil­loin kun halu­aa, että he menevät Suomes­sa töihin.

    Yhdys­val­lois­sa se syy, mik­si soma­lialais­taus­taiset työl­listyvät siel­lä parem­min kuin meil­lä, on ilmeis­es­ti sikäläi­nen suo­ma­laiseen ver­rat­tuna olema­ton sosi­aal­i­tur­va. On siis pakko men­nä töihin.

    Tässä Mes­tari on oike­as­sa: Suomeen muut­ta­neet kyl­lä kavereil­taan kuule­vat ja ymmärtävät, mil­lainen Suomen sosi­aal­i­tur­va on ja että työn­teko ei tääl­lä aina kan­na­ta. Olen samaa mieltä siitä, että sosi­aal­i­tur­vaamme pitäisi muut­taa nopeam­paan kotou­tu­miseen — sisältäen työl­listymisen ja kie­len oppimisen — kan­nus­tavak­si. Ylipäätään maa­han muut­ta­neet tulisi aidosti velvoit­taa edis­tämään omaa kotoutumistaan.

    Työpe­rusteis­ten tulisi tosi­aan päästä maa­hamme jok­seenkin vapaasti. Saatavu­ushark­in­ta pitäisi pois­taa ihan ensim­mäisenä. Olemme muuten aivan toiv­ot­toman jälk­i­ju­nas­sa työpe­rusteis­ten han­kkimisen suh­teen. Kil­pailemme asi­as­sa monien meitä paljon houkut­tel­e­vampi­en maid­en kanssa. Ne saa­vat parhaat työpe­rusteiset. Asi­aamme tämän suh­teen ei tietenkään auta Mes­tarin ja hänen seu­raa­jien­sa sanomiset ja teotkaan: ne ovat val­ta­va maine­hait­ta Suomelle. Huip­pu­osaa­jat voi hyvin vali­ta suvait­se­vaisem­mat maat.

    1. “…leireille, jois­sa hei­dän suh­teen­sa tur­va­paikan­haku­un ja pako­laisu­u­teen selvitettäisiin.”

      Mik­si selvitet­täisi­in? Ei kai voi­da men­nä siihen, että oikeus tur­va­paikkaan (jos­sakin län­si­maas­sa) tutkit­taisi­in leir­il­lä. Ensin­näkin tutk­in­ta on raskas­ta ja kallista eikä skaalaudu hel­posti suurille hak­i­jamäärille. Toisek­si nyky­isil­lä kri­teereil­lä kymmenet miljoonat ihmiset lienevät oikeutet­tu­ja tur­va­paikkaan Suomes­sa; pelkästään Afgan­istanis­sa lie­nee 20 miljoon­aa naista ja las­ta, joille myön­net­täisi­in tur­va­paik­ka, jos he sitä pysty­i­sivät sitä Suomes­ta hakemaan.

      1. Suo­mi on keskeyt­tänyt kaik­ki palau­tuk­set mm. Afgan­istani­in. Jokainen afgan­istani­lainen joka onnis­tuu pääsemään Suomen rajan yli saa jäädä Suomeen. Olet­taisin että sama (ketään ei palaute­ta) kos­kee myös kaikkia ainakin: Eritre­an, Jemenin, Syyr­i­an, Libyan ja Sudanin kansalaisia. 

        On turha haaveil­la oma­toimisen pako­laisu­u­den päät­tymis­es­tä tai edes nyky­ta­sol­la pysymis­es­tä. Ole­tan että on vain ajan kysymys kun Pak­istan, Bangladesh ja use­ampi Saha­ran Eteläpuolisen Afrikan maa ajau­tuu kaaok­seen ja näistäkään maista Suomen rajan ylit­täneitä ei voi­da enää palauttaa.

        EU:n pako­lais­tul­vaa hillit­see Välimeri. Ilman Välimer­ta pitäisi EU-maid­en rak­en­taa piikki­lan­ka-aito­ja (á la Ceuta/Melia) tai hyväksyä sadat tuhan­net tulijat/vuosi. Jos Venäjä kul­jet­taisi kym­meniä tuhan­sia Afgaane­ja Suomen rajalle (kuten Valkovenäjä/Lukasenka teki Puo­lalle), niin mitkä puolueet oli­si­vat valmi­it estämään näi­den tulon Suomeen väki­val­loin, kos­ka ketään saa­punut­ta ei voitaisi palaut­taa, vihreän vasem­mis­ton vas­tus­tuk­ses­ta johtuen (eikä siirtää mihinkään leiri­in EU:n ulkopuolella).

  14. Oli poli­ti­ik­ka mikä tahansa, Migri täy­tyy saa­da toim­i­maan. Asioiden hoit­a­mi­nen on siel­lä kohtu­ut­toman han­kalaa ja hidas­ta oli tul­lut maa­han syys­tä tai tois­es­ta. Ihmis­ten kohtaloiden pyörit­te­ly lim­bossa vuosikau­sia ei edis­tä Suomen eikä yksilön asi­aa. Migri on maine­hait­ta Suomelle Suomeen töi­hin pyrkivien ulko­lais­ten joukossa.

  15. Erit­täin hyviä ajatuk­sia! Olen keinoista kanssasi samaa mieltä. Äkkiä lob­baa­maan nämä ajatuk­set kokoomuk­selle ja persuille.

    1. Minä halu­an lisätä kiin­tiö­pako­laisia, perus­suo­ma­laiset pois­taa ne kokon­aan. Vaikea löytää yhteistä säveltä.

      1. En halu­a­vatko perus­suo­ma­laiset oikeasti nol­la­ta pako­laiski­in­tiön vai siirtää käsit­te­ly Euroopan ulkop­uolelle. Se pitää kysyä heiltä. Onhan se nyt Perus­suo­ma­lais­ten ja koko Suomen eduk­si että Afrikan vakaut­ta edis­tetään kehi­tysavun kaut­ta jon­ka perus­suo­ma­laiset kyl­lä halu­a­vat lakkaut­taa. Odote­taan sitä päivää kun Venäjän ja Suomen rajal­la alkaa uusi hybri­di oper­aa­tio jos­sa Wag­n­er yrit­tää tuo­da lait­tomasti Suomeen ihmisiä jot­ka lennätet­ty jostain päin Afrikkaa Venäjän kaut­ta Suomeen. Perus­suo­ma­lainen sisämin­is­teri kuka hän sit­ten onkaan voisi sit­ten yrit­tää neu­votel­la Venäjän sisämin­is­ter­iön kanssa vaik­ka se ei tule ole­maan help­poa varsinkin täl­laises­sa ulkopoli­ti­itises­sa tilanteessa

      2. Kuin­ka mon­ta sit­ten halu­aisit lisää että tulisit tyytyväiseksi?

  16. Niin. Viime vuodet on kuul­tu väestöe­vanke­li­u­mia, oikeas­t­aan väestö­de­nial­is­mia (ide­ol­o­gista väestö­de­nial­is­mia) ettei mapaal­lon väestön määrä ole ongel­ma vaan se kään­tyy lasku­un “joskus” tai viimeistään “2080–2100”-luvulla.
    Aika huo­le­ton­ta menoa…

    Hyvä jos viimein (?) taju­at, mitä on tapahtumassa. 

    Nykyi­nen väestö, 8 mrd, ylit­tää jo kaik­ki kuviteltavis­sa ole­vat mit­tar­it. Olemme punaisel­la niin ekol­o­gis­es­ti kuin sosi­aalis­es­ti. Muis­taak­seni se oli Rooman klu­bi joka varoit­ti että 4 mrd on raja jon­ka tuolle puolen ei mis­sään tapauk­ses­sa pitäisi mennä.

    1. Hyvä jos viimein (?) taju­at, mitä on tapahtumassa.

      Olen omas­ta mielestäni tajun­nut koko elämäni noin 15-vuo­ti­aas­ta alka­en. Olen pitänyt väestöräjähdys­tä ihmiskun­nan pahimp­ina uhkana jon­ka seu­raus­ta muut uhat ovat. Olen iloin­nut syn­tyvyy­den nopeas­ta alen­e­mis­es­ta Aasi­as­sa ja Euroopas­sa ja suures­sa osas­sa Amerikkaa, mut­ta olen epä­muodikkaasti pitänyt Afrikan väestöti­lan­net­ta umpiku­jaan johtavana.

      1. Hyvä jos viimein (?) taju­at, mitä on tapahtumassa. 

        Olen omas­ta mielestäni tajun­nut koko elämäni noin 15-vuo­ti­aas­ta alka­en. Olen pitänyt väestöräjähdys­tä ihmiskun­nan pahimp­ina uhkana jon­ka seu­raus­ta muut uhat ovat. 

        Tästä aihetodis­teek­si blogikir­joi­tus 15 vuo­den takaa: Väestöräjähdys helpot­taa?.

      2. Afrikas­sa on 9x enem­män tilaa kuin Intiassa.

        Jos nyt nopeasti plot­taan parin afrikan väkirikkaim­man maan TFER/väestötiheys käyriä Int­ian vas­taa­van käyrän päälle, niin Ugan­da ja Niger­ian käyrät menevät karkeasti ottaen Int­ian käyrän pääl­lä, kaik­ki muut Afrikan maat menevät huo­mat­tavasti Int­ian ala­puolel­la. Jos ver­rataan koko Afrikan man­ner­ta Inti­aan, niin se menee reilusti Int­ian alapuolella.

        En tunne varsi­nais­es­ti luon­non­va­ro­jen jne. jakau­tu­mista, mut­ta epäil­isin että Afrikas­sa on niitä ihan riit­tävästi neljälle mil­jardille ihmisille.

        Pitänee lähteä vielä kun se on mah­dol­lista val­oku­vaus­sa­far­ille ja ehkä sitä olisi syytä käy­dä Ruan­das­sa kat­so­ma vuorig­o­ril­lo­ja ennenkuin kaik­ki on mennyttä…

      3. “Pitänee lähteä vielä kun se on mah­dol­lista val­oku­vaus­sa­far­ille ja ehkä sitä olisi syytä käy­dä Ruan­das­sa kat­so­ma vuorig­o­ril­lo­ja ennenkuin kaik­ki on mennyttä…”

        Viimeek­si kun olin huudeil­la, niin vuorig­o­ril­lo­jen määrä oli kasvus­sa ja tilanne parane­mas­sa. Tästä on nyt pari vuotta

    2. On se ongel­ma, mut­ta en ole näh­nyt oikein tästä eniten huutelevil­ta ratkaisu­ja jot­ka eivät toisi mukanaan vielä suurem­pia ongelmia. Lääke ei saa olla tau­tia pahempi. Toisaal­ta samat jot­ka aiheesta huutel­e­vat esim somes­sa näyt­tävät usein ole­van per­sui­hin kallel­laan, joiden poli­ti­ik­ka vain pahen­taa väestöräjähdysongel­maa että ota­pa siitä sit­ten tolkkua.

  17. Tosi hyvä kir­joi­tus. Asioi­ta tulisi ajatel­la aina laajasti.

  18. Niin oletkin, myön­nän. Väestönkasvu­de­nial­is­te­ja on kuitenkin puolue­tovereis­sasi aika paljon, olet var­maan sen huomannut.
    Myös sen medi­api­ikin jos­sa viime vuosi­na on tuo­tu esi­in ettei väestöräjähdyk­sen suh­teen ole “enää” huol­ta, kos­ka se tait­tuu. Sil­loin “joskus.” Kos­ka “nais­ten luku­taito”. Tai mikä milloinkin.
    Itse ajat­te­len että tämä nykyi­nen väestömäärä (puhu­mat­takaan vähin­tään vielä lisää tulev­as­ta 2000 miljoonas­ta) on täysin mieltä vail­la ole­va olo­suhde meille kaikille.
    Ja valitet­tavasti asia jon­ka vuok­si EI jär­jestetä “Pari­isin väestökok­ouk­sia” tai tehdä “Pari­isin väestö­sopimuk­sia.” Alarmis­mi ei ota tähän kan­taan lainkaan. Soit­taa päin­vas­toin vaara ohi-merkkiä. 

    Maa­hamme mah­tuu vain yksi poli­it­tis­es­ti hyväksyt­ty uhkaku­va: ilmasto.
    Väestönkasvus­ta muis­tut­ta­jia ei juuri ole ollut.
    Hyvä että näet asian joka on maa­pal­lomme kaik­keen elämään, flo­raan ja fau­naan, ihmiskun­taan, yhteiskun­ti­in, fysikaaliseen pin­taan jne. radikaaleim­min vaikut­ta­va muuttuja.

    1. Rikkain 10% tuot­taa yli puo­let päästöistä. Ja tämänkin ryh­män sisäl­lä vas­taavasti rikkaim­mat tuot­ta­van mielet­tömästi mui­ta enem­män päästöjä.

      Jos jonkin väestön kon­trol­loin­tia halu­taan lisätä ympäristöon­gelmien vähen­tämisek­si, kan­nat­taa aloit­taa näistä jot­ka saas­tut­ta­vat eniten.

      Sen jäl­keen kun näi­den osalta on tehty mitä voidaan etteivät he saas­tu­ta enem­pää kuin mikä kenen tahansa maa­pal­lol­la ole­van reilu saadsut­tamiski­in­tiö on (toki voidaan miet­tiä laite­taanko kyl­keen myös päästökaup­pa, joka käytän­nössä tarkoit­taisi sit­ten perustuloa/hiiliosinkoa kaikille maa­pal­lon asukkaille), voidaan alkaa miet­tiä että pitäisikö kaikkien maa­pal­lol­la ole­vien peru­soikeuk­sia las­ten tekoon liit­tyen rajoittaa.

      Lisään­tymistä ei ole mitään järkeä rajoit­taa niin kauan kuin rikkaat yksilöt saa­vat saas­tut­taa vapaasti oma­l­la elämän­tyylil­lään saman ver­ran kuin köy­hem­mät valtiot. 

      Tähän puut­tumi­nen on tietenkin SOSiAL­Is­MIA ja kaikkea muu­ta niin ikävänä pidet­tyä, mut­ta vielä rajumpaa yksilönoikeuk­si­in kajoamista on toimet rajoit­taa yksilön vapaut­ta han­kkia lap­sia. Varsinkin jos se kohdis­tuu valikoiden vain köy­himpi­in maihin/maanosiin.

      1. Rikkain 10% tuot­taa yli puo­let päästöistä. Ja tämänkin ryh­män sisäl­lä vas­taavasti rikkaim­mat tuot­ta­van mielet­tömästi mui­ta enem­män päästöjä.

        Niin­pä hiiliv­eroista mak­saisi 10 % yli puolet.

      2. Niin­pä hiiliv­eroista mak­saisi 10 % yli puolet

        Joo, sen tuo­toil­la voitaisi­in toteut­taa globaali perustulo/hiiliosinko jos­sa siis rikkaim­mat oli­si­vat mak­sa­jan roolis­sa ja köy­him­mät saa­jan. Se voisi käytän­nössä lopet­taa absolu­ut­tisen köy­hyy­den maail­mas­ta. Täl­läisiä sosial­is­tisia haaveita.

  19. Mon­tako mil­jar­dia vielä pitää sitä vastik­kee­ton­ta rahaa kan­taa sinne Afrikkaan kaiken­laiseen pro­jek­ti-hump­paan, että me saamme niitä tulok­sia? Kun sitä on sinne nyt jo kaadet­tu län­si­maid­en toimes­ta 1,2 biljoon­aa dol­lar­ia, eli 1200 mil­jar­dia. Mis­sä vai­heessa me näemme niitä tulok­sia? Tuokin luku on var­masti las­ket­tu alakant­ti­in, kos­ka se ei sisäl­lä kaikkea sitä apua mitä ovat saa­neet muu­ta kautta.

    1. Et tull­tu ajatelleek­si että jos kehi­tys­a­pu leikataan täyt­tää tämän aukon joku muu toim­i­ja ja se toim­i­ja on Kiina. Jos sit­ten moral­isoimme että ei ei Kiina toimii Afrikas­sa vas­toin hyvän hallinnon sään­töjä niin mik­si sit­ten Kiina investoi Afrikkaan niihin han­kkeis­si­in joi­ta tääl­lä Suomes­sa nim­imerk­ki Tooosi vihre­itä pitää projekti-humppana?Kun
      kiinalaiset on ymmärtänyt näi­den han­kkei­den kau­pal­lisen hyö­dyn on joke­seenkin outoa että euroop­palaiset valit­ta­vat että Kiina on jol­lain taval­la sit­ten jonkin­lainen härikkö joka ei pelaa euroop­palaisil­la pelisään­nöil­l­lä. Ei pelaa kos­ka se ei ole ollut niitä laatimassa.

    2. Ehkä sin­un käsi­tys Afrikas­ta on vaan aivan vinoutunut. Ei se ole vain sav­i­ma­jo­ja ja ali­ravit­tu­ja lap­sia. Kos­ka viimek­si olet tutk­in­ut Afrikkaa kokon­aisuute­na, etkä vain sen/kehitysavun ongelmien kautta?

  20. Min­ua häir­it­see reali­teet­tien sivut­ta­mi­nen maa­han­muut­ta­jien kotout­tamises­sa luo­den liian opti­mistista kuvaa tilanteesta. Min­ul­la on maa­han­muut­ta­javaimo ja lähipi­iris­säni on tästä syys­tä paljon maa­han­muut­ta­jia. Olen aut­tanut heitä Suomen kie­len opiskelus­sa ja ammatil­li­sis­sa opinnoissa.

    Osmon tekee poli­ti­ikkaa käyt­täessään sanon­taa pako­lais­ten solah­t­a­mi­nen työ­markki­noille. Tyyp­il­lis­es­ti kyse on käytän­nössä vähin­tään 3 vuot­ta kestävästä solah­tamis­es­ta jos­sa toimeen­tu­lo tulee yhteiskun­nan tuilla.

    Toi Osmon mainit­se­ma vuon­na 2015 ehdotet­tu kokeilu Irak­i­lais­ten pako­lais­ten otta­mi­nen työlu­val­la Suomeen, joil­la on aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to olisi ollut mie­lenki­in­toinen kokeilu. Näi­den olisi pitänyt sit­ten työl­listyä kaik­ki sel­l­aisi­in kan­sain­välisi­in yri­tyk­si­in Suomes­sa, jois­sa kon­sernikie­lenä on englan­ti. Paljonko­han näis­sä on yleen­sä tar­jol­la työ­paikko­ja? Suurin osa suo­ma­lai­sista työ­nan­ta­jista käyt­tää työkie­lenään Suomen kieltä. Ensim­mäi­nen ongel­ma näille tulisi sähkö­postien ja kaiken maail­man Team­sien ja chat­tien käytössä Suomen kielel­lä. Nyt tilanne on muut­tumas­sa parem­mak­si, kun tekoä­ly tulee esim O365 ympäristöön. Voi pyytää tekoä­lyn kään­tämään tek­stit. Se tuot­taa aika suju­vaa Suomen kieltä.

    Vaimol­lani on yliopis­tu­tutk­in­to lasken­ta­toimi­es­ta (mais­ter­itutk­in­to). On toimin­ut ulko­mail­la ICT-kon­sult­ti­na. Silti Suomen kie­len taidon ensim­mäisen läpäistyn YKI-testin taso ei riit­tänyt. Kyseessä oli kan­sain­vä­li­nen kon­sult­ti­ta­lo, jos­sa voi käyt­tää englan­tia työkie­lenä. Kan­sain­väli­sis­sä Suomen markki­noil­la toimivis­sa yri­tyk­sis­sä kon­sul­tit tekevät asi­akastyötä, jol­loin on pakko osa­ta hyvin Suomea.

    Mikä olisikaan sel­l­ainen työte­htävä mis­sä ei Suomes­sa tarvi­ta kuin vähän Suomen kie­len taitoa? Taitaa olla sel­l­aisia tehtäviä työ­markki­noil­la aika vähän.

    Käytän­nössä olen huo­man­nut, että maa­han­muut­ta­jil­la Suomen kie­len opiskelu sille tasolle mitä tarvi­taan amma­tis­sa kestää aika kauan. Kir­joit­ta­mi­nen on se vaikein asia. 3 vuo­den jäl­keenkään se ei useim­mil­la ole riit­täväl­lä tasolla.

    Se mis­tä ei oikein vielä keskustel­la on se, että sosi­aali- ja ter­veysalan oppi­laitok­set tuot­ta­vat nykyään laadul­taan huonom­pia lähi­hoita­jia. Syynä on vaa­timusten laskem­i­nen, kos­ka puut­teel­lisen kieli­taidon takia on vaikeaa päästä ammatil­lisia opin­to­ja läpi. Eräs esimerk­ki on se, että esimerkik­si on vaikeuk­sia saa­da työvuoroi­hin sel­l­aisia joil­la on lääkelu­pa. Sen suorit­tamista har­joitel­laan jo koulus­sa, siltikään töis­sä lähi­hoita­jat eivät saa testiä suoritettua.

    Jos halu­aa lähi­hoita­jak­si niin oppisopimusk­oulu­tuk­seen pääsee nykyään korkeak­oulu­tutkin­nol­la nopeamminkin.

    Mie­lenki­in­nol­la seu­raan kun Mehiläi­nen on nyt Helsin­gin kaupungille rekry­toin­ut Fil­ip­pi­ineiltä oppisopimuk­sel­la hoita­jia hoi­va-avus­ta­jik­si. Ovat opiskelleet kieltä lähtö­maas­sa ja edel­ly­tyk­senä rekry­toin­nille on ollut ter­vey­den­hoidon koulu­tus ja koke­mus­ta ulko­mail­la asumis­es­ta. Eli pitävät suurem­pana riskinä rekry­toin­nis­sa sel­l­aisia, jot­ka eivät ole ollenkaan asuneet ulko­mail­la ennen.

    Meil­lä ei ope­tus­resurssit mitenkään edes riitä kovinkaan merkit­tävää mahan­muut­toa varten. Suomen kie­len ope­tus­resurssit ovat siihen näh­den aivan liian vähäiset. Sen lisäk­si maa­han­muut­ta­jien ammatill­i­nen opiskelu vie paljon enem­män ope­tus­resursse­ja puut­teel­lisen kieli­taidon vuoksi.

    1. Muu­ta­ma vuosi kotout­tamista on siltikin hal­paa kuin saip­pua. Nor­maalin suo­ma­laisen kotout­ta­mi­nen syn­ny­tys­sal­ista tuot­tavak­si yhteiskun­nan jäsenek­si vie alka­en 18-vuot­ta, nor­maalimpi aika lie­nee jotain 20–30v.

  21. @Sepille tiedok­si että Kiina on jo investoin­ut enem­män Afrikkaan kuin Euroop­pa yhteen­sä. Kiina antaa kehi­tys­a­pua mut­ta sil­lä ei ole ehto­ja. Kiina on ymmärtänyt tämänkin parem­min kuin Euroop­pa jo 15 vuot­ta sitten.Eurooppa vain moral­isoi Kiinan toim­intaa Afrikas­sa 15 vuot­ta. Euroop­pa on nyt vain onnis­tunut tekemään itsen­sä Afrikan kohdal­la hyödyt­tömäk­si kun siel­lä on Kiina ja Venäjä jot­ka ymmärtävät mitä Afrikas­ta saa irti. Ne tul­limuu­rit mitä pitäisi pois­taa Afrikan kohdal­la on maat­alous­tuot­tei­ta koske­vat tul­lit ja tar­if­fit. Odotan miten Eemil reagoi tähän ja odotan mikä on Eemilin vai­h­toe­hto saa­da Afrikkaan parem­ma taloudel­liset olo­suh­teet kun Eemil vas­tus­taa jo etukä­teen kaikkea vapaakaup­pa vaik­ka sit­ten vaati ihan päin­vas­taisia talous­poli­ti­ikkaa ja yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa muuas­sa vaa­ti­mal­la että demokra­tia pelas­taisi Afrikan ja se olisi vai­h­toe­hto sit­ten jol­lain taval­la vapaakaupalle.

  22. Voisiko tur­va­paikan­haun ensisi­jainen käsit­te­ly­paik­ka olla Suomen tai muun EU-maan ulko­maane­dus­tus­tot? Näin väl­tet­täisi­in riskialt­ti­it matkat ihmissalakul­jet­ta­jien kyy­dis­sä Välimeren yli ja pakkopalau­tuk­set hylä­tyn hake­muk­sen jälkeen.

  23. “Suurin ja nopeasti kas­vavin paisum­i­nen siir­to­laisu­u­teen Euroop­paan on Afrikas­ta, jos­sa väestöräjähdys jatkuu vielä ainakin 50 vuot­ta ellei pidem­päänkin. Kun syn­nyin, Afrikas­sa asui 230 miljoon­aa ihmistä. Maanosa oli Euroop­paan ver­rat­tuna läh­es tyhjä. Nyt väk­iluku on 1,4 mil­jar­dia ja kas­vaa 40 – 50 miljoon­al­la vuosit­tain. Tämän vuo­sisadan lop­ul­la Afrikan väk­ilu­vuk­si ennuste­taan run­sas­ta neljää mil­jar­dia, joskin luku on varsin epä­var­ma. Afrik­ka on val­ta­va maanosa, mut­ta näin isolle väestölle se ei kykene tar­joa­maan kelvol­lista elämää. Kas­va­va osa tuos­ta väestönkasvus­ta pyrkii purkau­tu­maan Afrikas­ta Eurooppaan.”

    Min­ulle on jäänyt joltain ajal­ta mieleen maa­pal­lon väestöstä seu­raa­va luku. 4–1‑1–1. Neljä mil­jar­dia ihmistä Aasi­as­sa, yksi Euroopas­sa, yksi Afrikas­sa ja yksi Amerikois­sa. En tiedä, miten tark­ka tämä oli sil­loin, mut­ta samaan aikaan näytet­ti­in esi­tys­tä, jos­sa kar­talle tiet­tyyn kohtaan asetet­tu kak­sieu­roinen peit­ti noin puo­let maa­pal­lon väestöstä. 

    Afrik­ka on noin kolme ker­taa Euroopan kokoinen. En ole ollenkaan vaku­ut­tunut siitä, että Afrik­ka ei voisi kan­taa samaa väestömäärää, mitä Aasia eli tuo­ta neljää mil­jar­dia. Kyse on lop­ul­ta kuitenkin siitä, että ihmis­ten laa­jaan liikku­miseen liit­tyvät tek­i­jät linkit­tyvät käytän­nössä aina kon­flik­tei­hin ja katas­tro­fei­hin. Jopa se, mitä meil­lä käsitel­lään luon­non katas­tro­fi­na pitää käytän­nössä aina sen ihmisen oma­l­la toimin­nal­la aiheut­ta­man osion, jota ilman luon­non katast­fofi olisi vain luon­non ilmiö.

    Joka tapauk­ses­sa näen itse Afrikas­sa paljon posi­ti­ivista kehi­tys­tä. Tosin olen ollut sil­lä man­tereel­la töis­sä use­aan otteeseen use­am­mas­sa eri maassa.

    1. Syy mik­si Afrik­ka ei voi kan­taa Aasian kaltaista väestön kasvua on kak­si syytä. Sahara laa­jen­tu­mi­nen ja taloudelli­nen dynami­ik­ka joka on ollut aina Aasi­as­sa muun muas­sa Kiinan ja Int­ian kasvus­sa. Afrikas­sa ei ole suur­val­taa joka voisi johtaa Afrikkaa. Etelä-Afrik­ka on yrit­tänyt ottaa tätä roo­lia mut­ta ei ole kovinkaan onnis­tunut tässä kohtaa

    2. Syyr­i­an pako­lais­ten kokon­ais­määrä on yhteen­sä 6,7 ja Venezue­lan pako­lais­ten kokon­ais­määrä on yhteen­sä 7,1 .Lähde. UNHCR. Syyr­i­an sisäl­lis­soso­ta on kestänyt 11 ja vuot­ta Venezue­lan pako­laiskri­isi joka on pääasi­as­sa taloudel­li­sista syistä tapah­tunut­ta pako­laisu­ut­ta on kestänyt 8 vuotta .

      Ukrainan sodan pako­lais­ten määrä on 9 miljoon­aa joka on tapah­tunut 1 vuo­den aikana toteu­tunut human­i­taari­nen kri­isi .Lähde UNHCR. Ukrainan pako­laiskri­isi nousi maail­man suurim­mak­si pako­laiskri­isik­si viime vuon­na 2022 maail­man 4 suurim­mak­si pako­laiskri­isik­si sit­ten Toisen ja Ensim­mäi­nen maail­man­so­dan jäl­keen. Int­ian niemi­maan jako on sijal­la 3. mut­ta se kesti vain 1 vuo­den jos­sa oli 10–20 miljoon­aa pakolaista.

  24. Mie­lenki­in­nol­la seu­raan kun Mehiläi­nen on nyt Helsin­gin kaupungille rekry­toin­ut Fil­ip­pi­ineiltä oppisopimuk­sel­la hoita­jia hoi­va-avus­ta­jik­si. Ovat opiskelleet kieltä lähtö­maas­sa ja edel­ly­tyk­senä rekry­toin­nille on ollut ter­vey­den­hoidon koulu­tus ja koke­mus­ta ulko­mail­la asumis­es­ta. Eli pitävät suurem­pana riskinä rekry­toin­nis­sa sel­l­aisia, jot­ka eivät ole ollenkaan asuneet ulko­mail­la ennen.

    Sotem­i­nis­ter­iö taas suun­nit­telee rekry­toin­nin suun­taamista Inti­aan. Eikö tämä kuitenkin lisää ongelmia antibioot­tire­sistent­tien bak­teerikan­to­jen kanssa? Mitä vaan voidaan näköjään sietää, kun­han suo­ma­laista työn­tek­i­jää voidaan kus­ta silmään.

    1. Inti­as­sa valmis­te­taan itse asi­as­sa aika paljon lääkkeitä joi­ta myy­dään lisens­seil­lä län­si­mais­sa. En tiedä miten intialais­ten sairaan­hoita­jien rekry­toin­ti vaaran­taa antibioot­tire­sistentin? Antibioot­tire­sistentin vaaran­taa antibioot­tien liial­lisen käytön. Olli S:lle vain sel­l­ainen kysymys kuin­ka saadaan Suomes­sa sairaan­hoita­jia kun ikään­tyvä väestö koko ajan nousee?

  25. Rasis­tista öyhöt­tämistä on, mut­ta ihme­tyt­tää että et ollenkaan suos­tu näkemään esimerkik­si puolue­toverei­desi öyhöttämistä. 

    Koko per­suhomma­han lähti liik­keelle vas­tavoimana täysin älyt­tömälle tari­noin­nille „kul­ta­mu­nista“, „erikoisosaa­jista“, lot­tovoitoista ja mitään ongelmia ei mis­sään koskaan tule ole­maan eikä ole, jot­ka muu­ta väit­tävät ovat alhaisia rasisteja.

    1. En tiedä mitä tarkoi­tat lot­tovoitoista tai kul­ta­mu­nista? Ei kai Vihreät ole sel­l­aista väit­tänyt? Perus­suo­ma­laiset puhu­vat Lin­tuko­dos­ta joka on illu­u­sio kos­ka Suomen geopoli­it­ti­nen ase­ma on se mil­lainen se on ollut 100 vuotta.

    2. Suomeen tarvi­taan maa­han­muut­toa ja paljon lisää, mut­ta kun asi­aa halut­ti­in lisätä sil­loin 10–15v sit­ten samaan aikaan kun esim Ruot­si ja Tan­s­ka alkoi­vat lisätä sitä merkit­tävästi, niin koko hom­ma pilat­ti­in supisuo­ma­laiseen tyyli­in ylhäältä-alas päätök­sen­te­ol­la ja viestin­näl­lä joka piti kansaa tyhmänä.

      Siitä ei siis koskaan käy­ty mitään julk­ista keskustelua, että kum­man kansa haluaa:
      A) Näivet­tyvän kansakun­nan jon­ka työikäi­nen väestö supis­tuu seu­raa­vat 50–100v ja jon­ka seu­rauk­se­na hei­dän ostovoimansa ja koko kansamme talouden ter­vey­den syö pala palal­ta van­hus­ten lisään­tyvä hoivan ja hoidon­tarve sekä eläkelu­pauk­set VAI
      B) Kil­pailukykyisen kansakun­nan jon­ka maa­han­muut­toa lisätään reilusti nykyis­es­tä, mut­ta sen seu­rauk­se­na huolto­suhde pysyy järkevänä ja ihmis­ten ostovoima ja koko kansakun­nan talous voidaan pitää hyvänä.

      Tästä olisi voin­ut jär­jestää vaik­ka neu­voa-anta­van kansanäänestyk­sen. Sen jäl­keen jos kansa olisi valin­nut B olisi ollut man­daat­ti lisätä maa­han­muut­toa. Jos olisi valin­nut A niin jatkamme tätä polkua mitä olemme kulke­neet tähänkin asti, eli näivet­tymisen tiel­lä. Näin jälkikä­teen ajatel­tuna olemme siis valin­neet tien A esim Ruot­si­in tai Tan­skaan verrattuna.

      Mut­ta ei, se että sitä vain suun­nitelti­in kabi­neteis­sa ilman kansan man­daat­tia, se sekä torp­pasi maa­han­muu­ton että nos­ti rasis­min salonkikelpoisek­si ja toi meille ääri­oikeis­ton nyt jopa ihan val­lan kärkipaikoille.

      Suo­ma­lainen tapa olla käymät­tä dialo­gia eli­itin ja kansan välil­lä on niin surkeaa, ja media niin itseään täyn­nä, että en yhtään ihmettele että Suo­mi näivet­tyy. Eli­itin ja kansan välil­lä on syvä kuilu. Liekö perua ajal­ta ennen itsenäisyyt­tä, jota sisäl­lis­so­ta ja sodat Venäjän kanssa vain syvensivät.

      1. Ruot­si ja Tan­s­ka rajoit­ta­vat humaan­itääristä maa­han­muut­toa kos­ka niiden kii­in­tiöt on ollut paljon suurem­mat kuin Suomen yhteen­sä. Mis­sään maas­sa ei ole jär­jestet­ty neu­voa-anta­van kansanäänestys­tä maa­han­muu­tos­ta pait­si ehkä Sveit­sis­sä mut­ta sekinkin lop­putu­losta ei Sveit­sis­sä sovel­let­tu kos­ka Sveitsin koko elinkei­noelämä pyörii ulko­maalaisel­la työvoimal­la. Bri­tan­nia on hyvä esimerk­ki maas­ta joka erosi EU:sta jon­ka yht­enä teema oli maa­han­muut­to mut­ta nyt Bri­tan­nia potee his­to­ri­allsien suur­in­ta työvoima­pu­laa ja hius­to­ri­al­lisen suur­in­ta inflaa­tio­ta 40 vuo­teen. Bri­tan­nia val­it­si vai­h­toe­hdon A mut­ta se potee sen ongelmista. Mielipi­de Bri­tan­ni­as­sa on kään­tymässä vai­h­toe­hdon B:hen. Kansanäänestyk­siä ei voi jär­jestää joka viiden vuo­den aikana samas­ta teemasta.

  26. Tämä ei lopu ennen kuin tämä tie tehdään kan­nat­ta­mat­tomak­si palaut­ta­mal­la näin tulleet YK:n ylläpitämille ja län­si­maid­en rahoit­tamille pako­laisleireille Afrikkaan.

    Tämä on osoit­tau­tunut helpom­mak­si sanoa kuin tehdä. Mis­tä löy­tyy vas­taan­ot­ta­ja näille pako­laisleireille? Palesti­inalais­pako­laiset Libanon­is­sa (sekä muual­la) vuodelta 1947 ovat hyvä esimerk­ki siitä: leireil­lä ollaan jo neljät­tä sukupolvea ja leir­it ovat jatku­va poli­it­ti­nen ongel­ma Libanon­ille. Mikä tahansa maa, jolle leire­jä tar­jo­taan, joutuu pohti­maan ovatko leir­it asukkaineen sit­ten siel­lä peri­aat­teessa ikuisesti. 

    Toki löy­tynee dik­tatu­ure­ja, jot­ka ovat valmi­ita otta­maan täl­laisen leirin omak­si “öljyläh­teek­seen”, jos län­si­maat mak­sa­vat tarpeek­si. Se raha ei sit­ten mene kyseisen maan hyväk­si, vaan hal­lit­se­van eli­itin kor­rup­tioon. Kun leir­it sit­ten muo­dos­tu­vat ongel­mak­si, tullee väki­val­taa ja hal­lit­se­va eli­it­ti on jo muut­tanut Mona­coon raho­jen­sa kanssa.

    Näitä siir­to­laisia ja pako­laisia pitäisi ajatel­la ihmis­inäkin: kuin­ka moni meistä halu­aisi viet­tää vuosia tai vuosikym­meniä pako­laisleir­il­lä käytän­nössä vanki­lan kaltai­sis­sa olois­sa ilman mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa elämäänsä.

    Mut­ta siinä olet oike­as­sa, että siir­to­laisu­us ja pako­laisu­us pitäisi saa­da viral­lisille reit­eille, jol­loin ne eivät rahot­taisi rikol­lisu­ut­ta. Tämä edel­lyt­täisi sitä, että pako­laiselle paras mah­dol­lisu­us päästä tur­val­liseen maa­han olisi men­nä pako­laisleir­ille ja tul­la sieltä val­i­tuk­si kiin­tiö­pako­laisek­si. Samoin siir­to­laisu­u­teen pyrkivän pitäisi olla hel­poin­ta hakea viisum­ia ja lentää uuteen asuin­maa­han, ei mak­saa ihmissalakul­jet­ta­jille epä­var­mas­ta ja vaar­al­lis­es­ta matkas­ta. Nyt insen­ti­iv­it näyt­tävät ole­van pahasti väärinpäin.

    1. Palesti­inalais­ten pako­lais­ten ase­mas­ta on vas­tu­us­sa väli­aikaisek­si perustet­tu (vuon­na 1951) Unit­ed Nations Relief and Works Agency for Pales­tine Refugees in the Near East) joka on erilli­nen jär­jestö siis UNRWA . UNRWA määrit­telee Palesti­inan pako­laisik­si eri taval­la kuin UNHCR määrit­telee pako­laiset. UNRWA määrit­telee palesti­inalaisik­si pako­laisik­si kai­ki palesti­inalais­ten miespuolis­ten pako­lais­ten jälkeläiset sekä adop­toidut lapset. Tässä kohtaa voidaan tode­ta että UNRWA:n määrit­te­ly on hyvin poikkeuk­sel­lista jopa valikoivaa joka ei ole YK:n pako­lais­sopimusten kanssa samal­la määritelmän mukaises­ti pako­lainen. UNRAWA soveltaa siis toisen­laista määrit­te­lyä kuin UNHCR. UNRAWA lakkaut­ta­mi­nen olisi nyt ehkä ajanko­htaisem­paa kuin koskaan ja siirtää sen vas­tu­ut UNHCR

    2. Mis­tä löy­tyy vas­taan­ot­ta­jia pakolaisleireille? 

      Melkein mis­tä tahansa voi löy­tyä. Voidaan huu­tokau­pa­ta val­ti­olle, joka tar­joaa edullisim­main min­imiehdot täyt­tävän paketin. Tärkeää on muo­toil­la min­imiehdot hyvin. Mak­sa­jan pitäisi olla YK, siis en jäsen­val­tiot yhdessä. Alue pitäisi vuokra­ta YK:n tai sen jonkin luotet­ta­van jäsen­maan hallintaan. Keskeistä on, että alueel­la on voimas­sa sovel­tu­va eri­ty­is­lain­säädän­tö. Sil­loin Suomikin voisi osal­lis­tua tar­jouskil­pailu­un vuokraa­mal­la jonkin sopi­van alueen vaikka­pa val­tion omis­tamil­ta mail­ta Kain­u­us­ta. Alueel­la ei nou­datet­taisi Suomen perus­tus­lakia, jol­loin leirin olo­jen ei tarvit­sisi olla yhtä hyvät kuin muual­la Suomes­sa; vrt. esim. asum­is­pe­rus­tainen sosi­aal­i­tur­va ja yhdenvertaisuuslait.

  27. Mitä tulee ihmissalakul­jet­ta­jien bis­nek­seen, olen pitkän aikaa miet­tinyt, että EU:n pitäisi alkaa myön­tää siir­to­laisvi­isumei­ta, jot­ka olisi hin­noitel­tu sen mukaan että kus­tan­nus olisi suun­nilleen sama kuin mitä ihmissalakul­je­tuk­sen kus­tan­nus. Siis jotain 3000 euron tienoilla.

    Täm­mö­nen viisu­mi oikeut­taisi oleskelu­un ja työn­tekoon tietyn ajan, ja sit­ten pitäisi hakea jatkolu­paa työn tms. syyn perus­teel­la. Jos jatkolu­van kri­teer­it ei täy­ty tai muuten on rikkonut viisum­in ehto­ja, niin karko­tus vaan, ja karkot­tamisen kus­tan­nuk­set voitaisi­in kat­taa noiden viisum­ien myyn­nistä ker­tyvil­lä tuotoilla.

    Jos tämä johtaisi niin isoon äkil­liseen siir­to­lais­ryn­täyk­seen että siitä olisi suun­nat­tomasti hait­taa, niin hin­taa voisi tietysti nos­taa ja elää sen kanssa että ihmissalakul­jet­ta­jille jää jokin määrä bisnestä.

    1. Näin jo tehdään esimerkik­si tur­isti viisum­ien kohdal­la. EU:ssa ei ole yhteistä viisu­mi poli­ti­ikkaa joten tämä on jäsen­maa kohtaista. Kaik­ki EU maat eivät kuu­lu esimerkik­si Schen­genin sopimukseen.

  28. “Pitäisi kat­soa, miten Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa on onnis­tut­tu niin hyvin.”
    kir­joit­ta­ja olet­taa, että bri­tan­ni­as­sa ja yhdys­val­lois­sa on asi­at hyvin.
    kir­joit­ta­ja ei ole käynyt mm. los ange­lesin, san fran­cis­con kaduil­la, ja yhdys­val­to­jen muiden suurkaupunkein kaduil­la, jois­sa on kilo­metrit­täin kodit­tomien teltta“majoituksia”, huumei­denkäyt­töä, katukakkaamista ja rikol­lisu­ut­ta silmän kantamattomiin.
    bri­tann­ian morakarnevaalit ovat maailmankuuluja.

    1. Huumei­den käytöl­lä ei ole
      kyl­lä mitenkään suo­raa tekemistä maa­han­muu­ton kanssa. Yhtä hyvin voisi argu­men­toi­da että alko­ho­lion­gel­maa ei ollut Ruotsin ja ruot­salais­ten ongel­ma vaan ain­oas­taan 719 000 ruotsin­suo­ma­lais­ten tuo­ma sosi­aa­li­nen ongel­ma Ruotsin itäis­es­tä naa­puri­maas­ta joka sekin oli maa­han­muu­ton seu­raus­ta . Voidaan kysyä että lop­puuko suo­ma­lais­ten huumei­den käyt­tö tai juopot­telu jos maa­han­muut­to lopetaan
      kokon­aan Euroopan ulkopuolelta?

    2. Mut­ta puhutko samoista ongelmista? Kor­jaa jos olen väärässä, katu­jen asun­not­tomat ovat pääasi­as­sa ei-maa­han­muut­ta­jia joil­la on päi­hde- ja mie­len­ter­veysongelmia? Oma käsi­tys että kyse ei asi­as­sa ole maa­han­muut­ton ongel­mas­ta, vaan päi­htei­den, mie­len­ter­ve­den sekä sen houdon sekä sosi­aalipoli­ti­ikan ongelmista.

  29. O.Sa:“sabotoi samal­la kan­nat­ta­van tuotan­non mah­dol­lisuuk­sia Afrikassa””

    Minä tarkoitin sitä, että Suomen sok­er­i­ju­urikkaan tuotan­to on niin pien­tä, että sil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta afrikkalaisen sok­erin vil­je­lyyn. Mit­ta­suh­teet pitää hah­mot­taa. Tarkoitin myös sitä, että oma sok­erin tuotan­to mah­dol­lis­taa bioin­no­vaa­tiot, joi­ta ei syn­ty­isi jos olisimme tuon­ti­sok­erin varassa.

    O.S. halusi provota, että juuri Suomen sok­erin vil­je­ly olisi haitallista Afrikalle. Haitallista se on sit­ten , kun yhdis­tetään globaali sok­er­in­tuotan­to. Siitä O.S. ei halun­nut maini­ta mitään. Omavaraisu­us on myös tur­val­lista nyky­olo­suhteis­sa. Ei pelkästään tuot­teena vaan vil­je­ly­taito­jen , infran ja lajikepankin ylläpi­don kannalta.

    EU tukee myös “kehi­tys­maid­en” maat­alout­ta, jos­sa on mukana myös sok­eriruon viljely:

    Alueet, joille voidaan myön­tää Posei-rahoi­tus­ta, on luetel­tu EU:n toimin­nas­ta teh­dyn sopimuk­sen 349 artiklassa.

    Espan­ja: Kanariansaaret.
    Ran­s­ka: Guade­loupe, Ran­skan Guyana, Mar­tinique, Réu­nion ja Mayotte.
    Por­tu­gali: Azorit ja Madeira.

    Posei-ohjelmien hallinnoin­ti ja talousarviot

    Kukin EU:n jäsen­val­tio laatii ohjel­mat sovel­tuvim­mal­la maanti­eteel­lisel­lä tasolla.

    Joka vuosi näi­den kol­men jäsen­val­tion käytet­tävis­sä ovat seu­raa­vat sum­mat, jot­ka on määritel­ty ase­tuk­sen 30 artik­lan 2 ja 3 kohdissa.

    Kanari­ansaaret. 268,42 miljoon­aa euroa (joista enin­tään 72,7 miljoon­aa euroa eri­tyiseen hankintajärjestelmään).
    Ran­skan merentakaiset departe­men­tit. 278,41 miljoon­aa euroa (joista enin­tään 26,9 miljoon­aa euroa eri­tyiseen hankintajärjestelmään).
    Azorit ja Madeira. 106,21 miljoon­aa euroa (joista enin­tään 21,2 miljoon­aa euroa eri­tyiseen hankintajärjestelmään).

    Suomen sok­er­i­ju­urikkaan muu­ta­mat miljoonat eivät dra­maat­tis­es­ti heilau­ta tasapainoa .

    O.S:“Suomi esimerkik­si sub­ven­toi jät­tisum­min” = 6,5 — 7,5 milj. euroa .

    1. Eemille sot­kee nyt taas ker­ran kehi­tys­maat ja Euroopan unioinin jäsen­maid­en merentakaisten aluei­den (Kanari­ansaare, Guade­loupe, Ran­skan Guyana, Mar­tinique, Réu­nion ja May­otte ja Azorit ja Madeira.) saa­man maat­aloustuen ja kehi­tysavun . Kanari­ansaare, Guade­loupe, Ran­skan Guyana, Mar­tinique, Réu­nion ja May­otte ja Azorit ja Madeira. Vaik­ka Suomen sok­er­i­ju­urikkaan tuotan­to on pien­im­mästä päästä niin yhteis­es­tä tarf­fi poli­ti­ikas­ta päät­tää EU komis­sio yhdessä par­la­mentin ja min­is­ter­ineu­vos­ton kanssa. Sok­er­in­tuotan­non leikkauk­set 2000-luvun alus­sa perus­tui WTO:n langet­tavaan päätök­seen Euroopan union­ille jos­sa vastapuole­na oli muun muas­sa Afirikan ja Karib­ian itsenäiset val­tiot sekä Brasil­ia ja Thaimaa. Jos Eemil halu­aa jatkaa kehi­tys­maille epä­suo­tu­isaa kaup­pa­poli­ti­ikkaa niin Eemil voisi ker­toa vai­h­toe­hdon oma­lle mallille kuin­ka Afrikan maid­en taloudel­lisia olo­suhtei­ta paran­netaan jot­ta välytään lait­tomas­ta siir­to­laisu­ud­es­ta Euroop­paan ja kehi­tys­maid­en epä­tasa-arvois­es­ta ase­mas­ta suh­teessa län­si­mai­hin siten että moni kehi­tys­maa ei tek­isi eri­laisia kaup­pa­poli­it­tisia sopimuk­sia iso­jen nou­se­vien talouk­sien kuten Kiinan, Per­sian­lah­den öljy­val­tioiden ja Int­ian kanssa esim maat­alousek­torin vuokraus­menetelmien kaut­ta jos­sa pel­tomaat vuokrataan kiinalaisille, intialaisille ja Per­sian­lah­denöljy­val­tioiden yhtiöille

      1. R.S:“Jos Eemil halu­aa jatkaa kehi­tys­maille epä­suo­tu­isaa kaup­pa­poli­ti­ikkaa niin Eemil voisi ker­toa vai­h­toe­hdon oma­lle mallille ”

        Onnek­si huo­m­a­sit kysyä min­ul­ta ratkaisua. Minä tek­isin niin, että afrikas­sa tehtäisi­in vil­je­lyre­for­mi. Suo­ma­laiset maat­alousagrolog­it koulut­taisi­vat paikalliset vil­jeli­jät vil­je­lyn osaa­jik­si. Poli­itikot, virkamiehet , kylä- ja sotalordit jätet­täisi­in nautin­taketjus­ta pois. Tavoit­teena olisi mah­dol­lisim­man suuri omavaraisuus.

        Onnis­tu­ak­seen tämä tarvit­sisi kehi­tys­mais­sa yhteiskun­nal­lisen muu­tok­sen, mut­ta se ei olisi maat­alouden asiantun­ti­joiden murhe.

        R.S:“sotkee nyt taas ker­ran kehi­tys­maat ja Euroopan unioinin jäsen­maid­en merentakaisten aluei­den ” En sotke, keitys­maat oli­vat postauk­ses­sani lain­aus­merkeis­sä. EU:n tukia saa­vat “kehi­tys­maat” Espan­ja: Kanariansaaret.
        Ran­s­ka: Guade­loupe, Ran­skan Guyana, Mar­tinique, Réu­nion ja Mayotte.
        Por­tu­gali: Azorit ja Madeira.

        Kyse on juuri merentakai­sista alueista , jot­ka saa­vat lisä­tukea vaikei­den olo­suhtei­den perus­teel­la. Ja kuten huo­mat­tin (ehkä) kyse on sadoista miljoon­ista. Soin­in­vaara itkee suo­ma­lis­es­ta sok­er­i­ju­urikkaan tues­ta, joka on n. 7 miljoon­aa euroa.

        Sit­ten meil­lä itketään kansal­li­sista maat­alous­tu­ista, joil­la tasoite­taan kasvu­vyöhykkei­den ero­ja maan sisäl­lä. Kansal­lista tukea mak­se­taan vuo­den 2023 tuotan­nolle yhteen­sä noin 354,6 miljoon­aa euroa.

        Nämäkin tuet olisi siis parem­pi mak­saa suo­raan Afrikkaan tai Ran­skan, Por­tu­galin ja Espan­jan merentakaisille alueille.

      2. En ymmär­rä mitä Eemil tarkoi­tat että voisin nyt käyt­tää googlekään­täjää suomen kie­len ymmärtämisek­si tai sitä etten pysty erot­ta­maan sarkasmia? 

        Alku­peräi­nen keskustelu kos­ki kehi­tys­maille suun­nat­tua kehi­tys­a­pua ja Euroopan unioinin jäsen­maid­en merentakaisten aluei­den meneviä maat­alous­tukia. Ver­tailet Euroopan unioinin jäsen­maid­en merentakaisten aluei­den saamia maat­alous­tukia ja yleistä kehi­tys­a­pua ne ovat kak­si eri asioi­ta eivät liity toisi­in­sa mitenkään. En oikein tiedä mitä Eemil ajat takaa. Min­un alku­peräi­nen kysymys on Eemilin vai­h­toe­hto epä­suo­tu­isalle kaup­pa­poli­ti­ikalle Euroopan ja Afrikan maid­en välil­lä? Keskustel­laan Eemil sisäl­löstä eikä mieliku­vista. Odotan sin­ul­ta vai­h­toe­htoista mallia mikä olisi Eemilin vai­h­toe­hto jol­la taataan Afrikan maat­aloudelle suo­tu­isa kaup­pa­poli­it­ti­nen ase­ma Euroopan maat­alouden kanssa? Toivoisin että Eemilin vai­h­toe­hto olisi real­isti­nen eikä mikään toteut­tamiskelvo­ton epäre­al­isti­nen aja­tus että suo­ma­laiset voisi­vat koulut­taa jotenkin koko Afrikan väestön agronomeik­si joka ei tule koskaan onnistumaan

    2. Eemille sot­kee nyt taas ker­ran kehi­tys­maat ja Euroopan unioinin jäsen­maid­en merentakaisten aluei­den (Kanari­ansaaret, Guade­loupe, Ran­skan Guyana, Mar­tinique, Réu­nion, May­otte, Azorit ja Madeira.) EU maat­aloustuet ja eril­liset kehi­tysavun keskenään vaik­ka ne ovat eri asioi­ta. Nuo merentakaiset alueet ovat osa Euroopan unio­nia (ei toisin kaik­ki merentakaiset alueet kuten Fäär­saaret ja Grön­lan­ti , ja Ahve­nan­maa) joten niil­lä on eri rahoi­tus kuin kehi­tys­mai­hin suun­nat­tu kehi­tys­a­pu. Tämä on ero.

      Vaik­ka Suomen sok­er­i­ju­urikkaan tuotan­to on pien­im­mästä päästä niin yhtei­sistä tarf­fi poli­ti­ikas­ta päät­tää EU komis­sio yhdessä par­la­mentin ja min­is­ter­ineu­vos­ton kanssa. 

      Sok­er­in­tuotan­non leikkauk­set 2000-luvun alus­sa perus­tui WTO:n langet­tavaan päätök­seen Euroopan union­ille jos­sa vastapuole­na oli muun muas­sa Afirikan ja Karib­ian itsenäiset val­tiot sekä Brasil­ia ja Thaimaa. Jos Eemil halu­aa jatkaa kehi­tys­maille epä­suo­tu­isaa kaup­pa­poli­ti­ikkaa niin Eemil voisi ker­toa vai­h­toe­hdon oma­lle mallille kuin­ka Afrikan maid­en taloudel­lisia olo­suhtei­ta paran­netaan jot­ta välytään lait­tomas­ta siir­to­laisu­ud­es­ta Euroop­paan ja kehi­tys­maid­en epä­tasa-arvois­es­ta ase­mas­ta suh­teessa län­si­mai­hin siten että moni kehi­tys­maa ei tek­isi eri­laisia kaup­pa­poli­it­tisia sopimuk­sia iso­jen nou­se­vien talouk­sien kuten Kiinan, Per­sian­lah­den öljy­val­tioiden ja Int­ian kanssa esim maat­alousek­torin vuokraus­menetelmien kaut­ta jos­sa pel­tomaat vuokrataan kiinalaisille, intialaisille ja Per­sian­lah­denöljy­val­tioiden yhtiöille

      1. “Eemille sot­kee nyt taas ker­ran kehi­tys­maat ja Euroopan unioinin jäsen­maid­en merentakaisten alueiden ”

        Somani voisi nyt käyt­tää googlekään­täjää suomen kie­len ymmärtämisek­si. Se tosin ei myöskään pysty erot­ta­maan sarkasmia.

    3. Tuo Eemilin ehdo­tus että suo­ma­laiset maat­alousagrolog­it koulut­taisi­vat afrikkalaisia paikallisia vil­jeli­jöitä vil­je­lyn osaa­jik­si on sel­l­ainen ehdo­tus kuin vaatisi Venäjälle niin laa­jo­ja mie­lenosoituk­sia että Venäjän pres­i­dent­ti Vladimir Putin jou­tu­isi luop­umaan vallasta.

      Täl­läistä kehi­tys­tä ei pystytä toteut­ta­maan mitä Eemil ehdot­taa Afrikan maataloudelle. 

      Voisitko Eemil nyt antaa jonkun real­is­tisen ehdo­tuk­sen eikä mitään vai­h­toe­htoa joka on
      pil­vilin­nan joka on jo susi syntyessään.

      Keskustel­laan Eemil nyt asioista jot­ka voidaan toteut­taa eikä haaveista ja ihanteista

Vastaa käyttäjälle MaxM Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.