Mitä jäi sanomatta Ruben Stillerille?

37 vastausta artikkeliin “Mitä jäi sanomatta Ruben Stillerille?”

1. Auk­tori­teet­tikaipu­u­ta on monenlaista.
   Se voi olla myös yht­enäisen EU:n kaipu­u­ta, halua siihen että meil­lä on yksi raha, yhdet työ­markki­nat, yksi perus­tus­la­ki, yksi yht­enäi­nen EU-johto. Eli omaa auk­tori­teet­tikaipu­ut­taan voi jokainen miet­tiä. Miet­tiessä huo­maa ettei sitä aina löy­dy vain siitä suun­nas­ta, mis­tä sitä on tot­tunut automaat­tis­es­ti etsimään.
   Vihreäthän ovat käsit­tääk­seni aika suo­ravi­ivais­es­ti yhteisen eurokomen­non kan­nal­la. Sen voi kään­tää myös yhteisen suuren johta­jan, Johdon kaipuuksi. 

   Ja tätä ei nyt voi kokon­aan selit­tää kos­ka Putin… Se on toinen jut­tu. Kom­ment­ti­ni kos­ki mui­ta asioita.

   Vastaa

   1. En tiedä kuin­ka eurofed­er­al­is­te­jä Vihreät ovat Suomes­sa mut­ta tässäkin yleisessä keskustelus­sa Vihreistä uno­htuu Kes­ki-Euroopan Vihreät ja ympäristöli­ike ja Suomen Vihreät. Olen hiukan pet­tynyt Suomen Vihrei­den toim­intaan Euroopan par­la­men­tis­sa ja en hyväksy sitä mik­si tak­sono­mia ja ennal­lis­t­a­mi­nen oli Vihreille tärkeää viedä läpi par­la­men­tis­sa. Samoin Vasem­mis­toli­iton toim­intaan Euroopan par­la­men­tis­sa oli huonoa vaikut­tamista. Ryh­mät jos­sa Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to ovat
      Euroopan par­la­men­tis­sa ovat oikeat par­la­mentin jaon kanssa mut­ta niiden jäsenistö koos­t­uu Kes­ki-Euroopan eurofed­er­al­is­teistä . Itse asi­as­sa jos ollaan tarko­ja niin Suomen Keskus­ta kuu­luu RKP:n kanssa Renew­al Europe ryh­mään eli entiseen Aldeen joka on eurofed­er­al­isti­nen ryh­mä. Kokoomus on taas Euroopan kansan­puolueessa johon kuuluu
      myös Suomen kris­til­lis­demokraatit. Itse olen fed­er­aa­tion kan­nal­la mut­ta en ole fed­er­al­is­min kannalla.

      Vastaa

   2. >“Auk­tori­teet­tikaipu­u­ta on monenlaista.”

      yleen­sä viitataan yhden johta­jan malli­in. yht­enäisessä eu:ssakin voi olla, yksi henkilö tai par­la­ment­ti. itse olen par­la­men­taris­min puolel­la, niin eu:ssa kuin suomessakin.

      autorati­ivi­su­us voi toimia myös paikallis­es­tikin, eli jol­lakin paikallisel­la johta­jal­la on suuri val­ta. mut­ta suurem­mal­la alueel­la on mon­ta paikallista johtajaa.

      Vastaa

2. “Tekoä­ly taitaa muoka­ta maail­maa enem­män kuin poli­it­tiset ideologiat.”

   Tämän lisäk­si meta­verse on tulos­sa aivan eri mit­takaavas­sa yleis­es­ti mitä se on aikaisem­min ollut. Eräs suuri teknolo­giayri­tys ennusti, että kymme­nessä vuodessa kän­nyköi­den käyt­tö lop­puu ja tilalle tule­vat vir­tu­aalil­a­sit. Se jää nähtäväk­si miten se toteu­tuu, mut­ta se mullis­taa oma­l­ta osaltaan.

   Tähän vir­tu­aal­i­maail­maan eli meta­verseen tulee tekoä­ly liit­tymään vah­vasti mukaan, sitä ollaan sinne jo viemässä. 365-tuot­teet (Word,Powerpoint, Excel, Out­look jne.) yhdis­tetään nyt Copi­lot-tekoä­lyratkaisu­un jos­sa taustal­la on GPT4 kie­li­malli. Sen lisäk­si Team­si­in on tulos­sa meta­versenä Omni­verse joka on Nvid­i­an tuote. Se on siis näytöno­h­jain ja tekoä­lyyn liit­tyvän rau­dan valmistaja.

   Tekoä­ly­po­h­jaiset tieto­jär­jestelmät ovat tulos­sa. Tieto­jär­jestelmien kehit­tämi­nen mullis­tuu, kos­ka niiden kehit­te­ly ei tarvitse minkään­laista pitkälle vietyä osaamista. Myös näi­den jär­jestelmien käyt­tö helpot­tuu merkit­tävästi, kos­ka ne tule­vat kom­mu­nikoimaan kuin ihminen. 

   Ope­tus kehit­tyy rajusti. Nyt jo maail­mal­la kehitel­lään pro­jek­teis­sa tekoä­ly­tu­u­tor­e­i­ta eri oppi­aineisi­in. Nyt on alka­nut yri­tys­ten pika­juok­su tekoä­lyte­knolo­gias­sa, kos­ka säikäh­tivät OpenAI:n ChatGPT:n raket­ti­maista käyt­täjämäärän lisään­tymistä ja suo­sio­ta. Se taitaa olla his­to­ri­as­sa nopeit­en men­estynyt tuote.

   Niin jos joku suh­tau­tuu pes­simistisem­min tekoä­lyn kehit­tymiseen, niin kehotan pere­htymään Kari Enqvistin esi­in nos­ta­maan human­is­tiseen harhaan.

   Vastaa

3. Vielä sen ver­ran Osmon kir­joituk­ses­sa nos­ta­maan tekoä­ly­teemaan liit­tyen, niin ajatelka­a­pas sitä, miten nyt dig­ite­knolo­gia todel­la oikeasti voi lunas­taakin ne myös julk­ishallinnon tehostamisodotuk­set, mitä on teknolo­gialle asetet­tu. Ollaanko sel­l­aisen mullis­tuk­sen ääressä, jos­sa todel­la saadaan julk­ishallinnos­sa teknolo­gial­la aikaisek­si merkit­täviä säästöjä? Apotin ja Saras­t­ian kaltaiset hässäköin­nit voivat siir­tyä his­to­ri­aan tekoä­lyn näin suuren kehi­tys­loikan ansiosta.

   Olen ammat­ti­ni puoles­ta tekemi­sis­sä uusien teknolo­gioiden kanssa osta­jan omi­naisu­udessa ja siten joudun seu­raa­maan kehi­tys­tä tarkasti.

   Vastaa

4. Soin­in­vaaran arvio lib­er­aalin­demokra­t­ian haasteista muun muas­sa väärän tiedon levit­tämis­es­tä ja salali­it­to­te­o­ri­oista julkises­sa keskustelus­sa on aito huoli mut­ta jos asi­aa ver­taa esim Unkarin ja Puolan kehi­tyk­sen kaut­ta on näi­den kah­den maan ja myös kaikkien muiden Itä-Euroopan maid­en lib­er­aalidemokraat­ti­nen his­to­ria erit­täin lyhyt. Puo­las­sa oli puo­lidik­tatu­uri jos­sa oli soti­lashallinto 1920-ja 1930-luvul­la jon­ka joh­dos­sa oli marsalk­ka Józef Pił­sud­s­ki ja samoin Unkaris­sa koko 1920–1940-lukujen oli dik­tatu­uri jon­ka joh­dos­sa oli val­tion­hoita­ja Mik­los Horty. Tämän jäl­keen Puo­las­ta ja Unkarista tuli läh­es 40 vuodek­si kom­mu­nis­tisia Neu­vos­toli­iton sateli­it­to­val­tioi­ta. Demokraat­ti­nen kehi­tys Unkaris­sa ja Puo­las­sa 1980-luvul­la oli neu­vot­te­lut kom­mu­nis­tisen hallinnon kanssa siir­tymäkaud­es­ta. Toisin kuin Tsekko­slo­va­ki­as­sa ja Bal­tian­mais­sa jos­sa oli rauhanomainen val­lanku­mous. Tätä kehi­tys­tä kat­soen Suomen ja myös Ruotsin lib­er­aalidemokra­tia ei ole uhattuna. 

   Ruot­sidemokraatit ovat por­var­i­hal­li­tuk­sen tukipuolue joka on täl­lä het­kel­lä erit­täin epä­su­osit­tu ulkopoli­it­tis­ten ja talous­poli­it­tis­ten ongelmien takia. Myös Ruotsin ennä­tysko­rkea inflaa­tio on haaste ruot­sidemokraateille ja tulee ole­maan perus­suo­ma­laisille myös kova haaste kun por­var­i­hal­li­tus muo­doste­taan. Ruot­sidemokraatit sai­vat vaalivoiton muista syistä kuin lib­er­aalidemokra­t­ian vas­tus­t­a­mi­nen. Ruotsin jen­giväki­val­taan ei halut­tu puut­tua muiden puoluei­den toimes­ta kovil­la keinoil­la mitä oli itse asi­as­sa tehty Tan­skas­sa. Sisän­sä ruot­sidemokraat­tien kan­na­tus tulee eri alueil­ta kuin per­sus­suo­ma­lais­ten. Etelä-Ruot­si on varas­ta aluet­ta jos­sa on eniten asukkai­ta koko Ruotsin väk­ilu­vuas­ta toisin kuin Pohjois-Suo­mi jos­sa on per asukas vähiten maa­han­muut­ta­jia. Kon­trasti on iso Suomen ja Ruotsin välil­lä. Mut­ta mieliku­va tuli perus­suo­ma­laisil­la se että Suo­mi on Ruotsin tiel­lä jengiväkivaltaisuuksissa. 

   Sopeut­ta­mi­nen voidaan Suomes­sa toteut­taa myös muu­ta kaut­ta kuin leikkausten kaut­ta. EK:n toim­i­tusjo­hta­ja Häkämies tote­si Lauan­taina Ykkösaa­mus­sa että val­tiony­htiöi­den osakkei­den myymi­nen olisi yksi tapa sopeut­taa toisin kuin leikkauk­set. Tämä ei tarkoi­ta ettäi val­tio myisi jonkun yhtiön kokon­aan pois vaan vähen­täisi osake omis­tus­ta. Häkämies on laskenut että 4 mil­jar­dia euroa voisi myy­dä val­tiony­htiöi­den osakkei­ta pois. Jotkut yhtiöt voisi lis­ta­ta myös pörssiin.

   Purras­ta tulee jopa tapauk­ses­sa inho­tu­in val­tio­varain­min­is­teri Suomes­sa sit­ten Iiro Viinasen kun rahaa ei voi ajakaa kaikille sitä pitää myös pri­or­isoi­da ja säästä ja kas­vat­taa ja koke­ma­ton eduskun­taryh­mä on vielä kau­pan pääl­lä haaste kun vas­tas­sa on Kokoomuk­sen kokenut eduskuntaryhmä

   Vastaa

5. Olen samaa mieltä että Afrikan väestöräjähdys on erit­täin iso uhka Euroopalle ja huuman­itäärisen maa­han­muut­to pitäisi miet­tiä kokon­aan uusik­si ei vain toimiviksi. Euroopan unioni pitäisi toimia dialo­gias­sa Afrikan maid­en kanssa muun muas­sa kaup­pa­poli­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä. Vapaakaup­pa Afrikan kanssa pitäisi edis­tää kun maanosa on itse luonut koko Afrikan yhteisen vapaakaup­pa-alueen ja sisä­markki­nat joka on eden­nyt hyvään suun­taan. Jos tätä Euroopan unioni ei edis­tä niin val­tay­htiöin täyt­tää toden­näköis­es­ti Kiinan lisäk­si Venäjä ja Per­sian­lah­den ara­bi­maat. Perus­suo­ma­liset ovat itse asi­as­sa estäneet ratio­naalisen keskustelun Afrikas­ta vuodes­ta 2011. Toiv­ot­tavasti perus­suo­ma­laiset ymmärtävät 2023 että jos Euroopan unioni hylkää Afrikan niin tilalle tulee Venäjä joka sekaan­tuu jo nyt Sudanis­sa val­lankaap­pausyri­tyk­seen joka on uhkana lev­itä sisäl­lis­so­dak­si ja alueel­lisek­si kon­fliltik­si. Tuskin perus­suo­ma­laiset halu­a­vat aseis­tet­tu­ja afrikkalai­sista koot­tu­ja Wag­n­er joukko­ja Suomen rajalle jos­ta sit­ten alkaa hybri­di oper­aa­tiot Suomen puolelle tule­vaisu­udessa? Mikä estä Venäjää lennt­tämästä Afrikas­ta koulutet­tu­ja Wag­n­er palkka­soti­lai­ta Suomen rajalle? Perus­suo­ma­lais­ten pitäisi nyt ymmärtää Venäjän rooli Afrikas­sa syväm­min kuin he ovat näh­neet Afrikan vain ongel­mana. Se on myös iso mah­dol­lisu­us. Kehi­tys­a­pu pitäisi myös miet­tiä uudelleen ja kaup­pa­suh­teet Afrikkaan. Suomel­la ja Pohjo­is­mail­la on tässä hyvät mah­dol­lisu­udet välit­tää Afrikan ja Euroopan välisiä suhtei­ta uudelleen kos­ka Suomen ja Pohjo­is­maid­en his­to­ria ei ole kolo­nial­isti­nen Afrikas­sa kuten on Ran­skan, Bel­gian ja Britannian.

   Vastaa

   1. Rahul Somani lla tun­tuu ole­van halu syyt­tää per­su­ja joka asi­as­ta. Viimeisen kymme­nen vuo­den aikana he ovat olleet päät­tävis­sä ase­mis­sa val­tio­ta­sol­la vain pari vuotta.
      Afrikas­ta sanois­in, että eikö siel­lä EU komis­sios­sa ole jopa suo­ma­lainen komis­saari, nimeä en nyt muista, hoita­mas­sa näitä EU-Afrik­ka suhteita.

      Vastaa

      1. En syytä Perus­suo­ma­laisia nyky­i­sistä ongelmista mut­ta kri­ti­soin heitä siitä että heil­lä ei ole konkreet­tisia vai­h­toe­hto­ja niihin ongelmi­in jot­ka he otta­vat esille ja syyt­tävät mui­ta puoluei­ta. Kehi­tysavun sys­temaat­ti­nen leikkaus ja pako­laiski­in­tiön nol­laami­nen ei lope­ta pako­laisu­ut­ta Afrikas­sa niin kauan kuin Afrik­ka on epä­vakaa maanosa jon­ka kehi­tyk­seen muun muas­sa Euroopan unioni pitäisi ottaa enem­män mie­lenki­in­toa mut­ta kuten aiem­min sanoin Euroopan mail­la etenkin Ran­skalla, Bri­tan­ni­al­la ja Bel­gial­la on yksinker­tais­es­ti vain sel­l­ainen his­to­ria Afrikas­sa joten tässä geopoli­it­tises­sa tilanteessa on erit­täin vaikea muut­taa van­ho­ja rak­en­tei­ta Afrikas­sa. Juuri tämän takia Kiina ja Venäjä otta­vat sen roolin Afrikas­sa joka on ollut pitkään Euroopan mie­lenki­in­non kohteena ja juuri tässä kohtaa perus­suo­ma­lais­ten ehdo­tuk­set pako­laiski­in­tiön ja kehi­tysavun nol­laamis­es­ta on type­r­ää lyhyt näköistä poli­ti­ikkaa. Olen siinä perus­suo­ma­lais­ten kanssa samaa mieltä että koko kehi­tys­a­pu ja pako­lais­poli­ti­ik­ka pitäisi jär­jestää uudelleen mut­ta sen lopet­ta­mi­nen on type­r­ää poli­ti­ikkaa. Jos halu­amme pitää Kiinan ja Venäjän vaiku­tus­val­lan pois Afrikas­sa on ymmär­ret­tävä Afrikan suhde Eurooppaan.Tätä perus­suo­ma­laiset eivät halua ymmärtää jostain syys­tä. Täl­lä het­kel­lä Afrikan maat eivät tiedä että Ukrainan ja Itä-Euroopan suhdet­ta Venäjään on sama kuin Afrikan maid­en suhde Euroop­paan. Perus­suo­ma­lais­ten sanovat että Venäjän ulkopoli­ti­ik­ka on uhka sen naa­puri­maille mut­ta tässä tilanteessa Venäjä pelaa isom­paa peliä kuin Ukrainan sota ja tätä ei perus­suo­ma­laiset hahmota.Toivottavasti perus­suo­ma­laiset hah­mot­ta­vat kun pää­sevät hallitusvastuuseen.

      2. Per­sut ovat vah­vasti määrit­täneet ulkopar­la­men­taaris­es­ti monia asioi­ta, isoim­pana sen kuka uskaltaa puhua ja miten maa­han­muu­tos­ta (ja täten vaikka­pa Afrikasta).

         Lehdis­tökään ei uskalla enää puhua asi­as­ta avoimesti väki­val­lan uhan takia:
         https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009545533.html

         Voin sanoa että samas­ta syys­tä itsekin vält­te­len aihet­ta esim Twit­teris­sä. Min­ua ei varsi­nais­es­ti sytytä saa­da tap­pouhkauk­sia ja muu­ta törkyä.

         Per­su­jen kan­nat­ta­jat voivat miet­tiä että onko tämä ihan kiva suun­ta mihin he ovat Suomea vie­neet, että lehdis­tökään ei enää uskalla väki­val­lan uhan takia puhua asioista vapaasti.

      3. EU:n suhde Afrikaan ei ole niin yksinker­taista että EU:n kan­sain­välis­ten kump­panuuk­sien komis­saari Upri­lainen sat­tuu ole­maan Suomes­ta. EU-Afrik­ka suhde on mon­imukainen. Siinä on EU maid­en kuten Ran­skan ja Bel­gian vaikea his­to­ria suh­teessa Afrikkaan. Kun kylmän sodan aikana Afrikan vaiku­tus­val­las­ta kil­paili kak­si blokkia oli tämä tas­apaino yleen­sä Wash­ing­ton-Mosko­va akselil­la kunnes tuo akseli purkaan­tui 1991–1992. Sen jäl­keen Kiina alkoi voimakaasti investoi­da Afrikaan jon­ka vaiku­tus­val­ta Afrkas­sa kasvoi suurem­mak­si kuin sit­ten euroop­palaisen kolo­nial­is­min. Täl­läkin het­kel­lä Afrikas­sa on sotia ja kon­flik­te­ja jois­sa edelleen Venäjän valmis­tamia asei­ta myy­dän pimeäl­lä markki­noil­la Wag­n­er-ryh­män välit­täminä. Jos Sudanin sisäl­lis­so­taan ei saa­da polit­tista lop­putu­losta on ris­ki että pako­laisu­us Afrikas­ta Euroop­paan vain kiihtyy ja siinä on Wag­n­er edus­ta­mas­sa Venäjän hallintoa epä­suo­rasti. Jos EU ei ole akti­ivi­nen Afrikas­sa niin Venäjä sit­ten käyt­tää tuon val­tay­htiön ja alkaa myy­dä asei­ta Afrikkaan ja tehdä oper­aa­tioi­ta joil­la on kaus kan­toiset seu­rauk­set Euroopas­sa. En halua nähdä sitä päivää kun Wag­n­er tuo itära­jalle afrikkalaisia tur­va­paikan­hak­i­joi­ta joil­la on toisen­lainen agen­da kuin human­i­taariset syyt hakea Suomes­ta suo­jelua. Juuri tämän takia kehi­tys­a­pu on tärkeä Afrikas­sa kehit­tämäl­lä yhteiskun­tia kuin antaa Venäjän tai Kiinan huseer­a­ta Afrikas­sa mielivaltaisesti

      4. Se, että medi­as­sa val­lit­sisi jonkin­laisen per­sun­pelko, joka estää kir­joit­ta­mas­ta maa­han­muu­tos­ta, ei ole kovin uskot­tavaa. Tässä äkkiseltään poimit­tuna maa­han­muut­toai­heisia otsikoi­ta parin viime viikon ajal­ta maan suurim­mista medioista:

         Maa­han­muu­tolle ei näy vai­h­toe­htoa (HS)

         Elin­voimaisen Suomen pitää tehdä maahan­muutosta inhimil­lisem­pää (HS)

         Maa­han­muut­ta­jat ovat ihmisiä, eivät vain resurssi (HS)

         Maa­han­muut­to on kestävän kasvun edel­ly­tys (HS)

         Helsin­gin seudun kaup­paka­mari: Maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen olisi turmi­ol­lista (HS)

         ”Ei mitenkään real­is­mia”, Barona kom­men­toi perus­suo­ma­lais­ten maahanmuutto­puheita (HS)

         His­to­ri­alli­nen tutkimus­tu­los: Suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­nen maa­han­muut­toon on ennä­tyk­sel­lisen myön­teistä (IL)

         Olli Rehn hal­li­tus­neu­vot­telijoille: Työperäistä maa­han­muut­toa tarvi­taan enem­män – “Pula osaavas­ta työvoimas­ta merkit­tävä rajoite kasvulle” (MTVuutiset)

         Rav­in­to­las­sa saa palvelua yhä use­am­min englan­niksi – ala olisi pulas­sa ilman ulko­maista työvoimaa: Näin asi­akkaiden suh­tau­tu­mi­nen vierask­ieliseen palvelu­un on muut­tunut (MTVuutiset)

         Perus­suo­ma­laisille kylmää vet­tä asiantun­ti­jal­ta Ylel­lä: “Emme oikein pär­jää siinä kil­pailus­sa.” Suomen työvoima­pu­laa tuskin saadaan paikat­tua Euroopas­ta, arvioi maa­han­muut­to­tutk­i­ja Pasi Saukko­nen. (Kaup­pale­hti)

         Suo­mi ei saa käper­tyä sisään­päin – Työvoima­pu­laa ei ratkaista maa­han­muut­toa vaikeut­ta­mal­la (Kaup­pale­hti)

         Maa­han­muut­tokeskustelu lie­nee yleen­sä aika saman­laista län­si­mais­sa, jois­sa maa­han­muut­to on työn­tänyt syr­jään ajatuk­sen homogeenis­es­tä kansal­lis­val­tios­ta. Useim­mis­sa län­si­mais­sa on myös syn­tynyt puoluei­ta, joiden ide­olo­gia perus­tuu maa­han­muu­ton vas­tus­tamiseen. Jos per­su­ja ei olisi, keskustelu kanavoi­tu­isi jotain muu­ta kaut­ta mut­ta tuskin olisi ainakaan vähem­män kiivasta.

6. Osmo tuol­la sanoo, että vihreä siir­tymä tuo rahaa ei vie sitä.
   Samaa näyt­ti Carl Haglund kin Iltale­hdessä toitottavan.
   Met­sän­o­mis­ta­jana minus­ta olisi muka­va kuul­la, miten met­sien museoimi­nen tuot­taa rahaa.
   Eikö Osmo ole tutus­tunut Vihrei­den ja mm Ohisa­lon kan­nan­ot­toi­hin ilmastopoli­ti­ikas­ta. Yleen­sä ensim­mäi­nen asia, mis­tä ale­taan puhua hiilineu­traal­i­u­den ja vihreän siir­tymän yhtey­dessä, on hakkuiden vähen­tämi­nen. Käytän­nössä se tarkoit­taa met­sien museoin­tia. Met­sän­o­mis­ta­jille se tarkoit­taa tulo­jen pienen­e­mistä ja kansan­taloudel­lis­es­ti met­säk­lus­terin alasajoa. Sel­l­ainen väite, että pide­tään hakku­ut tietyl­lä pienel­lä tasol­la, on pop­ulis­mia. Nielua ei voi hakkui­ta vähen­tämäl­lä ylläpitää.

   Vastaa

   1. Oletko Häkki­nen on lukenut elinkei­noelämän kan­nan­ot­to­ja tak­sono­mi­as­ta ja ennal­lis­tamis­es­ta? Päin­vas­toin kun annan ymmärtää elinkei­noelämä kan­nt­taa vihreää siir­tymää, toisin kuin perus­suo­ma­laiset antaa ymmärtää, ja met­sä­te­ol­lisu­us on edelleen merkit­tävä osa Suomen vien­nistä soti­ikin tuon tak­sono­mi­an ja ennal­lis­tamisen kanssa. Met­sien museoimi­nenkin tässä asi­as­sa onkin polku­mi­ina jos Suomes­sa halu­taan aidosti edis­tää vihreää siir­tymää ja hiilineu­traali­teet­ti­tavoitet­ta. Ihmette­len mik­si Vihreät ovat men­neet Euroopan par­la­men­tis­sä komisaari Franz Tim­mer­mansin kelkkaan joka yrit­tää esit­tää julk­isu­udessa Jeesus­ta joka estää ilmastonmuutoksen.Timmermans tulee Hol­lan­nista joka voisi vähen­tää pääästöjä esim lopet­ta­mal­la tul­paanien vil­je­lyn joka ei tuo­ta ruokaa vaan kalli­ita ker­takäyt­tö kukkia jot­ka pää­tyvät kompostiin.

      Vastaa

      1. Mil­lä keinoin per­sut ovat estäneet vihre­itä keskustele­mas­ta tur­va­paikka­jär­jestelmästä? Olisiko puolue­val­tu­us­tossa paljonkin puhet­ta tästä asi­as­ta, jos vain kok­oushuoneen nurkas­sa ei piilot­telisi aja­tus­poli­isi­na toimi­va perussuomalainen?

         Sisämin­is­teri Ohisa­lon kan­ta esimerkik­si mah­dol­liseen hybridi­vaikut­tamiseen itära­jal­la oli, että jokainen tur­va­paikka­hake­mus tulee käsitel­lä nor­maalien menet­te­ly­tapo­jen mukaan ja rajat täy­tyy pitää auki. Oliko tämäkin ehkä per­su­jen syytä?

         En pysty ymmärtämään mis­sä uni­ver­sumis­sa per­sut ovat olleet estämässä tätä keskustelua. Sen sijaan vihrei­den kan­ta on johdon­mukaises­ti ollut, että pako­laisuuten liit­tyvien ongelmien käsit­te­ly on rasis­mia, mitään asi­aan liit­tyviä kan­sain­välisiä sopimuk­sia ei voi­da arvioi­da uudelleen mis­sään olois­sa ja jokaisel­la ihmisel­lä koko maail­mas­sa on luovut­tam­a­ton oikeus hakea tur­va­paikkaa Suomesta.

         Maail­mas­sa, jos­sa lentokoneel­la voi paris­sa tun­nis­sa saa­pua Afrikas­ta Euroop­paan hake­maan tur­va­paikkaa, nyky­is­ten pako­lais­sopimusten velvoit­teet ovat täyt­tä utopi­aa. Muun muas­sa Vihrei­den har­ras­ta­ma moraali­poseer­aus ja rasis­miko­rtin heilut­telu ovat estäneet poli­itikko­ja myön­tämästä tätä ilmeistä seikkaa, ja sen vuok­si EU:n ain­oak­si keinok­si on jäänyt estää ihmisiä hakeu­tu­mas­ta rajalle hake­maan tur­va­paikkaa. Jos EU:n piiris­sä suos­tut­taisi­in julkises­ti myön­tämään se, mikä muutenkin on tur­va­paikkapoli­ti­ikan perus­ta, eli että kaikkia poten­ti­aal­isia hake­muk­sia ei voi­da mitenkään käsitel­lä, ei olisi mitään tarvet­ta vaikka­pa Turkin kanssa tehtävi­in hämäri­in diileihin.

         Osmo taitaa olla ain­ut vihreä, joka edes sivu­lauseessa voi tun­nus­taa, että pako­lais­sopimuk­set ovat jääneet ajas­ta jäl­keen. Se ei kuitenkaan ole per­su­jen syytä, vaan ain­oas­taan vihrei­den itsensä.

      2. Minä olen sil­loin täl­löin yrit­tänyt ava­ta keskustelua pako­laisu­ud­es­ta, mut­ta aina per­sut ovat masi­noi­neet öyhö­tyshyökkäyk­sen blo­giani vas­taan., Tulk­it­sen tämän niin, etteivät hlu sias­ta keskusteltavan.

   2. “Yleen­sä ensim­mäi­nen asia, mis­tä ale­taan puhua hiilineu­traal­i­u­den ja vihreän siir­tymän yhtey­dessä, on hakkuiden vähen­tämi­nen. Käytän­nössä se tarkoit­taa met­sien museointia.”

      Keskimäärin met­sän kasvu hidas­tuu puiden iän karttues­sa, mut­ta laatu ja siten hin­ta kas­vaa, saadaan enem­män tukkia bulkki­tuot­teen eli kuidun tai ener­gia­pu­un sijaan. Näin ollen kokon­ais­tuot­to kas­vaa ja ilmas­to kiit­tää. On jär­jen vas­taista, miten tässäkin asi­as­sa Suomes­sa halu­taan uskoa määrään laadun sijaan. Toki wc-pape­ria ja pahvi­laatikoitakin tarvi­taan, mut­ta ei niitä vält­tämät­tä kan­na­ta valmis­taa bore­aalisen vyöhyk­keen poten­ti­aalis­es­ti laadukkaas­ta puu­tavaras­ta. Toisin kuin esimerkik­si Met­sä Group tekee uudel­la Kemin jät­tisel­lute­htaal­laan. Vähän sama kuin suo­ma­laista maail­man parhaak­si väitet­tyä maitoa jaloste­taan halpis-olter­man­niksi, kun vier­essä myy­dään kilo­hinnal­taan jopa kymme­nen ker­taa kalli­im­paa Kes­ki-Euroop­palaista maitojalostetta.

      Vastaa

      1. Koti-isä puhuu täyt­tä asi­aa met­sänkas­vatuk­sen tavot­teista. Minä en kuitenkaan puhunut museoin­tiväit­tämäl­läni ollenkaan tuos­ta asi­as­ta. Minä siis sanoin, että nielu­vaa­timus tarkoit­taa met­sien museoin­tia. Osmon toises­sa blo­gis­sa Mik­si puu on uusi­u­tu­vaa, mut­ta turve ei, kom­ment­ti­ni 24.2.2023 klo 18.53 sel­ven­tänee asi­aa, mis­tä te puhutte. Mut­ta museoin­nista siinä ei ole kyse.

   3. ” Nielua ei voi hakkui­ta vähen­tämäl­lä ylläpitää.”

      Tuo fak­ta on viherkansalle täysin saavut­tam­a­ton ymmär­ryk­sen taso. Van­ha kasvun­sa lopet­tanut met­sä on jo hiilivuo­to siinä mielessä, että hidas­tunut kasvu jää koko ajan jäl­keen uuden met­sän kasvusta.

      Vastaa

   4. Onko kukaan muu puhunut met­sien museoin­nista muu­ta kuin per­sut ja kepuilijat?

      Jos on, voitko linkit­tää johonkin näistä museoin­tiehdo­tuk­sid­ta? Kiitos!

      Ja san­o­taan nyt vielä, että toi on tak­ti­ik­ka nimeltä olk­iukko. Kek­sitään vastapuolen halu­a­van tehdä jotain aivan päätön­tä, kuten musoi­da tai sosial­isoi­da met­sät, ja san­o­taan että äänestämäl­lä meitä näin ei tapahdu.

      Ikävä kyl­lä näin jotkut puolueet tekevät, ja vale­htel­e­vat suo­raan ihmisille. Ja mon­et usko­vat, eikä medi­ankaan aika riitä todis­ta­maan kaikkia höyrypäisiä heit­to­ja epä­todek­si, kos­ka type­r­ien väit­tei­den heit­te­ly on helpooa, mut­ta niiden todis­t­a­mi­nen aukot­tomasti epä­todek­si työlästä.

      Tästä syys­tä poli­it­ti­nen keskustelukult­tuuri Suomes­sakin menee nopeasti viemäristä alas. Mei­dän pop­ulis­tit ovat oppi­neet monia kikko­ja Trumpil­ta, ja mon­et Per­su­is­ta­han avoimesti hän­tä fanittavatkin.

      Vastaa

      1. Tuo EU:n tak­sono­mia ja ennal­lis­t­a­mi­nen on sen ver­ran mon­imutkainen kokon­aisu­us että sen avaami­nen on niin mon­imutkainen kysymys että siinä ei saa­da kokon­aisu­ut­ta edes yhden tai kah­den blo­gin ver­ran. Asi­as­ta on kyl­lä keskustel­tu medi­as­sa laa­jasti mut­ta kokon­aisu­us on erit­täin laaja

      2. Minä sanois­in kom­men­taat­tori Kil­go­re lle, että olisiko tei­dänkin parem­pi tutus­tua esim met­sien kasvu­te­o­ri­oi­hin, eikä vain luot­taa Vihrei­den tai Ilmastopa­neel­in väittämiin.
         Toiv­ot­tavasti halusitte lähde­vi­it­tauk­sen asi­aan pere­htymistä silmäl­läpitäen. Yksiselit­teis­es­ti met­sien museoin­tia on käsitel­lyt esim VTT Juha Lap­pi Met­säti­eteel­lisessä aikakausikir­jas­sa 1997/1 Met­sien kasvu ja kestävät hakku­ut. S 142 on käsitel­ty nimeno­maan museoin­tia kap­paleessa Kasvua pienem­mät hakkuut.
         Kan­nat­taa kuitenkin lukea koko artikke­li niin pääsette hiukan jyvälle met­säa­sioista. Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että min­ul­la mieni n puoli vuot­ta ymmärtää, mitä hän kirjoitti.

      3. https://ym.fi/eu-n-biodiversiteettistrategia

      4. Jos ymmär­rät met­sien museoin­tiar­gu­ment­tisi niin osaat var­maan sen tässä nyt meille tiivistää. Turha heit­el­lä argu­ment­te­ja, joi­ta kukaan ei ymmär­rä muut kuin sinä itse. 

         Jos ymmärtää jonkin asian, sen pääasi­at osaa myös tiivi­isti selit­tää ettei muiden tarvitse alkaa arvail­la minkälaisen valais­tu­misen koit luet­tuasi artikke­lin 1997 ja mietit­tyäsi sitä sen jäl­keen puoli vuotta.

         Jos hakkuiden vähen­tämi­nen tarkoit­taa met­sien museoin­tia, oli­vatko met­sämme museoitu­ja 15v sit­ten? Hakku­uthan ovat siis sen jäl­keen Suomes­sa kasvaneet.

         Asia kiin­nos­taa jo näin met­sän­o­mis­ta­jan roolissakin.

7. O.S:“Kun sekä MTK että SAK ovat oppo­si­tios­sa, pelkään pahoin, että nämä tule­vat tais­tele­maan yhteiskun­nal­lis­es­ta val­las­ta ja se näkyy lev­ot­to­muuksi­na työmarkkinoilla”

   Miten MTK voi aiheut­taa lev­ot­to­muut­ta työ­markki­noil­la ? Sehän ei voi aloit­taa lakko­ja SAK:n tapaan. MTK antaa korkein­taan eriäviä mielip­iteitä, joil­la ei ole vaiku­tus­ta mihinkään.

   Vastaa

   1. Eemil on tässä kohtaa itse asi­as­sa oike­as­sa kos­ka maat­alous­poli­ti­ikaa ei tehdä enään kansal­lis­es­ti vaan yhteis­es­ti EU:ssa. MTK on minus­ta onnis­tunut puo­lus­ta­maan suo­ma­laisia vil­jeli­jöitä EU:ssa mut­ta on epäon­nis­tunut luo­maan Suomes­sa kestävän koti­maisen elin­tarvikkei­den brändäyk­sen kan­sain­välisille markki­noille yhdessä Kau­pan liiton kanssa . MTK pitäisi keskit­tyä aut­ta­maan alku­tuotan­toa löytämään uusia tuot­tei­ta joi­ta voisi edis­tää vien­nis­sä jne

      Vastaa

8. Soin­in­vaaran arvioi Helsingistä 2045 on osu­va. Itse kyl­lä sanon näin espoolaise­na että Espoo kil­pailee vakavasti Helsin­gin kanssa ase­mas­ta uusista asukkaista ja yri­tyk­sistä. Espoos­sa on mon­ta hyvää asi­aa mitä Helsingis­sä ei ole kuten lähilu­on­toa ja samal­la urbaa­nia kaupunkialuet­ta ja uusi metro lin­ja sekä ehkä tule­vaisu­udessa uusi kaupunki­ra­ja Lep­pä­vaara-Kirkkon­um­mi osuudella. 

   Vuon­na 2045 Espoo ja Helsin­ki voivat olla jopa samal­la tasol­la asukaslu­vun suh­teessa, ellei sit­ten Van­taa kek­si jotain todel­la fik­sua jot­ta se voisi kas­vaa ulos puskurikaupun­ki asemast,a tai sit­ten Van­taa on toden­näköis­es­ti liitet­ty joko Helsinki­in tai Espooseen viimeistään vuon­na 2045. Espoo otti englan­ninkie­len kol­men­nek­si palvelukielek­si suomen ja ruotsin jäl­keen jo 2017 .Helsin­ki pohtii asi­aa edelleen vaik­ka pormes­tari Var­ti­ainen on ehdot­tanut asi­aa jo 2021. Helsingis­sä on enem­män vas­tus­ta hyväksyä englan­ti kuin Espoos­sa. Espoo on ollut iso­jen kan­sain­välis­ten yri­tys­ten ja koti­maista yhtiöi­den kiinos­tuk­sen kohteena jo usei­ta vuosia. Espoo­ta ei paina his­to­ria toisin kuin Helsinkiä joka on his­to­ri­an van­ki kos­ka moni helsinkiläi­nen kult­tuuri vaikut­ta­ja vas­tus­taa englan­ninkie­len roo­lia kansan­välisessä bis­nek­sessä vaik­ka omas­ta mielestä he ovat samal­la lib­er­aale­ja viher­vasem­mis­to­laisia jot­ka kam­moa­vat per­su­ja (joiden kan­na­tus Helsingis­sä ja Espoos­sa on vähäistä) ja kokoomus­ta tosin eri syistä kos­ka kokoomus edus­ta por­var­il­lista kan­sain­välisyyt­tä joka nähdään viher­vasem­mis­tossa kil­pail­i­jana. Täl­lä helsinkiläisel­lä kult­tuuriv­i­her­vasem­mis­to on jotenkin­lainen aja­tus että sak­sa ja venäjä riit­tää kan­sain­välisik­si kielik­si kos­ka perustel­e­vat että Suomen ulko­maankaup­pa on pääasi­as­sa Sak­san vien­tiä (ja kuvit­tel­e­vat jostain syys­tä että suh­teet paran­tu­vat suh­teessa Venäjään Putinin jäl­keen vaik­ka heil­lä ei ole mitään veikkaus­ta kuka on Putinin seu­raa­ja Venäjäl­lä) .Tämä helsinkiläi­nen kult­tuuriv­i­her­vasem­mis­to mut­ta uno­hta­vat että EU:n ulkop­uo­li­nen bisnes on pain­ot­tunut Pohjois-Amerikkaan ja Aasi­aan jos­sa uusi nou­se­va Aasian talousti­ik­eri on Intia. EK on jo huo­man­nut tämän kehi­tyk­sen. Kiinan kylmä sota län­si­mai­ta vas­taan on kas­vat­tanut riskiä investoi­da Kiinaan ja rekry­toi­da kiinalaisia län­si­mai­hin. Ennus­tan Espoos­ta on tul­lut jo liike-elämän keskus 2045 kun Keilanie­mi kehit­tyy koko ajan. Helsinkiläi­nen kult­tuuriv­i­her­vasem­mis­to voi joko ihme­tel­lä mik­si Espoo ottaa asukaslu­vul­laan Helsinkiä kiin­ni tai sit­ten myön­tää että he ovat tehneet ison virheen vas­tus­ta­mal­la englan­tia kol­man­te­na työkie­lenä Helsingis­sä. Soin­in­vaara on minus­ta parhaimpia esimerkke­jä helsinkiläi­sistä päät­täjistä jot­ka ymmärtävät kokoomus­laisen pormes­tari Var­ti­aisen logi­ikan mik­si englan­nista pitää tul­la 3. palvelukieli myös Helsingis­sä. Toivon kovasti että Vihreät saa­vat puheen­jo­hta­jan joka ymmärtää myös bis­nek­sen mah­dol­lisu­u­den Helsingis­sä jos­sa Helsin­ki voi men­estyä kun­han se ymmärtää että Espoo kil­pailee vakavasti Helsin­gin kanssa kan­sain­välis­ten yri­tys­ten pääkont­tor­eista ja pääkaupunkiseu­tu kil­pailee taas Tukhol­man seudun kanssa Pohjo­is­maid­en tasolla.

   Vastaa

9. Osmo, aiem­mat blo­gi kir­joituk­sesi pako­laisu­ud­es­ta ovat kyl­lä täyt­tä asi­aa mut­ta eikö silti tästäkin teemas­ta on syytä keskustel­la varsinkin kun nyt Euroopas­sa on suurin human­i­taari­nen kri­isi sit­ten ensim­mäisen ja toisen maail­man­so­dan ja itse asi­as­sa suurin pako­laiskri­isi koko maail­man his­to­ri­as­sa sit­ten ensim­mäisen maail­man­so­dan. Perus­suo­ma­laiset eivät ole vas­tus­ta­neet ukrainalaisia pako­laisia mut­ta hei­dän näke­myk­set muiden maid­en pako­lai­sista on sit­ten ihan eri kuin ukrainalai­sista. Perus­suo­ma­laisille sil­loin päivän sana on elin­ta­sopako­lainen ja sanovat että ukrainalaiset ovat Suomes­sa väli­aikaises­ti toisin kuin afrikkalaiset ja lähi-idän pako­laiset. Tämäkään ei ole aivan kon­reet­tis­es­ti täl­lä het­kel­lä tilanne ukrainalais­ten pako­lais­ten kohdal­la kos­ka kukaan ei tiedä kuin­ka kauan Venäjä aikoo jatkaa sotaa Ukrainas­sa. Täl­läkin het­kel­lä kun Sudanis­sa on paha human­i­taari­nen pako­laisongel­ma joka johtuu sisäl­lis­so­das­ta johon Venäjä on sotke­unut olisi syytä analysoi­da pako­laisu­ut­ta laa­jem­min . Sodan ja väki­val­taisu­udet levit­tävät pako­laisu­ut­ta eniten mut­ta myös poli­it­ti­nen vaino jota näemme Putinin Venäjäl­lä. Pako­lais­sopimuk­set on luo­tu täl­läis­ten sotien kohdal­la aut­ta­maan ihmisiä hädässä. Välimeren yli tul­lut laiton siir­to­laisu­us jos­sa ei ole suo­ra syytä human­i­taariselle pako­laisu­udelle on sit­ten aivan eri asia. Nämä kak­si ilmilötä pitää vain ymmärtää erot­taa keskustelus­ta. Jos halu­at kir­joit­taa pako­laisu­ud­es­ta jatkos­sa voin osal­lis­tua keskustelu­un jot­ta keskustelu menee oikeaan suun­taan jos­sa erotel­laan human­i­taari­nen pako­laisu­us ja muu siir­to­laisu­us toisista.

   Vastaa

10. Ottaa­pa se nyt koville Kig­ore lle tämä met­säa­sia. Voi tietysti olla, että en ole muo­toil­lut kaikkia sanomisiani oikein. Omas­ta mielestäni en ole väit­tänyt, että hakkuiden vähen­tämi­nen johtaisi met­sien museoin­ti­in. Yllä olen komeen­taat­to­rille Koti-isä sel­ven­tänyt asiaa.
    Min­un väit­tämäni on, että hakkui­ta vähen­tämäl­lä ei voi ylläpitää nielua. Vihreät ja mm Ilmastopa­neeli väit­tävät, että hakkui­ta vähen­tämäl­lä voidaan ”pelas­taa” nielu. VTT Juha Lapin artikke­lis­sa on hyvin tuo­tu esi­in tuo, että kasvua pienem­mil­lä hakkuil­la tulee vas­taan raja, että vuosikasvu alkaa pienen­tyä. Se tarkoit­taa vakion­ielu­vaa­timuk­sel­la, että hakkui­ta on edelleen vähen­net­tävä. Hil­jalleen tulee se tilanne, että luon­to hoitaa ”hakku­ut”. Vuosikasvu ja lahoami­nen ovat yhtä­su­uret. Nielu on nol­la, mut­ta mitään ei voi haka­ta. Ei nielun pelas­t­a­mi­nen onnis­tunut. Met­sien museoin­ti sen sijaan onnis­tuu. Se kai se Vihreil­lä onkin pää­tarkoi­tus, ”nielupuku­u­un” naamioitu­na. Vai ollaanko siel­lä niin tyh­miä, ettei ymmärretä.

    Vastaa

    1. Se ongel­ma on siinä, että puhutaan toista ja tarkoite­taan toista. Kun ei itse edes ymmär­rä mis­tä puhuu, niin se sit­ten johtaa tähän lop­putu­lok­seen. Ongel­ma on oikeasti EU:ssa mis­sä tämä lasken­ta­malli hiilin­ieluille on täysin kako­foni­nen ja päälael­laan. Sit­ten kun joku Taalas ker­too asi­as­ta, niin suututaan.

       Fak­to­ja on, että Suomes­ta pitää pois­taa jokainen suo ja met­sit­tää ne. Mik­si? Kos­ka koske­ma­ton­ta suo­ta ei las­ke­ta hiilin­ieluk­si. Sen sijaan jos sama suo ojite­taan ja laite­taan kas­va­maan met­sää saadaan jumala­ton hiilin­ielu. Onko järkeä? No ei ole.

       Van­ha met­sä muut­tuu lahopuiden takia hiililäh­teek­si. Silti Vihreät etukädessä huu­taa miten pitää saa­da van­ho­ja met­siä, kos­ka hiilen sidon­ta. Mut­ta kun se ei pidä paikkaansa, kaik­ista tehokkain­ta olisi kaataa met­siä esimerkik­si mökkien rak­en­tamiseen ja hiili on sidot­tuna sen vähin­tään 100 vuot­ta ja istut­taa uut­ta met­sää tilalle. Vaan kas kun laskelmille ei tämäkään kel­paa. Suomen met­sät kas­vaa fak­tu­aalis­es­ti edelleen enem­män kuin hakku­ut niitä pois­taa, mut­ta ei ole hiilin­ielu, kos­ka näin päätet­ti­in. Hiiteen ne sel­l­aset NASA:t.

       Jos me siis halu­amme nou­dat­taa EU:n kaavo­ja, niin kaik­ki suot ojite­taan ja met­sää tilalle, sekä kaik­ki hakku­ut seis. Rom­ah­du­tamme toki samal­la oman ekosys­teemimme, aiheutamme jumalat­tomat päästöt vesistöi­hin ja met­säm­mekin muut­tuu hiilin­ieluista päästölähteik­si. Tässä on se oikea “Vihreä” aate mitä täl­lä het­kel­lä aje­taan. Tai siis toki väitetään, että tämä tekee Suomes­ta hiilin­ielun, mut­ta fak­tat sanoo aika muu­ta ja koko aja­tus kuu­lostaa aika kam­mot­taval­ta. Mut­ta hei, EU:ssa las­ket­ti­in näin ja kyseessä on kuulem­ma tieteeseen jut­tun­sa poh­jaa­va Vihreät. Ei tosin perus­tu kyl­lä siihen tieteeseen jota me muut seu­raamme, vaan puh­taaseen poli­ti­ikkaan, mut­ta eihän se tiedepuoluet­ta haittaa.

       Vastaa

    2. Kun olet Pent­ti kiin­nos­tunut met­säa­sioista, niin suosit­telisin paneu­tu­maan ajatuk­sel­la vielä muu­ta­maan asiaan.

       Ensin­näkin puus­ton keskikasvu ja hiilin­ielu eivät ole samo­ja asioi­ta. Puhutaan nyt kuitenkin vielä het­ki puus­ton kasvusta.

       On tot­ta, että kasvua pienem­mät hakku­ut johta­vat met­sikkö­ta­sol­la jos­sain vai­heessa kasvun pienen­e­miseen, mut­ta myös liian suuret hakku­ut johta­vat kasvun pienen­e­miseen. Liian suuri hakkuu voi tarkoit­taa hakkaamista kasvun kannal­ta liian har­vak­si tai pääte­hakku­u­ta liian aikaisin. Jos met­sän­o­mis­ta­ja tavoit­telee paras­ta rahal­lista tuot­toa met­sästään pääo­man korko huomioiden, hakku­uin­ten­si­teet­ti on parhaan keskikasvun kannal­ta liian suuri, joten uhka kasvun kannal­ta liial­li­sista hakkuista on todel­li­nen samoin kuin tois­t­en met­sän­o­mis­ta­jien kohdal­la uhka liian pienistä hakkuista.

       Val­takun­nan tasol­la hakku­ut ovat kasvua pienem­piä, mut­ta se on eri asia kuin Lapin tarkoit­ta­ma met­sikköko­htainen tarkastelu. On monia syitä kasvua pienem­pi­in hakkuisi­in val­takun­nan tasol­la, kuten met­siemme vielä nuori ikärakenne sekä se, että mon­et met­sät ovat hakkuiden ulkop­uolel­la, mut­ta niis­sä tapah­tuu edelleen kasvua.

       Mut­ta kuten alus­sa sanoin, puus­ton keskikasvu ei ole sama asia kuin hiilin­ielu. Kom­ment­ti­ni tärkein pureskelta­va ja omak­sut­ta­va asia sin­ulle Pent­ti on tässä:

       Hiilin­ielu = kas­va­va hiilivarasto

       Jos tämä oli sin­ulle uusi tieto tai sotii muuten omia ajatuk­si­asi vas­taan, pyy­dän sin­ua tark­ista­maan muista lähteistä, miten hiilin­ielu määritellään.

       Hiilin­ielu on siis mikä tahansa sys­tee­mi, jon­ka hiili­varas­to kas­vaa. Täl­löin hiiltä varas­toituu pois ilmake­hästä. Nuoren hyvin kas­va­van met­sän hiili­varas­to kyl­lä kas­vaa sil­lä het­kel­lä nopeasti, mut­ta pääte­hakku­us­sa puus­ton hiili­varas­to putoaa nol­laan ja hakatun puus­ton hiili alkaa vapau­tua takaisin ilmake­hään sitä mukaa, kun puu­ta ale­taan jalostaa ja tuot­tei­ta kulut­taa. Hiili­varas­to on kuitenkin ollut kier­toa­jan aikana keskimäärin tietyn suu­ru­inen (karkeasti puo­let hakkuukyp­sän puus­ton hiili­varas­tos­ta) ja se pysyy saman suu­ruise­na tulevil­lakin kier­toa­joil­la, ellei met­sän­o­mis­ta­jan tavoit­teet muu­tu. Täl­löin keskimääräi­nen hiili­varas­to on vakio eikä met­sä ole hiilin­ielu, kos­ka hiili­varas­to ei kas­va. Hiilin­ielua voidaan kuitenkin lisätä vähen­tämäl­lä har­ven­nusten voimakku­ut­ta tai piden­tämäl­lä kier­toaikaa eli toisin sanoen vähen­tämäl­lä hakkuita.

       Hiilin­ielua siis todel­lakin voi lisätä vähen­tämäl­lä hakkui­ta ja kas­vat­ta­mal­la sen sijaan hiili­varas­toa met­sässä. Sil­lä ei ole hiilin­ielun kannal­ta oikeas­t­aan väliä, men­näänkö kier­toa­jan piden­tämisessä yli Lapin tarkoit­ta­man parhaan keskikasvun. Hiili­varas­to kas­vaa vielä pitkään senkin jäl­keen, kun parhaan keskikasvun tuot­ta­va pääte­hakku­uikä on ohitet­tu. Sinäkin olet var­masti näh­nyt joskus oikein järe­itä pui­ta. Ne ovat kas­va­neet vielä pitkään sen jäl­keen, kun ne oli­si­vat olleet taloudel­lises­sa mielessä tai parhaan kasvunopeu­den kannal­ta päätehakkuukokoisia.

       On tot­ta, että ikuis­es­ti kasvua pienem­mät hakku­ut johta­vat pitkän ajan kulues­sa lop­ul­ta kasvun lop­pumiseen. Siihen saak­ka tuol­lainen met­sä pysyy kuitenkin parhaan keskikasvun met­sää parem­pana hiilin­ielu­na, kos­ka hiili­varas­to saa kas­vaa koko tuon ken­ties sato­ja vuosia kestävän ajan toisin kuin parhaan keskikasvun talous­met­sässä, jos­sa hiili­varas­to on pidet­ty kier­toa­jas­ta toiseen keskimäärin samal­la alhaisel­la tasolla.

       En ole kuitenkaan kuul­lut kenenkään edes ehdot­ta­van ikuis­es­ti kasvua pienem­piä hakkui­ta. Eihän meil­lä ole edes val­taa päät­tää etukä­teen siitä, mitä Suomen met­sis­sä tehdään vaikka­pa vuon­na 2300. Kuitenkin ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta tässä nykyisessä tilanteessa on perustel­tua vähen­tää hakkui­ta jonkin ver­ran ainakin tois­taisek­si ja eri­tyis­es­ti niis­sä met­sis­sä, jois­sa hakataan parhaan keskikasvunkin kannal­ta liikaa. Kun hakkui­ta vähen­netään, puun määrä met­sis­sä kas­vaa, vaik­ka kasvunopeus hie­man hidas­tu­isikin. Hakku­ut voidaan aset­taa tasolle, joka ylläpitää suurem­paa puus­toa ja samal­la suurem­paa hiilivarastoa.

       Jol­lain ehkä tulee mieleen muis­tut­taa puu­tuot­tei­den tai maaperän hiili­varas­toista tai puu­tuot­tei­den sub­sti­tuu­tio­vaiku­tuk­sista. Mielel­läni keskuste­len niistäkin, mut­ta tämä kom­ment­ti­ni liit­tyi puus­ton kasvu­un, hakku­umääri­in ja puus­ton hiilinieluun.

       Vastaa

       1. Kom­men­taat­tori RH tun­tuu ole­van hyvin per­il­lä met­säa­sioista. Pari pien­tä lisäys­tä laittaisin.
          Ensik­si Juha Lapin tutkimus on met­sälö­ta­son tarkastelu ei siis met­sikkö­ta­son kuten te sanoitte. Minä itse asi­as­sa ymmärsin hänen kir­joituk­sen­sa vas­ta kun ver­tasin oman met­säni yli 90 vuo­ti­as­ta hakku­u­dataa Lapin teo­reet­tiseen esi­tyk­seen. Har­van tutk­i­jan teo­ri­at ja min­un jälk­i­lasken­ta­da­ta kohtaa­vat. Muutenkin olen sitä mieltä, että tuk­i­joiden pitäisi pyrk­iä keräämään yli kier­toa­jan ole­vaa hakku­u­dataa ja ver­ra­ta ske­naar­i­oitaan niihin.

          Toisek­seen te puhuitte nielun määritelmästä. Min­ulle nielu on puu­varas­ton derivaat­ta. Ja siihen pätee derivaat­tasään­nöt. Useil­ta tutk­i­joil­ta tun­tuu tämä funk­tio derivaat­ta yhteys jääneen käsittämättä.

          PS Min­ul­la on edelleen hakku­u­da­ta hal­lus­sani. Siitä näkyy, että täl­lä het­kel­lä tuon met­sälön keskimääräi­nen puus­to (kasvua 6 m³/ha vas­taa­va) on jo ylitet­ty. Kasvu on kuitenkin lisään­tynyt, jol­loin jatku­va keskimääräi­nen puus­to tulee ole­maan isom­pi. Ja met­sälöni ei siis ole vir­tu­aalin­ielun puolel­la vaik­ka sen puu­varas­to kas­vaa koko ajan. Epäilen kuitenkin, että tuo met­sälöni menee n 5 vuodessa vir­tu­aalin­ielun puolelle. Eli puu­varas­to kas­vaa, vaik­ka met­sälön jatku­vaa kasvua vas­taa­va puusto/ha on ylitetty.

    3. Ottaa se koville kun heit­etään raflaavia väit­teitä, sanoen että Vihreät aja­vat met­sien museoin­tia ja ollaan niin tyh­miä ettei asi­aa edes ymmär­retä. Ei tässä tai­da olla keskustelupin­taa, sinä olet tuomiosi Vihreistä tehnyt. Tyh­miä met­sien museoin­tia ajavia. Ei tarvitse mei­dän argu­ment­te­ja kuun­nel­la kun tuomiot on jo jaettu.

       Ikävää että se on täm­möistä mut­ta minkäpä sille voi.

       Mukavaa jatkoa sinulle.

       Vastaa

       1. Kil­go­relle kom­ment­ti­na tähän met­sien museoin­ti keskustelu­un ja Vihrei­den toim­intaan tässä kysymyk­sessä. Kyseessä ei ole siitä halu­a­vatko Vihreät museoi­da met­sät vaan onko EU:n komis­sion uusi lin­jaus met­sistä EU:n perus­sopimusten kanssa kohdal­laan on asian pihvi. Kri­ti­ikkiä Vihreisi­in on annet­tu siinä että puolueen mepit Euroopan par­la­men­tis­sä äänes­tivät tuon komis­sion esi­tyk­sen puoles­ta poiketen muiden suo­ma­lais­ten mep­pi­en yhteis­es­tä lin­jas­ta joka vas­tusti muu­tamia poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta (Vasem­mis­ton Modig ja Kokoomuk­sen Pietikäi­nen) tuo­ta direktiiviä.Kaikki muut mepit äänes­tivät vas­taan jopa SDP:n mepit. Vas­taan­lainen äänestys oli 2021 kun EU par­la­ment­ti tuomit­si Alek­sei Naval­tyin murhayri­tyk­sen Siperi­as­sa ja kyseisessä äänestyk­sessä mepit Heinälu­o­ma, Kumpu­la-Natri ja Pekkari­nen äänes­tivät tyhjää jos­sa tuomit­ti­in kyseinen murhayri­tys. Jopa Krem­lin ään­i­torvi Kom­so­mol­ska­ja Prav­da ylisti kyseis­ten mep­pi­en äänestys­tä. Tästä kuitenkaan ei voi tehdä johtopäätöstä antoiko Heinälu­o­ma, Kumpu­la-Natri tai Pekkari­nen hil­jaisen tuen Venäjän ihmisoikeusrikko­muk­sille mut­ta sel­l­ainen ima­go tulee medi­as­sa kos­ka äänestäjät vaa­ti­vat seli­tyk­siä kos­ka kyseinen tapaus oli törkeä ihmisoikeusrikko­mus. SDP ja Keskustal­la on myös eri­lainen his­to­ria suh­teessa Venäjään (Neu­vos­toli­it­toon) kuin esim Kokoomuk­sel­la tai Vihreillä.

11. Ihmis­ten per­soon­al­lisu­udet jakau­tu­vat niin, että osa halu­aa järjestys­tä ja osa taas on avoimia muu­tok­selle. Ne, jot­ka halu­a­vat järjestys­tä, eivät ole nat­se­ja vaan esimerkik­si yri­tys­ten taloushallinnon tyyppe­jä tai vaik­ka raken­nustyön­tek­i­jöitä. On aika hölmö “vasem­mis­to­lainen” virhe ajatel­la, että kaik­ki, jot­ka eivät puhku innos­ta uuden­laisen edessä, oli­si­vat jotenkin huonom­pia ihmisiä. Maail­ma tarvit­see sekä uud­is­ta­jia että säi­lyt­täjiä. Uud­is­ta­ja voi kek­siä uut­ta ja val­lanku­mouk­sel­lista, mut­ta hän tarvit­see jonkun toteut­ta­maan vision­sa, kun oma pitkäjän­teisyys ei riitä.

    Vastaa

    1. Tässä Soin­in­vaaran ana­ly­y­sis­sä ei ollut kyse järjestyk­sen ja kaaok­sen välis­es­tä valin­nas­ta vaan muu­tok­sen ja säilyttämisen. 

       Jos ote­taan uusi mullis­ta­va keksin­tö nimeltään kän­nykkä esimerkik­si joka yleistyi siinä 1980-ja 1990-luvun puo­livälis­sä . Tämä 1 kiloa paina­va ja leivän­paah­timi­nen kokoinen hökö­tys oli mullis­ta­va val­lanku­mouk­selli­nen inno­vaa­tio. Mut­ta sil­loin kun neu­vos­to­jo­hta­ja Mihail Gor­batšov soit­ti Mobi­ra City­man 900 matka­puhe­limel­la vuon­na 1989 Helsingistä Mosko­vaan ei Gor­batšov eikä Nokian johta­jat tie­neet että matka­puhe­limet mullis­ta­vat maail­maa yli 30 vuo­den jäl­keen ja kaikil­la suo­ma­laisil­la on kän­nykkä ja suurim­mat kän­nykkä markki­nat on kehi­tys­mais­sa. Mobi­ra City­man 900 mak­soi tuol­loin 24 000 markkaa (siis noin 7 400 euroa nykyra­has­sa). Kuin­ka monel­la tavallsel­la suo­ma­laisel­la per­heel­lä oli yksinker­tais­es­ti varaa tuol­loin ostaa Nokia City­man 900? Aika harvalla.Yleinen puhe­lin oli tuol­loin edelleen lanka­puhe­limet. Nyt Suomes­sa on pääasi­as­sa kaikil­la kän­nykät (tässä kohtaa en erot­tele äly­puhe­lim­ia erik­seen) . Jos puhe­liny­htiöt olisi sanoneet esim vuon­na 2000 että lanka­puhe­lin lin­jat lop­pu­vat käytöstä vuo­teen 2025 men­nessä ja kaikkien pitäisi ostaa siinä välis­sä kän­nykkä ja tätä poli­it­ti­nen päätök­sen tekoa olisi tuet­tu poli­it­tis­es­ti puoluei­den ja hal­li­tuk­sen toimes­ta mut­ta yksi puolue erotet­tuna muista olisi vas­tus­tanut kyseistä kehi­tys­tä niin aika moni ihmi­nen olisi äänestänyt tuo­ta puoluet­ta joka vas­tus­taa yksin sitä kehi­tys­tä että lanka­puhe­lin verkko tul­laan aja­maan osit­tain poli­it­tisel­la pros­es­sil­la ja toki osit­tain yri­tys­ten oma­l­la päätök­sel­lä alas vaik­ka lanka­puhe­lim­ien määrä olisi edelleen esim sil­loin vuon­na 2000 enem­män kuin kän­nyköi­den määrä yhteen­sä. Sama kosee nyt polt­to­moot­tori auto­ja. Ihmiset vas­tus­ta­vat puolipoli­it­tisel­la päätök­sel­lä muu­tos­ta etenkin jos se mak­saa heille läh­es puo­let enem­män täl­lä het­kel­lä. Vuodes­ta 2000 on pitkäai­ka vuo­teen 2025 jos täl­läi­nen päätös olisi tehty vuon­na 2000 jos­sa san­o­taan että vuo­teen 2025 lanka­puhe­lin verkko lopetaan ja kaikkien pitäisi siinä välis­sä ostaa kän­nykkä jon­ka sil­loinen hin­ta oli­sisi perus­puhe­limes­ta noin 1000 markkaa suun­nilleen. Mut­ta lop­putu­los on itse asi­as­sa sama kuin nyt; Lyhel­lä aikavälis­sä säi­lyt­täjiä voit­ti­vat ja ja uud­is­ta­jat hävi­sivät . Säi­lyt­täjät häviävät ja uud­is­ta­jat voit­ta­vat aina pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Säi­lyt­täjät osaa­vat itse asi­as­sa viestit­tää oman näkökul­mansa parem­min kuin uud­is­ta­jat . Syy on lyhyessä viestin­nässä; uud­is­ta­jat ker­to­vat kyseisen teknolo­gian hyödy­istä tule­vaisu­udessa mut­ta säi­lyt­täjät perustel­e­vat mik­si kyseinen teknolo­gia ei ole ratkaisu nyky­hetkessä. Siis Säi­lyt­täjät saa­vat nopei­ta voit­to­ja joka kerta.

       Vastaa

12. Rahul Somani voisi perus­taa oman blo­gin, niin ei tarvit­sisi hukut­taa OS:n blo­gin keskustelu­ja pitki­in testei­hin kän­nyköistä ym. epärelevantista.

    Vastaa