Halpa sähkö mullistaa kaiken

69 vastausta artikkeliin “Halpa sähkö mullistaa kaiken”

1. Sähkön varas­toin­ti sähköpolt­toaineisi­in näyt­tää jär­jet­tömän kalli­il­ta kos­ka ketjussa
   tuulisähkö->vety->polttoaine->sähkö hukkaan­tuu noin 70–90% tuote­tus­ta tuulisähköstä. Tuulisähkö on syytä saa­da suo­raan varas­toitua akkuihin. 

   Olisi kiin­nos­tavaa nähdä vety­talouden ja sähköpolt­toainei­den real­is­tisia kan­nat­tavu­us­laskelmia. Vedyn valmis­tuskus­tan­nuk­set voivat olla ilmaista ( ei koskaan ilmaista kos­ka tuulivoimalat, siir­toverkot, verot ym. mak­sa­vat) sähköäkin käytet­täessä niin korkei­ta, että fos­si­ilipolt­toaineisi­in ver­rat­tuna vaikka­pa rek­ka- tai lentoli­iken­teen kus­tan­nuk­set nou­se­vat huomattavasti.

   Mikäli vety­talous lisää sähkön kulu­tus­ta ennustei­den mukaises­ti, niin tuulet­tomien talvipäivien sähkön hin­ta voi Suomes­sa nous­ta pil­viäkin korkeam­malle juuri suurimp­ina kulu­tus­jak­soina. Vetyte­htail­i­jat toden­näköis­es­ti osta­vat sähköään pitkäaikaisil­la sopimuk­sil­la eivätkä pelkästään pörssisähkönä kos­ka vetyte­htai­ta ei kan­na­ta ajaa alas jatku­vasti. Sähkön käyt­täjille tärkeätä on sähkön vuosit­tainen keski­hin­ta, ei se saadaanko jon­ain kuukaut­e­na ilmaista sähköä.

   Vety­talouden ohel­la tai jopa sen sijaan kan­nat­taisi panos­taa enem­män akkute­knolo­gian kehit­tämiseen. Vety­talous teho­häviöi­neen voi olla vain väli­vai­heen teknolo­gia, jos sitäkään. Hal­vat akut oli­si­vat ihanteelli­nen yhdis­telmä sat­tumasähkön kanssa.

   “Nyt vak­i­tuiset asukkaat tuke­vat kesämökkien sähköy­hteyk­siä.” Asia on juuri päin­vas­toin. Mökkiläiset joutu­vat mak­samaan vuo­den ympäri siir­ron perus­mak­sut vaik­ka käyt­tävät sähköä vain pari­na kuukaut­e­na. Oma­l­la kohdal­la siir­ron perus­mak­sut ovat yli 400 €/v. Sähkön osto­hin­tani on 0,07 €/kWh mut­ta siir­ron perus­mak­sut huomioiden käyte­tyn sähkön hin­naksi tulee noin kym­menker­tainen hinta.

   Vastaa

   1. ”Nyt vak­i­tuiset asukkaat tuke­vat kesämökkien sähköy­hteyk­siä.” Asia on juuri päin­vas­toin. Mökkiläiset joutu­vat mak­samaan vuo­den ympäri siir­ron perus­mak­sut vaik­ka käyt­tävät sähköä vain pari­na kuukaut­e­na. Oma­l­la kohdal­la siir­ron perus­mak­sut ovat yli 400 €/v. Sähkön osto­hin­tani on 0,07 €/kWh mut­ta siir­ron perus­mak­sut huomioiden käyte­tyn sähkön hin­naksi tulee noin kym­menker­tainen hinta.

      Sen sin­un sähköy­hteyte­si kus­tan­nus ei riipu siitä, mon­tako viikko vuodessa sitä käytät vai käytätkö ollenkaan. Mak­sat vähem­män kuin vak­i­tuiset asukkaat, joten vak­i­tuiset asukkaat sub­ven­toi­vat sin­un verkkoyhteyttäsi.

      Vastaa

      1. Ei. Mak­san verkkoy­htey­destä siir­ron perus­mak­suna saman ver­ran kuin pysyvä asukas vaik­ka käytän sitä vain 2 kuukaut­ta vuodessa. Pysyvä asukas saa samal­la rahal­la verkkoy­htey­den koko vuodek­si. Oikeu­den­mukaista olisi, että pysyvät asukkaat mak­saisi­vat verkkoy­htey­destä enem­män kos­ka käyt­tävät yhteyt­tä paljon enemmän. 

         Nyky­istä sähköverkko­jen perus­mak­su­jen tilan­net­ta voi ver­ra­ta siihen, että helsinkiläiset jou­tu­isi­vat mak­samaan HSL:lle kuukausit­taista perus­mak­sua riip­pumat­ta siitä käyt­tävätkö sporaa/metroa/bussia/junaa sat­un­nais­es­ti, yhden kuukau­den tai koko vuo­den. Ei taitaisi mais­tua edes Vihreille.

      2. Se verkkoy­htey­den tekem­i­nen on mak­sanut aivan yhtä paljon siitä riip­pumat­ta, paljonko käytät sitä. Jos vuokraat asun­non, et saa sitä halvem­mal­la sil­lä perus­teel­la, että olet kotona niin vähän aikaa.

      3. Soin­in­vaara kirjoitti:

         “Se verkkoy­htey­den tekem­i­nen on mak­sanut aivan yhtä paljon siitä riip­pumat­ta, paljonko käytät sitä. Jos vuokraat asun­non, et saa sitä halvem­mal­la sil­lä perus­teel­la, että olet kotona niin vähän aikaa.”

         Toki jälkim­mäisel­lä taval­la kyl­lä. Ensim­mäisen asian osalta kuitenkin tilanne on se, että verkkoon liit­tymis­mak­sul­la mon­es­sa tapauk­ses­sa kate­taan se verkkoy­htey­den tekemisku­lu, ja verkkoon liit­tymis­mak­su ei riipu todel­lis­es­ta sähkön käytöstä, vaan liit­tymän koos­ta ja liit­tymän sijain­nista suh­teessa nykyiseen sähköverkkoon. Varsinkin jos­sain mökeil­lä kaa­va-alueen ulkop­uolel­la verkkoon liit­tymis­mak­su on nimeno­maan kulu­pe­rus­tainen. Joskus on ollut kym­me­nienkin tuhan­sien euro­jen liit­tymis­mak­su­ja mökkien tapauk­ses­sa. Ase­makaa­va-alueil­la verkkoon liit­tymishin­nat ovat selvästi mökkili­it­tymiä edullisem­pia. Vaik­ka vak­i­tu­i­sis­sa asuin­raken­nuk­sis­sa sähkön kulu­tus on isom­pi, ja verkon rak­en­tamisku­lut tiheäl­lä kaupunkialueel­la metriä kohti ovat eri­tyisen isot kun pitää huomioi­da muu infra jatku­vasti, verkkome­tre­jä tulee mökkili­it­tymis­sä tyyp­il­lis­es­ti niin selvästi enem­män, että kus­tan­nuk­set ker­tyvät liit­tymis­mak­sui­hin siitä.

   2. “Sähkön varas­toin­ti sähköpolt­toaineisi­in näyt­tää jär­jet­tömän kalli­il­ta kos­ka ketjussa
      tuulisähkö->vety->polttoaine->sähkö hukkaan­tuu noin 70–90% tuote­tus­ta tuulisähköstä.”

      Jos sähkö on hyvin hal­paa, voi se kan­nat­taa silti. Olen­naista myös on, että pros­essin häviöt ovat läm­pöä, joka kan­nat­taa käyt­tää hyväk­si kaukoläm­pöverkois­sa tai teollisuudessa.

      Vastaa

2. Osmo: “Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Suomes­sa, että uusi­u­tu­va ener­gia on lähin­nä bioenergiaa.”

   Eli vesivoima oli sil­loin suh­teessa mar­gin­aal­ista? Vaikea uskoa.

   Vastaa

   1. OK. Vesivoimaa oli mut­ta sitä ei voin­ut rak­en­taa lisää.

      Vastaa

      1. Vesivoimaa raken­netaan nyt säätövoimak­si tuuli-ja aurinkovoimalle.

      2. Mis­sä raken­netaan lisää vesivoimaa?

      3. Kemi­jo­ki Oy just ilmoit­ti suun­nit­tel­e­vansa use­am­man sadan Megawatin edestä pumppuvoimaloita.

      4. Ottei­ta keskusteluketjusta:

         OK. Vesivoimaa oli mut­ta sitä ei voin­ut rak­en­taa lisää.

         Vesivoimaa raken­netaan nyt säätövoimak­si tuuli-ja aurinkovoimalle.

         Mis­sä raken­netaan lisää vesivoimaa?

         Kemi­jo­ki Oy just ilmoit­ti suun­nit­tel­e­vansa use­am­man sadan Megawatin edestä pumppuvoimaloita.

         Vas­tauk­seni:

         Vähäi­nen määrä pump­pu­voimaa ei paljon auta. Suuria pump­pu­voimaloi­ta on vaikea sijoit­taa Suomeen. Ja kaikenkaikki­aan pump­pu­voimala hukkaa yli 20 % varas­toimas­taan sähköstä, eli näi­nollen lisää myös sähkön kokonaiskulutusta.

         Help­po­ja ratkaisu­ja säätövoiman lisäämisek­si ei ole. Kysyn­nän jous­tos­ta voisi nopeim­min löy­tyä pien­tä helpotusta.

      5. Mitä jos Vuo­tok­sen allas sit­tenkin raken­net­taisi­in? Altaan alueel­la ei asunut kukaan, alue oli pelkkää suo­ta, mut­ta silti sen rak­en­t­a­mi­nen tyr­mät­ti­in ja han­ke haudattiin.

      6. Eu tak­sono­mi­an mukaan ydin­voima ja maakaa­su on vihreää energiaa.
         Mitä sitä suot­ta haikaile­maan lisävesivoimaa Vuotoksesta.

      7. @Kuntaliitoskuntalainen:
         “Mitä sitä suot­ta haikaile­maan lisävesivoimaa Vuotoksesta.”

         Mik­si ei?

3. Hei hyvä kir­joi­tus. Kysy­isin että rahoite­taanko kulut­ta­jien siir­tomak­suil­la verkon raken­nus teol­lisu­u­den tarpeisi­in. Ovatko siir­tomak­sut yri­tyk­sille yhtä korkei­ta kun saa­vat veroalennusta.

   Vastaa

   1. Suun­nit­teil­la on kyl­lä hie­man enem­män kuin muu­ta­ma sata Megawattia.

      Kemi­jo­ki oy on palaa­mas­sa vesivoimalaitosrak­en­ta­jak­si, eikä kyse ole Sier­ilästä. Jokiy­htiö aikoo rak­en­taa Kemi­joen vesistöön viisi 200–600 megawatin (MW) pump­pu­voimalaa, jot­ka tuot­ta­vat läh­es 2 000 MW lisää säätövoimaa ja lisäävät maamme vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 MW:lla (LK 27.4.).
      Se olisi enem­män kuin yhtiön kaikkien 20 vesivoimalaitok­sen yhteen las­ket­tu nimel­lis­te­ho (1 166 MW). Jät­ti-investoin­nin hin­ta on huimat 2–3 mil­jar­dia euroa.
      https://www.lapinkansa.fi/kemijoki-oyn-suunnittelema-pumppuvoimalahanke-lahe/5508153

      Vastaa

4. Ympäristön­suo­jelun vuok­si täy­tyy pitää huoli siitä, ettei hal­paa ener­giaa käytetä tavoil­la, jot­ka lisäävät luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta ja luo­vat mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia, kos­ka mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti kään­tyy vääjäämät­tä kulu­tuk­sek­si. Län­si­maid­en kulu­tus on täysin kestämät­tömäl­lä tasolla.

   On siis pidet­tävä huoli siitä, ettei hal­pa ener­gia muu­tu korkeam­mak­si elin­ta­sok­si, vaan sen mah­dol­lis­ta­mat hai­tat verote­taan kuoliaaksi.

   Pahoin kuitenkin pelkään, että hal­pa ener­gia johtaa juuri päin­vas­taiseen. Sitä ei tul­la käyt­tämään ympäristön suo­jelemiseen ja niukku­u­den ajamiseen, vaan sil­lä yritetään tehdä rahaa ympäristön kustannuksella. 

   Ei tai­da vihreil­läkään olla yhtä ain­oaa ratio­naalis­es­ti perustel­tua lasken­nal­lista mallia, jol­la län­si­mainen elin­ta­so ja kulu­tuskult­tuuri sovitet­taisi­in kestävästi ympäristönsuojeluun.

   Ympäristöstä on tul­lut vihreille täysin tois­si­jainen arvo. Tosi­asi­at eivät enää kiinnosta.

   Vastaa

5. Tässä vai­heessa voisi muis­tut­taa siitä, että olisi tärkeää min­is­te­rien tun­tea sähkö­markki­na ja uudet vem­peleet mil­lä sähkön käyt­töä voi järkeistää kodeis­sa. Lin­tilää jah­dat­ti­in var­a­vaimoista ja ryyp­päämis­es­tä, mut­ta ei siitä että osaa­mat­to­muut­taan sai mon­et tart­tumaan kalli­iseen pitem­pään sähkö­sopimuk­seen pörssisähkön sijaan, kun ei noi­ta asioi­ta tun­tenut. Has­sua tuokin, että ensin julis­te­taan jokin päästöt­tömäk­si, mut­ta sit­ten sitä ei saa tuot­taa niin paljoa kuin pystyy, vaik­ka se on ain­oa tapa kor­va­ta fos­si­iliset. Toinen asia on sit­ten se, että eiköhän se ydin­voima tule aika voimal­la takaisin pienen­pien voimaloiden muo­dos­sa. Kun käytet­tyä polt­toainet­takin voisi käyt­tää uud­estaan uuden­lai­sis­sa voimalois­sa, niin oikeas­t­aan alkaa tun­tua siltä, että val­ta­vat panos­tuk­set fuu­sio­tutkimuk­seen hukkaa vain aikaa ja rahaa, kun sen saami­nen tuot­ta­maan oikeasti on niin kaukana klikkiot­sikoista huoli­mat­ta, mut­ta jo ole­mas­sa ole­va ydin­voima olisi ihan toimi­vaa. Sak­sa nyt ampuu itseään jalka­an ja kil­pailee rikkaam­pana vielä köy­hien maid­en fos­si­ilipolt­toaineet, niin eurovihreät alkaa olla aika kuses­sa jos täl­lainen on oikeasti halut­tua poli­ti­ikkaa. Itse perus­taisin uuden vihreän ryh­män par­la­ment­ti­in, jos noin on. Fos­si­ilis­ten kor­vaami­nen on jo nyt vähän tekemätön paik­ka ja nyt niille tuli vain lisää kor­vat­tavaa vaik­ka sil­lä ei ollut päästöjä. Mielu­um­min sitä näk­isi Fen­novoimankin ton­til­la vaik­ka pari Rolssin 470 MW:n reak­to­ria vähän Lovi­isan malli­in kuin tuo­ta kor­vaavaa määrää tuulivoimaa hajautet­tuna pikkuisi­in ryp­päisi­in ympäri maa­ta. Mitä lie sato­ja tai lähem­mäs tuhat tolp­paa jos halu­aisi saman määrän sähköä vuodessa. Ja ei ne akkuhom­matkaan ole mitään ilmaisia tai valmis­t­a­mi­nen siis­tiä sisä­työtä ilman ongelmia. Jotain pitäisi kuitenkin vali­ta ja sit­ten juos­ta täysiä, eikä niin että ampuu jo lähtövi­ival­la itseään jalka­an kuten saksalaiset.

   Vastaa

6. Pahoin pelkään, että sähkö on ilmaista läh­es aina, mut­ta välil­lä se on erit­täin kallista. Sähköy­htiöt tekevät tulok­sen­sa noil­la kalli­il­la het­kil­lä. Tar­jon­ta ja kysyn­täkäyrät ovat sel­l­aisia, että pienel­lä tar­jon­nan rajoit­tamisel­la saa aikaan noi­ta superkalli­ita het­k­iä. Ener­giavi­ras­ton ja kil­pailu­vi­ras­ton pitäisi varmis­taa, että markki­na toimii aidosti. Bri­tan­ni­as­sa jo sakotet­ti­in sähkön tuot­ta­jaa epäeet­tis­es­tä pörssi­hin­taan vaikut­tamis­es­ta tms.

   Vastaa

7. Olisin kyl­lä itse jät­tänyt ennus­tamisen muille ja lopet­tanut artikke­lin otsikkoon. Hal­pa sähkö mullis­taa toim­inta­malle­ja, mut­ta en kyl­lä uskaltaisi sen enem­pää lähteä anta­maan ennustei­ta, että miten se tarkalleen ottaen mullis­taa asioi­ta. Ener­gian varas­toin­ti­in en meinaan usko vetyä juuri käytettävän.

   Tuulivoiman tuotan­toa on paper­il­la suun­nit­teil­la paljon, mut­ta jos sähkön hin­ta las­kee alas sil­loin kun tuulee paljon, muut­tuvat ne kan­nat­ta­mat­tomik­si ja todel­lisu­udessa pro­jek­te­ja toteu­tuu vain sitä mukaa kun hom­mas­sa on taloudel­lis­es­ti järkeä. Fin­gridil­lä on myös verkos­sa pul­lonkaulo­ja, joten liit­tymis­lu­pia joutuu vis­si­in nykyisel­lään jonot­ta­maan noille parhaille poh­jan­maan lakeuk­sille use­ampia vuosia.

   Aurinkovoimal­la on vähän sama jut­tu. Tuotan­toa tulee vain sil­loin kun hin­ta on alhaal­la -> jos­sain vai­heessa se rak­en­tamisen kan­nustin vain katoaa pois. (Ellei sitä väk­isin ylläpi­de­tä sähköverol­la ja siir­tomak­suil­la, joiden kiertämisel­lä nyky­isin omia paneelei­ta voi koit­taa saa­da kannattaviksi).

   Ja itse vedyn osalta ison skalaan vedyn syn­teti­soin­nil­ta puut­tuvat sekä asi­akkaat, että se tarvit­ta­va ylimääräi­nen hal­pa ener­gia + vedyn varas­toin­tika­p­a­siteet­ti. Sitä mukaa kun tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tulee lin­joille, voi kuvitel­la rak­en­ta­vansa lisää vedyn syn­teti­soin­tia, mut­ta minkä hin­taista sen tuotan­to saa olla, jot­ta osta­jia löytyy?

   Mil­lä ehdoil­la Helen ostaisi Vuosaaren vetyä LNG:n korvikkeek­si? Tämä investoin­ti kan­nat­taa vain jos LNG + päästöoikeus mak­saa enem­män kuin “vihreä vety”. Jos päästöoikeus mak­saa 100e/tonni niin maakaa­sun / LNG:n polt­ta­mi­nen mak­saa päästöoikeuksi­na vis­si­in n. 20e/MWh (ter­mi­nen). Maakaa­su / LNG mak­saa käsit­tääk­seni n. 40e/MWh -> vihreäl­lä vedyl­lä pitäisi päästä tuo­hon 6snt/kWh läm­pö hintatasoon.

   Jos vedyn tuotan­non hyö­ty­suhde on vaikka­pa 30%, niin vedyn tuotan­to­laitok­sen pitäisi olla ilmainen ja sähkö ei saisi mak­saa keskimäärin kuin n. 2snt/kWh, jot­ta hom­mas­sa olisi järkeä. Muuten kan­nat­taa vaan polt­taa maakaa­sua / LNG:tä. Ilmaisia sato­jen megawat­tien tehoisia vedyn tuotan­to­laitok­sia saa odotel­la aika pitkään ja sil­loinkin on hyvin epä­var­maa, että alle 2snt hin­to­ja riit­tää. Jos päästöoikeuk­sien tai LNG:n hin­ta ei nouse rajusti, en näe miten vihreää vetyä voisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavasti käyt­tää kaukoläm­mön tai sähkön tuotantoon.

   Kaukoläm­mök­si sähkö kan­nat­taa varas­toi­da suo­raan läm­pöakui­hin vedyk­si muut­tamisen sijaan ja sähkön tuotan­toonkaan sitä ei kan­na­ta varas­toi­da, kos­ka LNG on päästöoikeuksi­neen liian hal­paa mah­dol­lis­taak­seen kan­nat­ta­van vedyl­lä operoinnin.

   Vedyn käyt­töko­hteet voisi­vat löy­tyä teräk­sen tuotan­nos­ta. En tunne kyl­lä alaa yhtään, joku asian parem­min tun­te­va voi var­maan laskea, että mil­lä koksi+co2 päästöki­in­tiön hin­nal­la on parem­pi siir­tyä vet­ymenetelmi­in jos sähköpörssitä saa 25% tun­neista sähköä 1snt/kWh hin­nal­la ja lop­pu ajan keski­hin­ta on 6snt/kWh?

   Tietysti jos päästöoikeuk­sien hin­ta olisikin 500e/tonni, niin tilanne voisi olla jo toinen ja kan­nus­timet kovem­mat. Itse vain epäilen, että päästöoikeudet eivät voi nous­ta kauhean ylös, vaan seu­rauk­se­na on vain degrowthia ja teol­lisu­u­den siir­tymistä ulos EU:n alueelta. Ehkä sekin on hyväksyt­tävä tavoite kun ainakin degrowth kohdis­tuu kaik­ista eniten päästävi­in teol­lisu­u­de­naloi­hin ensin?

   Surullista vaan on jos teräste­htaat siir­tyvät turkki­in / pohjois-afrikkaan ja ruotsin rauta kul­jete­taan päästökaup­pa-alueen ulkop­uolelle pros­es­soitavak­si ja tuo­daan takaisin jot­ta saadaan autote­htaat pyöritet­tyä euroopas­sa kun omaa terästä ei ole varaa käyt­tää kil­pailukykyis­es­ti. Mil­laiset teräs­tul­lit tarvi­taan, jot­ta tämä voidaan estää ja paljonko se aiheut­taa lisäkus­tan­nuk­sia autoi­hin ja mui­hin kansan kaipaami­in tuotteisiin?

   Vastaa

   1. LNG:n hin­ta on nyt non 50 €/MWh. Vedyn tuotan­to­laitok­sen hyö­ty­suhde on 65% — 85 % teknolo­gias­ta riip­puen. Lop­pu on läm­pöä ja menee siis kaukolämpöverkkoon.

      Vastaa

      1. Ja viime vuon­na hin­tata­so oli rajusti korkeampi, alku­talves­ta mielestäni reilusti yli 100 € /MWh. Sik­si­hän Uniper valuikin Sak­san valtiolle.

         Teräk­sen lisäk­si Nes­teen öljyn­jalosta­mo on iso vedyn käyt­täjä, samoin ainakin yksi lan­noitepro­jek­ti taitaa jo olla tekeil­lä (vedys­tä ammo­ni­akkia). Maail­man­markki­noiden hin­ta­lainei­den tasoit­ta­mi­nen houkut­taa var­masti teollisuutta.

         Vihreän vedyn taloudelli­nen tuotan­to on kaiketi yksi niistä syistä, mik­si sähköveros­ta olisi syytä luop­ua. Ehkäpä se olisi poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista edes vihreän vedyn ja sen jatko­jalostus­tuot­tei­den osalta, jos näistä ker­ran saadaan uusia, kansan­talouden kannal­ta merkit­täviä vientituotteita.

8. Ettäkö hal­paa sähköä, mis­tä sitä saataisi­in riit­tävästi? Tuuli- ja aurinkovoimaa on kyl­lä run­saasti rak­en­teil­la ja vielä enem­män suun­nitt­teil­la. Mut­ta eihän niiden rak­en­t­a­mi­nen ilmaista ole. Jos 1 MW tuulivoimaa (nimel­liska­p­a­siteet­ti) mak­saa miljoona euroa, niin sen ver­tailukelpoinen keskite­holle las­ket­tu hin­ta on noin kolme miljoon­aa per megawat­ti. Se läh­estyy jo Olk­ilu­o­to 3:n ennen­näkemät­tömän korkeaa hin­tata­soa. Ilmaista sähköä myymäl­lä tuulivoimalaa ei saa kan­nat­tavak­si. Sähkön tukkuhin­ta kyl­lä pomp­paa rajat­toman korkealle niinä tun­teina, kun ei tuule eikä paista, mut­ta mitäs hyö­tyä siitä tuuli­tuot­ta­jallekaan on, kun tuulimyl­ly seisoo, mut­ta rahaa saa vain tuotan­non perus­teel­la. Eli jäädään odot­tele­maan niitä halpo­ja akku­ja (jot­ka eivät vielä ole kau­pal­lis­es­ti kilpailukykyisiä).

   Vastaa

   1. Veikko Kekko­nen: “Tuuli- ja aurinkovoimaa on kyl­lä run­saasti rak­en­teil­la ja vielä enem­män suun­nitt­teil­la. Mut­ta eihän niiden rak­en­t­a­mi­nen ilmaista ole.”

      Silti niiden rak­en­ta­jat ilmeis­es­ti näkevät ne hyvänä sijoituk­se­na (vaik­ka 2017 jäl­keen eivät uudet voimalat ole pääs­set syöt­tö­tar­if­fin piiri­in), kun ker­ran niitä rak­en­ta­vat. Myöskin, noil­la mainit­semil­lasi luvuil­la OL3 taitaa silti olla yli 2 ker­taa kalli­impi per MW.

      Vastaa

      1. Joo, uno­hdin maini­ta, että ydin­voimala kestää 60 vuot­ta, kun tuulivoimala 20 vuot­ta eli 3 ker­taa kauem­min, joten tuulivoimala voit­taisikin kalleuskisan. Mut­ta tärkeämpi johtopäätös on se, että meil­lä raken­netaan vain erit­täin kalli­ita voimaloi­ta, jot­ka eivät kuitenkaan seu­raa sähkön tarpeen vai­htelua — silti puhutaan muka hal­vas­ta sähköstä. Hal­paa sähköä ei ole, kun tarkastel­laan sähkön tuotan­non kaikkia vuosikus­tan­nuk­sia, tai mielu­um­minkin elinkaarikustannuksia.

9. On aikamoista toive ajat­telua, että akku­jen teknolo­gias­sa teknolo­gias­sa tapah­tu­isi merkit­täviä käyt­töön asti meneviä kehi­tyk­siä. Akku­jen ener­gia tiheys on jonkin ver­ran parem­pi kuin noin satavuot­ta sit­ten mut­ta mitenkään erikoisen paljon. Viimeinen todel­li­nen akkuin­no­vaa­tion on ‑80 luvul­ta li-Ion teg­nolo­gias­sa ja sen jäl­keen sitä on hie­man hienosäädet­ty tehokkaammaksi. 

   Aina vähän väliä näkyy jokin hyvä mikrolu­okas­sa toimi­va idea, mut­ta yhdestäkään en ole kuul­lut sit­ten ensim­mäisen artikke­lin. Olk­ilu­odon omis­ta­jat voivat nukkua rauhas­sa seu­raa­van 30–40 vuot­ta. Toden­näkös­es­ti tehdä mitään merkit­tävää akku­jen sar­al­la noin lyhyessä ajas­sa. Täl­lä het­kel­lä on halvem­paa lait­taa ylimääräi­nen sähkö vaik­ka maaperän läm­mit­tämiseen, kuin lait­taa se akku­un ja purkaa sieltä tarpeen vaaties­sa. Ja ihan pian tuo ei muutu.

   Vastaa

   1. Akuis­sa on kak­si kehi­tys­su­un­taa: ener­giati­heä, siis kevyt ja toisaal­ta hal­pa, saa painaa kuin­ka paljon vain. Voi olla, ettei läpoimur­toa tah­du, mut­ta voi myös tapahtua.

      Vastaa

      1. Hal­pa, tur­valli­nen ja paina­va akkute­knolo­gia on jo ole­mas­sa, mut­ta EU halu­aa kieltää sen.

      2. En ole kuul­lutkaan. Ker­ro lisää.

      3. Yama: Lyi­jyakut ovat liian kalli­ita ja lyhytikäisiä, jos niitä tarkoitit.

      4. Kiinalainen CATL väit­tää, että sen suo­la-akku tulisi johonkin kiinalaiseen sähköau­toma­lli­in jo tänä vuon­na. Ener­giati­hey­den ja akun luotet­tavu­u­den pitää olla jo melko koval­la tasol­la jos temp­pu onnis­tuu, luulisi ole­van kel­paa­va myös ener­gian varas­toin­ti­in. Täl­laisen akun raa­ka-aineet ei ainakaan lop­puisi maail­mas­ta kesken.

      5. Jos lyi­jyakkukin on “liian kallis”, niin sen “hal­van” akun tuot­ta­mi­nen voi olla aika toiv­o­ton tehtävä sitten.
         Huom. hin­taan kan­nat­taa laskea mukaan myös akun kier­rät­tämi­nen, ei pelkkä hankinta/elinkaarikustannus.

10. Tuuli- ja aurinkoen­er­gioiden teknolo­gioiden hin­nat ovat laske­neet noin tah­tia 80%/10v. Lasku jatkunee. Jo nyky­isil­lä hin­noil­la vihreä siir­tymä on nyt kään­tymässä vihreäk­si vyöryk­si. Jos nyt ei ole oikea aika vihrei­den olla hall­tuk­sies­sa, niin mil­loin sit­ten? Mitä varten vihreä puolue on ole­mas­sa? Tule­vien vaalien kan­natuk­sen opti­moimis­tako varten? Sinivihreänä hyvin sat­un­naise­na vihrei­den äänestäjänä kyl­lä väitän, että nyt on tei­dän on tart­tut­ta­va het­keen ja uno­hdet­ta­va kan­na­tus­laskel­moin­ti. Carpe diem!

    Vastaa

11. Tuo tuuliener­gian tuo­ma suuri mit­takaa­van muu­tos on todel­la hieno asia. Jos tuo satak­er­taisu­us yhteen ydin­voimalaan ver­rat­tuna on tosi­a­sia, niin siihen suun­taan sit­ten vaan, ja lujaa!
    Maas­samme on tuulivoima­puis­toille hyvää tilaa. Kau­ni­ita ne eivät ole mut­ta kun näin pohjoista maa­ta asute­taan, vaikkakin mata­lal­la väen­ti­hey­del­lä, tarvi­taan ener­giaa. Ei voi mitään. 

    Pieni val­i­tus kuitenkin: “Bioen­er­giaa pide­tään nyt arve­lut­ta­vana luon­non mon­imuo­tisu­u­den kannal­ta ja kos­ka se kil­pailee pel­toalas­ta ruoan tuotan­non kanssa.” 

    Tuo Osmon kir­joit­ta­ma ei pidä kutiansa sil­lä tässä maas­sa ruoan­tuotan­toon maamme pin­ta-alas­ta on käytössä vain alle 7 prosenttia.
    Pel­toalaa ei siis juuri ole. Ja eipä poli­ti­ik­ka ole sel­l­aista ollut ja tuskin tulee ole­maankaan että pel­toalaa halut­taisi­in lisätä. Mikä tyh­mää mm. ekologisesti.
    Tämä Euroopan met­säisin maa halu­aa tuot­ta ruokansa muil­la mail­la vier­ahilla, seu­rauksi­neen. Maamme uusi henk­i­nen totee­mi on mas­si­ivi­nen met­sähi­ilin­ielu. Sen pitää olla suuri ja mah­ta­va kuin Kekkosen aikana jäänsärkijöiden.

    Vastaa

12. “Se verkkoy­htey­den tekem­i­nen on mak­sanut aivan yhtä paljon siitä riip­pumat­ta, paljonko käytät sitä. Jos vuokraat asun­non, et saa sitä halvem­mal­la sil­lä perus­teel­la, että olet kotona niin vähän aikaa.”

    Ei. Verkkoy­htey­den tekem­i­nen ei ole mak­sanut yhtä paljon, maal­la jokainen tapaus on oman­laisen­sa. Mei­dän ton­til­la oli tolp­pa ton­tin nurkalla valmi­ik­si. Ja yleis­es­ti, liit­tymän rak­en­t­a­mi­nen mak­se­taan liit­tymis­mak­sul­la, ei kuukausit­tain vuosikym­meniä perit­täväl­lä siir­ron perusmaksulla. 

    Ollaan kyl­lä otsikon vier­essä, mut­ta sähkö ei ole mökkiläiselle tai asukkaillekaan eri puo­lil­la Suomea hal­paa vaik­ka sähkön myyn­ti­hin­ta ajoit­tain olisikin. Ne siir­ron korkeat perus­mak­sut joil­la nyt rahoite­taan “sää­var­mo­ja” verkko­ja. Niistäkin paikalla ole­va pysyvä asu­tus hyö­tyy mon­in­ver­roin mökkiläisi­in verrattuna.

    Vastaa

    1. Liit­tymä­mak­su kat­taa lähin­nä se verkkoon kytkemisen. Siir­tomak­suil­la mak­se­taan verkon ylläpi­to ja investoin­nit. Käytöstä riip­pu­va siir­tomak­su on hölmö. Aino järkevä on kiin­teä kuukausi mak­su pää­su­lakkei­den koon mukaan. Kos­ka siir­toka­p­a­siteetin hin­taan vaikut­taa lähin­nä mak­si­mi kapasiteetti.

       Vastaa

13. Itse olen sitä mieltä, että jopa niin san­ot­tu talous­met­säkin vain par­il­la puu­la­jil­la ja har­ven­nuksi­neen on bio­di­ver­si­teetin kannal­ta kuitenkin parem­pi vai­h­toe­hto kuin se ääripää, että maa-alue täytetään aurinkopa­neeleil­la, joiden seassa ei saa kas­vaa pui­ta eikä pen­sai­ta käytän­nössä lainkaan. Esimerkik­si aurinkopa­neel­ipel­to­jen lin­nus­to on vähäistä. Ei näy isom­pia eläim­iäkään niis­sä. Ei harv­inaisia kasve­ja. Ei mon­en­laista muutakaan.

    Täl­lä en sano, etteikö aurinkopa­neele­ja kan­nat­taisi lait­taa. Niitä kan­nat­taa lait­taa, mut­ta etenkin paikkoi­hin, jois­sa ne eivät kor­vaa kasvil­lisu­ut­ta. Eli niitä voi hyvin lait­taa vaik­ka raken­nusten seini­in ja katoille. Mut­ta pel­to­jen ja met­sien täyt­tämi­nen paneeleil­la tarkoit­taa samal­la muun kasvil­lisu­u­den väistymistä. Kyl­lä aurinkopa­neel­ipel­to­jakin voi tehdä, ja on niitä perustel­tuakin tehdä jos­sain mit­takaavas­sa kun niis­sä tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat alem­mat, mut­ta ei aurinkoen­er­giakaan automaat­tis­es­ti aina ongel­ma­ton ole bio­di­ver­si­teetin kannalta.

    Vastaa

    1. Aurinkopa­neeli vas­taa bio­di­ver­si­teetiltään pel­toa. Mut­ta se vie pin­ta-alaa paljon väghem­män kuin rehun vil­je­ly. Paras paik­ka aurinkopa­neeleille oli­si­vat katot.

       Vastaa

       1. “Paras paik­ka aurinkopa­neeleille oli­si­vat katot.”

          toisek­si paras paik­ka taloy­htiöi­den isot avoimet parkkiken­tät van­hois­sa lähiöis­sä. Sinne lataus­in­fra ja maaläm­pökaiv­ot myös. Win-Win-Win…

       2. Kaikkien uusien ja remon­toitavien laatikkokaup­pakeskusten katot nyt ainakin.

14. Liian nopea sähkö­markki­noiden muu­tos Suomes­sa ei ole oikein kenenkään etu, ja olisi hyvä jos suuret toim­i­jat ja val­tio pysty­i­sivät kehi­tys­tä hillit­semään eli käytän­nössä nos­ta­maan hal­van sähkön hin­taa. Käytän­nössä se tarkoit­taisi lisää jous­toa fos­si­iliseen sähkön­tuotan­toon, nol­lahin­taisen sähkön imuroin­tia markki­noil­ta kaukoläm­pöverkkoon vaikka­pa isoil­la läm­pö­vas­tuk­sil­la ja ‑varaa­jil­la ja uusien siir­toy­hteyk­sien rak­en­tamista Viroon. Investoin­nit koti­talouk­sien ja teol­lisu­u­den kysyn­täjous­to­jär­jestelmi­in etenevät oma­l­la pain­ol­laan. Niitäkin voisi nopeut­taa reg­u­loimal­la sähkön­si­ir­ron hin­noit­telu­raken­net­ta tiukemmin.

    Nyt näyt­tää vähän siltä että sikasyk­liä pukkaa, tuulivoimaa on Suomeen raken­net­tu niin innokkaasti että investoin­ti­halukku­us alkaa olla uhat­tuna. Balt­ian mais­sa ja Puo­las­sa olisi markki­nat suo­ma­laiselle tuulisähkölle, ja samaa kaapelia pitkin alka­isi tyyn­inä mut­ta aurinkoisi­na päiv­inä vir­ra­ta toiseen suun­taan edullista aurinkosähköä kun­han Sak­sas­sa ja Puo­las­sa saadaan riit­tävästi aurinkopa­neelei­ta verkkoon.

    Vastaa

15. Tuli­pas ihan omat opiskelu­a­jat mieleen LTKK:lla. Jutut oli­vat pysyneet samoina min­un opiskelu­a­jas­ta tähän päivään. Ja tämä kir­joi­tus on var­maan ajanko­htainen vielä kun olen eläkkeellä

    Vastaa

16. Vähän asian vier­estä: Toteat, ettei sähköveros­ta tai arvon­lisäveros­ta päästä. Ei kai näin voi enti­nen kansane­dus­ta­ja ajatel­la ettei lake­ja voi säätää. Talout­ta vääristävät verot voidaan toki lakkaut­taa ja vas­taavasti korot­taa arvon­lisäveroa, joka on neu­traali, ainakin, jos se sisältäisi vain yhden veroluokan.

    Vastaa

17. Espan­jas­sa on todel­lakin aurinkoen­er­gia viety huip­pu­un­sa kun kah­den aikaan yöl­lä vir­taa tulee 600 megawatin tehol­la. Mikä lie tukiaispuljaus?

    https://app.electricitymaps.com/zone/ES

    Vastaa

    1. https://www.renewable-technology.com/projects/gemasolar-concentrated-solar-power-seville/#:~:text=Gemasolar%20is%20the%20world’s%20first,the%20Seville%20province%20of%20Spain.

       Espan­jas­sa on ainakin jonkin ver­ran noi­ta läm­pöä varas­toivia aurinkovoimaloi­ta jot­ka tuot­ta­vat sähköä myös sil­loin kun aurinko ei paista (kun­han joitakin tun­te­ja sit­ten paistoi).

       Vastaa

18. Jos sähkön hin­ta kulut­ta­jille tulee aset­tumaan 1,5 ker­taisek­si mitä se oli ennen Ukrainan sotaa niin ei se eri­tyisen hal­paa ole.

    Sähkön käyt­töä lisäävät mm datakeskuk­set sekä autoilun sähköistymi­nen, ja kulu­tus tulee ole­maan tapis­sa talvikuukausina.

    Vastaa

19. Pak­sum­mat kaapelit vaan Sak­saan. Sinne kyl­lä mah­tuu kaik­ki mei­dän tuulisähkömme eikä riitäkään. Ovat kieltäneet käytän­nössä kaik­ki sähkön­tuotan­to­muodot ja nyt ihmettelevät kun töpselistä ei tulekaan sähköä. Hyö­ty­häviöt ovat pienem­mät kuin vedyntuotannossa.

    Vastaa

    1. Sak­sas­sa on nim­by-hengessä kiel­let­ty myös uudet pohjois-etelä ‑suun­taiset siir­toy­htey­det joten sähköä ei vält­tämät­tä saa­da sinne minne pitäisi. Tähän yritetään kyl­lä saa­da kor­jaus­ta.

       Suomes­sa on muuten ollut tapana tode­ta että tääl­lä on hyvät aurinkosähkön tuotan­to-olo­suh­teet kun sitä saadaan melkein yhtä paljon kuin Pohjois-Sak­sas­sa. Sak­sas­sa aurinkosähköä ei kuitenkaan suun­nitel­la asen­net­tavak­si pohjoiseen, vaan ensisi­jais­es­ti Etelä-Sak­saan ja Nor­drhein-West­falenin tiheästi raken­netulle alueelle (lähde).

       Vastaa

    2. Suomel­la on nyt neu­vot­telu­varaa Sak­san suun­taan, ettei myy­dä pelkästään mata­lan lisäar­von yli­jäämä­tu­ulisähköä jon­ka tuo­tot jonkin ajan päästä vain juuri ja juuri kat­taa ulko­maan­lin­jo­jen ylläpi­tokus­tan­nuk­set, vaan pystytään myös rak­en­ta­maan lisää sitä vihreää teol­lisu­ut­ta tänne. Suh­teel­lisen pienen väk­ilu­vun maana Suomen uhka Sak­san teol­lisu­udelle kun ei kuitenkaan ole ihan val­ta­va, ja suuri osa teol­lisu­us­in­vestoin­neista kuitenkin tulisi, niin, sieltä Saksasta.

       Pystyvätkö kokoomus ja perus­suo­ma­laiset täl­laiseen omien ide­ol­o­goiden vas­taiseen Suomen edun ajamiseen (kaik­ki “vihreä” kun on varsinkin per­suille punainen vaate… öh), vai yksi­ty­is­tetäänkö For­tu­mista läh­tien kaik­ki ulko­maille val­tion­talouden ns. tas­apain­ot­tamisek­si lyhyt­näköis­es­ti, samal­la kun ote­taan EU:n direk­ti­iv­it vas­taan salais­es­ti kiitol­lise­na siitä että niitä vas­taan raivoa­mal­la pystytään tekemään paikallispoli­ti­ikkaa aina kun vaalit on tulossa?

       Vastaa

20. Mitäpä kuu­luu sille HVDC-rojek­tille, jol­la Saha­ras­ta oli tarkoi­tus tuo­da hal­paa auringosähköä ihan kaikille. 

    Onko muuten tuulimyl­ly­jen kier­rä­tysongel­ma jo ratkaistu? Vai onko van­ha lapa edelleen ongelmajätettä?

    Vastaa

    1. En osaa sanoa onko lapo­jen kier­rä­tys­tä vielä ratkaistu, mut­ta olen 100% var­ma, että lasikuit­u­lapo­ja varten ei tarvitse kaivaa puoli kilo­metriä syvää ja mil­jarde­ja mak­savaa luo­laa peruskallioon.

       Vastaa

21. Todel­la hal­pa ja primääripäästöiltään hiilid­iok­sidi­va­paa sähkö, vaik­ka ajoit­tainenkin, on eri­no­mainen asia myös monille luon­non kannal­ta hyödyl­lisille, suh­teel­lisen ener­giain­ten­si­ivisille toimille

    - Eri­lais­ten mate­ri­aalien kier­rä­tysas­teen nos­to nykyis­es­tä vaatii ener­giaa, kun voidaan tehdä ilman fos­si­ilis­ten polt­toa niin pros­ent­te­ja ylös vain
    — Jätevesien puhdis­tuk­ses­sa lie­nee sama hom­ma, jos (ja kun) halu­taan että entistä vähem­män typpeä/fosforia niin vaati­nee lisää ener­giaa. Fos­si­il­isia polt­ta­mal­la men­täisi­in ojas­ta allikkoon mut­ta mites jos läh­es nol­lahin­taista sähköä öisin usein saatavil­la? Lie­nee myös pros­esse­ja esim lääke­jäämien tms kemikaalien tarkem­pi pois­to) jot­ka hal­pa päästötön sähkö voi muut­taa järke­viksi. Juo­mave­den tekemisen puolel­la sama homma.
    — Tuulivoimaloiden ja aurinkopa­neel­ien valmis­tus ja asen­nus, luon­toko­htei­den ennal­lis­tamiset jne muut­tuvat nekin sitä järke­vim­mik­si mitä vähem­män niiden tekemiseen tarvit­see polt­taa fossiilisia

    Vastaa

22. “Aurinkopa­neeli vas­taa bio­di­ver­si­teetiltään peltoa.”

    Nyt kun olet vapaa Helenistä, niin voit taas alkaa ajat­tele­maan mitä väität. Käyp­pä lapi­ol­la kuopaise­mas­sa pel­toa; sieltäkin kurk­istaa liero.

    Maaperän eliöstö muo­dostaa yli neljän­nek­sen koko maail­man biodiversiteetistä.

    Maaperäeliöi­den run­sauk­sia suo­ma­laises­sa pel­tomaas­sa (Palo­järvi ym. 2002)

    Eliöryh­mä [yksikkö] Runsaus
    Mikro­bit eli pieneliöt [kpl kg‑1] 0,25–1 * 1010
    [kg N ha‑1] 60–100 (n. 1 %)
    Mikro­fau­na [kpl kg‑1]
    Sukku­la­madot 4 000–19 000
    Meso­fau­na [kpl kg‑1]
    Hyp­py­han­täiset 60–330
    Punkit 80–320
    Änkyri­madot 30–390
    Makro­fau­na [kpl m‑2]
    Lierot 0–99

    Tähän vielä sienet päälle.

    Raken­nusten katoillekin asen­net­tuna aurinkopa­neeleil­la on vaiku­tus­ta met­säka­toon ja mon­imuo­toisu­u­teen, sil­lä paneelei­ta var­josta­vat puus­toa on poistettu/tullaan pois­ta­maan merkit­täviä määriä. Tämä väistämät­tä vaikut­taa myös piha­su­un­nit­telu­un. Pen­sai­ta korkeam­mat kasvit katoa­vat raken­nusten pihoilta.

    Vastaa

    1. Jos edelleen jatkaa aurinkopa­neel­ien vaiku­tuk­ses­ta pien­taloaluei­den luon­toon ja maise­maan, niin kat­soopa Google streetview näkymää mis­tä tahansa yli 10 v sit­ten raken­netul­ta alueelta, ei talo­ja tah­do nähdä piha­puiden takaa. Täl­lähetkel­lä saa noin 5 aurinkopa­neel­ien markki­noin­ti­soit­toa viikos­sa. Aina löy­tyy myyjä joka suos­tuu tekemään pan­e­likau­pat taloon, johon ei aurinko paista puiden takia.

       Uutis­ten mukaan EU met­säka­toase­tus saat­taa jopa taan­nehti­vasti estää raken­nushankkeet joiden alta on kaadet­tu muu­ta­ma puu. Kar­jaraken­nuk­ses­ta ei ilmeis­es­ti saa lait­taa parin puun kaatamisen takia tuot­tei­ta markki­noille. Kai tämä markki­nakelvot­to­muus kos­kee myös niiden aurinkopan­elien yli­jäämäsähköä, joiden edestä on kaadet­tu puita?

       Vastaa

23. “Mak­sun sähkön siir­rosta pitäisi olla vain sulak­keen koos­ta riip­pu­va kiin­teä vuosi­mak­su, sil­lä johto ei kulu käytet­täessä. Nyt vak­i­tuiset asukkaat tuke­vat kesämökkien sähköyhteyksiä.”

    Ne jot­ka ovat enem­män opiskelleet sähkötekni­ikkaa, niin huo­maa­vat tämän karkean yksinker­tais­tuk­sen johta­van aivan väärään johtopäätök­seen. Pelkil­lä johdoil­la kun ei sähköä pystytä siirtämään. Välis­sä pitää olla eri­laisia liitok­sia ja myös on mukana ohjauste­knolo­giaa. Juuri nämä jälim­mäisenä maini­tut kulu­vat ja ovat osa sitä sähkön siir­tote­knolo­giaa. Niitä pitää kor­jail­la, vai­h­taa osia jne. Se aiheut­taa kus­tan­nuk­sia. Vähin­tään ajan ham­mas syö niitä. Myös läm­pöti­la van­hen­taa niitä.

    Ideaal­i­jo­hdin on vain jos­sain kytken­täkaavioon piir­ret­tynä ja elek­tron­i­ikkakytken­tö­jen simulaatiosoftassa

    2

    Vastaa

    1. Kyl­lä ver4kkoa pitää huoltaa — aio­van siitä riip­pumat­ta, käytetäänkö sitä vai ei.

       Vastaa

24. Sähkö­markki­nat ovat kyl­lä erikoinen ilmiö. Kri­isien aikana Helen veti muhkeat voitot lyhyessä ajas­sa repi­en sen asi­akkaiden “selkä­na­has­ta” ja oma­l­ta osaltaan vauhdit­ti inflaa­tio­ta, joka pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kään­tyy stagflaa­tiok­si. Tähän suun­taan on selviä merkke­jä. Yri­tyk­set revit­te­liv­ät olo­suhteisi­in näh­den ylisu­uret hin­nanko­ro­tuk­set. Kaikkia kus­tan­nuk­sia ei ole pakko siirtää hin­toi­hin. Ollaan tilanteessa, jos­sa kysyn­tä putoaa rajusti ja talous hiipuu. Ylisu­uret hin­nanko­ro­tuk­set kään­tyvät yri­tyk­siä itseään vastaan.

    Talouden ohjauk­seen ja hallintaan ei ole kehitet­ty vuosikym­meni­in minkään­laisia ket­terämpiä keino­ja, joi­ta olisi otet­tu käyt­töön. Val­lit­seeko siinä suo­ras­taan “anti-inno­vati­ivi­nen” kult­tuuri. Tässä ei ole mitään järkeä kun tulee kri­isi, niin jäykästi hin­nat ja korot pomp­paa­vat ylireagoiden “kat­toon” ja aiheut­ta­vat suurem­pia vahinko­ja kuin kri­isin osalta muuten aiheu­tu­isi jos olisi tehokkaampia talouden ohjauskeinoja.

    Yksi triv­i­aali esimerk­ki on lain­o­jen korot. En ymmär­rä mik­si ei yleis­es­ti tar­jo­ta pitk­iä kri­isa­jan lyhen­nys­va­pai­ta. Ne tur­vaisi­vat pankeille tulovir­taa, jar­rut­taisi­vat kulu­tuk­sen liian rajua hidas­tu­mista ja vähen­täi­sivät velal­lis­ten tarvit­se­maa julkisen tuen tarvet­ta. Olisiko tämä läh­es ilmainen tukimuo­to jos olisi pitkät lyhen­nys­va­paat laa­jem­min käytössä?

    Vielä Helenistä sen ver­ran, että onko­han sen aiko­muk­se­na laskea van­hempi­en tois­taisek­si voimas­sa ole­vien sähkö­sopimuk­sen hin­to­ja, vai pakot­taa kaik­ki otta­maan määräaikaisia ns halvem­pia sähkösopimuksia?

    Vastaa

    1. Joik­seenkin kaik­ki Helenin asi­akkaat ymmärtävät siir­tyä pörssisähköön.

       Vastaa

       1. “Joik­seenkin kaik­ki Helenin asi­akkaat ymmärtävät siir­tyä pörssisähköön.”

          Tilas­totiedet­tä opiskelleen ei pitäisi heit­el­lä väit­teitä ilman lähteitä. 😀

          Niin tietysti tämän ajan medi­aluku­tai­dos­sa koros­tuu se ettei, täl­laisia heit­to­ja noin vain noteer­aa mihinkään suun­taan. Netis­sä kun voi kaiken­laista heit­el­lä ilman minkään­laisia lähteitä ja sit­ten luk­i­jan pitää päät­tää miten sel­l­aiseen suh­tau­tuu. Tietenkään kyse ei ole väit­teen kiistämisestä.

          En noteer­aa täl­laisia kommentteja.

       2. Min­ul­la on kyl­lä lähteet.

25. Ei riitä, että läh­teet ovat Soin­in­vaar­al­la ne pitää myös ker­toa sil­loin kun esit­tää väit­teitä niiden perus­teel­la. Nykyään tämä eri­tyis­es­ti koros­tuu ja on aivan olen­naista kun kaiken­laisia asioi­ta eri­lai­sis­sa sosi­aal­i­sis­sa mediois­sa heit­el­lään. Et kai sen­tään ole läht­enyt olet­ta­maan, että riit­tää luk­i­joiden kri­ti­ik­itön uskomi­nen sin­u­un jonkin­laise­na auk­tori­teet­ti­na? Uskotko itse noin vain saman­laisi­in blogikir­joit­telijoi­hin? Tuskimpa!

    Älkää luk­i­jat ottako mitään sel­l­aisia väit­teitä tosis­saan blogikir­joituk­sis­sa, jois­sa ei ole ker­rot­tu lähteitä. Niiden suh­teen on syytä suh­tau­tua neu­traal­isti. Ne joko pitävät paikkansa, tai eivät pidä.

    Vastaa

    1. Minä en voi valitet­tavasti julk­istaa Helenin sisäisiä aineistoja.

       Vastaa

       1. Ymmär­rän tämän, mut­ta miten itse suh­tau­tu­isit Soin­in­vaaraan eli itseesi, jos heit­telee kom­menteis­sa väit­teitä edes mainit­se­mat­ta lähteitä? Nykyisessä somekult­tuuris­sa ei kan­na­ta luot­taa minkään­laisi­in väit­tei­den esit­täji­in, kos­ka taustal­la voi olla jotain muitakin pyrkimyk­siä, eikä tun­tem­at­tomi­in voi luottaa.

          Pikem­minkin näis­sä var­maan kan­nat­taisi suh­tau­tua samal­la taval­la kuin Soin­in­vaara itse suh­tau­tuu mui­hin samal­la taval­la väit­teitä esittäviin..

26. “Espan­jas­ta on tulos­sa aurinkovoiman suur­maa. Vajaakäyt­töistä maa­ta on siel­lä silmänkan­ta­mat­tomi­in. Lisää maa­ta vapau­tuu Espan­jan maat­aloud­es­ta, kos­ka ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­ma kuiv­u­us tuhoaa Espan­jan pel­lot ja met­sät. Aurinkoen­er­giaa on Espan­jas­sa saatavil­la ympäri vuo­den, kun se meil­lä on sydän­talvel­la läh­es nollilla”.

    Espan­ja on sat­tumal­ta myös Euroopan johta­va maa suolan pois­tossa ja mah­dolli­nen sähkön hin­nan putoami­nen tekee suolan pois­tos­ta entistäkin halvem­paa. Ehkä käykin pikem­minkin niin, että vet­tä on jatkos­sa yltäkyl­läis­es­ti kun sähköä on tar­jol­la mielin määrin?

    Vastaa

    1. Suolan pois­tamisel­la saa aikaan juo­mavet­tä, mut­ta ei voi kastel­la peltoja.

       Vastaa

       1. Andalu­si­as­sa on Vin­ue­lan suuri teko­järvi, jos­ta saadaan sekä juo­mavet­tä että kastelu­vet­tä Axar­quian alueel­la. Siel­lä on paljon mm man­go- ja avokadokas­va­tus­ta. Täl­lä het­kel­lä Vin­ue­laan pitää johtaa vet­tä Mala­gan seudun muista altaista.

          Nyt on tekeil­lä (suun­nit­teil­la) koko teko­jär­ven peit­tävä aurinkopaneeli“kansi”. Mer­estä johde­tus­ta putkesta imetään koko ajan vet­tä, joka puhdis­te­taan sekä juo­ma- että kasteluvedek­si — aurinkovoimal­la. Kun raken­nel­ma on valmis, allas pysyy aina täytenä.

       2. Jos aurinkovoimaa käytetään vedyn tekemiseen ja vety polte­taan saadaan puh­das­ta vettä.

       3. “Suolan pois­tamisel­la saa aikaan juo­mavet­tä, mut­ta ei voi kastel­la peltoja.”
          Ihan sato­jen hehtaarien vil­japel­loille tosi­aankaan ei vet­tä var­maankaan riit­täisi mut­ta hedelmä‑, ja vihan­nesvil­je­lyyn täl­lainen vesi voisi riit­tää varsinkin jol­lakin fik­sul­la (alta)kastelujärjestelmällä joka opti­moi veden kulu­tuk­sen eikä päästä sitä hai­h­tu­maan taivaalle tai val­umaan oji­in. Ymmärtääk­seni mm. Israelis­sa olisi jo täl­laista käytössäkin?