No niin, nyt on lounas syöty. Sienipasta. Siihen menivät pakastimen viimeiset suppilovahverot ja korjattiin loppusatoa huoneeni yrttitarhan salviasta. Uutta satoa putkeen!
- Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?
Pentti Linkola sanoi aikanaan, että metsistä ihminen voisi käyttää puolet ja jättää toisen puolen koskematta. Monesta asiasta olen Linkolan kanssa eri meiltä, mutta tätä diggaan. Miten niin ei pärjättäisi? Jos Suomi olisi luotu puolta pienemmäksi, kuolisimmeko kaikki köyhyyteen? Ajatelkaa, kuinka paljon hienompi maa tämä olisi, jos tällä olisi oikeita metsiä muuallakin kuin luonnonsuojeluplänteillä?
Yritetään Helsingissä rakentaa melkein mihin tahansa, aina ilmestyy jostain liito-orava. Sitä ihmettelen, etteivät liito-oravat estä koskaan hakkuita. Onko siitä tullut kaupunkieläin?
- Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?
Olipas tuo muotoiltu Riikalle helpoksi. Vaikuttaa sopupeliltä.
Minusta ei ole uhkaa Suomen EU-jäsenyydelle. Naton osalta ei ole muita ongelmia kuin mahdollinen Trumpin valinta presidentiksi.
- Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?
Reservin korpraalina en pidä itseäni pätevänä tuohon Naton päätöksentekoon puuttumiseen. Sähkön tuotannon huoltovarmuuden osalta tuuli- ja aurinkoenergia ovat loistoasia. Näin Helen oy:n näkökulmasta vähän aristelen sitä, että kokonaiset kerrostalot sulkevat yhteytensä kaukolämpöverkkoon ja tekevät lämmityksensä riippuvaiseksi sähkön saannista.
- Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?
Aivan ehdottomasti. Hyökkäyssodan aloittajan pitää kärsiä niin, että muistavat. Ainakin yhtä pahasti kuin Saksa toisen maailmansodan jälkeen.
- Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?
Oikeusvaltion osalta sinun kannattaisi katsoa vähän sen Riikkasi perään. Missä hänen aatetoverinsa ovat päässeet valtaan, siellä on oikeusvaltio ollut uhattuna.
Liian vähän on poliiseja. Kaikenlainen laittomuus rehottaa vaikkapa siinä, etteivät autoilijat kunnioita suojateitä.
Jengi- ja nuorisorikollisuuden osalta jotain on mennyt vikaan lastensuojelussa paljon ennen kuin asia alkaa kuulua poliisille.
Paljon vähenisi rikollisuus, jos uskoisitte The Economist-lehteä ja ottaisitte rikollisjärjestöiltä pois yksinmyyntioikeuden huumeisiin ja antaisitte sen Alkolle. Voisi parantaa joillakin miljardeilla myös valtiontaloutta.
- Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?
Varmasti. Kannatan kaikkia kauniita sanoja. Pitäisi vielä sopia, mitä niillä tällä kertaa tarkoitetaan.
- Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?
Eipä taida olla minulla muuta vaihtoehtoa kuin edistää tavoitteitani hallituksen ulkopuolella, peräti ulkoparlamentaarisin keinoin. Sitä taas on turha toivoa, etten tätä tekisi.
Sen verran suhtaudun nykytilanteeseen pessimistisesti, etten usko voivani sitoutua tukemaan hallituksen ohjelmaa, mitä ikinä keksittekin Riikan kanssa siihen kirjoittaa. Miten voit edes esittää moista?
- Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
Kaikki mitä yllä kirjoitin oli tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Miksikään kynnysmatoksi en ole ajatellut ryhtyä, jos kynnyskysymyksellä sitä tarkoitit. Minulla on varaa kieltäytyä hallituspaikasta.
Toivottavasti näistä vastauksistani oli kuitenkin apua vaativassa tehtävässäsi.
Osmo
17
“Yritetään Helsingissä rakentaa melkein mihin tahansa, aina ilmestyy jostain liito-orava. Sitä ihmettelen, etteivät liito-oravat estä koskaan hakkuita. Onko siitä tullut kaupunkieläin?”
Ainakin se osoittaa, että liito-oravat ovat yleisiä — ei sukupuuttoon kuolevia?
19
“Näin Helen oy:n näkökulmasta vähän aristelen sitä, että kokonaiset kerrostalot sulkevat yhteytensä kaukolämpöverkkoon ja tekevät lämmityksensä riippuvaiseksi sähkön saannista.”
Kaukolämpöäkään ei tule jos ei ole sähköä? Kallioon upotetut pienydinvoimalat tuottamaan pelkästään lämpöä on yksi ratkaisu (tätä muuten tutkittiin jo 70-luvulla kun olin harjoittelijana HKE:llä)
22
“Kannatan kaikkia kauniita sanoja. Pitäisi vielä sopia, mitä niillä tällä kertaa tarkoitetaan. Pitäisi vielä sopia, mitä niillä tällä kertaa tarkoitetaan.”
Aivan, listataan ensin nuo sopimukset ja luetaan mitä niissä sanotaan.
23
“Sen verran suhtaudun nykytilanteeseen pessimistisesti, etten usko voivani sitoutua tukemaan hallituksen ohjelmaa, mitä ikinä keksittekin Riikan kanssa siihen kirjoittaa. Miten voit edes esittää moista?”
Tuskin koko ohjelmaa monikaan kannattaa (ei edes hallituspuolueet jos ovat rehellisiä) mutta hyviä kohtia voisi silti tukea.
Kohta 19. Miten on, eikö Helenin hallituksessa ole tullut puheeksi että kaukolämmön käyttö talon lämmityksessä vaatii toimivaa sähköä siinä kuin maalämmössäkin. Ei varmaan ole helppoa sopia talkoovuoroista kampihommiin kiertovesipumppujen jne käyttöön. Sähköllä kaukolämpökin kiertää…
Kyllä kaukolämmön kierrättämiseen on tarjolla varavoimaa. En kerro missä.
Yritin tutkailla olenko ihan pihalla oletuksessani että lämmönsiirtimet siirtävät lämmön kaukolämmön verkosta talon omaan vesikiertoon. Eli jos kaukolämpö kiertää ja lämpiää, se ei paljon asiakasta lämmitä kun asiakkaan oma vesikierto ei toimi. Tällöin lämpiää vain lämmönsiirrin, mutta ei talossa olevat patterit. Käyttövesi ehkä kun sielä on painetta vesijohtoverkosta itsestään?
Täällä siis: https://www.helen.fi/lammitys-ja-jaahdytys/kaukolampo/nykyisille-asiakkaille/kaukolampolaitteet
Eli jos numero 15 ja 16 (käyttöveden lämmönsiirrin, lämmityksen lämmönsiirrin) vieressä olevat kiertovesipumput eivät toimi, ei kai lämpö pääse siirtymään asiakkaan talon omaan vesikiertoon. Vai olenko väärässä?
Niin. Jollain kiinalaisella halpisaggregaatilla tuottaa led-valoa, vesikiertoa ja lämmönvaihtimen ohjausta isollekin kiinteistölle. Lämpöpumput vaativatkin sitten paria dekadia enemmän tehoa. Helen huolehtinee isommasta kaukolämpökierrosta.
Ukrainassa toteutetiin viime talvena purkalla ja teipillä kriisisähköntuotannon proof-of-concept, ja yllättävän hyvin toimi kun ei lämmitä.
Mittaluokkien ja yhteiskunnan energian käytön mieltämiseen löytyy täälläkin jonkun joskus suosittelema erinomainen kirja: Smil: Energia ja sivilisaatio — historia. Jos tämä opus olisi EU:n päätöksentekoelimissä luettu ja sisäistetty, näyttäisi EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi hyvin erilaiselta.
Ei riitä, että kaukolämpöverkon pumput toimivat. Varavoimaa tarvitaan myös kiinteistön kiertovesipumpuille. Tätä löytyy kovin harvassa kiinteistössä.
Osmo, siis taloyhtiön patteriveden pitää kiertää. Olipa veden lämmityksen tapa kaukolämpö, maalämpö, öljy, sähkö. Kierto käy vain sähköllä. Hajautetusti. En usko että tuolle on yhteistä tai talokohtaista varajärjestelmää juuri missään.
Euroopan unionin kehityksesta on käytävä avoin ja faktaan perustuva kotimainen keskustelu
Sellainen keskustelu mihin suuntaan Europoon unioni on kehittymässä esimerkiksi tulonsiirto rahastoilla (sosiaalirahasto ja ilmastorahasto) olisi Suomessakin terveellistä. Myös suorat valtiontuet yrityksille kuten Yhdysvaltain IRA-rahasto ei ole mitenkään erityisen taloudellisesti Suomelle parasta koska joudumme maksu miehiksi. Euroopan unionin sisämarkkinat ovat tärkeä osa Euroopan unionia niiden terveen kilpailun ylläpitäjänä on välttämätöntä varjella mutta unioni tason uudet rahastot ovat Suomelle ongelmallinen elementti . NATOn kautta tuleva puolustuksellinen pilari turvaa paremmin kuin Euroopan unionin puolustusyhteistyö.
.
Kungfutselaisten mukaan maan moraalin pilaantuminen alkaa päästä, kuten kalalla. Venäläisten mukaan sydämestä, kuten sipulilla. Olen idän viisaiden kanssa samaa mieltä, ja molemmat ilmiöt kyllä haisevat.
Voisitte lopettaa valtion ryöstämisen ja olla muutenkin rehellisempiä ja huomaavaisempia alamaisianne kohtaan.
Ukrainassa ei onneksi tainnut olla kovin paljoa kumpaakaan pään vaivana. Suurimpana apuna vakauden pidossa lienee ollut yhteys Puolan verkkoon ja sen hiilivoimaloihin.
Tuulivoimaloiden valtava maankäyttö on kyllä este niiden tehokkaalle tuhoamiselle sodassa. Verkon teknistyminen voi tosin vaikeuttaa sen korjaamista ja tekee siitä kalliimpaa.
Huoltovarmuuden ja uusiutuvien paikkaamisen kannalta hyvä ja kohtalaisen helposti varastoitava polttoaine olisi turve. Mikä olisi sille paras keräämis- ja käyttötapa onkin sitten toinen kysymys, ehkä kuitenkin helpompi kysymys kuin mitä ydinvoiman uusiin muotoihin liittyy.
Jatkossa Puola tuottaa inertiaa Westinghousen ydinvoimaloilla, ja sattumasähköä massiivisella aurinkoenergiaohjelmalla, josta nähtiin alkua jo 2022 kun uutta kapasiteettia otettiin käyttöön vajaa 4GWp. Olisi korkea aika vahvistaa Suomen siirtoyhteyksiä (myös) etelänaapuriin a) sähkönhinnan nostamiseksi tuulisella säällä b) laskemiseksi aurinkoisella tyynellä säällä c) varakapasiteetiksi pimeätyynellä, Baltian maihin ja Puolaan kun on jäämässä lujasti fossiilista ylikapasiteettia.
Jo nyt on nähtävissä aurinkoisen ja tuulisen pyhäpäivän sähkönhintasignaalin kulkeutuminen Viroon saakka etelästä. Kun jo nykyään aurinkoisena päivänä pohjoisen Keski-Euroopan sähköverkkoon pölähtää aamupäivän aikana kahdenkymmenen OL3 edestä halpaa aurinkovoimaa, voisi sitä tulevaisuudessa riittää vähän meillekin.
“Suurimpana apuna vakauden pidossa lienee ollut yhteys Puolan verkkoon ja sen hiilivoimaloihin.”
Jos olen oikein lukemani ymmärtänyt, Ukrainan neuvostoaikana rakennettu infra on mitoitettu sen aikaisen raskaan teollisuuden tarpeisiin, ja siksi siitä löytyy niin paljon löysiä, ettei kaikki kyykkää heti, jos jokin osa pommitetaan hajalle.
Osmo ihmetteli tuolla liito-oravia.
Osmo ei ilmeisesti ole perehtynyt tarvittavalla tarkkuudella lintujen suojelun lakipykäliin.
Minä tutustuin aikoinaan suomalaiseen suojelulainsäädäntöön Naturan tiimoilta. Minullahan on melkoisia alueita rantametsiä hakkuukiellossa järvellä oleilevien joutsenien takia. Natura-asiakirjojen mukaan järvellä oli vuosittain n 500 kpl joutsenia useita viikkoja ennen talvimuuttoa. Minusta tuo 500 kpl pienelle alueelle oli sen verran iso määrä, että ei liene tarvi tiukkaa suojelua. Korkein oikeus käsitteli tuonkin valituksen. Vastaus oli yksiselitteinen: Lintudirektiivin mukainen suojelu ei ole riippuvainen lintujen määrästä. Käytännössä niitä voi siis olla vaikka miljoona kappaletta paskomassa pienellä järvellä.
Kun meillä on ympäristöhallintoa valvomassa tällainen oikeuslaitos niin voi ymmärtää, että maaseudulla ei ymmärtämystä paljoa riitä ympäristöhallintoon.
Liito-oravia on suomessa n 1 kpl/km2 noin 300 000 kpl. Varmasti piisaa suojekiistoja.
Aukkohakkuuta ei saa tehdä liito-oravan pesäpuu lähellä n 10 aarin alueella. Usein kartoitetaan myös ns reviiri, jossa on myös hakkuurajoitus. Pitäisi minukin testata tuo asia, mutta sanoisin, että poimintahakkuu on reviirillä mahdollinen.
Lähinnähän tuossa Soininvaaran piikissä lienee kyse siitä, että liito-oravia ei kartoiteta metsätalousalueilta lähellekään yhtä tiheällä kammalla kuin kaupungissa. Todettu liito-orava voi estää hakkuun, mutta kuinka paljon liito-oravan pesäpuita menee hakkuiden yhteydessä sileäksi kun kukaan ympäristönsuojelija ei ole käynyt metsässä tekemässä inventointia? Avohakkuun suorittamiseksi ei vaadita samanlaisia ympäristövaikutusarvioita kuin rakentamisessa, eikä rakentamiseenkaan vaadita samoja selvityksiä kaikissa kunnissa, kun ei ole lähimetsää suojelevia naapureita vaatimassa.
Käytännössä miltä tahansa maapläntiltä löytää tarpeeksi tarkasti etsimällä ainakin jonkun maankäytön esteenä olevan suojellun luontokappaleen, mutta ainoastaan kaupungissa on riittävästi ihmisiä suorittamaan tuota etsintää.
“…liito-oravia ei kartoiteta metsätalousalueilta lähellekään yhtä tiheällä kammalla kuin kaupungissa. Todettu liito-orava voi estää hakkuun, mutta kuinka paljon liito-oravan pesäpuita menee hakkuiden yhteydessä sileäksi kun kukaan ympäristönsuojelija ei ole käynyt metsässä tekemässä inventointia?”
Metsänomistaja saa tehdä ainakin taajamien ulkopuolella metsissään täysin mitä haluaa. Kukaan ei tule kyselemään perään, mitä korvessa tapahtuu. Hakkuuilmoitus vaaditaan, mutta sillä ei ole yhtään mitään käytännön merkitystä. On aivan sama mikä eläin puussa istuu tai pesii, kun moto sen kaataa sekunneissa nurin. Ja sitten kun puut on kumossa ja keitetty selluksi, on joka tapauksessa liian myöhäistä, uusia luontoarvoja täytyy odottaa seuraavat 100 vuotta.
Toisessa ääripäässä on yksittäinen Töölönlahden rantapuisto, jossa muutaman kymmenen puun tilalle haluttaisiin rakentaa lisää kaistoja yksityisautoilijoille.
Tällä hetkellä ei-suojelluilla metsillä ei ole minkäänlaista viraomaissuojaa. Kaikki vähä suojeluun liittyvä on aktivismin varassa ja näin suuressa ja harvaan asutussa maassa aktivistitiheys on pakosta mitätön. Ja silti populistiset puheet omaisuudensuojasta tuntuvat uppoavan ja äijät rakentavat uusia jättimäisiä sellutehtaita.
Harvinaisen katkeria vuodatuksia yleensä niin hyvin argumentoivalta Soininvaaralta. Toki joskus on jokaisen hyvä päästää pahimmat sauhut ulos, niin jaksaa taas puurtaa kunnolla.
>“Naton osalta ei ole muita ongelmia kuin mahdollinen Trumpin valinta presidentiksi.”
vähän yleisemmällä tasolla. minulla on tunne että tätä asiaa katsotaan ns. vanhanaikaisesti, tässä olisi kriittistä päivittää tietämys 2020-luvulle. (varmaan monessa muussakin).
donald trump on vain yksi MIES. ja minun näkemys on että republikaanit ovat huonompia trump:n jälkeen kuin trump:n aikana. trump ei olisi yhtään mitään jos republikaanit olisi pistänyt jotain rajaa touhuille.
olen enemmän peloissaan ron desantis henkilöstä kuin trump:sta. tosin ron desantis alkaa olemaan jo sellainen hullu että tuskin tulee valituksi. mutta onhan siellä brian kemp, sarah huckabee-sanders, jotka näyttää maltillisilta mutta käytännössä ei ole.
Toivoittavasti ‘sinun Riikkasi’ on metafora koko Perussuomalaisesta puolueesta ikävine ja vähemmän ikävine faktioineen. Vaikutelma itse Purrasta vaalikampanjan aikana ja varsinkin tämänpäiväisessä HS-henkilökuvassa on ikään kuin cityvihreä ‘myyrä’ PS-puolueen sisässä.
Sehän on aivan loistavaa jos Persujohdossa on väkeä kuten Purra tai Halla-Aho joita pystyy vakuuttamaan rationaalisilla argumenteilla, ja joiden rationaalisten vasta-argumenttien logiikkaa pystyy cityjärjelläkin seuraamaan, jopa paremmin kuin Orpon. Minusta ei tunnu lainkaan mahdottomalta etteivätkö Soininvaara-henkiset Vihreät voisi olla Purran Persujen kanssa samassa hallituksessa, mutta ehkä minulla on aukkoja tiedoissa. Se on totta että Diarra-henkiset Vihreät tuskin pärjäisivät Hakkaraisen Persujen kanssa.
Lisäksi Purralla on myös muokkaava vaikutus oman äänestäjäkuntansa ajatteluun, mikä olisi aivan valtava hyöty Suomelle. Demokratiassa kun muutos fundamentaaleimmalla tasolla voi tapahtua ainoastaan itse äänestäjäkunnan — tässä olisi ylimielistä käyttää sanaa ‘sivistyminen’ — muokkautumisen kautta.
Olisiko tässä pelin paikka välttää Suomessa samanlainen poliittinen polarisoituminen kuin mikä nostaa päätään monessa muussa paikassa maailmalla?
Laillistaisivat nyt kielletyt tupakkatuetteet ja kannabiksen, niin siinä olisi jo varmasti yli sadan miljoonan verotulot, kun nyt yhteiskunta saa vain haitat varmaankin sadoilla miljoonilla. Niillä on kuitenkin jo suuret markkinat kielloista huolimatta. Hassua että jotkut vaativat tässäkin vihreitä nuolemaan persuja, kun sieltä tulee sitten väkivaltaista uhkailua ja kännistä halveksuntaa rasismin ja tieteen halventamisen seassa. Paljon tärkeämpää olisi saada kokoomus kuuntelemaan, eikä sitä saisi päästää sinne missä nyt on brittikonservatiivit ja republikaanit. Tuo kehitys on nyt liikkeellä. Itse näen, että tuulivoimaa ei pitäisi rakentaa joka paikkaan, mutta kun kunnat halutaan pitää pikkuisina, niin lopulta muutamankin sadan tonnin vuositulot saa päät kääntymään kunnan isillä. Suuret merelle rakennettavat puistot tuntuisivat mielekkäämmiltä, kuin pienet puistot vähän joka paikassa ja niistä lähtevät sähkölinjat pitkin metsiä. Joku Rolssin SMR taitaa olla Loviisan reaktorien kokoluokkaa, mutta väittävät tekevänsä halvemmalla kunhan saavat homman kunnolla käyntiin. Kannattaako vaan taas olla Suomessa koekaniini, kun se edellinenkin kaniini hyppäs hatusta vasta eilen vuosia myöhässä. Jos vaihtoehto on fossiiliset ja muu poltto terveysvaikutuksineen, niin valtiontaloudelle tullee ydinvoiman tukeminenkin halvemmaksi. Yhteen paikkaan keskittynyt tuotanto kuulostaa kyllä paremmalta kuin sama määrä tuotettuna tuulivoimalla vähän joka kunnassa. Vaikka nyt tuulivoima on yrityksille seksikäs ja tuo ulkomaisia investointeja, niin eiköhän ydinvoima tule siihen rinnalle piankin kun Saksassa törmätään seinään. Pitää vain pitää turvallisuusvaatimukset korkealla, eikä halventaa rakentamista turvallisuudesta leikkaamalla. Jotenkin pitäisi päästä siihen, että politiikassa valitaan vähiten huono. KAUPUNGIN rakentaminen pienemmälle alueelle on parempi kuin rakentaa sama vähemmän tehokkaasti pitkin metsiä, ydinvoima voittaa fossiiliset mennen tullen ja yhtä lailla pitäisi nähdä että on paljon parempi laillistaa useimmille alkoholia harmittomammat päihteet kuin tehdä käyttäjistä rikollisia ja rakentaa järjestäytyneelle rikollisuudelle suuret markkinat.
re “Näin Helen oy:n näkökulmasta vähän aristelen sitä, että kokonaiset kerrostalot sulkevat yhteytensä kaukolämpöverkkoon ja tekevät lämmityksensä riippuvaiseksi sähkön saannista.”
Olen ollut siinä luulossa, että kaukolämpökin tahtoo käytännössä olla riippuvainen sähköstä: ainakin patteriverkostojen kiertovesipumput toimivat sillä (kerrostalossa tosin voisi luonnonkiertokin toimia?) ja toisaalta lämmönvaihtimien säätöaparaatti toimii myös sähköllä.
Pieniä sähkömääriä saadaan aina aggregaateista, mutta niiden teho ei riitä tuottamaan lämpöä.
Omakotitalon lämmönvaihdin ja kiertopumppu pyörii auton akulla ja pienellä invertterillä. Karavaanareilta ainakin sellaisia löytyy.
Ode: “Näin Helen oy:n näkökulmasta vähän aristelen sitä, että kokonaiset kerrostalot sulkevat yhteytensä kaukolämpöverkkoon ja tekevät lämmityksensä riippuvaiseksi sähkön saannista.”
Ongelma luonnollisesti on kaukolämmön hinta.
Jos te siellä Helenillä saisitte hinnasta kilpailukykyisen, niin tuskin kukaan käyttäisi muuta?
Yhteyden sulkeminen ei tarkoita sitä, etteikö hanaa voisi avata, kun hinta on sopiva?
Yhteys kaivetaan pis maasta.
Kaivetaanko vanhoja kaukolämpöjohtoja oikeasti pois maasta kovinkin yleisesti? Erilaisia pimeitä kaapeleita on kaupunkien maan alla vaikka kuinka paljon, joista osan omistajienkin selvittäminen on yhä hankalaa, vaikka johtotietoja nykyään on tietokannoissa jo paljon paremmin kuin takavuosina. . Valtavan kokoiset kaukolämpöjohdot eivät ole ainakaan sen helpompia poistaa kuin pimeiden sähkökaapeleiden, jotka nekin jätetään usein maan alle käytön jälkeenkin tulevien sukupolvien sieltä ehkä joskus poistettaviksi. Jotta vanhan kaukolämpöjohdon saa pois, pitää käytännössä kaivaa ensin maat pois koko kaapelinpätkän päältä, ja ne putket ovat usein jossain jalkakäytävän alla ja ties missä. Olen ollut siinä käsityksessä, että käytön loppuessa pimeät kaukolämpöjohdot jätetään jätteeksi maan alle monessa osassa Suomea, katkaisten vain lämmön kulku vanhoihin kaapeleihin, mutta onko niin että Helsingissä kaivetaan yhteydet oikeasti pois myös maan alta?
Kyllä liittymä poistetaan.
Vähän OT, mutta helsinkiläisen veronmaksajan ominaisuudessa minua kiinnostaisi kaukolämmön hinnanmuodostuksessa se, kuinka paljon kerrostaloasukas subventoi näitä pientaloalueille vedettyjä kaukolämpöverkkoja joilla on muutama hassu käyttäjä, ja nekin usein muita kuin kovan rahan asuntoja.
Kuulostaa epätarkoituksenmukaiselta jos vanhoja keskuslämmityskerrostaloja perinteisine lämpöpattereineen muutetaan käymään maalämmöllä huonolla hyötysuhteella, ja samanaikaisesti Helen hukkaa rahaa ja lämpöä pientaloalueilla kohteisiin, joihin matalalämmitysjärjestelmät ja/tai kiinteistökohtaiset lämpöpumput sopisivat paljon paremmin.
Olisiko kokonaisuuden kannalta esimerkiksi järkevämpää laittaa pientaloalueiden kaukolämpöverkkoon käytetty raha sähköverkon vahvistamiseen ja myydä käyttöoikeutta liittyjille sellaisin ehdoin että pörssisähkön hinnanvaihteluiden hyödyntäminen muuttuu kannattavammaksi?
Pientaloalueille ei olisi koskaan pitänyt vetää kaukolämpöä, mutta tämä tapahtui kauan sitten. kerrostaloasukkaat subvetoivat pientaloja myös vesihuollossa.
“Kuulostaa epätarkoituksenmukaiselta jos vanhoja keskuslämmityskerrostaloja perinteisine lämpöpattereineen muutetaan käymään maalämmöllä huonolla hyötysuhteella, ja samanaikaisesti Helen hukkaa rahaa ja lämpöä pientaloalueilla kohteisiin, joihin matalalämmitysjärjestelmät ja/tai kiinteistökohtaiset lämpöpumput sopisivat paljon paremmin.”
Aika hyvin maalämpö kannattaa ainakin Roihuvuoressa 176 asunnon yhtiössä. Säästöä kertyy 100€/asunto/kk eli aika nopsaan saamme investoinin maksetuksi, silleen alle 10v helposti. Ja vastike pysyy samana — jos olisimme pysyneet Helenin kaukolämmössä, vastike oli noussut.
Projektipäällikkömme laskelman mukaan:
Meidän maalämpöjärjestelmämme kannattaa paremmin kuin 2021 lopussa, kun investointi hyväksyttiin. Laskin silloin, että kun kaukolämmön hinta v 2022 nousee 98 €/MWh, mutta nousikin 107 €/MWh hintaiseksi. Mutta en arvannut, että 2023 keskihinnaksi tulee jo noin 133 €/MWh.
Sähkön hinnaksi arvelin 115 €/MWh, mistä 60 piti olla sähkönsiirron osuus ja energian osuus 55. Saimme kuitenkin siirron sähköveron alempaan luokkaan, jolloin säästyi 27 €/MWh. Nyt sähköenergian hinta on rauhoittunut, jolloin sähkön siirto maksaa 33 e/MWh ja energia noin 70 €/MWh.
Kun lämmönkulutuksemme on noin 2000 MWh /v, meidän piti säästää 2000 MWh x (98 — 115/3,2) €/MWh = 124 125 €/vuodessa. Mutta 2023 hinnoilla säästö onkin 2000 MWh x (133 — 103/3,2) = 201 625 € vuodessa.
“Kun lämmönkulutuksemme on noin 2000 MWh /v, meidän piti säästää 2000 MWh x (98 — 115/3,2) €/MWh = 124 125 €/vuodessa. Mutta 2023 hinnoilla säästö onkin 2000 MWh x (133 — 103/3,2) = 201 625 € vuodessa.”
Helenillä on kieltämättä peiliin katsomisen paikka jos asiakkaalle jopa suora sähkölämmitys tulee juoksevien kustannusten osalta kaukolämpöä edullisemmaksi. Ihan detaljitasolla en tosin esittämiäsi lukuja osta, mutta suuruusluokat ovat kiistämättömiä.
“Pientaloalueille ei olisi koskaan pitänyt vetää kaukolämpöä, mutta tämä tapahtui kauan sitten. kerrostaloasukkaat subvetoivat pientaloja myös vesihuollossa.”
Ja kun kaavalla ei voi enää pakottaa kaukolämpöön, niin meidänkin kadulla menee kaukolämpö, mutta kukaan ei sitä käytä.