Vastaukseni Orpolle, osa 3

No niin, nyt on lounas syö­ty. Sieni­pas­ta. Siihen menivät pakas­ti­men viimeiset sup­pilo­vahverot ja kor­jat­ti­in lop­pusatoa huoneeni yrt­ti­tarhan salvi­as­ta. Uut­ta satoa putkeen!

  1. Miten tor­juisitte luon­toka­toa ja vahvis­taisitte luon­non monimuotoisuutta?

Pent­ti Linko­la sanoi aikanaan, että met­sistä ihmi­nen voisi käyt­tää puo­let ja jät­tää toisen puolen koske­mat­ta. Mon­es­ta asi­as­ta olen Linkolan kanssa eri meiltä, mut­ta tätä dig­gaan. Miten niin ei pär­jät­täisi? Jos Suo­mi olisi luo­tu puol­ta pienem­mäk­si, kuolisim­meko kaik­ki köy­hyy­teen? Ajatelkaa, kuin­ka paljon hienom­pi maa tämä olisi, jos täl­lä olisi oikei­ta met­siä muual­lakin kuin luonnonsuojeluplänteillä?

Yritetään Helsingis­sä rak­en­taa melkein mihin tahansa, aina ilmestyy jostain liito-ora­va. Sitä ihmette­len, etteivät liito-ora­vat estä koskaan hakkui­ta. Onko siitä tul­lut kaupunkieläin?

  1. Sitoudut­teko Suomen jäsenyy­teen Euroopan unionis­sa ja puo­lus­tus­li­it­to Natossa? Olet­teko sitoutuneet aloit­teel­lisen ja rak­en­ta­van EU-poli­ti­ikan tekemiseen mah­dol­lises­sa hal­li­tus­vas­tu­us­sa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeim­mät EU-vaikut­tamisen kohteet vaa­likau­den aikana?

Oli­pas tuo muo­toil­tu Riikalle helpok­si. Vaikut­taa sopupeliltä.

Minus­ta ei ole uhkaa Suomen EU-jäsenyy­delle. Naton osalta ei ole mui­ta ongelmia kuin mah­dolli­nen Trumpin val­in­ta presidentiksi.

  1. Miten rak­en­taisitte Suomen roo­lia akti­ivise­na sekä tur­val­lisu­ut­ta ja vakaut­ta lisäävänä Naton jäse­nenä? Olet­teko valmi­ita pitämään puo­lus­tus­menot 2 pros­en­tis­sa BKT:sta ja tekemään tarvit­ta­vat panos­tuk­set Suomen huolto­var­muu­den turvaamiseen?

Reservin kor­praali­na en pidä itseäni pätevänä tuo­hon Naton päätök­sen­tekoon puut­tumiseen. Sähkön tuotan­non huolto­var­muu­den osalta tuuli- ja aurinkoen­er­gia ovat lois­toa­sia. Näin Helen oy:n näkökul­mas­ta vähän aris­te­len sitä, että kokon­aiset ker­rostalot sulke­vat yhteyten­sä kaukoläm­pöverkkoon ja tekevät läm­mi­tyk­sen­sä riip­pu­vaisek­si sähkön saannista.

  1. Sitoudut­teko jatka­maan Ukrainan aseel­lista, poli­it­tista, taloudel­lista ja human­i­taarista tukemista?

Aivan ehdot­tomasti. Hyökkäys­so­dan aloit­ta­jan pitää kär­siä niin, että muis­ta­vat. Ainakin yhtä pahasti kuin Sak­sa toisen maail­man­so­dan jälkeen.

  1. Miten vahvis­taisitte sisäistä tur­val­lisu­ut­ta ja oikeusval­tio­ta? Olet­teko sitoutuneet oikeusjär­jestelmän ja poli­isin toim­intakyvyn takaavien resurssien varmis­tamiseen? Mil­lä keinoin tor­juisitte jen­gi- ja nuorisorikollisuutta?

Oikeusval­tion osalta sin­un kan­nat­taisi kat­soa vähän sen Riikkasi perään. Mis­sä hänen aate­toverin­sa ovat päässeet val­taan, siel­lä on oikeusval­tio ollut uhattuna.

Liian vähän on poli­ise­ja. Kaiken­lainen lait­to­muus rehot­taa vaikka­pa siinä, etteivät autoil­i­jat kun­nioi­ta suojateitä.

Jen­gi- ja nuorisorikol­lisu­u­den osalta jotain on men­nyt vikaan las­ten­suo­jelus­sa paljon ennen kuin asia alkaa kuu­lua poliisille.

Paljon vähenisi rikol­lisu­us, jos uskoisitte The Econ­o­mist-lehteä ja ottaisitte rikol­lisjär­jestöiltä pois yksin­myyn­tioikeu­den huumeisi­in ja antaisitte sen Alkolle. Voisi paran­taa joil­lakin mil­jardeil­la myös valtiontaloutta.

  1. Sitoudut­teko yhden­ver­taisen ja tasa-arvoisen Suomen rak­en­tamiseen? Sitoudut­teko kan­sain­välis­ten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Var­masti. Kan­natan kaikkia kau­ni­ita sano­ja. Pitäisi vielä sopia, mitä niil­lä täl­lä ker­taa tarkoitetaan.

  1. Mikäli saat­te tavoit­tei­tanne hal­li­tuk­sen ohjel­maan, olet­teko valmi­ita osal­lis­tu­maan Pet­teri Orpon kokoa­maan enem­mistöhal­li­tuk­seen ja sitou­tu­maan ohjel­man toimeen­panoon kokon­aisu­udessaan? Jos ette ole valmi­ita osal­lis­tu­maan hal­li­tus­vas­tu­useen, olet­teko valmi­ita tuke­maan puolueenne tavoit­tei­den toteut­tamista hal­li­tuk­sen ulkopuolelta?

Eipä tai­da olla min­ul­la muu­ta vai­h­toe­htoa kuin edis­tää tavoit­tei­tani hal­li­tuk­sen ulkop­uolel­la, peräti ulkopar­la­men­taarisin keinoin. Sitä taas on turha toivoa, etten tätä tekisi.

Sen ver­ran suh­taudun nykyti­lanteeseen pes­simistis­es­ti, etten usko voivani sitoutua tuke­maan hal­li­tuk­sen ohjel­maa, mitä ikinä kek­sit­tekin Riikan kanssa siihen kir­joit­taa. Miten voit edes esit­tää moista?

  1. Onko eduskun­taryh­mäl­länne ehdot­to­mia hal­li­tus­ratkaisu­un vaikut­tavia kyn­nyskysymyk­siä hal­li­tuk­sen ohjel­man tai hal­li­tuskokoon­panon osalta?

Kaik­ki mitä yllä kir­joitin oli tarkoitet­tu vakavasti otet­tavak­si. Mik­sikään kyn­nys­ma­tok­si en ole ajatel­lut ryhtyä, jos kyn­nyskysymyk­sel­lä sitä tarkoitit. Min­ul­la on varaa kieltäy­tyä hallituspaikasta.

Toiv­ot­tavasti näistä vas­tauk­sis­tani oli kuitenkin apua vaa­ti­vas­sa tehtävässäsi.

Osmo

 

 

31 vastausta artikkeliin “Vastaukseni Orpolle, osa 3”

  1. 17
    “Yritetään Helsingis­sä rak­en­taa melkein mihin tahansa, aina ilmestyy jostain liito-ora­va. Sitä ihmette­len, etteivät liito-ora­vat estä koskaan hakkui­ta. Onko siitä tul­lut kaupunkieläin?”
    Ainakin se osoit­taa, että liito-ora­vat ovat yleisiä — ei sukupu­ut­toon kuolevia?

    19
    “Näin Helen oy:n näkökul­mas­ta vähän aris­te­len sitä, että kokon­aiset ker­rostalot sulke­vat yhteyten­sä kaukoläm­pöverkkoon ja tekevät läm­mi­tyk­sen­sä riip­pu­vaisek­si sähkön saannista.”
    Kaukoläm­pöäkään ei tule jos ei ole sähköä? Kallioon upote­tut pieny­d­in­voimalat tuot­ta­maan pelkästään läm­pöä on yksi ratkaisu (tätä muuten tutkit­ti­in jo 70-luvul­la kun olin har­joit­teli­jana HKE:llä)

    22
    “Kan­natan kaikkia kau­ni­ita sano­ja. Pitäisi vielä sopia, mitä niil­lä täl­lä ker­taa tarkoite­taan. Pitäisi vielä sopia, mitä niil­lä täl­lä ker­taa tarkoitetaan.”
    Aivan, lis­tataan ensin nuo sopimuk­set ja lue­taan mitä niis­sä sanotaan.

    23
    “Sen ver­ran suh­taudun nykyti­lanteeseen pes­simistis­es­ti, etten usko voivani sitoutua tuke­maan hal­li­tuk­sen ohjel­maa, mitä ikinä kek­sit­tekin Riikan kanssa siihen kir­joit­taa. Miten voit edes esit­tää moista?”
    Tuskin koko ohjel­maa monikaan kan­nat­taa (ei edes hal­li­tus­puolueet jos ovat rehellisiä) mut­ta hyviä kohtia voisi silti tukea.

  2. Koh­ta 19. Miten on, eikö Helenin hal­li­tuk­ses­sa ole tul­lut puheek­si että kaukoläm­mön käyt­tö talon läm­mi­tyk­sessä vaatii toimi­vaa sähköä siinä kuin maaläm­mössäkin. Ei var­maan ole help­poa sopia talkoovuoroista kampi­hom­mi­in kier­tovesipump­pu­jen jne käyt­töön. Sähköl­lä kaukoläm­pökin kiertää…

      1. Yritin tutkail­la olenko ihan pihal­la ole­tuk­ses­sani että läm­mön­si­ir­timet siirtävät läm­mön kaukoläm­mön verkos­ta talon omaan vesikier­toon. Eli jos kaukoläm­pö kiertää ja lämpiää, se ei paljon asi­akas­ta läm­mitä kun asi­akkaan oma vesikier­to ei toi­mi. Täl­löin lämpiää vain läm­mön­si­ir­rin, mut­ta ei talos­sa ole­vat pat­ter­it. Käyt­tövesi ehkä kun sielä on painet­ta vesi­jo­htoverkos­ta itsestään?

        Tääl­lä siis: https://www.helen.fi/lammitys-ja-jaahdytys/kaukolampo/nykyisille-asiakkaille/kaukolampolaitteet

        Eli jos numero 15 ja 16 (käyt­töve­den läm­mön­si­ir­rin, läm­mi­tyk­sen läm­mön­si­ir­rin) vier­essä ole­vat kier­tovesipumput eivät toi­mi, ei kai läm­pö pääse siir­tymään asi­akkaan talon omaan vesikier­toon. Vai olenko väärässä?

      2. Niin. Jol­lain kiinalaisel­la halpis­ag­gre­gaatil­la tuot­taa led-val­oa, vesikier­toa ja läm­mön­vai­h­ti­men ohjaus­ta isollekin kiin­teistölle. Läm­pöpumput vaa­ti­vatkin sit­ten paria deka­dia enem­män tehoa. Helen huole­hti­nee isom­mas­ta kaukolämpökierrosta.

        Ukrainas­sa toteuteti­in viime tal­ve­na purkalla ja teip­il­lä kri­i­sisähkön­tuotan­non proof-of-con­cept, ja yllät­tävän hyvin toi­mi kun ei lämmitä.

        Mit­talu­okkien ja yhteiskun­nan ener­gian käytön mieltämiseen löy­tyy tääl­läkin jonkun joskus suosit­tele­ma eri­no­mainen kir­ja: Smil: Ener­gia ja sivil­isaa­tio — his­to­ria. Jos tämä opus olisi EU:n päätök­sen­tekoe­limis­sä luet­tu ja sisäis­tet­ty, näyt­täisi EU:n uusi ener­giate­hokku­us­di­rek­ti­ivi hyvin erilaiselta.

      3. Ei riitä, että kaukoläm­pöverkon pumput toimi­vat. Var­avoimaa tarvi­taan myös kiin­teistön kier­tovesipumpuille. Tätä löy­tyy kovin har­vas­sa kiinteistössä.

      4. Osmo, siis taloy­htiön pat­terive­den pitää kiertää. Oli­pa veden läm­mi­tyk­sen tapa kaukoläm­pö, maaläm­pö, öljy, sähkö. Kier­to käy vain sähköl­lä. Hajaute­tusti. En usko että tuolle on yhteistä tai taloko­htaista vara­jär­jestelmää juuri missään.

  3. Euroopan union­in kehi­tyk­ses­ta on käytävä avoin ja fak­taan perus­tu­va koti­mainen keskustelu

    Sel­l­ainen keskustelu mihin suun­taan Europoon unioni on kehit­tymässä esimerkik­si tulon­si­ir­to rahas­toil­la (sosi­aali­ra­has­to ja ilmas­tora­has­to) olisi Suomes­sakin ter­veel­listä. Myös suo­rat val­tiontuet yri­tyk­sille kuten Yhdys­val­tain IRA-rahas­to ei ole mitenkään eri­tyisen taloudel­lis­es­ti Suomelle paras­ta kos­ka joudumme mak­su miehik­si. Euroopan union­in sisä­markki­nat ovat tärkeä osa Euroopan unio­nia niiden ter­veen kil­pailun ylläpitäjänä on vält­tämätön­tä var­jel­la mut­ta unioni tason uudet rahas­tot ovat Suomelle ongel­malli­nen ele­ment­ti . NATOn kaut­ta tule­va puo­lus­tuk­selli­nen pilari tur­vaa parem­min kuin Euroopan union­in puolustusyhteistyö. 

    .

  4. Lian vähän on poli­ise­ja. Kaiken­lainen lait­to­muus rehot­taa vaikka­pa siinä, etteivät autoil­i­jat kun­nioi­ta suojateitä.

    Jen­gi- ja nuorisorikol­lisu­u­den osalta jotain on men­nyt vikaan las­ten­suo­jelus­sa paljon ennen kuin asia alkaa kuu­lua poliisille.

    Kung­fut­se­lais­ten mukaan maan moraalin pilaan­tu­mi­nen alkaa päästä, kuten kalal­la. Venäläis­ten mukaan sydämestä, kuten sip­ulil­la. Olen idän vii­saiden kanssa samaa mieltä, ja molem­mat ilmiöt kyl­lä haisevat.

    Voisitte lopet­taa val­tion ryöstämisen ja olla muutenkin rehellisem­piä ja huo­maavaisem­pia ala­maisianne kohtaan.

  5. Sähkön tuotan­non huolto­var­muu­den osalta tuuli- ja aurinkoen­er­gia ovat loistoasia.

    Ukrainas­sa ei onnek­si tain­nut olla kovin paljoa kumpaakaan pään vaivana. Suurim­pana apuna vakau­den pidos­sa lie­nee ollut yhteys Puolan verkkoon ja sen hiilivoimaloihin.

    Tuulivoimaloiden val­ta­va maankäyt­tö on kyl­lä este niiden tehokkaalle tuhoamiselle sodas­sa. Verkon teknistymi­nen voi tosin vaikeut­taa sen kor­jaamista ja tekee siitä kalliimpaa.

    Huolto­var­muu­den ja uusi­u­tu­vien paikkaamisen kannal­ta hyvä ja kohta­laisen hel­posti varas­toita­va polt­toaine olisi turve. Mikä olisi sille paras keräämis- ja käyt­tö­ta­pa onkin sit­ten toinen kysymys, ehkä kuitenkin helpom­pi kysymys kuin mitä ydin­voiman uusi­in muo­toi­hin liittyy.

    1. Jatkos­sa Puo­la tuot­taa iner­ti­aa West­ing­housen ydin­voimaloil­la, ja sat­tumasähköä mas­si­ivisel­la aurinkoen­er­giao­hjel­mal­la, jos­ta nähti­in alkua jo 2022 kun uut­ta kap­a­siteet­tia otet­ti­in käyt­töön vajaa 4GWp. Olisi korkea aika vahvis­taa Suomen siir­toy­hteyk­siä (myös) etelä­naa­puri­in a) sähkön­hin­nan nos­tamisek­si tuulisel­la sääl­lä b) laskemisek­si aurinkoisel­la tyynel­lä sääl­lä c) varaka­p­a­siteetik­si pimeä­tyynel­lä, Balt­ian mai­hin ja Puo­laan kun on jäämässä lujasti fos­si­ilista ylikapasiteettia.

      Jo nyt on nähtävis­sä aurinkoisen ja tuulisen pyhäpäivän sähkön­hin­tasig­naalin kulkeu­tu­mi­nen Viroon saak­ka etelästä. Kun jo nykyään aurinkoise­na päivänä pohjoisen Kes­ki-Euroopan sähköverkkoon pölähtää aamupäivän aikana kah­denkymme­nen OL3 edestä hal­paa aurinkovoimaa, voisi sitä tule­vaisu­udessa riit­tää vähän meillekin.

    2. “Suurim­pana apuna vakau­den pidos­sa lie­nee ollut yhteys Puolan verkkoon ja sen hiilivoimaloihin.”
      Jos olen oikein luke­mani ymmärtänyt, Ukrainan neu­vos­toaikana raken­net­tu infra on mitoitet­tu sen aikaisen raskaan teol­lisu­u­den tarpeisi­in, ja sik­si siitä löy­tyy niin paljon löysiä, ettei kaik­ki kyykkää heti, jos jokin osa pom­mite­taan hajalle.

  6. Osmo ihmetteli tuol­la liito-oravia.
    Osmo ei ilmeis­es­ti ole pere­htynyt tarvit­taval­la tarkku­udel­la lin­tu­jen suo­jelun lakipykäliin.
    Minä tutus­tu­in aikoinaan suo­ma­laiseen suo­jelu­lain­säädän­töön Nat­u­ran tiimoil­ta. Min­ul­la­han on melkoisia aluei­ta rantamet­siä hakkuukiel­los­sa järvel­lä oleile­vien jout­se­nien takia. Natu­ra-asi­akir­jo­jen mukaan järvel­lä oli vuosit­tain n 500 kpl jout­se­nia usei­ta viikko­ja ennen talvimuut­toa. Minus­ta tuo 500 kpl pienelle alueelle oli sen ver­ran iso määrä, että ei liene tarvi tiukkaa suo­jelua. Korkein oikeus käsit­teli tuonkin val­i­tuk­sen. Vas­taus oli yksiselit­teinen: Lin­tudi­rek­ti­ivin mukainen suo­jelu ei ole riip­pu­vainen lin­tu­jen määrästä. Käytän­nössä niitä voi siis olla vaik­ka miljoona kap­palet­ta pasko­mas­sa pienel­lä järvellä.
    Kun meil­lä on ympäristöhallintoa valvo­mas­sa täl­lainen oikeuslaitos niin voi ymmärtää, että maaseudul­la ei ymmärtämys­tä paljoa riitä ympäristöhallintoon.
    Liito-oravia on suomes­sa n 1 kpl/km2 noin 300 000 kpl. Var­masti piisaa suojekiistoja.
    Aukko­hakku­u­ta ei saa tehdä liito-ora­van pesäpuu lähel­lä n 10 aarin alueel­la. Usein kar­toite­taan myös ns revi­iri, jos­sa on myös hakku­u­ra­joi­tus. Pitäisi minukin tes­ta­ta tuo asia, mut­ta sanois­in, että poim­inta­hakkuu on revi­ir­il­lä mahdollinen.

    1. Lähin­nähän tuos­sa Soin­in­vaaran piikissä lie­nee kyse siitä, että liito-oravia ei kar­toite­ta met­sä­talousalueil­ta lähellekään yhtä tiheäl­lä kam­mal­la kuin kaupungis­sa. Todet­tu liito-ora­va voi estää hakku­un, mut­ta kuin­ka paljon liito-ora­van pesäpui­ta menee hakkuiden yhtey­dessä sileäk­si kun kukaan ympäristön­suo­jeli­ja ei ole käynyt met­sässä tekemässä inven­toin­tia? Avo­hakku­un suorit­tamisek­si ei vaa­di­ta saman­laisia ympäristö­vaiku­tusarvioi­ta kuin rak­en­tamises­sa, eikä rak­en­tamiseenkaan vaa­di­ta samo­ja selvi­tyk­siä kaikissa kun­nis­sa, kun ei ole lähimet­sää suo­jele­via naa­pure­i­ta vaatimassa.

      Käytän­nössä miltä tahansa maaplän­tiltä löytää tarpeek­si tarkasti etsimäl­lä ainakin jonkun maankäytön esteenä ole­van suo­jel­lun luon­tokap­paleen, mut­ta ain­oas­taan kaupungis­sa on riit­tävästi ihmisiä suorit­ta­maan tuo­ta etsintää.

      1. “…liito-oravia ei kar­toite­ta met­sä­talousalueil­ta lähellekään yhtä tiheäl­lä kam­mal­la kuin kaupungis­sa. Todet­tu liito-ora­va voi estää hakku­un, mut­ta kuin­ka paljon liito-ora­van pesäpui­ta menee hakkuiden yhtey­dessä sileäk­si kun kukaan ympäristön­suo­jeli­ja ei ole käynyt met­sässä tekemässä inventointia?”

        Met­sän­o­mis­ta­ja saa tehdä ainakin taa­jamien ulkop­uolel­la met­sis­sään täysin mitä halu­aa. Kukaan ei tule kyse­lemään perään, mitä korves­sa tapah­tuu. Hakku­uil­moi­tus vaa­di­taan, mut­ta sil­lä ei ole yhtään mitään käytän­nön merk­i­tys­tä. On aivan sama mikä eläin puus­sa istuu tai pesii, kun moto sen kaataa sekun­neis­sa nurin. Ja sit­ten kun puut on kumossa ja keit­et­ty sel­l­uk­si, on joka tapauk­ses­sa liian myöhäistä, uusia luon­toar­vo­ja täy­tyy odot­taa seu­raa­vat 100 vuotta.

        Toises­sa ääripäässä on yksit­täi­nen Töölön­lah­den ranta­puis­to, jos­sa muu­ta­man kymme­nen puun tilalle halut­taisi­in rak­en­taa lisää kaisto­ja yksityisautoilijoille.

        Täl­lä het­kel­lä ei-suo­jel­luil­la met­sil­lä ei ole minkään­laista virao­mais­suo­jaa. Kaik­ki vähä suo­jelu­un liit­tyvä on aktivis­min varas­sa ja näin suures­sa ja har­vaan asu­tus­sa maas­sa aktivis­ti­ti­heys on pakos­ta mitätön. Ja silti pop­ulis­tiset puheet omaisu­u­den­suo­jas­ta tun­tu­vat uppoa­van ja äijät rak­en­ta­vat uusia jät­timäisiä sellutehtaita.

  7. Harv­inaisen katk­e­ria vuo­datuk­sia yleen­sä niin hyvin argu­men­toival­ta Soin­in­vaar­al­ta. Toki joskus on jokaisen hyvä päästää pahim­mat sauhut ulos, niin jak­saa taas puur­taa kunnolla.

  8. >“Naton osalta ei ole mui­ta ongelmia kuin mah­dolli­nen Trumpin val­in­ta presidentiksi.”
    vähän yleisem­mäl­lä tasol­la. min­ul­la on tunne että tätä asi­aa kat­so­taan ns. van­hanaikaises­ti, tässä olisi kri­it­tistä päivit­tää tietämys 2020-luvulle. (var­maan mon­es­sa muussakin).

    don­ald trump on vain yksi MIES. ja min­un näke­mys on että repub­likaan­it ovat huonom­pia trump:n jäl­keen kuin trump:n aikana. trump ei olisi yhtään mitään jos repub­likaan­it olisi pistänyt jotain rajaa touhuille.

    olen enem­män pelois­saan ron desan­tis henkilöstä kuin trump:sta. tosin ron desan­tis alkaa ole­maan jo sel­l­ainen hul­lu että tuskin tulee val­i­tuk­si. mut­ta onhan siel­lä bri­an kemp, sarah huck­abee-sanders, jot­ka näyt­tää maltil­lisil­ta mut­ta käytän­nössä ei ole.

  9. Toivoit­tavasti ‘sin­un Riikkasi’ on metafo­ra koko Perus­suo­ma­lais­es­ta puolueesta ikävine ja vähem­män ikävine fak­tioi­neen. Vaikutel­ma itse Purras­ta vaa­likam­pan­jan aikana ja varsinkin tämän­päiväisessä HS-henkilöku­vas­sa on ikään kuin cityvihreä ‘myyrä’ PS-puolueen sisässä. 

    Sehän on aivan lois­tavaa jos Per­su­jo­h­dos­sa on väkeä kuten Purra tai Hal­la-Aho joi­ta pystyy vaku­ut­ta­maan ratio­naal­isil­la argu­menteil­la, ja joiden ratio­naal­is­ten vas­ta-argu­ment­tien logi­ikkaa pystyy cityjär­jel­läkin seu­raa­maan, jopa parem­min kuin Orpon. Minus­ta ei tun­nu lainkaan mah­dot­toma­l­ta etteivätkö Soin­in­vaara-henkiset Vihreät voisi olla Purran Per­su­jen kanssa samas­sa hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta ehkä min­ul­la on aukko­ja tiedois­sa. Se on tot­ta että Diar­ra-henkiset Vihreät tuskin pär­jäi­sivät Hakkaraisen Per­su­jen kanssa.

    Lisäk­si Purral­la on myös muokkaa­va vaiku­tus oman äänestäjäkun­tansa ajat­telu­un, mikä olisi aivan val­ta­va hyö­ty Suomelle. Demokra­ti­as­sa kun muu­tos fun­da­men­taaleim­mal­la tasol­la voi tapah­tua ain­oas­taan itse äänestäjäkun­nan — tässä olisi ylim­ielistä käyt­tää sanaa ‘sivistymi­nen’ — muokkau­tu­misen kautta. 

    Olisiko tässä pelin paik­ka vält­tää Suomes­sa saman­lainen poli­it­ti­nen polar­isoi­tu­mi­nen kuin mikä nos­taa päätään mon­es­sa muus­sa paikas­sa maailmalla?

  10. Lail­lis­taisi­vat nyt kiel­letyt tupakkat­uet­teet ja kannabik­sen, niin siinä olisi jo var­masti yli sadan miljoo­nan vero­tu­lot, kun nyt yhteiskun­ta saa vain hai­tat var­maankin sadoil­la miljoonil­la. Niil­lä on kuitenkin jo suuret markki­nat kiel­loista huoli­mat­ta. Has­sua että jotkut vaa­ti­vat tässäkin vihre­itä nuole­maan per­su­ja, kun sieltä tulee sit­ten väki­val­taista uhkailua ja kän­nistä halvek­sun­taa rasis­min ja tieteen hal­ven­tamisen seassa. Paljon tärkeäm­pää olisi saa­da kokoomus kuun­tele­maan, eikä sitä saisi päästää sinne mis­sä nyt on brit­tikon­ser­vati­iv­it ja repub­likaan­it. Tuo kehi­tys on nyt liik­keel­lä. Itse näen, että tuulivoimaa ei pitäisi rak­en­taa joka paikkaan, mut­ta kun kun­nat halu­taan pitää pikkuisi­na, niin lop­ul­ta muu­ta­mankin sadan ton­nin vuosi­t­u­lot saa päät kään­tymään kun­nan isil­lä. Suuret merelle raken­net­ta­vat puis­tot tun­tu­isi­vat mielekkääm­miltä, kuin pienet puis­tot vähän joka paikas­sa ja niistä lähtevät sähkölin­jat pitkin met­siä. Joku Rolssin SMR taitaa olla Lovi­isan reak­to­rien kokolu­okkaa, mut­ta väit­tävät tekevän­sä halvem­mal­la kun­han saa­vat hom­man kun­nol­la käyn­ti­in. Kan­nat­taako vaan taas olla Suomes­sa koekani­i­ni, kun se edelli­nenkin kani­i­ni hyp­päs hatus­ta vas­ta eilen vuosia myöhässä. Jos vai­h­toe­hto on fos­si­iliset ja muu polt­to ter­veysvaiku­tuksi­neen, niin val­tion­taloudelle tullee ydin­voiman tukem­i­nenkin halvem­mak­si. Yhteen paikkaan keskit­tynyt tuotan­to kuu­lostaa kyl­lä parem­mal­ta kuin sama määrä tuotet­tuna tuulivoimal­la vähän joka kun­nas­sa. Vaik­ka nyt tuulivoima on yri­tyk­sille sek­sikäs ja tuo ulko­maisia investoin­te­ja, niin eiköhän ydin­voima tule siihen rin­nalle piankin kun Sak­sas­sa tör­mätään seinään. Pitää vain pitää tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set korkeal­la, eikä hal­ven­taa rak­en­tamista tur­val­lisu­ud­es­ta leikkaa­mal­la. Jotenkin pitäisi päästä siihen, että poli­ti­ikas­sa val­i­taan vähiten huono. KAUPUNGIN rak­en­t­a­mi­nen pienem­mälle alueelle on parem­pi kuin rak­en­taa sama vähem­män tehokkaasti pitkin met­siä, ydin­voima voit­taa fos­si­iliset men­nen tullen ja yhtä lail­la pitäisi nähdä että on paljon parem­pi lail­lis­taa useim­mille alko­ho­lia har­mit­tomam­mat päi­h­teet kuin tehdä käyt­täjistä rikol­lisia ja rak­en­taa jär­jestäy­tyneelle rikol­lisu­udelle suuret markkinat.

  11. re “Näin Helen oy:n näkökul­mas­ta vähän aris­te­len sitä, että kokon­aiset ker­rostalot sulke­vat yhteyten­sä kaukoläm­pöverkkoon ja tekevät läm­mi­tyk­sen­sä riip­pu­vaisek­si sähkön saannista.”

    Olen ollut siinä luu­los­sa, että kaukoläm­pökin tah­too käytän­nössä olla riip­pu­vainen sähköstä: ainakin pat­teriverkos­to­jen kier­tovesipumput toimi­vat sil­lä (ker­rostalos­sa tosin voisi luon­nonkier­tokin toimia?) ja toisaal­ta läm­mön­vai­h­timien säätöa­paraat­ti toimii myös sähköllä.

      1. Omakoti­talon läm­mön­vai­hdin ja kier­top­ump­pu pyörii auton akul­la ja pienel­lä invert­ter­il­lä. Kar­avaanareil­ta ainakin sel­l­aisia löytyy.

  12. Ode: “Näin Helen oy:n näkökul­mas­ta vähän aris­te­len sitä, että kokon­aiset ker­rostalot sulke­vat yhteyten­sä kaukoläm­pöverkkoon ja tekevät läm­mi­tyk­sen­sä riip­pu­vaisek­si sähkön saannista.”

    Ongel­ma luon­nol­lis­es­ti on kaukoläm­mön hinta.
    Jos te siel­lä Hele­nil­lä saisitte hin­nas­ta kil­pailukykyisen, niin tuskin kukaan käyt­täisi muuta?

    Yhtey­den sulkem­i­nen ei tarkoi­ta sitä, etteikö hanaa voisi ava­ta, kun hin­ta on sopiva?

      1. Kaive­taanko van­ho­ja kaukoläm­pöjo­hto­ja oikeasti pois maas­ta kovinkin yleis­es­ti? Eri­laisia pimeitä kaapelei­ta on kaupunkien maan alla vaik­ka kuin­ka paljon, joista osan omis­ta­jienkin selvit­tämi­nen on yhä han­kalaa, vaik­ka johtoti­eto­ja nykyään on tietokan­nois­sa jo paljon parem­min kuin takavu­osi­na. . Val­ta­van kokoiset kaukoläm­pöjo­hdot eivät ole ainakaan sen helpom­pia pois­taa kuin pimei­den sähkökaapelei­den, jot­ka nekin jätetään usein maan alle käytön jäl­keenkin tule­vien sukupolvien sieltä ehkä joskus pois­tet­taviksi. Jot­ta van­han kaukoläm­pöjo­hdon saa pois, pitää käytän­nössä kaivaa ensin maat pois koko kaapelin­pätkän päältä, ja ne putket ovat usein jos­sain jalka­käytävän alla ja ties mis­sä. Olen ollut siinä käsi­tyk­sessä, että käytön lop­pues­sa pimeät kaukoläm­pöjo­hdot jätetään jät­teek­si maan alle mon­es­sa osas­sa Suomea, katkaisten vain läm­mön kulku van­hoi­hin kaapelei­hin, mut­ta onko niin että Helsingis­sä kaive­taan yhtey­det oikeasti pois myös maan alta?

    1. Vähän OT, mut­ta helsinkiläisen veron­mak­sa­jan omi­naisu­udessa min­ua kiin­nos­taisi kaukoläm­mön hin­nan­muo­dos­tuk­ses­sa se, kuin­ka paljon ker­rostaloa­sukas sub­ven­toi näitä pien­taloalueille vedet­tyjä kaukoläm­pöverkko­ja joil­la on muu­ta­ma has­su käyt­täjä, ja nekin usein mui­ta kuin kovan rahan asuntoja. 

      Kuu­lostaa epä­tarkoituk­sen­mukaiselta jos van­ho­ja keskus­läm­mi­tysker­rostalo­ja per­in­tei­sine läm­pö­pat­tere­i­neen muute­taan käymään maaläm­möl­lä huonol­la hyö­ty­suh­teel­la, ja samanaikaises­ti Helen hukkaa rahaa ja läm­pöä pien­taloalueil­la kohteisi­in, joi­hin mata­laläm­mi­tysjär­jestelmät ja/tai kiin­teistöko­htaiset läm­pöpumput sopi­si­vat paljon paremmin.

      Olisiko kokon­aisu­u­den kannal­ta esimerkik­si järkeväm­pää lait­taa pien­taloaluei­den kaukoläm­pöverkkoon käytet­ty raha sähköverkon vahvis­tamiseen ja myy­dä käyt­töoikeut­ta liit­tyjille sel­l­aisin ehdoin että pörssisähkön hin­nan­vai­htelu­iden hyö­dyn­tämi­nen muut­tuu kannattavammaksi?

      1. Pien­taloalueille ei olisi koskaan pitänyt vetää kaukoläm­pöä, mut­ta tämä tapah­tui kauan sit­ten. ker­rostaloa­sukkaat sub­ve­toi­vat pien­talo­ja myös vesihuollossa.

      2. “Kuu­lostaa epä­tarkoituk­sen­mukaiselta jos van­ho­ja keskus­läm­mi­tysker­rostalo­ja per­in­tei­sine läm­pö­pat­tere­i­neen muute­taan käymään maaläm­möl­lä huonol­la hyö­ty­suh­teel­la, ja samanaikaises­ti Helen hukkaa rahaa ja läm­pöä pien­taloalueil­la kohteisi­in, joi­hin mata­laläm­mi­tysjär­jestelmät ja/tai kiin­teistöko­htaiset läm­pöpumput sopi­si­vat paljon paremmin.”

        Aika hyvin maaläm­pö kan­nat­taa ainakin Roi­hu­vuores­sa 176 asun­non yhtiössä. Säästöä ker­tyy 100€/asunto/kk eli aika nop­saan saamme investoinin mak­se­tuk­si, silleen alle 10v hel­posti. Ja vastike pysyy samana — jos olisimme pysyneet Helenin kaukoläm­mössä, vastike oli noussut. 

        Pro­jek­tipääl­likkömme laskel­man mukaan: 

        Mei­dän maaläm­pöjär­jestelmämme kan­nat­taa parem­min kuin 2021 lopus­sa, kun investoin­ti hyväksyt­ti­in. Laskin sil­loin, että kun kaukoläm­mön hin­ta v 2022 nousee 98 €/MWh, mut­ta nousikin 107 €/MWh hin­taisek­si. Mut­ta en arvan­nut, että 2023 keski­hin­naksi tulee jo noin 133 €/MWh.

        Sähkön hin­naksi arvelin 115 €/MWh, mis­tä 60 piti olla sähkön­si­ir­ron osu­us ja ener­gian osu­us 55. Saimme kuitenkin siir­ron sähköveron alem­paan luokkaan, jol­loin säästyi 27 €/MWh. Nyt sähköen­er­gian hin­ta on rauhoit­tunut, jol­loin sähkön siir­to mak­saa 33 e/MWh ja ener­gia noin 70 €/MWh.

        Kun läm­mönku­lu­tuk­semme on noin 2000 MWh /v, mei­dän piti säästää 2000 MWh x (98 — 115/3,2) €/MWh = 124 125 €/vuodessa. Mut­ta 2023 hin­noil­la säästö onkin 2000 MWh x (133 — 103/3,2) = 201 625 € vuodessa.

      3. “Kun läm­mönku­lu­tuk­semme on noin 2000 MWh /v, mei­dän piti säästää 2000 MWh x (98 — 115/3,2) €/MWh = 124 125 €/vuodessa. Mut­ta 2023 hin­noil­la säästö onkin 2000 MWh x (133 — 103/3,2) = 201 625 € vuodessa.”

        Hele­nil­lä on kieltämät­tä peili­in kat­somisen paik­ka jos asi­akkaalle jopa suo­ra sähköläm­mi­tys tulee juok­se­vien kus­tan­nusten osalta kaukoläm­pöä edullisem­mak­si. Ihan detalji­ta­sol­la en tosin esit­tämiäsi luku­ja osta, mut­ta suu­ru­us­lu­okat ovat kiistämättömiä.

  13. “Pien­taloalueille ei olisi koskaan pitänyt vetää kaukoläm­pöä, mut­ta tämä tapah­tui kauan sit­ten. ker­rostaloa­sukkaat sub­ve­toi­vat pien­talo­ja myös vesihuollossa.”

    Ja kun kaaval­la ei voi enää pakot­taa kaukoläm­pöön, niin mei­dänkin kadul­la menee kaukoläm­pö, mut­ta kukaan ei sitä käytä.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.