Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (1) ­– Ulkoisvaikutukset

Tarkoituk­seni on kir­joit­taa noin viiden artikke­lin sar­jan kaupunkili­iken­teen hin­noit­telus­ta. Tämä on sar­jan johdanto.

Jot­ta tästä ei tulisi taas per­in­teistä auto­jen puoles­ta ja auto­ja vas­taan ‑keskustelua, olen suun­nitel­lut tämän niin, että autoilu­ja verote­taan yhtä paljon kuin ennenkin, mut­ta eri taval­la. Sekin nimit­täin riit­tää paran­ta­maan tilan­net­ta ratkaisevasti.

Väitän, että opti­maa­li­nen kaupunkili­iken­teen hin­noit­telu tuot­taisi merkit­tävät hyödyt. Liiken­teen hin­noit­telus­sa tulisi nou­dat­taa ulkois­vaiku­tusten teo­ri­aa. Liiken­net­tä on verotet­ta­va ulkois­t­en hait­to­jen perus­teel­la ja sub­ven­toita­va ulkois­t­en hyö­ty­jen perus­teel­la. Tämä on talousti­eteen peruskauraa.

Mitä ovat liiken­teen tärkeim­mät ulkoiset haitat?

Pakokaasujen saasteet

Per­in­teis­es­ti auto­jen pahin ongel­ma kaupungeis­sa joh­tui paikalli­sista saasteista. Ennen katalysaat­tor­e­i­ta ja lyi­jytön­tä ben­saa pakokaa­sut tap­poi­vat suuren määrän ihmisiä ennenaikaises­ti. Tämä näkyi siinä, että eli­na­jan­odote kaupunkien keskus­to­jen tun­tu­mas­sa oli merkit­tävästi alem­pi kuin jo lähiöis­sä. Jonkun amerikkalaisen tutkimuk­sen mukaan lyi­jy teki vilkkaiden katu­jen var­sil­la asu­vista lap­sista tyh­mem­piä pilates­saan näi­den aivoja.

Tämä ongel­ma on suurelta osin ratkaistu, joskaan ei kokon­aan. Tämä myrkyl­lisyysongel­ma rajoit­tuu lähin­nä diesel­moot­tor­ei­hin ja huo­mat­taval­ta osaltaan kaupunkili­iken­teen bus­sei­hin, kos­ka bus­sit kulke­vat ymmär­ret­tävistä syistä siel­lä mis­sä on paljon ihmisiä saasteista kärsimässä.

Ilmasto

Vaik­ka pakokaa­sut eivät tapa ihmisiä läh­eskään yhtä paljon kuin ennen, polt­to­moot­torit ovat huo­mat­taval­ta osaltaan vas­tu­us­sa ilmastonmuutoksesta.

Melu

Liiken­teen melu häir­it­see kaupungeis­sa. Sen taloudel­lista merk­i­tys­tä voi mita­ta asun­to­jen hin­noil­la. Esimerkik­si välit­tömästi Man­ner­heim­intien var­rel­la ole­vat asun­not ovat merkit­tävästi halvem­pia kuin jo kort­telin päässä rauhal­lisem­mas­sa paikas­sa. Laske­mal­la  nämä arvonalen­nuk­set yhteen päästään todel­la huikeaan hin­taan ja hin­nan vuo­tuiseen korkoon.

Moot­tor­eista on tul­lut hil­jasem­pia, mut­ta vaik­ka sähköau­ton­moot­tori on äänetön, sen tuot­ta­ma ren­gas­melu on aivan yhtä suuri.

Kaupungin epäinhimillinen mittakaava

Paras paik­ka Tallinnas­sa ja vähän mis­sä tahansa per­niteisessä kaupungis­sa on van­ha kaupun­ki, kos­ka sen mit­takaa­va on ihmistä miel­lyt­tävä. Liikenne on pilan­nut kaupunkien mit­takaa­van ja tehnyt niistä kolhoja.

Ruuhkautuminen

Jos minä läh­den liik­keelle autol­la sen sijaan, että käyt­täisin metroa, hidas­taisin muiden liikku­mista joil­lakin sekun­neil­la, mut­ta yhteen­las­ket­tuna kym­me­nil­lä min­u­uteil­la, ellei jopa tun­neil­la. Siip­puu siitä, mihin aikaan päivästä liikun.

Tila

Kaupunkili­ikenne vie paljon arvokas­ta tilaa. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to las­ki aikanaan, että pysäköin­ti yksin vie 16 km2. Jos arvioimme kaupunki­maan arvok­si varovais­es­ti 500 €/m2,  mak­saa pysäköin­ti­ti­la kahdek­san miljardia.

Liiken­teen ulkoi­sista kus­tan­nuk­sista kaupungis­sa tilan käyt­tö on mon­en mielestä merkit­tävin. Sähköau­to vie tilaa aivan yhtä paljon kuin bensa-auto.

Teiden kuluminen

Alfalt­ti kuluu käytet­täessä. Kulu­mi­nen raskaan rekan alla on niin suur­ta, että tosi­asi­as­sa rekko­ja sub­ven­toidaan — seik­ka joka kan­nat­taa muis­taa, kun puhutaan rautatei­den sub­ven­tioista. Nastarenkail­la ajami­nen jyr­sii alfalt­tia olen­nais­es­ti enem­män kuin kesärenkail­la ajaminen.

Kaupunki ja haja-asutusalueet

Niin kuin lis­tas­ta näkee, nämä ulkoiset hai­tat ovat kaik­ki dra­maat­tis­es­ti suurem­pia kaupungeis­sa kuin maaseudul­la. Vain vaiku­tus ilmas­toon on saman­su­u­ru­inen paikas­ta ja ajas­ta riip­pumat­ta, ja tiev­erkon ylläpi­don hin­ta on haja-asu­tusalueil­la suurem­pi suh­teessa liikennesuoritteeseen.

6 vastausta artikkeliin “Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (1) ­– Ulkoisvaikutukset”

  1. Intro vaikut­taa kiin­toisalta. Jään odot­ta­maan jatkoa

  2. Kaupunkien mit­takaa­va: juuri näin. Esimerkik­si Savon­lin­nan van­ha kaupun­ki, 1. kaupungi­nosa (ei ole pääosin puu­taloalue) on miel­lyt­tävä mut­ta myöhem­min rak­en­tuneet alueet sijait­se­vat ylilevei­den väylien var­rel­la. Kuvaavaa on, että keskikaupungilla kahvi­lat lopet­ta­vat mut­ta laitakaupun­gin Salen ja Pris­man yhtey­dessä kukois­ta­vat. Asukkaiden ykköspri­or­i­teet­ti ja val­i­tuk­sen aihe on silti autoilun vaikeus keskustassa.

  3. Meneekö liian vaikeak­si jos on muu­takin kuin kaupun­ki ja maaseu­tu. Kumpaa Pak­i­la on tässä taksonomiassa?

  4. “polt­to­moot­torit ovat huo­mat­taval­ta osaltaan vas­tu­us­sa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta” : parem­minkin niis­sä käytet­tävät fos­si­iliset polt­toaineet. Tämä on merkit­tävä seik­ka sen vuok­si, että tuuli- ja aurinkovoiman sähköä voidaan yli­tuotan­toti­lanteessa varas­toi­da ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta hai­tat­tomi­in syn­teet­tisi­in polt­toaineisi­in, kuten elek­trolyysil­lä tuotet­tu vety ja siitä edelleen tuote­tut hiilivedyt ja ammo­ni­ak­ki; hiilivety­jen kanssa hiili täy­tyy tietenkin saa­da ilmake­hän hiilid­iok­sidista (sinän­sä toimii jo, mut­ta eri asia saadaanko skaalat­tua), jot­ta nämä oli­si­vat ilma­s­toneu­traale­ja, ammo­ni­ak­ki ei ole yhtä hyvä polt­toaine kuin hiilivedyt, mut­ta käytän­nöl­lisem­pi kuin vety (eikä hiiltä ollenkaan).

  5. Asun Helsin­gin lähialueella.
    On hie­man pihaa ja luon­toakin on sopi­vasti lähel­lä joten vapaa-ajan autoilu jää vähi­in kun mitään kesämökkiä en kaipaa. Min­ul­la on bansa-auto mut­ta kilo­me­tre­jä tulee vähän, lähin­nä ruokakaup­paan, ter­veysase­malle ja muu­ta sel­l­aista. Ikää on sen ver­ran, että ruokakas­sit alka­neet painaa. Medi­a­palvelui­ta nautin netin kautta.
    Onko tässä jotain moitittavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.