Tarkoitukseni on kirjoittaa noin viiden artikkelin sarjan kaupunkiliikenteen hinnoittelusta. Tämä on sarjan johdanto.
Jotta tästä ei tulisi taas perinteistä autojen puolesta ja autoja vastaan -keskustelua, olen suunnitellut tämän niin, että autoiluja verotetaan yhtä paljon kuin ennenkin, mutta eri tavalla. Sekin nimittäin riittää parantamaan tilannetta ratkaisevasti.
Väitän, että optimaalinen kaupunkiliikenteen hinnoittelu tuottaisi merkittävät hyödyt. Liikenteen hinnoittelussa tulisi noudattaa ulkoisvaikutusten teoriaa. Liikennettä on verotettava ulkoisten haittojen perusteella ja subventoitava ulkoisten hyötyjen perusteella. Tämä on taloustieteen peruskauraa.
Mitä ovat liikenteen tärkeimmät ulkoiset haitat?
Pakokaasujen saasteet
Perinteisesti autojen pahin ongelma kaupungeissa johtui paikallisista saasteista. Ennen katalysaattoreita ja lyijytöntä bensaa pakokaasut tappoivat suuren määrän ihmisiä ennenaikaisesti. Tämä näkyi siinä, että elinajanodote kaupunkien keskustojen tuntumassa oli merkittävästi alempi kuin jo lähiöissä. Jonkun amerikkalaisen tutkimuksen mukaan lyijy teki vilkkaiden katujen varsilla asuvista lapsista tyhmempiä pilatessaan näiden aivoja.
Tämä ongelma on suurelta osin ratkaistu, joskaan ei kokonaan. Tämä myrkyllisyysongelma rajoittuu lähinnä dieselmoottoreihin ja huomattavalta osaltaan kaupunkiliikenteen busseihin, koska bussit kulkevat ymmärrettävistä syistä siellä missä on paljon ihmisiä saasteista kärsimässä.
Ilmasto
Vaikka pakokaasut eivät tapa ihmisiä läheskään yhtä paljon kuin ennen, polttomoottorit ovat huomattavalta osaltaan vastuussa ilmastonmuutoksesta.
Melu
Liikenteen melu häiritsee kaupungeissa. Sen taloudellista merkitystä voi mitata asuntojen hinnoilla. Esimerkiksi välittömästi Mannerheimintien varrella olevat asunnot ovat merkittävästi halvempia kuin jo korttelin päässä rauhallisemmassa paikassa. Laskemalla nämä arvonalennukset yhteen päästään todella huikeaan hintaan ja hinnan vuotuiseen korkoon.
Moottoreista on tullut hiljasempia, mutta vaikka sähköautonmoottori on äänetön, sen tuottama rengasmelu on aivan yhtä suuri.
Kaupungin epäinhimillinen mittakaava
Paras paikka Tallinnassa ja vähän missä tahansa perniteisessä kaupungissa on vanha kaupunki, koska sen mittakaava on ihmistä miellyttävä. Liikenne on pilannut kaupunkien mittakaavan ja tehnyt niistä kolhoja.
Ruuhkautuminen
Jos minä lähden liikkeelle autolla sen sijaan, että käyttäisin metroa, hidastaisin muiden liikkumista joillakin sekunneilla, mutta yhteenlaskettuna kymmenillä minuuteilla, ellei jopa tunneilla. Siippuu siitä, mihin aikaan päivästä liikun.
Tila
Kaupunkiliikenne vie paljon arvokasta tilaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto laski aikanaan, että pysäköinti yksin vie 16 km2. Jos arvioimme kaupunkimaan arvoksi varovaisesti 500 €/m2, maksaa pysäköintitila kahdeksan miljardia.
Liikenteen ulkoisista kustannuksista kaupungissa tilan käyttö on monen mielestä merkittävin. Sähköauto vie tilaa aivan yhtä paljon kuin bensa-auto.
Teiden kuluminen
Alfaltti kuluu käytettäessä. Kuluminen raskaan rekan alla on niin suurta, että tosiasiassa rekkoja subventoidaan – seikka joka kannattaa muistaa, kun puhutaan rautateiden subventioista. Nastarenkailla ajaminen jyrsii alfalttia olennaisesti enemmän kuin kesärenkailla ajaminen.
Kaupunki ja haja-asutusalueet
Niin kuin listasta näkee, nämä ulkoiset haitat ovat kaikki dramaattisesti suurempia kaupungeissa kuin maaseudulla. Vain vaikutus ilmastoon on samansuuruinen paikasta ja ajasta riippumatta, ja tieverkon ylläpidon hinta on haja-asutusalueilla suurempi suhteessa liikennesuoritteeseen.
Intro vaikuttaa kiintoisalta. Jään odottamaan jatkoa
Kaupunkien mittakaava: juuri näin. Esimerkiksi Savonlinnan vanha kaupunki, 1. kaupunginosa (ei ole pääosin puutaloalue) on miellyttävä mutta myöhemmin rakentuneet alueet sijaitsevat ylileveiden väylien varrella. Kuvaavaa on, että keskikaupungilla kahvilat lopettavat mutta laitakaupungin Salen ja Prisman yhteydessä kukoistavat. Asukkaiden ykkösprioriteetti ja valituksen aihe on silti autoilun vaikeus keskustassa.
Meneekö liian vaikeaksi jos on muutakin kuin kaupunki ja maaseutu. Kumpaa Pakila on tässä taksonomiassa?
Malta odottaa, tähän tullaan.
”polttomoottorit ovat huomattavalta osaltaan vastuussa ilmastonmuutoksesta” : paremminkin niissä käytettävät fossiiliset polttoaineet. Tämä on merkittävä seikka sen vuoksi, että tuuli- ja aurinkovoiman sähköä voidaan ylituotantotilanteessa varastoida ilmastonmuutoksen kannalta haitattomiin synteettisiin polttoaineisiin, kuten elektrolyysillä tuotettu vety ja siitä edelleen tuotetut hiilivedyt ja ammoniakki; hiilivetyjen kanssa hiili täytyy tietenkin saada ilmakehän hiilidioksidista (sinänsä toimii jo, mutta eri asia saadaanko skaalattua), jotta nämä olisivat ilmastoneutraaleja, ammoniakki ei ole yhtä hyvä polttoaine kuin hiilivedyt, mutta käytännöllisempi kuin vety (eikä hiiltä ollenkaan).
Asun Helsingin lähialueella.
On hieman pihaa ja luontoakin on sopivasti lähellä joten vapaa-ajan autoilu jää vähiin kun mitään kesämökkiä en kaipaa. Minulla on bansa-auto mutta kilometrejä tulee vähän, lähinnä ruokakauppaan, terveysasemalle ja muuta sellaista. Ikää on sen verran, että ruokakassit alkaneet painaa. Mediapalveluita nautin netin kautta.
Onko tässä jotain moitittavaa.