Turha on VM:n toivoa terveysbudjettien kuriin saamista.

16 vastausta artikkeliin “Turha on VM:n toivoa terveysbudjettien kuriin saamista.”

1. Ter­vey­den­huol­lon kulu­ja tuskin voidaan tait­taa ilman lääkärien hyvää koulu­tus­ta ja har­jaan­nus­ta (nyt vaka­va vaje ope­tus­resurs­seis­sa) ja yhteisiä hoitolin­jauk­sia, jois­sa pitäy­dytään ja jot­ka päätetään nojat­en lääketi­eteel­liseen asiantun­te­muk­seen ja tietoon hoidon vaikut­tavu­ud­es­ta. Mitä pidem­mälle lääketiede kehit­tyy, sitä keskeisem­pää on rajoit­taa hoidot tarkoituksenmukaisesti.

   Tarvi­taan myös ter­vey­den­huol­lon harhau­tuneen työn­jaon kor­jaami­nen. Nyt vakanssi­va­je (kohtu­u­ton työtaakka/vakanssi), tuk­i­henkilöstö alim­i­toitet­tu ja työtä teetetään vääril­lä ammattiryhmillä.

   Tulisiko medikalisaa­tio­ta ruokki­vaan kohden­ta­mat­tomaan main­on­taan miet­tiä rajat?

   Van­hus­ten hoi­dos­sa olen­naista kuntout­ta­va hoi­va, jos­sa tavoit­teena oma­toimisu­us mah­dol­li­sis­sa rajois­sa. Merkit­tävä toim­intakyvyn lasku voitaisi­in ehkä puris­taa keskimäärin nyky­istä lyhyem­mäk­si jak­sok­si elämän loppupäässä. 

   Tar­jot­taisi­inko ikäih­misille vaikka­pa voucher­it kuntosalille?

   Vastaa

   1. Auli, itse odotan, että suurim­mat ter­ve­hden­huol­lon kulu­jen säästömah­dol­lisu­udet ovat tekoälyssä ja automaa­tios­sa. Suurin osa diag­noo­seista on lop­pu­jen lopuk­si vain loogista päät­te­lyä, jos­sa tekoä­ly on yllät­tävän hyvä. Se oppi­nee tulev­ina vuosi­na kysymään keskeisiä kysymyk­siä, ja vas­tat­tu­jen sano­jen perus­teel­la tekemään ehkä jopa parem­min diag­noose­ja kuin nyky­isin lääkärit keskimäärin (huiput on erik­seen). Myös esimerkik­si lääkkei­den haitallis­ten yhteis­vaiku­tusten tun­nistamises­sa tekoä­ly voi olla huo­mat­tavasti ihmi­saivo­ja parem­pi, kun poten­ti­aal­isia ongel­may­hdis­telmiä on jo kohta­laisel­la lääkemääräl­läkin niin paljon, ettei korkeasti koulutet­tukaan ihmi­sai­vo osaa enää sitä käsitellä.

      Esimerkik­si keskimääräisen työter­veyskäyn­nin, aiheenaan vaikka­pa nuha tai kuume, saat­taisi pystyä kor­vaa­maan tekoä­lyl­lä. Poti­las valit­taa vaivo­jaan, tekoä­ly kuun­telee avain­sanat ja lähet­tää niiden perus­teel­la mit­taut­ta­maan tarpeel­liset asi­at, ja analysoi sit­ten vaikka­pa vielä verikokei­den tulok­set — hoito­su­osi­tusten mukaisel­la taval­la. Huo­mat­ta­va osa peruskäyn­neistä lääkäril­lä on ruti­ini­ta­pauk­sia, joiden käsit­te­lyn voisi peri­aat­teessa hoitaa ilman koulutet­tua ihmistä ihan samoin kuin ruti­ini­ta­pauk­set vaik­ka verkkopankissa hoitu­vat nykyään ilman pankkivirkail­i­jan luo menoa.

      Kiin­nos­tuk­sel­la olen seu­ran­nut myös mm. val­oku­vi­in perus­tu­van diag­nosoin­nin kehi­tys­tä. Tietokoneet ovat koh­ta toden­näköis­es­ti jo aika hyviä esimerkik­si iho­sairauk­sien tun­nistamises­sa val­oku­vista ja vaikka­pa sydämeen liityvän datan analysoin­nis­sa. Ja lukui­sis­sa muis­sa asioissa.

      Iso sote-meno­jen lähde on se, että moni tulee käytän­nössä yksinäis­inä jut­tele­maan hoito­henkilökun­nalle. Siinäkin tekoä­ly voi aut­taa, tuot­ta­mal­la keinotekoisen keskustelukump­panin. Hoi­dos­sa avus­ta­vat robot­it ovat jo jonkin aikaa olleet käytössä mm. Japanis­sa. Niistä voi tul­la lähi­t­ule­vaisu­udessa iso apu mm. van­hus­ten­huoltoon, jos hoita­jami­toituk­set eivät kehi­tys­tä estä.

      Suomen soten yksikkökoko ei kuitenkaan riit­täne omaan mas­si­iviseen tuoteke­hi­tyk­seen — mut­ta jos saataisi­in edes kopi­oitua muual­la maail­mas­sa nyt menos­sa ole­vaa lääketi­eteel­lisen teknolo­gian kehi­tys­tä tehokkaasti Suomeenkin.

      Vastaa

      1. “Esimerkik­si keskimääräisen työter­veyskäyn­nin, aiheenaan vaikka­pa nuha tai kuume, saat­taisi pystyä kor­vaa­maan tekoä­lyl­lä. Poti­las valit­taa vaivo­jaan, tekoä­ly kuun­telee avain­sanat ja lähet­tää niiden perus­teel­la mit­taut­ta­maan tarpeel­liset asi­at, ja analysoi sit­ten vaikka­pa vielä verikokei­den tulok­set — hoito­su­osi­tusten mukaisel­la taval­la. Huo­mat­ta­va osa peruskäyn­neistä lääkäril­lä on ruti­ini­ta­pauk­sia, joiden käsit­te­lyn voisi peri­aat­teessa hoitaa ilman koulutet­tua ihmistä..”

         Tähän näkymään ei tois­taisek­si ole help­po uskoa, kun tietää, mitä poti­laan kli­ini­nen tutkimus saat­taa pal­jas­taa riip­pumat­ta siitä, mitä poti­las valit­taa tai ker­too. Samo­jen “avain­sano­jen” takaa voi löy­tyä mon­ta eri tau­tia. Samat sanat tarkoit­ta­vat eri ihmisille eri asioi­ta. Lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­set eivät myöskään vält­tämät­tä osoi­ta ollenkaan oikeaa diag­noosia — ilman kat­tavaa anam­neesia ja poti­laan kli­in­istä tutkimista. 

         Poti­las vält­tämät­tä ei tiedä lainkaan, mitkä tiedot ovat olen­naisia. Käytän­nön työstä tiedämme, ettei poti­las ker­ro olen­naisia asioista aina edes kysyt­täessä, vaan niitä saat­taa tul­la esi­in vas­ta mutkien kaut­ta tai myöhemmin.

         Tästä syys­tä merkit­tävää säästöäkään ei algo­rit­meil­lä vält­tämät­tä syn­ny — mut­ta saat­taa syn­tyä häiriökysyntääkin🤔.

2. Hyvää pohd­in­taa. Muu­ta­ma näkökulma:
   1) Peruster­vey­den­huoltoon panos­t­a­mi­nen on hyv­in­voin­tialueille vaikeaa, kos­ka meil­lä on työter­veyshuolto. Se hoitaa sitä varsinkin kasvukeskuk­sis­sa. Tämän takia sen lakkaut­tamis­es­ta puhutaan, mut­ta on helpom­min san­ot­tu kuin tehty.
   2) Vero­tu­soikeu­den myötä hyv­in­voin­tialueille tulee myös oikeus ottaa velkaa vero­tu­soikeut­ta vas­taan (tätä niil­lä nyt ei ole). Vaikea kuvitel­la, että hyv­in­voin­tialueet pystyy organ­isoimaan ter­vey­den­huoltoa alueel­laan ilman velan­ot­to-oikeut­ta, mut­ta se tekee julkisen talouden hallinnas­ta vaikeaa (VM:n vihaa­ma asia).

   Vastaa

3. https://www.soininvaara.fi/2023/03/07/hyvinvointialueiden-verotusoikeudella-eroon-mankumismallista/#comment-647318

   https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210611#Pidm45053757110336

   edelli­nen linkissä ole­va kom­ment­ti puhui laki pykälistä 122–124 (Laki hyv­in­voin­tialueesta §122–124). joka antaa val­tu­udet val­tio­varain­min­is­ter­iölle ottaa kon­trol­li hal­tu­un. tosin laki on niin kankea ja byrokkraat­ti­nen että tuskin toimii.

   itse ajat­telin bru­taalimpaa moukaria, eli eduskun­ta voi ottaa ylikir­joituk­sen samantien jo ensim­mäis­es­tä yli­tyk­ses­tä (tai eduskun­nan nimeämä toimikun­ta). huom eduskun­ta, ei suo­raan vm. tämäkään ehdo­tus ei mikään opti­maalli­nen ole, eduskun­nan vas­tuu ja rooli kasvaa.

   Vastaa

   1. Kun kaik­ki hyv­in­voin­tialueet tule­vat ylit­täään bud­jet­tin­sa, VM:llä ei ole mitään hallinnol­lisia edel­ly­tyk­siä ottaa niitä kaikkia hallintaansa.

      Vastaa

4. Aiem­pi­en sairaan­hoitopi­irien rahat lop­pui­v­at aina sään­nöl­lis­es­ti loka-mar­rasku­us­sa, kos­ka kun­nat omista syistään kroonis­es­ti alibud­je­toi­vat kulut. Nor­maali yri­tys lomaut­taisi tai irti­sanoisi henkilökun­taa, mut­ta sairaan­hoitoa ei voi parik­si kuukaudek­si lopet­taa tyli­in osas­tot tyhjik­si ja dia­lyysikoneet varas­toon. Lisälasku lähti kun­nille, jot­ka vähem­män iloisel­la mielel­lä maksoivat.

   Val­tio­varan­min­is­teri on jatkos­sa ylin ter­vey­den­huol­lon päät­täjä. Onnea matkaan!

   YLE, HS ja muu media tule­vat aivan var­masti kam­pan­joimaan ihmis­ten puoles­ta. Yhtään vaikut­tavaa säästö­toim­pen­pidet­tä ei tul­la tekemään. Jos jos­sain kun­nas­sa on sote-työ­paik­ka, siitä ei luovu­ta, ei mil­lään, ei koskaan. Palkat ovat kohta­laiset ja kun­taan tarvi­taan vero­tu­lo­ja. Kun työl­listämisen laskun mak­saa val­tio, tyh­mem­pikin kun­nan­jo­hta­ja jär­jestää vaik­ka väki­val­taisia mie­lenos­toituk­sia estääk­seen työ­paikko­jen, siis omien vero­tu­lo­jen­sa, vähen­e­misen. Hoidon laadul­la tai muul­la ei tämän kanssa tule ole­maan yhtään mitään tekemistä eikä se edes kiin­nos­ta kun­nal­lispoli­itikko­ja eikä ketään.

   Alue­val­tu­us­tot oli­vat alus­ta saak­ka aivokuollei­ta. Siel­lä päät­tämässä ovat omia sil­tarumpu­jaan ja ties mitä puo­lus­ta­vat samat kun­nal­lispoli­itikot kuin kun­nis­sa. Perik­si ei anneta ja alue­poli­itikon onnis­tu­mi­nen on run­sas rahan käyt­tö. Ehkä pelas­tus­toi­mi lakkautetaan?

   Tule­va vaalivoit­ta­ja, per­suoikeis­to­hal­li­tus, leikan­nee sen 6 mil­jar­dia ja siinä sote-kulut ovat keskeinen leikkausko­hde. Eläkkeisi­in ei uskalleta koskea, kos­ka suuret ikälu­okat vielä äänestävät.

   Buid­jetin kulu­ja nos­taa väestön ikään­tymi­nen ja ikään­tymisen aiheut­ta­mat sairasku­lut. Lisäk­si rahaa menee roimasti lisää aseisi­in. Kum­matkaan lisäku­lut eivät lisää tuot­tavu­ut­ta, joten jotain muu­ta leikkaamista tehdään enem­män. Nuorem­mat ikälu­okat ovat niin pieniä, että jo asi­akaskun­nan vähen­e­m­i­nen leikkaa koulu­tuk­sen kulu­ja. Aina puo­lus­te­taan henki­hiev­eris­sä ole­vien kun­tien minikoulu­ja suuril­la kuluil­la ja kasvu­paikkakun­nil­la seinät repeävät ja kynät pätkitään.

   Ain­oa toi­vo on, että nykyi­nen hölmöi­ly lop­puu kun ei tarvitse kikkail­la kuka sairaan­hoidon mak­saa. Tähän saak­ka pikkukun­tien on kan­nat­tanut käyt­tää mah­dol­lisim­man paljon kallista erikois­sairaan­hoitoa ja isom­pi­en kun­tien (=suurin osa kansalai­sista) pitänyt sitä väl­tel­lä niin paljon kuin mahdollista.

   Ikäih­mis­ten hoi­va ei nouse vaali­teemak­si. Per­suoikeis­tolle riit­tää sänky ilman hoita­jia, aiem­mas­ta tiedämme miten siinä käy. Ikään­tymi­nen, siihen liit­tyvät kulut ja kaik­ki muu on tiedet­ty tarkasti noin 40 vuot­ta, poli­itikoille ja puolueille se on edelleen yllätys.

   Vaa­likam­pan­jas­sa tämän ker­tomi­nen on muuten itse­murha, joten sitä ei tehdä. Lop­putu­los toiv­ot­tavasti ei yllätä.

   Vastaa

   1. Noinkin, mut­ta aiem­mas­sa mallis­sa myöskin tehti­in vuo­den lopus­sa aina iso määrä han­k­in­to­ja, oli niihin kokon­aisu­u­den kannal­ta oikeasti varaa tai ei — jot­ta seu­raa­van vuo­den bud­jet­ti tulisi riit­tävän isok­si han­k­in­to­ja varten aiem­man vuo­den luku­jen poh­jal­ta kehit­tyv­inä. Jos yht­enä vuon­na han­k­in­nat meni tiput­ta­maan, sit­ten bud­je­toi­jat tiput­ti pysyvästi ne seu­raav­il­takin vuosil­ta. Joten han­k­in­to­ja piti tehdä tasais­es­ti joka vuosi, oli niille aina aitoa tarvet­ta tai ei. Lisälasku lähti kun­nille, jot­ka eivät niistä tykän­neet. Kun­nil­la oli kuitenkin vero­tu­soikeus. Mut­ta ei vero­tu­soikeudelli­nen omis­ta­ja asioi­ta saanut kään­net­tyä edes oman kun­tansa jär­jestämän ter­vey­den­hoidon osalta — aina joku saat­toi ter­vey­den­hoito-organ­isaa­tios­sa vedo­ta lak­isääteisyyk­si­in ja pakkoi­hin meno­jen syynä, johon kun­nal­la taas ei ollut val­taa vaikut­taa. Oikeasti parem­mal­la johtamisel­la olisi voitu silti saa­da vähem­min menoin asioi­ta aikaan. Mut­ta julkises­sa sotes­sa johta­jil­lakin on kan­nuste usein ennem­minkin kas­vat­taa toim­intaa kuin kar­sia menoja.

      Vastaa

   2. Seu­raa­va eduskun­ta leikan­nee eläkkeitä enem­män tai vähem­män epä­suo­rasti työ­markki­na­jär­jestö­jen hyväksyn­näl­lä, mut­ta tehnee sen pitkäl­lä, vähin­tään 10 vuo­den siir­tymäa­jal­la niin, että aikaa kuluu välis­sä niin paljon, ettei kukaan enää yhdis­tä asioi­ta niistä päät­täneisi­in. Pitkil­lä siir­tymäa­joil­la eläkeleikkauk­set on ennenkin tehty.

      Vastaa

5. Muis­tu­tan taas että suurin vaiku­tus saadaan juurisy­i­hin kohdis­tuvil­la väli­in­tu­loil­la. Rokoteke­hi­tys­tä her­pesviruk­si­in, ulosteen­si­ir­to­ja lihav­ille, hygien­ian kohen­tamista päiväkodeis­sa ja kouluis­sa (mak­sim­imäärä her­meet­tis­es­ti eris­tet­tyjä ryh­miä ainakin), nuo­rille kon­dome­ja pillerei­den sijas­ta, kunnnon van­han ajan 2 kk ginek­set inttiin.

   Vastaa

6. Palveluseteliä vaan ihan kaik­keen ja kaikille ja yksi­tyiset tekee. Jonot katoaa, tulee hoidet­tua ajois­sa, ter­veysala kas­vaa ja ehkä ei niin kallista kuitenkaan jos las­kee mukaan sen, että ihmiset ovat ter­veem­piä kuin jos oli­si­vat vuosia julkisen jonois­sa. Ottaa maat­aloustuet har­ras­ta­jil­ta pois, niin siinä on jo tarpeek­si rahaa ja maat­alous­tuotan­to ei käytän­nössä laske. Joku vaan ker­too kuin­ka jär­jetön­tä on mak­saa maat­alous­tukia tuot­ta­jille jot­ka eivät tuo­ta, niin kansa vai­h­taa sen rahan mielel­lään ter­veyten­sä parantamiseen.

   Vastaa

   1. Palvelusetelin mah­dol­lisu­udet ovat rajal­liset. Ne sovel­tu­vat foku­soi­tu­i­hin erikois­lääkärin kysymyk­si­in sekä toimen­piteisi­in, jois­sa poti­lasvir­taa on riit­tävästi ja osaa­van henkilöstön ja fasili­teet­tien ylläpitämi­nen on yksi­tyiselle kannattavaa.

      Kela-kor­vat­tu yksi­tyi­nen lääkäri­toim­inta on pääosin avo­hoidon erikois­lääkäri­palvelua, joka julkiselta sek­to­ril­ta laa­jasti puut­tuu. Tämän vahvis­t­a­mi­nen ja Kela-kor­vausten jous­ta­va käyt­tö julkisen sek­torin tarpei­den mukaan (esim. vaikean jonoti­lanteen erikoisa­loille korkeam­mat kor­vauk­set) on yhteiskun­nalle hal­pa tapa keven­tää julkisen ESH:n taakkaa.

      Yksi­ty­i­sistä erikois­lääkäreistä val­taosa on vain sivu­toimisia, jol­loin toim­inta ei vähen­nä julkisen sek­torin resurssia. Jos palveluille on tarvet­ta, vas­taan­ot­toaiko­ja annetaan enem­män ja poti­lai­ta hoide­taan enem­män. Ellei tarvet­ta ole, aiko­ja annetaan vähem­män. Jous­tavaa toimintaa. 

      Olen­naista on, ettei julkisen sek­torin toim­intakyky heikkene. Siel­lä tapah­tuu lääketi­eteen opiske­li­joiden kli­ini­nen har­joit­telu ja se vas­taa pääosin lääkärien erikois­tu­misk­oulu­tuk­ses­ta (yksi­tyisel­lä mah­dol­lista vain rajal­lis­es­ti) sekä vaa­tivim­mas­ta hoi­dos­ta. Tämän toimin­nan resurssien heikken­e­m­i­nen las­kee koko ter­vey­den­huol­lon tasoa. Myös yksi­tyi­nen toim­inta nojaa julkisen sek­torin koulutustoimintaan.

      Vastaa

7. Pidem­mäl­lä ajan­jak­sol­la liikun­nan lisäämi­nen var­masti vähen­täisi sairas­tu­vu­ut­ta. Nythän suo­ma­laiset liikku­vat kävellen päivit­täin vain 20 min­u­ut­tia. Ei ihme, että lihavu­us, dia­betes, etc lisään­tyvät. Ja kulut kasvavat. 

   Tänään Hesarin uuti­sis­sa ker­rot­ti­in liikun­nan ole­van 1,5 ker­taa lääkkeitä ja ter­api­aa tehokkaam­paa masen­nuk­sen hoi­dos­sa. Masen­nus mak­saa sekin paljon. 

   Että kansa pitää saa­da ylös, ulos ja käve­lylle, pyöräilemään, etc. Nopeasti.

   Vastaa

8. “Se, että Suomes­sa annetaan huip­puta­son syöpähoitoa tuloi­hin kat­so­mat­ta, on maail­mal­la poikkeus.”

   Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mihin tämä väite perus­tuu. Usein kun tun­tuu, että Suomes­sa täkäläistä hoitoa pide­tään poikkeuk­sel­lisen hyvänä ja tasa-arvoise­na, vaik­ka se ei sitä vält­tämät­tä ole vähäis­ten resurssien takia. Ehkä Suomes­sa jätetään hoita­mat­ta tasa-arvoisem­min ver­rat­tuna USA:aan, kos­ka siel­lä vaku­u­tuk­sen hin­ta määrää hoidon tason. Toki kaikissa maail­man mais­sa aivan huip­puhoitoa saa lähin­nä itse maksamalla.

   Vastaa

9. Yhteistyöalueista muo­dos­tunee lop­ulliset päähyv­in­voin­tialueet (5 + Hki)
   (Suomes­sa on vuon­na 2023 yhteen­sä 309 kuntaa)
   Val­ti­olle vero­tu­soikeus, ei hyv­in­voin­tialueille, tavoit­teena yhdenvertaisuus.
   Peru­sor­gan­isoin­ti on aiheel­lista hoitaa val­tion tasolla.
   On luotet­ta­va vas­tu­ulliseen rahankäyt­töön, val­ti­ol­la ei ole poh­ja­ton­ta kassaa
   Seu­raavak­si kun­tien lakimääräi­sistä tehtävistä ”koulu­tus ja varhaiskas­va­tus” on siir­ret­tävä hyvinvointialueille.
   Ter­veys- ja sosi­aal­i­menot kas­va­vat van­hus­ten määrän kas­vaes­sa. Tehokku­ut­ta lisätään; automaa­tiot, teknolo­gia, robot­it jne. ja tarvit­taes­sa palveluseteleitä.
   Suomes­sa kuoli vuon­na 2022 his­to­ri­al­lisen paljon ihmisiä (62.886), kuollei­den määrä on suurin sit­ten sotavu­osien. Taas esi­in­nous­sut eutanasialain säätämis-keskustelu korostaa kivut­toman lop­un tärkeyt­tä ja hyvää saat­to­hoitoa. Mut­ta kan­nate­taanko oikeut­ta arvokkaaseen kuole­maan vai pelätäänkö, että sairaat van­huk­set, jot­ka eivät halua olla enää vaivak­si, alka­vat pyytää eutanasi­aa ja eutanasi­aa alet­taisi­in tekemään liian kevyin perustein
   Nos­te­taan reilusti koti­talousvähen­nys­tä (verovähen­nys), tilapäis­es­ti, ikäih­mis­ten koti­palvelu­jen takaamiseksi.
   Peruster­vey­den­hoidon vaa­ti­mat­to­muu­den syy, panos­tuk­set annet­tu erikoissairaanhoitoon
   Työter­veyshuolto (sairaushoitoi­neen) on työ­nan­ta­jan mak­samaa, osana palkkaa.
   Ohes­sa numerotietoja.

   Tieto­ja v. 2021
   väk­iluku 5,5 milj. // alle 15 v. 15,4 % // 15 – 64 v. 61,6 % // yli 64 v 23,1 %
   per­heitä 1,5 milj. // asun­tokun­tia 2,8 milj. // työl­liset 2,4 milj. // töl­lisyysaste v. 2021 72,4 %
   työt­tömien osu­us 10,2 % // eläkeläis­ten osu­us 26 % // taloudelli­nen huolto­suhde 133,4
   alku­tuotan­to 2,7 % // jalostus 20,5 % // palvelu 75,4 %
   vuosikate € / asukas v. 2020 738,8
   lainakate € / asukas v. 2020 3.448,4
   ope­tus ja kult­tuu­ri­toim­inta € / asukas 2.078,8
   sosi­aali- ja ter­veystoim­inta € / asukas 3.622,3

   Arviot hyv­in­voin­tialuei­den rahoituk­ses­ta milj. € vuon­na 2023 ja vuon­na 2030
   Yhteistyöalueet 5.535 keskus väk­iluku 31.12–2022 1.000 hlöä, pyöristetty

   v. 2023 22.518 v. 2030 29.314
   Pohjois-Suomen yhteistyöalue 732
   v. 2023 3.211 v. 2030 4.235
   • Kain­u­un hyv­in­voin­tialue Kajaani 71
   • Kes­ki-Poh­jan­maan hyv­in­voin­tialue Kokko­la 68
   • Lapin hyv­in­voin­tialue Rovanie­mi 176
   • Pohjois-Poh­jan­maan hyvinvointialue
   (yliopis­tolli­nen sairaala) Oulu 417

   Itä-Suomen yhteistyöalue 813
   v. 2023 3.622 v. 2030 4.644
   • Etelä-Savon hyv­in­voin­tialue Mikke­li 130
   • Kes­ki-Suomen hyv­in­voin­tialue Jyväskylä 273
   • Pohjois-Kar­jalan hyv­in­voin­tialue Joen­suu 163
   • Pohjois-Savon hyvinvointialue
   (yliopis­tolli­nen sairaala) Kuo­pio 248

   Sisä-Suomen yhteistyöalue 893
   v. 2023 3.636 v. 2030 4.745
   • Etelä-Poh­jan­maan hyv­in­voin­tialue Seinäjo­ki 191
   • Kan­ta-Hämeen hyv­in­voin­tialue Hämeen­lin­na 170
   • Pirkan­maan hyvinvointialue
   (yliopis­tolli­nen sairaala) Tam­pere 533

   Län­si-Suomen yhteistyöalue 875
   v. 2023 3.617 v. 2030 4.696
   • Poh­jan­maan hyv­in­voin­tialue Vaasa 176
   • Satakun­nan hyv­in­voin­tialue Pori 213
   • Varsi­nais-Suomen hyvinvointialue
   (yliopis­tolli­nen sairaala) Turku 486

   Etelä-Suomen yhteistyöalue 2.223
   v. 2023 8.429 v. 2030 10.994
   • x, Uusi­maa Helsin­ki 1.734
   • Helsin­ki (x) (v. 2023 2.592 ja v. 2030 3.285)
   • HUS (yliopis­tolli­nen sairaala) (x)
   • Itä-Uuden­maan hyv­in­voin­tialue (x)
   • Kes­ki-Uuden­maan hyv­in­voin­tialue (x)
   • Län­si-Uuden­maan hyv­in­voin­tialue (x)
   • Van­taan ja Ker­a­van hyv­in­voin­tialue (x)
   • Etelä-Kar­jalan hyv­in­voin­tialue Lappeen­ran­ta 125
   • Kymen­laak­son hyv­in­voin­tialue Kou­vola. Kot­ka 160
   • Päi­jät-Hämeen hyv­in­voin­tialue Lahti 205

   Vastaa

10. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Jos vero­tu­soikeus olisi, olisi houku­tus tar­jo­ta enem­män ja parem­paa hoitoa ja laskut­taa se asukkail­ta korkeamp­ina veroina. Parem­paa hoitoa ajoi­vat kaik­ki hyv­in­voin­tialuei­den vaaleis­sa ehdol­la olleet.”

    Vas­taes­imerk­ki: Ahve­nan­maal­la on muo­dostanut oman sote-alueen­sa vuosikymmenet. Sil­lä on lain mukaan vero­tu­soikeus. Ker­taakaan his­to­ri­as­sa tätä lais­sa säädet­tyä vero­tu­soikeut­ta ei ole silti käytet­ty. Vero­tu­soikeus ei mitenkään automaat­tis­es­ti muo­dos­ta houku­tus­ta laskut­taa asukkail­ta korkeampia vero­ja. Edullisem­paa paikallis­ten aluei­den kannal­ta on koit­taa saa­da rahat mis­tä tahansa muual­ta kuin paikallis­es­ta veros­ta, vaik­ka sit­ten ruinaa­mal­la rahoi­tuse­hto­jen­sa paran­tamista val­ti­ol­ta, kos­ka veror­a­situs kohdis­tuu pienem­mältä osin sil­loin paikallisiin.

    Vastaa