Timo Harakka: Datakapitalismi kriisien maailmassa

Ehdin jo mielessäni tuomi­ta Timo Harakan kir­jan Datakap­i­tal­is­mi kri­isien maail­mas­sa hep­poisek­si tekeleek­si, antaa sille surkean arvosanan Sto­ry­telis­sä ja vai­eta koko opuksesta.

Kir­jan alku oli min­un silmis­säni silkkaa vasem­mistopop­ulis­mia, jos­sa markki­na­t­alout­ta ja pahaa tah­tovia kap­i­tal­is­te­ja syytet­ti­in kaikesta pahas­ta, kehut­ti­in itseä name drop­pingilla eli ker­toma­l­la, kei­den tärkei­den ihmis­ten kanssa on keskustel­lut ja kauhis­telti­in sitä, mitä kaikkea dataa meistä kerätään.

Markki­na­t­alouden vinout­tavia mekanis­me­ja kuu­luu kyl­lä arvostel­la, mut­ta  ana­lyyt­tis­es­ti. On ymmär­ret­tävää, että kaik­ki eivät ymmär­rä markki­na­t­alouden perus­toim­into­ja, mut­ta olisi hyvä, että min­is­teri ymmärtäisi.

Sit­ten kir­ja muut­tui mie­lenki­in­toisek­si. Oliko alun poli­it­ti­nen jar­gonia tarkoitet­tu Harakan henki­vaku­u­tuk­sek­si ker­tomaan, että kyl­lä tässä duunare­i­ta eduste­taan, vaik­ka puhutaankin aivan muu­ta kuin vasem­mistopop­ulis­tit yleensä?

Vaatikaa dataa avoimeksi!

Harak­ka ei nimit­täin keho­ta ihmisiä kieltämään oman datansa tal­let­tamista vaan päin­vas­toin vaa­ti­maan, että kerät­ty data on kaikkien vapaasti käytet­tävis­sä. Se on noin 180 astet­ta eri asia.

Tiedon osalta markki­na­t­alous ei toi­mi alku­unkaan oikein. Itse asi­as­sa kun joskus yritet­ti­in luo­da aksioma­jär­jestelmä markki­na­t­alouden eri­no­maisu­u­den tuek­si, yksi lähtöo­let­ta­muk­sista oli, että tieto on ilmaista.

Kir­jas­sani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka otin käyt­töön käsit­teen ker­takus­tan­nus­tuote kuvaa­maan tuotet­ta, jon­ka monist­a­mi­nen on ilmaista eli jon­ka tuotan­tokus­tan­nuk­set koos­t­u­vat pelkästään kiin­teistä kus­tan­nuk­sista. Täl­laisen tuot­teen hin­noit­telun osalta ei ole opti­maal­ista ratkaisua. Peri­aat­teessa sitä pitäisi jakaa ilmaisek­si, mut­ta sil­loin sitä ei kan­na­ta kenenkään tuottaa.

Tätä sivuten olen sanonut mon­esti, että koulukir­jo­jen kir­joit­ta­jien tulisi saa­da kor­vauk­sen­sa sen perus­teel­la , kuin­ka moni luok­ka opiskelee kir­jan mukaan eikä myy­ty­jen kir­jo­jen perus­teel­la. Sil­loin koulukir­jo­ja ei tarvit­sisi pih­da­ta ja kaik­ki saisi­vat käyt­töön­sä uuden kir­jan. Pain­okus­tan­nuk­set ovat alle euron kappale.

Piraatit esit­tivät hur­jim­mil­laan, että kir­jo­jen kir­joit­ta­jat eivät saisi työstään mitään kor­vaus­ta, vaan kir­jo­ja saisi painaa kuka vain tek­i­jänoikeuk­sista välit­tämät­tä. Kir­jaan tykästyneet voisi­vat lahjoit­taa rahaa kir­jail­i­jan hen­gen­pitimik­si. Esi­tys siitä, että dataa kerän­nei­den yhtiöi­den pitäisi luovut­taa se ilmaisek­si kil­pail­i­joilleen on real­is­tisu­udessa samaa luokkaa. Mik­si kerätä lainkaan?

Mut­ta siinä Harak­ka on oike­as­sa, että tälle asialle pitäisi jotain tehdä. Monop­o­lit ovat aina vaar­al­lisia ja tiedon monop­o­lit ovat eri­tyisen vaar­al­lisia. Voisi olla järkevää, että Googlen on luovutet­ta­va keräämän­sä data kenen käyt­töön hyvän­sä, mut­ta ei suinkaan täysin ilmaisek­si. Sähköverkkoakin saa käyt­tää kuka hyvän­sä, mut­ta ei ilmaisek­si.  Tässä on val­ta­va työmaa.

Lainsäädäntö tulee perässä, jos tulee

Kun meistä kerätään dataa aivan kaikessa, eri­laiset my data ‑mallit ovat mielestäni hai­hat­telua. En ker­ta kaikki­aan jak­sa nähdä vaivaa hal­li­tak­seni robot­tipö­lyn­imurin keräämää dataa asun­toni pohjapiirrustuksesta.

Harak­ka vaatii lain­säädän­töä datan keräyk­sen ja tekoä­lyn hal­lit­semisek­si. Jos lain­säädän­nön pitäisi aina olla ensin ja teknolo­gia saisi kehit­tyä vas­ta sen jäl­keen, lask­isimme yhä helmi­tauluil­la. Jotain lain­säädän­töä kuitenkn tarvitaan.

Euroop­pa on tekoä­lyn sovel­lus­ten ja tiedon keru­un suh­teen varovaisem­pi kuin Kiina ja Yhdys­val­lat. Sen takia tek­nol­o­giset inno­vaa­tiot syn­tyvät muual­la kuin Euroopas­sa. Joskus san­ot­ti­in, että kahdek­san kymmen­estä arvokkaim­mas­ta viime vuosikym­meninä syn­tyneistä yri­tyk­sistä olisi kiel­let­ty, jos ne oli­si­vat syn­tyneet Suomes­sa. Esimerkik­si Google ja Airbnb.

Vihanlietsonta-algoritmit

Vain vain­o­harhainen voi kuvitel­la, että Face­book ja Twit­ter ovat kehit­täneet algo­rit­min­sa Venäjän tilauk­ses­ta, mut­ta toisaal­ta Venäjä olisi tuskin keksinyt nerokkaam­paa tapaa heiken­tää vihol­lisik­seen kokemia mai­ta, joi­hin se tosin  las­kee muun muas­sa kaik­ki muut maat.

Näi­hin algo­rit­mei­hin pitäisi puut­tua, kos­ka nyt ne jaka­vat ihmisiä toisi­aan vihaavi­in joukkoi­hin ja heiken­tävät sosi­aal­ista pääo­maa. Iso urak­ka, joka on aloit­tamista vaille valmis.

Harak­ka nos­taa esi­in hyviä ongelmia. Niihin kan­nat­taa tutus­tua, mut­ta ratkaisui­hin ei kan­na­ta uskoa. En minä ainakaan uskonut.

Kir­jas­sa esi­in nous­sei­den ongelmien vaa­ti­mat toimet ovat todel­la mullistavia.

 

21 vastausta artikkeliin “Timo Harakka: Datakapitalismi kriisien maailmassa”

  1. Pitänee yrit­tää kuun­nel­la. Oli­han Harak­ka aikoinaan suosikkijournalistejani. 

    Onko­han hän huo­man­nut, miten val­heet lev­iävät somes­ta esimerkik­si ja oikeas­t­aan eri­tyis­es­ti YLE:een. Esimerkik­si väit­teet suo­ma­lais­ten miesten väki­val­taisu­ud­es­ta. Jos ei, luul­tavasti turha kirja. 

    Mut­ta pitänee antaa tosi­aan mahdollisuus.

  2. Anlysoin­pa vähän enem­män, kos­ka tää on yksi suurim­mista ongelmista, kos­ka melkein kukaan ei sitä näe. Isoim­mat ongel­mat ovat niitä, joista ei puhuta.

    Ärsyt­tävän öyhö­tyk­sen voi jakaa vaikka­pa näin:

    On type­r­yk­siä, jot­ka öyhöt­tävät siitä, mis­tä aita on matal­in. Ei tarvitse yrit­tää analysoi­da, kun nyt vain inhot­taa mus­tat tai valkoiset, naiset tai miehet, homot tai tran­sut ja mitä kaikkia niitä nyt on. Tämä öyhö­tys puut­tuu val­ta­me­di­as­ta ja jää someen.

    Paljon vaar­al­lisem­paa öyhö­tys­tä on se, joka on ide­ol­o­gis­es­ti hyväksyt­tävää, Sitä levitetään yliopis­tois­sa ja jopa lain­säädän­nössä. Se on val­lan­pitäjien viha­puhet­ta ja sik­si paljon, paljon vaar­al­lisem­paa kuin jotkut someänkyrät.

    Esimerk­ki: val­ta­me­di­as­sa on väitet­ty use­aan ker­taan, että Suo­mi on Euroopan toisek­si vaar­al­lisin maa naisille. Toisin sanoen halu­taan ker­toa, että suo­ma­laiset miehet ovat poikkeuk­sel­lisen sosiopaat­tisia. Veikkaan, että suurin osa nai­sista tosi­aan uskoo tähän, ehkä miehistäkin.

    Jos kuitenkin googlaa kymme­nen min­u­ut­tia, käy ilmi, että väite on sitä itseään. Viitatun tutkimuk­sen mukaan Tankas­sa, Suomes­sa, Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa naiset ilmoit­ta­vat, että heitä tönitään enem­män kuin muual­la EU:ssa. Se ei todel­lakaan tee Pohjo­is­maista Euroopan vaar­al­lis­in­ta paikkaa naisille. Luul­tavasti se ker­too pikem­min siitä, että tääl­lä asenne naisia kohtaan on tasaveroisempi.

    Suo­ma­lais­mi­esten sosiopaat­tis­es­ta luon­teesta on kuitenkin jauhet­tu val­tame­diois­sa ker­ta toisen­sa jäl­keen. Kaik­ki tietävät kenen toimesta.

    Miten tämä mekanis­mi toimii? Mis­tä jär­jetön miesvi­ha kumpuaa?

    Joo, some murentaa luot­ta­mus­ta mut­ta niin tekee YLE:kin ja vielä enem­män kuin some. Eikö?

  3. “Tekoä­ly” siis noi GPT:t ja vas­taa­vat mas­si­iviseen datako­r­puk­seen ja tilas­to­ana­lyysi­in perus­tu­vat taikatemp­pu­ver­meet (joil­la ei ole mitään semant­tista “ymmär­rystä” tuot­ta­mas­taan sisäl­löstä) on kyl­lä sel­l­ainen minkä kehit­te­lyyn on tunget­tu paljon enem­män resursse­ja kuin olisi tarpeen. Olen kuul­lut aika paljonkin sisäl­lön­tuot­ta­jien kiroilua siitä että hei­dän tuot­tami­aan sisältöjä on käytet­ty luvat­ta syöt­teenä (jois­sain tapauk­sis­sa tuo on jopa mah­dol­lista osoit­taa) sel­l­ais­ten mallien tuot­tamiseen, joiden käytän­nössä ain­oa käyt­tö­tarkoi­tus on uskot­ta­van kuu­loisen dis­in­for­maa­tion tuottaminen.

  4. ”Voisi olla järkevää, että Googlen on luovutet­ta­va keräämän­sä data kenen käyt­töön hyvänsä”

    En halua, että Google, tai mikään muukaan, yhtiö luovut­taa minus­ta kerät­tyä ”dataa” kenellekään. Googlel­la on lisäk­si paljon ”dataa”, jos­ta ei ole paljoa iloa Google-kon­tek­stin ulkopuolella.

    Toisin kuin usein kuvitel­laan, Google tai Face­book ei luovu­ta (pait­si rajap­in­to­jen kaut­ta käyt­täjän anta­mal­la luval­la — tähän Cam­bridge Ana­lyt­i­ca-skan­daa­likin perus­tui) tai myy dataa kenellekään. He pitävät sen tietysti itsellään.

    Molem­mat pyörit­tävät main­os­alus­taa, joka näyt­tää main­ok­sia tilaa­jan määrit­tämälle kohderyh­mälle. Mut­ta main­oskam­pan­jan tilaa­ja ei saa mitään yksilöivää ”dataa” main­ok­sen näh­neistä, ei edes rahalla.

    Euroopas­sa nähtävästi kuvitel­laan, että ”datan puute” on syy siihen mik­si ran­skalaiset ja sak­salaiset eivät ole onnis­tuneet tuot­ta­maan mitään autoa pienem­pää globaalia men­estys­tä kulut­ta­jate­knolo­gias­sa. Mut­ta eihän mikään ole estänyt datan keru­u­ta — esimerkik­si Google ja Face­book ovat toim­i­neet Euroopas­sa alus­ta asti. 

    Google muuten val­tasi hakukone­markki­nan ole­mal­la paras hakukone. Ei heil­lä ollut siinä vai­heessa lainkaan käyt­täjä­dataa. Hakukoneen käytöstä sitä dataa sen sijaan syn­tyi ja se sit­ten mah­dol­listi huikean kan­nat­ta­van mainosbisneksen.

    Ehkäpä Euroopas­sa ei vain osa­ta ja sitä tuskin mikään reg­u­laa­tio muut­taa. Päin vas­toin, kaik­ki reg­u­laa­tio kos­kee luon­nol­lis­es­ti myös euroop­palaisia toimijoita.

    1. >Mut­ta eihän mikään ole estänyt datan keruuta …

      Niin­no. Se on kyl­lä alus­ta asti ollut tieto­suo­jalain­säädän­nön vas­taista, mut­ta aluk­si sil­lä ei ollut merk­i­tys­tä, kun sakot oli­vat määrältään noin isoille fir­moille merk­i­tyk­set­tömiä. Sen, että GDPR:n myöstä sakkoa voi saa­da ker­ral­la 4% vuosili­ike­vai­h­dos­ta olisi luul­lut muut­ta­van tilanteen, mut­ta käytän­nössä ainakin Meta / Face­book on onnis­tunut viivyt­tämään asioiden käsit­te­lyä niin tehokkaasti, ettei edes Max Schrem­sin sen toimin­nas­ta alun perin vuon­na 2011 jät­tämää val­i­tus­ta ole vieläkään saatu käsitel­tyä niin pitkälle, että sakko­ja tulisi mak­su­un (eikä var­maan saa­da vielä vuosi­in). Täm­möi­nen muut­taa taas asian niin, ettei edes tuo mak­simisakko ole eri­tyisen pelot­ta­va, kun sil­lä rahal­la saa vapaasti sikail­la sem­moi­set 15 vuot­ta tai ehkä pidempäänkin.

  5. kiitos timo harakalle että nos­taa asian pin­taan, tätä keskustel­laan aivan liian vähän suomes­sa. tosin tää tulee demareista jos­ta olen vähän yllättynyt.

    minus­ta on tul­lut yksi­ty­isyysak­tivisti ja/tai kan­nat­ta­ja. lyhyesti, alka­nut kart­ta­maan iso­ja teknolo­gia fir­mo­ja, kos­ka keräävät tieto­ja käyt­täjiltään puoli­pakol­la ja niiden monop­o­li val­ta on huolestut­taval­la tasol­la. pahim­mat, apple, alpha­bet ja meta. jos joku ei tiedä niin alpha­bet on google, ja meta on face­book, what­sapp ja instagram.

    käytän­nössä tarvi­taan iso toim­i­ja saadak­seen nuo teknolo­gia fir­mat kuri­in, käytän­nössä eu ja usa. hyviä ehdo­tuk­sia ei ole, mut­ta itse olen alka­nut suosi­maan open source filosofi­aa ja tuotteita.

    viime aikoina usa:ssa oikeis­to on ottanut yksi­ty­isyy­den teemak­seen ja teknolo­gia fir­mat ham­paisi­in, mut­ta epäilen että kieroista syistä. oikeis­to jotenkin ajat­telee että usa:n val­tio­val­ta on teknolo­gia yhtiö­den takana ns. vakoile­mas­sa heitä ja teknolo­gia yhtiöt syr­jii oikeis­toa. vaik­ka rahaval­ta haisee yri­tyk­sis­sä pahasti. vasem­mis­to saisi aktivoitua tässä keskustelussa.

    >“Harak­ka ei nimit­täin keho­ta ihmisiä kieltämään oman datansa tal­let­tamista vaan päin­vas­toin vaa­ti­maan, että kerät­ty data on kaikkien vapaasti käytet­tävis­sä. Se on noin 180 astet­ta eri asia.”
    vapaa ilmainen datan käyt­tö! kuu­lostaa minus­ta vasem­mis­to­laiselta. tosin kan­natanko niin riip­puu tilanteesta ja datas­ta. itse olen open source maail­mas­sa aika paljon, ja siel­lä koo­di on ilmaista ja vapaata.

    lopuk­si retori­nen kysymys, onko sin­ul­la google tili tai apple id taskus­sa!? min­ul­la ei ole!

    1. “oikeis­to jotenkin ajat­telee että usa:n val­tio­val­ta on teknolo­gia yhtiö­den takana ns. vakoile­mas­sa heitä ja teknolo­gia yhtiöt syr­jii oikeis­toa. vaik­ka rahaval­ta haisee yri­tyk­sis­sä pahasti. vasem­mis­to saisi aktivoitua tässä keskustelussa.”

      Oikeis­tolle ja varsinkin tietylle lib­er­aalioikeis­tolle on vaikea käsit­tää vapau­den ris­tiri­ito­ja. He eivät esimerkik­si kykene käsit­tämään sanan­va­pau­den ja yksi­tyisen yri­tyk­sen (Face­book, Google) hallintaoikeu­den ris­tiri­ito­ja, ja sit­ten huu­ta­vat sen­su­uria mut­ta tämä on ihan sitä klas­sista lib­er­al­is­mia itsessään — omis­ta­ja päät­tää käytön ehdot. Ja sit­ten oikeis­to­laiset vapauside­al­is­tit vaa­ti­vat val­tio­ta heiken­tämään yri­tys­ten ja yksilöi­den hallintaoikeut­ta omis­tuk­si­in­sa. Toisin sanoen lib­er­aalit ovat aivan sekaisin, ain­oa yhdis­tävä piirre on lähin­nä se että kaikesta syytetään joko val­tio­ta, byrokraat­te­ja tai poli­itikko­ja. Aina on joku säädel­ty väärin, ja teknofir­mo­jen kanssa omistusoikeudet!

    2. Kun kehuit Neu­vos­toli­iton suun­nitel­mat­alout­ta niin oleelli­nen kysymys on se että mik­si se epäon­nis­tui 1980-luvul­la lop­ul­la ja mik­si Kiinan val­tio­jo­htoinen val­tiokap­i­tal­is­mi on onnis­tunut 30 vuo­den aikana nos­ta­maa mil­jar­di ihmistä köy­hyy­destä ilman kehi­tys­a­pua . Voit kysyä kiinalaisil­ta ovatko he onnel­lisimpia 1960-luvun suuren harp­pauk­sen aikana ja 1970-luvun kult­tuuri­val­lanku­mouk­sen aikana vai 2000-luvul­la talousu­ud­is­tusten aikana. Jos Neu­vos­toli­itossa olisi kokeil­tu jo 1970 kiinalaista mallia olisi Neu­vos­toli­it­to toden­näköis­es­ti selvin­nyt joten kuten pystyssä.

      1. @Rahul Somani
        oliko mulle suunnattu.

        joo sanoin että suun­nitel­mat­alous taisi toimia, val­taeli­it­ille, ei niinkään kansalaisille. suun­nitel­mat­alous oli hyvä kon­sti pitää talous, val­tio, media ja kansalaiset kon­trol­lis­sa. impe­ri­aa­li­nen venäjä jou­tui käyt­tämään toisen­laisia konsteja.

        neu­vos­toli­it­to oli hyvä jos­sain, mil­i­taris­mi ja vakoilu. nytkin niitä ns. suun­nitel­mat­alous mig hävit­täjiä lähetetään ukrainaan.

        mikhail gor­bachev aloit­ti viimesinä pres­i­dent­ti vuosi­naan talous uud­is­tuk­sia, ja vähän yksinker­tais­tet­tuna, antoi neu­vos­toli­iton hajota.

        tuo kiinankin val­tiokap­i­tal­is­mi, toimi­iko val­taa pitäville vai kansalaisille, voi olla mon­imutkainen asia. mut­ta viime vuosi­na kiinan val­taa pitävät on kiristänyt ottei­ta kansalai­sis­taan. esim sosi­aa­li­nen tili on pakolli­nen jois­sakin tilanteis­sa ja asen­netut puoli­pakol­liset app:it älypuhelimissa.

        kos­ka kon­tek­si on datakap­i­tal­is­mi. niin en ole niin innois­saan markkin­taloud­es­ta kun kyse on paten­teista, tek­i­jänoikeuk­sista ja muista aineet­tomista omaisu­ud­es­ta. ehkä tarkem­min omis­tu­soikeud­es­ta. pahim­mat olleet patent­titrol­li yri­tyk­set, jot­ka toimii jonkun kol­man­nen osa­puolen nimis­sä eikä itse tee mitään teknolo­giaa tai innovaatioita.

    3. Huo­maut­taisin että paten­tit ja tek­i­jänoikeudet ovat osa omaisu­u­den suo­jaa ja niiden avul­la pyritään takaa­maan nimeno­maan ettei markki­noil­la lev­iä väären­net­tyjä kopi­oi­ta. Itse asi­as­sa Kiina joka on kopi­oin­ut paljonkin län­si­maisia tek­nol­o­gisia inno­vaa­tioi­ta on vaat­in­ut että patent­tisuo­jat avat­taisi­in kiinalaisille yri­tyk­sille jot­ta niiden valmis­tus on Kiinas­sa sal­lit­tua. Moni kodin elek­tron­i­ik­ka olisi kymme­nen ker­taa kalli­im­paa jos ne ei olisi tehty Kiinas­sa tai muual­la Aasiaa.

  6. Dig­i­tal­isaa­tio-val­lanku­mouk­sel­la on ratkai­se­van tärkeä merk­i­tys­tä kaik­keen inhimil­liseen toim­intaan. Se ulot­tuu globaal­ista val­tatais­telus­ta USA:n ja Kiinan väliltä aina mei­dän jokaisen henkilöko­htaiseen elämäämme saakka.

    Valitet­tavasti tässä tais­telus­sa Euroop­pa on häviäjien joukos­sa, sil­lä täältä puut­tuvat globaalit Big-Tech fir­mat ja kyky investoi­da sato­ja mil­jarde­ja uuden tekni­ikan kehit­tämiseen, ylläpitämiseen ja globaali­in operointiin.

    Tämä tais­telu käy­dään rajat ylit­tävässä dig­i­taalises­sa globaal­i­maail­mas­sa, jota nyt miehit­tävät pääosin nämä fir­mat: Apple, Google, Face­book, Ama­zon, Aliba­ba ja Microsoft, jot­ka käyt­tävät jo mas­si­ivis­es­ti tekoä­lyä (AI) ja Inter­net-of-Things (IoT) tekniikoita.

    Suo­mi on käytän­nössä jo pudon­nut digi-kelka­s­ta. Tilan­net­tamme vain pahen­taa koulu-sek­torimme rom­ah­dus, jos­ta tulee ulos sel­l­aisia nuo­ria, jot­ka eivät osaa kir­joit­taa, lukea tai laskea. 

    Eräs tut­ta­vani on pitkään opet­tanut tuleville sairaan­hoita­jille lääke­lasken­taa. Sanoo, että nyky­op­pi­laat eivät tiedä eroa luku­jen 0,5 ja 5,0 välil­lä. Rupeaako Suomen sairaalois­sa koh­ta kuole­maan väärään lääk­i­tyk­seen poti­lai­ta kuin kärpäsiä…

    Suo­mi on marx­i­lais­ten besser­wis­se­rien paikalleen jämähtänyt maa, joka on täyn­nä TABUJA, joista ei tietenkään saa puhua. Tässä Suomen media on laimin­lyönyt pahasti tehtävänä, joka on infor­moi­da Suomen kansaa!

    Suomen nykyi­nen mega-kri­isi on pääosin itse aiheutet­tu, jon­ka mak­sa­jak­si on moraalit­tomasti pan­tu lapsenlapsemme!

    Mei­dän ain­oa toivomme on Suomen kansa, joka jos­sain vai­heessa oival­taa vai­h­taa maamme johtoon sel­l­aiset miehet ja naiset, jot­ka aset­ta­vat maamme edun omansa edelle.

    Muis­tuu mieleen val­tio­varain­min­is­teri Iiro Viinansen sanat, kun hän 1991 rupe­si pelas­ta­maan Suomea lamas­ta: ”Tämä on sit­ten poli­it­tisen urani loppu”. 

    Viime sodan aikana meiltä löy­tyi mon­takin todel­lista kri­isi­jo­hta­jaa. Muun muas­sa pres­i­dent­ti Ris­to Ryti, joka oli valmis 1944 men­emään Stal­in­in vanki­laan Mosko­vaan, rauhan­sopimuk­sen takuumieheksi!

    Sep­po Korp­poo, asekätk­i­jöit­ten sukua, Innoco­den Oy:n osakas ja hal­li­tuk­sen jäsen. Yhtiö toimii kan­sain­välisessä digi-maail­mas­sa, tekee mm. Trafille kyber­tur­val­lisu­uskon­sul­toin­tia, IoT-ratkaisu­ja, tekoä­ly­tuot­tei­ta, jne. (https://www.innocode.eu)

  7. Euroop­pa on tekoä­lyn sovel­lus­ten ja tiedon keru­un suh­teen varovaisem­pi kuin Kiina ja Yhdys­val­lat. Sen takia tek­nol­o­giset inno­vaa­tiot syn­tyvät muual­la kuin Euroopas­sa. Joskus san­ot­ti­in, että kahdek­san kymmen­estä arvokkaim­mas­ta viime vuosikym­meninä syn­tyneistä yri­tyk­sistä olisi kiel­let­ty, jos ne oli­si­vat syn­tyneet Suomes­sa. Esimerkik­si Google ja Airbnb.

    Tähän ei ole syynä eri­tyis­es­ti Suo­mi, vaan EU-sään­te­lyn kaut­ta Sak­sa ja sen koke­muk­set nat­si­a­jas­ta. Juu­ta­lais­vain­ot mah­dol­listi se, että oli niin hyvälaa­tu­ista ja help­pokäyt­töisessä muo­dos­sa ole­vaa dataa siitä, ketkä ovat juu­ta­laisia ja ketkä eivät. Tästä on suo­rana seu­rauk­se­na se, että nykyään Sak­sas­sa on koko län­si­maid­en käytän­nössä tiukin ja jäykin yksi­ty­isyy­den­suo­jaa koske­va lain­säädän­tö ja oikeuskäytän­tö. Ja niin kauan kuin Sak­sa on EU:n jäsen, tähän Euroopan Kiinaa ja Yhdys­val­to­ja tiukem­paan sään­te­lyyn ei ole odotet­tavis­sa muutosta.

    (Lähde: yhdys­val­ta­laisen oikeusti­eteil­i­jän James Q. Whit­manin erinäiset artikke­lit, jois­sa hän ver­tailee yksi­ty­isyy­den­suo­jaa koske­vaa oikeuskult­tuuria Yhdys­val­lois­sa ja Saksassa.)

    1. “Tästä on suo­rana seu­rauk­se­na se, että nykyään Sak­sas­sa on koko län­si­maid­en käytän­nössä tiukin ja jäykin yksi­ty­isyy­den­suo­jaa koske­va lain­säädän­tö ja oikeuskäytän­tö. Ja niin kauan kuin Sak­sa on EU:n jäsen, tähän Euroopan Kiinaa ja Yhdys­val­to­ja tiukem­paan sään­te­lyyn ei ole odotet­tavis­sa muutosta.”

      En menis van­no­maan. Maail­ma muut­tuu ja Sak­sa sen mukana. Nyt siel­lä kun­nos­te­taan kovaa vauh­tia panssari­vaunu­ja Ukrainan-rin­ta­malle, mikä olisi vielä reilu vuosi sit­ten ollut täysi mahdottomuus.

  8. Ilah­dut­tavaa, että Osmo Soin­in­vaara on lukenut kirjani.
    Aika sekavas­ta kir­joituk­ses­ta pal­jas­tuu kuitenkin, että kohteliaasti sanoen hän ei ole vahvuusalueellaan.
    Ensim­mäisek­si häm­mästyin sitä, että Soin­in­vaaran mielestä kap­i­tal­is­min kri­ti­soimi­nen on markki­na­t­alouden vas­tus­tamista. Har­va enää vetää yhtäläisyys­merk­it. Omas­ta mielestäni monop­o­lisoivaa ja kartel­lisoivaa kap­i­tal­is­mia — kil­pailua rajoit­tavaa, inno­vaa­tioi­ta nitistävää ja talouden dynami­ikkaa jäh­mettävää yhtiö­val­taa — arvostel­e­vat uskot­tavim­min juuri markki­na­t­alouden vakau­muk­sel­liset kan­nat­ta­jat, joi­hin kuulun.

    Viime vuosien kehi­tys verkko­maail­mas­sa ja alus­tat­aloudessa on selvästi, ja selit­tämät­tömästi, men­nyt Soin­in­vaar­al­ta ohi.
    Itse asi­as­sa vihreät eivät näy laa­jem­minkaan kiin­nos­tu­van dig­i­tal­isaa­tios­ta, datat­aloud­es­ta ja teknolo­giapoli­ti­ikas­ta. On kova ikävä Jyr­ki Kasvia, joka oli ennen min­ua ain­oa poli­itikko alan julka­isu­jen 100 IT-vaikut­ta­jaa ‑listal­la. (Lois­ta­va poikkeus on Antti Jogi Poiko­la, joka ei tosin ole kymme­nessä vuodessa saanut MyDa­ta ‑liik­keen lähtöko­htia jaet­tua Soin­in­vaar­alle saakka.)

    Mys­tis­es­ti Soin­in­vaara sanoo että esi­in nos­tami­i­ni kysymyk­si­in “kan­nat­taa tutus­tua, mut­ta ratkaisui­hin ei kan­na­ta uskoa.”
    Jatkaak­seni keskustelua kysyn, mitkä näistä ratkaisu­ista eivät käy ja mikseivät:
    — kil­pailun edis­tämi­nen sään­töpo­h­jais­es­ti ja tasaveroisin ehdoin verkkopalveluissa;
    — datan avaamisen ja jakamisen kan­nus­teet ja yhteen­toimivu­u­den takeet;
    — verkko­vakoilua rajoit­ta­vat kan­sain­väliset sopimukset;
    — demokraat­tis­ten val­tioiden tiivi­impi teknologi­nen yhteistyö;
    — Suomen vah­va kan­sain­vä­li­nen vaikut­tamistyö eet­tisen tekoä­lyn ja reilun datat­alouden puoles­ta dis­in­for­maa­tio­ta ja dig­i­taal­ista väki­val­taa vastaan
    — Suomen kansal­lisen men­estyk­sen kannal­ta vält­tämätön vaikut­ta­mi­nen tule­vaisu­u­den teknolo­gia­s­tan­dard­ei­hin (6g, Web 3.0)?

    1. Olit pukenut kir­jan alus­sa “markki­na­t­alouden kri­ti­ikin” niin tun­teeno­maisek­si kap­i­tal­is­min kri­ti­ikik­si, että min­ul­la nousi­vat kar­vat pystyyn. Se oli joko huoli­ma­ton­ta sanankäyt­töä tai oman selus­tan tur­vaamista. Itsekin olen kir­joit­tanut kir­jo­ja lähin­nä vain kri­ti­soidak­seni markkinataloutta.
      Anteek­si nyt, mut­ta mon­et ilmais­usi oli­vat niin epä­tarkko­ja, että oli mah­do­ton­ta ymmärtää, mitä ehdo­tat. Jos esimerkik­si yri­tys käyt­tää rahaa datan keräämiseen, ehdo­tus, että sen pitää antaa se ilmaisek­si kil­pail­i­joiden­sa käyt­töön on aivan eri asia kuin ehdot­taa, että se on annet­ta­va kil­pail­i­joiden käyt­töön kohtu­uhin­nal­la. Jälkim­mäik­sen voisi saa­da jopa toimimaan.

      1. Tuo­ta noin … se aja­tus, että henkilöitä koske­vaa dataa keräävät fir­mat kaupit­telisi­vat tai muuten luovut­taisi­vat san­ot­tua dataa keskenään ei ole (pitkässä juok­sus­sa) elinkelpoinen: tämä olisi lail­lista vain siinä tapauk­ses­sa, että siihen on itse kunkin vapaae­htois­es­ti annet­tu suos­tu­mus, mut­ta täm­möistä ei taas voi tieto­suo­jalain­säädän­nön mukaan olla, jos palvelun käytön ehtona on samainen suos­tu­mus (GDPR (2016/679) 7(4)): Googlen/Facebookin/ym. (Alphabetin/Metan/ym.) liikei­dea on perusteil­taan lain­vas­tainen (ja häpelli­nen esimerk­ki siitä, ettei “rule-of-law” ole EU:ssa ole käytän­nössä ollut voimas­sa, tähän var­maankin tulee (pitkässä juok­sus­sa) muutos).

        Markki­na­t­aloud­es­ta puheenollen, on ongel­ma, että vain suuret (ja amerikkalaiset) toim­i­jat ovat voineet olla välit­tämät­tä tieto­suo­jalain­säädän­nöstä: pienem­mil­lä ei ole varaa viivyt­tää päätök­siä lop­ut­toma­l­la juris­te­ri­al­la (ja amerikkalaiset ovat lop­ul­ta seu­rauk­sil­ta suo­jas­sa: pahim­mil­laan vain EU:n toimin­noista muodol­lis­es­ti vas­taa­va tytäry­htiö menee mak­samat­tomien sakko­jen vuok­si konkurssi­in (ja tästäkin käräjöidään taas ainakin kymme­nen vuot­ta, samal­la kun toim­inta jatkuu uuden tytäry­htiön puitteissa)).

      2. @ timo hark­ka ja @ osmo soininvaara

        itse en enää tun­nus­taudu kap­i­tal­is­min ja/tai markkin­talouden kan­nata­jak­si enää. min­un näke­mys on että demokra­tia on ykkö­nen ja talousjär­jestelmä on kakko­nen. usein tuo talousjäre­jstelmä on kap­i­tal­is­mi. jos kap­i­tal­is­mi rehot­taa vil­listi ja vapaasti niin sieltä putkah­taa joku monop­o­li­val­ta ulos enem­min tai myöhemmin.

        >hs vaalikoneesta:“Valtion pitäisi puut­tua nyky­istä voimakkaam­min markki­noiden toim­intaan, jot­ta talous olisi kaikille reilu.”
        itse olisin vas­tan­nut “täysin samaa mieltä”. mut­ta ongel­ma onkin tulkin­nas­sa. mon­et tulk­it­see että paljonko pitää puut­tua kokon­ais tasol­la. minä tulk­itse enem­mänkin että jos jotain on pielessä niin puu­tu­taanko. eli jos markki­nat on pielessä 5% niin puu­tu­taan 5%, jos pielessä 10% niin puu­tu­taan 10%, ja 100%:iin saakka.

        olen jälkikä­teen miet­tinyt neu­vos­toli­iton suun­nitel­mat­alout­ta, sehän taisi toimia hyvin, eihän sen tarvin­nut palvel­la kansalaisia. joten per­in­mäi­nen ongel­ma oli yksipuolue jär­jestelmä, tai monop­o­li valta.

      3. Edelleen ensim­mäi­nen virk­keesi sot­kee markki­na­t­alouden ja kap­i­tal­is­min käsit­teet, joi­ta pyrin analysoimaan viileästi. Itse asi­as­sa “kar­vat pystyyn” on aika tun­teeno­mainen reaktio.
        Olen­nainen asia, jota et ehkä oival­tanut, on se, että data on luon­teeltaan julk­ishyödyke (“non-rival­rous”), eikä siis juridises­sa mielessä yksityisomistettavissa.
        Data, jon­ka olen antanut Face­bookille, ei ole Metan omaisu­ut­ta. Silti se myy ja jalostaa sitä sekä kieltäy­tyy jaka­mas­ta sitä edes datan anta­jalle. Mik­si pitäisi mak­saa siitä, mitä Meta ei edes omista, saatik­ka hyväksyä, että rajoit­taa datan käyt­töä mieli­halu­jen­sa mukaan?
        Voit tutus­tua laa­jem­min selvästi itselle­si vier­aaseen aiheeseen luke­mal­la esimerkik­si Sitran reilun datat­alouden julkaisuja.
        Et muuten vas­tan­nut kysymyksiini.

    2. Tuos­ta datan avaamis­es­ta ja yhteen­toimivu­ud­es­ta, mikä on monien ehdotet­tu­jen ratkaisumallien keskiössä, sekä henkilön oikeuk­sien että liike­toim­intaym­päristön osalta:

      Tieto­jär­jestelmien, siis niiden mihin se data ker­tyy ja jot­ka sitä käsit­televät, selkeästi merk­it­sevin niiden omi­naisuuk­si­in vaikut­ta­va tek­i­jä on .

      Tästä johtuu myös nim­im Sumpun mainit­se­ma lop­putu­los, että esimerkik­si Googlen datoil­la ei tek­isi kuin hyvin pieneltä osin mitään muual­la kuin juuri niis­sä nimeno­mai­sis­sa Googlen jär­jestelmis­sä, jois­sa ne on kerätty.

      Näin viitisen­toista vuot­ta eri­laisia tieto­jär­jestelmiä suun­nitelleena ja toteut­ta­neena, mihin ja/tai mis­tä on ker­tynyt varsin suuri ter­atavumäärä dataa.

  9. Tuos­ta datan avaamis­es­ta ja yhteen­toimivu­ud­es­ta, mikä on monien ehdotet­tu­jen ratkaisumallien keskiössä, sekä henkilön oikeuk­sien että liike­toim­intaym­päristön osalta: 

    Tieto­jär­jestelmien, siis niiden mihin se data ker­tyy ja jot­ka sitä käsit­televät, selkeästi merk­it­sevin niiden omi­naisuuk­si­in vaikut­ta­va tek­i­jä on niihin suun­nitel­tu tietoma­lli, joka määrää mitä tietoa/dataa jär­jestelmässä on ja tarkalleen mil­laises­sa muodossa/rakenteessa, joka taas määrit­telee melko pitkälle minkälaisia toim­into­ja jär­jestelmässä (esim web-palvelu, somealus­ta, “appi” tai vas­taa­va) on mah­dol­lista tai ainakaan tehokas­ta ja kätevää tar­jo­ta. Lop­pu toteu­tus seu­raa enim­mäk­seen melko suo­ravi­ivais­es­ti tietoma­llista, vaik­ka toki aina mon­imutkaisem­piakin oper­aa­tioi­ta joitakin on.

    Tiedot/data siis on kus­sakin yhtään käyt­täjän kannal­ta mitenkään, edes yksi­tyisko­hdil­taan, toi­sis­taan eroavas­sa jär­jestelmässä aivan eri muo­dos­sa. Kään­täen, sama yhteen­toimi­va tietoma­lli eri jär­jestelmis­sä tarkoit­taisi käytän­nössä, että jär­jestelmät oli­si­vat myös toimin­nal­lis­es­ti melko ident­tiset, eikä use­am­mas­ta jär­jestelmästä olisi hyö­tyä. Inno­vaa­tioille, uni­ikeille ratkaisuille ja kil­pailue­duille ei jäisi sel­l­aises­sa mitään tilaa.

    Kaiken­laiset “siir­ret­tävään muo­toon” muun­tamiset jär­jestelmien tietoma­lleista tarkoit­ta­vat poikkeuk­set­ta “matal­in­ta yhteistä nimit­täjää”, jos­sa menetetään kunkin jär­jestelmän omi­naiset tiedot, esim ne jot­ka tekevät Googles­ta Googlen ja anta­vat sille kyvyn toteut­taa sitä liike­toim­intaa johon vain se pystyy.

    Tästä johtuu myös nim­im Sumpun mainit­se­ma lop­putu­los, että esimerkik­si Googlen datoil­la ei tek­isi kuin hyvin pieneltä osin mitään muual­la kuin juuri niis­sä nimeno­mai­sis­sa Googlen jär­jestelmis­sä, jois­sa ne on kerätty.

    Tulk­in­tani näin viitisen­toista vuot­ta eri­laisia tieto­jär­jestelmiä suun­nitelleena ja toteut­ta­neena, mihin ja/tai mis­tä on ker­tynyt varsin suuri ter­atavumäärä dataa.

    (Kom­ment­ti lähti ensin keskeneräisenä)

  10. ” Joskus san­ot­ti­in, että kahdek­san kymmen­estä arvokkaim­mas­ta viime vuosikym­meninä syn­tyneistä yri­tyk­sistä olisi kiel­let­ty, jos ne oli­si­vat syn­tyneet Suomes­sa. Esimerkik­si Google ja Airbnb.”

    Muis­tan tämän artikke­lin. Yksi esimerkkiyri­tyk­sistä oli SpaceX, joka artikke­lin mielestä ei voisi Suomes­sa toimia “kos­ka avaru­usala on tääl­lä niin sään­nel­ty”. Taitaa olla kyl­lä vähän muitakin syitä mik­sei Suomes­sa ole omaa rakettilaukaisufirmaa.

    Ja oliko niin että yksi lis­ta­tu­ista kasvuyri­tyk­sistä oli Ther­a­nos, joka osoit­tau­tui myöhem­min huijarihommiksi.

Vastaa käyttäjälle Seppo Korppoo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.