Hyvinvointialueiden verotusoikeudella eroon mankumismallista

Olin tiis­tain Kun­tat­alos­sa Yrjö Jahnssonin säätiön ja kun­tali­iton jär­jestämässä eri­no­maises­sa sem­i­naaris­sa Ter­veys ja talous. Siitä voisi kir­joit­taa paljonkin, mut­ta tyy­dy vain kah­teen aiheeseen.

Olen arvostel­lut sote-uud­is­tuk­sen rahoi­tus­mall­ia tuh­lauk­seen kan­nus­tavak­si ja kut­sunut sitä manku­mis­mallik­si.

Hyv­in­voin­tialueil­la ei ole vero­tu­soikeut­ta, vaan ne saa­vat val­tio­varain­min­is­ter­iöltä kukin tarpeel­lisek­si kat­so­tun määrän rahaa, jol­la on sit­ten yritet­tävä tul­la toimeen. Jäl­keen­päin kat­so­taan riit­tikö raha ja jos ei riit­tänyt, rahaa saa lisää. Kaik­ki tietävät tämän.

Jokainen järkevä hyv­in­voin­tialue tietysti jär­jestää asi­at niin, että raha ei riitä. Olisi­han suo­ranainen rikos alue­talout­takin kohtaan saa­da rahat riit­tämään. Kun val­ti­ol­ta saadaan mangutuk­si lisää, raha käytetään lähin­nä palkkoi­hin. Se lisää elin­voimaa tulo­ja alueel­la ja tuo myös kun­taveroina rahaa kunnille.

Mart­ti Het­emäki piti esi­tyk­sen tästä asi­as­ta. Hän sanoi tämän saman sivistyneem­min ja puhui pehmeästä bud­jet­ti­ra­joituk­ses­ta, jol­lainen kan­nus­taa tutkimusten mukaan tehot­to­muu­teen kaikkial­la ja eri­tyis­es­ti terveydenhuollossa.

Ongel­mas­ta päästäisi­in muut­ta­mal­la pehmeä bud­jet­ti­ra­hoi­tus kovak­si, mut­ta eduskun­takin ehti tor­ju­maan tämän sanom­al­la, että jos rahat eivät riitä, sitä täy­tyy antaa lisää, kos­ka perusoikeudet.

Ongel­mana myös on, että malli, jol­la yritetään esti­moi­da, kuin­ka paljon mis­säkin rahaa tarvi­taan, on hutera. Se perus­tuu men­neisi­in tarpeisi­in, joi­ta on selvitet­ty regres­sio­ana­lyysil­lä. Malli antaa hin­nan eri­laisille tarve- ja olo­suhde­tek­i­jöille. Tämän ongel­mana on, etteivät toteu­tuneet menot tarvet­ta vaan tulo­ja, kos­ka kun­nat ovat käyt­täneet kaik­ki rahat, joi­ta niil­lä on ollut. Mitä enem­män rahaa on ollut, sitä enem­män sitä on siis ”tarvit­tu”.

Joskus perus­palve­lu­min­is­ter­inä selvi­tytin, kuin­ka paljon eri­laisia ter­vey­den­huol­lon toimen­piteitä tehti­in eri puo­lil­la maa­ta. Määrät poikke­si­vat huo­mat­tavasti aluei­den välil­lä. Yhdessä sairaan­hoitopi­iris­sä oli paljon kai­hileikkauk­sia ja toises­sa lonkkaleikkauk­sia.  Muu­ta seli­tys­tä ei oikein löy­tynyt kuin ylilääkärin kyynär­päät. Lesta­di­o­laisalueil­la tehti­in moninker­tainen määrä muuhun maa­han näh­den kohdun pois­to­ja, mut­ta se saat­toi kyl­lä johtua olo­suhde­tek­i­jöistä. Tätä selit­tämätön­tä alueel­lista vai­htelua halu­an muis­tel­la sik­si, että se ker­too, mil­laiseen dataan nuo tarvetek­i­jät perustuvat.

Oma lukun­sa on ennal­taehkäi­syl­lä, joka vähen­tää sairas­tu­vu­ut­ta. Nyt sairas­tavu­us on tarvetek­i­jöistä tärkein. Ennal­taehkäisyyn ei saa lisää rahaa. Sen sijaan onnis­tunut ennal­taehkäisy vähen­tää rahan tuloa, kos­ka tarvetek­i­jät helpot­tuvat. Älä siis ehkäise ennalta!

Joku voisi jopa kysyä, että jos jos­sain päin Suomea halu­taan ehdon tah­doin syödä epäter­veel­lis­es­ti, laimin­lyödä liikun­ta ja muutenkin huole­htia ter­vey­destä huonos­ti, mik­si muiden aluei­den pitää kan­taa siitä taloudelli­nen vastuu?

Tähän pehmeään bud­jet­ti­ra­joituk­seen on paljon parem­pi ratkaisu: annetaan hyv­in­voin­tialueille vero­tu­soikeus. Jos hoitaa asiansa huonos­ti, ei saa lisää rahaa val­ti­ol­ta, vaan joutuu verot­ta­maan alueen­sa asukkai­ta enem­män. Jos onnis­tuu ennal­taehkäisyssä ja tarvit­see rahaa vähem­män, voi laskea verotusta.

Keskus­ta vas­tus­taa hyv­in­voin­tialuei­den vero­tu­soikeut­ta, kos­ka hyv­in­voin­tialuei­den vero­pros­en­tit tuli­si­vat vai­htele­maan aivan kohtu­ut­tomasti. Mik­si tuli­si­vat? Argu­ment­ti ei kuu­losta uskottavalta.

Kukaan ei ole ehdot­tanut, että vero olisi ain­oa tulon­lähde. Las­ket­takoon nykyisen tarvetek­i­jä­mallin mukaan kullekin alueelle tule­va rahoi­tus niin kuin nytkin ja pienen­netään tätä rahoi­tus­ta niin, että puut­tuvan raha­sum­man keräämi­nen edel­lyt­tää kaik­il­ta hyv­in­voin­tialueil­ta yhtä suur­ta veroa. Jokainen hyv­in­voin­tialue voi sen jäl­keen vaikut­taa omil­la päätök­sil­lään siihen, pitääkö veroa kerätä aiot­tua enem­män vai selvitäänkö jopa vähem­mäl­lä. Riit­tää, että oma­l­la verol­la rahoite­taan viimeiset eurot.

Nyt alueil­la hur­rataan, jos val­ti­ol­ta saadaan kiris­te­tyk­si enem­män rahaa uhkaa­mal­la jät­tää tärkeitä hoito­ja anta­mat­ta. Ei hur­ra­ta enää, jos ero­tus joudu­taankin mak­samaan itse.

Luulisi jopa kokoomuk­sen, joka vas­tus­taa tun­nepi­tois­es­ti kaikkia vero­ja, ymmärtävän, että järkevät kan­nus­timet vähen­tävät julk­isia menoja.

Mik­si demar­it ja keskus­ta vas­tus­ta­vat vero­tu­soikeut­ta? Voisiko seli­tys olla, että ne usko­vat ole­maan mui­ta parem­pia manku­maan? Onhan kar­va­hat­tulähetys­töil­lä perinteitä.

Kepu ehkä kain­os­telee sen julk­istamista, kuin­ka paljon minkäkin hyv­in­voin­tialueen bud­jet­tia pitää tukea, mut­ta ovathan myky­mallinkin kulut julkisia.

Kyse on myös demokra­ti­as­ta. Jos jos­sain halu­taan tur­va­ta alueen asukkaille hyvät palve­lut ja ollaan valmi­it siitä mak­samaan, näin pitää myös voi­da tehdä.

Oli todel­la irvokas­ta seu­ra­ta hyv­in­voin­tialuei­den vaale­ja. Jokainen ehdokas ker­toi, mitä kaikkia palvelu­ja hän halusi paran­taa. Tosi­asi­as­sa siihen ei heil­lä ollut mitään eväitä. Val­tio­varain­min­is­ter­iö aset­taa bud­jet­tika­ton. Jos halu­at paran­taa yhtä palvelua, pitää päät­tää, mitä vas­taavasti huonon­netaan. En näh­nyt yhdenkään ehdokkaan ker­to­van, mitä he huonon­ta­vat, jot­ta saa­vat lisää rahaa siihen haluamaansa.

 

 

19 vastausta artikkeliin “Hyvinvointialueiden verotusoikeudella eroon mankumismallista”

  1. Kokoomus vero­tu­soikeu­den vas­tus­t­a­mi­nen on osa koko sotemallin vas­tus­tamista, lisäk­si teemal­la ‘emme halua enää yhtään vero­tus­ta­soa lisää’ saa kerät­tyä hyvin ääniä. Demar­it oli­vat vielä tois­sa kesänä vero­tu­soikeu­den kan­nal­la, mut­ta vaalien pelos­sa muut­ti­vat kan­tansa muo­toon ‘pitää selvitel­lä’. Kepun syyn kaik­ki kyl­lä ymmärtävät. Muu­tos olisi help­po toteut­taa niin, että jäädytetään val­tion rahoi­tus nykyiselle tasolle. Näin aluei­den pitäisi lisätä omaa osu­ut­taan pikku hil­jaa yhä enem­män. Kun val­tion osu­us olisi tip­punut esimerkik­si 80 pros­entin tietämille, voisi siihenkin alkaa tehdä taas indek­siko­ro­tuk­sia ja muitakin viilauk­sia. Joka tapauk­ses­sa muu­tos on täysin vält­tämätön. Nykyi­nen rahoi­tusjär­jestelmä on päätön.
    PS on muuten Yrjö Jahnssonin (ei Jans­son) säätiö. Olen saanut käy­dä kyseisen her­ran ja rou­vansa perus­ta­maa koulua.

    1. Kokoomus ei vas­tus­ta Sote uud­is­tus­ta vaan sitä että hyv­in­voin­tialuei­den lukumäärä on mitoitet­tu ylisu­urek­si (18) jon­ka SDP myi Kepulle. Kokoomuk­selle olisi riit­tänyt 6 hyv­in­voin­tialuet­ta plus pääkaupunkiseudun itsenäi­nen yksikkö

  2. Juuri tämän vuok­si oikeis­to voit­taa vaalit 

    Lisää vaan rahan­reik­iä eikä rahoi­tus­ta ilman että ollaan TAAS käsi keskilu­okan taskul­la. Mis­sä on vihreä talous­puolue joka on kansalaisen puolella? 

    Lisätään vain päällekkäistä byrokra­ti­aa koko ajan eikä siihen taval­liseen hoito työhön tah­do riit­tää resurssit. Pomon ja kon­sultin palkkoi­hin riit­tää kyl­lä. Ja pupuleikkei­hin myös

  3. tois­te­taan tämä minkä sanoin joskus aikaisemmin.

    esimerkik­si piz­za, jostain pizzeriasta:

    a. jos itse val­it­sen, itse mak­san ja itse saan piz­zan, niin rahankäyt­tö on tehokas­ta, hyö­ty­suhde on hyvä.
    b. jos itse val­it­sen, itse mak­san ja naa­puri saa, niin naa­puri saa hal­van kit­sastelu pizzan.
    c. jos itse val­it­sen, naa­puri mak­saa ja itse saan, niin tulee kallis lasku napurille, hyö­ty­suhde huono.

    käytän­nössä val­it­si­ja, mak­sa­ja ja saa­da pitää olla sama henkilö (tai taho).

    mut­ta julkises­sa on kollek­ti­ivisia taho­ja, esim kun­ta, maakun­ta, val­tio ja muitakin. tässä val­isi­ja on val­tu­us­to tai vas­taa­va, mak­sa­ja on useim­miten verot, saa­ja on alueen äänestäjät. kun val­tu­us­to on ns. sama kuin saa­ja, niin mak­sa­jankin pitää olla samal­la tasolla. 

    käytän­nössä vero­tu­soikeus maaku­nille tarvitaan.

    jälkivi­isas­telua, oli vähän har­mi että hen­na virkkusen kun­tau­ud­is­tus ei toteu­tunut. olisi ollut byrokraat­tis­es­ti helpom­pi ja vero­tu­soikeuskin olisi jäänyt myöskin.

    toisaal­ta, kun mak­sa­ja on val­tio, niin siir­tyykö val­in­tavas­tuukin eduskun­nalle sit­tenkin. eli eduskun­nan ja val­tio rooli tulee kas­va­maan. onko tämä vain väli­vai­he kansal­liselle järe­jstelmälle. no, eduskun­tavaalit on muuten tulos­sa, ketä muuten äänestät.

  4. “Keskus­ta vas­tus­taa hyv­in­voin­tialuei­den vero­tu­soikeut­ta, kos­ka hyv­in­voin­tialuei­den vero­pros­en­tit tuli­si­vat vai­htele­maan aivan kohtu­ut­tomasti. Mik­si tuli­si­vat? Argu­ment­ti ei kuu­losta uskottavalta.”

    Minus­ta argu­ment­ti on hyvin uskot­ta­va. On rehellisyy­den vuok­si san­ot­ta­va, että väestön ikärakenne ja sairas­tavu­us vai­htel­e­vat voimakkaasti hyv­in­voin­tialuei­den välil­lä. Väitätkö, että esimerkik­si van­husväestön keskimääräistä suurem­pi osu­us ei vaikut­taisi hyv­in­voin­tialuei­den kus­tan­nuk­si­in? Luu­len­pa, että esimerkik­si Etelä-Savos­sa vero­pros­ent­ti pitäisi tästä syys­tä olla ihan eri luokkaa kuin vaik­ka Uudellamaalla.

    1. On rehellisyy­den vuok­si san­ot­ta­va, että väestön ikärakenne ja sairas­tavu­us vai­htel­e­vat voimakkaasti hyv­in­voin­tialuei­den välil­lä. Väitätkö, että esimerkik­si van­husväestön keskimääräistä suurem­pi osu­us ei vaikut­taisi hyv­in­voin­tialuei­den kus­tan­nuk­si­in? Luu­len­pa, että esimerkik­si Etelä-Savos­sa vero­pros­ent­ti pitäisi tästä syys­tä olla ihan eri luokkaa kuin vaik­ka Uudellamaalla.

      Luitko tek­stiä lop­pu­un? Nuo erot voidaan ottaa huomioon val­tion avus­tuksi­na ja jät­tää vain viimeiset eurot itse rahoitet­tavak­si niin, että siihen tasoon, jol­la rahoi­tus nyt on, kaik­ki pää­sevät samal­la veroprosentilla.

      1. Kyl­lä mut­ta noi­hin ”viimeisi­in euroi­hinkin” liit­tyy aika paljon yhteiskun­nal­lista epä­tasa-arvoa. On eri lail­la vaikeaa saa­da kaukana keskuk­sista elävää monel­la mit­tar­il­la huono-osaista väkeä toimen­pitei­den piiri­in tai yleen­säkin vaikut­taa olo­suhteisi­in hyv­in­voin­tialueel­la. Toki täl­laista on yritet­ty esim Rautavaar­al­la jonkin uutisen mukaan. Jos olisin hyv­in­voin­tialueen joh­dos­sa, olisi suuri kiusaus kanavoi­da varo­ja akti­iviväestön ja las­ten ja nuorten palvelui­hin, etteivät he äänestä jaloillaan.

      2. Ehdo­tuk­ses­sa on se ongel­ma, että vaik­ka jär­jestelmän aloi­tushetkel­lä kaik­ki pää­si­sivät samal­la vero­pros­en­til­la samaan palve­lu­ta­soon, niin kun menee muu­ta­ma vuosi eteen­päin, niin tilanne ei erit­täin toden­näköis­es­ti enää olekaan sama — ellei lais­sa erik­seen sääde­tä tekemään saman­lainen tas­apain­o­tus­laskel­ma joka ain­oa vuosi, mitä tuskin tapah­tu­isi. Ratkaisue­hdo­tus ratkai­sisi sik­si ongel­man enin­tään vain yhden vuo­den osalta.

        Sote-alueet ovat kyl­lä vaikei­ta paimen­net­tavia. Sairaan­hoitopi­ir­itkään ja ter­vey­den­hoidon kun­tay­htymätkään eivät usein pysyneet niille annetus­sa bud­jetis­sa. Kun voi vedo­ta ihmis­ten hen­keen ja ter­vey­teen kus­tan­nu­syl­i­tys­ten perus­teena, niin bud­jet­tiyl­i­tyk­set ovat herkästi perusteltavis­sa, jol­loin niitä ei vält­tämät­tä edes yritetä väl­tel­lä. Vero­tu­soikeuskaan ei vält­tämät­tä muut­taisi sitä tilan­net­ta. Kun­nil­lakin oli vero­tu­soikeus, ja silti sote ylit­ti mon­en kun­nan sotele bud­je­toidut menot vuosi toisen perään.

    2. Jokaises­sa maakun­nas­sa on sekä heikko­ja että vahvo­ja kun­tia. Maakun­tien pitää olla niin iso­ja että on riit­tävästi vahvo­ja kun­tia ts keskuskaupunke­ja jot­ka tuke­vat heikko­ja pikkukun­tia. Onhan Itä-Suomes­sakin vahvo­ja yliopis­to- ja teollisuuskaupunkeja.
      Ihan pien­ten kun­tien jot­ka eivät pär­jää omil­laan pitäisi liit­tää isom­pi­in naa­purei­hin­sa vaik­ka pakolla.

      1. Itä-Suo­mi on ollut aina hyvässä hapes­sa kun Venäjäl­lä on ollut stabi­ili yhteisku­nalli­nen tilanne mut­ta sit­ten kun Venäjän sisäpolit­ti­nen tilanne on men­nyt huonok­si (helmiku­un ja lokaku­un val­lanku­mouk­set 1991 ja Neu­vos­toli­iton hajoami­nen 1991–1992 ja nyt Ukrainan sota) on Itä-Suo­mi taas joutunut kri­isi maakun­nan ase­maan. Län­si-Suo­mi porskut­taa ja menee eteen­päin oli kri­isiä tai ei. Kyl­lä Suo­mi on aina jakaan­tunut itään ja län­teen men­estyvi­in ja vähem­män men­estyvi­in maakun­ti­in. Keskus­ta ehdot­taa Itä-Suomel­la omaa tukipaket­ti tai kri­isi ohjel­maa jos­sa olisi eri­ty­istalousalueet yht­enä vai­h­toe­htona mut­ta en tiedä miten Kepu saisi tälle han­keelle edes legi­t­i­imistä tukea elinkeinoelämältä

  5. Tämä on se asia, joka sote ‑uud­is­tuk­ses­sa jäi selkeästi kesken, ja sitä on pakko lähi­t­ule­vaisu­udessa kor­ja­ta. Tot­ta kai jär­jestäjä­ta­hol­la pitää olla bud­jet­ti hal­lus­sa oman vero­tu­soikeu­den avul­la. Ihan samal­la taval­la kuin entisessä kun­ta­mallis­sakin oli. Sit­ten val­tiono­su­us­mekanis­mi taustal­la varmis­taa sen, että mikään alue ei kär­si kohtu­ut­tomasti omista olo­suhde­tek­i­jöistään. Yhdis­telmä­malli siis.

    Tämä hv-aluei­den vero­tu­soikeus jäi pois, kos­ka oppi­si­tio piti siitä niin kauheaa mökää. Kieltäy­tyivät käsit­tämästä, että jokin vero voidaan siirää kun­nas­ta maakun­taan. Nimi vain muut­tuu. Hal­li­tuk­selta pet­ti kant­ti sitä huu­toa kuunnellessa.

    Alue­vaaleis­sa todel­lakin keski­tyt­ti­in esit­tämään mah­do­ton­ta. Lähipalvelui­ta luvat­ti­in tur­va­ta ja paran­taa vaik­ka rahaa niihin ei ole tulos­sa lisää, vaan oikeas­t­aan vähem­män. Kos­ka alueil­la ei ole edes “omaa” rahaa, vaan val­ti­ol­ta manku­mal­la saat­ua, niin oli­han se aikamoinen kol­men pen­nin teat­teri ilman ain­ut­takaan penniä.

  6. Ode kir­joit­taa eri­no­maisen asiantun­tev­asti tärkeästä asi­as­ta, eli Hyv­in­voin­tialueit­ten rahoituk­ses­ta, joka on tun­netusti vas­tu­ut­tomien pop­ulis­tipoli­itikko­jen aiheut­ta­ma mega-fiasko.
    Ongel­man ratkaisuk­si Ode ehdot­taa Hyv­in­voin­tialueille vero­tu­soikeut­ta, joka ei kutenkaan lisää yhtään käytet­tävis­sä ole­via varo­ja mut­ta ehkä jos­sain määrin vähen­täisi raho­jen holti­ton­ta törsäämistä.
    Kyseessä on kuitenkin niin suuri ongel­ma, ettei tuo Oden ratkaisu mis­sään tapauk­ses­sa riitä. En edes usko, että val­ta­va uusi, koko maan kat­ta­va vero­tus­by­rokra­tia vähen­täisi kulu­ja, kun tuol­lainen taval­lis­es­ti vain lisää niitä!
    Oden kir­joi­tus osoit­taa hyvin sen, että talous­todel­lisu­ud­es­ta irronnut sosial­isti­nen talouskokeilumme on epäon­nis­tun­tunut, niin kuin kaikkial­la muuallakin.
    Tämä epäon­nis­tu­mi­nen on kuitenkin sel­l­ainen TABU, ettei siitä saa edes puhua!
    Suo­mi elää nyt sodan­jälkeisen ajan mega-kri­isin keskel­lä: Ukrainan koko ajan laa­jene­va sota, las­ten­las­ten piikki­in pyörivä velkat­alous, rom­ah­ta­neet sote- ja koulusek­torit, liian vähäi­nen syn­tyvyys, investoin­til­a­ma ja yri­tysvi­hamieli­nen toim­intaym­päristö, joka ajaa parhaat osaa­jat / yri­tyk­set maasta.
    Olemme myös keskel­lä armo­ton­ta globaal­i­markki­noit­ten / uuden teknolo­gian uusjakoa.
    Sekavasti johdet­tu Euroop­pa ja paikalleen jämähtänyt Suo­mi, ovat nyky­menol­la häviäjien joukossa.
    Voit­ta­jik­si selviävät suuret, rajo­jen yli toimi­vat globaaliy­htiöt. Niil­lä on käytössään val­ta­vat kas­savarat, paras / ket­terin johto ja viimeisim­mät teknologiat.
    Päin­vas­toin kuin byrokraat­tiset ja hitaat val­tiot, nuo globaaliy­htiöt hake­vat 24/7/365 paras­ta tuot­toa varoilleen. Tuo­ta tuot­toa on turha hakea nyky-Suomesta!
    Kysymys kuu­luukin nyt näin: Onko Suo­mi jo menetet­ty tapaus? Löy­tyykö meiltä vielä uskot­tavia ja päte­viä kri­isi­jo­hta­jia, jot­ka aset­ta­vat isän­maamme edun omansa edelle?
    Uunil­la tavataan!

  7. Hyvä kir­joi­tus. Alueil­la pitää olla lähtöko­htais­es­ti vas­tuu päätök­sistään, val­tion piik­ki auki ‑ske­naario on painajaismainen.

    Pahin val­u­vi­ka on tuo puut­tu­va kan­nuste panos­taa ennal­taehkäisyyn. Varhainen puut­tumi­nen ennen ongelmien kroon­is­tu­mista on sote­hom­mis­sa järkevän, eet­tisen ja taloudel­lis­es­ti järkevän toimin­nan mantra, hyvästä syys­tä. Fik­sus­sa yhteisössä pain­opiste on pitkäjän­nit­teisessä toimin­nas­sa, jos­sa osa­taan kat­soa jopa vaa­likausien yli. Mielu­um­min ter­vey­den- kuin sairaudenhoitoa.

  8. Täy­tyy sanoa, että minä en ymmär­rä tätä hyv­in­voin­tialue sys­teemiä. Sen ver­ran olen seu­ran­nut, että Helsin­ki on oma alueen­sa. Saako Helsin­ki tosi­aan ter­vey­den­hoito rahansa nyt val­ti­ol­ta. Ja jos annetaan vero­tu­soikeus alueille niin Helsin­ki palaa van­haan sys­teemi­in. Vaikut­taa aikamoi­selta sotkulta.

    1. Helsin­ki hyö­tyy siitä sen, että hyv­in­voin­tialuille siir­tyvien henkilöi­den tilalle ollaan jo saatu ja saadaan lisää toimikun­tia, johta­jia, pääl­liköitä alaisi­neen, tietenkin kaikkia uusia virko­ja pohdi­taan jos tarvi­taankin sit­tenkin lisää ja miten niitä saadaan mah­dol­lisim­man paljon pitää ehkä perus­taa kaupungi­in johonkin viras­toon sivuhaara jon­ka tehtävä olisi luo­da uusia virko­ja, tää taitaakin olla jo. Kun eihän toi tietenkään koske sitä ter­vey­den­huoltoa hyv­in­voin­tei­neen pelkästään kun on monine uusine virkoi­neen niin han­kala kokon­aisu­us, että on suo­ras­taan velvol­lisu­us jakaa sitä hyv­in­voin­tia muuhunkin hallintoon.

      On luul­tavasti jo osoit­tau­tunut eri­no­maisek­si kier­to­taloudenkin kannal­ta: var­mas­tii vieläkin on paljon van­ho­ja lipas­ton poh­jalle ole­via pino­ja käyt­tämätön­tä syn­er­giaa, yli­jääneitä yhden­ver­taisuuk­sia ja tasa-arvoisia val­in­to­ja ym.. Tämä toki kansalle mak­saa paljon mut­ta jo nyt täyt­tä työtä tekevät lukuisat soteen enem­män ja vähem­män tai ei alku­unkaan liit­tyvät toimikun­nat, neu­vos­tot ja liit­tot luo­vat ystävyyt­tä, yhteistyötä ja avu­nan­toa mihin vain lem­peäl­lä aurinkoisel­la hallinnol­lisel­la kat­seel­laan kat­soo kuiskat­en: Hei me tien­ataan tällä.

      Ne muut pitkäaikaiset hyödyt helsingille: Tämäkin aut­taa siinä mis­sä sos­sumak­su­jenkin siirtämi­nen kelan mak­set­tavak­si. Ilman tätä saat­taisi tasa-arvo sham­pan­ja lear jeteil­lä lennel­lessä vai­h­tua kuo­hu­vi­iniksi kos­ka helsinki­in siir­tyvät kelan asum­is-ja sos­si­aal­ituet ei kuitenkaan kaikkia työvoima­pu­lan paikkaa­jien kus­tan­nuk­sia kata mut­ta tämäkin aut­taa sit­ten kun helsin­ki on 50 pros­ent­tis­es­ti työvoima­paikat­tu ja työtä tekevät jatka­vat entistä nopeam­min muut­toa muualle, hyö­ty­hän tästä tulee jo aikaisemmin.

  9. tuli yksi ehdo­tus mieleen tuo­hon manku­miseen, ei tosin opti­maalli­nen mut­ta voi olla riittävä.

    jos hyv­in­voin­tialueen bud­jet­ti ylit­tyy niin eduskun­ta saa ylikir­joi­tu­soikeu­den päätök­si­in. tämä toimisi riit­tävänä pelot­teena että manku­misel­la on ns. hintansa.

    1. Jo nykyis­es­tä lain­säädän­nöstä (Laki hyv­in­voin­tialueesta §122–124) löy­tyy hyv­in­voin­tialueen arvioin­timenet­te­ly, joka nap­sah­taa päälle jos lisära­hoi­tus­ta joudu­taan myön­tämään riit­tävän usein (“kak­si ker­taa kol­men peräkkäisen tilikau­den aikana”), ja jon­ka on tarkoi­tus johtaa hyv­in­voin­tialueen talouden ter­ve­hdyt­tämiseen. Laki kokon­aisu­udessaan löy­tyy Finlexistä:

      https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210611

      Arvioin­timenet­te­lyn ollessa käyn­nis­sä val­tion­va­rain­min­is­ter­iö ilmeis­es­ti saa velvol­lisu­u­den ja oikeu­den valvoa hyv­in­voin­tialueen päätök­sen­tekoa. Menet­te­ly on tosin kuvat­tu lais­sa hie­man monimutkaisesti.

  10. Painavaa puhet­ta. Aja­tus viimeis­ten euro­jen keräämis­es­tä verol­la on hyvä. Siinä tosi­aan muo­dos­tuu insen­ti­ivi. Val­taosa hyv­in­voin­tialuei­den kuluista kuitenkin pitäisi rahoit­taa val­ti­ol­lis­es­ti, kos­ka me etelän nuoret ja ter­veet olemme ihan oikeasti velkaa sen pohjoisen van­hoille ja sairaille. Itse tek­isin ehkä sel­l­aisen mallin, että jakaisin väestön iän ja sukupuolen mukaan kohort­tei­hin, ja esti­moisin, paljonko kukin kohort­ti mak­saa keskimäärin koko maan tasol­la. Tämän jäl­keen hyv­in­voin­tialueen val­ti­ol­ta saa­ma osu­us olisi 90% kohorttisummasta.

  11. Tuos­ta tuli mieleen se, että Suomes­sa jo nyky­isin yhdel­lä maakun­nal­la on vero­tu­soikeus. Verot­ta­jan sivuil­la asi­as­ta tode­taan näin:

    “Maakun­nalle on annet­tu oikeus määrätä pääosin sekä maakun­nal­li­sista että maakun­nan omien kun­tien veroista. Tähän men­nessä maakun­ta ei kuitenkaan ole vielä oma­l­ta osaltaan käyt­tänyt hyväk­si oikeut­taan per­iä maakun­taveroa (land­skapsskatt).”
    https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48911/ahvenanmaan-verotus6/

    Manku­mis­malli voisi olla käytössä siltikin, vaik­ka vero­tu­soikeus hyv­in­voin­tialueil­lakin olisikin.

Vastaa käyttäjälle Yritän yksinkeraisesti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.