Nelipäiväinen työviikko kaikille?

Bri­tan­ni­as­sa laa­jas­sa nelipäiväisen työvi­ikon kokeilus­sa on saavutet­tu Hesarin mukaan ällistyt­täviä tulok­sia. Neljässä päivässä saati­in yhtä paljon aikaa kuin viidessä. Mik­si emme siis tek­isi näin?

Tulok­ses­sa ei ole mitään ällistyt­tävää. Tuo on tiedet­ty kauan. Luo­vaa työtä har­va pystyy tekemään 40 tun­tia viikos­sa. Kos­ka työa­jan on olta­va tas­a­puolisu­u­den vuok­si yhtä pitkä kuin muil­la, lop­puaikaa varten on kek­sit­ty kok­ouk­set. Niin­pä kokeilus­sa tuot­tavu­us saati­in nouse­maan kar­si­mal­la esimerkik­si turhia kokouksia.

EK oli pan­nut laki­asi­ain­jo­hta­ja Markus Äimälän tyr­määmään ajatuk­sen nelipäiväis­es­tä työvi­ikos­ta. Voihan niitä turhia kok­ouk­sia kar­sia ilman työa­jan lyhen­tämistäkin. Hän ei tain­nut oival­taa, että ne kok­ouk­set tarvi­taan täyt­tämään se aika työa­jas­ta, jol­loin aja­tus ei oikein enää juokse. Voihan sen ajan tietysti myös somet­taa, jos on niin tärkeätä olla työ­paikalla, vaik­ka ei saa enää mitään aikaan.

Olen lehti­ti­eto­jen varas­sa, mut­ta ole­tan, että Bri­tann­ian kokeilua ei ollut tehty suorit­tavas­sa työssä vaan nimeno­maan luo­vas­sa työssä. Niin­pä havait­ti­in, että ihmi­nen saa 32 tun­nis­sa aikaan yhtä paljon kuin 40 tun­nis­sa, tai uutisen mukaan jopa hie­man enemmän.

Yritän itse kir­joit­taa kir­jaa. En voisi kuvitel­lakaan kir­joit­ta­vani sitä kahdek­san tun­tia joka päivä. Jos edes yrit­täisin, tek­stistä tulisi todel­la huonoa.

Tilanne on aivan toinen vaikka­pa kau­pan kas­sal­la tai laa­jem­min SAK-lais­ten ammat­tien joukos­sa. Jos luo­vas­sa työssä ymmär­retään lyhen­tää työaikaa, suorit­tavaa työtä tekevät ovat ymmär­ret­tävästi harmissaan.

Sik­si taitaa olla turha haikail­la sel­l­aisen työaikalain perään, jos­sa viikon mak­sim­i­työa­jak­si sovi­taan 32 tun­tia kaikille. Aika pahal­ta näyt­täisi myös sel­l­ainen laki, joka määrää lyhyem­män työa­jan akavalaisille aloille, mut­ta ei muille. Lain­säädän­nön tie ei tule kyseeseen.

Kohti lyhyem­pää työaikaa kan­nat­taa men­nä, sanovat talouskasvuhaukat mitä tahansa. Tiedot työu­upumuk­sen yleistymis­es­tä ja kansan­taloudel­lis­es­ta hin­nas­ta ovat sen ver­ran paho­ja.  Taloudel­lisen kasvun idea on tehdä elämästä mukavam­paa. Sitä ei kan­na­ta tehdä mie­len­ter­vey­den kustannuksella.

Tämä pitäisi kuitenkin tehdä yri­tysko­htais­es­ti tai alako­htais­es­ti sopi­en tai itse kunkin henkilöko­htaisil­la ratkaisuil­la. Sil­loin työai­ka lyhenisi niil­lä, joil­la sama tai parem­pi työ­panos saadaan lyhyem­män työa­jan puit­teis­sa, mut­ta niil­lä, joil­la näin ei käy, työai­ka lyhenisi vain ansio­ta­sos­ta tin­kimäl­lä. Senkin pitäisi olla mah­dol­lista muillekin sitä halu­aville kuin pien­ten las­ten van­hem­mille, joille on säädet­ty sub­jek­ti­ivi­nen oikeus kuu­den tun­nin työaikaan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la. Toisil­la on varaa ja halua tin­kiä ansio­ta­sostaan vapaa-ajan hyväk­si, toisil­la taas ei ole mah­dol­lisu­ut­ta ja vaik­ka olisi mah­dol­lisu­ut­ta, ei ole halua.

Kos­ka yri­tys­ten tuot­tavu­us määrää niiden palka­n­mak­sukyvyn, on varsin vääjäämätön­tä, että työa­jan lyhen­tämi­nen tapah­tu­isi palkoista tin­kimäl­lä aloil­la, joil­la lyhyem­mässä työa­jas­sa todel­la saa vähem­män aikaan. Julkises­ta sek­torista en sano mitään.

Sil­loin kun työ­panos on mitat­tavis­sa, pitäisi sopia siitä, mitä työaikana tulee saa­da aikaan eikä siitä, kuin­ka kauan sen aikaansaamiseen pitää käyt­tää. Urakkatyön hyviä puo­lia on, että siinä saa määrätä itse työaikansa ja työ­tahtin­sa. Moni on ryhtynyt yrit­täjäk­si juuri tästä syys­tä. Yrit­täjä on oman ajankäyt­tön­sä valtias.

28 vastausta artikkeliin “Nelipäiväinen työviikko kaikille?”

  1. Toivon että tätä ei ensim­mäisenä kokeil­la julkisel­la puolel­la. Sit­ten tehdään kyse­ly. Kaik­ki tykkäävät, joten jatke­taan vaik­ka hom­mat hidastuivatkin.

  2. Alku­peräi­nen raport­ti löy­tyy https://autonomy.work/portfolio/uk4dwpilotresults/
    Kuvan 1 perus­teel­la yri­tyk­set edus­ta­vat tyyp­il­lisiä “luovia alo­ja”, joskin eräässä lehti­ju­tus­sa san­ot­ti­in mukana olleen esim. pikaruokayri­tyk­sen. 70 osal­lis­tu­jayri­tyk­ses­tä 9 perui kos­ka malli ei ollut sopi­va hei­dän tarpeisi­in­sa, mut­ta näi­den alas­ta ei ker­ro­ta enempää.

    Islannis­sa on tehty pilot­tikoe julkisel­la sek­to­ril­la: https://autonomy.work/portfolio/icelandsww/
    Raportin mukaan tämäkin onnis­tui hyvin.

    Suomes­sa mallin vaa­ti­ma paikalli­nen jous­tavu­us voisi tosi­aan osoit­tau­tua haasteelliseksi.

  3. Koulu­jen työvu­osi ei ole lyhen­tynyt. Pitäisikö sen lyhen­tyä työa­jan lyhen­tymisen yhtey­dessä? Kun kuusipäiväis­es­tä koulu­vuodes­ta siir­ryt­ti­in viisipäiväiseen, lyhenivät lomat.

    Koko Hesarin viit­taa­mas­sa rapor­tis­sa ei mainit­tu vaiku­tus­ta koului­hin lainkaan, eikä ter­vey­den­hoitoakaan, muuten kuin epämääräisesti.

    Lyhenisikö julk­isten palvelu­iden (koulut, ter­veyskeskuk­set, viras­tot) auki­o­lo samalla?

  4. Diko­to­mia kau­pan kassa/luovat alat ei ole osu­va. Olen tuomiois­tu­in­juristi, istun­not venyvät, 8 tun­tia ei aina riitä. Työaikaa ei ole, mut­ta tuomiot on tehtävä kun­nol­la. Ammatill­i­nen kun­ni­an­hi­mo ja velvol­lisu­u­den­tun­to johta­vat siihen, että tun­te­ja ei las­ke­ta. Toki välil­lä voi lähteä työstä aikaisem­min. Vaik­ka Äimälä esit­ti asiansa huonos­ti, hän on mielestäni oike­as­sa. En toki itsekään voi tehdä luo­vaa kir­joit­tamistyötä määrät­tömästi, mut­ta asiantun­ti­jatyössä on paljon muutakin.

    1. Yritin sano, että tuo tulos sopii vain osaan töistä. Veturinkul­jet­ta­ja ei voi ajaa junaa nopeam­min, mut­ta ei esimerkik­si opet­ta­jakaan pysty opet­ta­maan nopeammin.
      Sinän­sä sanois­in, että tuomiois­tu­in­ten töis­sä olisi paljon ratio­nal­isoitavaa, mut­ta se on kokon­aisen postauk­sen asia.

      1. En sinän­sä mitenkään epäile, etteikö ratio­nal­isoin­nin mah­dol­lisuuk­sia ole, tähän pyritään mm uusil­la tietojärjestelmillä.
        Joitakin vuosia sit­ten luin, että Suomes­sakin jois­sain sairaalois­sa henkilökun­ta on saanut suun­nitel­la vuoron­sa siten, että vuoro on 12 tun­tia, jot­ta kokon­aisia vapaapäiviä on enem­män. Tämä kuu­lostaa hyvältä mut­ta myös pahal­ta: mikä on työn laatu 11 tun­nin jäl­keen. Epäi­lyt­tää myös, jos (ain­oa) ajuri on putken päässä odot­ta­va vapaa.

      2. Rikol­liset var­maan tykkäi­sivät siitä että oikeuslaitos tekee 4‑päiväistä viikkoa kun tuomioiden täytän­töön­pano­ja lykätään ja jotkut ehtivät vanhentua.

  5. Toivon lämpimästi, että kaik­ki siir­ty­i­sivät pikkuhil­jaa lähem­mäs 30 tun­nin työvi­ikkoa. Eli ne, jot­ka nyt tekevät vähem­män työ­tun­te­ja, voisi­vat työsken­nel­lä enem­män. Ja toisaal­ta ne, jot­ka nyt tekevät töitä 40h tai enem­män viikos­sa, vähen­täi­sivät tehty­jen työ­tun­tien määrää. Olen vaku­ut­tunut, että täl­lainen kehi­tys­su­un­ta paran­taisi hyv­in­voin­tia merkittävästi. 

    Toisaal­ta en kan­na­ta täl­laiseen määräämistä tai tismall­een saman työ­tun­tien määrän pakot­tamista kaikille. 

    Pohdiske­lin aihet­ta enem­mänkin vajaat pari vuot­ta sit­ten tässä kir­joituk­ses­sa: https://politiikkaajarjella.blogspot.com/2021/09/lyhyempi-tyoviikko.html

  6. Kyl­lä saman­laisia tulok­sia voi saa­da myös suorit­tavas­sa työssä, varsinkin jos se vaatii tarkku­ut­ta ja keskit­tymistä. Muis­te­len että 1990-luvul­la eräässä varsi­nais­suo­ma­laises­sa yri­tyk­sessä kokeilti­in 8‑tuntisen työpäivän sijaan kah­teen 6‑tuntiseen vuoroon (muis­taak­seni samal­la pal­ka­lla). Tuotan­to kasvoi enem­män kuin 4:ää tun­tia vas­taaval­la määrällä.

  7. Kom­pen­saa­tios­sa työai­ka on palkan nimit­täjä. Nyky­isin puhutaan palkanko­ro­tuk­sista, kos­ka työai­ka pysyy samana ja palkkaa on se, mitä nos­te­taan, mut­ta oikeasti mitä työn­tek­i­jä halu­aa ja mitä hän palkanko­ro­tuk­ses­sa saakin on parem­pi euro/tunti ‑kom­pen­saa­tio. Jos työ­nan­ta­ja ei pysty mak­samaan tarvit­tavaa rahal­lista palkanko­ro­tus­ta, se voi palki­ta työn­tek­i­jöitään lyhyem­mäl­lä työa­jal­la. Lop­putu­lok­se­na euro/tunti ‑kom­pen­saa­tio nousee yhtälail­la, mut­ta tutkimuk­sen mukaan bonuk­se­na työn­tek­i­jästä saat­taa lisäk­si tul­la tuot­tavampi. Tämän luulisi ole­van tavoitelta­va asia myös työnantajapuolella.

  8. Onnea vaan sairaan­hoita­japu­lan setvimiseen. Ja lääkäriäkin tarvi­taan sairaalas­sa seit­semänä päivänä viikos­sa. Upsee­ria lennos­ton esikun­nas­sa. Lentäjistä puhumattakaan.

    Toki työt ja alat ovat eri­laisia. Graafikkoa harvem­min hälytetään paikalle.

    Ja silti juurikin sen kas­va­van vapaa-ajan pyörit­tämiseen tarvi­taan lisää mata­lasti koulutet­tu­ja ihmisiä pienehköl­lä pal­ka­lla pitämään kaiken jatku­vasti saatavil­la parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la, kos­ka toki mak­saval­la asi­akkaal­la on oikeus vaa­tia paras­ta vastinet­ta rahal­len­sa. Joku tuos­sa jär­jestelmässä hajoaa väistämättä.

  9. Ainakin kon­sult­tipuolel­la on ainakin paikallis­es­ti monis­sa työ­paikois­sa nykyään varsin yleistä tehdä lyhen­net­tyä työvi­ikkoa. Se vain vai­htelee, että onko työvi­ikon keskimääräisenä laa­juute­na 60 % vai 80
    % vai 0+ % vai jotain muu­ta — vai hoitaako asian niin, että on viral­lis­es­ti täy­del­lä työa­jal­la, mut­ta ottaa usei­ta ker­to­ja vuo­den aikana palkat­to­mia vapai­ta. Aika har­va tekee nelipäiväistä työvi­ikkoa, mut­ta aika moni viisipäiväistä lyhen­netyl­lä työajalla. 

    Samaa asi­aa voi pohtia koulumaail­mankin osalta. Suomes­sa per­in­teis­es­ti on ollut kan­sain­välis­es­ti ver­taillen lyhyet koulupäivät ja lyhyet koulu­tun­nit, mut­ta se aika on sit­ten käytet­ty opiskelu­un, mikä luokas­sa on vietet­ty. Mon­es­sa muus­sa maas­sa koulut ovat erään­laisia oleskelu­paikko­ja, jois­sa vietetään van­hemien työai­ka, ja opiskelua on siinä muun oleilun lomas­sa. Suomes­sa on koulupäivä erik­seen noin 40 min­uutin oppitun­nin kera (kel­lot soi­vat oppi­laiden ollessa ulkona, mis­tä tun­nin alku­un kestää noin 5 min­u­ut­tia ja 45 min­u­ut­tia sen jäl­keen alkaa seu­raa­va väl­i­tun­ti) . Eri­laiset aamu- tai iltapäiväk­er­hot on Suomes­sa jär­jestet­ty erik­seen. Lyhyt koulupäivä voi olla oppimisen kannal­ta tehokaskin, jos sil­loin asen­noidu­taan oppi­maan. Oppimis­tu­lok­set eivät automaat­tis­es­ti parane koulupäivää piden­tämäl­lä, vaan samoin kuin aikuisil­la, lap­sil­lakin on henkilöko­htaisia rajoit­tei­ta sille, paljonko aiv­o­työtä jak­saa päivässä tehokkaasti tehdä. Nelipäiväistä koulu­vi­ikkoa en kan­na­ta, mut­ta varsinkin nuorem­pi­en koul­u­lais­ten osalta on syytä vält­tää koulupäivien venymistä aiv­o­työlu­on­teisen työk­sen­te­lyn osalta liian pitkiksi.

  10. Hyvää ajat­telua.

    Vaa­ti­vaa asiantun­ti­jatyötä tekevälle työa­jan lyhen­tämi­nen voi olla yllät­tävän hyvä diili seu­raav­ista syistä:
    #1: Pro­gres­si­ivi­nen vero­tus. Omas­sa tapauk­ses­sani 80% työaikaan siir­tymi­nen tiput­taisi net­toan­sio­tu­lo­ja 15%. Mitä suurem­pi palk­ka, sitä isom­pi ero. Veronmaksajat.fi:n net­ti­laskurista voi selvit­tää nopeasti omat lukunsa.

    #2: Todel­lisu­udessa työai­ka lyhe­nee enem­män kuin 80%. Monis­sa vaa­tivis­sa asiantun­ti­jatöis­sä viikko­työai­ka on nykyään 45–50h, ellei enem­män. Kok­ouk­sia ja viikkopalavere­i­ta pide­tään eri aikavyöhykkeil­lä elävien kanssa. Sun­nun­tai on monis­sa tehtävis­sä “puo­likas työpäivä”: ei ole enää tabu jär­jestää kok­ouk­sia sun­nun­taisin klo 18–21.

    Lyhen­net­tyyn työaikaan siir­tyessä on selvem­pää, että palk­ka mak­se­taan tehdy­istä tun­neista. Vapaapäivälle merk­i­ty­istä palavereista + sun­nun­taikok­ouk­sista on tapana kieltäy­tyä, sil­lä näistä ei mak­se­ta palkkaa.

    Tästä syys­tä uskon siir­tyväni lähikuukausi­na tai vuosi­na 80% työaikaan.

  11. Hesaris­sa oli tänään hyvä luk­i­jan ehdo­tus: Jos tämä on niin mainio asia, niin SDP ja SAK voivat välit­tömästi ottaa sen käy­työön onis­sa organisaatioissaan.

  12. Luku, johon olen tör­män­nyt useil­la kuu­luisil­la aja­tustyöläisil­lä (mm. usei­ta matemaatikoi­ta ja Charles Dar­win) päivit­täis­es­tä mak­sim­i­työmäärästä inten­si­ivisessä aja­tustyössä on neljä tun­tia. Tuon enem­pää ihmisen on han­kala päivässä tehdä mitään niin, että aiv­ot pysyvät vielä täysil­lä mukana. Tietysti aina voi tehdä aiv­o­ton­ta paper­i­hom­maa, käy­dä joutavia kok­ouk­sia tai vain tui­jotel­la zom­bi­na tietokoneen ruu­tua toimis­tol­la, mut­ta onko noista sit­ten mitään hyötyä?

    Tietysti mitä ylem­mäs organ­isaa­tio­hier­arki­as­sa men­nään, sitä enem­män tulee hom­mia jois­sa on tärkeää vain näyt­täy­tyä paikan pääl­lä vaikkei mitään tek­isikään, tätä myötä enem­män liikku­mista paikas­ta toiseen (mikä vie aikaa), jne.

    “Oikea” opti­maa­li­nen työai­ka näyt­täisikin var­maan siltä, että suorit­tavaa duu­nar­i­työtätekevil­lä se on jotain nykyisen kahdek­san tun­nin luokkaa, oikeaa keskit­tymistä vaa­ti­vaa luo­vaa tuo­ta tekevil­lä neljä tun­tia, ja sit­ten taas “poli­it­tisem­mis­sa” töis­sä olevil­la johta­jille, yms. niin paljon kuin vain päivään mah­tuu tunteja.

    On tietysti jok­seenkin yhteiskun­nal­lis­es­ti epäoikeu­den­mukaista, että eri töil­lä olisi eri mit­taiset työpäivät, mut­ta näin hom­ma vain tun­tu­isi toimi­van. Onko tähän ratkaisu siinä, että toimis­to­työn­tek­i­jät alka­vat tuon neljän tun­nin päälle tekemään toiset neljä tun­tia suorit­tavam­paa työtä, kuten toimis­ton siivous­ta, yms.?

  13. Eri point­ti. Sukupolvien väli­nen eri­ar­voisu­us on suurem­paa kuin tulo­ero­jen aiheut­ta­ma eri­ar­voisu­us. On eri­ar­voista, että tule­vat sukupol­vet tekevät vähem­män työtä kuin nykyiset. Sik­si on oikeu­den­mukaista, että työaikaa lyhen­netään, että eri­ar­voisu­us vähenee.

  14. Ter­vey­den­hoi­dos­sa ja julkisel­la sek­to­ril­la yleen­sä on jo siir­ryt­ty nelipäiväiseen työviikkoon.
    Se johtuu pitk­istä lomista ja lyhy­istä työpäivistä.

    Julkisen sek­torin lomat ovat 48 päivää jos ne las­ke­taan kuten yksityisellä.

    Osmolle voisi kertoa,että kau­pan kas­sat tekevät jo nyt 6 tun­nista päivää ja use­at vielä lyhyempää.

    Nuo 6 tun­tiset päivät / nelipäiväiset työvi­ikot ovat duu­nar­in arkipäivää.
    Ongel­ma on tuo palkka,joka sekin tulee lyhyem­män työa­jan mukaan.

    Duu­nar­ille ei jär­jestetä pal­ka­llista viihdettä.

    Vuos­i­työai­ka per henkilö. on vähen­tynyt kaikkial­la maail­mas­sa ja vähe­nee edelleen.

    Etunenässä Sak­sa ja Tan­s­ka jois­sa tehdään n 1330 tun­tia per työn­tek­i­jä per vuosi eli käytän­nössä 6 tuntista/ nelipäiväistä työaikaa.
    Miten palkkaus toimii on eri asia

    1. Jos tarkoi­tat julkisen 38 lomaapäivää ja las­ket­tuna 5 pv viikko niin siitä tulee 45.
      Ainakin van­hem­mil­la oli ennen eläket­tä yksi­tyisel­lä lomaa ainakin 40 pv. eli viisi viikkoa plus 10 pv.
      Itsel­lä on julkisel­la 8 vuo­den jäl­keen 28 lomapäivää tasan. Eli 5 viikkoa ja 3 päivää.

  15. Eikös nykyään 55 plus henkilöil­lä ole myös oikeus lyhyem­pään työaikaan jos niin halu­aa? Toki näkyy palkassa. 

    Ja käytän­nössä etä­työssä ei olla vain työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa vaan hel­posti puuhail­laan myös omia tauolla. 

    Moni ala tekee 4–6 h työpäivää, osa-aikaisu­us on tehokas­ta, kos­ka ei tavitse lorvi­a­jas­ta mak­saa kun ei ole asi­akkai­ta. Eli kyl­lä duu­narikin tekee enem­män ja tehokkaam­min lyhyessä ajassa.

  16. Ihme pyörim­istä. Paikallisen sopimisen hengessä moni voi jo nyt sopia lyhen­net­tyä työaikaa, suurin osa TES­seistä ei pako­ta tekemään täyt­tä viikkoa, kum­masti osa-aikatyö onnis­tuu läh­es alal­la kuin alal­la eli selvästikkään TES­sit eivät ole esteenä.

    Näin ollen min­un on pakko päätel­lä ettei paikallises­sa sopimises­sa ole kyse paikallis­es­ta sopimis­es­ta vaan paikallis­es­ta sanelus­ta. Jos teil­lä on päte­viä esimerkke­jä TES­seistä jot­ka kieltävät lyhyem­män työa­jan sopimisen niin antakaa toki esimerkkejä.

  17. Työa­jan lyhen­tämi­nen ansio­ta­sos­ta (tai ansio­ta­son kehi­tyk­ses­tä) tin­kimäl­lä on mah­dol­lista har­voille, ellei sitä tehdä kaikil­la aloil­la samaan aikaan. Syynä kil­pailu resurs­seista, eri­tyis­es­ti asun­noista kasvukeskuk­sis­sa. Jos vähen­nät omaa ansio­ta­soasi, joudut tyy­tymään pienem­pään asun­toon tai kauem­pana palveluista / huonom­mal­la sijainnilla.

    Jos taas työaikaa ja ansio­ta­soa vähen­netään kaikil­la, laske­vat myös tont­tien hin­nat, kos­ka kil­pail­e­va ostovoima vähenee.

    1. Jos asun­to on jo mak­set­tu, työaikaa voi hyvin lyhentää. 

      Jos lainaan menee vaik­ka ton­ni kuus­sa ja vastik­keeseen 400€, niin lainan mak­samisen lop­ut­tua on kyl­lä Hybä het­ki lyhen­tää työaikaa. Elin­ta­so ei siitä ainakaan laske.

  18. Jotakin häir­it­sevää on tässäkin keskustelus­sa käytet­ty jako suorit­tavaan ja luo­vaan työhön. Etenkin kun suorit­ta­van työn tek­i­jät lois­ta­vat yleen­sä pois­saolol­laan, ja heistä myös puhutaan kuin eivät olisi läs­nä. Luo­van työn tek­i­jät voisi­vat siir­tyä 6 tun­tiseen työpäivään, kos­ka luo­vaa työtä ei kum­minkaan jak­sa pidem­pään ja yli menevä aika menee hukkaan? Tuot­tavu­us­loik­ka voidaan siis tehdä sopi­mal­la, että turha puuhastelu muute­taan vapaa-ajak­si. Suorit­tavaa työtä tekevät eivät hyö­ty­isi samaan tapaan, kos­ka tiskipöy­dän alla putkia kor­jaa­va putkimies vaan jak­saa? Tai kau­pan kas­sal­la vaan jak­saa istua sen 8 tun­tia? Tuot­tavu­us­loikkaa ei voi­da tehdä, kos­ka suorit­tavas­sa työssä tek­i­jä ei väsy eikä lup­poaikaa ole?
    Luo­val­la luokalla on ten­denss­inä pyrk­iä määrit­tämään suorit­ta­va työ määrämit­taisek­si ruti­iniksi, jos­sa tek­i­jän voi hel­posti kor­va­ta toisel­la. Näin työn hin­ta pysyy alhaise­na. Tämä tapah­tui laa­jem­mas­sa mitas­sa teol­lis­tu­misen aikana ja nyt dig­i­tal­isaa­tion myötä uudelleen. Suorit­tavas­sa työssä tuot­tavu­uskin voi nous­ta vain luo­van luokan toimen­pitei­den ansios­ta, ei suorit­tavas­ta työvoimas­ta lähtevil­lä tek­i­jöil­lä kuten innos­tuk­sel­la, merk­i­tyk­sel­lä, moti­vaa­ti­ol­la, oman työn hallinnal­la, nämä on varat­tu luo­van luokan yksinoikeudeksi.
    Uskon, että tulemme pian näkemään erit­täin luo­vasti jär­jestet­tyjä suorit­ta­van työn yhteisöjä, jot­ka eivät perus­tu alus­tay­htiöi­den kaltaiseen työn­tek­i­jän alis­tamiseen (ohjelmisto)koneiston rat­taak­si, vaan innos­tavaan, arvostavaan ja luo­vaan työn hallintaan. Laadukas­ta suorit­tavaa työtä tekevät ammat­ti­laiset ovat kul­lan arvoisia, ja tässä on val­ta­va poten­ti­aali yrit­täjäve­toiseen liike­toim­intaan, jos­sa työn­tek­i­jöi­den palk­ka ja arvos­tus on uudel­la tasol­la. Aika monel­la toimi­alal­la tarvit­taisi­in nyt ohjelmis­toalal­la jo tehtyä oival­lus­ta, että hyvien työn­tek­i­jöi­den (tai ylipäätään työn­tek­i­jöi­den) saamisek­si pitää jär­jestää työ­paikan olot sel­l­aisik­si, että työn­tek­i­jät siel­lä viihtyvät ja jak­sa­vat. Kuu­den tun­nin työai­ka voi olla yksi keino. Tämä ei koske vain luo­van työn työ­paikko­ja vaan yhä enem­män rav­in­to­la-alaa, hoitoalaa, raken­nusalaa jne. Toinen vai­h­toe­hto on tais­tel­la yhä kur­jis­tu­vas­sa työy­hteisössä yhä tyy­tymät­tömämpi­en asi­akkaiden kanssa. 

    1. Olet lähel­lä asian ydin­tä, tuo­ta “luo­vaa vaa­ti­vaa” työtä tekevät etenkään kult­turi tulkkien virois­saan val­ti­ol­la eivät vaan vält­tämät­tä ymmär­rä tuo­ta ei selko­suomek­si kir­joitet­tua han­kalaa tek­stiäsi vält­tämät­tä. Olen huo­man­nut, että mon­et “luo­van” työn tek­i­jänä itseään pitävä tekee aika simp­peliä hom­maa mut­ta kun ovat valmis­tuneet vaik­ka jyväskylän yliopis­tol­ta niin työn­hän on pakko olla vaa­ti­vaa kun on yliopis­to käy­ty, val­ti­olle ja kun­nille pitäisi lait­taa iso stop luo­van työn lisäyk­selle, etenkin suo­jalu­o­van­työn mut­ta vihreät vas­tus­taa sitä vaik­ka yksi työtön luo­vatyöläi­nen on paljon parem­pi ympäristön kannal­ta kuin töis­säkäyvä, siinä joutuu tekemään pitkää päivää se suorit­ta­vatyöläi­nen jon­ka selkä­na­has­ta se luo­vatyöläisyys revitään. 

      Tuo lop­putek­stisi oli kyl­lä utopi­aa noi­ta rav­in­to­la ym. mui­ta huip­pu­osaa­jia tuo­daan kuitenkin tarve­harkin­nas­ta välit­tämät­tä, että siel­lä ei olot var­masti ole parane­mas­sa. Työ­maat on kan­soitet­tu venäläisil­lä mikä kyl­lä kum­mak­sut­taa kun työt­tömänä on kyl­lä suo­ma­laisia raken­nus­miehiä läjäpäin. 

      Noin puo­let yleen­sä on sel­l­aisia joille ei lain mukaan olisi pitänyt antaa työlu­paa ollenkaan mut­ta tässähän migri rikkoo lakia sään­nön­mukaises­tia jos nou­dat­tasi raken­nuk­sil­la olisi vain mur­to osa eu:n ulkop­uolelta tullei­ta ja työt­tömyys­lu­vutkin raken­nustyöläis­ten osalta suomes­sa ihan jotain muu­ta, esim. se vihreä automaat­timetron ohjauskeskus hert­toniemessä, puo­let varsi­nai­sista raken­nustyön­tek­i­jöistä oli venäläisiä toinen puoli viro­laisia vain johto­ryh­mä ja sähkärit oli­vat suo­ma­laisia (venäjä ei kuu­lu euhun ja tarve­hanki­ta kos­kee sitä, vähän tun­tuu ettei migris­sä tiede­tä tuo­ta ja ei, ei niil­lä ole viron pas­sia yleensä).

      Tässä yksi hyvä esimer­ki kuin­ka lakia ei nou­date­ta: https://yle.fi/a/74–20019978 Miten alun­perin päässyt maa­han ja tuonne töi­hin toinen lain rikkomi­nen on tul­lut siitä, että migri on myön­tänyt niille sen jäl­keen oleskelu­lu­vat tarve­harkin­nas­ta välit­tämät­tä tapauk­sen jäl­keen ja epäilen kyl­lä myös tuo­ta hit­saus­taitoa kos­ka ovat baro­nan lis­toille pää­tyneet mut­ta baron­a­han saa nyt kaik­ki mah­dol­liset palkkat­uet joten se ainakin tien­aa, kalli­ik­si tulee ja suo­ma­lainen on edelleen kortistossa.

      Suomes­ta löy­tyy taa­tusti työtön­tä luokkahit­saria mut­ta toi “erikoishit­saa­ja” tietenkin voi tarkoit­taa luoka­ton­ta hit­saria joka kyl­lä sit­ten jäl­keen­päin työl­listää sitä suo­ma­laista tulee kalli­ik­si mut­ta kas­vaa­pa­han ainakin bruttokansantuote.

  19. Meil­lä osa tekee 6 h tyoaikaa jot­ta jää aikaa tehdä toista työtä 

    Oikeasti tekevät ehkä 1,5 kertaisesti 

    Teho­ton­ta kun eivät jaksa

  20. Nelipäiväiseen työvi­ikkoon täy­tyy siir­tyä. Joku, joka siihen sai siir­tyä, ker­toi, että todel­la vapaut­tavaa, ei esimerkik­si enää kuumeis­es­ti odota lomi­aan kuten ennen. Var­al­lisu­u­den kasvu on vai­hdet­ta­va työa­jan lyhen­tämiseen. Ensin lyhen­net­tääköön työvi­ikko nelipäiväisek­si ja sit­ten työpäivä kuusi­tun­tisek­si. Näin voitaisi­in jakaa työtä yhä use­am­malle, jol­loin vaik­ka mitä tukia tarvit­sisi mak­saa yhä harvem­malle ihmiselle, joka ei saa työtä.

  21. Etä­työ ja työa­jan lyhentäminen

    Suomes­sa on menos­sa kak­si työhön liit­tyvää keskustelua. Ensin­näkin jo pidem­pää on keskustelu pan­demi­an aikana yleistyneestä ja yhä erit­täin yleis­es­tä etä­työstä — esimerkik­si siitä pitäisikö toimis­tossa käy­dä ker­ran viikos­sa vai ei. Toisek­seen viime viikkoina on keskustelun aiheek­si nous­sut työa­jan lyhen­tämi­nen, esimerkik­si työvi­ikon lyhen­tämi­nen 4‑päiväiseksi.

    Etä­työn puo­lus­ta­jan ker­to­vat, että työt suju­vat kotona sut­jakkaam­min, työ­matkoi­hin ei kulu aikaa, työn ohes­sa voi pestä pyykkiä ja kok­ouk­sen lomas­sa vaik­ka silit­tää. Koirankin voi ulkoilut­taa sen tarpei­den mukaan. Ja niin edelleen. 

    Etä­työ siis säästää työn tekemiseen kulu­vaa aikaa. Etätöis­sä ei myöskään mikro­man­ageer­aa­va pomo pääsee kyt­täämään, joten työn­tekoa ei tarvitse näytel­lä, ei olla olev­inaan ahk­era, kun mitään tekemistä ei ole. 

    Voisiko olla niin, että etä­työläiset eivät suos­tu palaa­maan toimis­toi­hin sik­si, että etä­työläis­ten työai­ka on jo lyhen­tynyt 6‑tuntisiksi työpäiviksi? Kuka hul­lu nyt palaisi toimis­toon viet­tämään aikaa, kun työt voi hoitaa lyhyem­mässä ajas­sa kotona? 

    Keskustelu työa­jan lyhen­tämis­es­tä on myöhässä, kos­ka monien työai­ka on jo lyhen­tynyt. Ja saavute­tu­ista eduis­ta­han ei ole tapana luopua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.