Sähkötuissa jättimäinen epäonnistuminen

On oikein, että hal­li­tus tukee koti­talouk­sia moninker­taisek­si nous­sei­den sähkölasku­jen kanssa ja on jopa oikein, että rahat tähän ote­taan sähköy­htiöi­den ylimääräi­sistä voitoista, mut­ta hal­li­tuk­sen tapa jakaa rahaa on onneton ja jät­tää pahim­mas­sa pulas­sa ole­vat puille pal­jaille. Tästä pitäisi ottaa opiksi. 

Olin tiis­taina 17.1. pan­elisti­na ener­giavi­ras­ton jär­jestämil­lä uusi­u­tu­van ener­gian ajanko­htais­päivil­lä. Samal­la min­ul­la oli tilaisu­us kuun­nel­la päivien esitelmät, jot­ka oli­vat toinen tois­taan mielenkiintoisempia.

Sykähdyt­tävin oli apu­lais­pro­fes­sori Las­si Ahlvikin ja hänen kol­le­goiden­sa laskel­ma ener­giakri­isin laskus­ta ja siitä, miten val­tion tuk­i­toimet kohdis­tu­vat. Tarkastelu oli tehty tulodesiileittäin.

Olen tien­nyt, että val­tio tuk­i­toimet eivät oikein osu maali­in, mut­ta en tien­nyt, että ne menevät näin pieleen. 

Tietorek­istere­itä yhdis­telemäl­lä ja vähän olet­ta­mal­la oli las­ket­tu, miten kul­lakin tulode­si­ilil­lä sähkön hin­nan nousus­ta koitu­va lasku suh­teu­tui tuloi­hin. Ennen mitään ener­giatukia vaikein tilanne oli osal­la kaikkein pienituloisimpia.

Val­tion tuk­i­toimis­sa omavas­tu­ut — siis se mitä ei kor­va­ta — ovat niin suuria, että tuet ohit­ta­vat pien­i­t­u­loisim­mat suju­vasti. Tukien muo­dosta­ma kokon­aisu­us on seka­va, mut­ta kun kaik­ki pääte­tyt tukimuodot ja lausun­nol­la ole­va sähköhyvi­tys las­ke­taan yhteen, ne osu­vat lähin­nä suu­rit­u­loisimpi­in desi­ilei­hin. Aut­ta­vat ne pien­i­t­u­loisimpiakin, mut­ta vain vähän. Tukien jäl­keenkin sähkölasku saat­taa viedä köy­hältä yli neljän­nek­sen tuloista.

Suu­rit­u­loisim­man kym­menyk­sen kohon­nei­ta sähkölasku­ja vas­taan tul­laan niin avokä­tis­es­ti, että kor­vatuk­si tulee sähkön hin­nan nousu jok­seenkin kokon­aan. Osa suu­rit­u­loisim­mista asun­tokun­nista jää jopa voitolle eli kom­pen­saa­tio on suurem­pi kuin sähkölaskun nousu.

Omavastuut keskittävät tuet suurituloisille

Ongel­man juurisyy on suh­teel­lisen korkeis­sa omavas­tuis­sa, jot­ka ovat euromääräis­es­ti samat pieni- ja suu­rit­u­loisille. Taku­ueläkeläiselle 400 €/kk on aika paljon ja niin on jopa 90 €/kk.

Lausun­tok­ier­rosta ajatellen kan­nat­taa miet­tiä esitet­tyä tuki­ra­jaa 10 c/kWh. Jos sähkön hin­ta on 9,9 c/kWh, ei saa tukea lainkaan, mut­ta jos se on 10,1 c/kWh, tukea tulee koko sum­malle. Vas­taavasti tukipros­ent­tia voisi samal­la nos­taa. Tämän vaiku­tus­ta voisi kysyä datahuoneelta.

Tämä ei voi jäädä tähän

Tämä on niin jät­timäi­nen epäon­nis­tu­mi­nen, että syy on selvitet­tävä, jot­ta näin ei kävisi uud­estaan. Mak­saa­han tämä ener­giatu­ki val­ti­olle sato­ja miljoo­nia. Ei sel­l­aista voi heit­el­lä miten tahansa.

Jos kysymys oli osaa­mat­to­muud­es­ta, osaamista tulee han­kkia nopeasti. Todet­takoon, että Helsin­ki GSE:n datahuone selvit­ti tämänkin kohden­tu­misen varsin pian. Siltä olisi voitu kysyä, jos ei itse osat­tu. Suomes­sa on todel­la hyvät rek­ister­it jok­seenkin kaik­ista asioista. Niitä on vain osat­ta­va käyttää.

Kiireen tili­in tätä ei oikein voi sysätä, kos­ka viimeistään eloku­us­sa ainakin ener­gia-asioista huole­hti­vat tiesivät sähkön hin­nan noususta.

Seli­tyk­sek­si ei kel­paa sekään, että kun päätet­ti­in toteut­taa tuki sähkölaskun yhtey­dessä, ei voitu käyt­tää tuloti­eto­ja, kos­ka tuloti­eto­ja ei voi­da luovut­taa sähköy­htiöille. Mik­si tuki piti hoitaa sähköy­htiöi­den kaut­ta, jos asi­aa ei voitu hoitaa sitä kaut­ta kunnolla.

Asia on vielä vakavampi, jos tämä tehti­in vaal­i­hu­umas­sa tahal­laan ja tarkoi­tus olikin kohdis­taa jako lähin­nä ään­ten kalastelua ajatellen. Mut­ta sel­l­ais­ta­han ei maail­man vähiten kor­rup­toituneessa maas­sa tapahdu.

 

 

50 vastausta artikkeliin “Sähkötuissa jättimäinen epäonnistuminen”

  1. Vaikea tosi­aan käsit­tää tätä koko sotkua mitenkään hyvän­tah­tois­t­en lasien lävitse. 

    Olti­in muka­mas huolis­saan Pihtiputaan mum­moista, joten kehitet­ti­in tuet kaiken­maail­man Hjal­lik­sille ja kiekko-Teemuille ja hei­dän kar­tanoilleen. Ja rajat­ti­in omavas­tu­il­la ne pihtiputaan mum­mot kokon­aan tukien ulkopuolelle.

    Mielestäni asi­aa ei voi selit­tää tietämät­tömyy­del­lä. Poli­ti­ikoista voi odot­taa tyh­myyt­tä, mut­ta ei tämän­ta­soista koko asi­aa valmis­tel­e­val­ta virkamieskunnal­ta. Päätök­sen kohdis­taa tuet lähin­nä kes­ki- ja hyvä­tu­lois­t­en luokille on täy­tynyt olla tietoinen valinta.

    Ylipäätään, jos tämä on nyt esinäytös siitä miten poli­ti­ikkaa tehdään kun ilmas­ton­muu­tos alkaa toden­te­ol­la real­isoitua, niin luvas­sa on kylmää kyytiä heikoim­mas­sa ase­mis­sa oleville. Kir­joit­telin tästä aiheesta jo yli kk sit­ten Verdeen, kun selvää oli että tuke­mas­sa olti­in pääasi­as­sa aivan joitakui­ta mui­ta kuin oikeasti hädä­nalaisia: https://verdelehti.fi/2022/12/12/meneillaan-on-epareilu-siirtyma/

  2. Tässä nyt pitää huo­ma­ta, että kyse ei oikeas­t­aan ole tues­ta, vaan sähköy­htiöi­den ylimääräis­ten voit­to­jen palau­tuk­ses­ta asi­akkaille. Tässä on pahin­ta, että näistä hyvi­tyk­sistä ker­tyi mah­dot­toman seka­va sop­pa. Syksyl­lä pääte­tyt eivät auta ollenkaan pien­i­t­u­loisia. Ne minus­ta joutaisi kumo­ta ja jakaa rahat kokon­aan tuon sähköhyvi­tyk­sen kaut­ta pienen­tämäl­lä omavastuuosuutta.

    1. Eihän kyse voi olla voit­to­jen palau­tuk­ses­ta, kos­ka ei vielä tiede­tä kuin­ka niitä voit­to­ja edes verote­taan, jos verote­taan ylipäätään.
      Tukipoli­ti­ikas­sa on kyse vain hal­li­tuk­sen hätäis­es­tä päätök­ses­tä tyyn­nyt­tää äänestäjiä ennen kevään vaale­ja ja me kaik­ki mak­samme tästä töppäyksestä.

    2. Ei tuki, eikä ylimääräis­ten voit­to­jen palau­tus asi­akkaille, vaan tulon­si­ir­to pienituloisilta.

    1. Ei, vaan virkamiehet jaka­vat rahaa vuorineu­vok­sille. Hehän tämän him­melin takana ovat ja hei­dän pitäisi olla niitä “asiantun­ti­joi­ta”, joiden tietämyk­seen poli­itikon pitäisi voi­da tukeutua.
      On nimit­täin vaikea uskoa, että Marin olisi käskyt­tänyt valmis­telijoi­ta jaka­maan rahaa vuorineuvoksille.

      1. “Ei, vaan virkamiehet jaka­vat rahaa vuorineu­vok­sille. Hehän tämän him­melin takana ova”

        Päät­täjät eivät voi men­nä virkami­esten selän taakse, jos eivät saa asioi­ta hoidet­tua tai valvottua.

    2. Taval­lisem­paa että talois­sa joiden läm­mi­tys kulut­taa paljon sähköä, asuu eläkeläisiä kuin jotain vuorineu­vok­sia. Vuorineu­vok­set asuu maaläm­möl­lä tai kaukoläm­möl­lä läm­mite­tyis­sä talois­sa tai sit­ten Portugalissa.

      Eikä ne sähköläm­mit­teiset talot ole kaik­ki “kepu­lan­di­as­sa” vaan kehäkol­mosen sisäpuolel­lakin on niitä paljon.
      Kukaan ei voin­ut tietää vuosi sit­ten että sähkön hin­ta voi viisinker­tais­tua! Vielä vuosi sit­ten oli sähkö edullisem­pi läm­mi­tys­muo­to kuin öljy. Ja haisee vähemmän.

  3. Marin on karis­maat­ti­nen esi­in­tyjä ja laukoo itse­var­masti ihmis­ar­vo­jen puo­lus­tus­puhei­ta, mut­ta koron­akri­i­sistä läh­tien olen epäil­lyt, ettei hom­ma ole muuten ihan hallinnas­sa. Tämä asia on siinä mit­talu­okas­sa, että päämin­is­ter­il­lä on aika paljon vas­tu­u­ta lop­putu­lok­ses­ta. Voi olla, että Marinin oma osaami­nen tässä on oikeasti heikois­sa kan­timis­sa ja hän on joutunut tur­vau­tu­maan jonkun neu­voihin. Kuten koron­akri­i­sis­sä Kiu­ru­un, jon­ka kyseenalaiset moti­iv­it ja toim­intata­vat ovat hyvin tiedossa.

    1. Tämä tosin taitaa olla valmis­tel­tu VM:ssä ja TEM:ssä, jois­sa kepu­laiset mielel­lään suun­taa­vat tuet nimeno­maan hyväo­saisille omako­ti­a­su­jille, eli oma­lle ydinkan­nat­ta­jaryh­mälleen. Onhan se tietysti Marinil­ta moka ettei ole hakan­nut kepua koko hal­li­tuskau­den ajan isom­mal­la moukar­il­la kaikesta per­seilystä, mut­ta ehkä se on sitä poli­it­tista osaamista että on ylipään­sä pitänyt hal­li­tuk­sen kasassa.

      Keskus­ta on ylivoimais­es­ti Suomen kansan­taloudelle haitallisin puolue; mikä tahansa hal­li­tus­po­h­ja jos­sa kepu ei ole mukana on voit­to kansantaloudelle.

      1. En tiedä miten tämä on valmis­tel­tu, mut­ta joka tapauk­ses­sa minus­ta haiskah­taa siltä, että Marinin oma arvioin­tikyky ei ole riit­tänyt tässä vaan hän on joutunut luot­ta­maan muiden asiantun­te­muk­seen. Marin vaikut­taa minus­ta todel­la jämäkältä kun hän on ns. mukavu­usalueel­laan, mut­ta kun on kyse asi­as­ta, jota hän ei tunne tai ymmär­rä, hän on helpom­min vietävis­sä. Kukaan ei voi tietenkään tietää kaikkea kaikesta, eli päämin­is­terin on syytä vali­ta hyvin ne, joi­hin hän luot­taa. Keskustapuolueeseen luot­ta­mi­nen on jo van­han sanon­nankin mukaan tyh­mää. Kepun moraalisen rap­pi­on ja jok­seenkin häikäilemät­tömän oppor­tunis­min his­to­ria on pitkä, joidenkin arvioiden mukaan alkoi jo Arvo Kor­si­mon aikaan.

      2. “kepu­laiset mielel­lään suun­taa­vat tuet nimeno­maan hyväo­saisille omako­ti­a­su­jille, eli oma­lle ydinkannattajaryhmälleen.”

        Kyl­lähän nyt tuli tuubaa, keskus­tan kan­nat­ta­jat ovat keski­t­u­lois­t­en ryh­män ala­puolel­la. Eivätkä asu val­tavoit­tois­es­ti sähköläm­mit­tei­sis­sä omakoti­talois­sa. Soin­in­vaar­al­la on var­masti tieto keskus­tan kan­nat­ta­japrofi­ilista. Ihme, kun päästää läpi moista ?&#%:aa.

  4. Suu­rit­u­loinenkin voi köy­htyä rajusti ja joutua otta­maan lainaa kohoavien sähkölasku­jen vuok­si, jos per­heel­lä on paljon lap­sia tai esim sairas puoliso joka ei ole työelämässä, ja läm­mi­tys­muo­to sähkö. Jos sähkölasku nousee talvikuukausien 400 eurosta 2000 euroon ja putket menee rik­ki ja ter­veysriskit kas­va­vat, jos alkaa radikaal­isti vähen­tämään läm­pöti­laa niin on se tuki aivan oikeutettu.

    Taval­lis­es­ti yksin asuvil­la ainakaan kaupungeis­sa ei ole sähkönku­lu­tus­ta juuri nimek­sikään kos­ka asu­vat ker­rostalos­sa ja valaisimet toimii ledeil­lä ja ruokaa ei joka päivä hau­do­ta uunis­sa tun­tikau­pal­la. Sen ver­ran on puskuria olta­va että pysty mak­saman sähkölaskun jos nousee muu­ta­man kuukau­den ajan 10 eurosta 50 euroon. Taloy­htiön yhtiö­vastik­keet tai vuokrat sen­si­jaan voivat pom­pa­ta kun kaukoläm­pö kallis­tuu ja se on sit­ten toinen tari­na eli tukien pitäisi koskea myös kaukolämpöä.

    1. “Taloy­htiön yhtiö­vastik­keet tai vuokrat sen­si­jaan voivat pom­pa­ta kun kaukoläm­pö kallis­tuu ja se on sit­ten toinen tari­na eli tukien pitäisi koskea myös kaukolämpöä.”

      Asum­istues­sa huomioidaan vuokrat ja myös yhtiö­vastikkei­den kaut­ta mak­set­ta­vat kulut, ovat ne sit­ten kaukoläm­pöku­lu­ja tai remont­tiku­lu­ja. Keskeinen syy eril­lis­tukien kehit­te­lyyn on ollut ilmeis­es­ti se, että itse läm­mi­tys­menon­sa mak­savien osalta asum­istues­sa meno­ja ei kat­so­ta meno­ja todel­lis­ten meno­jen mukaan. Jos asum­istuen mukaan per­heen läm­mi­tys­menot ovat vaik­ka vajaat 100 € (jos­ta vain osaan voi saa­da tukea) ja oikeasti ne menot ovatkin 800 €/kk pahim­pana talvikuukaut­e­na, yhteiskun­nan kehit­tämä ensisi­jainen asumisen tuki ei ole avuk­si ene­r­i­ameno­jen paisues­sa ihan eri ker­talu­okaan kuin mitä asum­is­tun lasken­takaa­va menoik­si olettaa.

      Sen sijaan, että olisi kor­jat­tu asum­istuen val­u­vikaa vaik­ka parin kalleim­man sähkön hin­nan kuukau­den ajak­si oikei­ta meno­ja asum­istuen hak­i­joille käyt­tää mah­dol­lis­taen, on kehitel­ty jär­jestelmä, jos­sa yli 50 eri yhtiötä joutuu kehit­tämään asi­akas­palvelun ja tuen mak­sa­t­usjär­jestelmän sel­l­aisen tuen mak­samiseen, jos­sa mak­se­taan val­tion rahaa sähköy­htiön asi­akkaille. Kyseinen asi­akas­palvelu ajet­ta­neen alas heti sähkötuen mak­satuk­sen jäl­keen, ainakin jos rekla­maa­tioi­ta ei tule kovin pitkäk­si aikaa. Vält­tämät­tä kaikil­la yhtiöil­lä kaik­ki mak­satuk­set kun eivät mene ker­ral­la oikein.

  5. Ker­ro meille Osmo miten hoide­taan se että kaikkein köy­him­mät eivät tarvitse sähkö­tukea. Ja ker­ro meille kenen asi­aa ajat Helenin, vihrei­den vai hal­li­tus­ta vastaan.

  6. Sähkö­tu­ki on nyky­muo­dos­saan todel­la epäoikeu­den­mukainen. Meille nud­is­teille ei ole näil­lä näkymin tulos­sa mitään lisä­tukia, vaik­ka joudumme pitämään asun­nos­sa taval­lista korkeam­paa sisääm­pöti­laa ter­vey­del­li­sistä syistä.

    Tämä on herät­tänyt paljon keskustelua ja tätä epäko­htaa on yritet­ty tuo­da use­asti esille. Jostain syys­tä tämä asia ei vaiku­ta medi­aa kiinnostavan.

  7. Ja kos­ka vielä yhden viestin kir­joi­tan, halu­an ker­toa että olen vihainen sen takia kun poli­ti­ik­ka sot­kee yht­enäisyy­den. Arvostan vihre­itä arvo­ja, mut­ta min­ua pelot­taa että ne tarkoit­ta­vat sitä tule­vaisu­ut­ta jos­sa käve­len 15 km kaup­paan ja mak­san 50 pros­ent­tia tulois­tani ilmas­toko­r­vaus­ta rin­ta­mami­estalostani. Rakas­tan luon­toa, sik­si asun mis­sä asun.

  8. Minä laskin laskuril­la, että saan 20 euroa val­ti­ol­ta kun sähkölasku on nyt tam­mikus­saa 390. Verot­ta­jal­ta ei saa laskurin mukaan mitään.

    En tarvitse stiä 20€, ihan turhaa tuh­la­ta täl­laisia pikkusum­mia, joista ker­tyy suuri rahamäärä val­tion menoina.

  9. Osaa­mat­to­muut­takin on niin monenlaista.

    Olisi perin onneton­ta jos virka­henkilön osaa­mat­to­muu­den seu­rauk­se­na virka­henkilön oma suosikkipuolue ei saisikaan “riit­tävästi” ääniä.

    Jo het­ken on saat­tanut näyt­tää siltä, että virka­henkiöi­den on paras toimia poli­it­tisen jär­jestelmän ehdoilla.

    Virkavirhei­den vält­te­lyä ei tarvitse har­ras­taa kun ne tuot­ta­vat poli­it­tis­es­ti toiv­ot­tu­ja tulok­sia seu­raavaa vaalivoit­toa varten.

    Lop­ul­ta “pitkässä juok­sus­sa olemme kaik­ki kuollei­ta”, joten pitkäaikai­sista seu­rauk­sista ei tarvitse välittää.

  10. Sähkö­tuis­sa ain­oa selkeä onnis­tu­mi­nen eniten tarvit­seville kohden­tamisen osalta on ollut asum­istuen läm­mi­tys­normin nos­to. Vuon­na 2022 läm­mi­tys­meno­ja huomioiti­in 14 €/kk per lisäa­sukas, vuon­na 2023 koro­tuk­sen jäl­keen niitä huomioidaan 22 €/kk per asukas — jos läm­mi­tys­mak­sut mak­se­taan erik­seen asukkaan toimes­ta. Tuon toimen toteu­tus mak­saa val­tion arvion mukaan vain 6,3 miljoon­aa euroa.

    Pienehkön pien­i­t­u­loisille suun­natun paketin lisäk­si on laa­dit­tu jotain sähkö­tukipaket­tia ja vielä 400 miljoo­nan euron eril­lis­tukipaket­tia sähköön vielä toisen sähkö­tukipaketin päälle — jois­sa ei ole mitään kohden­nus­ta tuloperusteisesti.

    Halvem­mal­la ja valmi­il­la tuen jakelu­o­r­gan­isaa­ti­ol­la val­tio olisi päässyt, jos se olisi tehnyt sähkötuen toteu­tuk­sen niin, että asum­istues­sa voidaan ottaa eri­tyisen iso­ja sähkö­meno­ja huomioon normin sijaan myös todel­lisil­la luvuil­la, jos ne ylit­tävät riit­tävästi normin. Sil­loin tuen saa­jik­si olisi valikoitunut vain pien­i­t­u­loisia, joil­la on iso ener­gialasku. Rikkai­ta olisi sekaan voin­ut mah­tua jokunen, kun yleisessä asum­istues­sa ei ole omaisu­us­ra­jaa, mut­ta pien­i­t­u­lois­t­en mut­ta vau­raiden asum­istuen saa­jien määrä lie­nee aika vähäi­nen, ja jo esimerkik­si 50 miljoo­nan euron panos­tuk­ses­ta olisi sel­l­aisel­la kohden­nuk­sel­la ollut iso apu sähkölasku­jen kanssa painiville pienituloisimmille.

    Näyt­täisi siltä, että nyt pien­i­t­u­loisille on tulos­sa bud­jetin mukaan 6,3 miljoo­nan euron tukipaket­ti ja kes­ki- ja iso­tu­loisille sato­jen miljoonien euro­jen tukipaketit. Isoim­man tukipaketin mak­su puolestaan on aie saa­da toteutet­tua kuukau­den sisäl­lä ennen vaaleja.

  11. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Lausun­tok­ier­rosta ajatellen kan­nat­taa miet­tiä esitet­tyä tuki­ra­jaa 10 c/kWh. Jos sähkön hin­ta on 9,9 c/kWh, ei saa tukea lainkaan, mut­ta jos se on 10,1 c/kWh, tukea tulee koko sum­malle. Vas­taavasti tukipros­ent­tia voisi samal­la nos­taa. Tämän vaiku­tus­ta voisi kysyä datahuoneelta”

    Myös 10 sentin raja itsessään on epä­selvä. Las­ke­taanko siihen mukaan kuukausi­mak­su ja muut mah­dol­liset eril­lisveloituk­set, jos niitä on (kuten sähkön hin­nan suo­jaus­mak­sut tai mitä niitä eril­lis­mak­su­ja nyt jol­lain voi eri­lais­ten sähköy­htiöi­den tar­if­feis­sa olla ollutkaan)? Jos sähkön keski­hin­ta kuukausi­mak­sun kera on jol­lain vaik­ka 10,1 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta ja ilman kuukausi­mak­sun huomioimista 9,9 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta, niin onko tämä tuen piiris­sä vai ei?

  12. Vähin­tään yhtä vält­tämätön­tä kuin selvit­tää sähkö­tukien pieleen meno, on muo­dostaa ymmär­rys miten vält­tää koe­tun kaltaisen sähkön hin­takri­isin syn­tymi­nen ensi syksynä ja tal­ve­na. Se, että tuulivoima lisään­tyy vauhdil­la niin meil­lä kuin muual­la, ei lainkaan takaa, etteikö nykyisen hin­noit­telumekanis­min val­lites­sa syn­ty­isi yhtä raju­ja hin­tapi­ikke­jä ja ‑häir­iöitä kuin on nähty. 

    Kysymys on tehon riit­tävyy­destä, johon ns. pörssi ei lainkaan luo taloudel­lista kan­nustet­ta. Olk­ilu­o­to 3 toki tuo teho­vakaut­ta heikko­tu­ulisi­na aikoina, mut­ta riit­tääkö sekään, jos koko Nord­Pool alueelle osuu myös poikkeuk­sel­liset pakkaset. Vähin­tään asia tulisi selvit­tää ja luo­da sen mukaan varautu­mis­su­un­nitel­mat hyvis­sä ajoin.

    Oma asiansa on vielä käy­dä lävitse, miten ylipään­sä koe­tun kaltaiseen tilanteeseen ajaudut­ti­in. Sehän oli jo todel­la hyvin nähtävis­sä viime kesän lop­ul­la. Ukrainan sota ja siitä seu­ran­nut kaa­sun raju hin­nan­nousu oli­vat toki laukai­se­via syitä, mut­ta mik­si niille ei ollut valmi­ina var­al­la vai­men­tavia mekanismeja? 

    Jotain on pahasti vial­la sähkö­markki­noiden perus­rak­en­teis­sa, kun val­tio joutuu suurel­la kiireel­lä tule­maan sähkölasku­jen kanssa ahdinkoon joutunei­den kansalais­ten pelas­ta­jak­si. Sik­si on nau­ret­tavaa puhua mis­tään vapaaseen kil­pailu­un sekä kysyn­tään ja tar­jon­taan perus­tu­vista sähkö­markki­noista. Kun kri­isi on kaiken lisäk­si pullis­tanut sähkön tuot­ta­jien kas­sat, parem­pi käsite ns. markki­noille on lail­lis­tet­tu kartel­li. Kaiken tämän kor­jaami­nen oikeasti kulut­ta­jia ja elinkei­noelämää häir­iöti­lanteis­sakin palvel­e­vak­si rak­en­teek­si on iso, koko EUn laa­juinen urak­ka. Sitä tarvi­taan jatkossa.

    1. Jos olete­taan ensi vuon­nakin tule­van hin­tapi­ikke­jä tuulet­tom­i­na päiv­inä, mik­si se ei loisi kan­nustei­ta lisätä tehoa noina päiv­inä jol­lain toisel­la tavalla?

      1. Toki niin, ja kalleim­man mukaan, jos tehoa riit­tää eikä tarvitse tur­vau­tua sähkökatkoihin.

        Ilmaisin ajatuk­siani hie­man epätäs­mäl­lis­es­ti; tarkennan…

        Sähkön nykyi­nen hin­noit­telumekanis­mi kan­nus­taa ener­gian tuotan­toon . Tehon riit­tävyy­delle ja sen pysyvyy­delle mekanis­mi sen sijaan ei anna taloudel­lista kan­nustet­ta. Kenel­läkään voiman­tuot­ta­jal­la ei ole intres­siä investoi­da lyhyen käyt­töa­jan (100…300 tun­nin) huip­pute­hon kap­a­siteet­ti­in. Hei­dän näkökul­mas­ta ”joku” huole­htii siitä. Voima­jär­jestelmän tas­apaino joutuu siitä syys­tä jatkos­sa entistä enem­män koe­tuk­selle, kun sääri­ip­pu­van tuulivoiman osu­us kas­vaa nopeasti. Yksinker­tais­taen: ener­gia tulee kyl­lä riit­tämään, mut­ta vält­tämät­tä ei teho sil­loin kun sitä tarvittaisiin.

      2. Ei ehdi lisäte­ho ensi talvek­si, mut­ta hyvä, että sen tarve sen­tään tiedostetaan.

      3. Teo­ri­as­sa kyl­lä mut­ta käytän­nössä ei.

        Vesivoima on ain­oa ener­gian lähde joka on “täysin” koti­mai­sis­sa käsissä.

        Kaa­su, hiili, öljy ja ydin­polt­toaine tuo­daan ulkoa.

        Kaikkien voimaloiden kom­po­nent­te­ja tai tarvit­tavia palvelu­ja oste­taan ulkoa. Eli ei apua siitäkään.

        Teo­ri­as­sa puu olisi mah­dolli­nen, mut­ta se on suo­raan sidot­tu öljyyn tai vas­taavaan nestemäiseen polttoaineeseen.

        Ei voi­da kan­nus­taa kos­ka ojas­ta ajaudu­taan poh­jat­tomaan suonsilmään.

        Aika ei riitä minkään­laisen kap­a­siteetin luomiseen niin että sitä olisi vuo­den päästä käytettävissä.

        Kyl­lä tästä tilanteesta varoit­tanei­ta oli mut­ta liian vähän ja liian moni heistä taitaa puhua “pakko­englan­tia” jota arvon­sa tun­te­va peri­aat­teesta ei kuuntele.

        Koti­maiset asiantun­ti­jat “ovat pelkkiä sössöjä vaan” niille jot­ka ovat puh­taasti aatteellisia.

      4. Hin­tapi­ik­ki luo kan­nus­teen lisätä tehoa, ELLEI kuten Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti lokaku­us­sa 2022 “arvioi omaa­vansa sel­l­aista markki­navoimaa, että pystyy manip­u­loimaan markki­nahin­taa”. Kil­pailu­vi­ras­ton käsi­tyk­sen mukaan meil­lä on yksi määräävässä markki­na-ase­mas­sa ole­va sähkön­tuot­ta­ja. Tämä on aika “iso mut­ta” ja kallis­taa ainakin min­ut Vesa Sor­rin kan­nalle: “Kaiken tämän kor­jaami­nen oikeasti kulut­ta­jia ja elinkei­noelämää häir­iöti­lanteis­sakin palvel­e­vak­si rak­en­teek­si on iso, koko EUn laa­juinen urakka.”

      5. Ei liene kukaan määräävässä markki­na-ase­mas­sa. Viit­tasin tähän: ”Kil­pailu­vi­ras­to on eräis­sä aiem­mis­sa päätök­sis­sään kat­sonut, että For­tu­mil­la on määräävä markki­na-ase­ma sähkön tukku­markki­noil­la Suomessa[4].” ( kkv.fi: paatokset/kilpailuasiat/yrityskauppavalvonta/82–81-2006/ ). Siinä taisi käy­dä niin, että markki­naoikeus ei kan­nat­tanut kil­pailu­vi­ras­ton kan­taa? Van­ha tapaus, mut­ta Foru­min ase­ma lie­nee vain vahvis­tunut noista ajoista, joten nyt tuo määräävän markki­na-ase­man toteami­nen saat­taisi onnis­tua ja aut­taa sähkön hin­nan kurissapysymistä.

    2. Hin­tapi­ikkien ohes­sa tulee hin­ta kuop­pia, ja ne ovat kyl­lä ter­ve­tullei­ta pörssisähköt­täjille. Ole­tan, että iso määrä pörssisähköön siir­tyneitä ja sen mukana kotien­sa sähkönku­lu­tus­ta ajal­lis­es­ti järkeistäneitä a) ovat aivan sin­ut hin­tavai­htelu kanssa ja rakas­ta­vat tuulisia päiviä ja B) tasoit­ta­vat osaltaan vuorokau­den­sisäistä sähkönkäyt­töä valtiossamme.

  13. Nyt on raken­net­tu epämääräisiä tuk­i­him­meleitä tuk­i­him­melei­den päälle lomit­tain mon­een ker­rokseen. Kos­ka nyt luo­tu rakenne muo­dos­tuu sanoista ja lukuar­voista, on suurim­man osan ihmi­sistä vaikea tai mah­do­ton nähdä kokon­aisu­u­den surkeut­ta. Mikäli saman­lainen päätän­tä toteu­tu­isi fyy­sis­es­ti näkyvästä rak­en­teesta, ei raken­nus pysy­isi pystyssä alku­unkaan ja KAIKKI ihmettelisivät kuin­ka osaam­a­ton, ja ken­ties sokea, tim­puri on ollut asial­la. Ja kor­jaile­mas­sa vas­ta kuukau­den pystyssä ollut­ta jo kol­mesti kun huo­juu ja vetää niin pahasti.

  14. Tämä on ään­ten ostoa pullei­den lomp­sien omakoti­talode­mareil­ta, silkkaa sil­tarumpupoli­ti­ikkaa siis 

    Demareis­sa on kyl­lä todel­la hyvin toimeen­tule­vaa AY väkeäkin

  15. Tämä ei todel­lakaan saa jäädä tähän.
    Pelkään, että se kuitenkin jää.
    Suomes­sa on Soin­in­vaara ja Hiil­amo, jot­ka ymmärtävät köy­hän taloudel­liset realiteetit.
    Se on liian pieni porukka.

  16. Asun osan vuodes­ta Sri Lankas­sa. Tääl­lä on hyvä yksi­ty­istalouk­sien sähkö­tar­if­fin rakenne. Sähkön yksikköhin­ta nousee kulu­tuk­sen mukaan. Pien­estä kulu­tuk­ses­ta sähköy­htiö jää tap­pi­olle kun yksikköhin­ta on pieni, mut­ta vas­taavasti suures­ta mak­se­taan korkeaa yksikköhin­taa. Sama rakenne on myös vesilaskuissa. 

    Por­rastet­tua yksikköhin­taa kan­nat­taisi kokeil­la Suomes­sakin. Sil­lä olisi suo­raan kulu­tus­ta pienen­tävä vaiku­tus ja siihen olisi help­po yhdis­tää mah­dolli­nen val­tion tuki pienelle kulutukselle.

    1. Eli toisin sanoen pro­gres­si­ivi­nen hin­noit­telu, tai kään­teis­es­ti voidaan ajatel­la kyseessä ole­van erään­lainen kiin­tiö-/taku­uhin­ta­jär­jestelmä. Oli miten oli, voin taa­ta että jokainen markki­nal­ib­er­aali vas­tus­taa täl­laista jär­jestelmää epäreilu­na ja markki­noi­ta vääristäv­inä. Samal­la kun Suomes­sa koko sähköjär­jestelmä on armo­ton sil­lisalaat­ti jol­la ei ole oikeas­t­aan mitään tekemistä vapaiden markki­noiden kanssa mankalaperiiaatteineen.

  17. Maa­ta johta­va eskustapuolue lin­jasi, että markki­nataous hoitaa ja jät­ti ongel­man silleen. Jouluku­us­sa puolueelle selvisi, ett maat­alous käyt­tää sähköä. Sik­si tuet.

    Sähköy­htöt Suomes­sa eivät ole olleet mikään kehi­tyk­sen veturi, bis­ness on ollut aika selkeää pitkään. Tukkuhin­nal­la pitkäl­lä sopimuk­sel­la ostet­tua hal­paa sähköä myyti­in kallil­l­la kulut­ta­jille huip­puhin­nan mukaan. Ener­giate­hoku­us ei kiin­nos­tanut. Sähkömittare­ta uusit­ti­in, mut­ta mitään hyö­tykäyt­töä niille ei oiken halut­tu tai osat­tu tehdä. Jos sähkökuormia olisi tasat­tu, sähkön myyjän olisi pitänyt siitä antaa hyvää asi­akkaalle, mikä ei käynyt päinsä.

    Tun­nel­man pila­si­vat aluk­si myrsky­tuho­jen lisään­tymi­nen. Käytän­nössä verkko­jen uusimi­nen sääkestäviuk­si antoi verkkoy­htiöille jär­jet­tömän suuren tilaisu­u­den ansai­ta todel­la paljon. Verkkoy­htiön kohtu­ulli­nen tuot­tom­ah­dol­lisu­us kasvoi roimasti. 

    Kum­mallisin idea on sähköy­htiöi­den halu ostaa taas ker­ran ydin­voimalan tes­taam­a­ton pro­to­tyyp­pi. Ilmeis­es­ti OL3 ja Hanhikivi1 eivät opet­ta­neet mitään. Jotain sen­tään, pro­to­tyyp­pivoimalan mak­sa­jan pitäisi olla val­tio ja mah­dol­liset tuo­tot meni­sivät yhtiöille.

    Ener­gia-alal­la on jotain men­nyt pieleen.Ongelma on rak­en­teelli­nen, kos­kee niin omis­ta­jia kuin yhtiöitä, TE-min­is­ter­iötä, alan lob­baa­jia ja alan tutkimus­ta. Peri­aat­teessa tietoa olisi, sitä vain käytetään. Poli­itikoille riit­tää hyvä tarina.

  18. Sähkö­tuis­sa tuli jälleen ker­ran tuli todis­te­tuk­si, että demari+kepu ‑yhdis­telmä on meille pikku­por­vareille paras poli­it­ti­nen vai­h­toe­hto, joten äänestän Antti Rin­net­tä ensi huhtiku­us­sakin. Näi­den puoluei­den poli­ti­ikan ytimessä on ole­mas­sa ole­vien etu­jen säi­lyt­tämi­nen. Ihmette­len vain nyky-Vihre­itä, kun ovat lyöt­täy­tyneet näi­den kanssa samaan kelkkaan.

    Mik­si sähkö­tukea ei voisi hoitaa saman­ta­pais­es­ti kuin Iso-Bri­tan­ni­as­sa: kun sähkön pörssi­hin­ta ylit­tää jon­ain päivänä kiputa­son, niin alle 20 000 € vuodessa ansait­se­vat taloudet saa­vat kaik­ki saman päiväko­r­vauk­sen. Jot­ta väl­tetään liiat hyp­päyk­set, voi kor­vaus kas­vaa esimerkik­si lin­eaaris­es­ti 10 c/kWh läh­tien. Näin ne vähä­varaiset, jot­ka onnis­tu­vat säästämään sähköä tai joil­la on edulli­nen sopimus, hyö­tyvät tekemistään pon­nis­teluista. Ja vaik­ka joku saisi tukea enem­män kuin hänelle syn­tyy kus­tan­nuk­sia, todel­lista ongel­maa ei syn­ny, sil­lä alle 20 000 € vuosi­t­u­loil­la mikään tulon­lisä ei mene turhuuteen,

    1. Eikö tuki­mallien sijaan pitäisi ennem­min miet­tiä sitä, miten päästään siihen, että sähkön hin­ta ei heit­tele­h­di nol­las­ta pil­vi­in ja sähköä riit­tää kaikissa tilanteissa?

      Koet­tu sähkön hin­takri­isi on itsessään jo täysin käsit­tämätön tapah­tu­ma. Näinkö heikois­sa kan­timis­sa on yhteiskun­nan ehkä keskeisin infra­struk­tu­uri­jär­jestelmä, että val­tion täy­tyy pani­ikissa rien­tää rahatukku­jen kanssa apu­un, että ihmiset selviävät sähkölaskuis­taan? Vielä kestämät­tömäm­mäk­si tilanne kehit­tyy, jos val­tion tukipaketit muo­dos­tu­vat jatkos­sa vaki­in­tuneek­si osak­si sähkö­markki­noiden toim­intaa. Sil­loin ollaan saman­laises­sa suos­sa kuin mitä on ollut val­tion velka­an­tu­mi­nen. Ei mitään järkeä sellaisessa.

      1. Ei infra ole heikois­sa kan­timis­sa (vaik­ka toki OL3:n jatku­va myöhästymi­nen vei mar­gin­aalit ohuik­si), vaan pul­lamössökeskilu­ok­ka joka pil­las­tuu heti jos hei­dän keskilu­okkaiseen elämän­ta­paansa on tulos­sa pieninkään kol­hu esimerkik­si suurem­man sähkölaskun tai nou­se­vien korko­jen muo­dos­sa. Toki on pieni joukko ihmisiä joille sähkölaskut ovat olleet kohtu­ut­toman korkei­ta, mut­ta se joukko olisi kyl­lä pystyt­ty hoita­maan ihan tavanomaisen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän puitteissa.

        Kepul­la on kauhea kri­isi kun se on ajau­tu­mas­sa poli­it­tis­es­ti pien­puolueek­si, ja nyt yritetään kaikin keinoin niistää val­tios­ta viimeisetkin rahat omille kan­nat­ta­jille kun vielä pystytään.

      2. Hyviä huomioi­ta arkkitehdilta,

        Sähkökri­isi osoit­ti jälleen ker­ran kuin­ka tehokkaasti keskilu­ok­ka ja ylim­mät luokat ovat liit­toutuneet ja lin­noit­ta­neet ase­mansa Suomes­sa. Käytän­nössä mitä tahansa tapah­tuu hei­dän ase­mansa ja tulo­jen­sa heilut­tamiseen niin media (luon­nolli­nen osa keskilu­okkaa) älähtää ja pal­stat täyt­tyvät. Köy­hiä ja pien­i­t­u­loisia duunare­i­ta sit­ten saa potkia päähän miten paljon vain, kuten aina ennenkin.

        Sama ilmiö näkyy nyt paljon puhutus­sa val­tion kuluku­uris­sa, kaik­ki on leikkaus­pöy­däl­lä pait­si eläk­keet ja heille tar­jot­ta­vat hoito, eli jälleen keskilu­okan ja ylem­pi­en tulo­ryh­mien epäpy­hä liit­to pyörit­tää keskustelu­ja ja leikkauk­set tehdään hei­dän ehdoillaan.

  19. Valmis­teil­la olevas­sa sähköhyvi­tyk­sessä on myös moraa­lika­toon liit­tyvä ongel­ma. Kun seu­raa­va kri­isi tulee on aivan selvää ettei oma-aloit­teista varautu­mista saa­da enään samal­la taval­la läpi. Muo­dos­tuu hälläväliä-ilmiö. 

    mm. Vira­nomaiset, Fin­grid ja Moti­va tiedot­ti­vat pitkin kesää ja alkusyksyä ene­r­i­akri­i­sistä ja siihen varautu­mis­es­ta. Mon­et tekivät varautu­mista ja sähkön säästön ratkaisu­ja oma­l­lakus­tan­nuk­sel­la. Tulok­se­na suomen sähkönku­lu­tus putosi mar­rasku­us­sa 9% ja jouluku­us­sa 10%. Tästä työstä ei palki­ta mitenkään — päin­vas­toin sähköhyvi­tyk­sen luonne palk­it­see siitä, että et tehnyt mitään. Tämä kan­nus­taa jatkos­sa hälläväliä-ilmiöön.

  20. Yksi teo­reet­ti­nen ratkaisu saat­taisi olla jonkin muo­toinen kulutusosuuskunta.

    Eli esim. suurehko määrä käyt­täjiä tasaisi lasku­jaan yhdestä rahas­tos­ta ja rahas­ton koko pitäisi liik­keet maltillisempina. 

    Lasku sekä siir­rosta että ener­gias­ta pitäisi kulkea tämän rahas­ton kautta.

    Tämä ei onnis­tu kuin taajama-alueilla.

    Kirka­sot­sainen virkamies osaa var­masti löytää pykälät joil­la tämä osoite­taan mah­dot­tomak­si. Kalas­tus­laista saat­taa löy­tyä apu tähänkin pulmaan.

    Var­masti EUvos­toli­it­tokin voi jar­rut­taa täl­laista ideaa.

    Suurin ongel­ma on kuitenkin rahas­ton lik­vidi­teet­ti eli maksuvalmius.

    Val­tion kukkarol­la pitäisi päästä käymään…

  21. Mil­lä perus­teel­la sähkötuet tehdään virkamiesvoimin. Heitä ei ole palkat­tu sil­lä perus­teel­la, että ne osaisi­vat tehdä tämän tason päätök­siä. Korona tor­ju­mi­nen strate­gia tehti­in THL:n kaut­ta parhaiden asiantun­ti­joiden voimin. Pal­jaste­taan, että kulissien takana käytet­ti­in mielu­usti asiantun­ti­joi­ta, joil­la ei ollut mitään virkavas­tu­u­ta asi­as­sa. Näin tehti­in muis­sakin mais­sa. Sähkö­tu­ki on tehty virkamiesvoimin ja lop­putu­los on surkea, samaa menetelmää käytet­ti­in koro­nan yri­tys­tuis­sa ja lop­putu­los yhtä onneton.

    1. Sähkö­tu­keen pan­ti­in ennakkoe­hto, ettei tulo­ja saa ottaa huomioon. Tämä muo­toilti­in vähän kau­ni­im­min, muta se tarkoit­ti samaa asi­aa. Tukien jako annet­ti­in sähköy­htiöi­den harteille, joil­la ei ole eikä saa olla käytet­tävis­sään tulotietoja.

  22. Kysymys Helenin johtoryhmälle

    Kuin­ka kauan ja mil­lä perustein jatkat­te sähkön yli­hin­noit­telua esim 30+c/kWh kun pörssisähkön hin­ta on luokkaa alle 10c/kWh?
    Pitkä lasku­tuskausi, kuukausi, ei ole peruste. Jos on niin palau­tat­teko ylimääräisen per­imänne hin­nan takautuvasti?
    /vm ollilainen

      1. päätän­pä aikaistaa tätä kom­ment­tia, joten tämä on ennakko ennakko arvio. ja paljon voi muut­tua sähkömarkkinoilla.

        >“Tämän arvioidaan mak­sa­van yhtiölle noin sata miljoon­aa euroa menetet­ty­inä tuloina.”
        kun olen kat­sonut sähköpörssi­hin­to­ja tam­miku­ul­ta niin ovat olleet halpo­ja tai super­halpo­ja. eli fik­susähkö takuu on tuot­tanut voit­toa jo tam­miku­us­sa helen:lle. miten sit­ten kevääl­lä kun on 6kk määräaikainen. mihinkä suun­taan noi sadat miljoonat oikein menee!?

        @velimatti ollilainen , minä ns. nautin suurem­mis­takin yleis­sähkön hin­noista, eli siis enem­män kuin ~30snt/kWh. jos hal­vat pörssisähköt jatkuu niin pörssisähkö kut­suu mus­ta-aukon voimal­la maaliskuussa.

        tässä tilanteessa kehot­taisin vält­tämään määräaikaisia. fik­susähkö taku­un 6 kuukau­ti­nenkin voi kostau­tua, mut­ta voi olla hyvä sähkölämmittäjille.

        ja lopuk­si, sähkö­markki­noil­la voi tapah­tua kum­mallisuuk­sia ja mui­ta yllä­tyk­siä. mut­ta pahim­mat voi olla poli­itikko­jen sös­simiset. joten lop­putu­los voi olla jotain muuta.

      2. “Sata miljoon­aa euroa menetet­ty­inä tuloina Hele­nille”? Fik­susähkö takuu. Kos­ka fik­susähkö takuukin näyt­tää tuot­ta­van suuret voitot Hele­nille, niin herää kysymys kuin­ka suuret kat­teet olisi kulut­ta­jan selkä­na­has­ta kiskot­tu, ilman tätä lau­peaa hyvä­tuot­toista sopimustarjousta?

  23. Sähkötues­ta on nyt päätet­ty että omavas­tuu on 90 € ja suurin tuki minkä voi saa­da on 700 €/kk. Ja tuki on aina puo­let kuukausien mar­ras-joulukuu 2022 keskimääräis­es­tä sähkölaskus­ta vähen­net­tynä omavas­tul­la, ja alle 10 cnt/kWh sopimuk­sista ei saa tukea. Siir­tomak­su­ja ei myöskään las­ke­ta mukaan. Eli jos nyt ymmär­rän oikein niin 1490 € sähkölaskul­la saa 700 euron tuen. Se vas­taa n 4900 kWh kuukausiku­lu­tus­ta jos hin­ta mar­ras-jouluku­us­sa oli 0,3 eur/kwh.

    Se on kyl­lä kova kulu­tus mut­ta van­has­sa ok-talos­sa kuten esim meil­lä nousee kylmimp­inä kuukausi­na 4000 kWh:hon,pelkän läm­mi­tyk­sen muo­dostaes­sa n 3600 kWh tästä.
    Ei voi väit­tää että pelkästään vuorineu­vosten sähköjä tuel­la maksetaan.
    Toiv­ot­tavasti tästä sähkötues­ta päätetään myös ensi vuonna.

  24. Sähkön keskimääräi­nen tuotan­to­hin­ta ei ole nous­sut paljoakaan ja on edelleen senttejä.

    Yhtä hyvin voi siis kysyä onko yhteiskun­nan asia “kan­nus­taa” sähköen­er­gian tuotan­toa niin val­tavil­la sum­mil­la? Sähkötuen 400Me on siinä pikkurahoja.

    Eri­tyis­es­ti kun tämä val­ta­van kallis “kan­nus­t­a­mi­nen” ei kohdis­tu sähkön tuotan­to­var­muu­teen jos­sa se varsi­nainen ongel­ma on.

    Hul­luin­ta sähköpörssin sään­nöis­sä on että suuren sähkön­tuot­ta­jan voi olla kan­nat­tavaa ajoit­taa huoltokatko juuri pahim­man sähköpu­lan aikaan jol­loin käyn­nis­sä ole­van tuotan­non arvo moninker­tais­tuu. Sähköpörssin sään­nöt ovat yhteiskun­nan epäon­nis­tu­mi­nen ja sil­loin on suo­tavaa että yhteiskun­ta sitä paikkaa. Niinkuin tekee useim­mis­sa mais­sa. Eikä pelkästään kaikkein köy­him­mille kuten tah­to näyt­täisi olevan.

Vastaa käyttäjälle R.Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.