Kommentteja HBL:n pääkirjoitukseen Helenin hinnoista

Sähkön hin­nas­ta johtu­va ener­giaköy­hyys on vaka­va ongel­ma, mut­ta ei olisi kovin fik­sua ratkaista sitä niin, että ne ener­giay­htiöt, jot­ka pystyvät, myi­sivät sähköä alen­nuk­sel­la oman kun­tansa asukkaille ja vain heille. 

HBL:n pääkir­joituk­ses­sa Torsten Fager­holm morkkaa Heleniä ja eri­tyis­es­ti min­ua sähkön korkeas­ta hin­nas­ta Helsingis­sä. Kir­joit­ta­jan mukaan Helen, joka hänen mukaansa on kul­takaivos Helsingille, voisi alen­taa sähkön hin­taa helsinkiläisiltä niin kuin Seinäjoen, Ker­a­van ja Por­voon ener­giay­htiöt ovat tehneet.

Helen ei ole mikään kul­takaivos, vaik­ka sen voit­to onkin kolminker­tais­tunut suh­teessa surkeaan vuo­teen 2021. Voit­toa se tuot­taa, mut­ta suh­teessa sidot­tuun pääo­maan voit­to ei ole kummoinenkaan.

On pidet­ty vääränä sitä, että maakaa­sun korkea hin­ta vaikut­taa sähkön hin­taan myös Suomes­sa, vaik­ka sähköä tuote­taan maakaa­sul­la vain vähän. Helenin suurin voimalaitos kuitenkin sat­tuu ole­maan Vuosaaren maakaa­su­voimala. Sen seisot­ta­mi­nen käyt­tämät­tömänä mak­saa. Helen omis­taa 10 % Olk­ilu­o­to 3:sta, joka ei ole sekään tuot­tanut tähän men­nessä kuin menoja.

Kaikkien mielestä olisi tietysti kivaa, jos hei­dän oma sähkölaskun­sa halpenisi, mut­ta jos kaikkien muidenkin sähkölasku alenisi, se ei olisi lainkaan kivaa, kos­ka se lisäisi sähkön kysyn­tää ja sitä kaut­ta toden­näköisyyt­tä sähkökatkoihin.

Suomes­sa on sähkön tuotan­toa vähem­män kuin sitä tarvit­taisi­in. On luetet­tu sähkön tuon­ti­in. Venäjän tuon­ti katke­si kevääl­lä. Nor­ja ja Ruot­si taas myyvät sähkön­sä mielu­um­min kalli­il­la etelään kuin hal­val­la Suomeen.

Sähkö­markki­noiden rakenne johtaa Suomes­sa ali-investoin­tei­hin, mis­tä olen huo­maut­tanut ennenkin. Pitäisi mak­saa myös kap­a­siteetista eikä vain energiasta.

Helenin sähköstä vain 28 % menee helsinkiläisille asi­akkaille. Aikamoista katkeru­ut­ta taitaisi tuot­taa, jos Helen myisi sähköä paljon halvem­mal­la helsinkiläisille kuin vaikka­pa espoolaisille tai kajaanilaisille.

Tämä olisi väärin myös muual­la asu­via kohtaan myös sik­si, että se nos­taisi hei­dän sähkön­sä hin­taa entis­es­tään. Kun helsinkiläis­ten ei tarvit­sisi säästää sähköä, muiden pitäisi säästää hei­dänkin edestään, mikä tapah­tu­isi kohoavien hin­to­jen kaut­ta.  Pienet sähköy­htiöt voivat näin tehdä heilut­ta­mat­ta sähkö­markki­noi­ta, kos­ka ne ovat pieniä.

Sähkön hin­nan kallis­tu­mis­es­ta johtu­vaan ener­giaköy­hyy­teen on puu­tut­ta­va. Eri­tyis­es­ti sähköläm­mi­tys­tä käyt­tävät ovat joutuneet kohtu­ut­tomaan tilanteeseen. Helenin helsinkiläi­sistä asi­akkaista val­taosa asuu kaukoläm­mite­tyis­sä talois­sa, joten alen­nuk­sen suun­taami­nen heille ja vain heille ei puut­tuisi ongel­man ytimeen vaan siis jopa pahen­taisi sitä.

Jot­ta vält­ty­isimme sähkökatkoil­ta, sähköä on säästet­tävä, mut­ta ei aina. Ajoit­tain sähköstä on suo­ras­taan yli­tar­jon­taa. Sil­loin sähkö on käytän­nössä ilmaista niin, että pörssisähköä osta­van tarvit­see mak­saa vain siir­rosta ja sähkövero valtiolle.

Jos kaik­ki ostaisi­vat pörssisähköä, kaikkien tilanne paranisi, kos­ka korkeat hin­tapi­ik­it jäi­sivät pois. Pyysin selvit­tämään Helenis­sä, miten pörssisähkön ja kiin­teähin­taisen sähkön osta­jien käyt­täy­tymi­nen erosi toi­sis­taan ja se erosi todel­la paljon.

Yleinen sähkön hin­nan alen­t­a­mi­nen kaik­il­ta olisi tuhoisaa, kos­ka se johtaisi sähkökatkoi­hin.  Jos ener­giaköy­hyyt­tä halu­taan lievit­tää sähkön hin­nan alen­tamisel­la, sen pitäisi tapah­tua alen­ta­mal­la pörssisähkön hin­taa alle markki­nahin­nan, kos­ka se ei juuri lisäisi sähkökatko­jen riskiä. Kuukau­den sähkölasku alenisi, mut­ta huip­pukalli­iden tun­tien aikana kan­nat­taisi silti säästää.

Yhtiöko­htaiset ratkaisut, jol­laista HBL esit­ti, johtaisi­vat suureen eri­ar­voisu­u­teen, kos­ka osal­la sähköy­htiöistä ei ole lainkaan omaa tuotan­toa tai sitä on vain vähän. Ne eivät voisi myy­dä sähköä alle markki­nahin­nan. Ei hyvä olisi sekään, että oman kun­nan yhtiöltä sähköä osta­va saisi sähkön olen­nais­es­ti mui­ta halvem­mal­la. Kaik­ki helsinkiläisetkään eivät osta sähköä Hele­niltä, eikä sitä voi rikok­se­na pitää. Kaikil­la kun­nil­la ei edes ole omaa energiayhtiötä.

Tarvit­taisi­in val­tion vetämää ratkaisua, joka koskisi kaik­ki yhtiöitä ja kaikkia kulut­ta­jia yhden­ver­tais­es­ti. Val­tio ilmeis­es­ti alkaa verot­taa ener­giay­htiöi­den voit­to­ja ensi vuo­den alus­sa, joskaan ei ole ker­tonut miten.

Tämän veron tuo­tol­la val­tion pitäisi tor­jua ener­giaköy­hyyt­tä. Tam­miku­un alus­sa astuu voimaan onnet­tomasti muo­toil­tu sähkölaskun tuki koti­talousvähen­nyk­sen kaut­ta. Se kohdis­tuu hyvä­tu­loisi­in omako­ti­a­sukkaisi­in ja tekee vielä senkin taval­la, joka heiken­tää halu­ja säästää ener­giaa tai ajoit­taa kulu­tus­ta hal­van sähkön aikaan. Tukea saa vähem­män, jos säästää sähköä. Vähän parem­paan pitäisi pystyä.

Minä kohdis­taisin sähkön kulu­tuk­sen tuen niin, että alen­taisin pörssisähkön hin­taa jol­lain sent­timääräl­lä kilo­wat­ti­tun­tia kohden. Se helpot­taisi ahdin­gos­sa, mut­ta ei johtaisi sähkökatkoi­hin kuten muut vai­h­toe­hdot. Oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä tämän soisi koske­van kaikkia siitä riip­pumat­ta, mis­sä he asu­vat ja mis­tä sähkön­sä ostavat.

Vaik­ka Helenin talous on nyt parem­mas­sa kun­nos­sa kuin viime vuon­na, rahaa ei kerätä suureen rahasäil­iöön. Helen investoi sähkön tuotan­toon ja vihreään siir­tymään enem­män kuin koko tuloksensa.

Peru­songel­ma on sähkön tuotan­non riit­tämät­tömyys. Ongel­ma pahe­nee, jos sähkön tuotan­toon ei voi investoida.

135 vastausta artikkeliin “Kommentteja HBL:n pääkirjoitukseen Helenin hinnoista”

  1. Olen huo­man­nut, että Turus­sakin yhdel­lä ja toisel­la on sopimus Helenin kanssa. Syytä en tiedä, mut­ta aloin arvel­la, kun naa­puri ker­toi tehneen­sä viime kesänä 2‑vuotisen sopimuk­sen Helenin kanssa 11 sentin hin­nal­la. Onko­han teil­lä paljonkin näin onnekkai­ta osta­jia? Vaik­ka emme­hän tiedä, kenen onni se on, mut­ta nyt moni sel­l­aisen ottaisi.

    Vastaa

    1. Onko tuo mah­dol­lista. Osmo puhuu kovasti pörssisähkön puoles­ta, mut­ta Helenin johto on pitäy­tynyt kiin­teähin­taisi­in sopimuk­si­in. Osmon olisi pitänyt pistää Helenin johto kuri­in ja nuh­teeseen jo pari vuot­ta sit­ten. Vai OL3 n käyn­nistymi­nenkö siel­lä pelot­ti Helenin johtoa.

      Vastaa

      1. Kyl­lä Hele­nil­ta on koko ajan saanut pörssi­hin­taisia sopimuk­sia. Uusista sopimuk­sis­sa ne dominoivat.

  2. Tarvit­taisi­in val­tion vetämää ratkaisua, joka koskisi kaik­ki yhtiöitä ja kaikkia kulut­ta­jia yhdenvertaisesti.

    Poikkeusti­la ja laki, jol­la sopimuk­set laite­taan katkolle. Kaikille pörssisähkö.

    Wind­fall-vero tuotan­to­muodoille, joiden muut­tuvat kus­tan­nuk­set eivät ole nousseet. Sopimusten katkais­us­ta tule­va hyö­ty sähkön­myyjille per­itään myös pois.

    Em. vero­jen tuo­tot ohjataan ener­giain­vestoin­tei­hin, sähkön­säästöbonuk­si­in (kulu­tus­ta EI tue­ta) ja pien­tulisi­jo­jen han­k­in­taan. Jos Venäjä joskus hyökkää Suomeen, se jät­tää erikoisop­er­aa­tio­vai­heen kokon­aan väli­in ja aloit­taa pom­mit­tamisen kri­it­tis­es­tä infra­s­ta, ehkä jopa ydinvoimaloista.

    Kan­sain­välistä sähkökaup­paa rajoit­ta­vat val­tiot potk­i­taan Euroopan talous- ja puolustusliitoista.

    Sähkö­markki­noiden rakenne johtaa Suomes­sa ali-investoin­tei­hin, mis­tä olen huo­maut­tanut ennenkin. Pitäisi mak­saa myös kap­a­siteetista eikä vain energiasta.

    Tuulivoimaloille noista kap­a­siteet­ti­mak­su­ista pää­ty­isi luon­nol­lis­es­ti joitakin promillen murto-osia.

    Vastaa

    1. Tuulivoimaloille noista kap­a­siteet­ti­mak­su­ista pää­ty­isi luon­nol­lis­es­ti joitakin promillen murto-osia.

      Tuulivoiman rak­en­tamista ei tue­ta enää lainkaan eikä pidä tukeakaan.

      Vastaa

      1. Tuulivoimaa ei pidä rak­en­taa yhtään lisää. Siir­toka­p­a­siteet­ti ei riitä nyky­isille tuulivoimaloille, jos sat­tuu tuulemaan.

      2. Näin pari vuot­ta sit­ten laskel­man, jos­sa investoin­tituet oli­vat noin 40% luokkaa ja tämä oli ihan viralli­nen kupon­ki. Eihän sitä toki tuulivoimaloille erik­seen oltu kohden­net­tu, mut­ta sel­l­aiset tuet saisi, jos myl­lyn päät­täisi keskelle luon­toa pystyttää.

    2. Itse vetäisin kyl­lä herneen nenään jos min­ul­la olisi kiin­teähin­tainen sopimus, ja sen kävisi kol­mas osa­puoli katkaisemassa.

      Kiin­teähin­taiset sopimuk­set ovat pörssisähköä kalli­impia, kos­ka niis­sä sähköy­htiöt kan­ta­vat riskin sähkön hin­nas­ta asi­akkaan puoles­ta. Jos on vuosia mak­sanut tätä korkeam­paa hin­taa min­i­moidak­seen riskiä, ei tun­tu­isi kovin reilul­ta että sen ker­ran kun ris­ki oikeasti real­isoituu, niin sopimus mitätöidään.

      Vastaa

      1. Ei niitä ole kukaan katkaise­mas­sa. Jotkut talousti­eteil­i­jät ovat esit­täneet, että ne ostet­taisi­in pois, jot­ta kulut­ta­jat alka­isi­vat parem­min noteer­aa­maan sähkön hintapiikkejä.

  3. Itse hoitaisin sähkölasku­jen pehmen­tämisen val­tion takaa­mal­la “ener­gialainal­la”. Eli tule­van tal­ven sähkölaskun saisi mak­saa vaik­ka viiden vuo­den aikana kohtu­uhin­taisel­la kulutusluotolla. 

    Siinä yhdis­ty­isi sekä riit­tävä suu­ru­us kur­jim­paan ase­maan joutunei­den kohdal­la (se n. kymme­nen pros­entin veroalen­nus ei hirveästi lohdu­ta jos rahat ei silti riitä), kohtu­ulli­nen kus­tan­nus julkiselle taloudelle (käytän­nössä nol­la), kan­nus­timien säi­lymi­nen sähkön säästämiselle, että kohden­tu­mi­nen oikeasti tarvit­seville (lainan korko­ta­son voisi säätää sel­l­aisek­si, että rikkaim­mat saisi­vat halvem­mal­la markkinoilta). 

    “Ener­gialainaan” voisi sit­ten vielä rak­en­taa eri­laisia porkkanoi­ta ener­giaa säästävien investoin­tien tekemiseen, eli lainaa voisi saa­da jol­lain pros­en­til­la anteek­si jos investoi tulev­ina vuosi­na aurinkopa­neelei­hin tai vaik­ka maalämpöön.

    Laina­muo­toinen sosi­aal­i­tur­va on käytössä jo opiske­li­joiden kohdal­la, eli ennakko­ta­pauskin löytyy.

    Vastaa

    1. Kuu­lostaa mie­lenki­in­toiselta ide­al­ta. Toiv­ot­tavasti tätä pohd­in­taan lisää.

      Vastaa

  4. Sori vaan, mut­ta sähköy­htiöi­den vetämä härs­ki lin­ja yli­hin­noit­telus­sa täyt­tää kaik­ki kartellin tun­nus­merk­it. Ilmeis­es­ti val­tio­val­ta on ain­oa taho, joka voisi estää monien koti­talouk­sien ahdin­gon ja konkurssit tal­ven jäljiltä. Kun­nal­liset sähköy­htiöt on perustet­tu tuot­ta­maan asukkailleen järkevään hin­taan perushyödyket­tä. Nyt on viimein tul­tu johonkin thatch­er­i­laiseen nar­ni­aan, har­vo­jen onneksi.

    Sähkö säästö on eri­no­mainen tavoite, mut­ta nykyi­nen pörssisähkö ei käy ratkais­us­ta kaikille kulut­ta­jille. Yhtäältä liian hal­vat tun­nit eivät kan­nus­ta säästämään, toisaal­ta hin­ta voi teo­ri­as­sa olla pörssis­sä mitä tahansa ja jatku­vana han­k­in­tana yksikin törkeän kallis tun­ti tai päivä voi romut­taa koko kuukau­den bud­jetin. Pitää myös muis­taa, että vain har­voil­la on vielä talois­saan sel­l­aisia jär­jestelmiä, joil­la sähköä voitaisi käyt­tää älykkäästi pörssin hin­to­jen ohjaamana.

    Vastaa

      1. Pörssisähkön keski­hin­ta alvin kanssa on ollut viimeisen kuukau­den aikana 23 snt/kWh ja viikon aikana 33 snt/kwh. Yön halvim­mat tun­nit ovat viimeisen kymme­nen päivän aikana olleet välil­lä 15–25 snt/kWh.

      2. Ei oikeas­t­aan niin että “ei halpo­jen tun­tien aikana pidäkään säästää” vaan kulut­taa sähköä jota ei kulutet­tu kalli­iden tun­tien aikana. Pyykkik­er­tymää syn­tyy, astian­pe­sukonet­ta ei joka päivä tarvitse ajaa ja esim läm­min­vesi­varaa­jan veden läm­mi­tys, jos kokoa on, voi hyvinkin korkeaa läm­pöä pitämäl­lä ajas­taa pesemään 2–3 ker­taa viikos­sa, aamuyön kaikkein edullisim­mil­la hin­noil­la. Samoin lat­tialäm­mi­tyk­set voi ajas­taa aamuyöl­lä korkeam­mille lukemille kuin klo 7–22. Itse olen pystynyt pudot­ta­maan pörssisähkön kuukau­den keski­hin­tani 35% alle kuukau­den keski­hin­nan. Jos olisi sähköau­to menisin 45–50% alle keski­hin­nan. Kos­ka siir­to­hin­tani on myös kau­sisähkö, on määrä­tyn kulu­tuk­sen keski­tys yöa­jalle entistä tärkeämpää.

        Kiin­teähin­tais­ten sopimusten pitäisi lähtöko­htais­es­ti olla yhtä kallista per KWh kuin sil­lä pörssisähkön käyt­täjäl­lä joka ei pyri hyö­dyn­tämään edullisia tun­ti­hin­to­ja. Miten esim Omako­ti­a­sukkaiden Liit­to on saanut neu­votel­tua jäse­nilleen 4,7 c/KWh pitkäaikaiset sopimuk­set, ulot­tuu ensi vuo­den lop­pu­un? Pörssisähkön ja “tois­taisek­si voimas­sa ole­vien” käyt­täjätkö tuon mak­sa­vat? Todel­la hur­jat erot kun toiset mak­saa sähköstä 10, jopa 15 ker­taa enemmän.

      3. “Miten esim Omako­ti­a­sukkaiden Liit­to on saanut neu­votel­tua jäse­nilleen 4,7 c/KWh pitkäaikaiset sopimuk­set, ulot­tuu ensi vuo­den lop­pu­un? Pörssisähkön ja “tois­taisek­si voimas­sa ole­vien” käyt­täjätkö tuon mak­sa­vat? Todel­la hur­jat erot kun toiset mak­saa sähköstä 10, jopa 15 ker­taa enemmän.”

        Sopimuk­set on tehty kiin­teähin­taisi­na määräaikaisi­na sopimuksi­na sil­loin, kun sähkö ja sähkön futu­uri­hin­nat oli­vat vielä edullisia. En tiedä, minkä myyn­tiy­htiön kanssa Omako­ti­a­sukkaiden liit­to on sopimuk­sen­sa tehnyt. Kyseinen yhtiö on kuitenkin heti sopimuk­sen varmis­tut­tua suo­jan­nut oman myyn­ti­hin­tansa johdan­nais­markki­noil­la eli ostanut tarvit­ta­van määrän sähköä sopimuskau­den lop­pu­un asti tuol­la 4,7 snt/kWh hin­nal­la (oikeasti vähän pienem­mäl­lä, kos­ka jotain katet­takin pitää jäädä). Johdan­nais­markki­nal­la on sit­ten ollut joku tuot­ta­jay­htiö, joka on myynyt tuo­hon hin­taan. Molem­mat osa­puo­let ovat tuona ajan­hetkenä kat­soneet, että kyseessä on käypä markki­nahin­ta ja tuot­to-odotus muu­ta­man vuo­den sopimuk­ses­ta. Tuona ajan­hetkel­lä myös odotus pörssi­hin­to­jen kehi­tyk­ses­tä on ollut tuo­ta luokkaa, kos­ka johdan­nais­markki­noiden hin­nat ovat juuri sitä, odotusar­vo­ja pörssihinnoista.

        Se kyseinen tuot­ta­jay­htiö on tässä se “mak­sa­ja”, kos­ka se on sitoutunut myymään Omako­ti­a­sukkaiden liiton tarvit­se­man sähkön tuo­hon 4,7 snt/kWh hin­taan eikä voi enää myy­dä sitä toiseen ker­taan nyky­isil­lä korkeil­la hin­noil­la. Esim. For­tum ker­too julkises­sa osavu­osikat­sauk­ses­saan, että sen lop­pu­vuo­den tuotan­nos­ta Pohjo­is­mais­sa on myy­ty etukä­teen 80 % hin­nal­la 4,9 snt/kWh. Vielä Q1/2022 osaris­sa puhut­ti­in 3,8 snt/kWh myyntihinnoista.

  5. “Tarvit­taisi­in val­tion vetämää ratkaisua, joka koskisi kaik­ki yhtiöitä ja kaikkia kulut­ta­jia yhdenvertaisesti.”

    Liikut­tavaa, että kansaa halu­taan ryöstää tas­a­puolis­es­ti. Siinä vai­heessa kuin tuo ratkaisu on saatu lie­nee jo lama tulilla..

    Vastaa

  6. En tiedä. Tun­tuu vain niin pahalta.
    Jos yhtiön tulos kolminker­tais­tuu ilman että siihen on omin toimin vaikutet­tu, niin kyl­lä se aiheut­taa mielipahaa.

    Vastaa

    1. Edel­lis­inä vuosi­na tulos oli karkeasti ottaen puo­let nor­maal­ista tai allekin, kos­ka koro­nan takia tulos romahti. 

      Kolminker­tais­tu­mi­nen nos­taa tulok­sen vain hie­man nor­maalia ylemmäs.

      Osmo voisi tietysti asian todel­lise­na tun­ti­jana linka­ta vaik­ka 10v ajal­ta helenin tuloslaskel­mat, nopeasti etsimäl­lä löysin vain 5v ajal­ta tuo­tot. Koron­avuodet näkyivät selkeänä tulok­sen rom­ah­duk­se­na ja tämä nykyi­nen nousu nos­taa tulok­sen vain aav­is­tuk­sen edel­lisiä vuosia ylemmäs.

      Vastaa

  7. Mikä on Vuosaaren maakaa­su­voimalan max teho?, entä Hanasaaren hiilivoimalan, entä Ruo­ho­lah­den hiilivoimalan? Käsit­tääk­seni Vuosaaren voimala ei ole Helsin­gin suurin voimala.

    Vastaa

    1. Vuosaaren maakaa­su­voimalan teho on 660 MW. Se on siis suurem­pi kuin Lovi­isan ydinvoimalat.
      Hanasaari ja Salmisaari tuot­ta­vat lähin­nä kaukoläm­pöä, 220 MW ja 160 MW

      Vastaa

      1. Lovi­isan voimaloil­la on sähkön­tuotan­non lisäk­si 1500 MW läm­pövoimaka­p­a­siteet­ti. Ydin­voiman osu­us ener­gian tuot­tamis­es­ta Suomes­sa oli tilas­tokeskuk­sen mukaan viime vuon­na noin 18%. Näin ollen ne tuot­ti­vat enem­män ener­giaa kuin vain minkä sähkön­tuotan­non osu­us (30%?) edel­lyt­täisi. Suomes­sa sähkö on noin 1/4 koko ener­gias­ta. Sak­sas­sa sen osu­us on vieläkin pienem­pi, reilu 1/6.

      2. Lovi­isan voimala läm­mit­tää siis mer­ta. En lask­isi tuo­ta hukkaläm­pöä osak­si Suomen energiapalettia.

      3. “Lovi­isan voimala läm­mit­tää siis mer­ta. En lask­isi tuo­ta hukkaläm­pöä osak­si Suomen energiapalettia.”

        Osmo ei ehkä laske, mut­ta Tilas­tokeskus, Euro­stat ja muut tilas­toi­jat ympäri maail­maa kyl­lä laske­vat. Has­sua, myön­netään, mut­ta yhteisil­lä sopimuk­sil­la täl­lä mennään.

  8. Suomen ja Helenin ener­giapoli­ti­ik­ka on ollut sel­l­aista hai­hat­telua viimeiset 30 vuot­ta. Näin vielä maas­sa, joka sijait­see 60 lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la ja jon­ka keskiläm­pöti­la on 5 astet­ta ksm.

    Ensin alku­un vas­tustet­ti­in ydin­voiman rak­en­tamista 20 vuot­ta. Puret­ti­in käyt­tökelpoisia kivi­hi­ilivoimaloi­ta, mm. Inkoon 1000 MW olisi pitänyt jät­tää reservi­in jne. Viime vuosi­na on sit­ten keskitet­ty rak­en­tele­maan tarpeet­toman suur­ta tuulivoimaa, joka täl­lä het­kel­lä tuot­taa run­sas 200MW yli 4500MW kapasta.

    Kan­natan kap­a­siteet­ti­tukea säästä ja vuo­de­na­jas­ta riip­pumat­toma­lle sähkön­tuotan­nolle. Rahat ote­taan verot­ta­mal­la kau­pal­lista säästä ja vuo­de­na­joista riip­pu­vaa tuotan­toa. Tukea nos­te­taan ja veroa kiris­tetään, kunnes järkevä tas­apaino investoin­neis­sa saavutetaan.

    Vastaa

    1. Inkoon pitämi­nen reservis­sä käyt­tämät­tömänä vuosikymme­nen ajan olisi mak­sanut ihan reilusti, eikä sieltä mitään hal­paa sähköä nytkään saataisi, kos­ka kivi­hi­ili + päästöoikeudet ovat niin kalli­ita, että ihan samaa korkean hin­nan val­i­tus­ta laulet­taisi­in vaik­ka se olisi pystyssä.

      Jos Inkoo­ta olisi ylläpi­det­ty 10v ja nyt sitä käytet­täisi­in yksi talvi, niin lasken­nalli­nen hin­ta per MWh tälle talvelle olisi ihan min­imis­sään 30snt/kWh, toden­näköis­es­ti reilusti ylikin mikä ei kyl­lä “läm­mit­täisi” juurikaan.

      Vastaa

    1. Tämä sama pääkir­joit­teli­ja jos­sain toises­sa yhtey­dessä 100% var­muudel­la haukkuisi mui­ta talous­luku­taidot­tomik­soi, nurkkakun­taisik­si, itseen­sä käper­tyviksi pop­ulis­teik­si. Ehkä vielä päälle Putinin kätyreiksi.

      Vastaa

  10. Sähkövero ja mah­dol­lis­es­ti siir­tomak­sukin pitäisi sitoa sähkön hin­taan. Täl­löin kas­vatet­taisi­in kan­nustin­ta kulut­taa sähköä järke­vi­in aikoi­hin, ja kan­nustet­taisi­in pörssisähkön käyt­tämiseen ja sen hin­nan seu­raamiseen ylipäätään.

    Vastaa

    1. Ja vielä lisäk­si siten että siir­tomak­su saisi olla enin­tään esim. mak­simis­saan 10% käyte­tyn sähkön hinnasta.

      Ei voi olla tilan­net­ta, että mökin mum­mo mak­saa 10€ sähköstä
      mut­ta saa 100€ siir­tomak­sun sen sopi­van 1€ sijaan.

      Jos Helen on aiemp­ina vuosi­na tulout­tanut liikaa voit­to­ja omis­ta­jilleen, se ei ole mikään
      syy valit­taa, että verkkoa pitää rak­en­taa ja ylläpitää ja kulut­ta­jahin­to­ja nos­taa, ei!

      Helen mak­sakoon itse töp­päi­lyn­sä omista kat­teis­taan eikä pidä mak­sat­taa niitä meil­lä omis­ta­jil­la eli asi­akkail­la! Yliko­rkeina Kaukoläm­mön, Sähkön ja Siir­to­jen hintoina!

      Halu­an muis­tut­taa, että ener­gian tuotan­toku­lut esim. Ydin­voimalle ovat sentin mur­to-osia samoin Tuulisähkön muu­ta­man sent­tilu­okkaa, eli ei Helenin tuotan­toku­lut ole kovinkaan nousseet vaikkakin kaa­sun ja öljyn hin­ta on jonkin ver­ran nous­sutkin. Kaa­sua käyt­tävä Vuosaaren voimala esim. pidet­ti­in kiin­ni kun kaa­su oli kallista, eli ei mitään kas­vanei­ta kulu­ja siitäkään ain­oas­taan uhka sähkön ehkä lop­pumis­es­ta, mikä ei sekään toteu­tunut, eli ei ollut edes tarvet­ta käyn­nis­tel­lä kalli­im­paa tuotan­toka­p­a­siteet­tia…, mut­ta hin­to­ja kyl­lä hilat­ti­in keinotekois­es­ti ylös, ja tar­jot­ti­in asi­akkaille epäedullisia sopimuk­sia, joista ei edes pääse eroon…

      Ja tois­taisek­si voimas­sa ole­van sopimuk­sen hin­taa korotet­ti­in yli tarpeen pakot­taen asi­akkai­ta määräaikaisi­in epäedullisi­in sopimuk­si­in kartellin tavoin.…

      Tuot­ta­jay­htiöt ovatkin tehneet nyt mil­jar­di­voit­to­ja asi­akkait­ten selkänahoista.…

      Vastaa

  11. Sähköy­htiöi­den pienen­tämi­nen saat­taisi tosi­aan olla ratkaisu ongel­maan. Helenin ja varsinkin For­tu­min suu­ru­us pahen­taa sähköpu­laa. Niil­lä on kan­nuste ja mah­dol­lisu­us sähköpu­lan ylläpitämiseen. Helen ja For­tum pitäisi tode­ta määräävään markki­na-ase­maan ja aloit­taa yhtiöi­den pilkkominen.
    Sähkön “eri­ar­voinen” myymi­nen kalli­il­la toiselle ja edullis­es­ti toiselle on ihan ok. Sitä kut­su­taan mankalaperiaatteeksi/osuuskunnaksi. Jos Helsin­ki halu­aa asukkailleen edullisem­paa sähköä niin voin (kor­vaus­ta vas­taan) kir­joit­taa yhtiöjärjestyk­sen uusik­si ja muu­tok­seen tarvit­ta­van yhtiökok­ousagen­dan niin, että Helen jakaa uusia mankalaosakkei­ta asukkailleen, jot­ka saa­vat jatkos­sa edullista sähköä. Helsin­ki olisi tässä trendin edel­läkävi­jä. Sähkö­työryh­mäkin tote­si, että sähkökaup­pa on jo paljolti siir­tynyt pörssin ulkopuolelle.

    Vastaa

    1. Ros­mon esit­tämä menet­te­ly pahen­taisi sähköpu­laa Helsin­gin ulkop­uolel­la ja olisi sik­si toimen­piteenä erit­täi epäsolidaarinen.

      Vastaa

      1. Näin on.
        Mut­ta Helenin ja For­tu­min ja muiden iso­jen “kartel­li” pitäisi purkaa ja pakot­taa lait­ta­maan käyn­ti­in kaik­ki mah­dol­liset voimalat sil­loin kun sähköpu­la uhkaa.

      2. Helen-Mankalao­suuk­sien jakami­nen Helsinkiläisille tosi­aan pahen­taisi sähköpu­laa Helsin­gin ulkop­uolel­la. Sen­si­jaan sähköy­htiöi­den pilkkomi­nen (ääri­ta­pauk­ses­sa sel­l­aisik­si että kukin voimala olisi erilli­nen omaa tulostaan mak­si­moi­va yri­tys) lievit­täisi sähköpu­laa, kun yhdel­läkään niistä ei koskaan olisi kan­nustet­ta tak­tiseen huolto­seisokki­in. Sähköpu­lan pois­tamises­sa ensim­mäi­nen askel on täysi läpinäkyvyys siihen mitä voimaloi­ta meil­lä on, mitkä ovat niiden tun­ti­tar­jouk­set Nord­pooli­in. Emme pysty pal­jas­ta­maan määräävän markki­na-ase­man hyväk­sikäyt­tö­ta­pauk­sia, kun Nord­pool julkaisee pelkät aggre­goidut kysyn­tä- ja tar­jon­takäyrät. Vesivoimaloiden tapauk­ses­sa myös veden ohi­juok­sut­tamiset pitäisi rapor­toi­da mei­dän reposteltaviksi.

  12. Pörssisähkö olisi muuten hyvä, mut­ta siinä on aina se vaara, että hin­ta moninker­tais­tuu yhtäkkiä. Vaikka­pa koval­la myrskyl­lä siir­tolin­jarikkona. Tai jonkun solmupis­teen oikosulussa.
    Pörssisähkö voisi olla hyvä jos siinä olisi järkevä kat­to­hin­ta. Val­tio­val­ta voisi taa­ta tuon kat­to­hin­nan huolto­var­muusvoimaloil­la. Itseasi­as­sa Vuosaaren kaa­su­voimalaitos näyt­täisi hyvältä tähän tarkoitukseen.
    Jos kat­to­hin­ta olisi luokkaa 0,5 eur/kWh niin kyl­lä se kan­nus­taisi myös sähkön säästöön.

    Vastaa

    1. Suo­mi on yhtä hin­ta-aluet­ta eli pörssisähkö mak­saa yhtä paljon koko maas­sa. Se ilmoite­taan sito­vasti edel­lisen päivän iltapäivän tun­teina. Niin­pä puun kaa­tu­mi­nen sähkölin­jan päälle ei nos­ta pörssisähkön hin­taa mut­ta voi tietysti katkaista sähköt kokon­aan. Vuosaaren voimala ajaa jo nyt kau­pal­lis­es­ti tasoit­taen hin­tapi­ikke­jä. Sen käyt­tö on niin kallista, että tarvi­taan aika korkea sähkön hin­ta sen käynnistämiseksi.

      Vastaa

      1. No miten korkea sit­ten, ja mil­lä perustella?

      2. No ehkä Vuosaa­reen pitää rak­en­taa mini-ydi­voimala jol­la saavute­taan 1c/kwh
        hin­tata­so ja nol­lataan hiilihöpötys…

  13. Uuden­laista ros­vokap­i­tal­is­mia ener­gian­säästämisen kaavus­sa tämä on. 

    Jokainen oikeasti pienikukkaroinen sen tietää, jos sitä ei hyvä­tu­lois­t­en kesku­udessa tiedetäkään.
    Samal­la ujute­taan mukaan vihreää siir­tymää ja tuulipuisto­fan­ta­sioi­ta. Ehkä pien­i­t­u­lois­t­en on jäätävä koti­in toimeen­tu­lotuel­la yöl­lä pyykkiä pesemään ja yöl­lä elämään. Sähkölasku taitaa olla kokon­aan toimeen­tu­lo­tukikelpoinen? Pikku­pal­ka­lla, vero­tuk­sel­la ja isoil­la Helen-laskuil­la ei paljon muutenkaan käteen jää. Jos joku kysyy mik­si, niin vas­taus niin kuin hal­li­tus, että kat­sos kun sota, siir­tymä, fos­si­ili ja korona.

    Vastaa

  14. Mallies­imerk­ki miten poli­ti­ikkaa ei pidä tehdä. Pitää luva­ta kaikille kol­men ton­nin vähim­mäis­palk­ka ja kaiken hal­ven­tamista ben­sas­ta sähköön. Ei kukaan toimit­ta­ja tai kansalainen jak­sa täl­laista asioiden vään­tämistä ja perustelemista. Ihan sama mitä tapah­tuu ja mik­si, mut­ta kun­han hal­paa lupaa niin pär­jää. Pait­si jos lupaa hal­paa palkkaa, kuten Ohisa­lo meni tekemään. Jän­nästi vihreät menee jokaiseen ansaan. Nyt kallis ben­sa, sähkö ja huonot palkat menee jo vihrei­den syyk­si. Te ette ikinä opi että rehellisyy­destä ran­gais­taan vaaleissa.

    Vastaa

    1. Juuri tuon takia ei pidä äänestää ilmas­tovouhot­ta­jia ja ympäristösekoil­i­joi­ta. Riit­tää ainakin köy­hyys­tutk­i­ja Ohisa­lol­la (vihr) tutkittavaa.

      Vastaa

  16. Viimeisen 5 viikon peri­odil­la Suo­mi on ohit­tanut (pörssi)sähkön kalleudessa Sak­san ja samal­la koko Kes­ki-Euroopan. Suomes­sa ja Balt­ian mais­sa on nyt Euroopan kallein pörssisähkö. Toki siihen vaikut­taa aivan onneton mar­rasku­un tuuli­tuotan­to, vain 19% kap­a­siteetista joka yleen­sä mar­rasku­us­sa on 35–40%. Osmol­ta voisinkin kysyä että tehti­inkö täysi munaus kun tuulivoimatuotan­toa riske­jä kai­h­ta­mat­ta keskitet­ti­in Pohjois-Poh­jan­maalle, Perämerelle, Etelä-Poh­jan­maalle ja Poh­jan­maan ran­nikolle? Vain muu­ta­ma pros­ent­ti kap­a­siteetista Ham­i­nas­ta Turkuun/Turun saaris­toon ulot­tuval­la vyöhyk­keel­lä. Uudet voimalat pääsään­töis­es­ti edelleen noille keski­tysalueille. Uuden­maan vihreät ei näytä ole­van innokkai­ta saa­maan tuulivoimaloi­ta omaan maakun­taansa. Ken­raalien selän taakse on muka­va piiloutua.

    Vastaa

    1. Armei­ja on vas­tus­tanut tuulivoimaloi­ta eteläran­nikolle, mut­ta onko poli­itikko­jen ja esimerkik­si Helenin toimes­ta laitet­tu oikeasti kova kovaa vas­ten tai tosis­saan yritet­ty etsiä ratkaisu­ja? Tuulivoimaloiden aiheut­ta­ma tutkaon­gel­ma on var­masti todel­li­nen, mut­ta kyl­lä siivet pyörivät myös esimerkik­si Kööpen­ham­i­nan ympärillä.

      Täl­läkään het­kel­lä ei tai­da olla näköpi­iris­sä muu­tos­ta, vaan kaik­ki tuulivoiman jät­ti-investoin­nit suun­nitel­laan edelleen Ahve­nan­maan pohjois­puolelle. Toki Perämel­lä ja Merenkurkus­sa on niin mata­laa, että merel­läkin ole­vien tuulipuis­to­jen perus­t­a­mi­nen tulee huo­mat­ta­van edulliseksi.

      Viime päivien tuuli kaakos­ta ja idästä olisi pyörit­tänyt myl­lyjä Suomen­lahdel­la aivan toisel­la tapaa kuin se nyt tekee Perämeren suunnalla.

      Vastaa

    2. Etelä-Suomen tiheä asu­tus ei mah­dol­lista tuulimyl­ly­jen rak­en­tamista armei­jan ilmavalvon­nan ohel­la. Vähin­tään 5 km pitää olla nyky­isil­lä myl­lykool­la matkaa vak­i­tuiseen asu­tuk­seen ja 3 km vapaa-ajan asuntoihin.

      Vastaa

      1. Pohjoises­sa määritelti­in juuri ei-aluei­ta: Taa­ja­mat etäisyys 2500 metriä, vapaa-ajan asun­to 500 metriä, valta‑, kan­ta- ja rautati­et 350 metriä. Hyvin löy­tyy myl­ly­ille paikko­ja etelästäkin.

  17. “Sähkö­markki­noiden rakenne johtaa Suomes­sa ali-investoin­tei­hin, mis­tä olen huo­maut­tanut ennenkin. Pitäisi mak­saa myös kap­a­siteetista eikä vain energiasta.”

    Jopa ideaa­li­nen “ener­gy-only” sähkö­markki­nakon­sep­ti teo­ri­as­sa pitäisi huolen siitä, että aina on riit­tävsti kap­a­sitee­tia ja kaiken lisäk­si se takaisi juuri oikean sähkön hin­nan, niin tuot­ta­jille kuin kulut­ta­jillekin. Käytän­nössä näin ei tapah­du. Suomes­sa on jo pitkään sähkö ollut kalli­im­paa kuin pitäisi. Sen jos minkä olisi pitänyt tuo­da tänne tas­apain­ot­tavia investoin­te­ja sähkön­tuotan­toon. Näin ei ole käynyt. Tuulivoimaa on toki tul­lut lisää, mut­ta sen markki­noi­ta tas­apain­ot­ta­va vaiku­tus ei ole täysimääräistä. Yksi syy investoimat­to­muu­teen on Olk­ilu­o­to 3‑niminen mörkö, ala on uskonut tai pelän­nyt sen kuitenkin joskus valmis­tu­van, mil­lä on sähkön hin­taa laske­va vaiku­tus, eikä sähkön­tuon­tan­toon investoi­va sel­l­aista halua.

    “Pitäisi mak­saa myös kap­a­siteetista eikä vain ener­gias­ta.” Olen täs­mälleen samaa mieltä. Mut­ta siitä seu­raa jatkokysymyk­siä. Mikä se sel­l­ainen uusi kap­a­siteet­ti on ja kuin­ka paljon siitä pitäisi mak­saa lisää nyky­hin­to­jen päälle?

    Vastaa

  18. “Jos kaik­ki ostaisi­vat pörssisähköä, kaikkien tilanne paranisi, kos­ka korkeat hin­tapi­ik­it jäi­sivät pois. Pyysin selvit­tämään Helenis­sä, miten pörssisähkön ja kiin­teähin­taisen sähkön osta­jien käyt­täy­tymi­nen erosi toi­sis­taan ja se erosi todel­la paljon.”

    Ei kävisi noin. Kävisi niin, että ennakoimat­tomat sähkön kysyn­nän vai­hte­lut kas­vaisi­vat reilusti — mis­tä seu­raisi ihan uuden­lainen ongel­ma sähkö­markki­noil­la, johon ei ole varaudut­tu. Jos spot-hin­noit­telun jäl­keen jonkun tun­nin kysyn­tä voisi tuplaan­tua ja toisen puolit­tua, koko markki­nahin­noit­telu menisi sekaisin. Sys­tee­mi toimii niin kauan kuin jous­ta­jia on joko riit­tävän vähän tai jos on riit­tävän luotet­ta­va tieto­jär­jestelmä, jos­ta jous­tot voi ennakoi­da. Mut­ta jos kaik­ki jous­taisi­vat spotin halvim­malle tun­nille ja edel­lisen päivän kau­pankäyn­nin halvim­mista tun­neista tulisi joka päivä sit­ten toteu­mana vuorokau­den huip­puku­lu­tus­tun­te­ja, niin jär­jestelmä olisi rikki.

    Kiin­teän ja pörssisähkön käyt­täjien kulu­tus poikkeaa tietysti toi­sis­taan. Pörssisähköä ovat osta­neet eri­tyis­es­ti yri­tyk­set sekä entiset ns. yösähköasi­akkaat. Kos­ka asi­akaskun­nat ovat eri sähkö­tuot­teil­la eri­laiset, ovat kulu­tuskäyrätkin jo senkin takia eri­laiset. Kaik­ki ero ei ole kausaa­tio­ta pörssisähkö­tuot­teesta, vaan osa johtuu myös asi­akaskun­nan eroista. Päiväsähkön käyt­täjil­lä on use­am­min vakiohinta.

    Vastaa

    1. “Jos spot-hin­noit­telun jäl­keen jonkun tun­nin kysyn­tä voisi tuplaan­tua ja toisen puolit­tua, koko markki­nahin­noit­telu menisi sekaisin. Sys­tee­mi toimii niin kauan kuin jous­ta­jia on joko riit­tävän vähän tai jos on riit­tävän luotet­ta­va tieto­jär­jestelmä, jos­ta jous­tot voi ennakoida.”

      Markki­nat ennakoi­vat kulu­tus­ta jo nyt, siitä ne vuorokau­den­sisäiset hin­nan­vai­hte­lut syn­tyvät. Jos kulu­tus jous­taisi merkit­tävästi nyky­istä enem­män, ei vuorokausi­markki­noille syn­ty­isi halpo­ja ja kalli­ita tun­te­ja, vaan kaik­ki tun­nit oli­si­vat suun­nilleen saman hintaisia.

      Vastaa

      1. Toki markki­nat ennakoi­vat kulu­tus­ta jo nyt. Mut­ta et ymmärtänyt point­tiani. Päivit­täisen spot-markki­nan lisäk­si sähkö­markki­nal­la on jälki­markki­noi­ta. Siel­lä samoille tun­neille tulee uudet hin­nat. Jos spo­tis­sa hal­vak­si määritel­lyn tun­nin kysyn­tä kas­vaa reilusti, sil­loin jälki­markki­nal­la sille tulee arvokkaampi hin­ta. Sähkö­markki­nan keskeinen ero mui­hin kulu­tus­markki­noi­hin näh­den on siinä, että ostet­tu sähkö on pakko lunas­taa — tai muuten pitää mak­saa erään­laista sakko­mak­sua tase­virheestä. Jol­la on jäämässä sähköä käsi­in, koit­taa myy­dä sen pois. Ja jol­la on spot-markki­nan jäl­keen sähköpu­la kun kysyn­tä nouseekin omaan ennus­teeseen näh­den, on kova sähkön osto­tarve jälki­markki­noil­ta. Lop­puasi­akkail­la hin­nat on usein sidot­tu spoti­in, mut­ta sähköy­htiöitä kiin­nos­taa kovasti myös tase­virheeseen liit­tyvä kus­tan­nus tai tuot­to, kos­ka niiden paris­sa liikkuu paljon rahaa.

  19. Puhut oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta kulut­ta­jille. Oikeu­den­mukaisu­ut­ta tarvit­taisi­in myös tuottajille.

    Esimerkik­si val­tion lap­pi­laisil­ta itselleen (ihmisoikeuk­sien vas­tais­es­ti) ottamille maille on raken­net­tu val­ta­vat tekoal­taat. Näi­den altaiden taloudelli­nen hyö­ty kuitenkin val­uu etelään.

    Vastaa

    1. Altaat on raken­net­tu val­taosin Val­tion maille. Yksi­tyiset sai­vat mais­taan kor­vauk­set. Paikallisille altaat ovat tuoneet uuden elinkeinon, ammat­tikalas­tuk­sen. Ihmisoikeuk­sia ei kan­na­ta vetää ihan kaikkeen.

      Vastaa

      1. Kyl­lä maat his­to­ri­ankir­jo­jen mukaan käytän­nössä otet­ti­in lake­ja säätäen paikallisil­ta kru­u­nun maik­si ilman, että olisi edes selvitet­ty maan arvoa ja yritet­ty mak­saa käypää kor­vaus­ta. Paikallisil­la ei edes ollut kauheasti sel­l­aista ajat­telua, että maat oli­si­vat yksilön omia, kun niitä pidet­ti­in ennem­minkin yhteisön yhteisenä omaisuute­na. Lapis­sa asu­vien kohtelu ja val­tion maik­si otto­toimet oli­vat hyvin toisen­laista kuin miten kohdelti­in vaikka­pa saaris­tossa asuvia.

  20. “Helenin suurin voimalaitos kuitenkin sat­tuu ole­maan Vuosaaren maakaa­su­voimala. Sen seisot­ta­mi­nen käyt­tämät­tömänä maksaa.”

    Suun­nit­teleeko Helen tosi­aan tule­vaisu­u­den sen varaan, että Vuosaaren jät­tivoimala käy taas venäläisel­lä putki­maakaa­sul­la? Jos näin, ei ole kaukoläm­mön asi­akkail­la toivoa hin­to­jen laskusta.

    Van­taan ener­gian kaukoläm­mön hin­ta on puo­let Helenistä. Se on siis onnis­tunut selvästi parem­min toteut­ta­maan ydin­te­htävään­sä: tuot­taa kohtu­uhin­taista läm­pöä kaupun­gin asukkaille. Olkoonkin, että se tapah­tuu isol­ta osin polt­ta­mal­la (seka)jätteet läm­mök­si ja tuhkavuorik­si eli tuhoa­mal­la kiertotalous.

    Helen on kyl­lä investoin­ut ydin­voimaan ja tuulivoimaloi­hin, mut­ta tekee kaukoläm­mön öljyl­lä eli tun­tuu olet­ta­van, että kaukoläm­pöasi­akkaat muut­ta­vat sähkön itse läm­mök­si, ja sen sijaan se myy pörssi­hin­taista sähköä. Sel­l­aista Heleniä helsinkiläiset eivät oikeasti tarvitse.

    Kaukoläm­mön rin­nalle kan­nat­taa vähin­tään lait­taa sähkö­vas­tuk­set ja hyö­dyn­tää edullisen sähkön jak­sot, joi­ta Olk­ilu­o­to 3:n valmis­tut­tua tulee riit­tämään, kun­han tulev­as­ta talves­ta päästään jotenkin yli.

    Vastaa

    1. Vihrei­den vas­tus­tuk­sen takia jätevoimala tehti­in aikanaan Van­taalle, vaik­ka sille oli valmis paik­ka Kivikos­sa. Harv­inaisen type­rä päätös Helenin kannalta.

      Vastaa

    2. Huk­ka-investoin­ti. Tuo­ta ei voi­da ajaa käytän­nössä muul­la kuin kaa­sul­la tai öljyl­lä. LNG on kallista, ryssän putkikaa­su­un ei enää kukaan luo­ta. Öljy on sit­ten raakaa fos­si­ilista, kuten kaasukin.

      Kiin­teä polt­toaine vaatisi mas­si­ivisen remon­tin polt­totekni­ikan osalta. Onko yleen­sä tehtävis­sä järkevil­lä kustannuksilla??

      Vastaa

  21. Kovasti ihmette­len, mik­si yö- ja päiväsähkölle ei enää ole juurikaan hin­taeroa vaik­ka käyt­töä toiv­otaan hajautet­tavak­si? Joku kusettaa.

    Vastaa

  22. Nyt on sekin nähty että pörssisähkön yön alin hin­ta on ensi yönä korkeampi kuin halvim­man saatavil­la ole­van vakio­hin­taisen sopimuk­sen kilo­wat­ti­hin­ta. Merel­lä tuulee kuitenkin huomen­na 6–9 m/s, eikä sääkään ole Suomes­sa kylmä (-4’C-+3’C). Kaa­sun hin­takaan ei ole enää määrit­tävä tek­i­jä. Joku käärii mit­ta­vat voitot.

    Vastaa

  23. 28 % menee helsinkiläisille asi­akkaille, kir­joit­ti OSu; OSu tarkoit­ti ilmeis­es­ti: Helsin­gin kaupun­gin alueen jakeluverkkoon.
    Helen osavu­osikat­saus 1–9/2022 mukaan jakelu­verkkoon meni noin 4 % vähem­män sähköen­er­giaa (kWh) kuin mitä Helen myi kWh-lukemaa.
    650 MW on Vuosaaren maakaa­su­voimalan teho, kir­joit­ti Osu.
    Helenin sivu­jen mukaan (28.11.2022) 675 MW sähköte­hoa (A=165 B=510) plus 582 MW läm­pöä (A=162 B=420)
    Helen oy:n ei ole mikään pakko osal­lis­tua pörssisähkön kartel­li­in, vaan Helen voi täysin omis­tau­tua jakele­maan sähköä omis­ta­jilleen = Helsin­gin kaupun­gin kun­ta­lais­ten kulu­tusko­hteen Helsin­gin kaupun­gin alueel­la Mankala-peri­aat­teen mukaan omakus­tan­nush­in­taan plus lait­teis­to­jen uusinnat.
    Helen on tuot­tanut voit­toa ennen vuot­ta 2019 myös alle 10 snt/kWh sähköen­er­gian hin­nal­la käyt­täen sitä kaa­su­voimalaa. Kaa­sun hin­ta oli 2022 tam­miku­us­sa tasol­la noin 7 snt/kWh ja nyt (28.11.2022) tasol­la noin 14 snt/kWh (lähde Euroopan kaa­suhin­ta, julki­nen tieto). Täten sähkön hin­ta nousisi 7 snt/kWh arvos­ta noin 14 snt/kWh, jos ain­oa kulu olisi kaa­su. Pääo­maku­lut ovat osa joten hin­ta ei voi nous­ta niin korkealle vaan luokkaa 12 snt/kWh lie­nee kaa­sul­la tuote­tun pelkän sähkön hinta.
    Lehti­ti­eto­jen mukaan Sak­sa on saanut varas­toitua tal­ven 2022–23 aikana tarvit­se­mansa kaa­sun Sak­saan. Mik­si Helen ei ole varas­toin­ut kaa­sua? Jos tämä on poli­it­ti­nen päätös, sil­loin nuo poli­itikot pitää vai­h­taa ja äkkiä. Jos tämä on tekni­nen päätös, niin sil­loin tarvit­semme tekniset ja taloudel­liset peruste­lut, mik­si Sak­san on kan­nat­tanut rak­en­taa varas­tot mut­ta Helenin ei.
    Helenin omis­ta­ma osu­us Olk­ilu­odon voimaloista (OL1+OL2) tuot­taa sähköen­er­giaa hin­nal­la noin 4 snt/kWh (lähde TVO osavu­osikat­saus 1–9/2022). Tämä hin­ta ei ole muut­tunut mon­een vuo­teen minnekään.
    Helenin omis­ta­mat vesivoimalat tuot­ta­vat tasan samal­la hin­nal­la sähköä kuin ennen vuot­ta 2019 (Mankala oy).
    Joten Helen voi täysin perustel­lusti myy­dä sähköen­er­giaa jakelu­verkkon­sa asi­akkaille = kun­ta­laiset = omis­ta­jat hin­taan vaikka­pa 7+50%=12 snt/kWh. Silti Helen tuot­taisi voit­toa aivan kuten ennenkin.

    Vastaa

    1. Olen­naista ei ole maakaa­sun ener­giahin­ta jos­sain pörssis­sä vaan kul­jetet­tuna Vuosaa­reen. Voimalan hyö­ty­suhde ei ole sata pros­ent­tia vaan jotain noin 57 % joten

      Vastaa

      1. Kul­jetet­tuna Vuosaa­reen … sil­loin hin­ta ei nouse edes tuplak­si tam­miku­uhun 2022 ver­rat­tuna mut­ta sähköen­er­gian hin­ta on nos­tet­tu 7>39 snt/kWh eli noin 5x.
        Ja mik­si sitä kaa­sua ei Helen varas­toin­ut tal­ven yli määrää kuten Sak­sa on tehnyt?

      2. Alka­isiko sähkön pörssi­hin­ta nyt olla niil­lä lukemil­la että Vuosaaren voimala kan­nat­taa käynnistää?

      3. Vuosaaren voimala toinen yksikkö on ymmärtääk­seni käyn­nis­sä. Siinä polte­taan poikkeuk­sel­lis­es­ti öljyä. Maakaa­sun osalta tilanne on yhä vaikea ja sitä käytetään vain hetkittäin.

      4. …ja voimalan hyö­ty­suhde ei ole muut­tunut aiem­mas­ta, joten…

  24. Vero­tus lie­nee se lain­osa jos­sa on palikat kaikkein valmi­impia nopeaan käsit­te­lyyn Kak­si veroideaa tilan­net­ta helpot­ta­maan. 1. Sähköläm­mit­täjille “sähkön­tuh­lausvero” ‑edel­lis­ten vuosien ja kuukausien kulu­tuk­seen ko. kiin­teistössä perus­tu­va: Jos sähköä käyt­tää aikayk­sikössä (esim kk) yli 0.95 x ver­tailu­jak­son käyt­tö, veroa nap­sah­taa. Pitäisi siis säästää vähin­tään 5%. Tiukem­minkin voisi men­nä, luku voisi olla 0.9 (10%) säästö­tavoite. Vero kas­vaisi suht tylysti mitä enem­män käyt­tää, 1.2 ker­toimen jäl­keen esim 1€/kwh, veroa. Vas­taavasti val­tion avus­tu­so­su­us nousisi sitä­mukaa mitä enem­män saisi tir­sitet­tyä viime­vu­osien ver­tailuku­lu­tuk­ses­ta pois. Esims. niin että 0.8 ker­toimen kohdal­la val­tio aut­taa 20% 0.2 kohdal­la 100% Alka­isi sähköä säästyä.
    2. Sähköy­htiöille, kan­nus­ta­va tilapäi­nen sähkön­tuot­tovero: Jos sähkön­tuot­ta­ja, esim Helsin­gin Ener­gia, (vois siis olla TVO, For­tum, UPM… jne) tuot­taa sähköä yli 97% sen teo­reet­tis­es­ta kap­si­teetista yhteisö, yri­tys ym verot on tosi pienet, jos tuot­taa yli 95% verot on pienet, jos yli 88% vero on nor­maali, yli 84%->vero kohol­la, 78%-> reilusti kohol­la, jne. Alle 65% tuo­tol­la kyseessä on laiska­jas­ka fir­ma joka halu­aa palel­lut­taa maan sähköläm­mit­täjät ja vero voi olla sem­mo­nen että fir­ma häviää maan­päältä. Keino saa­da lisää sähköä markki­noille ja hin­to­ja alas?

    Vastaa

  25. Nim­imerk­ki “arkkite­hdin” kom­ment­ti tuol­la yllä oli erit­täin mie­lenki­in­toinen. Herät­ti ajatuk­sia ja ideoita heti itselleni.

    Siitä mieleeni nousi kysymys, joka on vähän ohi aiheen, mut­ta on mielestäni yleisel­lä tasol­la tärkeä. Osoi­tan sen tietenkin Osmolle, kos­ka hän nämä asi­at tietää, pitkäl­lä koke­muk­sel­laan ja asioi­hin perin pohjin perehtyneenä.

    Kun joskus 1980-luvun alus­sa lueske­lin huvikseni edel­lisel­lä vuosikymmenel­lä kir­joitet­tu kansan­talouden oppikir­jaa, siel­lä ker­rot­ti­in aivan oikeaop­pis­es­ti siitä, että vero­tuk­sel­la ja sen luon­teisin keinoin tule­vien sukupolvien riesak­si tule­vat ympäristö­tuhot tulisi laskut­taa ne aiheut­tavil­ta sukupolvil­ta. Ja että kehi­tys­tä pitäisi pyrk­iä suun­ta­maan kohti parem­paa ohjaaval­la verotuksella.

    Siinä yhtey­dessä todet­ti­in, että oikeaop­pis­es­ti hait­taveroil­la per­i­tyt rahat tulisi palaut­taa kier­toon pait­si kor­jaa­mal­la niil­lä hait­taverote­tun toimin­nan aiheut­tamia vau­ri­oi­ta, myös käyt­tämäl­lä siitä yli­jäävä raha muu­tos­ta tuke­vi­in toimi­in kuten vähem­män haitallisen teknolo­gian han­kkimisen tukemiseen tai toim­intaa ympäristöys­täväl­lisem­mäk­si ohjaavaan koulu­tuk­seen jne.

    Peruste­lut yllä­maini­t­ulle peri­aat­teelle ovat selkeät. Jos hait­taverol­la rahoite­taan jotain yhteiskun­nalle hyvin tärkeää perus­toim­intoa, kuten vaikka­pa päivähoitoa, ollaan pian tilanteessa, jos­sa haitas­ta ei halu­takaan päästä eroon, ettei siitä saata­vat vero­tu­lot laske. Lisäk­si kun hait­taveroil­la per­i­tyt rahat palaute­taan kier­toon samal­la sek­to­ril­la, ne nopeut­ta­vat muu­tos­ta parem­paan ja sotke­vat mah­dol­lisim­man vähän talouden muiden sek­to­rien toim­intaa. Tilanteessa, jos­sa hait­ta alka­isi pois­tua ja haitas­ta saata­vat vero­tu­lot laskea, se vaikut­taa vain muu­tos­ta tuke­vi­in toimi­in, joi­ta niitäkään ei enää tarvi­ta kun muu­tos on jo tapahtunut.

    Olen tätä joskus yrit­tänyt kysel­lä, ja saanut vas­tauk­sek­si, että Suomes­sa ei val­tion bud­jetin tulo­ja ja meno­ja eritel­lä (kun­nil­la ei hait­tavero­tu­lo­ja olekaan, liekö sit­ten ohjaavia tukia kuitenkin). Jos ohjaavia tukia mak­se­taan enem­män kuin hait­ta­mak­su­ja ja ‑vero­ja per­itään, niin sil­loin mainit­tu peri­aate taval­laan toteu­tuu, jotenkin.

    Eikö kuitenkin, yllä maini­tu­ista syistä, olisi järkevää siir­tyä siihen, että ympäristö­mak­suil­la ja ‑veroil­la saadut rahat kor­vamerkit­täisi­in kuvat­ul­la taval­la? Hait­tavero­jen yms määrit­te­ly­hän on jo nyt kai pitkälti YM:n hom­maa. Sit­ten vain VM tilit­täisi niistä tule­vat tule­vat tulot YM:lle, joka yhdessä TEM:n ja ken­ties muiden taho­jen, kuten OKM:n kanssa päät­täisi raho­jen käytöstä ja ennen kaikkea jakamisen käytän­nön toteutuksesta.

    Tässä on tietenkin huo­mat­ta­va se, että esimerkik­si ympäristök­oulu­tus­ta on jatket­ta­va myös sit­ten kun hait­ta on pois­tunut, muuten se siltä osin palaa takaisin, jos koulu­tus lopete­taan. Samoin ympäristölakien valvon­taa ei voi lopet­taa, vaan sitä on jatket­ta­va. Näi­hin voitaisi­in rahaa ottaa hait­taveroista toim­intaa aloit­taes­sa, esim ympäristope­tusjär­jestelmän suun­nit­telun tai ympäristölain laa­timisen tai valvon­ta­jär­jestelmän suun­nit­telun mak­sut. Jos niin tarkkaan jaot­telu­un ei halu­ta men­nä, riit­tänee vain muu­tostukien ja suorien julk­isten investoin­tien, siis peri­aat­teessa ker­talu­on­tois­t­en mak­su­jen, rahoit­ta­mi­nen hait­ta­mak­su­ista, joskin niihinkin voitaisi­in sat­un­naiseti muu­tok­sen nopeut­tamisek­si myön­tää tarvit­taes­sa muu­takin rahaa, kuitenkin niin, että perus­ta­so määräy­ty­isi haittamaksutuloista.

    Mitä olet Osmo tuos­ta mieltä? Taval­laan­han tuol­lainen tapa lähenisi muinais­ten sää­ty­val­tiopäivien tapaa, jos­sa jokaista uut­ta menoa kohti säädet­ti­in uusi vero sen kus­tan­ta­misek­si, ajatuk­se­na tietenkin se, että uuden toimin­non kus­tan­nuk­set määräy­ty­i­sivät mak­set­tavak­si taval­la, joka koet­ti­in oikeu­den­mukaisek­si juuri sen toimin­non osalta. Niin mon­imutkaiseen kuvioon­han tuos­sa ei tarvitse mennä.

    Kulu­tuk­sen ohjaamisen ideakin olisi syytä sel­ven­tää. Vero­jen ja mak­su­jen lätkimi­nen ei nopeu­ta muu­tos­ta, jos vai­h­toe­htoon ei edelleenkään ole varaa. Sil­loin se voi itse asi­as­sa hidas­taa muu­tos­ta. Sen sijaan jos huonon vai­h­toe­hdon hin­ta nousee samal­la kun hyvän las­kee niin, että hyvä tulee kan­nat­tavam­mak­si, ohjaa­va vaiku­tus alkaa toteu­tua välit­tömästi, ehkä jopa liiankin nopeasti.

    Hyvä esimerk­ki aika type­r­ästä mukao­h­jaavas­ta veros­ta on auto­jen käyt­tövoima­mak­su, joka määräy­tyy päästö­jen perus­teel­la. Ihmiset, joil­la on rahaa ja jot­ka usein myös halu­a­vat suoris­tuskykyisen auton piit­taa­mat­ta kuluista, eivät sen perus­teel­la tee han­k­in­tapäätök­siään. Köy­hät, joil­l­la on varaa vain van­hoi­hin käytet­ty­i­hin autoi­hin, mak­sa­vat tuo­ta veroa enem­män kuin varakkaat ja siten köy­hien mah­dol­lisu­us vai­h­taa vähem­män saas­tut­tavam­paan uudem­paan autoon vaikeu­tuu entis­es­tään, sil­lä uudem­mat vähäpäästöiset autot ovat edelleen yhtä kalli­ta, mut­ta rahaa on vähem­män niiden hankkimiseen.

    Minus­ta vaikut­taa, että käyt­tövoimavero on tehty vain paikkaa­maan bud­jet­tia ja sik­si se on tarkoituk­sel­la sel­l­ainen, että se ei todel­lisu­udessa mil­lään taval­la nopeu­ta muu­tos­ta vähem­män saas­tut­tavam­paan teknolo­giaan vaan hidas­taa sitä. Hidas­taa sik­si, että veroa voitaisi­in per­iä mah­dol­lisim­man pitkään. Mut­ta kun perus­teek­si on asetet­tu päästöt, niin se on help­po markki­noi­da ympäristöverona, joka muka muut­taisi liiken­net­tä päästöttömämäksi.

    Halu­aisin tietää, kenen idea tuo käyt­tövoima­mak­su alun­perin oli ja ketkä sen toteuttivat?

    Nopein, ja läh­es ain­oa, keino nopeut­taa muu­tos­ta päästöt­tömämpi­in autoi­hin, on määrätä autovero päästö­ta­so­jen mukaan ja laskea vähäpäästöis­ten hin­taa päästöverot­to­muu­den lisäk­si myös han­k­in­tat­uel­la. Kos­ka muu­tos kuitenkin tapah­tuu ensin uusis­sa autois­sa ja ete­nee tulo­por­tait­tain alem­mak­si sitä mukaa kun käytet­tyjä vähäpäästöisiä tulee lisää, ei polt­toain­everol­la tehtävä ohjailu ole kovin tehokas eikä varsinkaan oikeu­den­mukainen keino. Se nimit­täin voi nos­taa köy­hän, paljon autoa tarvit­se­van ihmisen elämästä kohtu­ut­toman kallista ja siten vaikeut­taa hänen mah­dol­lisu­ut­taan vai­h­taa uudem­paan saas­tut­ta­mat­tomam­paan. Niin­pä polt­toaineen hait­taveron tulisi olla hyvin kohtuullinen.

    Sen sijaan tässä voitaisi­in käyt­tää apuna nyt käyt­tövoima­mak­sun tyyp­pistä päästö­mak­sua, jota pain­otet­taisi­in auton iän ja siten sen han­k­in­tahin­nan mukaan niin, että hyvin van­hoil­la autoil­la se olisi käytän­nössä läh­es nol­la. Sitä voitaisi­in korot­taa myös halvoil­la autoil­la siinä vai­heessa kun saatavil­la olisi riit­tävässä määrin suurin piirtein saman hin­talu­okan uudem­pia saas­tut­ta­mat­tomampia autoja.

    Tuol­laisen ohjaa­van jär­jestelmän eri para­me­tre­ja säätämäl­lä sen nopeut­ta voitaisi­in ohja­ta teknolo­gian kehit­tymisen ja auton­tuotan­non raken­nemuu­tok­sen mukaan, ja myös ajoit­taa uusien ajoneu­vo­jen han­k­in­taa vien­tive­toisi­in taloudel­lisi­in nousukausi­in, jol­loin kaup­patase muuten vahvis­tuu ja työl­lisyys (ja siten liikku­misen tarve ja päästöt) lisään­tyy. Nimit­täin Suomen olois­sa autokan­nan kovin nopea uusi­u­tu­mi­nen heiken­tää kaup­pataset­tamme jok­sikin aikaa ehkä tun­tu­vam­miminkin ja sekös aiheut­taisi pian uuti­soin­tia hur­jista kulu­tus­bailuista maanteillä…

    Vien­tive­toisu­u­den ongel­ma on nykyään kyl­läkin sen tuo­man varau­den jakau­tu­mi­nen, joka taas on toinen kysymys eikä sinän­sä kuu­lu tähän. Me emme pär­jää hal­patuotan­nos­sa, joten vien­ti­te­ol­lisu­utemme on pakostakin pitkälle automa­ti­soitua ja pääo­maval­taista, joten se levit­tää saami­aan vien­ti­t­u­lo­ja heikosti yhteiskun­taan muuten kuin tulon­si­ir­to­jen tai verovaroin kus­tan­net­tu­jen työvoimaval­tais­ten sek­to­rien, kuten ter­veyen­huol­lon ja hoivan, kaut­ta. Poikkeuk­sen tekee vain met­säsek­tori, jos­sa pien­metsän­o­mis­tus on siu­naus kaikille niille, jot­ka eivät halua siir­tyä läh­es täy­teen sosial­is­mi­in. Rajoitet­tu sosial­i­mi eli sekat­alous sopii min­ullekin kyl­lä, vaik­ka se voisi ja sen pitäisi myös muil­ta osin perus­tua nyky­istä enem­män kansankapitalismiin.

    Vastaa

    1. Käyt­tövoimavero on peräisin halus­ta verot­taa vähem­män raskas­ta liiken­net­tä, joka käyt­tää dieseliä. Käyt­tövoimavero säädet­ti­in patoa­maan henkilöau­toil­i­joiden siir­tymistä dieseli­in naut­ti­maan raskaalle liiken­teelle suun­nitel­lus­ta verotuesta. 

      Raskaspäästöis­ten auto­jen vero­tuot­to­jen käyt­tämi­nen vähän päästävien tukee uno­htaa ne, jot­ka eivät osta autoa lainaan,. mikä on var­masti paras ratkaisu.
      Jois­sakin tapauk­sis­sa hait­tavero­jen kor­vamerk­it­sem­i­nen hai­tan pois­tamiseen toimii, toi­sis­sa ei. Joskus on parem­pi vähen­tää haitalsen tuot­teen (vaik­ka betoni) käyt­töä ylipään­sä eikä vain siir­tyä sen vähän vähem­män haitalliseen muotoon.

      Vastaa

      1. Kiitos sel­ven­tävästä vas­tauk­ses­ta, Osmo

        En tarkoit­tanut tuo­ta niin kapeasti, etteikö auto­jen hait­taveroista voisi suun­na­ta rahaa myös joukkoli­iken­teen kehit­tämiseen tai vaik­ka tukea käve­lykenkien tuotekehittelyyn.

        Kumpikaan toi­mi ei vain saa Jari Sarasvuo­ta vai­h­ta­maan takaisin Tes­laan eikä ainakaan vähen­tämään ajami­aan kilo­me­tre­ja, saati muut­ta­maan yksilöön ja siir­tymään joukkoli­iken­teeseen. Niin paljon kuin Vihreät puhu­vat sosi­aalis­es­ta tasa-arvos­ta näis­sä yhteyk­sis­sä, kovin vähän käyt­tövoimaveron kaltaiset toimet sitä edis­tävät, eivätkä edis­tä juuri ympäristönkään asiaa.

        Toivon, ettet suu­tu, vaik­ka sanon nyt tämän. Minus­ta ympäristöli­ike pyrkii luo­maan Homo Eco­log­i­cus­ta, ja kaiken sen val­os­sa, mitä itse olen näh­nyt aina 1970-luvul­ta saak­ka, arve­len, että siinä tulee käymään samal­la taval­la kuin kävi Neu­vos­toli­itossa, kun siel­lä yritet­ti­in luo­da Homo Sovi­eti­cus­ta. Siel­lä lop­putu­los oli se, mitä nyt näemme Venäjän joh­dos­sa. Län­nessä, jos­sa ihmis­ten käyt­täy­tymisen muokkaamisen sijaan keski­tyt­ti­in etsimään keino­ja muut­taa välineitä ja yhteiskun­taa, saavutet­ti­in myös paljon enem­män niitä tavoit­tei­ta, joi­ta Neu­vos­toli­itossa ihmisiä muokkaa­mal­la, ainakin muka, tavoiteltiin.

        Vihrei­den ris­tiri­itaisu­us tavoit­tei­den ja teko­jen välil­lä on mon­elle syy äänestää ex-vihre­itä Jus­si Hal­la-ahoa tai Riik­ka Purraa, jot­ka eivät edes lupaa mitään muu­ta kuin sen, etteivät päästä Vihre­itä köy­hdyt­tämään vähä­varaisia enää lisää ja tiput­ta­maan heitä täysin yhteiskun­nan tukien armoille.

        Käyt­tövoimavero on vain toinen pää siitä ris­tiri­itais­ten päätösten ja lin­jausten jatku­mos­ta, jon­ka toises­sa päässä on aivan äsket­täisi­in vuosi­in saak­ka jatkunut ydin­voiman kiihkeä vastustaminen.

        Tässä olisi todel­la paljon kom­men­toitavaa, mut­ta kos­ka tämä ei nyt varsi­nais­es­ti liity blo­gin aiheeseen, jätän sen toiseen ker­taan. Jos tilaisu­us tämän keskustelun jatkamiseen joskus tule­vaisu­udessa taas tulee, osal­lis­tun mielel­läni, kos­ka koen, että juuri näis­sä kysymyk­sis­sä läh­estytään aluei­ta, jois­sa olen aina ollut jyrkästi eri mieltä ympäristöli­ik­keen kanssa.

      2. Sin­ul­la on kum­ma käsi­tys vihrei­den val­las­ta. Käyt­tövoimavero esimerkik­si on säädet­ty paljon ennen vihreitä.

    2. Tuo­ta sähköau­to­jen han­k­in­tatukea mietin. Nyt kun on pulaa sähköstä niin taita­vat tehdä sähköä verkkoon ihan öljyl­lä. Täl­löin sähkön hin­ta määräy­tyy öljys­tä saata­van sähkön mukaan.
      Tulin siihen lop­pupäätelmään, että sähköau­toil­i­ja lataa sähkön­sä öljyl­lä tuote­tul­la sähköl­lä. Ja koko yhteiskun­ta mak­saa melkoista ”päästö­mak­sua” tuos­ta sähköau­toil­i­jan säästämästä polt­to­moot­to­ri­au­ton polttoaineesta.
      Mik­si sähköau­toilua pitikään tukea, kun on sähköpula?

      Vastaa

  26. Sähköläm­mit­teisessä talos­sa kan­nat­taa käyt­tää kaikkia kodinkonei­ta ja val­o­ja, joi­ta tarvit­see ennen kuin läm­mit­tää pat­ter­il­la. Konei­den käyt­tämä sähkö muut­tuu melkein kokon­aan läm­mök­si lop­pu­jen lopuk­si. Jos sat­tumal­ta mainaa bit­coine­ja, niin sähköläm­mit­teisessä talos­sa se on nyt ilmaista. Insinööri voi kor­ja­ta ajatusvirheeni.

    Vastaa

    1. Riip­puu ilman­vai­h­dos­ta. Mikäli pois­toil­mas­ta saadaan läm­pöpumpul­la läh­es kaik­ki tal­teen, niin kodinkonei­den, valais­tuk­sen ja saunomisen merk­i­tys kodin ener­giaku­lu­tuk­seen on vähäi­nen. Okt:ssani pois­toil­maläm­pöpump­pu ottaa pois­toil­mas­ta tal­teen 4000kWh vuodessa, joka käytetään käyt­töve­den ja tuloil­man läm­mi­tyk­seen. Toinen 3500 kWh saadaan sit­ten ilmaläm­pöpumpul­la. Noil­la tem­puil­la Helenin laskurin ener­giaku­lu­tus 21000kWh on rutis­tet­tu 12500kWh ksm. Nyt on toinen ILP asen­net­tu. Ole­tan, että leikkaa kulu­tuk­sen noin 11000kWh. Pääläm­mi­tys­muo­to on sähkö ja kuu­tioi­ta lämpimänä 550 m³. Lisäk­si poltan pui­ta ksm. 0,3 pinom3 kylmimp­inä päiv­inä varaavas­sa takassa.

      Vastaa

  27. Hele­nil­lä on taseessaan mil­jar­di euroa jakokelpoista pääo­maa. Se on kaupunki­lais­ten rahaa, jota voisi käyt­tää sähkön hin­nan tasaamisene pitkäl­lä aikavälil­lä eli käyt­tää sitä nyt alen­ta­maan hintaa.

    Vastaa

    1. Mitä jos vaan jaet­taisi­in ne rahat kaupunki­laisille osinkoina? Mik­si hitossa ne pitäisi antaa juuri niille eniten sähköä kulut­taville kaupunki­laisille alen­nuksi­na, kun kyseessä on kuitenkin _kaikkien_ kaupunki­lais­ten rahat?

      Vastaa

    2. Markus. Jos se on kaupunki­lais­ten rahaa, mik­si sitä jaet­taisi­in lähin­nä muille kuin helsinkiläisille sähkön kulu­tuk­sen sub­ven­tointi­na eikå osinkona kaupungille.

      Vastaa

    3. Jos nyt kuitenkin käytet­täisi­in Helenin rahat edullisen ener­giatuotan­toka­p­a­siteetin rakentamiseen.

      Näin varmis­taen Helsinkiläis­ten edulli­nen ( lue omakus­tan­nush­in­tainen) sähkön ja läm­mi­tuse­neen­er­gian saan­ti jatkossa.

      Näin olisi pitänyt tehdä jo vuosia sit­ten, eikä jakaa mei­dän kaupunki­lais­ten rahaa osinkoina ja johdon bonuksina!

      On kun­nan ja val­tion yksi ydin­te­htävistä varmis­taa edulli­nen ener­giansaan­ti koko yhteiskunnalle!

      Helen OYtä on nyt käytet­ty kansalais­ten lisävero­tuk­seen aiheetta.

      Vastaa

  28. Pari outoa aja­tus­ta on päässyt valloilleen.

    Ensim­mäi­nen on se, että jostain syys­tä pörssisähkön hin­nas­ta ollaan muo­dosta­mas­sa normia. Vaik­ka kaik­ki merkit­tävät sähkön käyt­täjät osta­vat sähkön muul­la kuin het­kit­täisel­lä spot­ti­hin­nal­la. Pörssisopimuk­ses­ta todet­ti­in aikoinaan, että sähköy­htiöl­lä ei ole roo­lia, jos markki­nat hoitaa ja sähköy­htiöltä pitäisi aina saa­da pörssi­hin­taa parem­mat diilit. Jär­jestelmässä kun pyöritetään yli ja alijäämää. 

    Toinen asia on se, että ain­oas­taan maal­la asu­vien kulut­ta­jien pitäisi jous­taa. Helsinkiläiset puhu­vat jostain kän­nykän lataamis­es­ta ja oman sähkön tarve lähen­telee nol­laa. Yhteiskun­ta ei jous­ta, vaik­ka hin­nat meni­sivät mihin. Teol­lisu­us ei jous­ta ja niiden sähkö on edelleen hal­paa vaik­ka pörssi olisi huipussaan.

    Pitäisi olla selkeät rajat val­tion toimes­ta. Esim. 25 snt yli­tys­tä ei hyväksytä ja julki­nen tuot­taa var­avoimal­la ja säästämäl­lä se ero­tuk­sen, mikä hin­nan alen­tamiseen vaaditaan

    Vastaa

  29. Kiitos kun jak­sat tääl­lä perustel­la ja vas­ta­ta kansalais­ten kysymyk­si­in. Arvokas­ta työtä, johon vaivau­tuu perin har­va päättäjä.

    Vastaa

  30. Siis jos nyt yhden voimalan pumpun siip­ipyörässä sat­tuu ole­maan häikkää ja samal­la ei satu tuule­maan, niin mon­et per­heet ovat heti hätää kär­simässä. Onko­han kaik­ki yhteiskun­nas­sa men­nyt ihan nappiin?

    Vastaa

    1. Tarvolle:Hallituksemme ei hal­litse vaan sen­si­jaan saamme seu­ra­ta arvo­ton­ta sisäistä riitelyä.…

      Vastaa

  31. Soin­in­vaara: “Lovi­isan voimala läm­mit­tää siis mer­ta. En lask­isi tuo­ta hukkaläm­pöä osak­si Suomen ener­gia­palet­tia.” Min­ua ihme­tyt­tää se, mik­sei tuo­ta vet­tä voi­da käyt­tää hyödyk­si. Eikö haaleas­t­akin vedestä voi saa­da läm­pöen­er­giaa läm­pöpump­pu­jen avul­la? Vai onko tarkoi­tus lopet­taa ydin­voiman tuotan­to Lovi­isas­sa? Tule­vaisu­u­den läm­mön­tuotan­to­ta­paa Helsingis­sä ei liene ratkaistu.

    Vastaa

    1. Tätä on las­ket­tu mon­een ker­taan. Pitkä läm­pöput­ki on iso investoin­ti ja siir­ron läm­pöhäviöt merkit­täviä. Tähän päälle se, että kaukoläm­pöverkos­ton veden läm­pöti­la täy­tyy nos­taa lähem­mäs sataa astet­ta. Jos järkevän hin­taista sähköä on saatavil­la, ei ole riit­tävän isoa eroa siinä, tehdäänkö se läm­pöpumpuil­la merivedestä vai putkel­la johde­tus­ta ydin­voimalan vedestä.

      Kestävät vai­h­toe­hdot ovat läm­pöpump­pu­jen ja sähkökat­tiloiden käyt­tämi­nen hal­val­la sähköl­lä ja siihen yhdis­te­tyt läm­pöakut kalli­in sähkön eli tyyn­ten päivien (tai viikko­jen tai kuukausien! var­alle) tai sit­ten syn­teet­tis­ten polt­toainei­den polt­tamiseen tai ydin­voimaan perus­tu­va läm­pölaitos. Näistä ydin­voima ei ole ratkaisu tämän­hetkiseen ongel­maan, kos­ka sen rak­en­t­a­mi­nen kestää vähin­tään vuosikymmenen.

      Nyt on viimeinen het­ki Helenin lait­taa “tase töihin”.

      Vastaa

      1. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ydin­voimalan tuot­ta­mas­ta ener­gias­ta tulee hyö­tykäyt­töön 1/3 ja mereen menee 2/3. Helen käyn­nisti oikein ideak­il­pailun, läm­pöen­er­gian tuot­tamisek­si. Yksi oli lämpimän veden kul­jet­ta­mi­nen laivalla.

  32. Suomen sähköen­er­gian huolto­var­muus on raken­net­tu sel­l­aisen aurinkoisen kesäpäivän var­alle, jol­loin ei maa­han kohdis­tu myöskään minkään­laista ulkoista uhkaa. Nyt sit­ten kun tähän tuli pieni muu­tos, niin sähköy­htiöt käärivät kansalaisil­ta hyvät voitot, eikä edes huolto­var­muu­den osalta ole annat­tu mitään vasti­neek­si. Huolto­var­muus on sähkön osalta huono.

    Vastaa

  33. OS: “Sähkö­markki­noiden rakenne johtaa Suomes­sa ali-investoin­tei­hin, mis­tä olen huo­maut­tanut ennenkin. Pitäisi mak­saa myös kap­a­siteetista eikä vain energiasta.”

    Antaisitko linkin asi­aa käsitelleeseen kir­joituk­seesi tms. jot­ta ymmärtäisin asian. Luulisi, että jo pelkkä näköpi­iris­sä ole­va ener­gian korkea hin­ta riit­täisi aktivoimaan investointeja.

    Vastaa

  34. “Kes­ki-Karhu las­kee, että 500 megawatin tehon säästämi­nen vaatisi Suomen kaik­il­ta 3,8 miljoon­al­ta sähkö­sopimuk­sen halti­jal­ta keskimäärin vain 130 watin sähköte­hon säätöä. Se tarkoit­ta kah­taa kolmea van­hanaikaista hehkulamppua.”

    Just nyt ei ole wan­ho­ja hehku­lamp­pu­ja. Mut­ta kun­ta polt­taa min­un ton­tin vier­essä kolmea elo­ho­peahöyryä ja kadun reunal­la on loimot­tanut jo pitkään luis­teluken­tän 12x4x400w natikat, vaik­ka ken­täl­lä ei ole vielä edes aloitet­tu valmis­telu­ja talvea varten.

    Kun­nalle on turha sanoa, että sam­mut­takaa tämä turha kulu­tus, kun ei niitä kiin­nos­ta. Miten kun­ta suh­tau­tuu, jos ihan kaupunki­laisak­tivis­min nimis­sä toteaisi, että esim. 80 snt on se raja, jol­loin voi kat­soa oikeutetuk­si ampua nuo sam­muk­si­in haulikol­la? Jos se vaiku­tus sähkölasku­un on oikeasti niin hur­ja, kuin hesari väit­tää, niin tuos­ta teosta pitäisi saa­da pres­i­dentin myön­tämä palk­in­to sen aseen takavarikon ja sakon lisäksi

    Vastaa

  35. Kiitok­sia, asia tuli selväk­si! — Olin 70-luvul­la tekemi­sis­sä Lovi­isa I ja II-kankkei­den kanssa. Kyl­lä sil­loin oli val­lit­se­vana käsi­tyk­senä, että nopeat teho­muu­tok­set aiheut­ta­vat ongelmia, sil­lä ne aiheut­ta­vat läm­pöjän­ni­tyk­siä primääripi­irin pak­sui­hin osi­in. Pahin­ta oli­vat pika­su­lut, mut­ta rauhal­liset teho­muu­tok­set oli­vat toki OK. Uudet voimalat voivat olla tässä suh­teessa eri­laisia, esim läm­pöjän­ni­tyk­siä voi pienen­tää käyt­tämäl­lä lujem­paa tai eri läm­pölaa­jen­e­misker­toimen omaavaa materiaalia.

    Vastaa

  36. >   Pyysin selvit­tämään Helenis­sä, miten
    >   pörssisähkön ja kiin­teähin­taisen sähkön
    >   osta­jien käyt­täy­tymi­nen erosi toisistaan
    >   ja se erosi todel­la paljon

    Tutkimuk­ses­ta ei ole mitään hyö­tyä käytän­nön toimin­nalle, kos­ka säästäväi­nen ja järkevä kulut­ta­ja ei toi­mi ratio­naalis­es­ti, sen takia, että hänel­lä on pörssisopimus vaan syy – seu­raus ‑suhde on toisin päin: henkilö, joka on taloudessaan tark­ka val­it­see pörssisähkön.

    Määräämäl­lä hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä ymmärtämät­tömälle kulut­ta­jalle pörssisähkö, ei tee hänestä ratio­naal­ista kuluttajaa.

    Tämä ilmiö on laa­jem­pikin nyky­poli­ti­ikas­sa: hallinnot kaikkial­la maail­mas­sa pyrkivät muut­ta­maan kansan mieleisek­seen sen sijaan, että yrit­täi­sivät muut­taa hallintoa sen mukaisek­si mil­lainen kansa on.

    Jos äkil­lis­es­ti pitäisi saa­da kulu­tuk­sen siir­tymä aikaan, pitäisi kulut­ta­ja palki­ta välit­tömäl­lä edul­la. — Ei siis siten, että kah­den vuo­den päästä tasaus­laskun yhtey­dessä saat­te laskus­sanne prosentteja.

    Väl­itön etu on sama asia kuin kulut­ta­jan tekemän edullisen ter­mi­inikau­pan (kiin­teään hin­taan) lunas­t­a­mi­nen rahaa vas­taan; näin­hän pörssis­säkin meneteltäisiin.

    Käytän­nössä väl­itön etu toteutet­taisi­in mak­samal­la kiin­teän sopimuk­sen omis­ta­jalle silkkaa rahaa, siitä, että hän ostaa sähköä hal­van hin­nan aikaan: Kun ostat yöl­lä huip­puhal­paa sähköä, seu­raa­vana päivänä tilille­si kilah­taa osta­masi sähkön hin­ta [kaksin]kertaisena. — Näin kulut­ta­jal­ta ostet­ti­in takaisin hänen tekemän­sä edulli­nen termiini.

    Vastaa

    1. Jaa että nyt teille van­ho­jen kiin­teähin­tais­ten sopimuk­sen omaav­ille pitää jo alkaa mak­samaan että siirtäisitte kulu­tus­tanne. Olet itsekkyy­dessä jo ihan omis­sa sfääreis­sä. Eli mielum­min kaik­il­ta sähköt kiin­ni jos sinä et saa lisää rahaa?

      Kiitos nopeasti se Val­tio pakot­ta­maan kaik­ki pörssisähköön, vaikea sietää lukea täl­laisia kultapossu-minäminäminä-kommentteja.

      Vastaa

      1. ”Kiitos nopeasti se Val­tio pakot­ta­maan kaik­ki pörssisähköön,”

        Meil­lä paperite­htaas­sa sähkö on hinnal­taan 0,5 snt/kWh samal­la kun van­hal­la kiin­teähin­taisel­la mak­se­taan 5 snt/kWh, uudel­la kiin­teähin­taisel­la 50 snt/kWh ja pörssisähköl­lä ihan mitä vaan.

        Tarkoi­tat var­maan täl­lä ”kaik­ki pörssisähköön” niitä yhteiskun­nan köy­hiä, joil­la ei ole vaihtoehtoja?Itse ainakin siir­ryin jo sähköstä öljyyn,

      2. >   Eli mielum­min kaik­il­ta sähköt kiinni
        >   jos sinä et saa lisää rahaa?

        Olet oikeil­la jäljil­lä. Lop­pu­pelis­sä jonkun on aina mak­set­ta­va sähköy­htiön tekemät kiin­teähin­taiset sopimuk­set jot­ka ovat silkkaa keinot­telua sähkön hinnalla.

        Pörssikeinot­telu on nol­la­summapeliä: aina kun «jonkun on mak­set­ta­va» tap­pio, niin jonkun toisen on kui­tat­ta­va voit­to. Jos tuo voiton kuit­taa­ja ei ole koti­mainen kulut­ta­ja niin kuit­taa­ja on ulko­mainen «sijoit­ta­ja», joka ostaa koko sähköy­htiön konkurssi­hu­u­tokau­pas­sa sikahalvalla.

        Kulut­ta­jan käteen jää «vastapuoliris­ki» ja uudet pakote­tut pörssi­hin­nat. Ain­oa mikä muut­tui on, että pörssisähkön hin­ta las­ke­taan dol­lareis­sa entisen euro­jen sijaan.

  37. Olet alati pain­ot­tanut uuden sähkö­sopimuk­sen otta­jille, että pörssisähkö tulee määräsikaista sopimus­ta halvem­mak­si mikäli on mah­dol­lisu­us ohja­ta sähkönku­lu­tus­ta osin vuorokau­den halvim­mille tun­neille. Laskepa nyt arvioiden kumpi tulee sähköläm­mit­teiselle talolle (ilmaläm­pöpumput) halvem­mak­si. Halvin määräaikainen on nyt noin. 26sent/kWh 2vuotta. Läm­mi­tyskaut­e­na per­in­teiset kuukaudet ja kovim­mat pakkaskaudet tuu­li­neen kuten ilmati­eteen­laitok­sen keskiar­voti­las­toista löy­tyy. On selvät merk­it että jo ensi tal­ve­na pörssisähkö häviää niin rankasti määräaikaiselle, ettei kesäkausi sitä mitenkään paikkaa.

    Vastaa

    1. Muista kuitenkin, ettei määräaikaises­ta pääse eroon vaik­ka sel­l­ainen ihme tapah­tu­isi, että Olk­ilu­o­to 3 ja kak­si Ruot­sis­sa seiso­vaa ydin­voimalaa alka­isi­vat tuot­taa sähköä.

      Vastaa

      1. Mik­si voi omis­taa par­i­talon kahdel­la eri sähköli­it­tymäl­lä, mut­tei voi omis­taa yhden asun­non taloa kahdel­la eri sähköli­it­tymäl­lä? Jos määräaikainen osoit­tau­tu­isi kalli­im­mak­si, lopet­taisi sen liit­tymän sähkönkäytön ja mak­saisi siitä vain kuukausi­mak­sun. Jos pörssisähkö olisi kalli­im­paa, ottaisi sähköä määräaikaises­ta. Näin käytön supis­tamisen nol­laan voi sal­li­tusti tehdä yhdel­lä liit­tymäl­lä. Mikä on täl­läisen keinot­telun, jos­sa asi­akkaan val­taa lisätään, pohjim­mainen kieltoperuste?

      2. Kyl­lä pääsee. Helenin edus­ta­ja tietysti puhuu s—aa työn­sä (ja arvo­jen­sa) puolesta..

      3. Miten ´määräaikaises­ta sopimuk­ses­ta eroon pääsy liit­tyy Olk­ilu­o­to 3 sähköntuotantoon.
        Tuulivoiman tuotan­to tänään oli min­imis­sä 8MW, tarvi­taan todel­lakin ihmeitä.

      4. “Mikä on täl­läisen keinot­telun, jos­sa asi­akkaan val­taa lisätään, pohjim­mainen kieltoperuste?”

        Ei kai sitä tarvitse kieltää, kuu­lostaa ihan sopimuskysymyk­seltä. Sähköy­htiöt kun eivät tule pitkään sietämään sel­l­aisia asi­akkai­ta jot­ka pyrkivät ain­oas­taan kuori­maan ker­man päältä, eikä sähköy­htiötä voi sel­l­aisen toimin­nan mah­dol­lis­tavaan sopimuk­seen pakot­taa. Tuo par­i­talois­sa tehtävä kiin­teähin­taisen sähkön “jälleen­myyn­ti” naa­purien kesken ris­ti­in on luul­tavasti myös sopimuse­hto­jen vas­taista, tai jos ei ole vielä nykyisessä sopimuk­ses­sa, niin viimeistään seuraavassa.

        Kiin­teähin­tainen sähkö on pohjim­mil­taan vaku­u­tuk­senkaltainen sijoi­tus­tuote, ja sel­l­aisi­na ne pitäisi hin­noitel­la ja valvoa.

      5. Mitenkä näi­den määräaikaisten kanssa nyt­ten käy kun hin­takat­to tulee? Eikö ollut järkevää ottaa joulukuuk­si kallis, mut­ta het­kel­lis­es­ti pörssisähköä halvem­pi, kah­den vuo­den määräaikainen, jon­ka saa joko vai­h­taa tai hal­ven­taa kat­to­hin­taisek­si? Kat­to­hin­nan tulo oli kuitenkin melko varmaa.

  38. Pitkät, esim 5 vuo­den vakio­hin­ta­sopimuk­set johon tule­vaisu­u­den edulli­nen hin­ta on las­ket­tu mukaan olisi yksi ratkaisu. Jos, (iso jos), sähköy­htiöt luot­taisi­vat omi­in ennustei­hin­sa, että hin­ta tip­puu reilusti n. 2024 alka­en. Sähköy­htiöt ei tar­joa pitk­iä vakio­hin­tadi­ile­jä kos­ka eivät itsekkään ole ihan 100-var­mo­ja mikä on tilanne esim 3 vuo­den päästä.
    Tässä kor­vaa­va tuotei­dea: “tilipörssisähkö” Pörssisähkö­sop­pari, mut­ta yli/alijäämä sal­dol­la eli mak­si­mi ja min­im­i­hin­ta puskureil­la. Mak­sat pörssi­hin­taa muuten nor­maal­isti mut­ta et koskaan yli, esim, 22 c/kwh ‑ja kalli­in sähkön aikaan siitä ker­tyy mii­nus­sal­doa, siis velkaa sähköy­htiölle. Sit­ten tulee hal­van sähkön jak­so, mut­ta jatkatkin mak­samista esim. 15 c/kwh, kunnes sal­do = 0. Tai mik­sei vois ker­ryt­tääkin sal­doa? Ehtoi­hin tiet­ty että neg. sal­do pitää mak­saa pois ennenkun sop­parin voi päättää.

    Vastaa

  39. Joku mainit­si katkeru­u­den. Katk­er­ak­si voi vetää sekin, että toinen ostaa sähköä vielä pitkään vaikka­pa 7 sentin hin­nal­la, kun taas 8 metrin päässä asu­va naa­puri joutuu mak­samaan noin viisinker­taisen sum­man samas­ta tuot­teesta, samas­ta paikas­ta toimitet­tuna, samaan aikaan käytettynä.

    Ja mik­si? Sik­si, että sähkö­sopimus sat­tui katkea­maan huonoon aikaan. Onkin niin, että muiden hal­vat sähköt mak­sate­taan nyt sil­lä porukalla, jol­la on arvas­sa käynyt huono tuuri. Täl­lä ei ole mitään tekemistä sähkön säästön kanssa, eikä myöskään älykkyys, ennakoin­ti tai varautu­mi­nen olisi aut­tanut. Kyse on vain ja ain­oas­taan huonos­ta tuurista.

    Sähköön siir­tymistä läm­mi­tyk­sessä on val­tio­val­lan tahol­ta suo­ras­taan vaa­dit­tu viimeis­ten kym­me­nien vuosien aikana. Myös maaläm­pö on sähköläm­mi­tys­tä, kuin myös eri­laiset pumput. Tämä tulee vielä monille yllä­tyk­senä, kun tähti­ti­eteel­lisiä sähkölasku­ja ale­taan itse maksaa.

    Veikkaan tyy­tymät­tömyy­den lisään­tyvän, kun­han ensi­a­pu­un alkaa saa­pua lääkkeitä otta­mat­to­mia, nälki­in­tyneitä ja palele­via van­huk­sia. Kuole­makin saat­taa alkaa niit­tää satoa enem­män kuin korona koskaan teki. Eri­ar­voisu­u­den hyväksymi­nen markki­noi­hin vedoten on val­tion tahol­ta täy­del­listä ylim­ielisyyt­tä ja kädet­tömyyt­tä. Hin­to­jen sään­te­ly olisi saata­va aikaan nyt heti eikä viidestoista päivä.

    Sen ver­ran kom­men­toin tuo­ta “rikkaiden vero­helpo­tus­ta”, että tässä maas­sa on 40% asun­noista eril­lisiä pien­talo­ja eli omakoti­talo­ja. Kaik­ki eivät suinkaan asu betonikasarmil­la Helsin­gin keskus­tas­sa, eikä tämä silti tarkoi­ta sitä että he oli­si­vat rikkai­ta. Taitaa olla pikem­minkin päin­vas­toin, rikkaat luukut­ta­vat ullan­lin­nan kat­to­huoneis­tois­saan eivätkä ener­gia-asi­at kos­ke­ta heitä mil­lään tavoin.

    Vastaa

    1. Täs­mälleen noin. Tilan­net­ta voisi kor­ja­ta kaikille käyt­täjille asetet­taval­la sähkön­tuh­lausverol­la joka perus­tu­isi ko kiin­teistön per/kk kulu­tuskeskiar­voon aiem­mil­ta vuosil­ta. Yksinker­tais­te­tusti veroa tulisi jos kulu­tus suurem­pi kun ennen, eli tuh­laat. Ja hyviä säästäjiä voisi tukea. Nyt poikkeu­saikana piiskak­er­roin voisi olla myös 0.9, eli 10% pitäis säästää tai verokarhu tulee kylään. Poikkeuk­sia tiet­ty pitäisi olla niinkun lisää väkeä palkkaa­va teol­lisu­us tai taloon tal­vet etelässä viet­täneen pariskun­nan tilalle muut­tanut 5‑lapsinen perhe.

      Vastaa

      1. “sähkön­tuh­lausverol­la joka perus­tu­isi ko kiin­teistön per/kk kulutuskeskiarvoon”

        Ei per/kk vaan per/hlö.

  40. Veikkaan­pa eri alueille syn­tyvän pien­imuo­toisia “osu­uskun­tia”, use­am­man pien­talon sähkön osalta yhteis­hank­in­taa teke­viä, joil­la on muu­ta­ma sopi­va-ampeer­i­nen kaap­pi sähkökeskuksi­na eri liit­tymille. Otta­vat sit­ten sähköä mis­tä mil­loinkin on halv­in­ta. Perus­mak­sut tietenkin juok­se­vat kus­takin liit­tymästä, mut­ta ne ovat kos­meet­tisia sähkön hin­taan nähden.

    Vastaa

  41. No, jos omas­ta määräaikaises­ta 5sent/kWh sopimuk­ses­ts ei saa myy­dä naa­purille sähköä, niin saako sit­ten sähköä antaa ilman kor­vaus­ta? (Kun liit­tymäs­sa on kap­a­siteetis­sa varaa)

    Vastaa

    1. No nyt kun ker­ran tuli puheek­si niin piti kaivaa sähkökau­pan sopimuse­hto­ja. Näyt­täisi siltä, että alal­la käytetään laa­jasti yhteisiä sähkön myyn­tiehto­ja, SME 2014. Siel­lä on pykälä 1.12. jon­ka mukaan sopi­japuo­lik­si määritel­ty sähkönkäyt­täjä ostaa sähköä myyjältä ja verkkopalvelun verkon­halti­jal­ta “pääasi­as­sa omaan käyt­töön­sä”; en tiedä onko tästä käy­ty oikeut­ta, mut­ta olen melko var­ma että kiin­teän liit­tymän tekem­i­nen naa­purille tulkit­taisi­in jok­sikin muuk­si kuin “pääasi­as­sa omak­si käytöksi”.

      Itse en lähtisi kokeilemaan.

      Vastaa

      1. Niin. Sopimuse­hdois­sa voi olla tuol­lainen pykälä. Mut­ta mikä on sen peruste? Onko se pelkästään sähkön­myyjän etua ajatellen laa­dit­tu? Siis varmis­taa voiton­tavoit­telu. Mik­sei yleisen perushyödyk­keen ollessa kyseessä sähkökau­pan ylei­sis­sä sopimuse­hdois­sa aje­ta asi­akkaan, taval­lisen kansalaisen etua? Se loisi sähkön­tar­joa­jille pienem­mät mah­dol­lisu­udet kohtu­ut­tomien voit­to­jen tavoit­telus­sa ja ter­ve­hdyt­täisi ajan myötä koko sähkön­myyn­ti­hin­noit­telua. Ajaisi tilanteen hyvin nopeasti siihen, että kaikille koti­talouk­sille myytäisi­in sähköä jok­seenkin samaan hintaan.

      2. “Niin. Sopimuse­hdois­sa voi olla tuol­lainen pykälä. Mut­ta mikä on sen peruste? Onko se pelkästään sähkön­myyjän etua ajatellen laa­dit­tu? Siis varmis­taa voiton­tavoit­telu. Mik­sei yleisen perushyödyk­keen ollessa kyseessä sähkökau­pan ylei­sis­sä sopimuse­hdois­sa aje­ta asi­akkaan, taval­lisen kansalaisen etua?”

        Kyse on siis yksi­ty­is­ten yri­tys­ten laa­ti­ma yksi­ty­isoikeudelli­nen sopimus, ei mikään val­tio­val­lan määräys. Tot­ta hel­vetis­sä yri­tyk­set mak­si­moi­vat omaa etu­aan. Kulut­ta­ja voi sit­ten kil­pailut­taa yri­tyk­siä tai vaik­ka perus­taa niiden naa­purei­den kanssa oman sähköy­htiön. Kil­pailua sähkö­markki­noil­la kyl­lä on, ain­oas­taan sähköverkot ovat paikallisia monopole­ja (joi­ta sit­ten säädel­lään lail­la, tosin aika tyh­mäl­lä ja huonol­la tavalla).

        Käytän­nössä kiin­teähin­tainen sähkö­sopimus on vaku­u­tus, jos­sa mak­samal­la toisi­naan enem­män vaku­u­tat itsesi kaikkein korkeimpia hin­to­ja vas­taan. Samal­la taval­la palo­vaku­u­tuk­ses­sa mak­sat “turhaan” siltä var­al­ta, että tuli­palon sattues­sa saat kor­vauk­sen. Olisi­han se palo­vaku­u­tuk­ses­sakin kätevää ja “taval­lisen kansalaisen edun mukaista” jos sopimuk­sen voisi jät­tää katkolle ja olla mak­samat­ta vaku­u­tus­mak­sua kun talo ei pala, ja aktivoi­da sopimus vas­ta kun palaa, mut­ta ei sel­l­ais­takaan sopimus­ta yhdeltäkään vaku­u­tusy­htiöltä saa. Etkä myöskään saa naa­purin vaku­u­tusy­htiöltä kor­vaus­ta kun sin­un talosi palaa, vaik­ka sekin olisi kovin kätevää.

        Aja­tus siitä, että asi­akkaille pitäisi aina varmis­taa mui­ta asi­akkai­ta halvem­pi myyn­ti­hin­ta on totaalisen absur­di, ja loogis­es­ti mahdoton.

      3. Käytän­nössä kiin­teähin­tainen sähkö­sopimus on vaku­u­tus, jos­sa mak­samal­la toisi­naan enem­män vaku­u­tat itsesi kaikkein korkeimpia hin­to­ja vas­taan. Samal­la taval­la palo­vaku­u­tuk­ses­sa mak­sat ”turhaan” siltä var­al­ta, että tuli­palon sattues­sa saat korvauksen.

        Tämä on hyvä rin­nas­tus. Jos otat palo­vaku­u­tuk­sen oma­lle asun­nolle­si ja naa­purin talo palaa, vaku­u­tusy­htiö ei kor­vaa naa­purin taloa.

      1. Veikkaan­pa kuitenkin, että tam­miku­un lop­ul­la sydän­talvel­la kun Olkiluoto3 seisoo ja pakkaskupoli vahvis­tuu, peli vihel­letään poik­ki ja sähkön­myyn­ti­in astu­vat kokon­aan uudet sään­nöt, jos­sa hin­to­ja tas­apäis­tetään asi­akkaiden eduk­si mut­ta yri­tys­ten haitak­si, niin mah­dot­toma­l­ta kuin se kuulostaakin.

      2. Veikkaan­pa kuitenkin, että tam­miku­un lop­ul­la sydän­talvel­la kun Olkiluoto3 seisoo ja pakkaskupoli vahvis­tuu, peli vihel­letään poik­ki ja sähkön­myyn­ti­in astu­vat kokon­aan uudet sään­nöt, jos­sa hin­to­ja tas­apäis­tetään asi­akkaiden eduk­si mut­ta yri­tys­ten haitak­si, niin mah­dot­toma­l­ta kuin se kuulostaakin.

        Oletko aivan var­ma, että jos sähköstä alkaa tul­la kun­nol­la pulaa ja sähkökatkot uhkaa­vat, ryhdytään vaa­ti­maan sähkön kulu­tuk­sen tukemista alen­ta­mal­la sähköln hintaa?

      3. Minäkään en ole juristi tai oikeusoppinut. 

        Usein esitet­ty aja­tus sähkön mak­sim­i­hin­nas­ta on maal­likolle ihan jär­keenkäypä. Sähköen­er­gia on kuitenkin sel­l­ainen hyödyke, jon­ka hin­nan ei pitäisi saat­taa ketään vararikkoon.

        Kun tässä on esitet­ty eri­laisia ver­tauk­sia mm. vaku­u­tuk­si­in, niin lisään omani. Jos ben­san hin­ta vai­htelisi kuten pörssisähkön hin­ta, niin talvise­na yönä kor­pi­taipaleel­la tankin tyh­jetessä, seudun ain­oal­la ase­mal­la ben­sa mak­saisikin 20€ / litra. Autoil­i­jan vai­h­toe­htoina olisi joko mak­saa tai jäädä kylmään autoon odot­tele­maan hin­nan halpen­e­mista. Vas­taavasti sähköau­toil­i­jalle lataus mak­saisi 5€ / kWh.

        Sähkön mak­sim­i­hin­nan käyt­tö tulisi kyseeseen poikkeusti­lanteis­sa, kun sähköstä on pulaa ja ohjatut sähkökatkot todennäköisiä.

        Jos täl­laisia tilantei­ta varten yleen­sä on lain­säädän­nöl­lis­es­ti mah­dol­lista toteut­taa mak­sim­i­hin­ta, niin eikö sil­loin olisi myös mah­dol­lista määrätä sähkölle minimihinta?
        Jos mak­sim­i­hin­ta hie­man vähen­tää pörssisähkön käyt­täjien säästöhalukku­ut­ta, niin min­im­i­hin­ta vas­taavasti lisäisi kiin­teähin­taisen sähkön osta­jien intoa säästämiseen.
        Ongelma­han lie­nee yhteinen kaikille sähkönkäyttäjille?

      4. Pörssi­hin­ta on se hin­ta, jol­la kysyn­tä ja tar­jon­ta tas­apain­ot­tuvat. Sitä alem­mil­la hin­noil­la ne eivät tas­apain­o­tu, joten kat­to­hin­nan käyt­töönot­to edel­lyt­täisi paljon muutakin.

      5. “Kun tässä on esitet­ty eri­laisia ver­tauk­sia mm. vaku­u­tuk­si­in, niin lisään omani. Jos ben­san hin­ta vai­htelisi kuten pörssisähkön hin­ta, niin talvise­na yönä kor­pi­taipaleel­la tankin tyh­jetessä, seudun ain­oal­la ase­mal­la ben­sa mak­saisikin 20€ / litra. Autoil­i­jan vai­h­toe­htoina olisi joko mak­saa tai jäädä kylmään autoon odot­tele­maan hin­nan halpen­e­mista. Vas­taavasti sähköau­toil­i­jalle lataus mak­saisi 5€ / kWh.”

        Paikallis­ten monop­o­lien kohdal­la (kuten seudun ain­oa huoltoase­ma) voidaan puhua määräävän markki­na-ase­man väärinkäytöstä, jota varten on ole­mas­sa Kil­pailu­la­ki. Eli ei huol­ta, tuol­lainen hyväk­sikäyt­töti­lanne on huomioitu lain­säädän­nössä jo nyt.

        Sähkön kohdal­la kyse ei ole määräävästä markki­na-ase­mas­ta, sähkön kun voi ostaa miltä yhtiöltä tahansa, ja kil­pailu on vähin­täänkin riit­tävän ankaraa. Sähköverkko on toki luon­nolli­nen monop­o­li, mut­ta sitä sit­ten tosi­aan säädel­lään erik­seen Sähkömarkkinalailla.

        Toki jos polt­toaineen hin­ta kil­pail­luil­la markki­noil­la laa­jem­min nousisi jostain syys­tä tuo­hon 20 €/litra, niin sit­ten kulut­ta­ja tosi­aan joko ostaa sil­lä hin­nal­la tai on ilman.

      6. Kyl­lä hin­taa las­ke­taan. Siihen määritel­lään hin­takat­to esimerkik­si joka kuun ensim­mäiselle 300 kWh:lle, jot­ta perus­tarpeet tyy­dyt­tyvät aikaisem­min juuri ja juuri omil­laan toimeentulevilla. 

        Mitä tulee tuo­hon asi­akkaan pörssisähkö/määräaikainen keinot­telu­un, niin itse toim­imme seu­raavasti: Talvel­la asumme kotona, jos­sa määräaikainen sähkö­sopimus ja kesäaikaan asumme mökil­lä, jos­sa pörssisähkö. Mökil­lä sähköt talvel­la kiin­ni, per­in­teinen hir­sir­aken­nus vedet las­ket­tu putk­ista. Kotona kesäl­lä vain ilman­vai­h­to jätetään päälle.

      7. Mies,

        “Kyl­lä hin­taa las­ke­taan. Siihen määritel­lään hin­takat­to esimerkik­si joka kuun ensim­mäiselle 300 kWh:lle, jot­ta perus­tarpeet tyy­dyt­tyvät aikaisem­min juuri ja juuri omil­laan toimeentulevilla. ”

        Asi­aa voisi käsitel­lä myös sään­nöste­lyn kannal­ta. Kat­sot­taisi­in maan kokon­ais­tuotan­toka­p­a­siteet­tia ja sit­ten tästä kokon­aisu­ud­es­ta vain osa jyvitet­täisi­in jokaiselle kansalaiselle sähkönku­lu­tuski­in­tiö jon­ka saa tietyl­lä hin­nal­la. Ylimenevästä osu­ud­es­ta sit­ten pitäisi mak­saa korkeaa markki­nahin­taa. Kulut­tam­atomas­ta kiin­tiöstä ei saisi mitään muu­ta kuin se säästön sähkölaskussaan.

        Valitet­tavasti kukaan ei mitään sään­nöste­lyä ehdot­tele kun se ei sovi nykypäivän lib­er­aali­in anti-kollek­tivis­tiseen yltäkyl­läisyy­den ide­olo­giaan. Keinot ovat ole­mas­sa, mut­ta niitä ei poli­it­ti­sista ja ide­ol­o­gi­sista syistä ote­ta käyttöön.

  42. Kuten Soin­in­vaara korostaa, sähkön kulu­tus­ta pitäisi siirtää aikaan, jol­loin se on hal­paa, siis useim­miten yöhön. Eri­tyisen hyvin tämä onnis­tu­isi sähköau­to­jen lataamisen kanssa. Helenin sähköau­to­latausasi­akkaissa ei kuitenkaan ole yhtään taloy­htiötä, joka hyö­dyn­täisi tätä mah­dol­lisu­ut­ta, kos­ka Helen myy heille kiin­teähin­taisia sopimuk­sia (ok, yösähkö on hie­man halvem­paa kuin päiväsähkö). Mitä järkeä tässä on? Ei mitään, mut­ta kun Helenin jär­jestelmässä lataus­ta ei voi ajoit­taa yöaikaan. Jot­ta voisi lada­ta yöl­lä, pitää lait­taa herä­tyskel­lo soimaan ja käyn­nistää lataus kän­nykäl­lä tai kävel­lä auto­hal­li­in käyn­nistämään lataus paikan pääl­lä. Lisäk­si Helen veloit­taa korkeaa tehomak­sua sähkön­si­ir­rosta päivä­saikaan. Tästä syys­tä kokon­ais­latauste­hoa on rajoitet­ta­va. Yöl­lä tehomak­sua ei mene, ja olisi järkevää lada­ta mak­simite­hol­la. Mut­ta kun se rajoi­tus on voimas­sa koko ajan… VMP!

    Vastaa

  43. Onko pohdit­tu Hanasaaren sulkemisen siir­toa, vaik­ka 5 vuodel­la, kunnes kor­vaa­va läm­pö ja sähköte­ho on oikeasti ole­mas­sa? Näil­lä enr­gian­hin­noil­la se tuot­taisi kym­meniä miljoo­nia vuodessa uusi­in investoin­tei­hin? Entäpä mikä on arvio Vuosaaren uuden monipolt­toainevoimalan raa­ka-aineen hin­nas­ta 5–10 vuo­den päästä? Se on outo investoin­ti, jos­sa uusi polt­to­laitos kor­vaa van­han polt­to­laitok­sen ja CO2 päästöt nousevat?

    Vastaa

    1. Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden sulkem­i­nen pitää peru­ut­taa ja niiden pitäisi ehdot­tomasti saa­da toimia joitakin vuosia vielä kunnes on saatu var­ma­toimi­nen kor­vaa­va ener­giatuotan­tokeino niille. Tuulivoimal­la ei suurkaupunkia läm­mitetä ja muu­ta­ma vuosi voidaan kyl­lä huo­let­ta polt­taa fos­si­ilista polttoainetta.

      Vastaa

  44. Suomen ener­giapoli­ti­ikas­sa on tehty kalli­ita ja paho­ja virheitä, joista kansa nyt mak­saa todel­la kalliisti.

    Euron kilo­vat­ti­tun­ti­hin­ta on suo­ras­taan hirveä. Vihreäl­lä ener­giapoli­ti­ikalla on ajet­tu kansa pahaan tilanteeseen, kun Vihreät ovat pelän­neet ydinvoimaa.

    Sähkön hin­taa uhkaa taas roima koro­tus – huip­puhin­nat voivat kivu­ta ensi viikol­la yli euroon kilowattitunnilta
    https://yle.fi/a/74–20008081

    Huolto­var­muuskeskus halusi jät­tää hiilivoimaa pahan päivän var­alle, mut­ta piiput kaadet­ti­in – tänä tal­ve­na niitä voi tul­la ikävä
    https://yle.fi/a/3–12684225

    Vastaa

    1. Mikä väite tuo nyt on? Onhan Suomeen raken­net­tu uut­ta ydin­voimaa. Han­ke vain on osoit­tau­tunut tavat­toman paljon hitaam­mak­si ja kalli­im­mak­si kuin kukaan osasi aav­is­taa. Tai no, ehkä joku, mut­ta ei siitä sen enem­pää. Vähän päätön­tä minus­ta on syyt­tää yhtä puoluet­ta siitä, että Olk­ilu­o­to 3 ei toi­mi vieläkään. Mitä tekemistä Vihreil­lä esimerkik­si on sen kanssa, että syöt­tövesipump­pu­jen siipi­rat­tais­sa on säröjä? Koke­muk­set Olk­ilu­odon pro­jek­tista ovat sem­moisia, että aika moni taho, joil­la ei ole mitään “Vihre­itä rasit­tei­ta”- jos täl­lainen ilmaisu sal­li­taan — hark­it­see var­masti use­am­paan ker­taan ennen kuin läh­tee rahoit­ta­maan uut­ta ydinvoimalahanketta.

      Vastaa

      1. Vielä 1992 olisi Ruot­sista löy­tynyt ydin­voimalaitosten rak­en­tamisen kokenut osaa­jata­ho, joka oli rak­en­tanut voimaloi­ta sar­jana ja jol­ta jatko olisi var­masti onnis­tunut. Viiden­nen ydin­voimalan hakupros­es­si kaa­tui kuitenkin eduskun­nan ydin­voimavas­taiseen pon­teen, jos­sa Vihreät toki oli­vat vain pienessä osassa. 

        2002 ei enää ruot­salaista ollut tar­jol­la. Parinkymme­nen vuo­den tauko Län­si-Euroopan ydin­voimarak­en­tamises­sa hävit­ti rak­en­tamis­pro­jek­tei­hin tarvit­ta­van osaamisen ja organ­isaa­tioin­fra­struk­tu­urin, mikä näkynyt muun muas­sa Are­van ongelmis­sa OL3:n kanssa. Tämä on suures­sa määrin kan­sain­välis­ten ja kansal­lis­ten ympäristöjär­jestö­jen kam­pan­join­nin tulosta. Eri­lai­sista syistä mukaan lähti poli­itikko­ja eri puolueista. 

        Joka sukupolves­ta pitäisi löy­tyä alaa opiskel­e­vat insinöörit, jot­ka työsken­telisivät jatku­mona oppi­en kokeneemmilta.

  45. Aikaisem­min keskuste­liv­at kom­men­taat­tori Mies ja Osmo sähkön hin­nas­ta, hin­takatos­ta ja sähkökatkoista.
    Min­ulle tulee mieleen jutut pula-ajoista, leipäko­rteista ja hin­tasään­nöstelystä. Sil­loin on ainakin yhdis­tet­ty ostom­ah­dol­lisu­us ja osto­hin­ta. Luulisi, että jos alkaa tul­la sähkökatko­ja niin sähkön hin­taa pitää alkaa säännöstelemään.

    Vastaa

    1. Hyvä että tulee muillekin sama mieleen.

      Mielestäni tässä alkaa olla enää kak­si vaihtoehtoa:

      1. Kaik­ki pörssisähköön. Automaat­tis­es­ti kaikille syn­tyy kan­nustin säästää sähköä ja toden­näköis­es­ti näk­isimme hyvin voimakkai­ta kulu­tuk­sen lasku­ja ja samal­la hin­tahuip­pu­jen lievenemistä.

      2. Sähköko­r­tit eli tiet­ty määrä taku­usähköa “hal­paan” hin­taan (joku ~20–30 c/kWh) ja ylimenevä osa sit­ten pörssi­hin­taan. Taku­usähkön hin­ta sit­ten tietenkin määräy­ty­isi sen mukaan paljon sitä on jyvitet­ty jokaiselle. Jos kaikille luvataan paljon niin hin­ta korkeampi, jos kaikille luvataan vähän niin hin­ta mata­lampi. Joka tapauk­ses­sa hin­nan ja taku­usähkön määrän pitää olla sel­l­ainen että ihmisille syn­tyy kan­nustin säästää sähköä eikä kulut­taa men­emään kuten aina ennenkin.

      Mut­ta tietenkin val­it­semme kol­man­nen vai­h­toe­hdon eli hal­li­tus istuu käsien­sä pääl­lä väl­tellen päätösten tekemistä ja markki­noi­hin puut­tumista. Ovathan vaalit tulos­sa ensi vuonna.

      Vastaa

      1. Ehdo­tat stadist tässä “kort­tian­nok­sia” sähköä taku­uhin­taan kansalaisille. Sopisi hyvin min­ulle, kaukoläm­pök­er­rostalos­sa sähkönku­lu­tuk­seni on niin pieni, että var­masti mah­tu­isi “kort­tian­nok­sen” piiri­in. Ongel­ma tässä ovat kuitenkin sähköläm­mit­tei­sis­sä talois­sa asu­vat, hei­dän sähkönku­lu­tuk­sen­sa on min­u­un ver­rat­tuna kym­menker­tainen. Vai tarkoi­tatko, että eri ihmisille tar­jot­taisi­in erikokoiset kort­tian­nok­set sähköä?

        Toinen ongel­ma on, että uno­h­dat muut sähkönku­lut­ta­jat kuin koti­taloudet. Teol­lisu­us kulut­taa vajaa puo­let Suomen sähkönku­lu­tuk­ses­ta, palve­lut ja julki­nen sek­tori neljän­nek­sen, koti- ja maat­aloudet neljän­nek­sen. Koski­si­vatko kort­tian­nok­set heitäkin ja miten?

  46. Suo­mi on tänään net­tosähkön­viejä. Silti sähkön hin­ta on 50–60c/kWh. Tilanne kumoaa sähkön­tuotan­non ja kulu­tuk­sen epä­suh­dan ole­van Suomes­sa syy korkeisi­in hintoihin.

    Vastaa

    1. Itsekin tuo­ta ihmettelin, mut­ta iltasanomien uuti­nen selvit­ti asian. Naa­puri­maat ja kylmä sää ovat syy kalli­iseen sähköön.

      Siis, melkein aina kun rajo­jen yli ei tule sähköä, niin sähkö on kallista. Eiköhän se toi­mi noin muidenkin rajo­jen kuin itära­jan suhteen.

      Vastaa

  47. Nykyi­nen sähköpörssi ei toi­mi kos­ka osta­jat ja myyjät ovat samo­ja taho­ja, eli esimerkik­si Helen sekä myy että ostaa sähköä, ja välit­tää sen edelleen kulut­ta­jille osta­maansa hin­taa + provikka. Tietenkin kokon­aisu­udessaan on sekä ostamista että myyn­tiä tekeville kan­nat­tavin­ta että sähkö on mah­dol­lisim­man kallista, lop­pukäyt­täjähän kuitenkin korkean hin­nan mak­saa eikä tuotan­toku­lut nouse vaik­ka sähkö olisi kuin­ka kallista. Tämän edel­lä maini­tun taki­a­han koko pörssisähköjär­jestelmä on sähköy­htiöi­den toimes­ta luo­tu, siis varmis­ta­maan suuret kat­teet. Asian kor­jaami­nen on yksinker­taista, kiel­letään sähkön pörssi­in­myyjiltä sähkön ost­a­mi­nen pörssistä ja jälleen­myyn­ti kulut­ta­ja-asi­akkaille. Kun sähkö­markki­noille tulee täl­löin uusia sähkön välit­täjiä (kuten vaik­ka kesko tai s‑ketju), puris­ta­vat ne kyl­lä hin­taa alas.

    Vastaa

  48. Halu­aisin kir­joit­taa edes jonkin kom­mentin Helenin hal­li­tuk­sen jäsenelle, kos­ka mui­ta kanavia tieto ei mene perille. 

    Olin Helenin asi­akas 20 vuot­ta tois­taisek­si voimas­sa ole­val­la sopimuk­sel­la. Asun sähköläm­mit­teisessä van­has­sa puu­talos­sa Helsingis­sä. Kun talon perus­re­mont­ti aikanaan tehti­in vai­h­toe­hti­na ei ollut maaläm­pöä, nyt ottaisin sel­l­aisen ilomielin. 

    Mar­rasku­us­sa hin­ta meni niin korkeak­si, että kipukyn­nys ylit­tyi. Oli pakko tehdä jotakin, vai­h­doin siis pörssisähköön. Käytän­nössä suosit­tele­masi vai­h­toe­hto tarkoit­taa, että futu­urien ilmoit­ta­mal­la hin­nal­la sähkölasku­ni tule­vat ole­maan joulu-maa­liku­us­sa 1500–1800 euroa, eikä kat­to ole toden­näköis­es­ti vielä tässäkään. Samal­la vai­h­doin yhtiötä, kos­ka suo­raan sanoen korpesi.

    Tämä alkaa olla use­am­man lapsen kanssa yksin asu­valle ihmiselle melko paljon sähkölaskus­ta. Aiem­min sähkölaskut oli­vat keskimäärin alle 200€/kk. Eniten kuitenkin suo­raan sanoen vitut­taa (par­don my french), että tois­taisek­si voimas­sa olleen sopimuk­sen­sa TÄYSIN SAMAAN AIKAAN päät­tänyt naa­puri­ni sai Hele­niltä tar­jouk­sen, jon­ka olisin ottanut riemus­ta kiljuen heti. Kuulin asi­as­ta naa­puril­ta, mut­ta kun kysyin Hele­niltä sain 18 SENTTIÄ KORKEAMMAN TARJOUKSEN /kwh. Näin Hele­nil­lä palk­i­taan pitkäaikaisia asiakkaita. 

    Min­ua ei ihan kauheasti juuri nyt lohdu­ta se, että mak­sani rahat jae­taan vero­tu­loina takaisin helsinkiläisille kir­jas­toille ja nuoriso­taloille. Kysymys on nimit­täin siitä, onko min­ul­la edes varaa asua kodis­sani las­teni kanssa.

    Vastaa

    1. Mä ymmär­rän hyvin huole­si ja ei voi muu­ta kuin tode­ta että sähkö hin­noitel­laan täysin mieli­v­al­tais­es­ti nyt. Aika törkeää että naa­purisi sai 18 sent­tiä halvem­man tar­jouk­sen samaan aikaan! Samal­la on käyt­tämätön­tä kap­a­siteet­tia. Koh­ta esim ankkuroi LNG ter­mi­naalilai­va Inkooseen jos­ta on liityn­täputket maan­laa­juiseen maakaa­su­verkkoon, mut­ta uutiset ker­to­vat että “sil­lä ei ole asi­akkai­ta”. Kuin­ka paljon sähkön pitää mak­saa että esim Helen käyn­nistäisi Vuosaaren maakaa­sul­la toimi­van laitoksen?

      Suomen pitäisi myös irtau­tua euroop­palais­es­ta sähkökau­pas­ta jos meiltä viedään sähköt pois ja itse jäämme nuole­maan näppe­jämme. Sak­sa ja muut isot maat voivat selvitä sähköpu­las­taan polt­ta­mal­la väli­aikaises­ti kivi­hi­iltä kunnes maakaa­sua alkaa taas saa­da. EU:n päästökaup­pa voidaan läm­mi­tys ja sähkön­tuotan­non osalta pistää tauolle sodan ajaksi.

      Vastaa

      1. Suomen pitäisi myös irtau­tua euroop­palais­es­ta sähkökaupasta

        Suomen irtau­tu­mi­nen kan­sain­välis­es­tä sähkökau­pas­ta johtaisi kyl­lä aika han­kalaan tilanteeseen. Olemme jok­seenkin täysin riip­pu­vaisia tuon­nista Nor­jas­ta ja Ruot­sista. Hyvä esimerk­ki tästä on tämän päivän tilanne, jos­sa Suo­mi ker­rankin tuot­taa kulut­ta­mansa määrän sähköä. Tuulivoima on ihan tapis­sa ja silti sähkön hin­ta pil­vis­sä. Miten pär­jäisimme ilman tuon­tia kylmänä talvipäivänä?

      2. Mil­laisia hin­to­ja koti­taloudet mak­sa­vat tänään tai vas­taav­ina päiv­inä nois­sa muis­sa mais­sa Bal­ti­asssa ja Skan­di­navi­as­sa jonne Suo­mi nyt myy sähköä?

  49. Ode,
    voisitko pal­jas­taa Helenin tulok­ses­ta sen, että onko se yli vai alle 5% ROE:sta?

    Entä onko ensi vuonna?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Pentti A K Häkkinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.