Ruusun nimi (kirja-arvostelu)

Min­un piti kuun­nel­la seu­raavak­si Six­ten Kork­manin kir­ja Talous ja human­is­mi, mut­ta kun se ei ollut vielä kuun­nelta­vana, päädyin kuun­tele­maan Umber­to Econ 42 vuot­ta van­han kir­jan Ruusun nimi. Ensin ajat­telin, että mik­si kuun­nel­la kir­ja, jon­ka olen jo lukenut. Tajusin, etten muista kir­jas­ta muu­ta kuin että se oli tavat­toman hyvä, siihen liit­tyvän teol­o­gisen juonit­telun, tytön ja myrky­tyk­set, joten päätin kuun­nel­la sen, enkä kadu.

Kir­jan sisäl­löstä ainakin puo­let on teol­o­gista argu­men­toin­tia, ettenkö sanoisi saivartelua. Min­un oli vaikea päätel­lä, suh­tau­tuiko kir­joit­ta­ja väit­te­lyyn vakavasti vai iro­nis­es­ti. Kir­ja antoi perustei­ta molem­mille tulkin­noille. Jos­sain vai­heessa käsitelti­in luostarin pyhäin­jään­nök­siä. Se meni vah­vasti komi­ikan puolelle, eikä tästä aiheutunut vaikutel­mani kir­jail­i­jas­ta ollut väärä. Googlen mukaan ei ollut uskossa.

Tässä vai­heessa pitää tehdä henkilöko­htainen uskon­tun­nus­tus, tai uskon­not­to­muu­den tun­nus­tus, miten sen vain ottaa.

Kun aikanaan menetin uskoni Joulupukki­in, menetin uskoni myös Jumalaan.

Maail­mankat­so­muk­seni on tiedesu­un­tau­tunut, mut­ta ei uskon­non vas­tainen. Olen ymmärtänyt, että ihmi­nen on geneet­tis­es­ti ohjel­moitunut usko­maan johonkin, eivät kaik­ki, mut­ta suurin osa. Mon­et tutkimuk­set osoit­ta­vat, että usko tekee ihmi­sistä onnel­lisem­pia.  Six­ten Kork­manin kir­jas­sa ker­ro­taan, että ihmiset ovat onnet­tomampia mais­sa, jois­sa uskon­non merk­i­tys on suurem­pi. Palaan tähän Six­tenin kir­jan osalta joskus myöhem­min, mut­ta tilas­toti­eteil­i­jänä huo­mau­tan, etteivät nämä kak­si ris­tiri­itaisil­ta tun­tu­vaa havain­toa ole keskenään ristiriidassa.

Six­tenin kir­jas­sa siteer­ataan jotain viisas­ta, joka on sanonut, että taval­liset ihmiset pitävät uskon­toa totuute­na, viisaat val­heena ja hal­lit­si­jat hyödyl­lisenä. Tässä on kitey­tyneenä melkein kaik­ki, mitä halu­an asi­as­ta sanoa. Kir­jo­jen kuun­telu­un liit­tyvä ongel­ma on, että aivan pienel­lä vaival­la en löy­dä tämän sano­jan nimeä. Six­tenin kir­jan kohdal­la tulen sen etsimään.

Merkit­tävä osa uskon­nos­ta, myös Suomes­sa, on ollut val­lankäyt­töä, joka liit­tyy yksi­noikeu­teen käyt­tää hyväk­si ihmis­ten uskon­nol­lisia tun­tei­ta.  Aluk­si kato­li­nen kirkko käyt­ti hyväk­si val­taa, jota ihmis­ten uskon­nol­lis­ten tun­tei­den käyt­töön liit­tyi, mut­ta uskon­puhdis­tuk­sen myötä val­ta siir­tyi pois Vatikaanil­ta  ja protes­tant­tiset uskon­nol­liset johta­jat otti­vat tehtäväk­seen tukea kuningas­ta, kuka tämä sit­ten olikin. Venäjän ortodoksi­nen kirkko on ollut tsaarin ala­mainen ja on  tukenut tsaarin val­taa, ja näin on sitä yhä.

Kir­jan kehysjuoni liit­tyy neu­vot­telu­un, jos­sa toisaal­ta Sak­salais-rooma­laisen keis­arin ja toisaal­ta Avi­gnon­in paavin ja yhtäältä köy­hyyt­tä ihan­noivien munkkien edus­ta­jat yrit­tivät neu­votel­la siitä mitä Raa­ma­tus­sa asi­as­ta san­o­taan. Oikeasti kyse oli siis siitä, kenelle kuu­luu val­ta ihmis­ten uskon­nol­li­sista tun­teista ja siihen liit­tyvästä vero­tu­soikeud­es­ta. Siihen aikaan vero­jen mak­su oli vapaae­htoista, mut­ta ellei mak­sanut, ei päässyt taivaaseen. Varsin vah­va kan­nustin siis.

Kir­jan sivuil­la on erit­täin syväl­lisiä teol­o­gisia väit­te­ly­itä. Min­un oli vaikea ymmärtää selostaako kir­joit­ta­ja niitä antau­muk­sel­la vai iro­nis­es­ti. Itsel­leni on vaikea­ta suh­tau­tua vakavasti väit­te­lyyn siitä, mitä raa­ma­tus­sa san­o­taan, kos­ka siinä san­o­taan ihan mitä sat­tuu ja vaik­ka siinä san­ot­taisi­in jotain johdon­mukaista, kahdessa tuhan­nes­sa vuodessa on saat­tanut ilmen­tyä uusia, var­teenotet­tavia näke­myk­siä. Jos olisin tulises­sa uskos­sa, en voisi hyväksyä siitä, että jotkut neu­vot­tel­e­vat siitä mihin minä uskon. Tätäkin vaikeampi min­un on suh­tau­tua kanon­isoitu­jen, siis pyhimyk­sik­si nos­tet­tu­jen sananselit­täjien mielip­iteisi­in. En ole koskaan suh­tau­tunut vakavasti argu­ment­tei­hin niin, että jonkin suuren gurun argu­men­tit ovat merkit­tävämpiä kuin jonkin toisen. Min­ulle peruste­lut ovat tärkeimpiä. Mut­ta hyvä, suh­teel­lisu­us­teo­ri­an osalta teen poikkeuk­sen: en ymmär­rä, mut­ta uskon.

Kir­jas­sa kir­jas­toon tal­len­netun tiedon merk­i­tys on val­ta­va. Juoni on niv­ot­tu sen ympärille, kenel­lä on oikeus vahin­gol­lisek­si, siis uskon­non vas­taisek­si, luokitel­tu­un tietoon. Niin val­tavaa tyk­istöä oli ase­moitu yhden kir­jan ympärille, että se tun­tui suo­ras­taan nau­ret­taval­ta, mitä sitä se kir­jaimel­lis­es­ti olikin.

Niin voimakkaasti kir­jan juoni min­u­un vaikut­tui, että olin pitkään murheen mur­ta­ma, vaik­ka tiesin, että tämä oli fik­tio­ta. En kym­me­nien munkkien kuole­man joh­dos­ta, vaan kir­jo­jen takia.

Erit­täin koukut­ta­va kir­ja. Kan­nat­taa lukea.

 

74 vastausta artikkeliin “Ruusun nimi (kirja-arvostelu)”

  1. “Taval­liset ihmiset pitävät uskon­toa tot­ta, viisaat val­het­ta ja hal­lit­si­jat hyödyl­lisenä.” on väite­tysti Lucius Annaeus Senecan (4 eKr. – 65 jKr.) sanoma, mut­ta tämä on kiis­tet­ty. Toden­näköis­es­ti sanon­nan alku­perä on Lucretius (Titus Lucretius Carus, 99 – 55 eKr.): “Kaik­ki uskon­not ovat yhtä yle­viä tietämät­tömille, hyödyl­lisiä poli­itikolle ja nau­ret­tavia filosofille.”

    1. Ajatel­ma lie­nee paljon tuoreem­paa perua. Hie­man toisin sanoin sen ilmaisi his­to­ri­oit­si­ja Edward Gib­bon 1770-luvul­la: “The var­i­ous modes of wor­ship, which pre­vailed in the Roman world, were all con­sid­ered by the peo­ple, as equal­ly true; by the philoso­pher, as equal­ly false; and by the mag­is­trate, as equal­ly useful.”

      Aina uut­tera Wikipedia-väki on tämän lain­auk­sen alku­perää selvitellyt:
      https://en.wikiquote.org/wiki/Talk:Seneca_the_Younger#%22True,_False,_Useful%22_Quote

  2. On eriskum­mallista, että evanke­lis-luter­i­laisen kirkon seu­rakun­nil­la on etuoikeus, vip-kort­ti koulupäivi­in ja päiväkotei­hin pitämään har­tauk­si­aan ja kirkko­ju­malan­palveluk­si­aan, VAIKKA sel­l­aiset eivät kuu­lu peru­sope­tus- ja varhaiskas­va­tus­lain mukaisi­in tehtävi­in ja ops ja vasu ovat lin­jan­neet “uskon­nol­lisen, kat­so­muk­sel­lisen ja puolue­poli­it­ti­nen sitout­ta­mat­to­muu­den”. Puoluei­den sat­u­tun­te­ja ei niis­sä kuitenkaan ole, vaan vain ev,-lut. kirkon.

    1. Eiköhän tuos­sa ole kyse ihan vaan kirkon omas­ta akti­ivi­su­ud­es­ta. Jos kirkko tar­joutuu jär­jestämään koulun joulu­juh­lan ilmaisek­si opet­ta­jien puoles­ta, en syytä yhtään opet­ta­jaa joka siihen tar­jouk­seen tart­tuu. Eihän se oikein ole, mut­ta ymmärrettävää.

      Jos joku paikallispoli­itikko lupau­tu­isi pitämään oppitun­nin aiheesta edus­tuk­selli­nen demokra­tia ja kuin­ka sen avul­la voi edis­tää itselle tärkeitä asioi­ta x, y ja z, niin koko lail­la var­masti opet­ta­jat oli­si­vat sil­loinkin vaan iloisia.

    2. “har­tauk­si­aan ja kirkkojumalanpalveluksiaan”

      Ei pidä paikkaansa. 

      Oikeasti:
      Koulun ja päiväkodin tehtävänä on myös tapakult­tuuri­in kas­vat­ta­mi­nen – esimerkik­si Suvivir­si ja joulue­vanke­li­u­mi ovat luon­te­va osa useimpi­en koulu­jen ja päiväko­tien kevät- ja joulu­juh­lia. Juh­lat eivät ole uskon­non har­joit­tamista, vaik­ka ne sisältäi­sivät yksit­täisiä uskon­nol­lisia elementtejä.

      Koulu- ja varhaiskas­va­tusy­hteisö tar­joaa posi­ti­ivisen uskon­non­va­pau­den peri­aat­teel­la myös mah­dol­lisuuk­sia osal­lis­tua uskon­nol­lisi­in tilaisuuk­si­in, kuten pääsiäis- tai joulukirkkoon tai uskon­nol­lisi­in päivä­navauk­si­in ja tilaisuuk­si­in. Tapah­tu­mista tiedote­taan ajois­sa kotei­hin, ja niiden ajak­si jär­jestetään mielekästä toim­intaa heille, jot­ka eivät osal­lis­tu uskon­nol­lisi­in tilaisuuksiin.

      Vapaa-ajat­telijoiden tehtävänä on saa­da eroamisia kirkos­ta mah­dol­lisim­man paljon. Kirkko kuitenkin aut­taa kansalaisia monel­la tavoin esim. diako­ni­atyön kautta :
      “Pii­s­painkok­ous on myön­tänyt ylimääräisessä kok­ouk­ses­saan 100 000 euron avus­tuk­sen Luter­i­laiselle maail­man­li­itolle ukrainalais­ten ja Ukrainan kirkko­jen tukemiseen. Avus­tus myön­net­ti­in Kirkon kan­sain­välis­ten ja ekumeenis­ten yhteyk­sien rahas­tos­ta. ” Suomes­sa useil­la seu­rakun­nil­la on paikkakun­tako­htaisia Ukrainan avus­tus projekteja.

      Selasin vapaa-ajat­telijoiden Ukraina-apu­ja. Löysin näin monta.

      Hei­dän ener­giansa menee kirkon toimin­nan sabotoimiseen. Putin kiittää.

      1. Eemil myös Ukrainas­sa on kolme kirkkoa ja kiitos Putinin jot­ka on onnis­tunut hajot­ta­maan molem­mat vuon­na 2018 kun Ukrainan ortodoksi­nen kirkko erosi Mosko­van patriarkaatista.

      2. Eemil, uskonope­tus on pääasial­lista tun­nus­tuk­sel­lista mut­ta näin ei ole käytän­nössä kos­ka kun­nat jär­jestävät opetuk­sen oppi­laskoon mukaises­ti .Van­hem­mil­la on oikeus päät­tää lap­sien uskon­nol­lis­es­ta vakau­muk­ses­ta 18 vuo­teen asti vaik­ka 15 vuo­tias voisi käytänössä päät­tää van­hen­pien suos­tu­muk­sel­la osal­lis­tuuko hän uskonnonopetukseen.

      3. Eemil, Venäjän ortodoksi­nen kirkko on käytän­nössä lopet­tanut ekumeenisen kirkol­liset vuorop­uhelun Suomen ortodokisen kirkon kanssa vuodes­ta 2007. Tämä oli vielä mah­dol­lista jopa ateis­tisen Neu­vos­toli­iton aikana.En tiedä mitä tarkoi­tat että Putin kiit­tää vapaa-ajat­telijoiden toimin­nas­sa suh­teessa kirkkoon mut­ta Putin vain­oaa myös vapaa-ajat­telijoi­ta omas­sa maas­sa. 2021 Suomeen tuli ennä­tys­määrä venäläisiä vapaa-ajat­telijoiden turvapaikanhakijoina.

  3. Tämä kir­joi­tus osui oma­l­ta kannal­tani ällistyt­tävään ajanko­htaiseen het­keen. Juuri eilen näet eräässä keskustelus­sa totesin, että tarkoituk­seni on lähi­aikoina lukea kak­si men­estyskir­jaa, jot­ka min­ul­ta ovat aikoinaan jääneet väli­in, ja Ruusun nimi on niistä toinen (toinen on Don­na Tart­tin Jumalat juh­li­vat öisin).

    Vielä suh­teel­lisu­us­teo­ri­aakin enem­män min­un ymmär­rystäni koet­tel­e­vat kvant­ti­fysi­ikkaan liit­tyvät teo­ri­at. Uskon, että ne pitävät paikkansa ainakin siinä määrin kuin tiedey­hteisöl­lä on niistä laa­ja kon­sen­sus, vaik­ka ne ne vas­ta ylit­tävätkin taval­lisen ihmisen ymmärryksen. 

    Totean­pa samal­la suuresti ilah­tuneeni aikaisem­mas­sa blogikir­joituk­ses­sa näkemästäni tiedos­ta, että Osmo Soin­in­vaara on kir­joit­ta­mas­sa muis­telmi­aan. Odotan niitä suurel­la kiinnostuksella.

  4. Olen uskon­noista ja uskos­ta paljolti kir­joituk­sen kan­nal­la mut­ta siihen en usko, että uskon­to olisi sinän­sä geneet­tis­es­ti ohjel­moitu mieli­imme. Ehkä mei­dät on pikem­minkin ohjel­moitu muo­dosta­maan jatku­vuuk­sia, viivo­ja pis­tei­den välille, ja kaipaa­maan seli­tyk­siä, minkä uskon­to sit­ten antaa niille asioille, joille ei ole selitystä.

    Muu­toin tuo kir­jas­to­jen poh­jat­to­muus kysymyk­sistä, jot­ka käsit­televät ei-ole­vaa, muis­tut­taa Krem­lin kel­larei­den tieteel­lisen marx­i­lais-lenin­is­tisen opin hyl­lyk­ilo­me­tre­jä jot­ka määräl­lis­es­ti päi­hit­tänevät jopa ran­skalaisen filosofisen sosi­olo­gian sub­stanssin ja sak­salaisen metafysi­ikan kevey­den painon.

    1. Ei-ole­val­la tarkoit­tanet kuitenkin asioi­ta, joi­ta ei voi havai­ta aistien keinoin mut­ta jot­ka kuitenkin ovat. Näitä jälkim­mäisiä varten tarvi­taan niitä kirjahyllymetrejä.

      Ei-olev­as­ta ei hirveästi ole san­ot­tavaa muil­la kuin Parmenideella.

  5. Kirkko on (ollut?) tarpeelli­nen sosi­aalise­na insti­tuu­tiona. Tosikko­mainen kiis­te­ly sen oppi­en toden­peräisyy­destä on turhaa, mut­ta käy tietysti ajanku­lus­ta. Nykyiset poli­it­tiset väit­te­lyt muis­tut­ta­vat usein sko­lastista saivartelua, jon­ka yhteys todel­lisu­u­teen voi olla vähäinen.

    1. Juuri noin.

      Kirkko on tarpeelli­nen sosi­aalise­nakin insti­tuu­tiona, jol­la on yhteiskun­taa tuke­va vaiku­tus. Raskas naa­purimme Venäjä on kiin­nos­tunut kaik­ista yhteiskun­taamme rapaut­tavista ilmiöistä. Yksi näistä ilmiöistä on kirkkoa hajot­ta­vat yhteen­li­it­tymät. Niistä tun­ne­tu­in lie­nee Vapaa-ajattelijat. 

      Sen toim­intas­trate­giakin on täy­del­lisen myrkylli­nen, pyrkimys vähen­tää toisen insti­tuu­tion jäsenmäärää.

      Tavoit­teena :“Val­tio­val­lan ja kun­tien ei pidä aset­taa mitään kat­so­mus­ta toista tärkeäm­mäk­si.” He kuitenkin aset­ta­vat tämän oman agen­dansa mui­ta tärkeämmäksi.

      “Jumalan­pilkkako­h­ta tulee pois­taa rikoslaista.” 

      Tässäkään he eivät toteu­ta tas­a­puolisu­ut­ta, kos­ka nimeävät pois­tet­tavak­si vain jumalan, allahista ei puhuta mitään. Tas­a­puolisu­u­den nimessä hei­dän pitäisi lis­ta­ta kaikkien uskon­tokun­tien erin­imiset jumalat pois­tolistalle. Halu­aisim­pa nähdä ketkä ovat kyseisen pam­fletin allekirjoittajat.

      Nyt puhutaan tietysti, että he halu­a­vat puhua vain val­tionkirkon ase­mas­ta. Eipä vaan kuu­lu jumalan­pilkan pois­to­vaa­timus val­tionkirkkostatuk­sen hajot­tamiseen skenaarioon.

      Vapaa-ajat­teli­jat moraali­poseer­aa­vat tasa-arvol­la ja ihmisoikeuk­sil­la, mut­ta rikko­vat näitä peri­aat­tei­ta räikeästi omil­la lin­jauk­sil­laan. He toimi­vat kuten jesui­itat, tarkoi­tus (kirkon tuhoami­nen) pyhit­tää keinot.

      1. ”Jumalan­pilkkako­h­ta tulee pois­taa rikoslaista.”

        Tässäkään he eivät toteu­ta tas­a­puolisu­ut­ta, kos­ka nimeävät pois­tet­tavak­si vain jumalan, allahista ei puhuta mitään.

        Eemil kuvit­telee taas omi­aan. Suomes­sa ei ole Jumalan­pilkkalakia vaan uskon­rauha­la­ki. Jos se poiuste­taan, se pois­tuu kaik­il­ta uskonnoilta.

      2. Eemil myös protes­tantismin alku­peräi­nen tavoite oli kirkon tuhoami­nen siis kato­lilaisen kirkon ja paavin val­lan ja tavoite oli pala­ta takaisin alkukris­til­isyy­teen jos­sa ei ollut kirkkoa. Protes­tantismin sisäl­lä on myös vapaakirkol­lisia jot­ka ovat aika itsenäisiä kirkko hierarkiasta.

      3. Eemil, Suomes­sa ei ole käytän­nössä val­tionkirkkoa mut­ta perus­tus­lain 76 § takaa evanke­lis-luter­i­laisen kirkolle eri­ty­isas­e­man jon­ka vapaa-ajat­teli­jat halu­aa purkaa mut­ta myös tämänkin kohdan purkamista on ehdot­ta­neet kris­til­lidemokraat­tien, Kokoomuk­sen, perus­suo­ma­lais­ten, demarei­den, Vihrei­den ja Keskus­tan eri kansane­dus­ta­jat kos­ka moni ei kuu­lu evanke­lis-luter­i­laiseen kirkkoon.

    2. Tun­tuu siltä, että kirkko­laitos — tai ennem­min ehkä kristi­nusko kokon­aisu­udessaan — on onnis­tunut pääsemään samaan ase­maan kuin kom­mu­nis­mi. Joo — ihmisiä vain­ot­ti­in ja tapet­ti­in, mut­ta ei se ollut sitä “oikeaa” kristi­nuskoa / kom­mu­nis­mia ja mah­dol­liset virheet johtu­vat vain siitä, etteivät ne sil­loin aikoinaan osan­neet toteut­taa sitä “Oikeaa” kristi­nuskoa / kommunismia.

      Todel­lisu­udessa kristi­nuskon his­to­ria pelkästään Euroopas­sa on lop­u­ton lista “kerettiläis­ten” lah­taami­sista ja uskon­nol­lis­ten vähem­mistö­jen bru­taaleista kansan­murhista. Näin­hin tun­tuu aina löy­tyvän kaiken­maail­man nomutku-seli­tyk­siä alka­en siitä, ettei joku X oikeasti ollut mikään tiedemies (ja siten hänen polt­ta­mi­nen rovi­o­l­la oli ok?) tai ettei kirkko olisi nyt mil­lään halun­nut, mut­ta kun ne ruhti­naat niin halu­si­vat tätä (ihan kuin pelkää vas­ten­mielisyyt­tään papit kuitenkin julis­ti­vat “vääräuskoiset” elukoik­si, joiden tap­pami­nen on suuri meri­it­ti taivaan­porteil­la ja lah­taamisen rahoit­ta­mi­nen kole­hdeil­la oli vähin­täänkin yhtä hyvä työ jumalan silmissä).

      Kris­till­i­nen kirkkokun­ta (ja kaik­ki muut uskon­tokun­nat siinä samal­la) olisikin paras julis­taa kansal­lis­sosial­is­mi­in ver­tau­tu­vak­si rikok­sek­si ihmiskun­taa vas­taan. Ain­oas­taan syvälli­nen denat­si­fikaa­tio voisi tässä tapauk­ses­sa pelas­taa edes rippeet jär­jestäy­tyneestä uskon­nol­lisu­ud­es­ta jälkipolville — tai no, ehkä organ­isoitunut usko­vaisu­us on tosi­aan niin vankkasti geeneis­sä / kult­tuuris­sa, että mon­et voivat hel­posti ajatel­la, että “ehkä vähän kansan­murhat­ti­in, mut­ta so what?”

      Ehkä tämä vuo­da­tus on sovelias päät­tää lainuk­seen ran­skalaiselta papil­ta, joka piti ateis­min­sa salaisu­u­ta hau­taan saakka:

      “Je voudrais, et ce sera le dernier et le plus ardent de mes souhaits, je voudrais que le dernier des rois fût étran­glé avec les boy­aux du dernier prêtre.” — Jean Meslier

  6. Tuo­ta kir­jaa en ole lukenut, mut­ta mitä opil­lisi­in tulk­in­toi­hin tulee, niin teologi­nen dog­mati­ik­ka tun­tuu ole­van aika lähel­lä eduskun­nan toimin­nas­sa perus­tus­laki­valiokun­nan tulk­in­takäytän­töjä. Oikeustiede ja teolo­gia oli­vat aikoinaan yliopis­tois­sa ris­tikkäin kulke­neet alat niin kauan kuin kanon­i­nen oikeus oli oikeu­den poh­jana, ja yhä edelleen län­si­mainen juridi­nen viit­tauskäytän­tö ja perus­prin­si­ip­it siitä, että mis­sä kohtaa ylem­pi teologi­nen lähde tai oikeuslähde menee alem­man ohi, ja mil­loin taas peru­soikeustyyp­pinen peruste painaa, mis­sä ase­mas­sa yleinen laki on erikois­laki­in jne. kan­taa mukanaan paljon vaikut­tei­ta men­neisyy­destä, joka näkyy nyky­isyy­dessäkin molem­mis­sa kon­tek­steis­sa. Olen joskus ver­tail­lut tiet­tyjä katolisen kirkon opil­lisia asi­akir­jo­ja eduskun­nan perus­tus­laki­valiokun­nan miet­intöi­hin — sinän­sä sisäl­lön teemaa tässä nyt kat­so­mat­ta — ja tul­lut tulok­seen, että mietinnöis­sä argu­men­taa­tion perus­rakenne, jos­sa pyritään nos­ta­maan esi­in toim­i­joiden aiem­pia kan­nan­ot­to­ja ja rak­en­ta­maan tek­stiä niin, että uusi tulk­in­ta näyt­tää johdon­mukaiselta suh­teessa van­hoi­hin tulk­in­toi­hin, on jopa yllät­tävänkin saman­laista. Asia johtunee yhteistä poh­jaa omaavas­ta vuo­sisa­tais­es­ta tra­di­tios­ta koskien sitä, miten kanon­isen oikeu­den kohdal­la asioi­ta piti perustel­la, jos­ta niin eduskun­nan perus­tus­valiokun­nan toimin­nas­sa kuin vaikka­pa katolisen kirkon opil­lis­ten komi­tioiden asi­akir­jois­sakin on yhä paljon jäänteitä.

    Umber­to Eco kastet­ti­in ymmärtääk­seni katolisek­si lapse­na. Katolis­es­ta kirkos­ta hän erosi opiskelu­aikoinaan yliopis­tossa, ja hänestä tuli jos­sain vai­heessa suh­teel­lisen näkyväkin uskon­nol­lisu­u­den vas­tus­ta­ja Ital­ias­sa. Hänet tun­netaan Suomes­sa vain kaunokir­jail­i­jana, mut­ta hän oli myös semi­oti­ikan tutk­i­ja ja itse asi­as­sa alun­perin sko­lastikko­jen esteti­ikkaa koske­vien näke­mys­ten tutk­i­ja. Vuon­na 1956 hän julka­isi esimerkik­si kir­jan Il prob­le­ma esteti­co in San Tom­ma­so eli Tuo­mas Akvi­no­laisen esteet­tisiä käsi­tyk­siä käsitelleen teok­sen. Hän on taval­laan itsekin jatkanut sko­lastisia väit­te­ly­itä esteti­ikan teemoissa. Kir­jois­saan hän on usein pyöritel­lyt leikitellen/ironisoiden sel­l­aisia asioi­ta sivuavia teemo­ja, joista hän on kir­joitel­lut jos­sain vai­heessa uraa muuallakin.

    Protes­tantismin suhde julkiseen val­taan on mon­imutkaisem­pi kuin blo­gis­sa esitetään. Protes­tant­ti­sis­sa kirkois­sa on yleen­sä jonkin­lainen reg­i­ment­tiop­pi, jos­sa koroste­taan sitä, että maalli­nen ja hen­gelli­nen ovat eri­laisia osa-aluei­ta yhteiskun­nas­sa, ja voidaan olla valmi­ita toim­i­maan mon­en­lais­ten hal­lit­si­joiden johtamis­sa yhteiskun­nis­sa. Mut­ta ei se silti sitä ole his­to­ri­as­sa tarkoit­tanut sitä, että mikä vain menisi läpi. Ennen sotaa Venäjä heiken­si protes­tant­tien ase­maa, ja pyr­ki mm. vaikut­ta­maan näi­den papis­toa koulut­tavi­in sem­i­naarei­hin. Venäjäl­läkin on ortodok­sien lisäk­si yhä paljon protes­tant­te­ja. Eivät ole eri­tyisem­min kan­nat­ta­neet Putinia eivätkä myöskään Putinin sotaa. Äänekkäimpiä sotaa vas­tus­tanei­ta protes­tant­te­ja on hiljen­net­ty mm. vangitsemalla.

    Omakin maail­mankat­so­muk­seni on tiedesu­un­tau­tunut, mut­ta olen siitä huoli­mat­ta yhä myös kris­tit­ty. Joulupukki­in en ole kuitenkaan koskaan uskonut.

    1. Protes­tant­ti­laisu­us ja luter­i­laisu­us erotel­laan yleen­sä kos­ka niiden pääasialli­nen tavoite oli vas­tus­taa Paavia. Opil­lis­es­ti protes­ten­tismin sisäl­lä on kak­si isoa suun­taus­ta luter­i­laisu­us ja kalvinismi.

  7. Merkit­tävä osa Ruusun Nimeä on sen van­ho­ja tek­ste­jä kohti huoku­va rakkaus. En kehtaisi sitä kuun­nel­la, kos­ka oma lati­nan taitoni on vielä niin heikko, etten ymmär­rä lain­auk­sia alkuperäiskielellä.

  8. Avar­ta­va lisä itse kir­jan lukemiselle on essee “Jälkipuhe Ruusun Nimeen”, jos­sa Eco ker­too mil­lä taval­la romaani syn­tyi. Löy­tyy esseekokoel­man “Mat­ka arkipäivän epä­todel­lisu­u­teen” lopusta. 

    Mieleen on jäänyt esimerkik­si tyylila­jin val­in­ta. Eco halusi vali­ta metafy­y­sisim­män ja pohdiskele­vim­man kaik­ista romaanin tyylila­jeista, ja pää­tyi dekkari­in. Dekkaria ajaa sama voima kuin suur­in­ta osaa älyl­li­sistä aktivi­teeteista ja tieteel­li­sistä pohdin­noista: kuka on syyllinen?

    Hiton hyvä kirja.

  9. O.S:“Eemil kuvit­telee taas omiaan.”

    “Jumalan­pilkkako­h­ta tulee pois­taa rikoslaista. ”

    Yo. lain­aus on Vapaa-ajat­telijoiden sivuil­ta. Hei­dän mukaan rikoslais­sa on kyseinen merk­in­tä. Tarkoit­taako O.S. että kaikkien jumalien pilkkaami­nen pois­te­taan rikoslaistamme ?

    Veikkaan , ettei Soin­in­vaarakaan olisi allekir­joit­ta­mas­ta kyseistä vaa­timus­ta. Vai olenko väärässä ? Nyt on siis kyse rikoslaista ja vapaa-ajat­telijoiden vaa­timuk­ses­ta. Ei uskonrauhasta.

    1. Eemil, tuo uskon­rauha pykälä on osa rikoslakia jos­sa Jumalan­pilk­ka on mainit­tu erik­seen. Eemil voisi tehdä itselle ja muille palveluk­sen että ottaisit selvää asioista etukä­teen etkä siteeraisi muiden näkekymyk­siä kos­ka väärinkäsi­tys­ten vält­tämik­sek­si tieto on saatavil­la suo­raan esim Finlexistä

      1. “tuo uskon­rauha pykälä on osa rikoslakia jos­sa Jumalan­pilk­ka on mainit­tu erikseen.”

        Mitä ihmeen saivartelua ja pilkun viilaamista . Olkoon tuo jumalan­pilkkapykälä mis­sä lais­sa tahansa , niin se ei vaiku­ta tähän itse kysymyk­seen. Jon­nin­joutavaa sekoilua.

        Itse asia on se, että vapaa-ajat­teli­jat halu­a­vat pois­taa jumalan­pilkan rikoslaista Ja toisek­si kos­keeko se allahia ja kaikkien uskon­to­jen jumalia. Siis vielä sel­ven­nys, saako allahia pilkata ilman rangaistusta ?

        Tähän halu­aisin pan­elistien kan­nan­oton sekä ehdot­tomasti vapaa-ajat­telijoiden tarken­nuk­sen tavoitteestaan. 

        Tässäkin tapauk­ses­sa Suomes­sa val­lit­see kak­sois­stan­dar­di. Ev.lut . kirkkoa saa hutkia men­nen­tullen ja palates­sa. Katolisen , ortodok­sisen kirkon ja islamin arvostelua ei sal­li­ta . Kukaan ei uskalla kri­ti­soi­da eikä haas­taa näi­den suun­tausten henkilöitä rankoista epäkohdista. 

        Huu, onko yllä­maini­tu­il­la kirkoil­la ja uskon­noil­la muka epäko­htia ?Veikkaan, että Soin­in­vaarakin miet­tii tämän puheen­vuoron julkaisemista kah­teen kertaan.

      2. Rikoslain pykälä uskon­rauhan rikkomis­es­ta kos­kee täysin tasa-arvois­es­ti kaikkia Uskon­non­va­paus­lain mukaises­ti rek­isteröi­tyjä uskon­nol­lisia yhdyskun­tia. Mikäli rikoslain pykälä uskon­rauhan rikkomis­es­ta kumot­taisi­in, koskisi muu­tos kaikkia uskon­nol­lisia yhdyskun­tia ja niiden jumalolentoja.

        Eemilin ei tarvitse pelätä, että Allahia, Jupi­te­ria, Vish­nua tai Perkelet­tä kohdeltaisi­in Suomen lain­säädän­nössä epäreilul­la taval­la. Mut­ta sen­hän Eemil hyvin tietää, onpa­han vaan trol­li (ja ei, en pyri ver­tauk­sel­la pilkkaa­maan trollei­hin uskovia uskon­nol­lisia yhdyskuntia).

      3. Eemil: Luulen että Suomes­sa ollaan (liian) varovaisia muiden uskon­to­jen kuten islamin tai juu­ta­laisu­u­den arvostelus­sa, ettei syn­ty­isi mel­lakoi­ta tai toimit­ta­jia murha­ta tms kuten Tan­skas­sa ja Ran­skas­sa on sattunut.

        Yleis­es­ti ottaen suo­ma­laiset eivät arvostele kristi­nuskoon poh­jau­tu­via, ellei juuri kato­lilaisu­ut­ta ja eri­laisia lahko­ja kuten Jeho­van todis­ta­jia tai lesta­di­o­laisia, niiden ankarien arkielämää rajoit­tavien sään­tö­jen takia, ja nyt viimek­si Venäjän ortidok­sista kirkkoa sodan lietsomisesta.

    2. Mil­loinko­han on jumalan­pilka­s­ta viimek­si tuomit­tu Suomes­sa ketään? Olisiko Han­nu Sala­ma 1965 Juhan­nus­tanssit ‑romaanista, vai onko jotaku­ta tuomit­tu myöhemmin?

      1. Näin kirkol­lis­vaalien aikana on kysymys hyvin ajanko­htainen. Ev.lut. kirkko tekee koko ajan hyvää yhteiskun­nas­samme ja jopa rajo­jemme ulkop­uolel­la. Soisi jokaisen tuke­van tätä hyvän­tekeväisyystyötä huoli­mat­ta uskon­nol­lis­es­ta vakaumuksestaan. 

        Sekin on tietysti hyvä, että antaa sat­un­naiselle katu­soit­ta­jalle pubikäyn­niltä yli­jääneet vai­h­tora­hat, jot­ka eivät pää­tyneet tip­pikup­pi­in. Kirkon diako­ni­atyö tavoit­taa hädä­nalaisia täsmäapuna.

        Tässä yhtey­dessä on kysyt­tävä vapaa-ajat­telijoiden tekemän myyrän­työn mielekkyyt­tä. Ovatko ihmiset pahastikin syr­jit­tyjä, jos joutu­vat ole­maan mukana yhteisö­jen juh­lis­sa, jos­sa on hen­gel­lisiä osioita ?

        Mik­si pitäisi saa­da pilkata jumalaa ? Edis­tääkö jumalan pilkkaami­nen henkilön tasa-arvoa ja yhden­ver­taisu­ut­ta, minkä vapaa-ajat­teli­jat kir­jaa­vat tavoit­teik­seen? Salman Rushdie kir­joit­ti Saatanal­liset säkeet ‑kir­jan 1988 ja jokusen viikko sit­ten hän sai puukosta.

        Miten vapaa-ajat­teli­jat perustel­e­vat Salman Rush­di­en tasa-arvon ja ihmisoikeuk­sien toteu­tuneen kir­jan kir­joit­tamisen seu­rauk­se­na. En ole lukenut, muu­ta teos on herät­tänyt raivoa islami­laises­sa maail­mas­sa ja Rushdielle on langetet­tu fat­wa nimeno­maan kuolemantuomiona.

      2. Har­ro Kosk­i­nen tuomit­ti­in Jumalan pilka­s­ta Sikames­sias taulun takia 1969. Tuos­sa Sala­man tapauk­ses­sa pres­i­dent­ti Kekko­nen armahti Sala­man (kos­ka Sala­ma myön­si ja katui pilkkaa­vansa Jumalaa oikeussalis­sa) toisin ei armah­tanut Koskista joka ei myön­tänyt tai katunut oikeusalissa.Molemmissa tapauk­ses­sa aloit­teen taustal­la oli arkkipi­ipan kansalia.

      3. Suomes­sa ei ole vielä annet­tu tuomio­ta Allahin pilkkaamis­es­ta joten sitä ei ole tes­tat­tu oikeudessa. Koraanin tai Raa­matun häpäisy on eri asia eikä se ole Jumalan­pilkan alainen rikos. Riu­naus on oikea ter­mi jos­ta esim Sala­maa tai Koskista syytet­ti­in 1960-luvul­la. Tan­s­ka poisti Jumalan­pilkan laista 2017 ja Ran­s­ka jo vuon­na 1881. Tan­s­ka tai Englan­nin islami­laiset yhteisöt eivät koskaan haas­ta­neet Jyl­lands Poste­nia tai Salman Rushdi­etä oikeu­teen mut­ta Sala­man ja Koskisen syyt­teet tuli suo­raan syyt­täjältä ja aloit­teen tek­i­jä oli tuol­loin arkkipiispa.

    3. Eemil sin­un lennokas tyylisi on tul­lut selväk­si jo ajat sit­ten mut­ta toivoisin että luk­isit rikoslain joka ei tun­nista kuin yhden ter­min eli Jumala sitä ei määritel­lä erik­seen mis­tä Jumalas­ta on kyse joten kyse ihan mis­tä vaan . Suomes­sa ei ole annett­tu tuomio­ta vielä esim Allahin pilka­s­ta joten oikeuslaitos ei voi antaa tuomioi­ta joi­ta ei ole nos­tet­tu. Suomes­sa ei ole annet­tu tuomio­ta kuin kris­til­lisen Jumalan pilka­s­ta kos­ka mis­tään tapauk­ses­ta ei ole nos­tet­tu vielä syyt­teitä. Näin yksinker­taista se on. Ajaako Eemil Suomeen sit­ten Neu­vos­toli­iton tai Kiinan tyylistä jälkikä­teen ennen rikos­ta tehyjä näytö­soikeu­denkäyn­te­jä vain sen takia kos­ka tuomio­ta ei ole annet­tu vielä Suomessa?

      1. Pedant­ti­na täy­tyy huo­maut­taa, että Allah on Jumala ara­bi­ak­si, samaa sanaa käyt­tävät ara­bi­aa puhu­vat Jumalan palvo­jat uskon­toon kat­so­mat­ta. Juu­ta­laiset, samar­i­alaiset, kris­ti­tyt, mus­lim­it, mor­monit, baha’it ja kaik­ki muut abra­hami­lais­ten uskon­to­jen seu­raa­jat ovat kovastikin eri mieltä uskon asioista, mut­ta käsi­tys yhdestä ain­oas­ta Jumalas­ta, joka on kaikki­val­tias ja ain­oa oikea palvon­nan kohde, on yhteinen. Mus­lime­ja suu­tut­ta­van pilkan kohteena on yleen­sä Muham­mad, ei Allah.

    4. Eemil onko sanan­va­paus vähem­män tärkeämpi sin­ulle kuin esimerkik­si jumalan­pilkan kieltämi­nen? Aina kun Salman Rushdie ote­taan esimerkik­si niin olisi syytä ottaa selvää ettei Salman Rushdi­etä vas­taan koskaan nos­tet­tu Englan­nis­sa syytet­tä jumalan­pilka­s­ta kos­ka Englan­nis­sa se oli tuol­loin asianomais­rikos toisin kuin Suomes­sa. Vapaa-ajateli­jat eivät ole tietääk­seni kyseenalais­ta­neet Ev.lut. kirkon diako­ni­atyötä tietääk­seni mut­ta perus­tus­lain 76 pykälä joka määrit­telee Ev.lut. kirkon eri­ty­isas­e­man on ollut myös muiden kris­til­lis­ten uskon­nol­lis­ten yhteisö­jen kri­ti­ikin kohteena kuten Vapaakirkol­lis­ten ja syynä on pääasi­as­sa kirkollisvero

      1. “Eemil onko sanan­va­paus vähem­män tärkeämpi sin­ulle kuin esimerkik­si jumalan­pilkan kieltäminen?”

        Ei koko sanan­va­paus vaan tietyt asi­at kuten jumalien pilk­ka tulisi olla sank­tioitua. Täy­delli­nen sanan­va­paus olisi ihanne, mut­ta ihmiset eivät ole valmi­ita siihen. Tarkoi­tan sitä, että sanan­va­paut­ta käytetään väärin ja aseena sil­loin, kun halu­taan louka­ta mui­ta ihmis­ryh­miä, esim. eriro­tu­isia , uskon­va­isia jne. 

        Mitä hyvää saavut­ti Tan­s­ka ja Ran­s­ka säätäessään jumalan­pilkan vapaaksi ?

        Varsi­naisen ydinkysymyk­sen ohit­tamisek­si Somanin tapa on viila­ta pilkkua . Tämän asian keskeinen point­ti ei ole se , mis­sä oikeusjär­jestelmässä Rushdie on asetet­tu syyt­teeseen. Ydinko­h­ta on siinä kan­nat­taako lain­säädän­nöl­lä ehdoin tah­doin kär­jistää kan­so­jen ja kult­tuurien välistä vastakkainasettelua.

        “Vapaa-ajateli­jat eivät ole tietääk­seni kyseenalais­ta­neet Ev.lut. kirkon diako­ni­atyötä tietääkseni ”

        Nimeno­maan juuri tuo­ta he tekevät koko ajan, kos­ka pro­moa­vat ja toimi­vat akti­ivis­es­ti ev.lut .-kirkon jäsen­määrän vähentämiseksi. 

        Todel­la myrkylli­nen elämän­te­htävä joil­lakin ihmisillä.

    5. Jos Eemil ei pidä siitä ettei sanan­va­pau­teen kuu­luu uskon­tokri­ti­ik­ki (Sala­ma, Kosk­i­nen tai Rushdie, Char­lie Hed­doo jne) se ei se ole län­si­maisen vapaany­hteiskun­nan ajatuk­sen mukaista vaan sen­su­uria jos­sa rajoite­taan sanan­va­paut­ta eli näin on mais­sa jot­ka eivät ole demokra­tioi­ta tai oikeusval­tioi­ta kuten Venäjä, Iran, Pak­istan tai Sau­di-Ara­bia. Eemille tiedok­si että Kan­sain­vä­li­nen PEN ja muutkin sanan­va­paut­ta edis­tävät jär­jestöt seisoi­vat Salman Rush­di­en tuke­na siitä alka­en kun hänelle langetet­ti­in fat­wa 1989 ja ovat tuke­neet hän­tä aina siitä lähtien. 

      Täy­delli­nen sanan­va­paus perus­tuu siihen ettei sen­su­uria ole ja lait nykyiset tur­vaa­vat sen että jopa uskon­toa voi kri­ti­soi­da vapaasti. Kyl­lä sanan­va­paut­ta käytetään väärin mut­ta jo ole­mas­sa ole­va lain­säädän­tö esim kun­ni­an­loukkaus, herjaus,tai kiihot­ta­mi­nen kansan­ryh­mää vas­taan jol­la voi tähän puuttua.Nämänkin lait on syytä ottaa huomioon.Mitä mieltä Eemil on näistä edel­lä maini­tu­ista laista? Mik­si siihen tarvi­taan Jumalan­pilk­ka lakia tai pykälää erik­seen? Jumalan­pilkkalakia tai pykäkää ei ole Suomes­sakaan sovel­let­tu kuin 3 ker­taa 1900-luvun aikana siitä jol­loin siitä on tul­lut vankeus tai sakko­tuomio oikeudessa. Jun­malan­pilk­ka kohtaa ei ole ker­taakaan 2000-luvul­la sovel­let­tu. Tämä ker­too siitä että se on jäl­keen jään­nyt laki ja sanan­va­paus toimii. 

      Tan­s­ka saavut­ti sen että Jyl­lands Posten sai vapaasti tehdä mitä sille kuu­luu sanan­va­pau­den ja lehdis­tö­va­pau­den nimis­sä ilman ennakko tai jälkisen­su­uria ja Ran­s­ka saavut­ti sen että Char­lie Hed­doo sai tehdä mitä sille kuu­luu sanan­va­pau­den ja lehdis­tö­va­pau­den nimis­sä ilman ennakko tai jälkisensuuria.

      Eikös tämä juuri ole län­si­maid­en sanan­va­pau­den ydin­tä? Oletko Eemil samaa mieltä?

      1. Jos laki kieltää jumalan pilkan, niin sitä ei voi todel­lakaan ver­ra­ta venäjän, iranin ja muiden sul­jet­tu­jen yhteiskun­tien sanan­va­pausti­lanteeseen. Lail­la sääde­tään, että tois­t­en pyhiä arvo­ja ei saa louka­ta. Ja tämä sen vuok­si , että mon­et eivät tajua tätä ilman lakeja. 

        Rush­di­en, Char­ile Heb­don, Jyl­lands Posten keis­seis­sä tapah­tui täy­delli­nen anarkia.

        Täy­delli­nen sanan­va­paus perus­tuu siihen ettei sen­su­uria ole ja lait nykyiset tur­vaa­vat sen että jopa uskon­toa voi kri­ti­soi­da vapaasti. No niin, miten nämä lait tur­va­si­vat edel­lä ker­ro­tuis­sa katas­tro­feis­sa ? Voitet­ti­inko täy­del­lisel­lä sanan­va­paudel­la jotakin ?

        Jos voitet­ti­in, niin mitä ?

      2. Uskon­rauha­lain perus­teel­la o vaa­dit­tu muun muas­sa, ettei van­halesta­di­o­lais­ten piiris­sä tapah­tu­via rikol­lisia tapah­tu­mia saa käsitel­lä julkisuudessa.

    6. Eemil ev.lut .-kirkon jäsen­määrä vähe­nee sen takia kos­ka seu­rakun­tien sisäl­lä on sisäistä kiis­te­lyä kirkon nyky­su­un­ntas­ta eikä sitä ole edis­tämässä joku ulkop­uo­li­nen ei-kirkolli­nen taho vaan seu­rakun­ta­laiset itse..Vapaa-ajattelijoilla on agen­da ja myös on muil­la seu­rakun­ta­laisille oma agen­da eikä se se ole yhtänäi­nen vaan monia mielip­iteitä jot­ka kyl­lä naker­ta­vat kirkkoa sisältäpäin enem­män kuin vapaa-ajat­teli­jat jot­ka toimi­vat kirkon ulkop­uolel­la. Syyt­tämäl­lä mui­ta kansaa ihmisiä omista ongelmista on minus­ta todel­la myrkylli­nen elämän­te­htävä ja näem­n­me sen nyt Yhdys­val­loista kun Don­ald Trump ei saanut tah­toaan läpi näis­sä vaaleis­sa ja syyt­tää nyt omia siitä että murskavoit­to jäi saa­mat­ta vaik­ka itse jakoi oman puolueen ehdokkaat hyvi­in ja pahoi­hin. Näemme sen myös Suomen nyky­hal­li­tuk­sen sisäl­lä kah­den ison hal­li­tus­puolueen kiis­tana eilen ja tänään lain­säädän­nöstä jos­ta on alus­tavasti sopu vaik­ka nyt toinen iso puolue (nimeä en viit­si sanoa tiedämme sen hyvin mis­tä puolueesta on kyse) ottaa irtot­to­ja somes­sa. Tämä sama iso puolue sai entisen kun­nia­puheen­jo­hta­jansa luop­umaan eduskut­navaali ehdoku­ud­es­ta heikon gallup mit­tauk­sen jäl­keen ihan sen takia kos­ka tämä kyseinen kun­nia­puheen­jo­hta­ja tukee Putin/Kremlin lin­jaa omas­sa blo­gi ssaan joka on siis hänen puolueen­sa ulkopoli­ti­ikan lin­jan kanssa ris­tiri­idas­sa. Mik­si näin kävi tapahtumaan?

    7. Mitä tarkoi­tat konkreet­tis­es­ti että Rush­di­en, Char­ile Heb­don, Jyl­lands Posten tapauk­sis­sa tapah­tui täy­delli­nen anarkia? Voitko tarken­taa. Eikö se ole sanan­va­paut­ta että uskon­tokri­ti­ik­ki on myö sal­lit­tua? Mis­sä mielessä tämä on siis Eemilin mielestä anarki­aa eikä sananvapautta?Eemil sanoit ettei Jumalan­pilk­ka laki tai pykälää voi ver­ra­ta Iranin tai Sau­di-Ara­bi­an kaltais­ten sul­jet­tu­jen yhteiskun­tien olo­suhteisi­in mik­si sit­ten puo­lu­s­tat että saman­lainen laki pitäisi olla avoimes­sa yhteiskun­nas­sa kuten Suomes­sa? Oletko Eemil myös sitä mieltä että näin jälkikä­teen ajatellen yhtä hyvin voisi tode­ta että Sala­man kohdal­la oli myös kyse esim mieli­v­al­las­ta kun Sala­ma sai 6 kuukau­den ehdol­lista vankeut­ta Juhan­nus­tanssit kir­jan Raa­mat­tu ja Jeesus tulkin­noista? Yleen­sä pelkkä sakkok­ier­ros riit­tää. Jumalan­pilk­ka pykälä ei muuten enään rankaise vankeustuomioil­la vaan siitä selviä päiväsakoil­la joten mitä mieltä olet Eemil pitäisikö siis Jumalan­pilk­ka pykälä olla Suomes­sa tiukem­pi kuten oli Sala­man oikeu­denkäyn­nin aikana? Heti Sala­man tuomion jäl­keen jopa arkkipi­is­pa Simo­jo­ki tote­si ettei Jumalan­pil­las­ta pitäisi tuomi­ta ketään enään sil­loin ‚siis vuon­na 1964, vankilaan.

    8. Oletko Eemil tietoinen siitä jumalan­pilk­ka laki on erit­täin tiuk­ka mais­sa kuten Iranis­sa tai Sau­di-Ara­bi­as­sa joten en näe mik­sei yhteyt­tä pyhien arvo­jen loukkaamiselle Jumalan­pilk­ka lain tai pykälän kohdal­la olisi myös Suomen lain­säädän­nössä. Uskon­rauhan rikkomis­la­ki ilman Jumalan­pilk­ka pykälää takaa kyl­lä jo nyt uskon­nol­lis­ten yhteisö­jen pyhien paikko­jen rauhan oli kyse mis­tä uskon­nol­lis­es­ta yhteisöstä tahansa. Jumalan­pilk­ka laki tai pykälä kos­kee kaikkia uskon­to­ja mut­ta Suomes­sa on vain nyt annet­tu 3 tuomio­ta koko 1900-luvun aikana kristi­nuskon arvostelus­ta. Eikös tämänkin yksi­tyisko­h­ta Eemil ker­ro että Jumalan­pilk­ka laki tai pykälä on aut­tavasti van­henunut kun koko 1900-luvun aikana Suomes­sa on vain 3 tapaus­ta jos­ta on tul­lut tuomio Jumalanpilkasta?

    9. Eemil alku­peräi­nen kysymyk­seni oli sin­ulle että oletko sitä mieltä ettei sanan­va­pau­teen kuu­luu uskon­tokri­ti­ik­ki ? Eikös juuri Sala­ma, Kosk­i­nen tai Rushdie, Char­lie Hed­doo kri­ti­soi­neet uskon­to­ja sanan­va­pau­den nimis­sä? Oletko Eemil sitä mieltä ettei län­si­maiseen vapaaseen yhteiskun­taan kuten Suomeen kuu­lu ollenkaan myös uskon­tokri­ti­ik­ki? Juuri tämän takia mais­sa kuten Venäjä, Iran, Pak­istan tai Sau­di-Ara­bia on tiukem­mat lait kuin län­si­mais­sa ja näin ollen nämä maat eivät ole oikeusval­tioi­ta tai demokra­tioi­ta vaan sul­jet­tu yhteiskun­tia jos­sa uskon­tokri­ti­ik­ki on täy­del­lis­es­ti kiel­let­ty . Joten mik­si Eemil et ymmär­rä tai hah­mo­ta että Jumalan­pilk­ka laki tai pykälä nimeno­maan joka rajoit­taa sananvapautta ? 

      Kaik­ki sanan­va­paut­ta edis­tävät kan­sain­väliset jär­jestöt otta­vat esi­in Jumalan­pilk­ka lain tai pykälät jos maan lain­säädän­nössä löy­tyy sel­l­ainen koh­ta joka on rajoit­taa sananvapautta.

    10. Eemil se että näet Rush­di­en, Char­ile Heb­don, Jyl­lands Posten tapauk­set katas­tro­feina tai anark­ismi­na on kyl­lä vähän kaukaa haet­tua kun näemme että Ukrainas­sa tapah­tuu täl­lä het­kel­lä oikei­ta katas­tro­fe­ja ja siel­lä on täy­delli­nen anarkia val­lal­la. Rush­di­en, Char­ile Heb­don, Jyl­lands Postenin tapauk­sil­la voitet­ti­in se että län­si­mais­sa on mah­dol­lista vapaasti ilman vankeusran­gais­tus­ta tai muuten ilman mieli­v­al­lan mukaises­ti kri­ti­soi­da uskon­to­ja vapaasti toisin kuin Iranis­sa tai Pak­istanis­sa. Mitä mieltä olit Eemil Pussy Riotin per­for­manssista Kris­tus Vapah­ta­jan kat­e­draalis­sa Mosko­vas­sa vuon­na 2012 jos­sa Jumalanäi­tiä kehotet­ti­in karkot­ta­maan Putin pois val­las­ta? Mikä mieltä olit Eemil sil­loin siitä että Pussy Riotin jäsenet sai­vat 2 vuot­ta vankeut­ta vain 40 sekun­nin videosta?Oliko kyseessä siis uskon­rauhan­rikkomi­nen vai sanan­va­pau­den edistämistä?

  10. Uskon­to­ja on eri­laisia. Län­si­maid­en poikkeuk­sel­lisen kehi­tyk­sen taustal­la oli län­si­maid­en uskon­to. Tästähän ovat kir­joit­ta­neet mon­et, mut­ta eri­tyisen mie­lenki­in­toinen avaus on kir­jas­sa The WEIRD­est peo­ple in the world. WEIRD tarkoit­taa “West­ern, Edu­cat­ed, Indus­tri­al­ized, Rich and Demo­c­ra­t­ic”. Kir­jan argu­men­tit ovat monipolvisia, mut­ta ehkä voisi nopeasti yksinker­tais­taa niin, että
    — ensin­näkin län­si­maalais­ten psyyke on eri­lainen kuin suurim­man osan muus­ta maailmasta
    — toisek­si se on johtanut etenkin siihen, että yleiset eet­tiset peri­aat­teet ovat ohit­ta­neet suvun suosimisen ja
    — kol­man­nek­si keskeinen syy on uskon­to, joka muun muas­sa esti suvun sisäiset avioliitot.

    Kir­ja on niin pitkä ja epä­ta­sainen, että ei sitä oikein kehtaa suositel­la, mut­ta keskeisi­in argu­ment­tei­hin kan­nat­taa mielestäni tutus­tua — siis jos ihmettelee, miten ja mik­si län­si­maat ovat niin erilaisia.

    Tuon kir­jan ja muiden vas­taavien perus­teel­la voisi vaik­ka sanoa, että uskon­to ei nykyään het­kau­ta ihmisiä paljoakaan — jos ei ole ateisti tai usko­vainen — mut­ta ehkä pitäisi, sil­lä me olemme mitä olemme pitkälti uskon­non takia. Ei niinkään sik­si, että uskon­non opit oli­si­vat meitä sel­l­aisik­si ohjan­neet, vaan kos­ka uskon­to on sat­tumal­ta ohjan­nut mei­dät län­si­maalaiset val­lanku­mouk­sen polulle.

  11. Arkkite­hti :“Allahia, Jupi­te­ria, Vish­nua tai Perkelet­tä kohdeltaisi­in Suomen lain­säädän­nössä epäreilul­la tavalla.”

    Et nyt tavoit­tanut jut­tuni ydin­tä. Olen huolis­sani siitä, että ev.lut ‑kirkkoa par­jataan urakalla, mut­ta muut saa­vat olla käytän­nössä rauhas­sa. Mis­sä ovat vapaa-ajat­telijoiden kirkos­ta eroamis­palve­lut ortodok­sien, katolis­ten ja islamistien yhteisöistä? Tapah­tuiko ortodok­sis­es­ta kirkos­ta eroamisia sen Ukrainan sodan tukemisen vuok­si ? Ortodoksi­nen kirkko saa Suomes­sa val­tion­a­pua n. 2,5 miljoon­aa euroa vuodessa.

    Toisek­si , mik­si näitä mui­ta nim­i­tyk­siä jumal­ista ei ole kir­jat­tu vapaa-ajat­telijoiden tavoitelistalle ? Vain ev.lut.-kirkon käyt­tämä jumala-nim­i­tys on lis­tat­tu. Vapaa-ajat­teli­jat syr­jivät mui­ta uskon­to­ja, kos­ka hei­dän jumalansa eivät pääse jumalan pilkan piiriin.

    1. Luulen että Vapaa-ajat­teli­jat ry on aika pieni yhteisö kaiken kaiki­aan. Se perustet­ti­in joskus 1900-luvun alus­sa ja sil­lä oli kytkök­siä tai on vielä, kom­mu­nis­tei­hin ja laitavasemmistoon.
      Suurin osa kirkos­ta eron­neista on eron­nut muista syistä kuin Vapaa-ajat­telijoiden pro­pa­gan­dan takia. On ole­mas­sa mon­en­laisia uskon­not­to­mia, on ateis­te­ja jot­ka halu­a­vat kieltää uskon­not ja levit­tää uskon­non­va­s­taista pro­pa­gan­daa, ja agnos­tikko­ja jot­ka eivät vain usko, mut­ta anta­vat uskon­to­jen olla rauhas­sa tai ovat korkein­taan tapakris­tit­tyjä. Kekkos­es­ta mm arvoiti­in että hän oli agnos­tikko kos­ka hän oli usein eri mieltä asioista piis­po­jen kanssa.

      Itse toivoisin että Suomen Ev Luth kirkko suh­tau­tu­isi tiukem­min Islami­in ja Israelin vas­tus­ta­ji­in. Pari ker­taa lahjoitin Kirkon Ulko­maanavulle pienen sum­man kehi­tys­a­pua varten, mut­ta sit­ten tuli main­os että he lahjoit­ta­vat keräys­varo­ja Hamasille. Sen jäl­keen en enää tukenut Kirkon Ulko­maana­pua. Tosi­a­sia on että juu­ta­laiset on ollut se vain­ot­tu kansa mon­ta tuhat­ta vuot­ta eivätkä arabit.

      Suomen ja Venäjän ortodok­siset kirkot eivät ole enää tois­t­en­sa kanssa mis­sään tekemi­sis­sä. Suomen kuu­luu Kon­stan­ti­nop­o­lin Patri­arkaat­ti­in ja Venäjäl­lä on oma patri­arkaat­ti Mosko­vas­sa. Ukrainankin kuu­luu nyky­isin Kon­stan­ti­nop­o­li­in. Suomen Ortodoksi­nen kirkko tuomit­see Venäjän sodan ja Venäjän kirkon toimet sodassa.

      1. Kyl­lä muutkin kuin vapaa-ajat­teli­jat ovat kri­ti­soi­neet evanke­lis-luter­i­laisen kirkon ja ortodok­sisen kirkon eri­ty­isas­e­maa muun muas­sa vero­tuk­ses­sa ja hau­tauk­ses­sa sekä vihkimisessä etenkin muut ei-kris­til­liset uskon­nol­liset yhteisöt ja myös vapaakirkol­liset. Ei kri­ti­ik­ki ole vain vapaa-ajat­telijoiden ääni vaan laa­jem­pi. Vapaa-ajat­telijoil­la on vain näkyvämpi ase­ma tässä asi­as­sa muun muas­sa tiedo­tuk­sen kaut­ta. Suomes­sa on tun­nus­tuk­se­mat­to­mia hau­taus­mai­ta joi­hin voi muu kuin kirkon jäsen hau­da mut­ta kus­tan­nuk­set ja hoidon on omais­ten mak­set­ta­va eikä sitä voi ulkois­taa seu­rakun­nalle jos ei ole seu­rakun­nan jäsen.

      2. Rahul Somani: “Suomes­sa on tun­nus­tuk­se­mat­to­mia hau­taus­mai­ta joi­hin voi muu kuin kirkon jäsen hau­da mut­ta kus­tan­nuk­set ja hoidon on omais­ten mak­set­ta­va eikä sitä voi ulkois­taa seu­rakun­nalle jos ei ole seu­rakun­nan jäsen.”

        Seu­rakun­nil­la on kanssa tun­nuk­set­to­mia aluei­ta hau­taus­mail­la uskon­not­tomille jos ei halua samalle alueelle kris­tit­ty­jen kanssa ja paikko­ja jonne mus­lim­it, hin­dut ym pää­sevät haudatuiksi. 

        Aja­tus että jokaisen pitäisi kokon­aan kus­tan­taa hau­tansa itse ei ole nyky­maail­mas­ta kotoisin. Kel­lä on varaa lait­taa kym­meniä­tuhan­sia hau­taa varten, mitä se makaisi ainakin suuris­sa kaupungeis­sa? Parem­pi että kirkko hoitaa hau­dat kaikille kohtuukus­tan­nuksin kun seu­rakun­nil­la on kuitenkin mai­ta sitä varten, ja että se rahoite­taan yhteisöveroista. Aja­tus että pitäisi levit­tää tuh­ka jon­nekin met­sään ei kiin­nos­ta myöskään kaikkia, eikä uur­nan säi­lyt­tämine kotona takan pääl­lä kuten jos­sain jenkeis­sä on tapana.

        Ain­oa kun­nalli­nen hau­taus­maa Suomes­sa jon­ka tiedän on Kau­ni­ai­sis­sa mut­ta se perustet­ti­in aikoinaan yli 100 vuot­ta sit­ten kos­ka huvi­lakaupungilla ei alun­perin ollut omaa seu­rakun­taa, toisaal­ta kyseisel­lä kaupungilla on ollut varaa jär­jestää asia.

      3. Eikös kyseessä ole nimeno­maan se ettei kirkkoon kuu­luma­ton ole ollenkaan oikeutet­tu tul­la hauduk­si seu­rakun­nan hau­taus­maalle vaan nimeno­maan tun­nus­tuk­set­toma­lle hau­taus­maalle seu­rakun­nan ulkop­uolelle? Poikkeuk­se­na ote­taan huomioon toden­näköis­es­ti aviop­uoli­son jäsenyys seu­rakun­nas­sa vaik­ka toinen puoliso ei kuu­lunut kirkkoon. Hau­taami­nen jo nyt mak­saa tuhan­sia euro­ja kun ote­taan huomioon hau­takivien hin­ta ja hau­taus­palvelu­iden laskut. Seu­rakun­nan jäse­nille tämä kus­tan­nuk­set ovat pienem­mät mut­ta niitä tarvi­taan vain ker­ran elämässä. Tuhkaus on kyl­lä hyvin yleistä nykyään ja jopa seu­rakun­nat suosit­tel­e­vat tuhkaus­ta ihan tilan puut­teen vuok­si ja ympäristön takia polt­to­hau­taami­nen on parem­pi vai­h­toe­hto kuin suo­raan maa­han hautaaminen.

      4. Rahul Somani:
        Kirkkoon kuu­luma­ton nimeno­maan saa tul­la hau­datuk­si seu­rakun­nan hau­taus­maa­han. Seu­rakun­ta ei voi kieltää. Osas­sa hau­taus­mai­ta on tun­nuk­set­to­mia alueita.
        Ain­oas­taan vapaa-ajat­teli­jat kieltäy­tyvät tul­la hau­datuk­si seu­rakun­tien hau­taus­mai­hin ja heil­lä on omat hau­taus­maansa mut­ta he ovat pieni joukko ylipään­sä. Muil­la uskon­noil­la on isois­sa kaupungeis­sa omat hautausmaansa.

      5. Helsin­gin Kato­li­nen seu­rakun­ta on kyl­lä viral­lis­es­ti rek­isteröi­tynuskon­nolli­nen yhteisö Suomes­sa ja saa näin ollen val­tion­a­pua. Vatikaani ei rahoi­ta suo­raan kirkko­ja sen ulkop­uolel­la vaan jokainen paikalli­nen seu­rakun­ta kerää itse rahoituk­sen. Ain­os­taan mitä Vatikaani tukee on eri­laisia katolisia koulu­ja ja niiden toimintaa .

      6. Suomes­sa ain­os­taan tataarien Suomen Islam-seu­rakun­nal­la on oma hau­taus­maa Hietaniemen, ja Malmin hau­taus­maa alueel­la sekä Turussa.Juutalaisella seu­rakun­nal­la on oma hau­taus­maa Hietaniemen hau­taus­maa alueel­la. Kaik­ki mus­lim­it Suomes­sa eivät kuu­lu Suomen Islam-seu­rakun­taan kos­ka se on tataarinkieli­nen seu­rakun­ta jol­la on vain oma hau­taus­maansa. Muil­la yhteisöil­lä ei ole omia hau­taus­mai­ta vaan hyvin paljon mus­limei­ta on hau­dat­tu Honkanum­men hau­taus­maan tun­nus­tuk­set­toma­lle puolelle joka laa­je­nee koko ajan.

    2. Eemil, nyt sekoi­tat kak­si ortodok­si­sista kirkkoa keskenään. Suomen ortodoksi­nen kirkko on Kon­stan­ti­nop­o­lin patri­arkan alainen ja sen suhde Mosko­van patri­arkkaan eli Venäjän ortodok­siseen kirkkoon on käytän­nössä olema­ton ja kirkko­jen väli­nen eku­mi­nen yhteistö on ollut aina olematonta.

    3. Eemil nyt sekoi­tat uskon­nol­lisen yhteisön ja jär­jestäy­tyneet kirkot keskenään. 

      Uskon­nol­liset yhteisöt saa­vat rahoi­tus­ta pääasi­as­sa jäsen­mak­su­jen ja yksi­ty­is­ten lahjoi­tusten kaut­ta ja voivat halutes­sa anoa val­tion­tukea ja siinä on aina peruste­lut kun taas Suomen evanke­lis-luter­i­laisel­la kirkol­la ja Suomen ortodokisen kirkol­la on vero­tus oikeus toisin kuin esim Helsin­gin kato­lilaisel­la seurakunnalla. 

      Uskon­nol­li­sista yhteisöistä voi ero­ta hyvikin hel­posti eli jät­tämäl­lä jäsen­mak­sun mak­samat­ta. Ain­oa tapa jät­tää kirkol­lisvero mak­samat­ta on ero­ta Evanke­lis-luter­i­lais­es­ta kirkos­ta tai Suomen ortodokises­ta kirkos­ta. Syy mik­si ero­taan Evanke­lis-luter­i­lais­es­ta kirkos­ta on kirkol­lisvero ja myös seu­rakun­tien sisäiset kii­s­tat. Tiedän hyvin että moni usko­vainen seu­rakun­ta­lainen toden­näköis­es­ti jät­tää Evanke­lis-luter­i­laisen kirkon viimeistään ensi vuon­na kun kirkol­liskok­ous äänestää sukupuo­livähem­mistö­jen siu­naamis­es­ta kos­ka enem­mistö on nyt sen puolella.

    4. Eemil vapaa-ajat­teli­jat halu­a­vat vain purkaa Evanke­lis-luter­i­laisen kirkon eri­ty­isaase­man joka on taat­tu perus­tus­lain 76 §:ssä jon­ka kaut­ta kirkol­la on oikeus verot­taa seu­rakun­ta­laisia mut­ta tätä oikeut­ta ei ole muil­la uskon­nol­lisil­la yhteisöil­lä. Tuo rikoslain Jumala pykälä ei määrit­tele vain kris­til­listä Jumalaa vaan kaikkia uskon­nol­lis­ten yhteistö­jen Jumalia.Syy mik­si lais­sa on tuo Jumala mainit­tu erik­seen on se että se saati­in sinne laki­in 1998 eduskun­takeskustelun kaut­ta kris­til­lidemokraat­tien ja Keskus­tan aloit­teesta kos­ka rikoslain uud­is­tuk­ses­sa jon­ka Lip­posen I tai II hal­li­tus (Osmo Soin­in­vaara voi vahvis­taa kumpi se oli. Osmo oli tuol­loin kansane­dus­ta­ja) oli antanut eduskun­nalle ei ollut Jumalaa mainit­tu erik­seen. Nyt kun syyt­täjät käyt­tivät Päivi Räsästä vas­taan tuo­ta pykälää jota Räsä­nen oli itse aja­mas­sa laki­in 1990-luvul­la on sit­ten Kd tai Räsä­nen kumpi vaan uhri­u­tunut vaik­ka itse on säätänyt lain jopa Kd:n aloit­teesta toden­näköis­es­ti valiokun­nas­sa Jumala päätet­ti­in maini­ta erikseen.

    5. En nyt ymmär­rä mis­tä Eemilin katkeru­us Vapaa-ajat­teli­jain liit­to ry:tä kohtaan tulee. Sikäli kun kyseessä on yksi­tyi­nen organ­isaa­tio, niin toki he saa­vat keskit­tyä ihan mihin haluavat.

      Ja kyl­lä mielestäni Vapaa-ajat­telijoiden tavoit­teet ovat aika lail­la lin­jakkaan tas­a­puoliset uskon­tokri­ti­ikissään: https://vapaa-ajattelijat.fi/tavoitteet/ Ei siel­lä vaa­di­ta mitenkään yksilöi­den että nimeno­maan kris­tit­ty­jen Jumalaa pitäisi saa­da pilkata, vaan ain­oas­taan viitataan nykyiseen rikoslaki­in, joka kohtelee kaikkien uskon­nol­lis­ten yhteisö­jen jumalo­len­to­ja tasa-arvoisel­la tavalla.

      Ev. lut. ja ortodoksi­nen kirkko toki koros­tu­vat toimin­nan tavoit­teis­sa, ne kun ovat ain­oat uskon­nol­liset yhteisöt joil­la on lain­säädän­nölli­nen eri­ty­isas­e­ma. Ja vaik­ka yksi­ty­isil­lä organ­isaa­tioil­la siis on oikeus tehdä mitä halu­a­vat, oikeusval­tios­sa val­ti­ol­la ja muil­la julk­isil­la organ­isaa­tioil­la ei täl­laista oikeut­ta voi olla, mikäli halu­taan aidon tasa-arvon toteutuvan.

      1. Syy mik­si Ev Luth ja Ortodok­sisel­la kirkol­la on eri­ty­isas­e­ma ja veronkan­to-oikeus lie­nee se että val­tio ei halua riesak­seen kirkko­raken­nuk­sia jot­ka ovat joko hyvin van­ho­ja ja suo­jel­tu­ja, tai sit­ten 1960–70-luvulla raken­net­tu­ja betoni­bunkkere­i­ta joiden tekni­nen käyt­töikä on lop­punut, mut­ta joil­la on jotain paikallista sym­bo­l­iar­voa. Myös hau­taus­toimin­nan halu­aa val­tio että seu­rakun­nat hoita­vat. Hau­taami­nen­han rahoite­taan yhteisöverol­la eikä kirkol­lisverol­la kos­ka kaikil­la on oikeus tul­la hau­datuk­si, oli kirkon jäsen tai ei. Jostain syys­tä Vapaa-ajat­teli­jat vas­tus­ta­vat tätäkin mut­ta mikä on hei­dän ratkaisun­sa sit­ten hau­taamisen järjestämiselle?

      2. En ole Vapaa-ajat­telijoiden edus­ta­ja, mut­ta ei kai hau­taus­toimen kil­pailut­ta­mi­nen julkise­na han­k­in­tana olisi sen vaikeam­paa kuin mikään muukaan toim­inta? Hau­taus­maan voi kun­ta kaavoit­taa ihan siinä mis­sä puis­tonkin, jonkin­laisen tun­nus­tuk­set­toman ekumeenisen hau­tauskap­pelin raken­nut­taa siinä mis­sä päiväkodinkin ja hau­dankaivu­un kil­pailut­taa siinä mis­sä puis­to­jen kun­nos­s­api­don. Tarvit­ta­van hen­gel­lisen puolen voi sit­ten kukin yksilönä han­kkia mis­tä halu­aa, var­masti kirkko edelleen tar­joaisi jäse­nilleen hautaansiunaamispalveluita.

        Kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaiden raken­nusten ylläpi­to on jo vaikeampi kysymys, mut­ta en näe kuin­ka kirkon eri­ty­isas­e­ma siihen eri­tyis­es­ti aut­taa. Ja val­tio tarvit­sisi joka tapauk­ses­sa nyky­istä parem­man strate­gian kult­tuuriym­päristö­jen ylläpi­dolle, niitä arvokkai­ta raken­nuk­sia kun on myös muitakin kuin kirkkoja.

      3. arkkite­hti:
        Kel­lään kun­nal­la ei ole kiin­nos­tus­ta ruve­ta tuh­la­ta kallista tont­ti­maa­ta hau­taus­mai­hin, ei varsinkaan kaupungeis­sa. Maaseudul­la tilanne on toinen mut­ta siel­läkään tuskin on haluja. 

        Kau­ni­ainen on ain­oa kun­ta jol­la on, mut­ta sille oli his­to­ri­al­liset syyt kos­ka joku rikas (luul­tavasti Stock­mann joka kuoli espan­jan­tau­ti­in ja huvi­la jäi rak­en­ta­mat­ta) tes­ta­ment­tasi ton­tin kaup­palalle hau­taus­maa­ta varten. 

        Kirkoil­la on kuitenkin iso­ja maaomis­tuk­sia joka kun­nas­sa ja hau­taus­maat olleet niil­lä keski­a­jal­ta asti. Siitä tulisi val­ta­va riita niiden siirtämis­es­tä kun­nille tai valtiolle. 

        Ei se Vapaa-ajat­telijoiden kon­sep­ti toi­mi oikein tasa-arvois­es­ti niin että hau­ta­paikan saa esim suuris­sa kaupungeis­sa vain jos on varaa mak­saa kym­meniä­tuhan­sia ja toisaal­ta ei änkyräkris­tit­ty­jenkään, joiden mielestä vain kirkkoon kuu­lu­vat saisi hau­ta­paikan, muut eivät. 

        Mon­et seu­rakun­nat nyky­isin kieltäy­tyvät siu­naa­mas­ta kirkkoon kuu­lumat­to­mia vaina­jia jos ei siitä sovi­ta ja mak­se­ta erik­seen, ja se tietysti on asia jolle ei voi mitään. Mut­ta kap­pelin käytöstä muis­toti­laisu­u­ut­ta varten ja hau­taamis­es­ta tai tuhkaamis­es­ta seu­rakun­ta ei voi kieltäy­tyä ja yli­hin­taa ei saa per­iä kirkkoon kuu­lumat­tomil­ta saman kun­nan asukkail­ta, vain hau­dan koko ja mah­dolli­nen sijain­ti vaikut­taa hin­taan. Hau­tausurakoit­si­jat ja hau­takivien valmis­ta­jat kuitenkin osaa­vat tyh­jen­tää kuolin­pesän pankki­tilin aika tehokkaasti, ja taval­lis­es­ti kirkkoon kulumat­tomat ovat niitä vähä­varaisem­pia, eli kirkkoon kuu­lumat­tomat jäi­sivät kokon­aan hau­taa­mat­ta jos siitä pitäisi mak­saa vielä martkkinahintaa.

        Ruot­sis­sa per­itään val­tion toimes­ta jokaiselta palka­nsaa­jal­ta hau­tausvero (0,5%) mut­ta seu­rakun­nat siis jär­jestävät hau­dat ja seu­rakun­tien jäsen­ten kirkol­lisverokin on Ruot­sis­sa pienem­pi kuin Suomes­sa. Suomes­sa val­tio mak­saa yhteisöveroista haudat .

        Kirkko­raken­nusten osalta seu­rakun­nil­la on paras osaami­nen miten niitä hoide­taan. Osa 1960–70 luvun raken­nuk­sista on joudut­tu myymään käytön puut­teen ja taloudel­lisen tilanteen takia, ja osa purka­maan kun kun­to on ollut heikko, ja parem­pi on että seu­rakun­nat itse pät­tävät mitä niille tehdään, tai keille ne myy­dään, val­tio tuskin välit­täisi jos entiseen kirkkoon tulisi pornoklubi.

        Val­tio jou­tui taan­noin tuke­maan rahal­lis­es­ti aika isol­la sum­mal­la Suomen Rooma­lais-Kato­lilaisen kirkon Kaivopuis­tossa ole­van kirkon perusko­r­jauk­ses­sa. Mun mielestä Vatikaanin olisi pitänyt mak­saa hei­dän kirkkon­sa kun­nos­t­a­mi­nen kos­ka kato­lilaisil­la ei ole sen enem­pää viral­lista ase­maa uskon­nol­lise­na yhteisönä kuin Jeho­van todis­ta­jil­la. Joku voisi ennem­min puut­tua täl­laisi­in seikkoi­hin mihin val­tion raho­ja käytetään.

      4. “Sikäli kun kyseessä on yksi­tyi­nen organ­isaa­tio, niin toki he saa­vat keskit­tyä ihan mihin haluavat.”

        Tuli jo mainit­tua kirkon hajot­tamispyrkimys ja jumalan pilkan sal­lim­i­nen. Lisäk­si tavoit­teisi­in kuu­luu uskon­nonopetuk­sen lopet­ta­mi­nen kouluis­sa. Silti he puhu­vat esim. suvait­se­vaisu­u­den lisäämis­es­tä ihmis­ten välil­lä, mut­ta toimi­vat sitä vastaan.

        Koulu­jen uskon­nonopetuk­ses­sa esitetään muiden uskon­tokun­tien yms. tapo­ja, usko­muk­sia ja kult­tuuria. Tavoit­teena on siis tiedon lisäämisel­lä opet­taa suvait­se­vu­ut­ta mui­ta kohtaan. Tämänkin “vaparit” halu­aisi­vat lopettaa.

        Tämä lahko on jär­jet­tömän ris­tiri­itainen tavoit­teis­sa ja niihin tähtäävis­sä keinoissa.

      5. Koulu­jen uskon­nonopetuk­ses­sa esitetään muiden uskon­tokun­tien yms. tapo­ja, usko­muk­sia ja kulttuuria.

        Jos uskon­nonopetuk­ses­sa opetet6aan vaikka­pa hin­du­laisu­ut­ta, mik­si luok­ka pitää jakaa kolmeen osaan ja opet­taa hin­du­laisu­ut­ta eri taval­la luter­i­laisille, ortodok­seille ja uskon­not­tomille? Mik­si uskon­non opetuk­sen on siis olta­va tunustuksellista?

  12. “Uskon­rauha­lain perus­teel­la o vaa­dit­tu muun muas­sa, ettei van­halesta­di­o­lais­ten piiris­sä tapah­tu­via rikol­lisia tapah­tu­mia saa käsitel­lä julkisuudessa.”

    Niin ?

    Keskit­tynyt media on kyl­lä kiitet­tävästi pitänyt ko. “uskon­lahkon ” ongelmia esil­lä, ja kiihdyt­ti “uuti­soin­tia” Sip­ilän päämin­is­terikaudel­la. Mikähän oli todel­li­nen tarkoi­tus­perä? En silti puol­la rikok­sista vaiken­e­mista , kuten Somani tulee väittämään.

    Huo­mat­tavasti vähem­mälle huomi­olle ovat jääneet katolis­ten pap­pi­en hyväk­sikäytöt (jatku­vat edelleen) sekä Suomen ortodok­sisen kirkon anta­ma hil­jainen hyväksyn­tä Venäjän sodalle. Näi­den kirkko­jen, islam mukaan­lukien tasa-arvokysymyk­set ovat vai­et­tu ongelma. 

    Sen sijaan suurim­mat tasa-arvon ongel­mat ovatkin ev. lut.-kirkossa, ainakin medi­an pain­o­tuk­sista päätellen. Taas osoi­tus kaksoistandardista.

    Itäiselle naa­purillemme on todel­la otolli­nen tilanne vaikut­taa tähän insti­tuu­tion rapaut­tamiseen. Ja se hyk­ertelee tyy­tyväisenä hyödyl­li­sistä idiooteista, jot­ka paasaa­vat täy­del­lis­es­tä sananvapaudesta. 

    He tekevät töitä putinin pussiin.

      1. Suomen ortodok­sisen kirkko ei voi edes tukea Ukrainan sotaa kos­ka se ei ole Mosko­van patri­arkaatin alainen vaan Kon­stan­ti­nop­o­lin alainen ja Kon­stan­ti­nop­o­li ja Mosko­va ovat pistäneet kokon­aan välit poik­ki jo 2018 kun Ukrainan ortodoksi­nen kirkko erosi Mosko­van patri­arkaatista ja liit­tyi Kon­stan­ti­nop­o­lin alaisu­u­teen autoke­falia statuksella

      2. Näin on:” Tois­tan vielä pii­s­painkok­ouk­semme vakaan kan­nan nyt käyn­nis­sä ole­vaan sotaan: sille ei ole mitään oikeu­tus­ta. Vetoamme Venäjän ortodok­siseen kirkkoon, jot­ta se muis­taisi oman tehtävän­sä ja ryhty­isi toim­i­maan akti­ivis­es­ti rauhan edis­tämisek­si ” sanoo arkkipi­is­pa Leo.

    1. Eemil nuo mainit­se­masi pienem­mät kirkot kuten Kato­li­nen kirkko on ver­ran pieni tek­i­jä ettei sen pain­oar­vo ole mitenkään eri­tyisen iso tek­i­jä Suomes­sa joten uuti­soin­ti on pääasi­as­sa kan­sain­välisen media ken­tässä varas­sa. Evanke­lis-luter­i­lainen kirkko on suurin kirkkokun­ta joten se on luon­nol­lis­es­ti uuti­sis­sa myös sen takia kos­ka se naut­tii perus­tus­lain 76 pykälän suo­jaa ja sil­lä on vero­tus oikeus . Suomes­sa on vain yksi kato­li­nen seu­rakun­ta joka on Helsingis­sä. Islami­laiset seu­rakun­nat ovat taas sen ver­ran hajal­la ettei niiden toim­intaa voi kun­nol­la edes seu­ra­ta kos­ka seu­rakun­tien kieli esimerkik­si erot­taa ne toisistaan.

      1. Mun käsit­tääk­seni Turus­sa on kanssa kato­lilainen seu­rakun­ta ja se toimii Tuomiokirkon jos­sakin sivukap­pelis­sa. Sit­ten on eräitä luostare­i­ta esim Espoos­sa on nunnaluostari.

      2. “Kato­li­nen kirkko on ver­ran pieni tekijä ”

        Onko katolisu­us sit­ten ok, kun heitä on Suomes­sa vähän ? 

        Pan­elis­tit eivä muutenkaan näe isoa kuvaa eivätkä sen yksi­tyisko­htia suo­ma­laista yhteiskun­taa vas­taan ole­vis­sa rak­en­teis­sa. Esim. vapaa-ajat­teli­jat, elokap­inal­liset, ympäristöjär­jestö­jen anarki­asi­ivet… ovat venäläisen ja kiinalaisen hybridi­vaikut­tamisen ja oivia toimintaympäristöjä.

        Hyödyl­liset idiootit näkevät edel­lä maini­tun kaltaiset ilmiöt demokra­t­ian suur­voit­toina. Ääri­va­paus ilman kon­trol­lia ja varuil­laan oloa kään­tyy demokra­ti­aa ja yksilön­va­pauk­sia vastaan . 

        Nyt kaik­ki alka­vat väit­tää vas­taan vaa­tien todis­tei­ta. Mitään täl­laista ei ole kir­joitet­tu hesaris­sa eikä iltapäiväle­hdis­sä. Ilmiötä ei siis ole olemassa. 

        Olisiko syytä varautua parem­min vai seu­raam­meko tässäkin kurimuk­ses­sa Ruotsin esimerkkiä?

    2. Eemil en ole mis­sään vai­heessa sanonut että vähätelet uskon­non nimis­sä tehtyjä rikok­sia mut­ta uskon­rauhan rikkomi­nen on eri asia kuin jumalan­pilk­ka. Uskon­rauhan rikkomi­nen voisi olla esimerkik­si tahalli­nen ilki­val­taa uskon­nol­lista raken­nus­ta vas­taan tai uskon­nol­lisen yhteisön tilaisu­u­den häiriköin­ti uskon­nol­lises­sa paikas­sa. Esimerkik­si Helsin­gin syn­a­goga on hyvä esimerk­ki siitä että se on 24h var­tioin­nin piirissä.

    3. Eemil ei ole ensim­mäi­nen ker­ta kun sin­un fak­tu­aalli­nen tapa keskustel­la ei ole aina kovinkaan ratio­naal­ista. Toises­sa kom­men­tis­sa san­ot aivan toista ja toises­sa aivan toista prikulleen samas­ta aiheesta esimerik­si juuri Suomen ortodoksi­nen kirkon kan­nas­ta Ukrainan sotaan.Miksi sanoit kuitenkin kom­men­tis­sasi ( 11.11.2022 9:48) että Suomen ortodoksi­nen kirkko olisi muka antanut hil­jaisen tuen Ukrainan sodalle?Kuitenkin toises­sa kom­men­tis­sasi ( 12.11.2022 8:51) siteer­aat suo­raan Suomen ortodokisen kirkon arkkipi­is­pa Leon vetoomus­ta Venäjän ortodok­sille kirkolle jot­ta olisi rauhan puolel­la. Tiedätkö Eemil itsekin mitä näke­mys­tä tuot esille kun siteer­aat ulkop­uolisia ilman tark­ista­mal­la mitä he ovat sanoneet tai eivät ole sanoneet?

  13. @Eemil
    Jos kaikkien jumalien kaik­ki pilk­ka kiel­let­täisi­in, miten se vaikut­taisi uskovien ihmis­ten uskon­non vapau­teen? Olisiko usko­vaisen kun­nioitet­ta­va (tai teesken­neltävä kun­nioit­ta­vansa) kaikkia mui­ta uskon­to­ja ja niiden pyhinä pitämiä asioi­ta, vaik­ka nämä asi­at oli­si­vat usko­vaisen oman vakau­muk­sen mukaan yhden­teke­viä tai peräti Perkeleestä lähtöisin? Pitäisikö Raa­ma­tus­ta pois­taa viit­tauk­set epäju­mali­in ja vääri­in pro­feet­toi­hin, loukkaavina?

  14. O.S:“os uskon­nonopetuk­ses­sa opetet6aan vaikka­pa hin­du­laisu­ut­ta, mik­si luok­ka pitää jakaa kolmeen osaan ja opet­taa hin­du­laisu­ut­ta eri taval­la luter­i­laisille, ortodok­seille ja uskon­not­tomille? Mik­si uskon­non opetuk­sen on siis olta­va tunustuksellista?”

    Jako ei merk­itse opetuk­sen tun­nus­tuk­sel­lisu­ut­ta. O.S. vääris­telee . Nyky­isin uskon­nonope­tus jär­jestetään tun­nus­tuk­set­tomana oman uskon­non opetuk­se­na. Vuon­na 2003 Suomes­sa siir­ryt­ti­in tun­nus­tuk­sel­lis­es­ta uskon­nonopetuk­ses­ta oman uskon­non opetukseen.

    1. Eemil olet siinä oike­as­sa että ettei uskon­nonope­tus ole enään tun­nus­tuk­sel­lista mut­ta uskon­nonopetuk­ses­sa oppi­laat jae­taan eri uskon­nol­lis­ten suun­tauk­sien perus­teel­la mon­een eri ryh­mi­in vaik­ka opetuk­sen sisältö tai poh­ja voisi olla sama tai jopa iden­ti­nen esimerkik­si kris­til­lisen kirkkokun­tien oppi­laat jae­taan Suomes­sa lain­mukaan kah­teen ryh­mään luter­i­laisi­in ja ortodok­sei­hin joille ope­tus­ta on lain mukaan jär­jestet­tävä vaik­ka ryh­mät oli­si­vat kuin­ka pieniä ja vaik­ka päte­viä opet­ta­jia ei ole riit­tävästi . Ressusse­ja säästäisi tehokaamin jos ryh­mät yhdis­tetään yhteen. Vai­h­toe­htona olisi siis uskon­totiede ja elämänkat­so­mus jos­sa kaik­ki oppi­laat oli­si­vat mukana oli uskon­nolli­nen vakau­mus mikä tahansa. Se on eri asia että koulun jäl­keen (viikon­lop­puna) eri yhteisöt jär­jestävät omia uskon­nonopetuk­sia omien uskon­nol­lis­ten yhteisö­jen tiloissa.

    2. Et kuitenkaan ker­tonut, mik­si vaikka­pa hin­du­laisu­ud­es­ta pitää ker­toa ortodok­si­lap­sille eri taval­la kuin luter­i­laisille tai uskon­not­tomille? Aika moista rahan haaskausta.

      1. Min­ul­la oli kyl­lä vai­h­toe­hto tuo­hon eli nykyisen uskon­nonopetuk­sen lakkaut­ta­mi­nen joka kor­vat­taisi­in siis uskon­toti­eteel­lä ja elämänkat­so­mustiedol­la kaikille oppi­laille jos­sa kaik­ki oppi­laat oli­si­vat mukana oli uskon­nolli­nen vakau­mus mikä tahansa. Näin ei tarvitse jakaa oppi­lai­ta pienryhmiin.

Vastaa käyttäjälle Nimi... Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.